Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Ongelmapankit ja sijoituspalveluyritykset: säännöt ja menettelyt

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Asetus (EU) N:o 806/2014 yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa

ASETUKSEN TARKOITUS

  • Asetuksessa (EU) N:o 806/2014 vahvistetaan yhteisen kriisinratkaisuneuvoston rakenne. Se muodostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta, neljästä kokoaikaisesta jäsenestä ja kaikkien osallistuvien Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden viranomaisista. Se toimii seuraavilla tavoilla.
    • Johdon istuntoihin osallistuu puheenjohtaja, neljä muuta riippumatonta kokoaikaista jäsentä, Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin (EKP) nimittämät kaksi pysyvää tarkkailijaa sekä erityistapauksissa osallistuvien valtioiden kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten edustajat ja muut tarkkailijat.
    • Täysistuntoihin osallistuu kriisinratkaisuneuvosto edellä kuvatulla tavalla sekä osallistuvien maiden kaikkien kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten edustajat.
  • Sillä otetaan käyttöön yhdenmukaiset säännöt ja yhdenmukainen menettely luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa.
  • Vaikka asetusta sovelletaan euroalueeseen, voivat myös muut jäsenvaltiot osallistua siihen.
  • Muutosasetuksella (EU) 2019/877 EU:n lainsäädäntöön sisällytetään finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän asettamat pankkien tappionkattamiskyvyn ja pääomapohjan vahvistamiskyvyn kansainväliset standardit.
  • Muutosasetuksella (EU) 2021/23 suljetaan keskusvastapuolet asetuksen (EU) N:o 806/2014 soveltamisalan ulkopuolelle vaatimusten päällekkäisyyden välttämiseksi.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto

  • Kun pankin arvioidaan olevan kriisitilassa, kriisinratkaisuneuvosto voi laatia kriisinratkaisumääräyksen, joka annetaan komissiolle virallista hyväksyntää varten. Jos komissio ei esitä vastaväitteitä, järjestelmä otetaan käyttöön 24 tunnin sisällä. Joissakin erityistapauksissa komissio voi pyytää Euroopan unionin neuvostoa hyväksymään järjestelmään tekemänsä muutokset.
  • Kriisinratkaisujärjestelmästä, jossa käytetään vähemmän kuin viisi miljardia euroa yhteisestä kriisinratkaisurahastosta, päätetään kriisinratkaisuneuvoston johtokunnan istunnoissa, joihin osallistuu vain sen jäsenvaltion kansallinen kriisinratkaisuviranomainen, jossa ongelmapankki sijaitsee.
  • Kun kyseessä on yli viisi miljardia euroa, päätökset tehdään täysistunnossa.

Yhteinen kriisinratkaisurahasto

  • Pankkien vuodesta 2016 eteenpäin rahoittaman yhteisen kriisinratkaisurahaston tulisi olla arvoltaan yksi prosenttia kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden vakuutetuista talletuksista (yhteensä noin 55 miljardia euroa) vuonna 2024. Asetuksen (EU) N:o 806/2014 lisäksi kaikki osallistuvat jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet hallitustenvälisen sopimuksen. Sen perusteella huolehditaan
    • pankkien vakausmaksujen siirrosta kansallisiin rahasto-osuuksiin
    • kyseisten maksujen vaiheittaisesta yhdistämisestä*.

Yhteinen kriisinratkaisumekanismi

  • Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto ja yhteinen kriisinratkaisurahasto muodostavat yhteisen kriisinratkaisumekanismin. Tämä järjestelmä ja yhteinen valvontamekanismi, joka antaa valvontaoikeuksia Euroopan keskuspankille (EKP), muodostavat euroalueen maat käsittävän EU:n pankkiunionin. Myös muut jäsenvaltiot voivat osallistua.

Pankit, joita asetus koskee

  • Kriisinratkaisuneuvosto on vastuussa kaikkien sellaisten pankkien kriisinratkaisusta, joita EKP valvoo. Kuten yhteisen valvontamekanismin tapauksessa, kriisinratkaisuneuvosto on suoraan vastuussa suurimmista EKP:n suoran valvonnan alaisista pankeista sekä muista rajojen yli toimivista pankeista.
  • Muut pankit ovat yhä suoraan kansallisten kriisinratkaisuviranomaistensa vastuulla. Ne ovat kuitenkin välillisesti yhteisen kriisinratkaisuneuvoston vastuulla, joka voi ryhtyä toimiin, jos kriisinratkaisumääräys vaatii yhteisen kriisinratkaisurahaston käyttöä.

Yksittäisten laitosten vakausmaksujen laskeminen

Täytäntöönpanosäädöksessä eli asetuksessa (EU) 2015/81 säädetään säännöistä, jotka koskevat kriisinratkaisuneuvoston velvoitetta laskea yksittäisten laitosten vakausmaksut ja kyseisten vakausmaksujen laskentamenetelmää.

Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten tappionkattamiskyky ja pääomapohjan vahvistamiskyky

Asetuksella (EU) 2019/877 sisällytetään EU:n lainsäädäntöön maailmanlaajuisten järjestelmän kannalta merkittävien pankkien tappionkattamiskyvyn ja pääomapohjan vahvistamiskyvyn kansainväliset standardit sekä muutetaan muita pankkeja koskevia voimassa olevia sääntöjä. Sillä säädetään pankkeja koskevista säännöistä, joiden perusteella ne vastaavat tappioihin varmistamalla, että niillä on riittävästi pääomaa, ja muista vastuista, joilla vähimmäistetään veronmaksajien kustantamat pelastustoimet.

MISTÄ ALKAEN ASETUSTA SOVELLETAAN?

  • Asetusta (EU) N:o 806/2014 on sovellettu 1. tammikuuta 2016 alkaen. Osaa säännöistä, mukaan lukien kriisinratkaisuneuvoston toiminnan aloittamista koskevat säännöt, on kuitenkin sovellettu 1. tammikuuta 2015 alkaen.
  • Muutosasetusta (EU) 2019/877 on sovellettu 28. joulukuuta 2020 alkaen.

TAUSTAA

Lisätietoja:

KESKEISET TERMIT

Yhdistäminen. Prosessi, jolla rakenneuudistuksen kustannukset jaetaan osallistuvien pankkien välillä.

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 806/2014, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2014, yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta (EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1–90).

Asetukseen (EU) N:o 806/2014 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/81, annettu 19 päivänä joulukuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014 yhdenmukaisista soveltamisedellytyksistä yhteiseen kriisinratkaisurahastoon suoritettavien ennakollisten vakausmaksujen osalta (EUVL L 15, 22.1.2015, s. 1–7).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190–348).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/49/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, talletusten vakuusjärjestelmistä (uudelleenlaadittu) (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 149–178).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1022/2013, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta Euroopan keskuspankille neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 nojalla annettujen erityistehtävien osalta (EUVL L 287, 29.10.2013, s. 5–14).

Neuvoston asetus (EU) N:o 1024/2013, annettu 15 päivänä lokakuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille (EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63–89).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338–436).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1–337).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1–59).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12–47).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/9/EY, annettu 3 päivänä maaliskuuta 1997, sijoittajien korvausjärjestelmistä (EYVL L 84, 26.3.1997, s. 22–31).

Viimeisin päivitys: 28.04.2023

Top