Sisävesiliikenne: markkinoille pääsy

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

EU:n sisävesiliikennettä koskevaan lainsäädäntökehykseen kuuluva lainsäädäntö kattaa useita tavoitteita, joilla yhdessä pyritään sisävesiliikennemarkkinoiden vapauttamiseen seuraavilla keinoilla:

• varmistamalla, että sisävesiliikenteen toimijoilla on vapaa pääsy kaikille Euroopan sisävesiväylille
• kieltämällä syrjivät ja sopimattomat markkinamenettelyt erityisesti maksujen ja tariffien osalta
• luomalla oikeudenmukaiset kilpailuedellytykset yhteisillä säännöillä, jotka koskevat myös sisävesiliikenteenharjoittajan ammattiin pääsyä.

Asetuksella (EY) N:o 169/2009 pyritään yhdenmukaistamaan rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenteeseen sovellettavia EU:n kilpailusääntöjä säätämällä vapautus kilpailunrajoituskiellosta sellaisille sopimuksille, päätöksille ja yhdenmukaistetuille menettelytavoille, joiden tavoitteena on toteuttaa teknisiä parannuksia tai teknistä yhteistyötä seuraavilla tavoilla:

• standardoimalla laitteita
• vaihtamalla tai käyttämällä yhdessä henkilöstöä, laitteita, kulkuneuvoja tai kiinteitä laitteita
• järjestämällä ja toteuttamalla peräkkäisiä, toisiaan täydentäviä, korvaavia tai yhdistettyjä kuljetuksia sekä vahvistamalla tai noudattamalla niissä käytettäviä maksuja, mukaan lukien erityiset kilpailukykyiset hinnat
• käyttämällä tarkoituksenmukaisimpia reittejä
• sovittamalla yhteen jatkoyhteyksien kuljetusaikatauluja
• yhdistämällä yksittäisiä lähetyksiä
• vahvistamalla yhdenmukaisia sääntöjä maksutaulukoiden rakenteesta, jos näillä säännöillä ei vahvisteta kuljetusmaksuja eikä -ehtoja.

Asetusta ei myöskään sovelleta tiettyihin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Asetuksella (EY) N:o 718/1999 pyritään vahvistamaan yhteisön aluskapasiteettia koskevat toimintalinjat EU:n sisävesiliikenteessä.

• Sitä sovelletaan kaupallisia tavarakuljetuksia hoitaviin aluksiin tietyin poikkeuksin. Näihin poikkeuksiin lukeutuvat erityisesti yksinomaan Tonavalla liikennöivät alukset sekä yksinomaan tavaroiden varastointiin tai ruoppaukseen käytettävät alukset.
• Niiden EU-maiden, joiden aluskaluston tonnisto on yhteensä yli 100 000 tonnia ja joiden sisävesiväylät ovat yhteydessä toisen EU-maan sisävesiväyliin, on perustettava sisävesiliikennerahasto. Kullakin rahastolla on oltava vararahasto, jossa on erilliset tilit kuivalastialuksille¹, säiliöaluksille² ja työntöaluksille³. Kansallisten viranomaisten on hoidettava rahastojen hallintoa.
• Vararahastoa voidaan käyttää
  • EU-maan pyynnöstä, jos sisävesiliikennemarkkinoilla ilmenee (direktiivissä 96/75/EY tarkoitettuja, ks. alla) ”vakavia markkinahäiriöitä”
  • jos sisävesiliikennettä edustavat järjestöt pyytävät sitä yksimielisesti.

Asetuksessa (EY) N:o 181/2008 vahvistetaan EU:n sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevien toimintalinjojen toimeenpanoa koskevat käytännön järjestelyt, mukaan lukien rahastolle suoritettavien maksujen suuruus.

Asetuksen (EY) N:o 718/1999 nojalla käytettävissä olleiden toimenpiteiden soveltamisalaa laajennettiin muutosasetuksessa (EU) N:o 546/2014.

Direktiivissä 96/75/EY esitetään kaksi toimenpidekokonaisuutta

• jotta voidaan siirtyä pois aiemmasta kuljetusten ”vuororahtausjärjestelmästä” (rahtaus ennalta vahvistettuun hintaan siinä järjestyksessä, jossa alukset ovat lastin purkamisen jälleen käytettävissä) vapaasti neuvoteltavien rahtaussopimusten ja hinnanmuodostuksen saavuttamiseksi EU:ssa
• jotta Euroopan komissio voi vakavan häiriön ilmaantuessa toteuttaa aiheelliset toimenpiteet ja erityisesti toimenpiteet, joiden tarkoituksena on estää kuljetuskapasiteetin lisääminen.

Asetuksella (EY) N:o 1356/96 pyritään varmistamaan, että sisävesiväylillä tavaroita tai matkustajia kuljettavat liikenteenharjoittajat voivat toteuttaa kuljetuksia EU-maiden välillä ja niiden kautta ilman kansalaisuudesta ja sijoittautumispaikasta aiheutuvaa syrjintää, jos liikenteenharjoittaja

• on sijoittautunut johonkin EU-maahan kyseisen maan lainsäädännön mukaisesti, on oikeutettu kyseisessä EU-maassa harjoittamaan kansainvälistä tavara- ja matkustajaliikennettä sisävesiväylillä ja käyttää jossain EU-maassa rekisteröityä sisävesialusta
• täyttää asetuksen (ETY) N:o 3921/91 edellytykset.

EU-maiden ulkopuolisten liikenteenharjoittajien oikeuksiin sovelletaan erityissääntöjä Reinin vesiliikenteestä tehdyn tarkistetun yleissopimuksen (Mannheimin yleissopimus) ja Tonavan vesiliikenteestä tehdyn yleissopimuksen (Belgradin yleissopimus) perusteella. Erityissääntöjä voi sisältyä myös muihin kansainvälisiin sopimuksiin, joiden osapuolena EU on.

Asetus (ETY) N:o 3921/91 perustuu yhdenvertaisen kohtelun ja palvelujen tarjoamisen vapauden yleisiin periaatteisiin, joiden mukaan muilla kuin EU-maassa asuvilla liikenteenharjoittajilla tulisi olla oikeus harjoittaa kansallisia liikennepalveluja (”kabotaasiliikenne”) EU:n sisävesiväylillä. Siinä vahvistetaan seuraavat ehdot:

• liikenteenharjoittajat voivat harjoittaa kabotaasiliikennettä tilapäisesti ilman, että niiden on perustettava EU-maahan yrityksen kotipaikka, edellyttäen, että ne ovat sijoittautuneet EU-maahan sen lainsäädännön mukaisesti ja että niillä on oikeus kuljettaa tavaroita tai henkilöitä kansainvälisesti sisävesiväylillä
• liikenteenharjoittajat voivat käyttää vain aluksia, jotka omistaa
  • EU-maassa asuva tai EU-maan kansalainen tai
  • oikeushenkilö, jonka kotipaikka on EU-maassa ja jossa EU-maiden kansalaiset ovat enemmistöosakkaina.

Direktiivissä 87/540/ETY edellytetään, että yksityishenkilöt ja yritykset täyttävät viranomaisten tai kussakin EU-maassa nimetyn laitoksen hyväksymät pätevyysvaatimukset, jotka koskevat seuraavia aihepiirejä:

• lainsäädäntö
• yrityksen kaupallinen ja taloudellinen johtaminen
• markkinoille pääsy
• tekniset standardit ja toiminnan tekniset näkökohdat
• turvallisuus
• kansainvälisen liikenteen käytännön kysymykset.

Viranomainen antaa todistuksen tutkinnon, kurssille osallistumisen tai hankitun käytännön kokemuksen perusteella. Jos liikenteenharjoittaja ei enää täytä edellytyksiä, todistus voidaan peruuttaa.

Asetus (ETY) N:o 2919/85. Reinin vesiliikenteestä tehdyssä tarkistetussa yleissopimuksessa (muutettuna lisäpöytäkirjalla N:o 2) vahvistetaan, että ainoastaan Reinin navigaatioon kuuluvilla aluksilla on oikeus liikennöidä Reinillä.

Alus kuuluu Reinin navigaatioon, jos sillä on Reinin sopimusvaltion (Alankomaat, Belgia, Ranska, Saksa ja Sveitsi) toimivaltaisen viranomaisen myöntämä asiakirja. Asetuksella laajennetaan yleissopimuksen soveltaminen kaikkiin EU-maihin ja taataan siten yhdenvertainen kohtelu kaikkien EU-maiden aluksille.

ETY:n neuvoston asetuksella N:o 11/1960 pyritään panemaan täytäntöön Rooman sopimuksen 79 artiklan 3 kohta (nyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 95 artikla). Asetuksella

• kielletään kaikki liikenteenharjoittajien harjoittama syrjintä – eri kuljetusmaksujen ja ehtojen soveltaminen samanlaisten tavaroiden kuljetuksiin samoilla kuljetusreiteillä – alkuperä- tai määrämaan perusteella
• katetaan kaikki tavaroiden kuljetukset useilla kuljetusmuodoilla (rautatie-, maantie- ja sisävesikuljetukset)
• määritellään vaadittuja kuljetusasiakirjoja koskevat säännöt
• edellytetään, että EU-maat valvovat velvollisuuksien noudattamista.