Ihmisoikeuksista kolmansien maiden kanssa käytäviä vuoropuheluja koskevat EU:n suuntaviivat

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA

Ihmisoikeuksista kolmansien maiden kanssa käytävät vuoropuhelut – suuntaviivat

TIIVISTELMÄ

SUUNTAVIIVOJEN TARKOITUS

Niissä määritetään EU:n lähestymistapa ihmisoikeuksista kolmansien maiden kanssa käytävien vuoropuhelujen käynnistämiseen ja toteuttamiseen. Tällaisten vuoropuhelujen tarkoituksena on ottaa ihmisoikeuskysymykset entistä suuremmassa määrin osaksi kaikkea EU:n ulkopolitiikkaa.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

• EU käy vuoropuhelua ihmisoikeuksista yli 40 kolmannen maan kanssa. Osa vuoropuheluista on yleisluontoisia sopimuksiin ja yleissopimuksiin perustuvia vuoropuheluja, kun taas osa on yksinomaan ihmisoikeuksiin keskittyviä jäsenneltyjä vuoropuheluja. On myös ad hoc -vuoropuheluja, joissa käsitellään yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvia asioita ja vuoropuheluja laajasti yhteneväisten näkökantojen pohjalta.
• Vuoropuhelujen tavoitteet määritellään tapauskohtaisesti. Tavoitteisiin voivat kuulua ihmisoikeuksia koskevista kysymyksistä keskusteleminen ja yhteistyön vahvistaminen monikansallisissa organisaatioissa kuten YK, tai tietojen kerääminen ja ihmisoikeustilannetta koskevan huolestuneisuuden esiintuominen.
• Ihmisoikeuksia koskevien vuoropuhelujen ensisijaiset aiheet ovat ihmisoikeussopimusten täytäntöönpano, kuolemanrangaistuksen, kidutuksen ja muun julman kohtelun ja kaikkien syrjinnän muotojen torjuminen, lapsen oikeudet (erityisesti aseellisten selkkausten yhteydessä), naisen oikeudet, sananvapaus, kansalaisyhteiskunnan asema ja ihmisoikeuksien puolustajien suojelu, kansainvälinen oikeudellinen yhteistyö (erityisesti Kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa), demokratisoitumisen ja hyvän hallintotavan edistäminen sekä konfliktien estäminen ja oikeusvaltioperiaate.
• Ihmisoikeusvuoropuhelun aloittamisesta kolmannen maan kanssa päättää Euroopan unionin neuvosto ja sen ihmisoikeustyöryhmä (COHOM). Aina ennen tällaisen päätöksen tekemistä on ensin arvioitava asianomaisen maan ihmisoikeustilanne erilaisten raporttien perusteella. Arvioinnissa otetaan huomioon useita seikkoja (kuten kyseisen maan hallituksen suhtautuminen ihmisoikeuksiin ja kansalaisyhteiskuntaan).
• Vuoropuhelun käymispaikka, kokoontumisvälit ja edustuksen taso päätetään aina tapauskohtaisesti. Kokoukset pidetään mieluiten aina kyseisessä maassa (tai Brysselissä, jos on kyse yhteistä etua koskevista kysymyksistä tai yhteistyön vahvistamista käsittelevästä vuoropuhelusta), ja niiden olisi oltava vähintään yhden päivän pituisia.
• Vuoropuhelun aikana EU voi ottaa kolmannen maan kanssa esiin yksittäisiä tapauksia, joiden osalta se pyytää vastausta ja asianomaisten henkilöiden vapauttamista. Vuoropuhelun lopuksi EU voi julkaista lehdistötiedotteen tai järjestää lehdistötilaisuuden joko kyseessä olevan maan kanssa yhdessä tai yksin.
• Kaikki kolmansien maiden kanssa ihmisoikeuksista käytävät vuoropuhelut on arvioitava joka toinen vuosi. Arvioinnissa on otettava huomioon, kuinka hyvin tavoitteet ovat täyttyneet. Lisäksi on analysoitava vuoropuhelun ensisijaisissa aiheissa tapahtunutta edistymistä sekä sitä, missä määrin EU:n toiminta on myötävaikuttanut tapahtuneeseen edistymiseen. EU:n puheenjohtajavaltio yhdessä COHOM:n kanssa voi arvioinnin tuloksen perusteella päättää jatkaa vuoropuhelua tai lopettaa sen.

TAUSTAA

EU:n ihmisoikeusvuoropuhelut

SÄÄDÖS

Ihmisoikeuksista kolmansien maiden kanssa käytäviä vuoropuheluja koskevat EU:n suuntaviivat – Ajantasaistus

Viimeisin päivitys: 20.10.2015