Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Summaries of EU Legislation

Kuluttajille tiedottaminen, peruuttamisoikeus ja muut kuluttajan oikeudet

 

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJOISTA:

Direktiivi 2001/83/EU kuluttajan oikeuksista

Direktiivi (EU) 2019/2161 direktiivin 93/13/ETY ja direktiivien 98/6/EY, 2005/29/EY sekä 2011/83/EU muuttamisesta unionin kuluttajansuojasääntöjen täytäntöönpanon valvonnan parantamisen ja nykyaikaistamisen osalta

DIREKTIIVIEN TARKOITUS

Direktiivin 2011/83/EU tavoitteena on

  • parantaa kuluttajansuojaa yhdenmukaistamalla asiakkaiden ja elinkeinonharjoittajien välisiä sopimuksia koskevien kansallisten säädösten monia keskeisiä seikkoja
  • Edistää Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden välistä kauppaa etenkin kannustamalla kuluttajia verkkokauppaostoksiin.

Direktiivi korvaa etämyyntidirektiivin (97/7/EY) ja kotimyyntidirektiivin (85/577/ETY).

EU:n kuluttajansuojasääntöjen täytäntöönpanon valvonnan parantamisesta ja nykyaikaistamisesta annetulla direktiivillä (EU) 2019/2161 muutetaan direktiiviä 2011/83/EU. Muutoksilla parannetaan kuluttajansuojaa EU:ssa monilla aloilla, jotka koskevat muun muassa verkossa toimivien markkinapaikkojen* kautta tehtyjä ostoja, hintojen yksilöimisen* avoimuutta ja verkkotarjousten asettamista paremmuusjärjestykseen sekä kuluttajien oikeuksia ”ilmaisia” verkkopalveluja käytettäessä.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Soveltamisala

  • Lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, muun muassa terveys-, sosiaali- tai rahoituspalveluja (kuten kuluttajaluottoja ja vakuutuksia) direktiivi 2011/83/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2019/2161, kattaa monenlaisia elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisiä sopimuksia eli kauppasopimuksia*, palvelusopimuksia*, digitaalista verkkosisältöä koskevia sopimuksia ja veden, kaasun, sähkön tai kaukolämmön toimittamista koskevia sopimuksia. Sitä sovelletaan myymälöissä tehtäviin sopimuksiin, muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa (esimerkiksi kuluttajan kotona) tehtäviin sopimuksiin ja etäsopimuksiin (esimerkiksi verkossa tehtäviin sopimuksiin).
  • Muutosdirektiivillä (EU) 2019/2161 laajennetaan direktiivin 2011/83/EU soveltamisalaa kattamaan sopimukset, joiden mukaisesti elinkeinonharjoittaja toimittaa tai sitoutuu toimittamaan digitaalisia palveluja* tai digitaalista sisältöä* kuluttajalle ja kuluttaja luovuttaa tai sitoutuu luovuttamaan henkilötietoja*. Siinä vahvistetaan myös verkossa toimivien markkinapaikkojen tarjoajille lisätiedotusvelvoitteita, jotka koskevat sopimuksia, joita kuluttajat tekevät eri toimittajien kanssa verkossa toimivan markkinapaikan välityksellä.

Tiedonantovelvollisuus

  • Ennen sopimuksen tekemistä elinkeinonharjoittajan on annettava kuluttajalle selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla esimerkiksi seuraavat tiedot:
    • elinkeinonharjoittajan henkilöllisyys ja yhteystiedot
    • tuotteen pääominaisuudet ja
    • sovellettavat ehdot, kuten maksuehdot, toimitusaika, sopimuksen täyttäminen ja kesto sekä sopimuksen purkamista koskevat ehdot.
  • Myymälöissä on annettava sellaiset tiedot, jotka eivät ole muuten ilmeisiä.
  • Tiedonantovaatimukset, erityisesti peruuttamisoikeutta koskevat, ovat yksityiskohtaisemmat etäsopimuksissa (kuten verkossa, puhelimitse tai postitse tehdyissä sopimuksissa) ja muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehdyissä sopimuksissa (esimerkiksi kun elinkeinonharjoittaja käy kuluttajan kodissa).
  • Muutosdirektiivillä (EU) 2019/2161 lisätään direktiiviin verkossa toimivilla markkinapaikoilla tehtyihin sopimuksiin liittyviä erityisiä tiedonantovaatimuksia. Verkossa toimivien markkinapaikkojen on
    • ilmoitettava kuluttajille, onko ulkopuolinen toimittaja elinkeinonharjoittaja vai jokin muu taho (eli toinen kuluttaja)
    • varoitettava kuluttajia siitä, että EU:n kuluttajansuojasääntöjä ei sovelleta muiden kuin elinkeinonharjoittajien kanssa tehtyihin sopimuksiin ja
    • kerrottava, kuka on vastuussa sopimuksen täytäntöönpanosta: elinkeinonharjoittaja vai verkossa toimiva markkinapaikka.
  • Muutosdirektiivissä (EU) 2019/2161 myös vaaditaan elinkeinonharjoittajia ilmoittamaan kuluttajille, jos tarjottu hinta on yksilöity automaattisen päätöksenteon perusteella.

Peruuttamisoikeus

  • Kuluttajat voivat tietyin poikkeuksin peruuttaa etäsopimukset ja muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehdyt sopimukset 14 päivän kuluessa tavaroiden* toimittamisesta tai palvelusopimuksen tekemisestä ilman selityksiä tai kustannuksia. Myyjän antama vakioperuuttamislomake riittää. Jos kuluttajille ei ole annettu tietoa heidän oikeuksistaan, peruuttamisen määräaika pidentyy 12 kuukaudella.
  • Peruuttamisoikeuden antamista koskevia vapautuksia sovelletaan monissa tapauksissa, esimerkiksi pilaantuviin tuotteisiin, sellaisiin sinetöityihin tavaroihin, joita ei voida palauttaa terveydensuojelu- tai hygieniasyistä ja joiden sinetin kuluttaja on avannut, sekä tiettyihin päiviin sidottuihin hotellivarauksiin tai autonvuokraukseen. Vapautuksia sovelletaan tietyissä olosuhteissa myös sellaisen digitaalisen sisällön toimittamista koskeviin sopimuksiin, jota ei toimiteta aineellisella välineellä, jos sopimuksen täyttäminen on alkanut.
  • Peruuttaessaan sopimuksen kuluttajien on pidättäydyttävä käyttämästä digitaalista sisältöä tai digitaalista palvelua ja saattamasta sitä kolmansien osapuolten saataville.

Ei perusteettomia maksukuluja tai lisämaksuja

  • Elinkeinonharjoittajat eivät saa laskuttaa kuluttajilta maksuvälineiden käytöstä palkkioita, jotka ylittävät elinkeinonharjoittajalle kyseisen maksuvälineen käyttämisestä aiheutuvat kustannukset. Monissa tapauksissa tällaisten maksujen periminen on kokonaan kielletty maksupalveludirektiivin (direktiivi (EU) 2015/2366 – ks. tiivistelmä) mukaisesti.
  • Kun kuluttaja soittaa elinkeinonharjoittajalle tiedustellakseen tai valittaakseen sopimuksesta, hänen on jouduttava maksamaan vain peruspuheluhinta.
  • Elinkeinonharjoittajalla on oltava kuluttajan ennakkosuostumus maksullisten lisäpalveluiden tarjoamiseen. Tilauslomakkeelle ennalta rastitettuja ruutuja ei voi käyttää tällaisten maksujen oikeuttamiseen.

Seuraamukset

  • Direktiivissä 2011/83/EU vaaditaan EU:n jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia sellaisten kansallisten säännösten rikkomisesta, joilla tämä direktiivi on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä.
  • Muutosdirektiivissä (EU) 2019/2161 esitetään luettelo perusteista, joita sovelletaan seuraamuksia määrättäessä. Siinä edellytetään myös, että jäsenvaltioilla on mahdollisuus määrätä sakkoja, jotka ovat enintään 4 prosenttia elinkeinonharjoittajan vuotuisesta liikevaihdosta, tai 2 miljoonaa euroa, jos tietoja elinkeinonharjoittajan liikevaihdosta ei ole saatavilla. Tällaisten sakkojen on oltava käytettävissä, kun jäsenvaltioiden viranomaiset käsittelevät yhdessä merkittävä rajatylittäviä rikkomuksia, jotka vaikuttavat kuluttajiin useissa jäsenvaltioissa kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavaa yhteistyöverkostoa koskevan asetuksen puitteissa (asetus (EU) 2017/2394 –- ks. tiivistelmä).

MISTÄ ALKAEN DIREKTIIVEJÄ SOVELLETAAN?

Direktiiviä 2011/83/EU sovelletaan sopimuksiin, jotka on tehty 13. kesäkuuta 2014 jälkeen.

Muutosdirektiivi (EU) 2019/2161 oli saatettava osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä 28. marraskuuta 2021 mennessä, ja sitä sovelletaan 28. toukokuuta 2022 alkaen.

TAUSTAA

Ks. lisätietoja:

KESKEISET TERMIT

Verkossa toimiva markkinapaikka. Palvelu, joka antaa kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia muiden elinkeinonharjoittajien tai kuluttajien kanssa hyödyntäen elinkeinonharjoittajan käyttämää tai hänen puolestaan käytettyä ohjelmaa, mukaan lukien verkkosivustot tai niiden osat tai sovellukset.
Hintojen yksilöiminen. Käytäntö, jossa elinkeinonharjoittaja asettaa eri hintoja yksittäisille kuluttajille tai kuluttajaryhmille kyseisten kuluttajien mieltymyksiä ja maksuhalukkuutta koskevan automaattisen analyysin perusteella.
Kauppasopimus. Sopimus, jonka mukaisesti elinkeinonharjoittaja luovuttaa tai sitoutuu luovuttamaan kuluttajalle tavaran omistusoikeuden, mukaan lukien sopimukset, jotka koskevat sekä tavaroita että palveluja.
Palvelusopimus. Mikä tahansa muu sopimus kuin kauppasopimus, jonka nojalla elinkeinonharjoittaja suorittaa tai sitoutuu suorittamaan kuluttajalle palvelun, myös digitaalisen palvelun.
Digitaalinen palvelu. Se on
  • palvelu, jonka avulla kuluttaja voi luoda, käsitellä, tallentaa tai saada käyttöönsä digitaalisessa muodossa olevia tietoja, tai
  • palvelu, joka mahdollistaa kuluttajan tai muiden kyseisen palvelun käyttäjien lataamien tai luomien, digitaalisessa muodossa olevien tietojen jakamisen tai muun niihin liittyvän vuorovaikutuksen.
Digitaalinen sisältö. Digitaalisessa muodossa tuotettu ja toimitettu data.
Henkilötiedot. Kaikki tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyvät tiedot.
Tavarat. Tällaisia tuomioistuimia ovat
  • irtain esine, mukaan lukien vesi, kaasu ja sähkö, jos sitä myydään tietty tilavuus tai määrätty määrä,
  • irtain esine, johon sisältyy digitaalinen sisältö tai digitaalinen palvelu tai joka on liitetty digitaaliseen sisältöön tai digitaaliseen palveluun siten, että kyseisen digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun puuttuminen estäisi tavaran toimintojen suorittamisen (”digitaalisia elementtejä sisältävät tavarat”).

ASIAKIRJAT

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/83/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, kuluttajan oikeuksista, neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 85/577/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY kumoamisesta (EUVL L 304, 22.11.2011, s. 64–88)

Direktiiviin 2011/83/EU tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen tekstiin. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/2161, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 98/6/EY, 2005/29/EY sekä 2011/83/EU muuttamisesta unionin kuluttajansuojasääntöjen täytäntöönpanon valvonnan parantamisen ja nykyaikaistamisen osalta (EUVL L 328, 18.12.2019, s. 7–28)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission tiedonanto – Ohjeet kuluttajan oikeuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU tulkinnasta ja soveltamisesta (EUVL C 525, 29.12.2021, s. 1–85)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/771, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, tietyistä tavarakauppaa koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista, asetuksen (EU) 2017/2394 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta sekä direktiivin 1999/44/EY kumoamisesta (EUVL L 136, 22.5.2019, s. 28–50)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/770, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, tietyistä digitaalisen sisällön ja digitaalisten palvelujen toimittamista koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista (EUVL L 136, 22.5.2019, s. 1–27)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle – Kuluttajat vahvempaan asemaan (COM(2018) 183 final, 11.4.2018)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 2017/2394, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä ja asetuksen (EY) N:o 2006/2004 kumoamisesta (EUVL L 345, 27.12.2017, s. 1–26)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/97, annettu 20 päivänä tammikuuta 2016, vakuutusten tarjoamisesta (uudelleenlaadittu) (EUVL L 26, 2.2.2016, s. 19–59)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2302, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, matkapaketeista ja yhdistetyistä matkajärjestelyistä sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 90/314/ETY kumoamisesta (EUVL L 326, 11.12.2015, s. 1–33)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/48/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2008, kulutusluottosopimuksista ja neuvoston direktiivin 87/102/ETY kumoamisesta (EUVL L 133, 22.5.2008, s. 66–92)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Viimeisin päivitys: 03.02.2022

Top