Direktiivin tarkoituksena on yhdenmukaistaa esteettömyyttä1 koskevat vaatimukset tiettyjen tuotteiden2 ja palvelujen osalta, jotta EU:n sisämarkkinat toimisivat sujuvasti ja jotta poistetaan mahdolliset vapaan liikkuvuuden esteet, joita erilaiset kansalliset lainsäädännöt voivat aiheuttaa.
Direktiivin tarkoituksena on tuoda etuja yrityksille, vammaisille henkilöille3 ja ikääntyneille. Esteettömyysvaatimusten soveltaminen selventää voimassa olevaan EU-lainsäädäntöön sisältyvää esteettömyysvelvoitetta etenkin julkisten hankintojen ja rakennerahastojen osalta.
Sitä sanotaan esteettömyyssäädökseksi.
TÄRKEIMMÄT KOHDAT
Säädöstä sovelletaan alkaen seuraaviin.
Tuotteet:
tietokoneet ja käyttöjärjestelmät
maksupäätteet ja tietyt itsepalvelupäätteet, kuten pankkiautomaatit, matkalippuautomaatit ja lähtöselvitysautomaatit, tietojen tarjoamiseen käytettävät vuorovaikutteiset itsepalvelupäätteet,
älypuhelimet ja muut tietoliikennepalvelujen käyttöön tarkoitetut laitteet,
televisiolaitteet, jotka liittyvät digitaalitelevisiopalveluihin,
sähköiset lukulaitteet.
Palvelut:
puhelinliikennepalvelut,
palvelut, jotka tarjoavat pääsyn audiovisuaalisiin mediapalveluihin,
tietyt lento-, linja-auto-, rautatie- ja vesiliikenteen henkilöliikennepalvelujen osat, kuten verkkosivustot, mobiililaitepohjaiset palvelut, sähköiset liput ja tiedot,
valmiiksi tallennettu aikasidonnainen media, kuten videot ja diakuvat tai toimistojen tiedostomuodot, joka on julkaistu ennen ,
verkkokartat, jos olennainen tieto tarjotaan saavutettavassa digitaalisessa muodossa,
arkistoina pidettävät verkkosivustot ja muunlaiset arkistot, joiden sisältöä ei päivitetä eikä muokata ,
palveluja tarjoavat mikroyritykset.
Erityisiä esteettömyysvaatimuksia sovelletaan kaikkiin lainsäädännön piiriin kuuluviin tuotteisiin ja palveluihin edellyttäen, etteivät vaatimukset edellytä niiden muuttamista merkittävästi tai aiheuta kohtuutonta rasitetta toimijoille.
Tuotteiden on
oltava suunniteltu ja valmistettu siten, että vammaiset voivat käyttää niitä mahdollisimman laajalti,
täytettävä tarkat säännöt, jotka koskevat tietoja ja neuvoja, käyttöliittymää ja toiminnallisuutta, tukipalveluja ja pakkausta.
Palvelujen on
annettava tietoa palvelusta, sen esteettömyysominaisuuksista ja siihen liittyvistä järjestelyistä,
tehtävä verkkosivustoista ja mobiililaitteista helppokäyttöisiä,
tuettava järjestelmiä, kuten neuvontapalveluja, puhelinkeskuksia ja koulutuspalveluja, antamaan esteettömyyttä koskevia tietoja,
sovellettava käytäntöjä, toimintatapoja ja menettelyjä, joilla vastataan vammaisten henkilöiden tarpeisiin. Tiettyihin palveluihin sovelletaan erityisiä sääntöjä (sähköiset viestintäpalvelut, audiovisuaaliset palvelut, lento-, linja-auto-, rautatie-, vesi- ja kaupunkiliikennepalvelut, kuluttajille tarkoitetut pankkipalvelut, sähkökirjat, sähköinen kaupankäynti ja vastaaminen hätänumeroon 112 tuleviin viesteihin).
EU-maat voivat päättää vaatia, että rakennettu ympäristö, jossa palvelu tarjotaan, täyttää esteettömyysvaatimukset.
Liitteessä II esitetään ei-sitovia esimerkkejä siitä, miten erilaiset esteettömyysvaatimukset voidaan täyttää.
Säädöksessä esitetään vaatimuksia seuraavasti.
Valmistajien on
suunniteltava ja valmistettava tuotteet direktiivin mukaisesti ja otettava huomioon mahdolliset muutokset, joita tämä aiheuttaa yhdenmukaistetuissa standardeissa,
laadittava tarvittavat tekniset asiakirjat, tarkastettava sääntöjenmukaisuus ja säilytettävä tietoja viiden vuoden ajan,
annettavat selkeät tunnistustiedot tuotteistaan ja omat yhteystietonsa,
liitettävä tuotteeseen helposti ymmärrettävät ohjeet ja turvallisuustiedot.
Maahantuojien on
varmistettava, että tuote on läpäissyt vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn, että tuotteeseen on liitetty tarvittavat tekniset asiakirjat, mukaan lukien ohjeet kielellä, jota käyttäjien on helppo ymmärtää, ja että tuotteeseen on kiinnitetty CE-merkintä,
kieltäydyttävä saattamasta tuotetta markkinoille, jos on syytä olettaa, ettei se täytä esteettömyysvaatimuksia, ja ilmoitettava tästä valmistajalle ja markkinavalvontaviranomaisille.
Palveluntarjoajien on
suunniteltava ja tarjottava palveluja direktiivin mukaisesti,
asetettava tarjoamaansa palvelua koskevat tiedot kirjallisesti ja suullisesti helposti vammaisten henkilöiden saataville sekä selitettävä, miten palvelu täyttää esteettömyysvaatimukset,
varmistettava, että käytössä olevilla menettelyillä varmistetaan esteettömyysvaatimusten täyttyminen jatkossa ja otetaan huomioon mahdolliset muutokset.
Valmistajien, maahantuojien ja jakelijoiden on ryhdyttävä välittömästi toimiin, jos ne huomaavat, ettei tuote enää ole lainsäädännön mukainen.
EU-maiden on
varmistettava, että kaikki säädöksen soveltamisalaan kuuluvat tuotteet ja palvelut täyttävät esteettömyysvaatimukset,
pyynnöstä toimitettava yleisölle tietoja siitä, miten yritykset panevat vaatimukset täytäntöön,
pantava täytäntöön ja päivitettävä menettelyjä, joilla
tarkistetaan, että palvelut ovat direktiivin mukaisia,
seurataan vaatimustenvastaisuuteen liittyvien valitusten tai raporttien käsittelyä,
varmistettava, että yritys on korjannut puutteen,
tarjottava välineitä, kuten oikeudellisia toimia, joilla varmistetaan, että vaatimukset täyttyvät ja että lain rikkomisesta määrätään seuraamuksia.
voi pyytää eurooppalaisia standardointiorganisaatioita laatimaan yhdenmukaistettuja standardeja esteettömyysvaatimuksista tai hyväksyä teknisiä eritelmiä tietyin edellytyksin,
perustaa työryhmän, joka koostuu markkinavalvontaviranomaisten, palvelujen vaatimustenmukaisuutta valvovien viranomaisten ja sidosryhmien edustajista, mukaan lukien vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt. Tällä tavoin komissio
edistää tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa,
edistää viranomaisten ja sidosryhmien välistä yhteistyötä,
Se on saatettava osaksi EU-maiden lainsäädäntöä mennessä. EU-maiden on sovellettava toimenpiteitä alkaen.
EU-maat voivat kuitenkin
täyttää eurooppalaista hätänumeroa 112 koskevat vaatimukset vasta mennessä,
antaa palveluntarjoajille, jotka jo käyttivät tuotteita laillisesti mennessä, 5 vuoden siirtymäaika ( asti),
päättää, että itsepalvelupäätteitä voidaan käyttää niiden taloudellisen käyttöiän loppuun asti, mutta ei pidempään kuin 20 vuotta niiden käytön aloittamisesta.
TAUSTAA
EU:ssa on yli 80 miljoonaa ihmistä, joilla on jokin vamma. Heidän lukumääränsä kasvaa sitä mukaa kuin väestö ikääntyy.
EU:n perusoikeuskirjassa tunnustetaan vammaisten henkilöiden oikeus hyötyä toimenpiteistä, jolla varmistetaan heidän itsenäisyytensä, sosiaalinen ja ammatillinen integroitumisensa ja heidän osallistumisensa yhteisön elämään.
Direktiivissä annettu vammaisten henkilöiden määritelmä noudattaa vammaisyleissopimusta, jonka kaikki EU-maat ovat ratifioineet.
KESKEISET TERMIT
Esteettömyys: tuotteiden, laitteiden, palvelujen tai ympäristöjen suunnittelua sellaisiksi, että vammaiset henkilöt voivat käyttää niitä samoin edellytyksin kuin muut.
Tuotteet: aine, valmiste tai tavara, joka on valmistettu tuotantoprosessissa (ja joka ei ole ruokaa, rehua, elävä kasvi tai eläin taikka ihmisestä peräisin oleva tuote, kasvituote tai eläintuote tulevaa lisääntymistä varten).
Vammainen henkilö: henkilö, jolla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa saattaa estää hänen täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.
ASIAKIRJA
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu , tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151, , s. 70–115)
MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/1972, annettu , eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä (uudelleenlaadittu) (EUVL L 321, , s. 36–214)
Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 768/2008/EY, annettu , tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista ja päätöksen 93/465/ETY kumoamisesta (EUVL L 218, , s. 82–128)