15.2.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 43/89

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Uusi strategia muutostilassa olevia naapurimaita varten”

KOM(2011) 303 lopullinen

2012/C 43/20

Esittelijä: Emmanuelle BUTAUD-STUBBS

Euroopan komissio ja Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja päättivät 19. heinäkuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Uusi strategia muutostilassa olevia naapurimaita varten

KOM(2011) 303 lopullinen.

Asian valmistelusta vastannut ”ulkosuhteet”-erityisjaosto antoi lausuntonsa 22. marraskuuta 2011.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 7.–8. joulukuuta 2011 pitämässään 476. täysistunnossa (joulukuun 7. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 119 ääntä puolesta ja 3 vastaan.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan ulkosuhdehallinnon ja Euroopan komission yhteiseen tiedonantoon ja pitää sitä oikea-aikaisena ja kiireellisenä tarkistuksena EU:n politiikkaan. Komitea on täysin samaa mieltä tiedonannossa asetetusta tavoitteesta kehittää EU:n naapuruuspolitiikkaan uusi lähestymistapa EU:n ja sen kumppanimaiden kumppanuuden vahvistamiseksi.

1.2   ETSK huomauttaa, että tiedonanto voi olla ainoastaan lähtökohta tulevalle kumppanuudelle, ja kehottaa EU:n toimielimiä kehittämään pitemmän aikavälin strategian, joka pantaisiin täytäntöön vuosia 2014–2020 koskevan rahoituskehyksen puitteissa, johon olisi liitetty yksilöidyt painopisteet ja jolla olisi asianmukaiset tehostettua kumppanuutta ja EU:n politiikan eri osa-alueita koskevat määrärahat.

1.3   ETSK toivoo, että EU pystyy reagoimaan sopivalla tavalla – eli päättäväisesti ja yhdellä äänellä ja Euromed-maita koskevassa tiedonannossa (1) kuvattua lähestymistapaa seuraten – äskettäisiin tapahtumiin tietyissä naapurimaissa, joissa aitoa ja kestävää demokratiaa ei ole vielä vakiinnutettu.

1.4   ETSK on samaa mieltä ehdollisuuden ja eriyttämisen periaatteista sekä tarpeesta lisätä joustavuutta suhteissa kumppanimaihin. Samaan aikaan se kuitenkin kehottaa EU:ta varmistamaan, että less for less -periaatteen soveltaminen ei haittaa kumppanimaan mahdollisuuksia edistyä uudistusprosessissa omassa tahdissaan ja omien valmiuksiensa kehittymisen mukaan.

1.5   Komitea panee tyytyväisenä merkille, että tiedonannossa korostetaan uudella tavalla kansalaisyhteiskunnan keskeistä roolia demokratiaprosessien vahvistamisessa ja että tuen antamista laajalle joukolle kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, työmarkkinaosapuolet mukaan luettuina, pidetään ensisijaisena.

1.6   ETSK painottaa, että tietyn maan hallintoa arvioitaessa on olennaista kiinnittää huomiota kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristöön, ihmisoikeuksien suojeluun, taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin oikeuksiin sekä uskonnonvapauteen.

1.7   ETSK katsoo, että eurooppalaisen demokratiarahaston kautta annettavan EU-tuen tulisi olla useampien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, myös rekisteröitymättömien oppositioryhmien, käytettävissä ja helposti saatavilla äkillisen tarpeen syntyessä. Eurooppalaisen demokratiarahaston tulisi täydentää nykyisiä välineitä, kuten demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevaa eurooppalaista rahoitusvälinettä ja vakautusvälinettä.

1.8   ETSK korostaa tässä yhteydessä, että työnantajille, ammattiyhdistyksille ja muille yhteiskunnallis-ammatillisille ryhmille tulisi tarjota suurempaa ja kohdistetumpaa tukea, sillä ne ovat yhteiskunnallisen, taloudellisen ja poliittisen elämän tärkeitä osatekijöitä ja mahdollisia vakauden takaajia. Joillakin niistä onkin ollut keskeinen rooli demokratialiikehdinnän käynnistymisessä. Komitea suhtautuu myönteisesti siihen, että eurooppalaisessa demokratiarahastossa on ennakoitu näiden toimijoiden tukeminen, mutta toivoo, että myös kansalaisyhteiskuntavälinettä käytettäisiin tähän tarkoitukseen.

1.9   ETSK kehottaa tehostamaan EU-rahoitteisia hankkeita. EU:n rahoitusmenettelyjen monimutkaisuus jättää ulkopuolelle useita valtiovallasta riippumattomia toimijoita. Aloitteen tavoitteiden joukkoon tulisi sisällyttää organisaatioiden auttaminen rahoituksen saannissa esimerkiksi EU:n edustustojen järjestämän, valmiuksia kehittävän koulutuksen kautta.

1.10   Komitea kehottaa lisäksi EU:ta laatimaan varotoimia ja hyvän hallintotavan perusperiaatteita niitä kumppanimaiden hallituksia varten, jotka haluavat hyötyä kansalaisyhteiskuntavälineen osa-alueesta 3. Sen kautta niille annetaan mahdollisuus käynnistää hankkeita, joilla pyritään vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan valmiuksia ja niiden osallistumista kotimaan politiikkaan ja päätöksentekoprosesseihin.

1.11   Pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppasopimusten (DCFTA) perimmäisenä tavoitteena on kauppasuhteiden osalta synnyttää EU:n ja kumppanimaiden välille pitkälle edennyt taloudellinen yhdentyminen. ETSK kehottaa EU:ta harkitsemaan DCFTA-säännöstön jakamista eriytettyihin paketteihin, jotka heijastaisivat eritasoista kiinnostusta Euroopan taloudelliseen yhdentymiseen sekä kumppanimaiden erilaisia prioriteetteja. On äärimmäisen tärkeää, että DCFTA- ja muihin sopimuksiin liittyvien neuvottelujen ja täytäntöönpanoprosessien aikana pakolliseksi ehdoksi otetaan kansalaisyhteiskunnan osallistuminen ja mekanismin luominen sen kanssa käytävää jatkuvaa vuoropuhelua varten. On myös aiheellista kuulla kansalaisyhteiskuntaa kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin yhteydessä.

1.12   Lisäksi on ratkaisevan tärkeää edistää kansalaisvapauksien puitteissa ilmaisun-, uskonnon- ja tiedonvälityksen vapautta sekä internetin esteetöntä käyttöä ja sosiaalisia verkostoja, sillä tämä kasvattaa osaltaan avoimuutta ja edistää demokratisoitumisprosessia. Näin ollen se tarvitsee erityistä huomiota ja kohdennettuja toimia.

1.13   Vaikka menestys onkin ollut varsin suhteellista, ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että EU on sitoutunut konfliktien ehkäisyyn lähinaapurustossaan, ja kehottaa EU:ta kehittämään tälle alalle kattavia strategioita.

1.14   ETSK kehottaa helpottamaan naapurimaista peräisin olevien ihmisten – erityisesti nuorten ja opiskelijoiden, taiteilijoiden, tutkijoiden, tieteenharjoittajien ja liikemiesten – liikkuvuutta, jotta voitaisiin lisätä ihmisten välisiä kontakteja, mistä olisi hyötyä sekä kumppanimaille että EU:lle.

1.15   Kansalaisyhteiskuntaa EU:n tasolla edustava ETSK on valmis ottamaan aktiivisen roolin ja jakamaan asiantuntemustaan pyrittäessä rakentamaan aiempaa tehokkaammat eurooppalaiset puitteet naapurimaiden yhteiskuntien kanssa tehtävälle yhteistyölle (2). Erityisesti komitea voisi

—	auttaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kartoituksessa ja kansalaisyhteiskunnan kyseisellä alueella harjoittaman toiminnan dokumentoinnissa käymällä avointa ja osallistavaa vuoropuhelua laajan toimijajoukon kanssa

—	jakaa asiantuntemustaan (mukaan lukien kokemukset yhteistyöstä EU:n itäisten naapurimaiden kanssa) erityisten kriteerien ja prosessien määrittelystä aidosti edustavien elinten valitsemiseksi politiikan muotoiluun liittyviä kansalaisyhteiskunnan kuulemisia varten kumppanimaissa

—

tukea riippumattomia ja edustavia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita – erityisesti niitä, joilla on ollut aktiivinen rooli epädemokraattisten vallanpitäjien oppositiovoimina –toteuttamalla valmiuksien kehittämistoimia ja jakamalla asiantuntemustaan monenlaisilla aloilla, joista esimerkkinä mainittakoon työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu (myös alakohtaisella tasolla) sekä taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet

—	jakaa parhaita käytänteitä esimerkiksi työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun, sukupuolten tasa-arvon, yrittäjyyden ja yritysten yhteiskuntavastuun aloilla

—	osallistua yhteiskunnallis-taloudellisia organisaatioita vahvistavien EU:n välineiden, toimintasuunnitelmien ja ohjelmien muotoiluun ja niiden täytäntöönpanon valvontaan

—	osallistua aktiivisesti kansalaisyhteiskuntavälineen ja eurooppalaisen demokratiarahaston toimintamenettelyjen määrittelyyn.

2.   Kokemusten hyödyntäminen

2.1   EU:n aikaisempien toimien kriittinen arviointi

2.1.1   Demokraattisen toimintaympäristön täydellinen puuttuminen muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta on pakottanut EU:n käytännön syistä mukauttamaan politiikkojaan sekä hyväksymään keskustelukumppaneikseen tahoja, joita ei mitenkään voida kuvailla kansojensa demokraattisiksi edustajiksi.

2.1.2   Esimerkiksi koko Barcelonan prosessin ajan EU oli liian vähän kanssakäymisissä tai teki yhteistyötä sellaisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, ammattiyhdistysten tai ihmisoikeusorganisaatioiden kanssa, jotka eivät olleet hallitusten hyväksymiä. Tästä syystä menetettiin mahdollisuus vaikuttaa poliittiseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen.

2.1.3   Erityisesti Euromed-alueelta saatu kokemus on osoittanut, että näiden organisaatioiden heikkous epädemokraattisissa maissa saattaa johtaa siihen, että kansalaisyhteiskunnan käytettävissä olevaa rahoitusta ei hyödynnetä täysipainoisesti.

2.1.4   Kansalaisyhteiskunnan mukaan saamiseen on olemassa hyviä käytänteitä kuten aihekohtaisten foorumien, työryhmien ja paneelien perustaminen. Ne on kehitetty itäisen kumppanuuden yhteydessä ja niitä voitaisiin muokata ja soveltaa tehokkaasti myös etelässä.

3.   Uuden lähestymistavan pääkohdat

3.1   Ehdollisuuden ja eriyttämisen periaatteen soveltaminen

3.1.1   ETSK kannattaa täysin sitä, että tiedonannossa painotetaan ehdollisuuden ja eriyttämisen periaatteita, ja on itse juuri vahvistamassa niiden soveltamista omassa toiminnassaan, kuten talous- ja sosiaalineuvostojen ja vastaavien elinten Euromed-huippukokousten osallistumiskriteereissä ja ulkomaille tehtävien työmatkojen järjestämisessä.

3.1.2   EU:n on otettava more for more -lähestymistavassaan huomioon alueiden ja maiden erilainen historia, niiden kehitysaste, eri vaiheet suhteessa EU:hun ja niiden erityiset tarpeet ja ongelmat. Tämä lähestymistapa vaikuttaa myös osaltaan EU:n rahoitusvarojen käytön tehostamiseen, mikä on Euroopan unionin keskeinen velvollisuus suhteessa eurooppalaisiin veronmaksajiin.

3.1.3   Samaan aikaan komitea katsoo, että on tärkeää varmistaa ettei less for less -periaatetta sovelleta sillä tavoin, että se haittaa sellaisen kumppanimaan kehitysmahdollisuuksia, jossa edistys ei ole vielä kovin pitkällä.

3.2   Tavoitteena ”syvä” ja kestävä demokratia

3.2.1   EU on aivan oikeutetusti painottanut, että on tarpeen edistää ”syvää” demokratiaa vahvistamalla kansalaisyhteiskuntaa ja korostamalla sen roolia demokratisoitumisprosessissa ja hyvän hallinnon standardien juurruttamisessa Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvalla alueella.

3.2.2   Komitea suhtautuu myönteisesti uusiin erityisiin välineisiin, joilla vahvistetaan demokratian alalla saavutettuja tuloksia. ETSK on tässä yhteydessä erityisesti valmis osallistumaan eurooppalaisen demokratiarahaston ja kansalaisyhteiskuntavälineen toimintamenettelyjen määrittelyyn. Näiden välineiden tulisi olla joustavia ja kykeneviä vastaamaan muuttuviin tarpeisiin, ja niihin tulisi sisältyä kohdistettuja toimia, joilla tuetaan demokratiaprosesseja EU:n naapurimaissa esimerkiksi edistämällä poliittisten puolueiden ja vapaiden tiedotusvälineiden perustamista ja vahvistamalla kansalaisyhteiskunnan osallistumista demokratiaprosesseihin.

3.2.3   Vaikka demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline, vakautusväline, eurooppalainen demokratiarahasto ja kansalaisyhteiskuntaväline ovat erilaisia rahoituksensa, toimintansa ja hallinnointinsa osalta, niiden välinen johdonmukaisuus ja synergia on kuitenkin varmistettava ja sitä on vahvistettava.

3.2.4   Jotta voitaisiin kasvattaa organisaatioiden tietoisuutta näistä rahoitusvälineistä sekä niiden kykyä käyttää niitä, ETSK kehottaa komissiota laatimaan yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä oppaita.

3.2.5   ETSK katsoo, että sekä uskonnon- että kansalaisvapauksien kunnioittaminen on perusihmisoikeus, jota on suojeltava kaikin tavoin alueella, jolle uskonnollinen ja poliittinen moninaisuus on ominaista. Se kehottaa niitä maita, jotka eivät vielä ole sitä tehneet, ratifioimaan viipymättä ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen perustuvia poliittisia, kulttuurisia ja kansalaisvapauksia sekä taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia koskevat yleiset ja alueelliset yleissopimukset ja sopimukset.

3.2.6   Tiedotusvälineillä on Euromed-alueella keskeinen rooli käynnissä olevien muutosprosessien tulosten välittäjinä ja esiintuojina. EU:n tuki on kohdistettava hankkeisiin, joilla parannetaan nykyisten tiedotusvälineiden ammattimaisuutta ja riippumattomuutta ja edistetään viestinten monipuolisuuden ja vapauden kannalta suotuisan ympäristön luomista.

3.3   EU:n aiempaa vahvempi rooli konfliktien ratkaisemisessa

3.3.1   Pitkittyneiden konfliktien jatkuminen EU:n eteläisissä ja itäisissä naapurimaissa muodostaa merkittävän haasteen sekä EU:lle että kumppanimaille itselleen. EU on myöntänyt, että sen tähänastisen toiminnan tehokkuus on ollut rajallista. Lissabonin sopimuksen myötä EU:lla on uusi rauhanrakentajan tehtävä sekä tukenaan uusi rakenne, mikä tarjoaa sille aidon mahdollisuuden uudenlaiseen kohdistettuun toimintaan.

3.3.2   ETSK kehottaa EU:ta kehittämään kattavia konfliktien ehkäisyä ja rauhanrakentamista koskevia strategioita erityisesti lähinaapureitaan varten sekä keskittymään sen varmistamiseen, että kyseisellä alalla toteutettavat erilaiset EU-ohjelmat ja -politiikat ovat keskenään aiempaa johdonmukaisempia.

3.3.3   Komitea katsoo, että kaikkien rauhanrakentamishankkeiden tulisi sisältää demokraattisia periaatteita ja edistää niitä ja että niissä valvontajärjestelmissä, joissa on mukana kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, tulisi arvioida uudistustyössä saavutettua edistystä. Olisi tarpeen keskittyä aiempaa enemmän niihin ryhmiin, joiden vaikutus rauhanrakentamiseen on merkittävä, mutta joiden ääni pääsee harvoin kuuluville. Tällaisia ryhmiä ovat mm. nais- ja nuorisoryhmät, ammattiyhdistykset ja paikalliset liikeyritykset. Keskittymistä liiketoiminnan jatkamiseen konfliktialueilla, mikä on osoitus sitkeydestä, on syytä tukea, samoin ammattiyhdistystoimintaa, kuten mielenosoituksia rauhan ja solidaarisuuden puolesta. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ryhmät, kuten naiset, lapset ja konfliktien uhrit, tarvitsevat erityistä huomiota ja kohdennettuja ohjelmia.

4.   Kauppayhteyksien tehostaminen

4.1   Kauppasuhteiden edistämisen lisäksi yksi pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppasopimusten (DCFTA) perimmäisistä tavoitteista on synnyttää EU:n ja kumppanimaiden välille pitkälle edennyt taloudellinen yhdentyminen. DCFTA:n täytäntöönpano ja noudattaminen edellyttää, että kumppanimaat uudistavat perusteellisesti oikeudellisia ja taloudellisia puitteitaan. Tämän mahdollistamiseksi tarvitaan merkittävästi lisää EU-tukea, jotta kumppanimaita voidaan auttaa saavuttamaan vaatimuksiin vastaamisen edellyttämä kehitystaso.

4.2   Komitea toivoo, että kaikkiin kauppasopimuksiin, joita EU neuvottelee kumppaneidensa kanssa, sisällytettäisiin kestävää kehitystä koskeva luku, ja katsoo, että kansalaisyhteiskuntaa tulisi kuulla myös ennen neuvottelujen käynnistämistä järjestettävän kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Tämä osallistuminen kasvattaisi osaltaan suuren yleisön tietoisuutta niistä lyhyen ja pitkän aikavälin eduista, joita DCFTA voi tuottaa, sekä auttaisi varmistamaan suuren yleisön sitoutumisen prosessiin. (3)

4.3   Näin ollen tulevissa DCFTA- ja muissa sopimuksissa tulisi ennakoida mekanismeja – esimerkiksi neuvoa-antavia sekakomiteoita – kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kuulemiseksi, jotta voitaisiin seurata tehokkaammin sitä, miten kestävää kehitystä käsittelevän luvun määräyksiä pannaan täytäntöön.

4.4   Sosiaalisten standardien ja työmarkkinasuhteiden osalta komitea painottaa, että asiaankuuluvat ILO:n yleissopimukset on ratifioitava ja pantava asianmukaisesti täytäntöön.

5.   Tavoitteena tehokkaat alueelliset kumppanuudet

5.1   EU:n on löydettävä tasapaino kumppanimaihin ylläpitämiensä suhteiden kahdenvälisen ja alueellisen ulottuvuuden välille ja pyrittävä löytämään niistä synergiaa.

5.2   On tunnustettu tosiasia, että alueelliset kumppanuudet idässä ja etelässä ovat osaltaan edistäneet EU:n ja sen naapureiden suhteiden kehittymistä. Itäisessä kumppanuudessa ja Välimeren unionissa, jotka ovat täydentäneet Euromed-yhteistyötä, on kuitenkin ilmennyt jonkin verran puutteita.

5.3   Välimeren unionin oli tarkoitus täydentää EU:n ja kumppanimaiden kahdenvälisiä suhteita, mutta tähän mennessä se ei ole tuottanut odotettuja tuloksia. Sen roolia ja tavoitteita on näin ollen tarkistettava radikaalisti. Välimeren unionin tulee tarjota pysyvät mekanismit, jotta kansalaisyhteiskunta voi osallistua sen ajamaan aloitteeseen. ETSK kehottaa tekemään välittömästi päätökset Välimeren unionin roolista, tehtävästä, organisaatiosta ja rahoituksesta. Lisäksi se katsoo, että Välimeren unionin toimet on yhdenmukaistettava aluetta koskevan EU:n yleisstrategian (4) kanssa.

5.4   Useimmat kumppanimaat ovat yleisesti ottaen parantaneet ja tehostaneet suhteitaan EU:hun assosiaatiosopimuksista, pitkälle menevistä ja laaja-alaisista vapaakauppa-alueista, viisumivaatimusten lieventämisestä ja liikkuvuuskumppanuuksista, energiahuollon turvaamiseksi tehtävästä yhteistyöstä ja muista asioista käytävän vuoropuhelun avulla. Valko-Venäjä on valitettavasti ottanut pitkän askelen taaksepäin EU-suhteissaan, ja demokraattisia vapauksia ja kansalaisyhteiskunnan toimintaympäristöä koskeva tilanne on myös huonontunut muissa kumppanimaissa, Ukraina mukaan luettuna.

5.5   Poliittisen tilanteen kehittymistä EU:n naapurimaissa tulisi edelleen seurata tiiviisti ja niiden sitoutumisen rakentaa kestävää demokratiaa ja noudattaa ihmisoikeuksia tulisi heijastua taloudelliseen yhdentymiseen ja kauppasuhteisiin.

5.6   ETSK on vakuuttunut siitä, että naapurimaista peräisin olevien ihmisten – erityisesti nuorten ja opiskelijoiden – liikkuvuuden helpottaminen hyödyttäisi kumppanimaita mm. lisäämällä ihmisten välisiä kontakteja. Sama koskee taiteilijoita, tutkijoita, tieteenharjoittajia ja liikematkustajia. Sitä olisi täydennettävä viisumien myöntämistä helpottavilla järjestelmillä, maksuhelpotuksilla ja mahdollisuudella myöntää toistuvaisviisumeja sekä jatkuvilla pyrkimyksillä kehittää yhdennettyä rajaturvallisuutta, asianmukaista maahanmuuton hallintaa, laittoman maahanmuuton torjuntaa, turvapaikkalainsäädäntöä ja pakolaisille annettavaa humanitaarista apua.

6.   EU:n naapurimaiden kansalaisyhteiskunnan tukeminen kansalaisyhteiskuntavälineen ja eurooppalaisen demokratiarahaston kautta

6.1   Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tukemisen tulee olla kattavaa, uskottavaa, monialaista ja niiden tarpeisiin sovitettua. ETSK on jo useiden vuosien ajan puhunut sen puolesta, että kansalaisyhteiskunnalla tulisi olla rooli Euroopan naapuruuspolitiikan muotoilussa ja sen täytäntöönpanon seurannassa, ja toivonut, että kehitetään erityisiä kansalaisyhteiskunnan valmiuksien kasvattamiseen tähtääviä ohjelmia ja parannetaan valtiovallan ja kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelua EU:n naapurimaissa. (5) Näin ollen se kannattaa kansalaisyhteiskuntavälineen kolmea osa-aluetta.

6.2   Näiden osa-alueiden täytäntöönpano edellyttää, että laaditaan laaja ja osallistava ”kansalaisyhteiskunnan organisaation” määritelmä, kuten komissio ehdottaa konsultointiprosessiin sovellettavista vähimmäisvaatimuksista antamassaan tiedonannossa (6). Kansalaisyhteiskunnan kartoitus on näin ollen ensiarvoisen tärkeää näiden osa-alueiden täytäntöönpanon kannalta. ETSK on lukuisine verkostoineen valmis auttamaan jatkossakin syntymässä olevien valtiovallasta riippumattomien toimijoiden kartoittamisessa sekä verkostoitumisessa kansalaisjärjestöjen kanssa aluetasolla. Synergioita on helposti löydettävissä komission, EU:n ulkosuhdehallinnon ja EU:n edustustojen työstä.

6.3   Eurooppalaisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kokemusta voitaisiin lisäksi hyödyntää valmiuksien kasvattamiseen tähtäävien ohjelmien laatimisessa. Mukaan olisi saatava EU:n laajan kansalaisjärjestöverkoston lisäksi myös tärkeimmät eurooppalaiset talous- ja sosiaalielämän toimijat. Niiden asiantuntemusta voitaisiin jakaa kumppanimaiden vastaaville tahoille ja välittää näin tietoa EU:n politiikoista sekä tukea naapurimaiden kansalaisyhteiskuntaa politiikkojen analysoinnissa, neuvotteluissa ja EU:n politiikkoihin lähentymisen seurannassa.

6.4   Komitea pitää erittäin tervetulleena ehdotusta kasvattaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumista alakohtaiseen poliittiseen vuoropuheluun EU:n ja kumppanimaiden välillä, sillä tämä ala on menneisyydessä jäänyt valitettavasti usein huomiotta. Talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoiden osalta tulisi kiinnittää erityistä huomiota ohjelmiin, joilla tuetaan alakohtaista työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua edunsaajamaissa. ETSK haluaa osallistua työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamiseen, ja tässä yhteydessä se kehottaa ottamaan vuoropuheluun mukaan myös ILO:n, jota se pitää ratkaisevan tärkeänä, sekä Euroopan koulutussäätiön, joka voisi tarjota naapurimaiden työmarkkinaosapuolille alakohtaista vuoropuhelua koskevaa koulutusta.

6.5   Kansalaisyhteiskuntavälineen osa-alueen 3 kautta on tarkoitus tukea maakohtaisia kahdenvälisiä hankkeita, joilla kumppanimaiden hallituksia kannustetaan vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan valmiuksia ja niiden osallistumista kotimaan politiikkaan ja päätöksentekoprosesseihin. Komitea on vakuuttunut siitä, että kansalaisyhteiskunnan kuulemisen mekanismien vakiinnuttaminen on erittäin tarpeellista ja että talous- ja sosiaalineuvostot ovat yksi parhaista välineistä tällaisen vuoropuhelun toteuttamisessa. Niitä hallituksia varten, jotka haluavat hyötyä tästä tuesta, tulisi kuitenkin laatia joitakin varotoimia ja hyvän hallinnon perusperiaatteita. ETSK on valmis määrittelemään joukon periaatteita, joita tulisi noudattaa perustettaessa edustavia talous- ja sosiaalineuvostoja ja vastaavia elimiä.

6.6   Kumppanimaissa on jo toiminnassa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden alueellisia foorumeita: itäisen kumppanuuden kansalaisyhteiskuntafoorumi sekä talous- ja sosiaalineuvostojen ja vastaavien elinten Euromed-huippukokous, joka perustettiin ETSK:n aloitteesta. ETSK:lla on ollut keskeinen rooli talous- ja sosiaalineuvostojen perustamisessa useisiin Välimeren eteläpuolisiin maihin. Komitea on koko prosessin ajan puhunut sen puolesta, että näihin neuvostoihin saataisiin mahdollisimman laaja erilaisten valtiovallasta riippumattomien toimijoiden edustus. ETSK:n asiantuntemus ja tuki perustettaessa talous- ja sosiaalineuvostoja politiikan muotoiluun liittyviin kansalaisyhteiskunnan kuulemisiin osallistuviksi elimiksi voisi olla hyödyllinen lisä kansalaisyhteiskuntavälineen tarjoamiin yhteistyömahdollisuuksiin.

6.7   EU:n rahoitusmenettelyiden monimutkaisuus jättää usein ulkopuolelle monia valtiovallasta riippumattomia toimijoita, joilla on suurin potentiaali mutta vain vähän kokemusta EU-tuen hakemisesta. Tämä on toistuva ongelma kaikissa maissa ja kaikilla alueilla, jotka saavat tukea EU:n yhteistyörahastoista. Yhdeksi tämän välineen tavoitteista voitaisiin ottaa näiden organisaatioiden tukeminen esimerkiksi siten, että EU:n edustustot järjestäisivät koulutusta rahoitushakemuksen laatimisesta.

6.8   ETSK on valmis osallistumaan eurooppalaisen demokratiarahaston toimintamenettelyjen määrittelyyn. Se katsoo, että kyseisen välineen tulisi olla joustava ja kykenevä vastaamaan äkillisiin tarpeisiin. Siinä tulisi hyödyntää kohdistettuja toimia, joilla tuetaan demokratiaprosesseja EU:n naapurimaissa edistämällä poliittisten puolueiden, vapaiden joukkotiedotusvälineiden ja riippumattomien ammattiyhdistysten perustamista ja vahvistamalla kansalaisyhteiskunnan osallistumista demokratiaprosesseihin.

6.9   ETSK katsoo, että eurooppalaisen demokratiarahaston tulisi olla joustava ja avoin väline, joka perustuu kysyntään ja jonka kohteena on valmiuksien kasvattaminen yksittäisten hankkeiden sijasta. Apua tulisi antaa ensisijaisesti niille organisaatioille, jotka eivät voi hyötyä muusta EU-rahoituksesta, jota annetaan esimerkiksi kansalaisyhteiskuntavälineen, demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen tai valtiosta riippumattomien toimijoiden ja paikallisviranomaisten ohjelman kautta. Välinettä tulisi hallinnoida valtiotasolla ja siihen tulisi liittyä mahdollisimman vähän byrokratiaa ja raportointivelvollisuuksia, mutta sen tukena tulisi kuitenkin olla tehokas tulostenarviointijärjestelmä. Lisäksi olisi syytä ennakoida mahdollisuus yhteisiin toimiin muiden avunantajien kanssa.

---

(1)  Tiedonanto ”Demokratiaan ja yhteiseen vaurauteen tähtäävä kumppanuus eteläisen Välimeren maiden kanssa”, KOM(2011) 200 lopullinen.

(2)  Ks. ETSK:n erityiset suositukset, joita se on esittänyt seuraavissa hiljattain antamissaan lausunnoissa: ”Kansalaisyhteiskunnan panos itäiseen kumppanuuteen”, EUVL C 248, 25.8.2011, s. 37–42, ”Edustavien kansalaisyhteiskuntien edistäminen Euromed-alueella”, EUVL C 376, 22.12.2011, s. 32–37 ja ”Kansalaisyhteiskunnan rooli EU:n uudessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa”, 27. lokakuuta 2011 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  ETSK:n lausunto aiheesta ”Kestävän kehityksen arvioinnit ja Euroopan unionin kauppapolitiikka”, EUVL C 218, 23.7.2011, s. 14–18.

(4)  KOM(2011) 200 lopullinen.

(5)  Ks. ETSK:n lausunnot seuraavista aiheista: ”Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen itäiseen kumppanuuteen”, EUVL C 277, 17.11.2009, s. 30–36, ”Kansalaisyhteiskunnan osallistuminen Euroopan naapuruuspolitiikkaan kuuluvien toimintaohjelmien täytäntöönpanoon Etelä-Kaukasian maissa (Armenia, Azerbaidžan ja Georgia)”, EUVL C 277, 17.11.2009, s. 37–41.

(6)  Komission tiedonanto – Neuvottelu- ja keskustelukulttuurin edistäminen – Komission konsultointiprosessiin sovellettavat yleiset periaatteet ja vähimmäisvaatimukset, KOM(2002) 704 lopullinen, 11.12.2002, s. 6.

---