—

ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja muut YK:n ihmisoikeussopimukset ja -välineet, erityisesti kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

—

ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen (Euroopan ihmisoikeussopimus) ja sen pöytäkirjat,

—

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU), Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

—

ottaa huomioon potilaiden oikeuksien eurooppalaisen peruskirjan,

—

ottaa huomioon YK:n pääsihteerin, YK:n ihmisoikeusvaltuutetun, YK:n erityisraportoijien, YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) ja muiden YK:n elinten julkilausumat covid-19-toimien vaikutuksesta demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin,

—

ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet,

—

ottaa huomioon Euroopan neuvoston edustajien ja elinten, erityisesti sen pääsihteerin, parlamentaarisen yleiskokouksen (PACE) puhemiehen ja esittelijöiden, ihmisoikeusvaltuutetun, oikeuslaitoksen toimivuutta tarkasteleva Euroopan neuvoston pysyvä komitean (CEPEJ), kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämistä käsittelevän eurooppalaisen komitean (CPT), paikallis- ja aluehallintoasiain kongressin ja lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO), antamat julkilausumat ja laatimat asiakirjat, jotka koskevat covid-19-toimien vaikutusta demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin,

—

ottaa huomioon Euroopan neuvoston 7. huhtikuuta 2020 päivätyn julkaisun, jonka otsikkona on ”Euroopan neuvoston välineistö jäsenvaltioille – Demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen covid-19-terveyskriisin aikana” (”Respecting democracy, rule of law and human rights in the framework of the COVID-19 sanitary crisis”),

—

ottaa huomioon Euroopan neuvoston Venetsian komission asiaan liittyvät asiakirjat, mukaan lukien 16. huhtikuuta 2020 julkaistut Venetsian komission lausunnot ja raportit hätätilasta (1), 26. toukokuuta 2020 annettu raportti ”Demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittaminen hätätilanteissa – Pohdintoja” (2), the Observatory of situations of emergency in Venice Commission member states -järjestön (3) laatima raportti oikeusvaltioperiaatteesta (4) ja sen vuonna 2016 laatima oikeusvaltiota koskeva tarkistuslista (5),

—

ottaa huomioon puhemiehensä 1. heinäkuuta 2020 esittämän pyynnön Venetsian komissiolle kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan (LIBE) ehdotuksesta ja 8. lokakuuta 2020 päivätyn väliaikaisen mietinnön EU:n jäsenvaltioissa covid-19-kriisin seurauksena toteutetuista toimenpiteistä ja niiden vaikutuksesta demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin (6),

—

ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen 13. lokakuuta 2020 antamat päätöslauselmat demokratioista covid-19-pandemian edessä (7) ja covid-19-pandemian vaikutuksista ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioon (8),

—

ottaa huomioon Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) 27. huhtikuuta 2020 antaman lausunnon vuonna 2020 järjestettyjen Puolan tasavallan presidentinvaalien erityissääntöjä koskevasta lakiesityksestä (senaatin asiakirja nro 99) sekä Etyjin mediavaltuutetun julkilausumat,

—

ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun tiedottajan Rupert Colvillen 27. maaliskuuta 2020 antaman lausunnon Unkarista,

—

ottaa huomioon rasismin nykyaikaisia muotoja ja vähemmistökysymyksiä käsittelevien YK:n erityisraportoijien 13. toukokuuta 2020 antaman yhteisen julkilausuman Bulgariasta,

—

ottaa huomioon Kansainvälisen demokratia- ja vaaliapuinstituutin (kansainvälinen IDEA) 11. toukokuuta 2020 päivätyn julkaisun ”Parliaments in Crisis: Challenges and Innovations” (9) ja 26. maaliskuuta 2020 päivätyn julkaisun ”Elections and COVID-19” (10),

—

ottaa huomioon laajan keskustelun covid-19-toimien vaikutuksesta demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin, johon ovat osallistuneet kansalaiset, tiedeyhteisö, kansalaisyhteiskunta ja koko yhteiskunta (11),

—

ottaa huomioon covid-19-pandemiaan liittyvät komission toimet kaikilla sen toimivaltaan kuuluvilla aloilla sekä komission pyrkimykset koordinoida pandemian vastaisia eurooppalaisia toimia eri aloilla Schengen-alueesta virusta koskevaan disinformaatioon sekä tietosuojasta ja sovelluksista turvapaikka-, palauttamis- ja uudelleensijoittamismenettelyihin,

—

ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) (12),

—

ottaa huomioon henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12. heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY (13),

—

ottaa huomioon Euroopan tietosuojaneuvoston suuntaviivat 04/2020 sijaintitietojen ja kontaktien jäljittämisvälineiden käytöstä covid-19-epidemian yhteydessä ja suuntaviivat 03/2020 terveystietojen käsittelystä tieteellistä tutkimusta varten covid-19-epidemian yhteydessä,

—

ottaa huomioon 16. huhtikuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Covid-19-pandemian torjuntaa tukevien sovellusten tietosuojaa koskevat ohjeet” (C(2020)2523),

—

ottaa huomioon 30. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Oikeusvaltioraportti 2020 – Oikeusvaltiotilanne Euroopan unionissa” (COM(2020)0580) ja siihen liittyvät 27 maakohtaista lukua oikeusvaltiosta jäsenvaltioissa (SWD(2020)0300–0326), joissa käsitellään jäsenvaltioiden toteuttamien covid-19-toimien vaikutusta demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin,

—

ottaa huomioon 19 jäsenvaltion 1. huhtikuuta 2020 antaman julkilausuman, jossa ne ilmaisivat syvän huolensa oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja perusoikeuksien loukkaamisen riskistä tiettyjen kiireellisten toimenpiteiden hyväksymisen vuoksi (14),

—

ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi (15),

—

ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman Schengen-alueen tilanteesta covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeen (16),

—

ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman raja- ja kausityöntekijöiden eurooppalaisesta suojelusta covid-19-kriisin yhteydessä (17),

—

ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n kansanterveysstrategiasta covid-19-pandemian jälkeen (18),

—

ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman ”Covid-19: terveysarviointien ja riskiluokituksen koordinointi EU:ssa sekä vaikutukset Schengenin alueeseen ja sisämarkkinoihin” (19),

—

ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston päätökseksi sen toteamisesta, että on olemassa selvä vaara, että Puolan tasavalta loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta (20),

—

ottaa huomioon 7. lokakuuta 2020 antamansa päätöslauselman demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta (21),

—

ottaa huomioon 8. lokakuuta 2020 antamansa päätöslauselman oikeusvaltioperiaatteesta ja perusoikeuksista Bulgariassa (22),

—

ottaa huomioon kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikön 23. huhtikuuta 2020 julkaiseman katsauksen ”The Impact of COVID-19 Measures on Democracy, the Rule of Law and Fundamental Rights in the EU” (23), jossa esitetään tiivistetysti jäsenvaltioiden toteuttamien covid-19-toimenpiteiden viikoittaisten katsausten avulla käynnistetyn seurannan tärkeimmät tulokset,

—

ottaa huomioon Euroopan parlamenttien tutkimus- ja dokumentaatiokeskuksen tiedotteet parlamenttien toiminnasta covid-19-epidemian aikana (24),

—

ottaa huomioon Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun (EPRS) tiedotteet, jotka liittyvät useiden jäsenvaltioiden koronaviruskriisin johdosta vallinneeseen hätätilaan, sekä muut asiaa koskevat tiedotteet (25),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston viisi tiedotetta koronaviruspandemian vaikutuksista perusoikeuksiin EU:ssa (26),

—

ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin 18. kesäkuuta 2020 antaman julkilausuman covid-19-disinfomaation torjunnasta ja vaikutuksesta sananvapauteen,

—

ottaa huomioon Europolin 5. lokakuuta 2020 julkaiseman internetissä harjoitettavaa järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan uhkakuva-arvion (Internet Organised Crime Threat Assessment (IOCTA),

—

ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2020 annetun Europolin raportin ”Exploiting Isolation: Offenders and victims of online child sexual abuse during the COVID-19 pandemic”,

—

ottaa huomioon 30. huhtikuuta 2020 annetun Europolin raportin ”Beyond the pandemic – How COVID-19 will shape the serious and organised crime landscape in the EU”,

—

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan (LIBE) demokratia-, oikeusvaltio- ja perusoikeuksien seurantaryhmän (DRFMG) tätä päätöslauselmaa varten tekemän valmistelutyön ja sen LIBE-valiokunnalle 10. heinäkuuta 2020 antaman mietinnön (27),

—

ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen covid-19-toimien vaikutuksesta demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin (O-000065/2020 – B9–0023/2020),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

—

ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.

ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on aiheuttanut ahdinkoa kaikkialla EU:ssa ja vaikuttanut voimakkaasti väestöön; ottaa huomioon, että monilla maailman alueilla, myös EU:ssa, on meneillään covid-19-tapausten toinen aalto ja että hallitukset ovat ottamassa käyttöön uusia rajoittavia toimenpiteitä, joilla puututaan näihin tapauksiin, mukaan lukien sulkutoimien ja terveystoimenpiteiden palauttaminen, hengityssuojainten käyttö ja kovemmat sakot vaatimusten noudattamatta jättämisestä;

B.

katsoo, että pandemian torjumiseksi tarvitaan hallituksen johtamia kiireellisiä toimenpiteitä, joissa kunnioitetaan oikeusvaltioperiaatetta, perusoikeuksia ja demokraattista vastuuvelvollisuutta ja joiden olisi oltava kaikkien covid-19:n leviämisen hillitsemiseksi toteutettavien toimien kulmakivi; ottaa huomioon, että kiireelliset valtuudet edellyttävät lisävalvontaa sen varmistamiseksi, että niitä ei käytetä tekosyynä toimivaltuuksien tasapainon pysyvämmälle muuttamiselle; katsoo, että hallitusten toteuttamien toimenpiteiden olisi oltava tarpeellisia, oikeasuhteisia ja väliaikaisia; ottaa huomioon, että hätätilavaltuuksiin liittyy riski siitä, että toimeenpaneva elin käyttää valtaa väärin ja pysyy kansallisessa oikeudellisessa kehyksessä hätätilan päätyttyä, ja että tämän riskin rajoittamiseksi on varmistettava asianmukainen parlamentaarinen ja oikeudellinen valvonta, sekä sisäinen että ulkoinen, ja vastapainotus;

C.

ottaa huomioon, että covid-19-kriisi on ennennäkemätön; katsoo, että tulevaisuudessa meidän on tarkasteltava uudelleen kriisinhallintamenetelmiämme sekä jäsenvaltioiden että EU:n tasolla;

D.

ottaa huomioon, että useat EU:n jäsenvaltiot ovat julistaneet poikkeustilan (28) perustuslakiensa perusteella (29), jotka ovat joissakin tapauksissa aiheuttaneet oikeudellista huolta, kun taas toiset ovat turvautuneet yleisen lainsäädännön (30) mukaisiin hätävaltuuksiin tai tavanomaiseen lainsäädäntöön (31) ottaakseen kiireellisesti käyttöön rajoittavia toimenpiteitä covid-19-epidemian torjumiseksi; ottaa huomioon, että nämä toimenpiteet vaikuttavat demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja perusoikeuksiin, koska ne vaikuttavat yksilön oikeuksien ja vapauksien, kuten liikkumisvapauden, kokoontumis- ja yhdistymisvapauden, sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden, uskonnonvapauden, oikeuden perhe-elämään, oikeuden turvapaikkaan, tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteen, oikeuden yksityisyyteen ja tietosuojaan sekä oikeuden koulutukseen ja työntekoon toteutumiseen; ottaa huomioon, että toimenpiteet vaikuttavat myös jäsenvaltioiden talouksiin;

E.

ottaa huomioon, että demokratioiden toimintaan ja niihin sovellettavaan keskinäiseen valvontaan kohdistuu vaikutuksia, kun terveyteen liittyvä hätätilanne aiheuttaa muutoksia toimivallan jaossa, kuten se, että toimeenpanovallan käyttäjä voi hankkia uusia valtuuksia rajoittaa yksilön oikeuksia ja käyttää yleensä lainsäätäjälle ja paikallisviranomaisille varattua toimivaltaa, samalla kun se asettaa rajoituksia parlamenttien, oikeuslaitoksen, kansalaisyhteiskunnan ja tiedotusvälineiden roolille sekä kansalaisten toiminnalle ja osallistumiselle; ottaa huomioon, että useimmissa jäsenvaltioissa ei ole erityisiä oikeuslaitosta koskevia rajoituksia, mutta sulkutoimenpiteet ovat estäneet tuomioistuimia toimimasta normaalisti;

F.

katsoo, että sisäinen oikeudellinen valvonta, jota täydennetään ulkoisella valvonnalla, on edelleen olennaisen tärkeää, koska oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin sovelletaan edelleen poikkeustilan aikana, jotta henkilöt, joihin hätätoimenpiteet vaikuttavat, voivat tehokkaasti hakea muutosta, jos valtion viranomaiset puuttuvat heidän perusoikeuksiinsa, ja jotta voidaan taata, että toimeenpanovallan käyttäjä ei ylitä toimivaltaansa;

G.

ottaa huomioon, että Venetsian komissio tukee perustuslakiin perustuvaa oikeudellista poikkeustilaa tavalliseen lainsäädäntöön perustuvan tosiasiallisen poikkeustilan sijaan, koska perustuslakiin perustuvien oikeudellisten poikkeusvaltuuksien järjestelmä voi tarjota paremmat takeet perusoikeuksista, demokratiasta ja oikeusvaltioperiaatteesta ja palvella paremmin niistä johtuvaa oikeusvarmuuden periaatetta (32);

H.

ottaa huomioon, että covid-19-kriisi on koetinkivi demokratioille ja oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevien kansallisten takeiden kestävyydelle;

I.

katsoo, että luottamus hallitusten ja valtioiden toimiin on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa hyväksyttyjen hätätoimenpiteiden tukeminen ja täytäntöönpano; katsoo, että tämän saavuttamiseksi demokratiassa on olennaisen tärkeää tehdä avoimia, tieteeseen perustuvia ja demokraattisia päätöksiä sekä käydä vuoropuhelua opposition, kansalaisyhteiskunnan ja sidosryhmien kanssa ja ottaa ne mukaan;

J.

ottaa huomioon, että komissio on seurannut jäsenvaltioiden hallitusten toteuttamia hätätoimenpiteitä koko kriisin ajan; ottaa huomioon, että komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi 31. maaliskuuta 2020, että ”hätätoimenpiteet on rajoitettava siihen, mikä on välttämätöntä ja ehdottoman oikeasuhteista; ne eivät saa olla voimassa loputtomiin; lisäksi hallitusten on varmistettava, että tällaisia toimenpiteitä valvotaan säännöllisesti; komissio seuraa tiiviisti yhteistyön hengessä hätätoimenpiteiden soveltamista kaikissa jäsenvaltioissa” (33), ja ottaa huomioon, että komission jäsen Didier Reynders antoi vastaavan lausunnon 26. maaliskuuta 2020;

K.

toteaa, että lähes kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön tilapäisiä (eli aikarajoituksia sisältäviä) kiireellisiä toimenpiteitä covid-19-kriisin ratkaisemiseksi (34) […] pääasiassa tavallisen lainsäädännön avulla; ottaa huomioon, että ensimmäiset hätätoimenpiteet otettiin käyttöön yleensä 15 päivän tai noin kuukauden ajaksi kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja että ne uusittiin sen jälkeen vähintään kerran; ottaa huomioon, että Venetsian komission mukaan vain muutamat EU:n jäsenvaltiot eivät asettaneet määräaikaa hätätoimenpiteiden soveltamiselle (35);

L.

ottaa huomioon, että Venetsian komissio suosittelee, että julistuksia tai toimenpiteitä, joilla ei ole erityistä määräaikaa, mukaan lukien ne, joiden soveltamisen keskeyttäminen edellyttää poikkeuksellisen tilanteen korjaamista, ei pitäisi pitää laillisina, jos tilannetta ei tarkisteta säännöllisesti (36);

M.

katsoo, että hätätoimenpiteiden on oltava syrjimättömiä ja että hallitukset eivät saa käyttää hyväkseen hätälainsäädäntöä edistääkseen perusoikeuksien rajoittamista; katsoo, että hallitusten on myös toteutettava erilaisia lisätoimia vähentääkseen tällaisten toimenpiteiden mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ihmisten elämään;

N.

ottaa huomioon, että poikkeustilaa on jatkettu ainakin kerran lähes kaikissa jäsenvaltioissa, joissa se on julistettu; ottaa huomioon, että Venetsian komissio korosti, että julistuksen tarkistaminen ja poikkeustilan jatkaminen sekä hätätilavaltuuksien aktivointi ja soveltaminen ovat ratkaisevan tärkeitä ja että parlamentaarisen ja oikeudellisen valvonnan olisi oltava mahdollista (37);

O.

ottaa huomioon, että parlamentaarinen valvonta on rajoittunut useimmissa jäsenvaltioissa poikkeuksellisen täytäntöönpanovallan käytön vuoksi, kun taas joidenkin jäsenvaltioiden parlamentit on siirretty toissijaiseen asemaan, mikä antaa hallituksille mahdollisuuden ottaa nopeasti käyttöön kiireellisiä toimenpiteitä ilman riittävää valvontaa;

P.

ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti ja erityisesti kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta ja sen demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia käsittelevä seurantaryhmä ovat jatkuvasti seuranneet tilannetta EU:ssa maaliskuusta 2020 lähtien ja keskustelleet säännöllisesti sidosryhmien kanssa, kuten käy ilmi demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia käsittelevän työryhmän valmisteluasiakirjasta covid-19:n vaikutuksista demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin (38);

Q.

ottaa huomioon, että oikeusasiamiesinstituutioilla ja kansallisilla ihmisoikeusinstituutioilla on tärkeä rooli perusoikeusongelmien havaitsemisessa ja arvioinnin, valvonnan ja oikeussuojakeinojen tarjoamisessa ja siten kansalaisten suojelemisessa hätätoimenpiteiden yhteydessä;

R.

ottaa huomioon, että vapaata liikkuvuutta on rajoitettu kaikissa jäsenvaltioissa pakollisilla tai suositelluilla omaehtoisella karanteenilla ja kielloilla, jotka koskevat muuta kuin olennaista liikkumista; ottaa huomioon, että vastauksena covid-19-pandemiaan useimmat Schengen alueen valtiot ovat palauttaneet sisärajatarkastukset tai sulkeneet sisärajat joko osittain tai kokonaan tai tietyntyyppisiltä matkustajilta, myös EU:n kansalaisilta ja heidän perheenjäseniltään sekä kyseisen jäsenvaltion tai toisen jäsenvaltion alueella asuvilta kolmansien maiden kansalaisilta; ottaa huomioon, että toiminnan koordinointi jäsenvaltioiden välillä ja unionin toimielinten kanssa oli selvästi puutteellista, kun nämä toimenpiteet otettiin käyttöön (39); ottaa huomioon, että eräät jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön laittomia ja syrjiviä rajoituksia, koska ne eivät salli muiden EU:n kansalaisten pääsyä alueelleen;

S.

ottaa huomioon, että kokoontumis- ja yhdistymisvapaus ovat tärkeitä demokratian kulmakiviä; toteaa, että mahdollisuuksia käyttää näitä oikeuksia on rajoitettu useimmissa jäsenvaltioissa tarvittavien lähikontaktien välttämistä koskevien sääntöjen ja kansanterveyttä koskevien varotoimien vuoksi; ottaa huomioon, että jotkut jäsenvaltiot ovat päättäneet sallia kokoontumiset lähikontaktien välttämistä koskevien sääntöjen mukaisesti, kun taas toiset ovat kieltäneet ne kokonaan; ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa on tutkittu kiistanalaisia lakeja ja toimenpiteitä, jotka eivät liity poikkeustilaan, ilman että kansalaiset voisivat vapaasti osoittaa mieltään;

T.

ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa sananvapautta on rajoitettu käyttäen verukkeena disinformaation torjuntaa; ottaa huomioon, että sosiaalisessa mediassa julkaistut kriittiset ajatukset ovat johtaneet pidätyksiin ”pelonlietsonnan” ja ”yleisön vaarantamisen” takia; ottaa huomioon, että koronaviruspandemiaan on liittynyt väärien ja harhaanjohtavien tietojen aalto, huijauksia, kuluttajiin kohdistuvia petoksia, tietoverkkorikollisuutta ja salaliittoteorioita sekä ulkomaisten toimijoiden tai jopa jäsenvaltioiden viranomaisten kohdennettuja disinformaatiokampanjoita, jotka voivat uhata EU:n kansalaisia, heidän terveyttään ja heidän luottamustaan julkisiin instituutioihin;

U.

ottaa huomioon, että lainvalvontaviranomaiset ovat viime kuukausina havainneet verkossa levitetyn lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin määrän lisääntyneen maailmanlaajuisesti;

V.

ottaa huomioon, että vakava ja järjestäytynyt rikollisuus hyötyy pandemian johdosta muuttuneista olosuhteista; katsoo, että on tunnustettava Europolin tärkeä rooli sen seuraamisessa, miten covid-19-pandemia on vaikuttanut vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja terrorismiin EU:ssa pandemian alusta alkaen;

W.

ottaa huomioon, että tiedotusvälineillä on keskeinen rooli valvonnassa ja seurannassa ja että ne ovat myös kansalaisten tärkeimpiä tiedonlähteitä; ottaa huomioon, että tiedotusvälineiden vapauteen on kohdistunut paineita sen seurauksena, että suoria lehdistötilaisuuksia on peruutettu tarjoamatta muita vaihtoehtoja, ja koska jotkut jäsenvaltiot ovat rajoittaneet julkisen kansanterveystiedon saatavuutta ja kansanterveyspolitiikkaa koskevien tietojen julkaisuvapautta; ottaa huomioon, että tietoon on tullut useita tapauksia, joissa tiedotusvälineiden hallituksille esittämät kysymykset on torjuttu tai jätetty huomiotta; katsoo, että toimittajia ja tiedotusvälineiden työntekijöitä on suojeltava, kun he raportoivat mielenosoituksista ja protesteista; toteaa, että jotkin jäsenvaltiot ovat rajoittaneet tiedonsaantia joko pidentämällä määräaikoja, joiden kuluessa viranomaisten on vastattava tiedonvälityksen vapautta liittyviin pyyntöihin, tai keskeyttämällä määräaikojen soveltamisen;

X.

katsoo, että jäsenvaltioiden olisi varmistettava väärinkäytösten paljastajien suojelu covid-19-kriisin aikana ja sen jälkeen, sillä se on osoittautunut tehokkaaksi välineeksi yleistä etua vahingoittavien toimien torjunnassa ja ehkäisemisessä (40);

Y.

ottaa huomioon, että eräät jäsenvaltiot ovat turvautuneet suhteettomiin pakkotoimenpiteisiin rajoitusten täytäntöön panemiseksi, kuten sulku- ja karanteenisääntöjen rikkomisen kriminalisointiin, mikä on johtanut suurten sakkojen määräämiseen ja pysyvien merkintöjen kirjaamiseen rikosrekistereihin (41);

Z.

ottaa huomioon, että yleiset rajoitukset ovat vaikuttaneet oikeusjärjestelmiin, koska monet tuomioistuimet on suljettu tilapäisesti tai niiden toimintaa on rajoitettu, mikä on toisinaan johtanut tapausten ruuhkautumiseen ja käsittelyaikojen pidentymiseen; toteaa, että epäiltyjen prosessuaalisiin oikeuksiin ja oikeuteen oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kohdistuu paineita, sillä asianajajien saatavuus on heikentynyt yleisten rajoitusten vuoksi ja tuomioistuimet turvautuvat yhä useammin mahdollisuuteen käsitellä asioita etäyhteyden välityksellä;

AA.

katsoo, että pandemian torjuntatoimien, joilla rajoitetaan oikeutta yksityisyyteen ja tietosuojaa, olisi aina oltava luonteeltaan välttämättömiä, oikeasuhteisia ja väliaikaisia ja niillä olisi oltava vankka oikeusperusta; ottaa huomioon, että uusilla teknologioilla on ollut merkittävä rooli pandemian torjumisessa, mutta samalla ne ovat aiheuttaneet merkittäviä uusia haasteita ja huolenaiheita; ottaa huomioon, että joidenkin jäsenvaltioiden hallitukset ovat turvautuneet kansalaistensa poikkeukselliseen valvontaan käyttämällä miehittämättömiä ilma-aluksia, kameroilla varustettuja poliisin valvonta-autoja, televiestintäpalvelujen tarjoajilta, poliisilta ja sotilaspartioilta saatuja paikannustietoja ja valvomalla pakollisia karanteeneja poliisin koteihin tekemien tarkastuskäyntien avulla tai velvoittamalla raportoimaan sovelluksen kautta; ottaa huomioon, että eräät jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön kontaktien jäljityssovelluksia, vaikka niiden toimivuudesta ei ole yksimielisyyttä ja vaikka niissä ei aina ole käytetty yksityisyyttä parhaiten suojaavaa hajautettua järjestelmää; ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa julkisten tilojen uudelleen avaamisen yhteydessä on kerätty tietoja pakollisten lämpötilamittausten ja kyselylomakkeiden avulla sekä velvoittamalla ilmoittamaan yhteystiedot, toisinaan ottamatta asianmukaisesti huomioon yleisestä tietosuoja-asetuksesta johtuvia velvoitteita;

AB.

ottaa huomioon, että sulkutoimenpiteillä ja rajojen sulkemisella on ollut merkittävä vaikutus mahdollisuuksiin päästä turvapaikkamenettelyjen piiriin; ottaa huomioon, että monet jäsenvaltiot ovat väliaikaisesti rajoittaneet turvapaikkahakemusten käsittelyä tai jopa keskeyttäneet käsittelemisen ja että useimmat jäsenvaltiot ovat keskeyttäneet Dublin-siirtojen, palautusten ja uudelleensijoittamisten täytäntöönpanot; ottaa huomioon, että jotkut jäsenvaltiot ovat julistaneet satamansa turvattomiksi tai eivät ole sallineet etsintä- ja pelastusoperaatioissa pelastettuja muuttajia nousemasta maihin ja jättäneet heidät siten määräämättömäksi ajaksi epäselvään tilanteeseen merelle ja vaarantaneet heidän henkensä; toteaa, että useimmat jäsenvaltiot ovat nyt aloittaneet nämä toimet uudelleen; ottaa huomioon, että useissa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa on raportoitu covid-19-tartuntatapauksia, mikä on asettanut haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät suoraan vaaralle alttiiksi, ja toteaa, että EU:n ulkorajoilla olevat ylikansoitetut leirit muodostavat edelleen erityisen suuren riskin taudin laajamittaisesta puhkeamisesta ottaen huomioon, että turvavälejä ei voida pitää ja suojaa sekä elintarvikkeita, vettä, saniteettitiloja ja henkistä ja fyysistä terveydenhoitoa on saatavilla hyvin niukasti, myös niille, jotka ovat sairastuneet covid-19-tautiin;

AC.

ottaa huomioon, että vankiloissa on erityisen suuri covid-19-tartuntojen riski, koska lähikontakteja on usein mahdotonta välttää ja hygieniasääntöjä ei voida panna täytäntöön, ja koska terveydensuojelutoimenpiteet ovat johtaneet ulkotiloissa vietetyn ajan lyhentämiseen sekä vierailijakieltojen asettamiseen, mikä vaikuttaa vankien oikeuteen olla yhteydessä perheisiinsä; ottaa huomioon, että erityisesti vanginvartijoiden terveys on ollut uhattuna tämän pandemian aikana; toteaa, että joissakin jäsenvaltioissa on vapautettu tiettyihin kategorioihin kuuluvia vankeja terveysriskien pienentämiseksi pandemian aikana;

AD.

katsoo, että covid-19-rajoitusten täytäntöönpanon olisi oltava oikeasuhteista ja syrjimätöntä, jotta ne eivät kohdennu etnisiin vähemmistöihin ja syrjäytyneisiin ryhmiin kuuluviin henkilöihin; katsoo, että pandemia vaikuttaa romaniväestöön suhteettomasti ja että naiset ja lapset kuuluvat usein haavoittuvimpiin ryhmiin, erityisesti naiset ja lapset, jotka elävät sosiaalisesti eristäytyneinä ja syrjäytyneinä ympäristöissä, joissa ei ole saatavilla juomavettä tai saniteettipalveluja ja joissa on lähes mahdotonta välttää lähikontakteja tai noudattaa tiukkoja hygieniavaatimuksia; toteaa, että useista jäsenvaltioista on saatu tietoja rasismista ja muukalaisvihasta tapauksissa, joissa on syrjitty tietyn taustan tai kansalaisuuden omaavia henkilöitä; toteaa, että aasialaista syntyperää olevat henkilöt ja romanit ovat joutuneet vihapuheen ja hyökkäysten kohteiksi; ottaa huomioon, että eräät poliitikot ovat joissakin jäsenvaltioissa hyödyntäneet tiedotusvälineissä olleita tietoja romanisiirtotyöläisten joukkopalautuksista maista, joissa covid-19:n ilmaantuvuus on suuri, lisätäkseen pelkoa viruksen leviämisestä ja vahvistaneet siten kielteisiä asenteita ja stereotypioita;

AE.

ottaa huomioon, että lapset ovat suhteellisesti muita suuremmassa vaarassa syrjäytyä sosiaalisesti ja taloudellisesti sulkutoimenpiteiden johdosta ja että heihin kohdistuva riski siitä, että heidän perusoikeuksiaan rikotaan häirinnän, väkivallan, hyväksikäytön ja köyhyyden seurauksena, on kasvanut; ottaa huomioon, että monissa jäsenvaltioissa perheväkivalta on lisääntynyt sulkutoimenpiteiden seurauksena; toteaa, että naiset ja tytöt (42), lapset ja hlbti-henkilöt ovat muita suuremmassa vaarassa sulkujen aikana, sillä he voivat joutua pitkäksi ajaksi alttiiksi hyväksikäyttäjille ja sosiaalisen ja institutionaalisen tuen ulottumattomiin; ottaa huomioon, että yhteisön tukea näille heikossa asemassa oleville ryhmille on rajoitettu huomattavasti pandemian torjumiseksi toteutettujen toimenpiteiden johdosta;

AF.

ottaa huomioon, että terveydenhuollon yhtäläinen saatavuus, joka on perusoikeuskirjan 35 artiklassa vahvistettu oikeus, on mahdollisesti vaarassa covid-19-pandemian leviämisen pysäyttämiseksi toteutettujen toimenpiteiden seurauksena ja että tämä koskee erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia väestöryhmiä, kuten ikääntyneitä tai kroonisesti sairaita henkilöitä, vammaisia henkilöitä, hlbti- henkilöitä, lapsia, vanhempia, raskaana olevia naisia, kodittomia, kaikkia muuttajia, myös paperittomia muuttajia, turvapaikanhakijoita, pakolaisia ja etnisiä ja muita vähemmistöjä; ottaa huomioon, että seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvät palvelut ovat kärsineet terveyskriisin aikana; toteaa, että eräissä jäsenvaltioissa lisääntymisterveyspalvelujen ja -oikeuksien, aborttioikeus mukaan luettuna, saatavuutta on rajoitettu merkittävästi, mikä on johtanut abortin tosiasialliseen kieltämiseen, mikä puolestaan on pakottanut mielenosoittajia lähtemään kaduille keskellä pandemiaa; toteaa, että lääkepula, resurssien ohjaaminen muista terveysongelmista ja tiettyjen hoitojen äkillinen peruuttaminen, koeputkihedelmöitys- ja transitiohoidot mukaan luettuina, voivat aiheuttaa riskejä muista sairauksista kärsiville potilaille (43); ottaa huomioon, että kuolemantapaukset, eristäytyminen, vanhempien ja etulinjan työntekijöiden työ- ja yksityiselämän tasapainottamiseen kohdistuvat lisäpaineet, tulonmenetykset ja pelko laukaisevat mielenterveysongelmia tai pahentavat jo olemassa olevia ongelmia, mikä lisää mielenterveyspalvelujen kysyntää ja johtaa tarpeeseen lisätä kiireellisesti näiden palvelujen rahoitusta;

AG.

ottaa huomioon, että monet jäsenvaltiot lykkäsivät vaaleja (44) – yksi (45) niistä jopa kansanäänestyksen – terveyskriisin ensimmäisessä vaiheessa määrättyjen sulkujen seurauksena; toteaa, että vaaleja on ryhdytty jälleen järjestämään pandemian toisen vaiheen käynnistyttyä; toteaa, että vaalien järjestäminen tai lykkääminen on herkkää tasapainottelua edellyttävä ratkaisu, jota Venetsian komissio on pohtinut ja jonka tueksi se on laatinut suuntaviivoja (46); toteaa, että yleisten, vapaiden, salaisten ja välittömien vaalien järjestäminen on mahdollista vain, jos voidaan taata avoin ja rehellinen vaalikampanja, sananvapaus, tiedotusvälineiden vapaus sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapaus poliittisia tarkoituksia varten;

AH.

ottaa huomioon, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevat perussopimusten määräykset eivät saa vaikuttaa niiden jäsenvaltioiden velvollisuuksien hoitamiseen, jotka liittyvät yleisen järjestyksen ylläpitämiseen ja sisäisen turvallisuuden suojaamiseen ottaen huomioon SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistetut demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevat unionin arvojen rajat;

AI.

toteaa, että perussopimusten mukaan unionin toimivallan rajat määräytyvät annetun toimivallan periaatteen mukaisesti ja unionin toimivallan käyttö perustuu toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin;

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.