Arvonlisäveron palauttaminen: toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneet verovelvolliset

Siinä vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt EU:n yhteistä arvonlisäverojärjestelmää koskevassa direktiivissä 2006/112/EY säädetylle arvonlisäveron (ALV) palauttamiselle verovelvolliselle, joka ei ole sijoittautunut palautusjäsenvaltioon* vaan toiseen EU-maahan.

Direktiiviä sovelletaan kaikkiin verovelvollisiin, jotka eivät ole sijoittautuneet palautusjäsenvaltioon (mutta ovat sijoittautuneet toiseen EU-maahan) ja

EU-maiden on palautettava jokaiselle muualle kuin kyseiseen maahan sijoittautuneelle verovelvolliselle arvonlisävero, joka on kannettu muiden verovelvollisten kyseiselle verovelvolliselle kyseisessä jäsenvaltiossa luovuttamista tavaroista tai suorittamista palveluista taikka tavaroiden maahantuonnista kyseiseen maahan, siltä osin kuin tavaroita tai palveluita käytetään direktiivissä 2006/112/EY lueteltuihin liiketoimiin.

Jotta palautusjäsenvaltioon sijoittautumaton verovelvollinen olisi oikeutettu palautukseen palautusjäsenvaltiossa, hänen on suoritettava vähennykseen oikeuttavia liiketoimia jäsenvaltiossa, johon hän on sijoittautunut. Kun palautusjäsenvaltioon sijoittautumaton verovelvollinen suorittaa jäsenvaltiossa, johon hän on sijoittautunut, sekä sellaisia liiketoimia, jotka oikeuttavat vähennykseen, että sellaisia liiketoimia, jotka eivät oikeuta vähennykseen kyseisessä jäsenvaltiossa, palautusjäsenvaltio palauttaa palautettavissa olevasta arvonlisäveron määrästä ainoastaan vähennyksiin oikeuttaviin liiketoimiin liittyvän arvonlisäveron osuuden.

Direktiivillä otetaan käyttöön täysin elektroninen menettely. Palautusjäsenvaltioon sijoittautumaton (mutta toiseen EU-maahan sijoittautunut) verovelvollinen lähettää palautusjäsenvaltiolle sähköisen palautushakemuksen oman EU-maansa sähköisen portaalin kautta. Palautushakemus kohdistuu tavaroiden tai palveluiden ostoon, joka on laskutettu palautusajanjakson aikana, tai palautusajanjakson aikana suoritettuun tavaroiden tuontiin.

Palautushakemus on lähetettävä sijoittautumisjäsenvaltiolle viimeistään palautusajanjaksoa seuraavan kalenterivuoden syyskuun 30 päivänä. Arvonlisäveron määrä, josta palautusta haetaan, ei saa periaatteessa olla pienempi kuin 400 euroa (tai tiettyjen edellytysten täyttyessä 50 euroa). Jos palautus maksetaan myöhässä, hakija on oikeutettu saamaan korkoa palautussummasta. Sijoittautumisjäsenvaltion on lähetettävä hakijalle viipymättä sähköinen vastaanottotodistus.

Direktiiviä on sovellettu 20. helmikuu 2008 alkaen, ja se oli saatettava osaksi EU-maiden lainsäädäntöä 1. tammikuu 2010 mennessä. Asetuksella kumotaan direktiivi 79/1072/ETY.

Palautusjäsenvaltio: maa, jossa arvonlisävero on veloitettu tai kannettu tavaroista tai palveluista, joita muut verovelvolliset kyseisessä EU-maassa ovat luovuttaneet tai suorittaneet hänelle, tai jossa arvonlisävero on kannettu häneltä tavaroiden tuonnista kyseiseen EU-maahan;

Neuvoston direktiivi 2008/9/EY, annettu 12 päivänä helmikuuta 2008, yksityiskohtaisista säännöistä direktiivissä 2006/112/EY säädetyn arvonlisäveron palauttamiseksi palautusjäsenvaltioon sijoittautumattomille mutta toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneille verovelvollisille (EUVL L 44, 20.2.2008, s. 23–28)

Direktiiviin 2008/9/EY tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 79/2012, annettu 31 päivänä tammikuuta 2012, hallinnollisesta yhteistyöstä ja petosten torjunnasta arvonlisäverotuksen alalla annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 904/2010 eräiden säännösten täytäntöönpanoa koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta (EUVL L 29, 1.2.2012, s. 13–32)

Asetukseen (EU) N:o 79/2012 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Neuvoston asetus (EU) N:o 904/2010, annettu 7 päivänä lokakuuta 2010, hallinnollisesta yhteistyöstä ja petosten torjunnasta arvonlisäverotuksen alalla (EUVL L 268, 12.10.2010, s. 1–18)