I Johdanto

II Asiaa koskevat oikeussäännöt – Puolan oikeus

A Perustuslaki

B Ylimmästä tuomioistuimesta annettu muutettu laki

C Yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annettu muutettu laki

D KRS:stä annettu laki

E Rikosprosessilaki

III Pääasioiden tosiseikat ja ennakkoratkaisukysymykset

A Asia C‑615/20

B Asia C‑671/20

IV Asioiden käsittely unionin tuomioistuimessa

V Asian tarkastelu

A Tutkittavaksi ottaminen

B Asiakysymys

1. Alustavia huomautuksia

2. Asiassa C‑615/20 esitetyt ensimmäinen, toinen ja kolmas kysymys

3. Asiassa C‑671/20 esitetty toinen kysymys

4. Asiassa C‑615/20 esitetty neljäs kysymys ja asiassa C‑671/20 esitetyt ensimmäinen, kolmas ja neljäs kysymys

VI Ratkaisuehdotus

1.

Nyt käsiteltävissä ennakkoratkaisupyynnöissä tuodaan jälleen esiin ongelmia, jotka koskevat Puolan tuomioistuinjärjestelmän hiljattain toteutetun uudistuksen tiettyjen seikkojen yhteensopivuutta unionin oikeuden kanssa. Kyse on Sąd Najwyższyn (ylin tuomioistuin, Puola) Izba Dyscyplinarnan (kurinpitojaosto) ( 2 ) myöntämistä luvista aloittaa tuomaria vastaan rikosoikeudellinen menettely ja pidättää hänet virantoimituksesta, mikä estää häntä ratkaisemasta tiettyjä hänen käsiteltäväkseen jaettuja rikosasioita. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ( 3 ) pyytää tässä tarkoituksessa unionin tuomioistuinta tulkitsemaan SEU 2 artiklaa ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, Euroopan unionin perusoikeuskirjan ( 4 ) 47 artiklaa sekä unionin oikeuden ensisijaisuuden, vilpittömän yhteistyön ( 5 ) ja oikeusvarmuuden periaatteita. Siinä tapauksessa, että unionin tuomioistuin katsoisi, ettei kurinpitojaosto voinut unionin oikeuden perusteella laillisesti myöntää näitä lupia, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, mitä seurauksia tällä toteamuksella on rikosoikeudenkäynnistä vastaavan tuomioistuimen ratkaisukokoonpanoon.

2.

Puolan tasavallan perustuslain (Konstytucja Rzeczypospolitej Polskiej) 45 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:

”Jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin toimivaltaisessa, riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa ilman aiheetonta viivytystä.”

3.

Puolan tasavallan perustuslain 144 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään seuraavaa:

”2.   Jotta tasavallan presidentin viralliset asiakirjat olisivat päteviä, pääministerin on varmennettava ne allekirjoituksellaan, ja hän on siten vastuussa Sejmille [(Puolan parlamentin alahuone)].

3.   Edellä 2 momentin säännöksiä ei sovelleta seuraavissa tapauksissa:

– –

17) tuomareiden nimittäminen

– –”

4.

Puolan tasavallan perustuslain 179 §:ssä säädetään seuraavaa:

”Tasavallan presidentti nimittää tuomarit [Krajowa Rada Sądownictwan (kansallinen tuomarineuvosto, Puola; jäljempänä KRS)] ehdotuksesta tehtäviinsä ennalta määräämättömäksi ajaksi.”

5.

Puolan tasavallan perustuslain 180 §:n 1 momentin mukaan tuomareita ei voida erottaa.

6.

Puolan tasavallan perustuslain 181 §:ssä säädetään seuraavaa:

”Tuomaria vastaan voidaan aloittaa rikosoikeudellinen menettely tai hänen vapautensa voidaan riistää ainoastaan laillisesti perustetun tuomioistuimen etukäteen antamalla luvalla. Tuomarin vapautta ei saa riistää tai häntä ei saa pidättää, paitsi kun hän jää kiinni rikosta tehdessään, jos pidättäminen on välttämätöntä menettelyn asianmukaisen kulun turvaamiseksi. Alueellisesti toimivaltaisen tuomioistuimen puheenjohtajalle on viipymättä ilmoitettava vapaudenriistosta ja tämä voi määrätä pidätetyn välittömästä vapauttamisesta.”

7.

Puolan tasavallan perustuslain 187 §:ssä säädetään seuraavaa:

”1.   [KRS:n] kokoonpano on seuraava:

– –

3.   [KRS:ään] valittujen jäsenten toimikausi on neljä vuotta.

4.   [KRS:ään] sovellettava järjestelmä, sen toimiala, sen työtavat ja tapa, jolla sen jäsenet valitaan, määritellään laissa.”

8.

Puolan tasavallan perustuslain 190 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:

”Trybunał Konstytucyjnyn [(perustuslakituomioistuin, Puola)] tuomiot sitovat kaikkia ja ne ovat lopullisia.”

9.

Ylimmästä tuomioistuimesta 8.12.2017 annetun lain (ustawa o Sądzie Najwyższym; Dz. U 2018, järjestysnumero 5), jota muutettiin yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annetun lain, ylimmästä tuomioistuimesta annetun lain ja erinäisten muiden lakien muuttamisesta 20.12.2019 annetulla lailla (ustawa o zmianie ustawy – Prawo o ustroju sądów powszechnych, ustawy o Sądzie Najwyższym oraz niektórych innych ustaw; Dz. U. 2020, järjestysnumero 190; jäljempänä muutoslaki) (jäljempänä ylimmästä tuomioistuimesta annettu muutettu laki), 27 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:

”Kurinpitojaoston toimivaltaan kuuluvat

– –

– –”

10.

Yleisten tuomioistuinten organisaatiosta 27.7.2001 annetun lain (ustawa – Prawo o ustroju sądów powszechnych; Dz. U. 2001, nro 98, järjestysnumero 1070) 41b §:ssä säädetään seuraavaa:

”1.   Viranomainen, jolla on toimivalta tutkia tuomioistuimen toimintaa koskeva kantelu tai vaatimus, on kyseisen tuomioistuimen puheenjohtaja.

– –

3.   Viranomainen, jolla on toimivalta tutkia sąd Rejonowyn presidentin, sąd okręgowyn presidentin tai sąd Apelacyjyn puheenjohtajan toimintaa koskeva kantelu, on sąd okręgowyn presidentti, sąd Apelacyjyn puheenjohtaja ja [KRS].”

11.

Kyseisen lain, sellaisena kuin se on muutettuna muutoslailla (jäljempänä yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annettu muutettu laki), 42a §:ssä säädetään seuraavaa:

”1.   Tuomioistuinten tai tuomioistuinten elinten toiminnan yhteydessä ei ole sallittua kyseenalaistaa tuomioistuinten, valtion perustuslaillisten elinten tai oikeussuoja‑ tai oikeudenvalvontaelinten legitimiteettiä.

2.   Yleinen tuomioistuin tai muu lainkäyttöelin ei voi todeta tai arvioida, onko tuomari nimitetty lainmukaisesti tai onko hänellä tästä nimityksestä seuraava laillinen oikeus hoitaa lainkäyttötehtäviä.”

12.

Kyseisen lain 47a §:n 1 momentin mukaan asiat osoitetaan tuomareille ja avustaville tuomareille arvalla. Kyseisen lain 47b §:n 1 momentin mukaan tuomioistuimen ratkaisukokoonpanon muuttaminen voidaan hyväksyä vain, jos asiaa ei voida käsitellä nykyisessä ratkaisukokoonpanossa tai jos on olemassa pysyvä este asian tutkimiselle nykyisessä kokoonpanossa. Tällaisessa tapauksessa sovelletaan 47a §:ää asian uudelleen jakamiseen. Kyseisen lain 47b §:n 3 momentissa säädetään, että tuomioistuimen ratkaisukokoonpanon muuttamista koskevan päätöksen tekee tuomioistuimen puheenjohtaja tai tämän valtuuttama tuomari.

13.

Yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annetun muutetun lain 80 §:ssä säädetään seuraavaa:

”1.   Tuomarit voidaan pidättää tai heitä vastaan voidaan nostaa syyte vain toimivaltaisen kurinpitotuomioistuimen luvalla. Tämä säännös ei koske pidättämistä silloin, kun tuomari jää kiinni rikosta tehdessään, jos pidättäminen on välttämätöntä menettelyn asianmukaisen kulun turvaamiseksi. Siihen saakka, kunnes annetaan päätös, jolla annetaan lupa rikosoikeudellisen menettelyn aloittamiseen tuomaria vastaan, voidaan toteuttaa ainoastaan kiireellisiä toimenpiteitä.

– –

2c.   Kurinpitotuomioistuin tekee päätöksen, jolla annetaan lupa rikosoikeudellisen menettelyn aloittamiseen tuomaria vastaan, jos on riittävän perusteltuja epäilyjä siitä, että tuomari on syyllistynyt rikokseen. Päätöksessä annetaan lupa aloittaa rikosoikeudellinen menettely tuomaria vastaan ja esitetään sen perustelut.

2d.   Kurinpitotuomioistuin käsittelee hakemuksen, joka koskee rikosoikeudellisen menettelyn aloittamista tuomaria vastaan, 14 päivän kuluessa sen vastaanottamisesta.”

14.

Mainitun lain 107 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:

”Tuomari on kurinpidollisesti vastuussa virka‑asemastaan johtuvien velvollisuuksien laiminlyönneistä (kurinpidolliset rikkomukset), myös seuraavissa tapauksissa:

– –

– –”

15.

Yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annetun muutetun lain 110 §:n 2a momentissa säädetään seuraavaa:

”Kurinpitotuomioistuin, jonka tuomiopiirissä menettelyn kohteena oleva tuomari työskentelee, on alueellisesti toimivaltainen käsittelemään 37 §:n 5 momentissa ja 75 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja asioita. Edellä 80 §:ssä ja 106zd §:ssä tarkoitetuissa asioissa toimivaltainen tuomioistuin on ensimmäisenä oikeusasteena Sąd Najwyższy kurinpitojaoston yhden tuomarin kokoonpanossa ja toisena oikeusasteena Sąd Najwyższy kurinpitojaoston kolmen tuomarin kokoonpanossa.”

16.

Kyseisen lain 129 §:ssä säädetään seuraavaa:

”1.   Kurinpitotuomioistuin voi pidättää tehtävistään tuomarin, jota vastaan on aloitettu kurinpitoa tai vajaavaltaisuutta koskeva menettely, ja näin on myös, jos se antaa päätöksen, jolla annetaan lupa rikosoikeudellisen menettelyn aloittamiseen kyseistä tuomaria vastaan.

2.   Jos kurinpitotuomioistuin tekee päätöksen, jolla annetaan lupa rikosoikeudellisen menettelyn aloittamiseen tuomaria vastaan virallisen syytteen alaisesta tahallisesta rikoksesta, se pidättää viran puolesta kyseisen tuomarin tehtävistään.

3.   Pidättäessään tuomarin tehtävistään kurinpitotuomioistuin alentaa hänen palkkansa määrää 25–50 prosenttia kyseisen tehtävistä pidättämisen ajaksi; tämä ei koske vajaavaltaisuutta koskevan menettelyn kohteena olevia henkilöitä.

3a.   Jos kurinpitotuomioistuin tekee päätöksen, jolla annetaan lupa rikosoikeudellisen menettelyn aloittamiseen eläkkeellä olevaa tuomaria vastaan virallisen syytteen alaisesta tahallisesta rikoksesta, se alentaa viran puolesta hänen eläkkeensä määrää 25–50 prosenttia kurinpitomenettelyn keston ajaksi.

4.   Jos kurinpitomenettely on keskeytetty tai se on johtanut vapauttavaan päätökseen, oikaistaan kaikki palkan tai palkkion osat täysimääräiseen korvaukseen asti.”

17.

Kansallisesta tuomarineuvostosta 12.5.2011 annetun lain (ustawa o Krajowej Radzie Sądownictwa; Dz. U. 2011, nro 126, järjestysnumero 714), sellaisena kuin se on muutettuna kansallisesta tuomarineuvostosta annetun lain sekä erinäisten muiden lakien muuttamisesta 8.12.2017 annetulla lailla (ustawa o zmianie ustawy o Krajowej Radzie Sądownictwa oraz niektórych innych ustaw; Dz. U. 2018, järjestysnumero 3) (jäljempänä KRS:stä annettu laki) 9a §:ssä säädetään seuraavaa:

”1.   Sejm [(Puolan parlamentin alahuone)] valitsee Sąd Najwyższyn, yleisten tuomioistuinten, hallintotuomioistuinten ja sotatuomioistuinten tuomareiden joukosta 15 jäsentä [KRS:ään] neljän vuoden yhteiseksi toimikaudeksi.

2.   Sejm ottaa 1 momentissa tarkoitettua vaalia suorittaessaan mahdollisuuksien mukaan huomioon sen, että [KRS:ssä] on oltava edustettuina erityyppisten ja eriasteisten tuomioistuinten tuomareita.

3.   Tuomareista valittujen [KRS:n] uusien jäsenten yhteinen toimikausi alkaa heidän valitsemistaan seuraavana päivänä. [KRS:n] jäsenet, joiden toimikausi päättyy, hoitavat tehtäväänsä siihen päivään saakka, jona [KRS:n] uusien jäsenten yhteinen toimikausi alkaa.”

18.

Kansallisesta tuomarineuvostosta annetun lain sekä erinäisten muiden lakien muuttamisesta annetun lain 6 §:n siirtymäsäännöksessä, joka tuli voimaan 17.1.2018, säädetään seuraavaa:

”Puolan tasavallan perustuslain 187 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen [KRS:n] jäsenten, jotka on valittu nykyisin voimassa olevien säännösten nojalla, toimikausi jatkuu [KRS:n] uusien jäsenten toimikauden alkamista edeltävään päivään saakka mutta kuitenkin enintään 90 päivän ajan tämän lain voimaantulopäivästä lukien, jollei toimikausi ole sillä välin jo päättynyt.”

19.

Rikosprosessista 6.6.1997 annetun lain (ustawa – Kodeks postępowania karnego; Dz. U. 31 1997, järjestysnumero 555; jäljempänä rikosprosessilaki) 439 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:

”Muutoksenhakutuomioistuin käsittelyssään kumoaa valituksenalaisen ratkaisun riippumatta siitä, miltä osin ratkaisusta valitettiin ja mitä perusteita esitettiin, ja riippumatta siitä, mikä vaikutus puutteella oli ratkaisun sisältöön, jos

– –”

20.

Rikosprosessilain 523 §:n 1 momentin mukaan kassaatiovalitus voidaan tehdä vain kyseisen lain 439 §:ssä mainitun puutteen tai muun ilmeisen oikeudenloukkauksen perusteella, jos se on voinut vaikuttaa merkittävästi ratkaisun sisältöön.

21.

Prokuratura Okręgowa w Warszawie (Varsovan alueellinen syyttäjänvirasto, Puola; jäljempänä alueellinen syyttäjäviranomainen) syytti YP:tä ja 13:a muuta henkilöä useista Puolan rikoslaissa säädetyistä rikoksista, jotka ovat kohdistuneet 229 uhriin. Asian ( 6 ) käsittely on vireillä 11:tä syytettyä vastaan. Asian asiakirja‑aineisto käsittää 197 nidettä ja useita kymmeniä liitteitä. Oikeudenkäynnissä on pidetty yli 100 käsittelypäivää, joiden kuluessa on kuultu syytettyjä, uhreja ja yli 150:tä todistajaa. Kuulematta on enää vain joitakin todistajia ja kolme asiantuntijaa. Tuomari I.T. kuului ratkaisukokoonpanoon ja osallistui oikeudenkäyntiin.

22.

Wydział Spraw Wewnętrznych Prokuratury Krajowej (valtakunnansyyttäjäviraston sisäasioiden osasto, Puola; jäljempänä NPPO) pyysi 14.2.2020 kurinpitojaostolta ( 7 ) lupaa nostaa tuomari I.T:tä vastaan syyte julkisen viranomaisen tehtävien laiminlyönnistä ja toimivallan ylityksestä sillä perusteella, että hän on sallinut tiedotusvälineiden edustajien tallentavan Sąd Okręgowy w Warszawien (Varsovan alueellinen tuomioistuin, Puola) istunnon, kyseisessä asiassa annetun ratkaisun julistamisen ja sen suulliset perustelut. NPPO:n mukaan tuomari I.T. paljasti sivullisille henkilöille alueellisen syyttäjänviranomaisen valmistelutietoja. Koska tuomari I.T. oli saanut kyseiset tiedot haltuunsa hoitaessaan virkatehtäviään, NPPO katsoi hänen toimineen vastoin yleistä etua.

23.

Kurinpitojaosto, joka toimi ensimmäisen asteen tuomioistuimena, hylkäsi 9.6.2020 NPPO:n vaatimuksen saada lupa nostaa tuomari I.T:tä vastaan syyte. NPPO valitti tästä päätöksestä. Kurinpitojaosto, joka toimi tuolloin toisen asteen tuomioistuimena, poisti 18.11.2020 tuomari I.T:n lainkäytöllisen koskemattomuuden, pidätti hänet virantoimituksesta sekä alensi hänen palkkaansa 25 prosenttia pidättämisen ajaksi. ( 8 ) Virantoimituksesta pidättäminen on voimassa siihen asti, kunnes rikosoikeudenkäynti saatetaan päätökseen.

24.

Virantoimituksesta pidättämisen seurauksena tuomari I.T. on estynyt ratkaisemasta hänen käsiteltäväkseen jaettuja asioita, mukaan lukien asia VIII K 105/17. Puolan rikosprosessilakiin sisältyvän periaatteen, jonka mukaan tuomioistuimen ratkaisukokoonpanoa ei voida muuttaa, nojalla ainoastaan tuomioistuimen se ratkaisukokoonpano, ( 9 ) joka on osallistunut asian käsittelyyn alusta loppuun saakka, on toimivaltainen antamaan ratkaisun. Asian VIII K 105/17 käsittely on siten aloitettava uudelleen alusta asti. I.T:n tilalle nimitetyn uuden tuomarin on erityisesti vastaanotettava uudelleen kaikki asian käsittelyn aikana tähän mennessä jo esitetyt todisteet. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan tämä tilanne on vastoin perusoikeuskirjan 47 artiklaa, erityisesti oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja jokaisen oikeutta kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, joka on etukäteen laillisesti perustettu. ( 10 )

25.

Ennakkoratkaisupyynnössä todetaan, että Sąd Najwyższy (Izba Pracy i Ubezpieczeń Społecznych) (ylimmän tuomioistuimen työ‑ ja sosiaalivakuutusjaosto, Puola), ( 11 ) joka käsitteli asioita, joissa annettiin tuomio A. K., katsoi 5.12.2019 antamassaan tuomiossa ( 12 ) ja 15.1.2020 antamissaan määräyksissä, ( 13 )että KRS ei ole nykyisessä kokoonpanossaan riippumaton lainsäädäntö‑ ja toimeenpanovallasta, eikä kurinpitojaosto, jonka jäsenet on nimitetty nykyisessä kokoonpanossaan toimivan KRS:n ehdotuksesta, ole perusoikeuskirjan 47 artiklassa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (jäljempänä Euroopan ihmisoikeussopimus) 6 artiklassa ja Puolan tasavallan perustuslain 45 §:n 1 momentissa tarkoitettu tuomioistuin. Sąd Najwyższyn yhdistetyt siviiliasiain, rikosasiain ja työ‑ ja sosiaalivakuutusjaostot vahvistivat 23.1.2020 antamassaan yhteisessä päätöslauselmassa työ‑ ja sosiaalivakuutusjaoston kannan ja totesivat, että kurinpitojaoston ratkaisukokoonpano, johon on nimitetty jäsen nykyisessä kokoonpanossaan toimivan KRS:n ehdotuksesta, on sääntöjenvastainen. Yhdistetyt jaostot katsoivat lisäksi, että kurinpitojaosto ei rakenteellisten ominaispiirteidensä vuoksi ole edellä mainituissa määräyksissä ja säännöksessä tarkoitettu tuomioistuin eivätkä sen ratkaisut ole luonteeltaan tuomioistuinratkaisuja. Kurinpitojaosto katsoi 23.9.2020 antamassaan päätöksessä, ( 14 ) että tuomiota A. K. ei voida pitää ”Puolan oikeusjärjestyksessä sitovana”, koska käsitellessään ennakkoratkaisupyynnön taustalla olevaa asiaa työ‑ ja sosiaalivakuutusjaosto oli toiminut ”lainvastaisissa kokoonpanoissa”.

26.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin, johon tuomari I.T. kuuluu, on osa Puolan tuomioistuinjärjestelmää ja se ratkaisee asioita SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetuilla ”unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla”. ( 15 ) Kurinpitojaoston päätös poistaa tuomari I.T:n rikosoikeudellinen koskemattomuus ja pidättää hänet virantoimituksesta, sillä seurauksella, että asian VIII K 105/17 käsittely on aloitettava uudelleen alusta asti eri ratkaisukokoonpanossa, sai ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen epäilemään, onko kurinpitojaosto riippumaton ja puolueeton tuomioistuin, joka on etukäteen laillisesti perustettu.

27.

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan tuomareiden kurinpitojärjestelmää ( 16 ) ja erottamista ( 17 ) koskevien sääntöjen osalta on noudatettava SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaista tehokkaan oikeussuojan vaatimusta. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on epävarma siitä, koskeeko tehokkaan oikeussuojan vaatimus myös kansallisia säännöksiä, joissa sallitaan rikosoikeudellisen menettelyn aloittaminen tuomareita vastaan tai heidän vapaudenriistonsa (pidättämisensä). Se katsoo, että rikosoikeudellisen menettelyn aloittamiseen tuomaria vastaan olisi sovellettava samoja vaatimuksia kuin kurinpitomenettelyn aloittamiseen seuraavista syistä. Ensiksikin lupa aloittaa tuomaria vastaan rikosoikeudellinen menettely voidaan myöntää vain, jos kurinpitotuomioistuimen mukaan on olemassa riittävän todennäköisiä syitä epäillä rikosta. Toiseksi, kun tällainen lupa on myönnetty, kurinpitotuomioistuin voi ( 18 ) pidättää kyseisen tuomarin virantoimituksesta ja estää häntä ratkaisemasta asioita siihen saakka, kunnes rikosoikeudellinen menettely on päättynyt. Kolmanneksi kurinpitotuomioistuin on velvollinen alentamaan tuomarin palkkaa vähintään 25 ja enintään 50 prosenttia virantoimituksesta pidättämisen ajaksi. Neljänneksi luvassa aloittaa tuomaria vastaan rikosoikeudellinen menettely ei vahvisteta, missä määräajassa syyttäjän on nostettava asiassa syyte. Tämän luvan perusteella tuomari voidaan pidättää virantoimituksesta ja hänen palkkaansa voidaan alentaa määräämättömäksi ajaksi. Kaikkien näiden seikkojen arvioinnin perusteella voidaan päätellä, että tuomarin lainkäytöllisen koskemattomuuden poistamista ja/tai vapaudenriistoa (pidättämistä) koskevalla menettelyllä on vastaavia seurauksia kuin tuomareita koskevassa kurinpitojärjestelmässä. Myös tähän menettelyyn olisi siis sovellettava SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa vahvistettua tehokasta oikeussuojaa koskevaa vaatimusta.

28.

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan Puolassa kaikki syyttäjät kuuluvat hierarkkisesti oikeusministerin, joka hoitaa lakisääteisesti yleisen syyttäjän (Prokurator Generalny) tehtäviä, alaisuuteen. Vaikka yleinen syyttäjä on tehtäviään hoitaessaan riippumaton ainakin julistustasolla, hän on kuitenkin velvollinen panemaan täytäntöön syyttäjien esimiehen – kuten oikeusministerin – päätökset, määräykset ja ohjeet, myös kurinpitojaoston menettelyissä.

29.

Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että Puolan tasavallan perustuslain mukaan oikeusministeri on yksi KRS:n jäsenistä. Suurimmalla osalla niistä 15:stä tuomarista, jotka Sejm valitsi yhteensä 25:stä tuomarista koostuvan KRS:n jäseniksi, oli valintahetkellä ja on edelleen vahvat siteet oikeusministeriin. Näin muodostettu KRS osallistui tämän jälkeen kurinpitojaoston kaikkien jäsenten nimittämiseen; näiden joukossa on entisiä syyttäjiä ja lakimiehiä, jotka ovat julkisesti tukeneet oikeusministerin toimintaa.

30.

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan riippumattomuuden käsite, joka kuuluu erottamattomasti tuomioistuinten tehtävään, edellyttää sitä, että elin on ulkopuolinen siinä vireillä olevan oikeudenkäynnin osapuoliin nähden ( 19 ). Kun otetaan huomioon kurinpitojaoston kokoonpano, KRS:n nykyinen kokoonpano, syyttäjälaitoksen rakenne sekä säännökset, jotka koskevat luvan myöntämistä rikosoikeudellisen menettelyn aloittamiseen tuomaria vastaan tai hänen vapaudenriistoonsa (pidättämiseensä), ennakkoratkaisua pyytäneellä tuomioistuimella on painavia syitä epäillä, onko kurinpitojaosto syyttäjään nähden ulkopuolinen.

31.

Lisäksi ennakkoratkaisua pyytäneellä tuomioistuimella on 8.4.2020 annetun määräyksen valossa epäilyksiä myös siitä, tuleeko kurinpitojaoston tutkia asiat, jotka koskevat luvan myöntämistä rikosoikeudellisen menettelyn aloittamiseen tuomaria vastaan tai hänen vapaudenriistoonsa (pidättämiseensä). Se katsoo, että kyseisen määräyksen määräysosan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetun käsitteen ”tuomareita koskevat kurinpitoasiat” pitäisi kattaa myös asiat, jotka koskevat luvan myöntämistä rikosoikeudellisen menettelyn aloittamiseen tuomaria vastaan tai hänen vapaudenriistoonsa (pidättämiseensä). Koska kurinpitojaoston kokoonpanoa ei ole muutettu, on joka tapauksessa niin, että kaikkia kyseisessä jaostossa vireillä olevia asioita käsittelee kokoonpano, joka ei täytä riippumattomuuden vaatimuksia 8.4.2020 annetun määräyksen määräysosan 1 kohdan toisen luetelmakohdan valossa.

32.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo edellä esitetyn perusteella, että kurinpitojaoston lupa ei ole tuomioistuinratkaisu, koska kyseinen jaosto ei täytä tehokkaan oikeussuojan vaatimuksia unionin oikeudessa tarkoitetulla tavalla eikä toimi ”oikeusrauhan ja oikeussuhteiden vakauden sekä hyvän lainkäytön varmistamiseksi” ( 20 ). Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo siksi, että kurinpitojaoston ratkaisut eivät sido sitä. Koska kurinpitojaoston myöntämän luvan pätevyys vaikuttaa suoraan siihen, täyttääkö ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin itse riippumatonta ja puolueetonta tuomioistuinta, joka on etukäteen laillisesti perustettu, koskevan vaatimuksen, se pyytää unionin tuomioistuimelta vastausta. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyrkii tässä yhteydessä selvittämään, koskeeko velvollisuus kieltäytyä antamasta kurinpitojaoston päätökselle sitovaa vaikutusta myös muita valtiollisia elimiä ( 21 ) ja voiko näin ollen se, että kyseistä tuomaria, jota lupa koskee, kielletään perusteettomasti osallistumasta ratkaisukokoonpanoon, rikkoa unionin oikeutta.

33.

Sąd Okręgowy w Warszawie on tässä tilanteessa päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

34.

Tämän ennakkoratkaisupyynnön taustalla olevat tosiseikat vastaavat asian C‑615/20 taustalla olevia tosiseikkoja.

35.

Alueellinen syyttäjäviranomainen nosti M.M:ää vastaan syytteet seitsemästä rikoksesta, joita olivat mm. maksukyvyttömyyshakemuksen jättämisen laiminlyöminen, velkojien maksunsaantijärjestyksen noudattamatta jättäminen, pankkipetos ja yhtiön tilinpäätöksen toimittamatta jättäminen. Alueellinen syyttäjäviranomainen määräsi 9.6.2020 tekemällään päätöksellä M.M:n ja hänen vaimonsa yhdessä omistamaan kiinteistöön kohdistuvasta turvaamistoimesta, joka toteutettiin tekemällä panttivelkakirja mahdollisten sakkojen ja oikeudenkäyntikulujen vakuudeksi. M.M. valitti päätöksestä.

36.

Sąd Okręgowy w Warszawien puheenjohtaja määräsi ( 22 ) kurinpitojaoston päätöksen johdosta sen jaoston puheenjohtajan, jonka ratkaisukokoonpanoon tuomari I.T. osallistui, muuttamaan kokoonpanon kaikissa asioissa ( 23 ), jotka oli alun perin osoitettu tämän tuomarin käsiteltäviksi ( 24 ). Jaoston puheenjohtaja jakoi uudelleen alun perin tuomari I.T:lle osoitetut asiat. Uudelleenjaon jälkeen ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin esitti unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymyksiä.

37.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että tuomion Simpson ( 25 ) mukaisesti jokaisen tuomioistuimen on viran puolesta tutkittava, onko se riippumaton ja puolueeton tuomioistuin, joka on etukäteen laillisesti perustettu. Ennakkoratkaisua pyytäneellä tuomioistuimella on epäselvyyttä siitä, onko se ”etukäteen laillisesti perustettu tuomioistuin” siltä osin kuin sen kokoonpanon muuttaminen Sąd Okręgowy w Warszawien puheenjohtajan määräyksellä sen jälkeen, kun tuomari I.T. oli pidätetty virantoimituksesta, oli kurinpitojaoston päätöksen välitön seuraus. ”Rakenteellisten ominaispiirteidensä” vuoksi kurinpitojaosto ei ole kansallisessa oikeudessa tai unionin oikeudessa tarkoitettu tuomioistuin. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että se voi ainoastaan kurinpitojaoston päätöksen tehokkaan valvonnan perusteella arvioida, onko se itse etukäteen laillisesti perustettu tuomioistuin. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että se saattaisi loukata osapuolten oikeutta saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa ja sen ratkaisu voitaisiin kumota valituksen johdosta, ( 26 ) jos ratkaisu annettaisiin kokoonpanossa, johon kuuluu henkilö, jolta puuttuu toimivalta joko, koska tuomioistuimen kokoonpano ei ole asianmukainen ( 27 ) tai koska unionin oikeutta on rikottu.

38.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että voidakseen arvioida sen vaatimuksen täyttymistä, jonka mukaan sen on oltava etukäteen laillisesti perustettu, on tutkittava, onko kurinpitojaoston ratkaisulla sitova vaikutus. Sekä kansallisessa lainsäädännössä että Trybunał Konstytucyjnyn (perustuslakituomioistuin) oikeuskäytännössä, jonka mukaan kansalliset tuomioistuimet eivät voi valvoa tuomareiden nimittämistä, mukaan lukien sen valvominen, ovatko Puolan tasavallan presidentti ( 28 ) ja KRS toimineet lainmukaisesti nimittämismenettelyyn osallistuessaan, ( 29 ) kuitenkin kielletään tällainen tutkiminen. Lisäksi tällaisen tutkimisen toteuttamista pidetään kurinpitorikkomuksena. Ennakkoratkaisua pyytäneellä tuomioistuimella on epäselvyyttä siitä, onko unionin oikeus esteenä tällaiselle kansalliselle lainsäädännölle ja edellä mainitulle Trybunał Konstytucyjnyn oikeuskäytännölle.

39.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii myös, sitooko kurinpitojaoston päätös sitä oikeudellisesti ja mitkä ovat siitä mahdollisesti aiheutuvat seuraukset sen ratkaisukokoonpanolle ja tuomari I.T:n virantoimituksesta pidättämisen pätevyydelle. Unionin tuomioistuin on toistuvasti korostanut oikeusvoiman periaatteen tärkeyttä sekä unionin että sen jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksissä. Sekä oikeusrauhan ja oikeussuhteiden vakauden että hyvän oikeudenkäytön varmistamiseksi on tärkeää, että lopullisiksi tulleita tuomioistuinten ratkaisuja ei voida enää kyseenalaistaa. Unionin oikeus ei siis velvoita kansallista tuomioistuinta olemaan soveltamatta kansallisia menettelysääntöjä, joiden perusteella tuomioistuinratkaisu on oikeusvoimainen, vaikka siten olisi mahdollista korjata unionin oikeuden vastainen kansallinen tilanne. ( 30 )

40.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että kurinpitojaoston luonne on sellainen, ettei sen 18.11.2020 antama päätös ole ”tuomioistuinratkaisu”, koska tätä käsitettä sovelletaan ainoastaan sellaisen elimen päätöksiin, joka täyttää unionin oikeudesta johtuvat tehokkaan oikeussuojan vaatimukset. Se, että kurinpitojaosto voi pidättää kansallisen tuomioistuimen tuomarin virantoimituksesta käytännössä määräämättömäksi ajaksi, ei millään tavoin takaa oikeusrauhan ja oikeussuhteiden vakautta, eikä varmasti ole omiaan edistämään hyvää oikeudenhoitoa. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii lisäksi, sovelletaanko velvollisuutta evätä sitova vaikutus kurinpitojaoston ratkaisuilta myös oikeusministerin, yleisen syyttäjän ja tuomioistuinten puheenjohtajien ja Trybunał Konstytucyjnyn presidentin kaltaisten muiden valtion elinten ratkaisuihin. Se pohtii näin ollen, onko se, että perusteettomasti estetään tuomarin, jonka osalta on annettu lupa aloittaa häntä vastaan rikosoikeudellinen menettely, osallistuminen tuomioistuimen ratkaisukokoonpanoon, unionin oikeuden vastaista.

41.

Sąd Okręgowy w Warszawie on tässä tilanteessa päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

42.

Unionin tuomioistuimen presidentti yhdisti 21.1.2021 tekemällään päätöksellä asiat C‑615/20 ja C‑671/20 suullista ja kirjallista käsittelyä sekä tuomion antamista varten.

43.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on pyytänyt asioissa C‑615/20 ja C‑671/20 esitettyjen ennakkoratkaisupyyntöjen käsittelyä nopeutetussa menettelyssä unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 105 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Unionin tuomioistuimen presidentti hylkäsi nämä pyynnöt 9.12.2020 ja 21.1.2021 tekemillään päätöksillä. Niiden käsittelylle annettiin kuitenkin etusija työjärjestyksen 53 artiklan 3 kohdan nojalla.

44.

YP, alueellinen syyttäjäviranomainen, Belgian, Tanskan, Alankomaiden, Puolan, Suomen ja Ruotsin hallitukset sekä Euroopan komissio ovat esittäneet kirjallisia huomautuksia. YP:tä lukuun ottamatta kaikki edellä mainitut asianosaisten esittivät lausumia ja vastauksia unionin tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin 28.6.2022 pidetyssä istunnossa.

45.

Alueellinen syyttäjäviranomainen ja Puolan hallitus väittävät, että ennakkoratkaisukysymykset on jätettävä tutkimatta. Koska ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa käsiteltävien asioiden ja niiden unionin oikeuden määräysten, joiden tulkintaa pyydetään, välillä ei ole mitään liittymää, vastaus näihin kysymyksiin ei ole tarpeen ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa annettavaa ratkaisua varten. ( 31 ) Puolan hallitus toteaa lisäksi, että vaikka unionin tuomioistuin sallisi ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen jättävän huomiotta kurinpitojaoston päätöksen, Puolan laissa ei ole säännöstä, jossa sallittaisiin asioita käsittelemään osoitetun tuomarin vaihtaminen tai mainittujen asioiden siirtäminen toisen tuomarin käsiteltäviksi.

46.

Komissio ja Ruotsin hallitus väittävät, että ennakkoratkaisupyynnöt voidaan ottaa tutkittaviksi, koska unionin tuomioistuimen vastaus on tarpeen, jotta ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen ratkaisukokoonpano voi selvittää in limine litis, onko se toimivaltainen ratkaisemaan pääasioissa kyseessä olevat rikosoikeudelliset menettelyt.

47.

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan olettamana on, että kansallisten tuomioistuinten esittämillä unionin oikeuden tulkintaan liittyvillä kysymyksillä on merkitystä asian ratkaisun kannalta. Unionin tuomioistuin voi jättää tutkimatta kansallisen tuomioistuimen esittämän pyynnön ainoastaan, jos on ilmeistä, että pyydetyllä unionin oikeuden tulkitsemisella ei ole mitään yhteyttä kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävän asian tosiseikkoihin tai kohteeseen, tai jos kyseinen ongelma on luonteeltaan hypoteettinen taikka jos unionin tuomioistuimella ei ole tiedossaan niitä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja, jotka ovat tarpeen, jotta se voisi antaa hyödyllisen vastauksen sille esitettyihin kysymyksiin. ( 32 )

48.

SEUT 267 artiklan sanamuodon ja rakenteen perusteella ennakkoratkaisumenettely edellyttää, että kansallisessa tuomioistuimessa todella on vireillä riita‑asia, jossa tämän on annettava ratkaisu, jossa otetaan huomioon unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisuasiassa antama tuomio. Ennakkoratkaisupyyntö on perusteltu sen vuoksi, että on tarpeen ratkaista riita‑asia, eikä sen tarkoituksena ole helpottaa neuvoa‑antavien lausuntojen esittämistä yleisluonteisista tai hypoteettisista kysymyksistä. ( 33 ) Unionin tuomioistuin on myös korostanut, että vastaus ennakkoratkaisukysymyksiin voi olla tarpeen, jotta ennakkoratkaisua pyytäneille tuomioistuimille voidaan antaa unionin oikeuden tulkinta, jonka avulla ne voivat ratkaista kansallisen oikeuden menettelyllisiä kysymyksiä ennen kuin niiden on mahdollista ratkaista käsiteltäväkseen saatetun kansalliseen oikeuteen perustuvan oikeusriidan asiakysymys. ( 34 )

49.

Unionin tuomioistuimelle esillä olevissa asioissa esitetyillä kysymyksillä pyritään selvittämään – ottaen huomioon kurinpitojaoston erityispiirteet ja erityisesti sen jäsenten nimittämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt – onko unionin oikeus esteenä kansallisille säännöksille, joiden nojalla kurinpitojaosto voi antaa luvan aloittaa tuomaria vastaan rikosoikeudellisen menettelyn, minkä seurauksena hänet voidaan pidättää virantoimituksesta. Jos näin on, mitä seurauksia tästä on unionin oikeuden kannalta pääasiaa käsittelevän ratkaisukokoonpanon laillisuuteen? Näissä olosuhteissa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyrkii selvittämään, täyttääkö se vaatimuksen, jonka mukaan sen on oltava etukäteen laillisesti perustettu. Koska tuomion Simpson ( 35 ) mukaan tuomioistuimella voi olla velvollisuus tutkia, onko se kokoonpanonsa puolesta riippumaton, puolueeton ja etukäteen laillisesti perustettu tuomioistuin, jos tältä osin on vakavia epäilyjä, ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen pyytämä unionin oikeuden tulkinta on tarpeen, jotta se voi ratkaista prosessuaalisen kysymyksen, joka on esitetty in limine litis, ennen sen käsiteltävänä olevan rikosoikeudenkäynnin ratkaisemista. ( 36 )

50.

Väitteessä, jonka mukaan siinä tapauksessa, että kurinpitojaoston päätös katsottaisiin unionin oikeuden vastaiseksi, Puolan oikeudessa ei sallita asian käsittelyyn osoitetun tuomarin vaihtamista eikä asioiden siirtämistä, on kyse ennakkoratkaisupyynnön taustalla olevan asian aineelliseen sisältöön liittyvistä seikoista, jotka koskevat unionin oikeuden ulottuvuutta ja vaikutusta sekä sen ensisijaisuutta. Pääasian aineellista sisältöä koskevilla väitteillä ei voida perustella ennakkoratkaisupyynnön tutkimatta jättämistä. ( 37 )

51.

Puolan hallitus vetosi istunnossa tuomioon Prokurator Generalny ym. (Ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaosto – Nimitys) ( 38 )tukeakseen väitettään, jonka mukaan ennakkoratkaisupyyntöjä ei voida ottaa tutkittaviksi. Tuossa tuomiossa unionin tuomioistuin totesi, että ennakkoratkaisupyyntö on jätettävä tutkimatta muun muassa sillä perusteella, että tuomarin ja kurinpitojaoston välisen palvelussuhteen olemassaoloa koskevat kysymykset koskivat muuta kuin ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa vireillä olevan oikeudenkäynnin kohteena olevaa oikeusriitaa. Unionin tuomioistuimen olisi mainittujen kysymysten ulottuvuuden arvioimiseksi ja hyödyllisen vastauksen antamiseksi pitänyt tutkia seikkoja, jotka eivät liity pääasiaan. Unionin tuomioistuin katsoi myös, että tuossa asiassa esitetyllä ennakkoratkaisupyynnöllä pyrittiin siihen, että nimitys Sąd Najwyższyn tuomarin tehtäviin todettaisiin erga omnes pätemättömäksi, vaikka kansallisessa oikeudessa ei anneta oikeutta riitauttaa tuomareiden nimitystä suoralla kumoamiskanteella. Kuten tämän ratkaisuehdotuksen 49 kohdasta ilmenee, nyt käsiteltävässä asiassa ei kuitenkaan ole kyseessä tällainen tilanne.

52.

Ehdotan siis, että unionin tuomioistuin hylkää ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämien kysymysten tutkittavaksi ottamista vastaan esitetyt väitteet.

53.

Asiassa C‑204/21, komissio v. Puola (Tuomareiden riippumattomuus ja yksityiselämä) ( 39 ) nostetun jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn ( 40 ) kohde on osittain päällekkäinen nyt käsiteltävän ennakkoratkaisumenettelyn kanssa. Vaikka jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva menettely ja ennakkoratkaisupyyntömenettely ovat eri menettelyjä, joilla on erilaiset oikeusvaikutukset ( 41 ), viittaan tarvittaessa kyseisessä jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevassa menettelyssä esittämääni ratkaisuehdotukseen, joka annetaan samana päivänä kuin tämä ratkaisuehdotukseni. Erityisesti asiassa C‑204/21, komissio v. Puola (Tuomareiden riippumattomuus ja yksityiselämä) esittämäni ratkaisuehdotuksen 46–60 kohdassa selostetaan nyt käsiteltävän asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisiä oikeudellisia näkemyksiä, jotka ovat mielestäni hyvin vakiintuneita.

54.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee asiassa C‑615/20 esittämillään ensimmäisellä, toisella ja kolmannella kysymyksellä lähinnä, sovelletaanko SEU 2 artiklaa, SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa ja perusoikeuskirjan 47 artiklaa asioissa, joissa on kyseessä lupa muun muassa aloittaa rikosoikeudellinen menettely tuomareita ja avustavia tuomareita vastaan, riistää heidän vapautensa tai pidättää heidät virantoimituksesta, sekä velvollisuus alentaa heidän palkkojaan. Jos näin on, onko näitä säännöksiä tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansallisille oikeussäännöille, joissa annetaan kurinpitojaostolle toimivalta ratkaista tällaiset asiat ensimmäisessä ja toisessa oikeusasteessa, koska tämän jaoston tietyt ominaispiirteet, mukaan lukien sen jäsenten nimittämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, herättävät epäilyjä siitä, onko se perusoikeuskirjan 47 artiklassa tarkoitettu tuomioistuin.

55.

Näiden kysymysten tutkiminen edellyttää, että ensin on arvioitava, mikä merkitys perusoikeuskirjan 47 artiklalla on asian C‑615/20 ja asian C‑671/20 yhteydessä. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan henkilön, joka vaatii tietyssä asiassa perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistettua oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, on vedottava unionin oikeudessa taattuihin oikeuksiin ja vapauksiin tai hänen oltava sellaisten menettelyjen kohteena, joilla sovelletaan unionin oikeutta perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Asioissa C‑615/20 ja C‑671/20 esitetyistä ennakkoratkaisupyynnöistä ei ilmene, että YP tai M.M. vetoaisivat unionin oikeuden säännöksessä tai määräyksessä heille myönnettyyn oikeuteen taikka olisivat unionin oikeuden soveltamista koskevan riidan kohteena. Näin ollen perusoikeuskirjan 47 artiklaa ei voida soveltaa pääasioissa. SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa kuitenkin velvoitetaan kaikki jäsenvaltiot säätämään tarvittavista muutoksenhakukeinoista tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla ( 42 ) erityisesti perusoikeuskirjan 47 artiklassa tarkoitetulla tavalla, joten ensin mainitun määräyksen tulkinnassa on otettava asianmukaisesti huomioon jälkimmäinen määräys. ( 43 )

56.

Toiseksi tutkin, mikä merkitys on Puolan tasavaltaa vastaan vireillä olevissa jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevissa kahdessa oikeudenkäynnissä annetuilla kahdella väliaikaista oikeussuojaa koskevalla määräyksellä. Unionin tuomioistuin määräsi 8.4.2020 antamassaan määräyksessä kurinpitojaoston tiettyjen toimintojen keskeyttämisestä. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin suhtautuu nyt käsiteltävässä ennakkoratkaisupyynnössä varauksellisesti kysymykseen siitä, voiko kurinpitojaosto tuossa asiassa annetun määräyksen valossa käsitellä asioita, joissa pyritään saamaan lupa aloittaa tuomaria vastaan rikosoikeudellinen menettely ja pidättää hänet virantoimituksesta. Se on esittänyt myös kysymyksiä, jotka koskevat sitä, mikä merkitys määrätyllä keskeyttämisellä on nyt esillä olevalle menettelylle. ( 44 )

57.

Lisäksi 8.4.2020 annetun määräyksen määräysosassa velvoitettiin keskeyttämään kurinpitojaoston tietyt toiminnot, joita harjoitettiin ylimmästä tuomioistuimesta annetun muutetun lain tiettyjen säännösten ( 45 ) nojalla. Nämä säännökset muodostivat oikeudellisen perustan kurinpitojaoston toimivallalle antaa ratkaisu tuomareita koskevissa kurinpitomenettelyissä. Ne poikkeavat täysin siitä oikeudellisesta perustasta, johon perustuu kurinpitojaoston toimivalta antaa lupa rikosoikeudellisen menettelyn aloittamiseen tuomareita vastaan, heidän vapaudenriistoonsa (pidättämiseensä) ja virantoimituksesta pidättämiseensä sekä heidän palkkansa alentamiseen, mistä on kyse nyt käsiteltävien ennakkoratkaisupyyntöjen taustalla olevissa menettelyissä. ( 46 ) Katson siis, että 8.4.2020 annettu määräys ei ole merkityksellinen nyt käsiteltävänä olevien kysymysten osalta. ( 47 )

58.

Sitä vastoin unionin tuomioistuimen varapresidentin asiassa C‑204/21 R, komissio v. Puola, 14.7.2021 antama määräys ( 48 ) vaikuttaa asian kannalta merkitykselliseltä. Sen määräysosassa Puolan tasavalta velvoitetaan muun muassa keskeyttämään ylimmästä tuomioistuimesta annetun muutetun lain 27 §:n 1 momentin 1a kohdan sekä yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annetun muutetun lain niiden säännösten, joissa annetaan kurinpitojaostolle toimivalta ratkaista hakemukset, jotka koskevat lupaa aloittaa rikosoikeudellinen menettely tuomareita tai avustavia tuomareita vastaan, soveltaminen. ( 49 ) Tuossa määräyksessä Puolan tasavalta velvoitetaan myös keskeyttämään kaikkien niiden päätösten vaikutukset, jotka kurinpitojaosto on jo tehnyt edellä mainittujen säännösten perusteella, ja pidättymään siirtämästä näiden säännösten nojalla asioita ratkaisukokoonpanolle, joka ei täytä riippumattomuuden vaatimuksia. ( 50 )

59.

Kyseisen 14.7.2021 annetun määräyksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi unionin tuomioistuimen varapresidentti velvoitti 27.10.2021 Puolan tasavallan maksamaan uhkasakon, jonka määrä oli 1000000 euroa päivässä kyseisen määräyksen tiedoksiantopäivästä lukien siihen saakka, kunnes kyseinen jäsenvaltio noudattaa 14.7.2021 annetusta määräyksestä johtuvia velvoitteitaan, tai muussa tapauksessa siihen saakka, kunnes asiassa C‑204/21, komissio v. Puola (Tuomareiden riippumattomuus ja yksityiselämä) annetaan lopullinen tuomio. ( 51 )

60.

Komissio vahvisti istunnossa ( 52 ), ettei Puolan tasavalta ollut ilmoittanut sille mistään toimenpiteistä, jotka kyseinen jäsenvaltio oli toteuttanut noudattaakseen 14.7.2021 annettua määräystä. Komissio totesi lisäksi, että tämän määräyksen antamisen jälkeen tuomari I.T. olisi pitänyt palauttaa tehtäviinsä 14.7.2021 lukien siihen saakka, kunnes asiassa C‑204/21, komissio v. Puola (Tuomareiden riippumattomuus ja yksityiselämä) annetaan tuomio.

61.

Kolmanneksi Puolan hallitus esitti istunnossa, että kurinpitojaosto oli lakkautettu ylimmästä tuomioistuimesta annetun lain ja erinäisten muiden lakien muuttamisesta 9.6.2022 annetulla lailla (ustawa o zmianie ustawy o Sądzie Najwyższym oraz niektórych innych ustaw; Dz. U. 2022, järjestysnumero 1259; jäljempänä 9.6.2022 annettu laki). Siitä lähtien tuomari voi riitauttaa kurinpitojaoston lopullisen päätöksen, jolla annetaan lupa aloittaa häntä vastaan rikosoikeudellinen menettely Sąd Najwyższyn uudessa ammattivastuujaostossa (Izba Odpowiedzialności Zawodowej, jäljempänä ammattivastuujaosto).

62.

Kurinpitojaosto lakkautettiin ja ammattivastuujaosto perustettiin 9.6.2022 annetun lain 8 §:llä sen voimaantulosta lukien. ( 53 ) Ammattivastuujaoston on käsiteltävä kaikki asiat, joita ei ole saatettu päätökseen kurinpitojaostossa 15.7.2022 mennessä. Tuomari voi 9.6.2022 annetun lain 18 §:n nojalla 6 kuukauden kuluessa lain voimaantulosta pyytää ammattivastuujaostolta lupaa jatkaa sellaisen asian käsittelyä, joka koskee Sąd Najwyższyn päätöstä, jolla on myönnetty lupa aloittaa häntä vastaan rikosoikeudellinen menettely ja joka on annettu sellaisessa kokoonpanossa, johon kuului kurinpitojaoston tuomari.

63.

Vaikuttaa siltä, että kurinpitojaoston lakkauttamisesta huolimatta tuomari I.T. on kansallisen oikeuden nojalla yhä virantoimituksesta pidätettynä, vaikka hän voikin ( 54 ) saattaa asian ammattivastuujaoston käsiteltäväksi riitauttaakseen kurinpitojaoston päätöksen. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kysymykset ovat siis edelleen merkityksellisiä. Tuomari I.T:n virantoimituksesta pidättämisen laillisuuden arvioimiseksi on tutkittava sekä sitä, täyttääkö kurinpitojaosto SEU 2 artiklan ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan, luettuina yhdessä perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa, mukaiset vaatimukset, että niitä seurauksia, joita näiden määräysten mahdollisesta noudattamatta jättämisestä aiheutuu ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kokoonpanolle.

64.

Jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen suorittamasta tarkistuksesta muuta johdu, edellä esitetystä ilmenee, että siitä huolimatta, että kurinpitojaosto antoi päätöksensä toisessa oikeusasteessa, Puolan oikeuden nojalla tuomari I.T. voi nyt riitauttaa sen pätevyyden. Vaikuttaa myös siltä, että kurinpitojaoston kyseisellä päätöksellä ei ole enää oikeusvoimaa.

65.

Asiassa C‑615/20 esitetyn ensimmäisen, toisen ja kolmannen kysymyksen osalta on todettava, että vaikka oikeuslaitoksen järjestäminen jäsenvaltioissa, mukaan lukien säännöt, jotka koskevat tuomareita vastaan käytäviä rikosoikeudellisia menettelyjä, kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, tätä toimivaltaa käytettäessä on noudatettava unionin oikeutta. Kun jäsenvaltio säätää erityisiä sääntöjä, jotka koskevat tuomareita vastaan käytäviä rikosoikeudellisia menettelyjä, ( 55 ) näiden sääntöjen on – mahdollisuutta saattaa asiansa riippumattoman ja puolueettoman, etukäteen laillisesti perustetun tuomioistuimen käsiteltäväksi koskevan vaatimuksen mukaisesti ja jotta voidaan sulkea pois kaikki yksityisten perustellut epäilyt tuomareihin kohdistuvista ulkopuolisista tekijöistä ja erityisesti lainsäätäjän tai toimeenpanovallan suorista tai välillisistä vaikutuksista, jotka voivat vaikuttaa heidän ratkaisuihinsa – oltava perusteltuja hyvää oikeudenkäyttöä koskevien objektiivisten ja todennettavissa olevien syiden vuoksi. Tällaisten sääntöjen on tuomareiden kurinpitovastuuta koskevien sääntöjen tavoin annettava tarvittavat takeet sen varmistamiseksi, ettei tällaisia rikosoikeudellisia menettelyjä käytetä tuomareiden toimintaan kohdistuvan poliittisen valvonnan järjestelmänä, ja että niissä taataan täysimääräisesti perusoikeuskirjan 47 ja 48 artiklassa vahvistetut oikeudet. ( 56 )

66.

SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan nojalla jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuomioistuimet, jotka voivat lausua unionin oikeuden soveltamisesta tai tulkinnasta, täyttävät tehokkaan oikeussuojan vaatimukset. ( 57 ) Kurinpitojaoston toimivaltaan yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annetun muutetun lain 80 §:n, 110 §:n 2a momentin ja 129 §:n sekä ylimmästä tuomioistuimesta annetun muutetun lain ( 58 ) 27 §:n 1 momentin 1a kohdan nojalla kuuluvilla asioilla on luonteensa vuoksi välitön, suora ja syvä vaikutus tuomareiden asemaan ja tuomareiden tehtävien hoitamisen edellytyksiin. ( 59 ) Tästä seuraa, että elimen, joka itse täyttää SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisen tehokkaan oikeussuojan vaatimukset, on voitava valvoa näiden Puolan oikeuden säännösten nojalla toteutettuja toimia, jotka kohdistuvat Puolan tuomioistuinten tuomareihin, jotka voivat lausua unionin oikeuden soveltamisesta tai tulkinnasta. ( 60 ) Koska kurinpitojaostolla oli toimivalta soveltaa edellä mainittuja Puolan oikeuden säännöksiä, sen on tarjottava kaikki tarvittavat takeet siitä, että se on riippumaton, puolueeton ja etukäteen laillisesti perustettu, jotta vältetään vaara siitä, että sen näiden säännösten nojalla toteuttamia toimenpiteitä voitaisiin käyttää tuomioistuinratkaisujen sisällön poliittisen valvonnan järjestelmänä. Unionin tuomioistuin tukeutui laajalti tuomiossaan A.K. ( 61 ) aiemmin esittämiinsä seikkoihin ja totesi tuomiossaan Tuomareita koskeva kurinpitojärjestelmä kategorisesti, viitaten kyseisen tuomion 89–110 kohdassa esitettyihin seikkoihin, että kurinpitojaosto ei täyttänyt SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa edellytettyjä riippumattomuuden ja puolueettomuuden vaatimuksia. Unionin tuomioistuin tukeutui muun muassa siihen, että kurinpitojaoston, jolla on yksinomainen toimivalta ratkaista tietyt asiat, perustaminen ex nihilo tapahtui samanaikaisesti sellaisen kansallisen lainsäädännön antamisen kanssa, jolla loukataan Sąd Najwyższyn tuomareiden erottamattomuutta ja riippumattomuutta. Kyseisessä tuomiossa todettiin, että kurinpitojaostolla oli muihin Sąd Najwyższyn jaostoihin verrattuna erityisen suuri organisatorinen, toiminnallinen ja taloudellinen itsenäisyys kyseisessä tuomioistuimessa. Kurinpitojaoston tuomareiden palkka oli myös noin 40 prosenttia korkeampi kuin Sąd Najwyższyn muissa jaostoissa työskentelevien tuomareiden palkka ilman, että tällaiselle etuoikeutetulle kohtelulle olisi esitetty mitään objektiivista perustelua.

67.

Kurinpitojaoston perustamisen yhteydessä edellytettiin, että sen oli koostuttava yksinomaan uusista tuomareista, jotka tasavallan presidentti nimittää KRS:n ehdotuksesta. ( 62 ) Ennen näiden nimitysten tekemistä KRS:n rakenne oli uudistettu perusteellisesti. ( 63 ) Unionin tuomioistuimen mukaan tällaiset muutokset ovat omiaan aiheuttamaan riskin, jota ei ollut aikaisemmin käytetyssä valintamenettelyssä, siitä, että lainsäädäntö‑ ja toimeenpanovallan käyttäjien vaikutusvalta KRS:ään lisääntyy ja kyseisen elimen riippumattomuus heikentyy. Lisäksi KRS:n uusi kokoonpano toteutettiin lyhentämällä kyseiseen elimeen siihen saakka kuuluneiden jäsenten meneillään ollutta nelivuotista toimikautta. Unionin tuomioistuin totesi myös, että KRS:n lainsäädäntöuudistus toteutettiin samanaikaisesti kuin annettiin uusi laki ylimmästä tuomioistuimesta ( 64 ), jolla toteutettiin Sąd Najwyższyn laaja‑alainen uudistus. ( 65 )

68.

Unionin tuomioistuimen mukaan kaikki nämä seikat ovat yhdessä tarkasteltuina omiaan herättämään yksityisissä perusteltuja epäilyjä siltä osin, onko kyseinen elin täysin ulkopuolisen vaikutusvallan ja erityisesti Puolan lainsäädäntö‑ ja toimeenpanovallan käyttäjien välittömän tai välillisen vaikutusvallan ulottumattomissa, ja siltä osin, onko mainittu elin neutraali vastakkain oleviin intresseihin nähden. Unionin tuomioistuin katsoi, että nämä seikat voivat johtaa siihen, ettei mainittu elin näytä riippumattomalta tai puolueettomalta, mikä on omiaan heikentämään sitä luottamusta, jota oikeuslaitoksen on herätettävä mainituissa yksityisissä demokraattisessa yhteiskunnassa ja oikeusvaltiossa. ( 66 )

69.

Kurinpitojaoston tuomareiden nimitysmenettelyn ja kyseisen jaoston toimintaedellytysten kokonaisarviointi ei sulje pois sitä, että on olemassa perusteltuja epäilyjä siitä, että tuomareihin saatetaan kohdistaa ulkoista painostusta. ( 67 ) Tämän ratkaisuehdotuksen laatimisajankohtana on edelleen epäilyjä kurinpitojaoston riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta, kuten tuomiossa Tuomareita koskeva kurinpitojärjestelmä ja tuomiossa A. K. on kuvattu. Nämä epäilyt eivät liity pelkästään tuomareita koskevaan kurinpitojärjestelmään Puolassa, vaan myös sääntöihin, jotka koskevat luvan myöntämistä rikosoikeudellisen menettelyn aloittamiseen tuomareita tai avustavia tuomareita vastaan, heidän vapaudenriistoonsa (pidättämiseensä) ja virantoimituksesta pidättämiseensä sekä heidän palkkojensa pakolliseen alentamiseen.

70.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on myös selostanut yhteyksiä Puolan oikeusministerin ja yleisen syyttäjän, Puolan oikeusministerin ja KRS:n sekä KRS:n ja kurinpitojaoston välillä. ( 68 ) Tältä osin se on epävarma siitä, toimiiko kurinpitojaosto kolmantena tahona sen käsiteltävänä olevien asioiden asianosaisiin nähden. ( 69 )

71.

On vakiintuneesti katsottu, että tuomioistuinten riippumattomuus käsittää kaksi osatekijää. Ensimmäinen, ulkoinen osatekijä edellyttää, että tuomioistuin huolehtii tehtävistään itsenäisesti olematta hierarkkisessa tai alisteisessa suhteessa mihinkään tahoon ja ottamatta vastaan määräyksiä tai ohjeita miltään taholta, ja se on siis suojattu sellaisilta ulkoisilta toimenpiteiltä tai painostukselta, jotka voivat vaarantaa sen jäsenten päätöksenteon riippumattomuuden ja vaikuttaa heidän ratkaisuihinsa. Toinen näistä osatekijöistä, joka on kuvattu luonteeltaan sisäiseksi, liittyy puolueettomuuteen. Sillä pyritään takaamaan, että tuomioistuimet säilyttävät saman etäisyyden oikeudenkäynnin kumpaankin asianosaiseen ja heidän intresseihinsä. Tuomioistuinten on oltava objektiivisia eikä niillä saa olla niiden käsiteltäväksi saatetun asian ratkaisun osalta muuta intressiä kuin oikeussääntöjen tiukka soveltaminen. ( 70 )

72.

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen epäilykset koskevat riippumattoman tuomioistuimen toista osatekijää ja käsitystä, jonka mukaan kurinpitojaosto ei ole riippumaton eikä puolueeton, kun se päättää luvista aloittaa tuomaria vastaan rikosoikeudellisen menettely ja pidättää hänet virantoimituksesta. Jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen suorittamasta tarkistuksesta muuta johdu, sen kuvaamat ja tämän ratkaisuehdotuksen 28 ja 29 kohdassa ( 71 ) selostetut Puolan oikeusministerin, yleisen syyttäjän ( 72 ), KRS:n ja kurinpitojaoston väliset suorat ja välilliset institutionaaliset yhteydet lisäävät jo ennestään huomattavaa vaaraa siitä, että kurinpitojaostoa ei pidetä täysin neutraalina tuomarina sen ratkaistessa näitä kysymyksiä. Nämä yhteydet ovat omiaan heikentämään entisestään luottamusta, jota oikeuslaitoksen on herätettävä demokraattisessa yhteiskunnassa ja oikeusvaltiossa.

73.

Ehdotan siis, että unionin tuomioistuin katsoo, että SEU 2 artiklaa ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, luettuina perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, sovelletaan tapauksissa, joissa tuomioistuin kansallisen oikeuden mukaisesti antaa luvan rikosoikeudellisen menettelyn aloittamiseen tuomareita tai avustavia tuomareita vastaan, heidän vapaudenriistoonsa (pidättämiseensä) ja virantoimituksesta pidättämiseensä sekä tämän seurauksena heidän palkkansa alentamiseen. Nämä unionin oikeuden säännökset ovat esteenä kansallisille säännöille, jossa myönnetään toimivalta antaa lupa rikosoikeudellisen menettelyn aloittamiseen tuomareita tai avustavia tuomareita vastaan, heidän vapaudenriistoonsa (pidättämiseensä) ja virantoimituksesta pidättämiseensä sekä heidän palkkansa alentamiseen tuomioistuimelle, joka ei täytä vaatimuksia, joiden mukaan sen on oltava riippumaton, puolueeton ja etukäteen laillisesti perustettu.

74.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyrkii selvittämään, ovatko unionin oikeus ja erityisesti SEU 2 artikla ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta esteenä yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annetun muutetun lain 42a §:n 1 ja 2 momentin sekä 107 §:n 1 momentin 3 kohdan kaltaisille kansallisille säännöksille, joissa yhtäältä kielletään kansallisia tuomioistuimia valvomasta – niiden tutkiessa, ovatko ne kokoonpanonsa puolesta etukäteen laillisesti perustettuja – kurinpitojaoston sellaisten päätösten laillisuutta ja sitovia vaikutuksia, joissa annetaan lupa rikosoikeudellisen menettelyn aloittamiseen tuomareita vastaan, heidän vapaudenriistoonsa (pidättämiseensä) ja virantoimituksesta pidättämiseensä, sekä toiseksi pidetään tällaisen tutkimisen toteuttamista kurinpitorikkomuksena. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii myös, ovatko nämä unionin oikeuden säännökset esteenä Trybunał Konstytucyjnyn (perustuslakituomioistuin) oikeuskäytännölle, jossa kielletään tasavallan presidentin toteuttamien tuomarinimitystoimien ja KRS:n tämän nimitysmenettelyn yhteydessä toteuttamien toimien tuomioistuinvalvonta.

75.

Oikeussuojakeinoja riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, joka on etukäteen laillisesti perustettu, koskevan oikeuden välitön seuraus on, että jokaisella on mahdollisuus vedota tähän oikeuteen. ( 73 ) Kun se, onko kyseessä riippumaton ja puolueeton tuomioistuin, on riitautettu sellaisella perusteella, joka ei heti vaikuta ilmeisen perusteettomalta, ( 74 ) jokaisella tuomioistuimella ( 75 ) on velvollisuus tutkia, onko se kokoonpanonsa puolesta tällainen tuomioistuin. Tämä tutkiminen on tarpeen sen luottamuksen säilyttämiseksi, jota demokraattisessa yhteiskunnassa toimivien tuomioistuinten on herätettävä oikeussubjekteissa. Tämä tarkistaminen on siten olennainen menettelyvaatimus, jonka noudattaminen kuuluu oikeusjärjestyksen perusteisiin ja joka on toteutettava joko silloin, kun asianosaiset vetoavat siihen, taikka viran puolesta. ( 76 ) SEU 2 artikla ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta sekä tuomiossa Simpson selostettu vaatimus ovat luonteeltaan horisontaalisia. Niitä sovelletaan aina, kun tuomioistuin saattaa joutua ratkaisemaan asioita ”unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla”. ( 77 )

76.

Puolan hallitus katsoo, ettei tuomiolla A. K. tai millään kansallisella oikeuskäytännöllä, jonka mukaan kurinpitojaosto ei ole riippumaton ja puolueeton tuomioistuin, joka on etukäteen laillisesti perustettu, voida kyseenalaistaa tasavallan presidentin toteuttamaa kurinpitojaoston tuomareiden nimitystoimea.

77.

Tämän ratkaisuehdotuksen 11 kohdassa toistetussa yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annetun muutetun lain 42a §:n 1 momentin ja 2 momentin sanamuodossa ei sellaisenaan ainoastaan suljeta pois tuomioistuimen toimivaltaa kumota erga omnes tasavallan presidentin toteuttamaa tuomarinimitystoimea. Sitä vastoin sillä selvästi estetään kaikkia Puolan tuomioistuimia joko omasta aloitteestaan tai asianosaisen pyynnöstä ottamasta esille tai tutkimasta missä tahansa tilanteessa ja mistä tahansa syystä sitä, voiko tuomioistuin noudattaa perustavaa laatua olevaa oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, joka on etukäteen laillisesti perustettu, taikka sitä, onko tuomari laillisesti nimitetty tai voiko hän hoitaa lainkäyttötehtäviä, riippumatta väitetyn lainvastaisuuden taikka riitautetun toimen tai menettelyn luonteesta tai käytettävissä olevasta oikeussuojakeinosta. Mielestäni yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annetun muutetun lain säännösten sanamuoto on niin laaja, että se estää kansallista tuomioistuinta tutkimasta unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä ( 78 ) edellytetyllä tavalla minkään tuomioistuimen kokoonpanoa koskevia kysymyksiä.

78.

Yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annetun muutetun lain 107 §:n 1 momentin 3 kohdan sanamuoto näyttäisi vahvistavan saman lain 42a §:n 1 ja 2 momentissa säädettyjä kieltoja. Yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annetun muutetun lain 107 §:n 1 momentin 3 kohta näyttäisi kattavan kaikki yritykset riitauttaa tuomarin nimittämiseen ( 79 ) johtavan menettelyn mitkä tahansa osa‑alueet, mukaan lukien esimerkiksi etukäteen laillisesti perustettua tuomioistuinta koskevan vaatimuksen noudattaminen. Koska yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annetun muutetun lain 42a §:n 1 ja 2 momentti ja 107 §:n 1 momentin 3 kohta estävät tuomioistuimia tutkimasta, täyttävätkö ne SEU 2 artiklassa ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, luettuina yhdessä perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa, asetetut vaatimukset tuomiossa Simpson tarkoitetulla tavalla, edellä mainitut unionin oikeuden säännökset ovat esteenä tällaisille kansallisen oikeuden säännöksille.

79.

Trybunał Konstytucyjnyn (perustuslakituomioistuin) oikeuskäytännöstä ( 80 ) on todettava, että vaikka unionin tuomioistuin on todennut ( 81 ), että se, että Sąd Najwyższyn tuomareiden nimittämistä koskevat tasavallan presidentin päätökset eivät voi olla tuomioistuinvalvonnan kohteena Puolan oikeuden nojalla, ei sinällään aiheuta ongelmia, ( 82 ) se on katsonut useaan otteeseen, että tuomareiden nimittämistä koskevien KRS:n ehdotusten tehokas tuomioistuinvalvonta – jolla ainakin tarkastetaan, ettei toimivaltaa ole ylitetty tai käytetty väärin ja ettei asiassa ole tehty oikeudellista virhettä tai ilmeistä arviointivirhettä – on tarpeen tilanteissa, jotka ovat omiaan herättämään yksityisissä systeemisiä epäilyjä kyseisen menettelyn päätteeksi nimitettävien tuomareiden riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta. ( 83 ) Unionin tuomioistuin on lisäksi selostanut tuomion Tuomareita koskeva kurinpitojärjestelmä 104–107 kohdassa useita seikkoja – joihin kuuluu muun muassa KRS:n merkittävä asema kurinpitojaoston jäsenten nimittämisessä – jotka ovat omiaan herättämään yksityisissä perusteltuja epäilyjä siltä osin, onko kyseinen elin riippumaton ja puolueeton. Tästä oikeuskäytännöstä ( 84 ) ilmenee selvästi, että tuomareiden nimittämistä koskeviin KRS:n ehdotuksiin on kohdistettava tuomioistuinvalvontaa, jota ilman kurinpitojaoston ei katsota olevan riippumaton ja puolueeton tuomioistuin, joka on etukäteen laillisesti perustettu, eikä se täytä muun muassa SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan vaatimuksia. ( 85 ) Tämä oikeuskäytäntö sitoo kaikkia Puolan tuomioistuimia, mukaan lukien Trybunał Konstytucyjny. Unionin tuomioistuin totesi tuomiossaan Grossmania, että jos unionin tuomioistuin toteaa, että jäsenvaltio on jättänyt täyttämättä sille perussopimusten mukaan kuuluvan velvollisuuden, SEUT 260 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet pannakseen täytäntöön unionin tuomioistuimen tämän tuomion, joka on oikeusvoimainen niiden tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen osalta, jotka kyseisellä tuomioistuinratkaisulla on tosiasiallisesti tai välttämättä ratkaistu. Unionin tuomioistuimen tuomion oikeusvoiman nojalla kansallisen tuomioistuimen, joka tutkii unionin oikeuden säännösten ja määräysten ulottuvuutta, on otettava huomioon tällä tavoin oikeusvoimaisesti ratkaistut oikeudelliset seikat. Jos toimivaltaiset kansalliset viranomaiset pidättäytyvät panemasta täytäntöön jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevaa unionin tuomioistuimen tuomiota, kansallisen tuomioistuimen on toteutettava kaikki toimenpiteet helpottaakseen unionin oikeuden täyden vaikutuksen toteutumista tuossa tuomiossa vahvistetun mukaisesti. ( 86 )

80.

SEUT 267 artiklan nojalla ratkaisu, jonka unionin tuomioistuin antaa käsiteltävässä asiassa, sitoo ennakkoratkaisua pyytänyttä tuomioistuinta unionin oikeuden tulkinnan osalta sen ratkaistessa käsiteltävänään olevaa asiaa. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on näin ollen tarvittaessa jätettävä huomiotta Trybunał Konstytucyjnyn ratkaisu, jos se katsoo, että unionin tuomioistuimen tuomion huomioon ottaen nuo ratkaisut eivät ole yhteensopivia unionin oikeuden kanssa, ja tarvittaessa kieltäydyttävä soveltamasta kansallisia säännöksiä ( 87 ), joissa sen edellytetään noudattavan Trybunał Konstytucyjnyn ratkaisuja. ( 88 )

81.

Ehdotan siis, että unionin tuomioistuin katsoo, että SEU 2 artikla ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta, luettuina perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, ovat esteenä yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annetun muutetun lain 42a §:n 1 ja 2 kohdan sekä 107 §:n 1 momentin 3 kohdan kaltaisille kansallisille säännöksille, joissa ensinnäkin kielletään kansallisia tuomioistuimia – niiden selvittäessä, ovatko ne ratkaisukokoonpanonsa puolesta etukäteen laillisesti perustettuja tuomioistuimia – valvomasta kurinpitojaoston sellaisten päätösten laillisuutta ja sitovaa vaikutusta, joissa annetaan lupa rikosoikeudellisen menettelyn aloittamiseen tuomareita vastaan, heidän vapaudenriistoonsa (pidättämiseensä) ja virantoimituksesta pidättämiseensä, sekä toiseksi pidetään tällaisen valvomisen toteuttamista kurinpitorikkomuksena.

82.

Asiassa C‑671/20 esitetystä neljännestä kysymyksestä käy ilmi, ettei Trybunał Konstytucyjny takaa tehokasta oikeussuojaa, mutta siinä ei esitetä unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 94 artiklassa edellytetyllä tavalla riittävän yksityiskohtaisesti syitä, joiden vuoksi ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo asian olevan näin. Tästä seuraa, ettei unionin tuomioistuin voi auttaa ennakkoratkaisua pyytänyttä tuomioistuinta arvioimalla, täyttääkö Trybunał Konstytucyjny erityisesti SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan edellytykset. Ehdotan siis, että unionin tuomioistuin katsoo, että siltä osin kuin sitä pyydetään asiassa C‑671/20 esitetyssä neljännessä kysymyksessä suorittamaan tämä arviointi, tämä kysymys on jätettävä tutkimatta.

83.

Asiassa C‑615/20 esittämällään neljännellä kysymyksellä sekä asiassa C‑671/20 esittämillään ensimmäisellä ja kolmannella kysymyksellä ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä, mitä seurauksia on toteamuksella, jonka mukaan kurinpitojaosto ei täyttänyt erityisesti SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan, luettuna perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, vaatimuksia sille kuuluvan toimivallan osalta antaa lupa rikosoikeudellisen menettelyn aloittamiseen tuomareita ja avustavia tuomareita vastaan, heidän vapaudenriistoonsa (pidättämiseensä) ja virantoimituksesta pidättämiseensä sekä heidän palkkansa alentamiseen. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii erityisesti sitä, ovatko SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta sekä unionin oikeuden ensisijaisuuden, vilpittömän yhteistyön ja oikeusvarmuuden periaatteet esteenä yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annetun muutetun lain 41b §:n 1 ja 3 momentin kaltaisille kansallisille säännöksille, joiden nojalla ratkaisukokoonpanoa voidaan muuttaa kurinpitojaoston sellaisen päätöksen perusteella, jolla annetaan lupa rikosoikeudellisen menettelyn aloittamiseen tuomareita vastaan, heidän vapaudenriistoonsa (pidättämiseensä) ja virantoimituksesta pidättämiseensä sekä heidän palkkansa alentamiseen. Se tiedustelee myös, edellyttävätkö SEU 2 artikla, SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta sekä unionin oikeuden ensisijaisuuden, vilpittömän yhteistyön ja oikeusvarmuuden periaatteet, että kaikkien valtion elinten, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin mukaan lukien, on jätettävä huomiotta kurinpitojaoston päätökset, jotta tuomari, jonka lainkäytöllinen koskemattomuus on poistettu ja joka on pidätetty virantoimituksesta, voi osallistua kyseisen tuomioistuimen ratkaisukokoonpanoon. ( 89 ) Se pohtii lopuksi, voiko kyseisen kansallisen tuomioistuimen virantoimituksesta pidätetyn tuomarin tilalle nimitetty tuomari ratkaista unionin oikeuden soveltamiseen tai tulkintaan liittyviä kysymyksiä. ( 90 )

84.

Tämän ratkaisuehdotuksen 66–69 kohdassa esitetään syyt, joiden vuoksi kurinpitojaosto ei ollut tuomari I.T:tä koskevan päätöksen antaessaan riippumaton ja puolueeton tuomioistuin, joka oli etukäteen laillisesti perustettu, eikä siis täyttänyt SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan, luettuna perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, vaatimuksia. ( 91 ) Näiden säännösten rikkominen on sitäkin vakavampaa, kun otetaan huomioon, että kurinpitojaoston tuomarien nimittämismenettelyn kokonaisarviointi ja olosuhteet, joissa tämä jaosto toimi, eivät sulje pois perusteltuja epäilyjä siitä, että tällä tavoin nimitettyihin tuomareihin saattoi kohdistua ulkopuolista painostusta. Mielestäni tämä epävarmuus on vaikuttanut kyseisen jaoston integriteettiin sekä kaikkiin sen toteuttamiin toimiin, mukaan lukien tuomari I.T:tä koskeva päätös.

85.

Unionin oikeuden ensisijaisuuden periaate velvoittaa jäsenvaltioiden kaikki elimet antamaan unionin oikeussäännöille täyden vaikutuksen. Jäsenvaltioiden oikeudella ei näin ollen saa heikentää näille oikeussäännöille jäsenvaltioiden alueilla annettua vaikutusta. Kansallisen tuomioistuimen, jonka käsiteltäväksi sen toimivaltaan kuuluva asia on saatettu, on jätettävä soveltamatta kaikkia kansallisen oikeuden säännöksiä, jotka ovat ristiriidassa sellaisen unionin oikeuden säännöksen tai määräyksen – kuten SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta – kanssa, jolla on välitön oikeusvaikutus. ( 92 ) SEU 4 artiklan 3 kohdassa määrätyn vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaan jäsenvaltioiden on lisäksi poistettava lainvastaiset seuraukset, jotka aiheutuvat unionin oikeuden rikkomisesta. ( 93 ) Unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatteen mukaisesti kurinpitojaoston ratkaisu on mitätön. ( 94 )

86.

Siitä, että kurinpitojaosto lakkautettiin 9.6.2022 annetulla lailla, ei seuraa, että sen päätöksiä pidettäisiin mitättöminä. Kansallisen oikeuden mukaan tuomari I.T:n virantoimituksesta pidättäminen ja hänen palkkansa alentaminen pysyvät voimassa. Tilanteen korjaamiseksi hänen on saatettava asia hiljattain perustetun ammattivastuujaoston käsiteltäväksi, jotta hän voi riitauttaa kurinpitojaoston päätöksen. Puolan hallituksen ( 95 ) tehtävänä on varmistaa paitsi se, että kurinpitojaoston toimivaltaa käyttää riippumaton ja puolueeton tuomioistuin, joka on etukäteen laillisesti perustettu, myös poistaa kurinpitojaoston antamien päätösten vaikutukset ( 96 ) viipymättä. ( 97 ) Unionin oikeuden välittömän ja tehokkaan soveltamisen edellytyksenä ei voi olla velvollisuus saattaa asia ammattivastuujaoston käsiteltäväksi. Muussa tapauksessa unionin oikeuden tehokkuus heikentyy kahdella tavalla. Yhtäältä uuden menettelyn aloittaminen riippuisi asianosaisten aloitteesta. Toisaalta kurinpitojaoston päätökset pysyisivät voimassa siihen asti, kunnes nämä menettelyt on ratkaistu.

87.

Kuten tämän ratkaisuehdotuksen 62 ja 64 kohdasta ilmenee, kurinpitojaoston päätöksellä ei näytä olevan oikeusvoimaa Puolan oikeudessa. Tästä seuraa, että oikeusvoimaa koskevaa unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä ( 98 ) ei sovelleta siihen. Kyseisestä oikeuskäytännöstä ( 99 ) ilmenee lisäksi, että koska kurinpitojaoston päätöksen on antanut elin, joka ei ole riippumaton ja puolueeton tuomioistuin, joka on etukäteen laillisesti perustettu, oikeusvarmuuden periaate tai tuomion väitetty lainvoimaisuus eivät estä lainsäätäjää tai tuomioistuinta pitämästä mainitusta unionin oikeuden rikkomisesta aiheutuneita lainvastaisia seurauksia mitättöminä. ( 100 )

88.

Näin ollen esitän, että kaikkien valtion elinten, mukaan lukien ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin – johon tuomari I.T. kuuluu ( 101 ) – samoin kuin elinten, joilla on toimivalta kansallisten tuomioistuinten kokoonpanon muodostamiseen ja muuttamiseen, ( 102 ) on jätettävä huomiotta kurinpitojaoston päätös ja niiden on sallittava tuomari I.T:n osallistuminen ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen ratkaisukokoonpanoon. ( 103 )

89.

Nämä huomautukset esitetään sillä tärkeällä varauksella, että asiaa ei ole siirretty toiselle ratkaisukokoonpanolle, joka on itse riippumaton ja puolueeton tuomioistuin, joka on etukäteen laillisesti perustettu. Vaikka unionin oikeuden tehokkuuden kannalta olisi epäilemättä suotavaa poistaa kaikki kurinpitojaoston ratkaisun lainvastaiset vaikutukset, mukaan lukien sellaisten päätösten kumoaminen ex nunc, joilla tuomari I.T:lle osoitetut asiat jaettiin uudelleen toiselle ratkaisukokoonpanolle, tällaisessa lähestymistavassa, joka edellyttäisi sitä, että kaikkien kyseiselle tuomarille aiemmin jaettujen asioiden käsittely olisi aloitettava ja/tai järjestettävä uudelleen, ei otettaisi huomioon yksityisten oikeutta oikeusvarmuuteen ( 104 ) ja oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisesti.

90.

Tästä seuraa, että asiassa C‑615/20 esitetyn ennakkoratkaisupyynnön tapauksessa tuomari I.T:n on edelleen osallistuttava pääasian oikeudenkäynnin ratkaisukokoonpanoon. Kurinpitojaoston 18.11.2020 antama päätös, joka koski hänen virantoimituksesta pidättämistään, annettiin samana päivänä kuin asiassa C‑615/20 esitettiin ennakkoratkaisupyyntö, minkä seurauksena ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin päätti lykätä ratkaisun antamista tuossa asiassa. Unionin tuomioistuimen käytettävissä olevasta asiakirja‑aineistosta ilmenee, että tuomari I.T:n virantoimituksesta pidättämisestä huolimatta asian C‑615/20 taustalla olevaa oikeudenkäyntiä ei ole osoitettu uuteen ratkaisukokoonpanoon. ( 105 ) Sitä vastoin asiassa C‑671/20 esitetyn ennakkoratkaisupyynnön taustalla oleva asia siirrettiin ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen toiselle ratkaisukokoonpanolle. Mikään unionin tuomioistuimelle toimitetussa asiakirja‑aineistossa ei viittaa siihen, että tämä ratkaisukokoonpano ei olisi riippumaton ja puolueeton tuomioistuin, joka on etukäteen laillisesti perustettu. Mikäli näin on, kyseinen asia voi pysyä uuden ratkaisukokoonpanon käsiteltävänä. ( 106 )

91.

Ehdotan näin ollen, että unionin tuomioistuin toteaa, että SEU 2 artiklassa ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa sekä unionin oikeuden ensisijaisuuden, vilpittömän yhteistyön ja oikeusvarmuuden periaatteissa velvoitetaan kaikki valtion elimet, mukaan luettuna ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin, poistamaan kurinpitojaoston 18.11.2020 antaman päätöksen kaltaisten ratkaisujen lainvastaiset seuraukset ja siten sallimaan se, että virantoimituksesta pidätetty tuomari voi osallistua kyseiseen ratkaisukokoonpanoon, lukuun ottamatta asioita, jotka on siirretty toiselle ratkaisukokoonpanolle, joka on riippumaton ja puolueeton tuomioistuin, joka on etukäteen laillisesti perustettu.

92.

Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Sąd Okręgowy w Warszawien esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti:

SEU 2 artiklaa ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, luettuina Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa,

SEU 2 artiklassa ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa sekä unionin oikeuden ensisijaisuuden, vilpittömän yhteistyön ja oikeusvarmuuden periaatteissa velvoitetaan kaikki valtion elimet, mukaan luettuna ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin, poistamaan kurinpitojaoston päätösten, joissa annetaan lupa rikosoikeudellisen menettelyn aloittamiseen tuomareita vastaan, heidän vapaudenriistoonsa (pidättämiseensä) ja virantoimituksesta pidättämiseensä, lainvastaiset seuraukset ja siten sallimaan se, että virantoimituksesta pidätetty tuomari voi osallistua kyseiseen ratkaisukokoonpanoon, lukuun ottamatta asioita, jotka on siirretty toiselle ratkaisukokoonpanolle, joka on riippumaton ja puolueeton tuomioistuin, joka on etukäteen laillisesti perustettu.