(1)

Talous- ja rahaliiton ensimmäisen kymmenvuotiskauden aikana saatuja kokemuksia olisi hyödynnettävä. Talouden viimeaikaiset tapahtumat ovat tuoneet uusia haasteita finanssipolitiikalle koko unionissa. Eritoten on korostunut se, että olisi vahvistettava jäsenvaltioiden sitoutumista ja sovellettava yhtenäisiä vaatimuksia niihin sääntöihin ja menettelyihin, jotka muodostavat julkisen talouden kehykset jäsenvaltioissa. Erityisesti on tarpeen tarkentaa, mitä kansallisten viranomaisten on tehtävä noudattaakseen perussopimuksiin liitetyn, liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan (N:o 12) ja varsinkin sen 3 artiklan määräyksiä.

(2)

Jäsenvaltioissa julkisyhteisöt ja julkisyhteisöjen alasektorit harjoittavat julkista tilinpitoa, johon sisältyy senkaltaisia osatekijöitä kuin kirjanpito, sisäinen tarkastus, tilinpäätökset ja tilintarkastukset. Näiden osalta olisi tehtävä ero tilastotietoihin, jotka liittyvät julkisen talouden toteutumiin ja perustuvat tilastointimenetelmiin, sekä ennusteisiin tai talousarviotoimiin, jotka koskevat julkisen talouden tulevaa kehitystä.

(3)

Täydelliset ja luotettavat julkisen tilinpidon käytänteet kaikilla julkisyhteisöjen sektoreilla ovat ennakkoedellytys korkealaatuisten ja eri jäsenvaltioiden kesken verrattavissa olevien tilastojen tuottamiseksi. Sisäisen valvonnan olisi varmistettava, että olemassa olevien sääntöjen noudattamista valvotaan kaikilla julkisyhteisöjen sektoreilla. Julkisten laitosten kuten tilintarkastustuomioistuimien tai yksityisten tilintarkastuselinten suorittamien riippumattomien tilintarkastusten olisi kannustettava parhaiden kansainvälisten toimintatapojen noudattamiseen.

(4)

Julkista taloutta koskevien tietojen saatavuus on olennaisen tärkeää julkista taloutta koskevan unionin valvontakehyksen asianmukaisen toiminnan kannalta. Ajantasaisten ja luotettavien julkisen talouden tietojen säännöllinen saatavuus on avaintekijä asianmukaisessa ja oikein ajoitetussa seurannassa, joka puolestaan mahdollistaa pikaiset toimet, jos julkisen talouden kehitys muuttuu odottamattomalla tavalla . Ratkaisevan tärkeää julkisen talouden tietojen laadun varmistamisessa on avoimuus, jonka on tarkoitettava tällaisten tietojen säännöllistä julkista saatavuutta.

(5)

Euroopan tilastoista 11 päivänä maaliskuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 223/2009 (3) vahvistetaan oikeudellinen kehys Euroopan tilastojen tuottamiseksi tavoitteena unionin politiikkojen muotoileminen, soveltaminen, seuraaminen ja arvioiminen. Mainitussa asetuksessa säädetään lisäksi periaatteista, jotka kattavat Euroopan tilastojen kehittämisen, tuottamisen ja levittämisen. Näitä ovat ammatillinen riippumattomuus, puolueettomuus, objektiivisuus, luotettavuus, tilastosalaisuus ja kustannustehokkuus. Kustakin periaatteesta esitetään tarkka määritelmä. Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta 25 päivänä toukokuuta 2009 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 479/2009 (4), sellaisena kuin se on muutettuna, lujitetaan komission toimivaltaa tarkastaa liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä käytetyt tilastotiedot.

(6)

Liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyssä pöytäkirjassa määritellään ilmaisut ‧julkinen‧, ‧alijäämä‧ ja ‧sijoitus‧ viittaamalla Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään (EKT), joka on korvattu Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmällä yhteisössä (hyväksytty Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä 25 päivänä kesäkuuta 1996 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2223/96 (5), jäljempänä ’EKT 95’).

(6 a)

EKT 95 -tietojen saatavuudella ja laadulla on olennaisen tärkeä merkitys julkista taloutta koskevan EU:n valvontakehyksen asianmukaisen toiminnan varmistamisessa. EKT 95 perustuu suoriteperusteisesti annettuihin tietoihin. Nämä suoriteperusteiset julkisen talouden tilastot perustuvat kuitenkin aiemmin koottuihin kassatietoihin tai niitä vastaaviin tietoihin. Niillä voidaan merkittävästi tehostaa julkisen talouden oikea-aikaista seurantaa sen välttämiseksi, että julkisen talouden huomattavat virheet havaitaan liian myöhään. Kassatietoja koskevien aikasarjojen saatavuus julkisen talouden kehityksestä voi paljastaa malleja, joita on valvottava tiiviimmin. Julkista taloutta koskevien kassaperusteisten tietojen (tai vastaavien lukujen julkisesta tilinpidosta, jos kassaperusteisia tietoja ei ole saatavilla), jotka on julkaistava, on sisällettävä vähintään kokonaistase, tulot yhteensä ja menot yhteensä. Perustelluissa tapauksissa, esimerkiksi jos paikallishallinnon elimiä on runsaasti, tietojen ajallaan julkistaminen voi edellyttää sopivien, kyseisistä elimistä koostuviin otoksiin perustuvien arviointitekniikoiden käyttämistä, minkä jälkeen tietoja voidaan tarkistaa täydellisten tietojen perusteella.

(7)

Puolueelliset ja epärealistiset makrotalouden ja julkisen talouden ennusteet voivat huomattavasti heikentää julkisen talouden suunnittelun tehokkuutta ja näin ollen haitata sitoutumista budjettikuriin. Avoimuus ja keskustelu ennustusmenetelmistä voivat puolestaan merkittävästi parantaa makrotalouden ja julkisen talouden ennusteiden laatua julkisen talouden suunnittelussa.

(8)

Ratkaisevan tärkeää sen varmistamisessa, että finanssipolitiikassa turvaudutaan realistisiin ennusteisiin, on avoimuus, jonka on merkittävä s ekä makrotalouden ja julkisen talouden virallisten ennusteiden että myös niiden menetelmien, oletusten ja relevanttien parametrien julkista saatavuutta, joille kyseiset ennusteet perustuvat.

(9)

Herkkyysanalyysit ja niitä vastaavat makrotalouden ja finanssipolitiikan todennäköisintä skenaariota täydentävät julkisen talouden ennusteet antavat mahdollisuuden analysoida, miten keskeiset julkisen talouden muuttujat kehittyisivät toisenlaisten kasvu- ja korko-oletusten mukaan , ja siten pienentävät huomattavasti riskiä, että virheelliset ennusteet vaarantavat budjettikurin.

(10)

Komission ennusteet ja tieto malleista, joihin ne perustuvat, tarjoavat jäsenvaltiolle hyödyllisen vertailuarvon niiden todennäköisintä makrotalouden ja finanssipolitiikan skenaariota varten, mikä lisää julkisen talouden suunnittelussa käytettyjen ennusteiden paikkansapitävyyttä, vaikka laajuus, jossa jäsenvaltioiden voidaan olettaa vertaavan julkisen talouden suunnittelussa käytettyjä ennusteita komission ennusteisiin , vaihtelee ennusteen laatimisajankohdan sekä ennustusmenetelmien ja -oletusten verrattavuuden mukaan. Muiden riippumattomien elinten ennusteet voivat myös tarjota hyödyllisiä vertailuarvoja.

(10 a)

Merkittävät erot makrotaloudessa ja finanssipolitiikassa valitun skenaarion ja komission ennusteen välillä on kuvattava ja perusteltava, erityisesti jos muuttujien taso tai kasvu ulkoisissa oletuksissa poikkeaa merkittävästi komission ennusteissa ilmoitetuista arvoista.

(10 b)

Koska jäsenvaltioiden talousarviot ja unionin talousarvio ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa komission olisi esitettävä ennusteita EU:n menoista monivuotiseen rahoituskehyksen puitteissa ohjelmoitujen menojen pohjalta, jotta voidaan tukea jäsenvaltioita niiden julkisen talouden ennusteiden laatimisessa.

(10 c)

Julkisen talouden suunnittelussa käytettyjen ennusteiden tuottamisen helpottamiseksi ja komission ja jäsenvaltioiden ennusteiden erojen selventämiseksi kullakin jäsenvaltioilla olisi vuosittain oltava mahdollisuus keskustella komission kanssa makrotalouden ja julkisen talouden ennusteiden laatimisen taustalla olevista oletuksista.

(11)

Objektiivisiin perusteisiin pohjautuva säännöllinen, puolueeton ja kattava arviointi tehostaa keskeisellä tavalla virallisten makrotalouden ja julkisen talouden ennusteiden laatua . Perusteelliseen arviointiin sisältyy taloudellisten oletusten tarkastelu, vertailu muiden instituutioiden laatimiin ennusteisiin ja arvio siitä, miten aiemmat ennusteet ovat onnistuneet.

(12)

Kun otetaan huomioon, että jäsenvaltioiden sääntöperusteiset julkisen talouden kehykset tehostavat todistetusti tehokkaasti jäsenvaltioiden sitoutumista EU:n finanssipoliittisiin sääntöihin ja edistävät budjettikuria, julkista taloutta koskevan lujitetun unionin valvontakehyksen kulmakivenä on oltava vahvat maakohtaiset numeeriset finanssipoliittiset säännöt, jotka ovat unionin finanssipoliittisten tavoitteiden mukaisia. Vahvoihin numeerisiin finanssipoliittisiin sääntöihin olisi sisällytettävä hyvin täsmennetyt tavoitemääritelmät sekä mekanismit tehokasta ja oikein ajoitettua seurantaa varten. Tämän tulisi perustua luotettavaan ja riippumattomaan analyysiin, jonka suorittavat riippumattomat elimet tai elimet, jotka ovat toiminnallisesti riippumattomia jäsenvaltioiden finanssipolitiikasta vastaavista viranomaisista. Lisäksi toimintapolitiikasta saatu kokemus on osoittanut, että sääntöjen noudattamatta jättämiseen on liitettävä seuraamuksia, joiden ei välttämättä tarvitse verottaa muuta kuin mainetta, jotta numeeriset finanssipoliittiset säännöt toimisivat tehokkaasti.

(12 a)

Ottaen huomioon, että tietyistä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan liittyvistä säännöksistä tehdyn pöytäkirjan N:o 15 nojalla liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 12 mainitut viitearvot eivät suoraan sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa, velvoitetta, jonka mukaan jäsenvaltioilla on oltava käytössään numeeriset finanssipoliittiset säännöt, joilla tehokkaasti edistetään alijäämää koskeviin viitearvoihin liittyvien velvoitteiden noudattamista, sekä siihen liittyvää velvoitetta, jonka mukaan julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehyksiin sisältyvien monivuotisten tavoitteiden olisi oltava tällaisten sääntöjen mukaisia, ei pitäisi soveltaa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(13)

Jäsenvaltioiden olisi vältettävä myötäsyklistä finanssipolitiikkaa, ja julkista taloutta olisi pyrittävä vakauttamaan enemmän hyvinä aikoina. Hyvin täsmennetyt numeeriset finanssipoliittiset säännöt edistävät näitä tavoitteita ja ne olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden vuotuisessa talousarviolainsäädännössä .

(14)

Finanssipolitiikan kansallinen suunnittelu on vakaus- ja kasvusopimuksen molempien osien eli ennalta ehkäisevän ja korjaavan osion mukaista ainoastaan, jos omaksutaan monivuotinen näkökulma ja erityisesti pyritään saavuttamaan julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteet. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehykset ovat ehdottoman tärkeät sen varmistamisessa, että jäsenvaltioiden julkisen talouden kehykset ovat unionin lainsäädännön mukaisia. Julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja koordinoinnin tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 (6) ja liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 (7) hengen mukaisesti vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevää ja korjaavaa osiota ei tulisi tarkastella toisistaan erillään.

(15)

Vaikka vuotuisen talousarviolainsäädännön hyväksyminen on keskeinen osa talousarviomenettelyä, jossa jäsenvaltiot hyväksyvät tärkeitä julkista taloutta koskevia päätöksiä, useimmilla finanssipoliittisilla toimenpiteillä on julkiseen talouteen kohdistuvia vaikutuksia, jotka menevät paljon vuotuista budjettikierrosta pidemmälle. Yksivuotinen näkökulma on sen vuoksi heikko perusta terveelle finanssipolitiikalle. Jotta kansallisella tasolla voidaan ottaa huomioon, että näkökulma julkista taloutta koskevassa unionin valvontakehyksessä on monivuotinen, vuotuisen talousarviolainsäädännön suunnittelun olisi perustuttava monivuotiseen finanssipolitiikan suunnitteluun, jonka lähtökohtana on julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehys.

(15 a)

Tämän julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehyksen tulisi sisältää muun muassa kutakin keskeistä meno- ja tuloerää koskevia ennusteita budjettivuonna ja sitä pidemmällä ajanjaksolla olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Kunkin jäsenvaltion tulisi voida määritellä asianmukaisesti muuttumattomat politiikat, ja määritelmä tulisi julkistaa samoin kuin siihen liittyvät oletukset, menetelmät ja asianmukaiset parametrit.

(15 b)

Tämä direktiivi ei estä jäsenvaltion uutta hallitusta ajantasaistamasta julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehystä uusien poliittisten painopisteidensä mukaisesti edellyttäen, että jäsenvaltio korostaa eroja aiempaan julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehykseen.

(16)

Perussopimuksessa ja eritoten vakaus- ja kasvusopimuksessa vahvistettuja julkisen talouden valvontakehyksen määräyksiä ja säännöksiä sovelletaan koko julkishallintoon, joka kattaa asetuksen (EY) N:o 2223/96 mukaisesti seuraavat alasektorit: valtionhallinto, osavaltiohallinto, paikallishallinto ja sosiaaliturvarahastot.

(17)

Hyvin monissa jäsenvaltioissa julkista taloutta on hajautettu huomattavasti ja budjettivaltaa on siirretty valtiotasoa alemmille hallinnon tasoille. Valtiotasoa alempien hallinnon tasojen merkitys sen varmistamisessa, että vakaus- ja kasvusopimusta noudatetaan, on näin ollen lisääntynyt huomattavasti, ja erityistä huomiota olisi kiinnitettävä siihen, että julkista taloutta koskevissa kansallisissa kehyksissä vahvistettujen velvollisuuksien ja menettelyjen piiriin varmasti kuuluvat kaikki julkisyhteisöjen alasektorit. Erityisesti, muttei yksinomaan, tämä koskee jäsenvaltioita, joissa on hajautetumpi hallinnollinen rakenne.

(18)

Jotta julkisen talouden kehyksillä edistettäisiin tehokkaasti budjettikuria ja julkisen talouden kestävyyttä, niiden olisi katettava julkinen talous laajalti. Tästä syystä erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sellaisten julkisyhteisöjen elinten ja rahastojen toimiin, jotka eivät muodosta alasektoritasolla sellaisten säännönmukaisten talousarvioiden osaa, joilla on välitön tai keskipitkän aikavälin vaikutus jäsenvaltioiden julkisen talouden rahoitusasemaan. Niiden yhdistetty vaikutus julkisyhteisöjen saamisiin ja velkoihin olisi esiteltävä vuotuisten talousarviomenettelyjen ja keskipitkän aikavälin talousarviosuunnitelmien puitteissa.

(18 a)

Vastaavasti ehdollisten sitoumusten olemassaolo on syytä ottaa asianmukaisesti huomioon. Tarkemmin sanoen ehdolliset sitoumukset saattavat sisältää tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuvista epävarmoista tapahtumista johtuvia mahdollisia velvoitteita tai nykyisiä velvoitteita, mikäli maksu ei ole todennäköinen tai määrää ei voida luotettavasti mitata. Niihin sisältyvät esimerkiksi asiaankuuluvat tiedot valtion takauksista, järjestämättömistä lainoista ja julkisten yritysten toiminnasta aiheutuvista vastuista, mukaan lukien tarvittaessa ehdollisten sitoumusten todennäköisyys sekä menojen mahdollinen viimeinen eräpäivä. Markkinoiden herkkyys olisi otettava asianmukaisesti huomioon.

(18 b)

Komission olisi arvioitava säännöllisesti tämän direktiivin täytäntöönpanoa. Olisi kartoitettava ja jaettava parhaita käytäntöjä, jotka koskevat säännöksiä niissä viidessä luvussa, jotka käsittelevät kansallisten julkisen talouden kehysten eri näkökohtia.

(18 c)

Parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen (8) 34 kohdan mukaisesti jäsenvaltioita kannustetaan laatimaan itseään varten ja yhteisön edun vuoksi omia taulukoitaan, joista ilmenee mahdollisuuksien mukaan direktiivien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen toimenpiteiden välinen vastaavuus, ja julkaisemaan ne.

(19)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli perussopimuksessa vaadittua budjettikurin yhdenmukaista noudattamista, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

a)

julkisen talouden tilinpitoa ja tilastotietojen raportointia koskevat järjestelmät;

b)

ennusteiden laatimista julkisen talouden suunnittelua varten koskevat säännöt ja menettelyt;

c)

maakohtaiset numeeriset finanssipoliittiset säännöt, joilla edistetään jäsenvaltioiden finanssipolitiikan harjoittamisen johdonmukaisuutta jäsenvaltioiden perussopimuksen mukaisten vastaavien velvoitteiden kanssa ilmaistuna julkisen talouden kehitystä kuvaavana yleisindikaattorina, kuten julkisyhteisöjen alijäämä, varainhankinta, velka tai jokin niiden keskeinen osatekijä;

d)

budjettimenettelyt, jotka sisältävät budjettiprosessin kaikkien vaiheiden perustana olevat menettelysäännöt;

e)

julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehykset tiettynä kansallisten talousarviomenettelyjen kokonaisuutena, jolla finanssipolitiikan aikajänne ulotetaan vuotuista talousarvioaikataulua pidemmälle, mukaan lukien toimintapolitiikan painopisteiden ja julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen;

f)

talousarviomenettelyn osatekijöiden avoimuuden lisäämiseen pyrkivät seurantaa ja riippumatonta analysointia koskevat järjestelyt ;

g)

mekanismit ja säännöt, joilla säännellään julkisen talouden suhteita viranomaisten välillä julkisyhteisöjen eri alasektoreilla.

a)

julkista taloutta koskevat kassaperusteiset tiedot (tai vastaavat luvut julkisesta tilinpidosta, jos kassaperusteisia tietoja ei ole saatavilla) seuraavin määräajoin:

b)

yksityiskohtainen täsmäytystaulukko, josta ilmenee kassaperusteisten (tai vastaavat luvut julkisesta tilinpidosta, jos kassaperusteisia tietoja ei ole saatavilla) ja EKT 95 -perusteisten tietoaineistojen välisen siirtymän osatekijät.

a)

perussopimuksen mukaisesti määriteltyjen alijäämän ja velan viitearvojen noudattaminen;

b)

monivuotisen aikajänteen omaksuminen finanssipolitiikan suunnittelussa, mukaan lukien jäsenvaltion julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteiden noudattaminen.

a)

tavoitemääritelmä ja sääntöjen soveltamisala;

b)

sääntöjen noudattamisen tehokas ja oikea-aikainen seuranta, joka perustuu luotettavaan ja riippumattomaan analyysiin, jonka suorittavat riippumattomat elimet tai elimet, jotka ovat toiminnallisesti riippumattomia jäsenvaltioiden finanssipolitiikasta vastaavista viranomaisista ;

c)

sääntöjen noudattamatta jättämisestä aiheutuvat seuraukset;

a)

kattavat ja avoimet monivuotiset julkisen talouden tavoitteet, jotka koskevat julkisyhteisöjen alijäämää, velkaa ja muita mahdollisia julkisen talouden yleisindikaattoreita kuten menoja , varmistaen samalla, että tavoitteet ovat IV luvussa säädettyjen voimassa olevien numeeristen finanssipoliittisten sääntöjen mukaisia;

b)

julkisyhteisöjen kutakin keskeistä meno- ja tuloerää koskevat ▐ ennusteet eriteltynä tarkemmin valtionhallinnon ja sosiaaliturvan tasolla kyseisenä budjettivuonna ja sitä pidemmällä ajanjaksolla olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana;

c)

kuvaus julkiseen talouteen vaikuttavasta keskipitkän aikavälin politiikasta eriteltynä keskeisten tulo- ja menoerien ▐ mukaan ja osoittaen, miten sopeuttaminen kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteita saavutetaan verrattuna ennusteisiin, joissa oletetaan, että politiikka säilyy muuttumattomana ;

c a)

arvio siitä, miten edellä mainitut politiikat todennäköisimmin vaikuttavat julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen, kun otetaan huomioon niiden suorat pitkän aikavälin vaikutukset yleiseen julkiseen talouteen.

a)

julkisyhteisöjen kaikille alasektoreille asetetut tilastoja koskevat vaatimukset;

b)

numeeristen finanssipoliittisten sääntöjen laadinta ja tehokkuus jäsenvaltioissa;

c)

julkisen talouden avoimuuden yleinen taso jäsenvaltioissa.