52010DC0464

[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 9.9.2010

KOM(2010) 464 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta vuonna 2009

KOMISSION KERTOMUSEUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta vuonna 2009

SISÄLLYSLUETTELO

1. Johdanto 4

2. Yleiskatsaus globalisaatiorahaston toimintaan vuonna 2009 4

3. Globalisaatiorahaston toiminnasta vuodelta 2008 annetun vuosikertomuksen jatkotoimet 5

Asetus (EY) N:o 546/2009 globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta 5

4. Analyysi globalisaatiorahaston toiminnasta vuonna 2009 5

4.1. Vastaanotetut hakemukset 5

Taulukko 1 – Vuonna 2009 vastaanotetut hakemukset 6

4.1.1. Vastaanotetut hakemukset jäsenvaltioittain ja toimialoittain 6

4.1.2. Vastaanotetut hakemukset pyydetyn tuen määrän mukaan 7

4.1.3. Vastaanotetut hakemukset tuen kohteena olevien työntekijöiden määrän mukaan 7

4.1.4. Vastaanotetut hakemukset työntekijää kohden haetun tuen määrän mukaan 7

4.1.5. Vastaanotetut hakemukset toimintakriteerin mukaan 7

4.2. EGR-hakemuksia koskevan päätöksenteon helpottaminen: uusi menettely ehdotusten toimittamiseksi neuvostolle ja Euroopan parlamentille 8

4.3. Myönnetyt tuet 8

Taulukko 2 – Tiedot vuonna 2009 myönnetyistä tuista 8

4.3.1. Globalisaatiorahaston tukea saavien työntekijöiden profiili 8

Taulukko 3 – Tiedot vuonna 2009 myönnetyistä EGR:n tuista: Työntekijöiden profiili 9

4.3.2. EGR:n tuella rahoitetut toimet 9

Taulukko 4 – Vuonna 2009 rahoitetut toimet jaoteltuina Eurostatin luokituksen mukaisesti 10

4.3.3. Täydentävyys muiden rakennerahastoista, erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta, rahoitettavien toimien kanssa 10

4.4 EGR:n avulla saavutetut tulokset: vuonna 2009 saadut loppukertomukset rahoitustuen täytäntöönpanosta 11

4.4.1. Jäsenvaltioilta saadut loppukertomukset 11

4.4.2. Yhteenveto ilmoitetuista tuloksista 11

4.4.3. Loppukertomuksissa esitellyt hyvät käytänteet ja opetukset 12

Taulukko 5 – Vuonna 2009 vastaanotetuissa loppukertomuksissa ilmoitetut tulokset 15

4.5. Selvitys varainkäytöstä 16

4.5.1. EGR:n tukena myönnetyt varat 16

4.5.2. Tekniseen apuun käytetyt varat 17

Taulukko 6 – Tekniseen apuun käytetyt varat vuonna 2009 17

4.5.3. Ilmoitetut ja loppuun käsitellyt sääntöjenvastaisuudet 17

4.5.4. EGR:stä saatujen rahoitustukien tilien päättäminen 17

Taulukko 7 – Vuonna 2009 päätetyt tapaukset 18

4.5.5. Muut takaisinmaksut 18

4.6. Komission toteuttamat teknisen avun toimet 18

4.6.1. Tiedottaminen ja julkisuus 18

4.6.2. Tapaamiset kansallisten viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten kanssa 20

5. Kehityssuuntaukset 20

1. Johdanto

Euroopan globalisaatiorahasto, jäljempänä ’EGR’, perustettiin asetuksella (EY) N:o 1927/2006[1], jotta voidaan osoittaa solidaarisuutta ja tarjota tukea maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille. Tarkoituksena on sovittaa yhteen kaupan avoimuuteen liittyvät yleiset kasvua ja työllisyyttä edistävät pitkän aikavälin edut ja ne lyhyen aikavälin haitalliset vaikutukset, joita globalisaatiolla voi olla erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ja heikoimmin koulutettujen työntekijöiden työllisyyteen.

Sääntöjä muutettiin 18. kesäkuuta 2009 annetulla asetuksella (EY) N:o 546/2009, jotta voitaisiin tehokkaammin vastata maailmanlaajuiseen rahoitus- ja talouskriisiin (ks. kohta 3).

Globalisaatiorahastoasetuksen 16 artiklassa säädetään, että komissio esittää ennen jokaisen vuoden heinäkuun 1 päivää Euroopan parlamentille ja neuvostolle EGR:n edellisvuoden toimista kertomuksen, jossa tarkastellaan sekä toimien määrää että niiden laatua. Kertomuksessa olisi käsiteltävä pääasiassa EGR:n avulla saatuja tuloksia, ja siinä olisi erityisesti oltava tiedot esitetyistä hakemuksista, tehdyistä päätöksistä, rahoitetuista toimista – mukaan lukien niiden täydentävyys rakennerahastoista, erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), rahoitettujen toimien kanssa – ja myönnetyn rahoitustuen tilien päättämisestä. Siinä olisi oltava tiedot myös niistä hakemuksista, jotka on hylätty riittämättömien määrärahojen tai sen vuoksi, että ne eivät ole olleet tukikelpoisia.

2. Yleiskatsaus globalisaatiorahaston toimintaan vuonna 2009

Komissio vastaanotti 30 EGR-tukihakemusta vuonna 2009, mikä oli kuusi kertaa niin paljon kuin vuonna 2008. Hakemuksista annetaan yksityiskohtaiset tiedot kohdassa 4 ja taulukossa 1.

Budjettivallan käyttäjä teki vuonna 2009 kymmenen päätöstä EGR:n varojen käyttöönotosta. Niistä kahdeksan koski vuoden 2009 hakemuksia ja kaksi vuoden 2008 lopulla saatuja hakemuksia. Myönnetty rahoitustuki kuvataan yksityiskohtaisesti kohdassa 4 ja taulukoissa 2, 3 ja 4.

Komissio vastaanotti yhdeksän EGR:n tukien täytäntöönpanoa koskevaa loppukertomusta vuonna 2009. Saavutetuista tuloksista annetaan yksityiskohtaiset tiedot kohdassa 4 ja taulukossa 5.

Lisäksi neljän edellisinä vuosina myönnetyn EGR:n rahoitustuen tilit päätettiin. Komission aloitteesta myönnettävää teknistä apua (EGR-asetuksen 8 artiklan 1 kohta) annettiin. Siitä esitetään yksityiskohtaiset tiedot kohdissa 4.5 ja 4.6 ja taulukoissa 6 ja 7.

3. Globalisaatiorahaston toiminnasta vuodelta 2008 annetun vuosikertomuksen jatkotoimet

Asetus (EY) N:o 546/2009 [2] globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta

Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa, joka julkaistiin 26. marraskuuta 2008[3], komissio totesi jälleen aikovansa tarkistaa Euroopan globalisaatiorahaston sääntöjä, jotta Euroopan unioni voisi auttaa niitä työntekijöitä, joita maailmanlaajuinen rahoitus- ja talouskriisi koskettaa, ja edistää heidän työllistymismahdollisuuksiaan pitkällä aikavälillä. Kolme viikkoa myöhemmin – tärkeimpien EGR:n sidosryhmien (jäsenvaltioiden ja kansallisen ja Euroopan tason työmarkkinaosapuolten edustajat) odotuksia ja tarpeita kartoittaneen analyysin jälkeen – komissio antoi ehdotuksen globalisaatiorahastoasetuksen muuttamisesta[4]. Ehdotus sisälsi seuraavat keskeiset säännökset:

- vähennettävien työntekijöiden kynnysmäärä lasketaan 1 000 työntekijästä 500 työntekijään

- käyttöaikaa pidennetään 12 kuukaudesta 24 kuukauteen

- yhteisrahoituksen osuutta lisätään 50 prosentista 75 prosenttiin[5]

- sovelletaan tilapäistä poikkeusta, jonka avulla kriisin seurauksena vähennetyiksi tulleet työntekijät ovat oikeutettuja tukeen sillä edellytyksellä, että tämän kriteerin perusteella laaditut hakemukset toimitetaan komissiolle ennen vuoden 2010 loppua.5

Muutettu globalisaatiorahastoasetus (EY) N:o 546/2009 annettiin komission ehdotuksen pohjalta 18. kesäkuuta 2009.

4. Analyysi globalisaatiorahaston toiminnasta vuonna 2009

4.1. Vastaanotetut hakemukset

Komissio vastaanotti 30 hakemusta vuonna 2009 (ks. taulukko 1), mikä merkitsi suurta kasvua edellisiin kahteen vuoteen verrattuna. Pelkästään kahdeksan kuukauden ajanjaksolla saatiin 28 hakemusta (toukokuusta joulukuuhun 2009 eli globalisaatiorahastoasetuksen muuttamisesta kyseisen vuoden loppuun) verrattuna 24 kuukauden ajanjaksolla vuosina 2007 ja 2008 vastaanotettuihin 14 hakemukseen.[6]

Hakemuksia toimitti 13 jäsenvaltiota, niissä käsiteltiin 29 021:tä työpaikkansa menettänyttä työntekijää ja pyydettiin EGR:ltä yhteensä 166 581 220 euroa. Toukokuusta 2009 lähtien toimitettuihin 28 hakemukseen sovellettiin uusia sääntöjä (65 prosentin rahoitusosuus, 24 kuukauden ajanjakso jne.).

Vuonna 2009 ei hylätty yhtään hakemusta. Yksi hakemus peruutettiin, eikä sitä näin ollen ole sisällytetty tilastoihin.

Taulukko 1 – Vuonna 2009 vastaanotetut hakemukset

[pic]

4.1.1. Vastaanotetut hakemukset jäsenvaltioittain ja toimialoittain

Hakemuksia (30) saatiin 13 jäsenvaltiolta, ja ne koskivat 17:ää toimialaa[7]:

Itävalta (yksi hakemus; autoteollisuus), Belgia (kaksi hakemusta; tekstiilit), Bulgaria (yksi hakemus; perusmetallit), Tanska (kaksi hakemusta; mekaniikka/elektroniikka), Ranska (yksi hakemus; autoteollisuus), Saksa (kaksi hakemusta; matkapuhelimet, autoteollisuus), Irlanti (kolme hakemusta; tietokoneet, kristallilasi, ilma-alusten huolto), Italia (yksi hakemus; kodinkoneet), Liettua (neljä hakemusta; kodinkoneet, huonekalut, rakentaminen, vaatteet), Alankomaat (kahdeksan hakemusta; rakentaminen, painoteollisuus, kustantaminen), Portugali (kaksi hakemusta; tekstiilit, elektroniikkalaitteet), Espanja (kaksi hakemusta; keramiikka, puusepäntyö), Ruotsi (yksi hakemus; autoteollisuus).

4.1.2. Vastaanotetut hakemukset pyydetyn tuen määrän mukaan

EGR:n tukea hakevien jäsenvaltioiden on suunniteltava koordinoitu toimenpidepaketti, joka soveltuu parhaiten tuen kohteena olevien työntekijöiden profiiliin, ja päätettävä EGR:stä haettavan tuen määrä. Globalisaatiorahastoasetuksessa ei suositeta eikä rajoiteta haettavan tuen kokonaismäärää, mutta komission suorittamassa hakemusten arvioinnissa voi herätä kysymyksiä, joiden vuoksi jäsenvaltion on tarkistettava ehdotettua yksilöllisten palvelujen pakettia, mikä puolestaan voi vaikuttaa haettavan tuen määrään.

Vuonna 2009 EGR:stä haettujen tukien määrä vaihteli 258 164 eurosta 56 385 144 euroon (keskimääräinen määrä oli 5 552 707 euroa).

4.1.3. Vastaanotetut hakemukset tuen kohteena olevien työntekijöiden määrän mukaan

EGR:n yhteisrahoitettaviksi ehdotettujen toimenpiteiden kohteena olevien työntekijöiden määrä oli 29 021 (30 hakemusta). Määrä vaihteli 111 työntekijästä 3 582 työntekijään (keskimäärin 967 työntekijää). Kolme hakemusta koski yli 2 000:ta työntekijää, seitsemän 1 000–2 000:ta ja 20 alle 1 000:ta.

Irtisanottujen työntekijöiden määrä ja EGR:n tuen kohteena olevien työntekijöiden määrä voi poiketa toisistaan, jos hakemuksen esittänyt jäsenvaltio on päättänyt keskittää tukensa esimerkiksi niihin, joilla on erityisiä vaikeuksia pysyä työelämässä ja/tai jotka eniten tarvitsevat tukea.

4.1.4. Vastaanotetut hakemukset työntekijää kohden haetun tuen määrän mukaan

Työntekijää kohden vuonna 2009 ehdotetut määrät vaihtelivat vähän yli 500 eurosta yli 15 700 euroon (keskimäärin 5 740 euroa työntekijää kohden).

Hakemuksen tehnyt jäsenvaltio voi itse päättää globalisaatiorahastoasetuksen mukaisesti niistä yksilöllisistä palveluista, joita se aikoo tarjota työttömäksi jääneille työntekijöille. Haettavan tuen työntekijäkohtainen määrä voi sen vuoksi vaihdella työntekijöiden vähentämistä koskevan tapahtuman vakavuuden, työmarkkinatilanteen, tuen kohteena olevien työntekijöiden yksilöllisten olosuhteiden, jäsenvaltion jo toteuttamien toimien ja sen mukaan, kuinka paljon palveluiden tarjoaminen kyseisessä jäsenvaltiossa tai kyseisellä alueella maksaa.

4.1.5. Vastaanotetut hakemukset toimintakriteerin mukaan

Toimitetuista hakemuksista 24 (80 prosenttia) koski tuen myöntämistä sellaisille työntekijöille, jotka on irtisanottu maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välittömänä seurauksena (muutetun asetuksen 1 artiklan 1 a kohta). Loput kuusi hakemusta (20 prosenttia) esitettiin globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten pohjalta.

Hakemuksista 11 perustui globalisaatiorahastoasetuksen 2 artiklan a alakohtaan ja 13 samaisen artiklan b alakohtaan. Niistä kuudesta hakemuksesta, joissa viitattiin 2 artiklan c alakohtaan (kaikissa mainittiin ’poikkeukselliset olosuhteet’), kolmessa todettiin, etteivät 2 artiklan a alakohdan edellytykset täysin täyttyneet. Lopuissa kolmessa todettiin, etteivät 2 artiklan b alakohdan edellytykset täysin täyttyneet.

4.2. EGR-hakemuksia koskevan päätöksenteon helpottaminen: uusi menettely ehdotusten toimittamiseksi neuvostolle ja Euroopan parlamentille

EGR:n päätöksentekoprosessia rationalisoitiin vuoden 2009 loppupuolella: komissio poisti yhden vaadituista vaiheista sulauttamalla kaksi menettelyä yhteen, ja menettelystä ovat yhdessä vastuussa työllisyys- ja budjettiasioista vastaavat komission jäsenet. Näin ollen budjettivallan käyttäjälle annettaviin ehdotuksiin sisältyy komission arviointi hakemuksesta perustelujen muodossa. Tämän muutoksen pitäisi säästää keskimäärin 22 päivää, ja sen toivotaan sujuvoittavan Euroopan parlamentissa ja neuvostossa käytäviä keskusteluja ja tekevän niistä avoimempia.

4.3. Myönnetyt tuet

Budjettivallan käyttäjä teki vuonna 2009 kymmenen päätöstä käyttää EGR:n varoja aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden yhteisrahoitukseen (ks. taulukot 2, 3 ja 4). Niistä kahdeksan koski vuonna 2009 tehtyjä hakemuksia ja kaksi vuoden 2008 joulukuun lopulla saatuja hakemuksia.

Myönnetyt tuet liittyivät 10 938 irtisanomiseen kahdeksassa jäsenvaltiossa. EGR:stä myönnettiin yhteensä 52 349 047 euroa (10,5 prosenttia EGR:ssä vuosittain käytettävissä olevasta enimmäismäärästä). Työntekijäkohtainen keskimääräinen määrä oli 4 786 euroa. Kymmenestä hyväksytystä hakemuksesta kuusi toimitettiin 1. toukokuuta 2009 tai sen jälkeen eli uusien sääntöjen soveltamiskaudella.

Budjettivallan käyttäjä ei hylännyt yhtään komission sille toimittamaa EGR:n tukea koskevaa ehdotusta.

Taulukko 2 – Tiedot vuonna 2009 myönnetyistä tuista

[pic]

4.3.1. Globalisaatiorahaston tukea saavien työntekijöiden profiili

Taulukossa 3 esitetään tuen kohteena olleiden työntekijöiden profiili (sukupuoli, EU:n kansalainen vai ei, ikäryhmä, terveys/työkyky):

Taulukko 3 – Tiedot vuonna 2009 myönnetyistä EGR:n tuista: Työntekijöiden profiili

[pic]

4.3.2. EGR:n tuella rahoitetut toimet

Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artiklassa säädetään, että EGR:stä voidaan myöntää yhteisrahoitusta vain aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on auttaa työttömiksi jääneet työntekijät takaisin työmarkkinoille. Lisäksi siinä säädetään, että EGR voi rahoittaa varojen käyttöä koskevia jäsenvaltioiden valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta- sekä valvontatoimia (tekninen apu).

Vuonna 2009 hyväksyttiin siis kymmenen EGR:n rahoitustuen myöntäminen 10 938 irtisanotun työntekijän integroimiseksi uudelleen työmarkkinoille. Hyväksytyt toimenpiteet koostuivat lähinnä koulutuksesta ja uudelleenkoulutuksesta, päivärahoista osallistuttaessa koulutukseen tai muihin aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, koulutusavustuksista sekä työnhakuneuvonnasta ja tapausten hallinnoinnista.

Taulukossa 4 eritellään ehdotettujen toimien ja teknisen avun arvioidut kustannukset.

Taulukko 4 – Vuonna 2009 rahoitetut toimet jaoteltuina Eurostatin luokituksen mukaisesti [8]

Työmarkkinatoimenpiteet jaoteltuina Eurostatin luokituksen mukaisesti | Arvioidut kustannukset EGR + JV (euroa) | Osuus kokonais-määrästä (%) |

Työvoimapoliittiset palvelut | 12 954 880 |

1 | Yksilöllinen työnhakuneuvonta & tapausten hallinnointi ja yleiset tietopalvelut (ammatinvalinnanohjaus, pätevyyden vahvistaminen, yksilölliset toimintasuunnitelmat jne.; avoimet tietopalvelut työnhakijoille) | 9 406 680 | 10,91 % |

Työnhakuavustukset | 174 600 | 0,20 % |

Liikkuvuusavustukset | 2 528 400 | 2,93 % |

Muut avustukset (esim. oppisopimusjärjestelmä) | 845 200 | 0,98 % |

Työvoimapoliittiset toimenpiteet | 69 664 315 |

2 | Koulutus ja uudelleenkoulutus | 35 806 540 | 41,51 % |

Koulutusavustukset | 12 579 650 | 14,58 % |

Päivärahat osallistuttaessa koulutukseen tai muihin aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin | 13 077 200 | 15,16 % |

3 | Työkierto ja työn jakaminen | – | – |

4 | Työllisyys- ja työllistämiskannustimet | 2 577 500 | 2,99 % |

5 | Tuettu työllistyminen ja kuntoutus | 281 600 | 0,33 % |

6 | Suora työpaikkojen luominen | 594 000 | 0,69 % |

7 | Yrityksen perustamisen kannustimet yrittäjyyden edistämiseksi | 4 747 825 | 5,50 % |

Tekninen apu (asetuksen (EY) N:o 1927/2006 3 artikla) | 3 635 200 | 4,21 % |

Yhteensä | 86 254 395 | 100 % |

4.3.3. Täydentävyys muiden rakennerahastoista, erityisesti Euroopan sosiaalirahastosta, rahoitettavien toimien kanssa

Euroopan globalisaatiorahasto on suunniteltu lisäämään työllistettävyyttä ja varmistamaan työntekijöiden nopea integroituminen uudelleen työelämään aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden avulla. Se täydentää näin ollen ESR:ää, joka on EU:n tärkein väline tällä alalla. Rahastojen täydentävyys perustuu siihen, että niillä voidaan antaa näihin ongelmiin kestoltaan erilaista tukea: kun EGR antaa räätälöityä tukea tietyissä Euroopan laajuisissa joukkoirtisanomisissa vähennetyille työntekijöille, ESR tukee strategisia pitkän aikavälin tavoitteita (esim. osaamispääoman lisäämistä, muutoksen hallintaa) monivuotisten ohjelmien avulla. Nykyisen rahoitus- ja talouskriisin yhteiskunnallisten vaikutusten vuoksi molempien rahastojen toimintaa muutettiin vuonna 2009 komission ehdotuksen pohjalta niin, että ne voisivat reagoida kriisin vaikutuksiin joustavammin.

Ratkaiseva kriteeri on se, miten tehokkaasti käytettävissä olevilla välineillä ja toimenpiteillä voidaan auttaa työntekijöitä. EGR:n yhteisrahoittaman ’yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin’ sisällön olisi oltava tasapainossa muiden toimien kanssa ja täydennettävä niitä. Tämä tarkoittaa sitä, että EGR:n toimien on mentävä huomattavasti pidemmälle kuin ne vakiokurssit, joita työntekijöille olisi joka tapauksessa tarjolla. Toisaalta jäsenvaltioilla ei ole velvoitetta kehittää täysin uusia toimia, ja EGR:n yhteisrahoitettaviksi ehdotetut palvelut saattavat hyvinkin olla jo olemassa. EGR:n käytäntönä on ehdottaa erilaisten palvelujen yhdistelmää, johon kuuluu täysin uusia toimia, kyseisten työntekijöiden kannalta uusia toimia tai heille uusina yhdistelminä ehdotettavia toimia sekä toimia, jotka eivät tavallisesti olisi heidän saatavillaan (esim. toisen ja kolmannen asteen koulutus).

Hyvä esimerkki onnistuneesta EGR:n ja ESR:n täydentävyydestä on Nokian tapaus (EGF/2009/002), jota koskevan hakemuksen Saksa esitti. Hakemuksessa erotettiin toisistaan EGR:n paketti ja alkuperäinen aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden paketti, jota ESR ja kansalliset julkiset ja yksityiset tahot yhteisrahoittivat. ESR:n yhteisrahoittamaan alkuperäiseen pakettiin sisältyi väliaikaisen yrityksen ( Transfergesellschaft ) luominen sekä profiilien laatimiseen, ammatilliseen ohjaukseen, yksilölliseen neuvontaan, työhönsijoituksen ohjaukseen ja pätevyyksien hankintaan lyhyellä aikavälillä liittyviä toimenpiteitä liittovaltion työvoimahallinnon ESR-ohjeiden mukaisesti. Aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä sisältänyt EGR:n paketti suunniteltiin täydentämään edellä kuvattua ESR:n pakettia, millä varmistettiin sen täydentävän muita kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason toimenpiteitä.

Toisentyyppinen esimerkki täydentävyyden onnistumisesta on Ruotsin toimittama Volvon tapaus (EGF/2009/007): työntekijät, joita ei sanottu irti vaan koulutettiin uudelleen uusiin tehtäviin yrityksessä, saivat ESR:n yhteisrahoittamaa tukea, ja työntekijät, jotka sanottiin irti, saivat tukea EGR:n yksilöllisten palvelujen koordinoidusta paketista.

Jäsenvaltiot ovat pitäneet huolta siitä, että ne ovat noudattaneet globalisaatiorahastoasetuksen 6 artiklan 5 kohdassa olevaa edellytystä, jonka mukaan ne eivät saa saada päällekkäistä rahoitusta yhteisön rahoitusvälineistä.

4.4 EGR:n avulla saavutetut tulokset: vuonna 2009 saadut loppukertomukset rahoitustuen täytäntöönpanosta

EGR:n avulla saavutettuja tuloksia koskevat tiedot saadaan pääasiallisesti loppukertomuksista, jotka jäsenvaltioiden on globalisaatiorahastoasetuksen 15 artiklan nojalla esitettävä.

4.4.1. Jäsenvaltioilta saadut loppukertomukset

Komissio sai vuonna 2009 yhdeksän loppukertomusta, joista kuusi koski vuonna 2007 toimitettuja hakemuksia ja kolme vuonna 2008 toimitettuja hakemuksia (ks. taulukko 5).

4.4.2. Yhteenveto ilmoitetuista tuloksista

Näistä yhdeksästä loppukertomuksesta ilmeni, että toteuttamiskauden lopulla 3 717 työntekijää (40,1 prosenttia) oli löytänyt uuden työpaikan. Muut olivat joko työttöminä (2 219 henkilöä / 24 prosenttia) tai työelämän ulkopuolella (893 henkilöä / 9,6 prosenttia) tai jäsenvaltiot eivät ilmoittaneet heidän työmarkkina-asemaansa (2 439 henkilöä / 26,3 prosenttia).

4.4.3. Loppukertomuksissa esitellyt hyvät käytänteet ja opetukset

Sen lisäksi, että tuella onnistuttiin saamaan irtisanottuja takaisin työelämään, jäsenvaltiot ilmoittivat, että EGR:stä saadun tuen ansiosta jäsenvaltiot olivat voineet tehostaa tukeaan irtisanotuille työntekijöille ja jatkaa tuen kestoa pidemmälle kuin olisi ollut mahdollista ilman EGR:n tukea. Useat jäsenvaltiot (Malta, Portugali, Suomi) katsoivat, että toteuttamiskausi, joka oli kaikissa näissä tapauksissa 12 kuukautta, ei ollut tarpeeksi pitkä. Tämä koski erityisesti yrittäjyyttä edistäviä ja yrityksen perustamisessa auttavia toimenpiteitä.

Tuloksia ei voida tässä vaiheessa jaotella sukupuolen, ikäryhmän, koulutustason, kansalaisuuden jne. mukaan. Jaottelu toteutetaan vastaisuudessa tapauskohtaisesti, ja sitä käsitellään myös EGR:n puoliväliarvioinnissa.

EGF/2007/004 Perlos/Suomi

EGR:n yhteisrahoittamista toimenpiteistä hyötyneistä 921 työntekijästä 56,9 prosenttia oli päässyt takaisin töihin toteuttamiskauden lopulla. Koulutus uusiin työpaikkoihin, joilla oli tulevaisuutta, oli merkittävä etu niin työntekijöille itselleen kuin koko alueelle, joka on syrjäinen ja jota uhkaa väestökato. Laajan sidosryhmäverkoston kehittäminen ja ylläpitäminen auttoi irtisanottuja työntekijöitä ja sai heidät takaisin työelämään nopeammin. Työntekijöitä varten voitiin komission kanssa varhain aloitetun yhteistyön ansiosta suunnitella kunnianhimoisempi toimenpidepaketti kuin olisi muuten ollut mahdollista. Loppukertomukseen sisältyi tapauksesta SWOT-analyysi (vahvuudet ja heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat), josta saattaa olla hyötyä tulevia tapauksia suunniteltaessa. Pohjois-Karjalan viranomaiset saattoivat EGR:n yhteisrahoittamien toimenpiteiden ansiosta laatia valmiussuunnitelmia tulevia suurimittaisia irtisanomisia varten.

EGF/2007/006 Piemonte/Italia

EGR:n yhteisrahoittamista toimenpiteistä hyötyneistä 1 298 työntekijästä 48,9 prosenttia oli päässyt takaisin töihin toteuttamiskauden lopulla (mukaan luettuina viisi oman yrityksen perustanutta työntekijää). Loppujen 51,1 prosentin työmarkkina-asemaa ei kerrottu. Toiminnassa kiinnitettiin erityistä huomiota naisille ja yli 55-vuotiaille suunnattuihin kannustimiin osallistua työelämään ja pysyä mukana työmarkkinoilla. Suuri prosenttiosuus yli 40-vuotiaista työntekijöistä onnistui löytämään uuden työpaikan, ja näillä toimenpiteillä aikaansaatu ikääntyneiden työntekijöiden uudelleentyöllistymisaste oli erityisen korkea tätä aluetta ajatellen. Työntekijät siirtyivät uudelleenkoulutuksen ansiosta tekstiilialalta muille, kilpailukykyisimmille tuotannonaloille.

EGF/2007/005 Sardinia/Italia

Italian viranomaiset ilmoittivat, että EGR:n yhteisrahoittamista toimenpiteistä hyötyneistä 1 044 työntekijästä 6,2 prosenttia oli päässyt takaisin töihin toteuttamiskauden päätyttyä (mukaan luettuna oman yrityksen perustanut työntekijä). Loppujen 93,8 prosentin työmarkkina-asemaa ei kerrottu.

EGF/2007/007 Lombardia/Italia

EGR:n yhteisrahoittamista toimenpiteistä hyötyneistä 1 215 työntekijästä 45,8 prosenttia oli päässyt takaisin töihin toteuttamiskauden lopulla. Loppujen 54,2 prosentin työmarkkina-asemaa ei kerrottu.

EGF/2008/001 Toscana/Italia

EGR:n yhteisrahoittamista toimenpiteistä hyötyneistä 1 352 työntekijästä 65,6 prosenttia oli päässyt takaisin töihin toteuttamiskauden lopulla (mukaan luettuina kaksi oman yrityksen perustanutta työntekijää) ja 26 prosenttia oli työttöminä tai työmarkkinoiden ulkopuolella. Loppujen 8 prosentin työmarkkina-asemaa ei kerrottu.

Italian viranomaiset toimittavat edellä mainituista kolmesta tapauksesta lisätietoja, jotta komissio voi tehdä päätelmänsä EGR:n tukitoimenpiteiden onnistumisesta.

EGF/2007/008 Tekstiilit/Malta

EGR:n yhteisrahoittamista toimenpiteistä hyötyneistä 672 työntekijästä 65,5 prosenttia oli päässyt takaisin töihin toteuttamiskauden lopulla (mukaan luettuina 24 oman yrityksen perustanutta työntekijää). Työntekijät saivat tukitoimenpiteen ansiosta yksilöllisempää tukea työmarkkinoille palaamisessa. Tuen ansiosta heillä ei myöskään ollut niin paljon sosiaalisia eikä taloudellisia vaikeuksia. Maltan mukaan ammatillisesta ohjauksesta oli suurta hyötyä, koska sen ansiosta monet työntekijät, jotka eivät olleet tietoisia työmahdollisuuksista muilla aloilla, saattoivat harkita työtä tekstiilialan ulkopuolella. Useimmilla työntekijöillä oli vain vähän muille aloille soveltuvia taitoja, joten palkkatuki kannusti työnantajia tarjoamaan heille työmahdollisuuksia. Starttirahajärjestelmän käyttöä pidettiin myös saavutuksena.

EGF/2007/010 Lissabon-Alentejo/Portugali

EGR:n yhteisrahoittamista toimenpiteistä hyötyneistä 558 työntekijästä 19,5 prosenttia oli päässyt takaisin töihin toteuttamiskauden lopulla (mukaan luettuina 11 oman yrityksen perustanutta työntekijää). Tämä varsin alhainen prosenttiosuus olisi nähtävä autoteollisuuden rakenteellisten ongelmien taustaa vasten. Alalla oli näitä ongelmia jo ennen maailmanlaajuista rahoitus- ja talouskriisiä, joka puolestaan pahensi niitä. Vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä, jolloin toimenpiteet päättyivät, uusien autojen rekisteröinti väheni Euroopassa keskimäärin 20 prosentilla.[9] Tästä epäedullisesta tilanteesta huolimatta heikoiten koulutetut työntekijät saivat taitojen tunnustamiseen ja validointiin tähtäävien yksilöllisten ohjelmien ansiosta paremman lähdön työnhaussa. EGR:n toimenpiteitä täydennettiin kätevästi muilla toimenpiteillä, kuten joillakin Euroopan sosiaalirahaston yhteisrahoittamilla toimenpiteillä.

EGF/2008/002 Delphi/Espanja

EGR:n yhteisrahoittamista toimenpiteistä hyötyneistä 1 589 työntekijästä 10,7 prosenttia oli päässyt takaisin töihin toteuttamiskauden lopulla (mukaan luettuina kahdeksan oman yrityksen perustanutta työntekijää). Loppukertomuksen mukaan tämä alhainen prosenttiosuus olisi nähtävä Andalusian tuolloista nopeasti heikentynyttä työmarkkinatilannetta vasten. Toteuttamiskauden päättyessä helmikuussa 2009 työllisyysaste oli 6,6 prosenttia alhaisempi kuin helmikuussa 2008. Espanjan viranomaiset järjestivät edelleen omien varojensa avulla koulutustoimenpiteitä erityisille kohderyhmille 31. heinäkuuta 2009 saakka. Epäsuotuisasta taloustilanteesta huolimatta noin 600 irtisanotulla Delphin työntekijällä oli siten heinäkuun 2009 lopulla hyvät näkymät päästä uudelleen työmarkkinoille.

EGF/2008/003 Alytaus Tekstile/Liettua

EGR:n yhteisrahoittamista toimenpiteistä hyötyneistä 619 työntekijästä 53,3 prosenttia oli päässyt takaisin töihin toteuttamiskauden päätyttyä (mukaan luettuina 11 oman yrityksen perustanutta työntekijää).

Taulukko 5 – Vuonna 2009 vastaanotetuissa loppukertomuksissa ilmoitetut tulokset

[pic]

4.5. Selvitys varainkäytöstä

4.5.1. EGR:n tukena myönnetyt varat

Budjettivallan käyttäjä myönsi vuonna 2009 kymmenen EGR:n tukea, joiden kokonaismäärä oli 52 349 047 euroa eli 10,5 prosenttia käytettävissä olevasta vuotuisesta enimmäismäärästä (taulukko 2). Kaikki kymmenen maksua suoritettiin vuoden 2009 talousarviosta, vaikkakin niistä kuusi maksettiin vuoden 2010 alussa.

Toukokuun 17. päivänä 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen[10], jossa vahvistetaan EGR:n talousarviokehys, 28 artiklan mukaan globalisaatiorahaston varojen vuosittainen enimmäismäärä on 500 miljoonaa euroa, joka voidaan ottaa edellisen vuoden kokonaismenojen enimmäismäärään nähden jäljellä olevasta liikkumavarasta ja/tai kahden edellisen vuoden aikana peruutetuista maksusitoumusmäärärahoista, lukuun ottamatta rahoituskehyksen otsakkeeseen 1 B liittyviä tällaisia määrärahoja. Lisäksi globalisaatiorahastoasetuksen 12 artiklassa säädetään, että kunkin vuoden syyskuun 1 päivänä vähintään yhden neljänneksen EGR:n vuotuisesta enimmäismäärästä on oltava käytettävissä, jotta voidaan kattaa ilmenevät tarpeet vuoden loppuun saakka.

Vuonna 2009 myönnettyjä varoja koskevat maksusitoumusmäärärahat siirrettiin varauksesta EGR:n budjettikohtaan. Maksumäärärahojen osalta vuonna 2009 käytäntönä oli ottaa ne ESR:n talousarviosta, koska politiikanalat ovat lähellä toisiaan ja koska EGR:n maksumäärärahojen vuotuinen tarve on tähän asti ollut vain noin prosentin ESR:n määrärahoista. Välttääkseen epäselvyydet eri rahoitusvälineistä saatavien talousarviovarojen käytöstä komissio alkoi vuonna 2009 tarkastella mahdollisuutta löytää vaihtoehtoisia maksumäärärahojen lähteitä silloin, kun tämä on mahdollista ja kohtuullista ja kun siirtopyynnön käsittely ei ole vaarassa viivästyä.

On olemassa lukuisia selityksiä sille, miksi vuonna 2009 käytettiin vain 10,5 prosenttia käytettävissä olevasta vuotuisesta enimmäismäärästä : ainoastaan 13 jäsenvaltiota haki EGR:n tukea, ja prosessi hakemuksen laatimisesta sen käsittelyyn ja budjettivallan käyttäjän lopullisen päätöksen saamiseen voi olla pitkä ja mutkikas. On olemassa useita syitä sille, miksei EGR:n tukea haettu: jäsenvaltiot käyttävät mieluummin ESR:ää erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa ESR:n tukiosuus on korkeampi kuin EGR:n tukiosuus; vaikeudet löytää vastaavaa kansallista rahoitusta kesken tilivuoden; henkilöstön puute keskustasolla ja kokemuksen puute EGR:n menettelyistä; pitkällinen taloudellinen epävarmuus odotettaessa budjettivallan käyttäjän päätöstä sekä poliittinen päätös olla käyttämättä EGR:ää. On lisäksi näyttöä siitä, että jotkin jäsenvaltiot odottivat muutetun globalisaatiorahastoasetuksen voimaantuloa ennen hakemustensa jättämistä.

Kokemuksen lisääntyessä jäsenvaltiot voivat vastaisuudessa laatia ja toimittaa EGR-hakemuksensa kitkattomammin. On lisäksi toivottavaa, että vuoden 2009 loppupuolella käyttöön otetut yksinkertaistetut arviointi- ja päätöksentekoprosessit (ks. kohta 4.2) auttavat tehostamaan EGR:ää.

4.5.2. Tekniseen apuun käytetyt varat

Globalisaatiorahastoasetuksen 8 artiklan 1 kohdan nojalla EGR:ää voidaan (komission aloitteesta) käyttää kyseisen asetuksen täytäntöönpanoon tarvittavan tiedotuksen, hallinnollisen ja teknisen tuen, seurannan, tilintarkastuksen, valvonnan ja arvioinnin rahoitukseen määrällä, joka on enintään 0,35 prosenttia kyseisenä vuonna käytettävissä olevista määrärahoista (enintään 1,75 miljoonaa euroa). Vuonna 2009 otettiin käyttöön 690 000 euroa tekniseen apuun[11] taulukossa 6 lueteltuihin toimiin. Tällöin käytettiin EGR:n teknisen avun budjettikohtaa (04.010414).

Tekniseen apuun kyseisenä vuonna käytettävissä olleita loppuja 1 060 000:ta euroa ei otettu käyttöön.

Taulukko 6 – Tekniseen apuun käytetyt varat vuonna 2009

Tekninen apu vuonna 2009 Kuvaus ja komission ehdottamat määrät | Käytetyt varat |

euroa | euroa |

Tiedotus (esim. www-sivusto, julkaisut ja audiovisuaalinen toiminta) | 160 000 | 67 069,39 |

Hallinnollinen ja tekninen tuki - EGR:n yhteyshenkilöiden kokoukset - Parhaiden käytäntöjen vaihtaminen jäsenvaltioiden kesken (verkostoitumistoiminta) | 70 000 160 000 | 40 200,00 99 539,48 |

Arviointi (valmistelutoimet EGR:n puoliväliarviointia varten, kuten EGR-asetuksen 17 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään) | 300 000 | 0 euroa (nämä toimet toteutetaan vuoden 2010 aikana) |

Seuranta, tilintarkastus ja valvonta: Tukea ei käytetty näihin toimiryhmiin (vuonna 2009 tehdyt tilintarkastukset rahoitettiin muista Euroopan komission lähteistä) |

Yhteensä | 690 000 | 206 808,87 |

4.5.3. Ilmoitetut ja loppuun käsitellyt sääntöjenvastaisuudet

Komissiolle ei ilmoitettu vuonna 2009 sääntöjenvastaisuuksista globalisaatiorahastoasetuksen nojalla. Sääntöjenvastaisuuksia ei vuonna 2009 käsitelty loppuun globalisaatiorahastoasetuksen nojalla.

4.5.4. EGR:stä saatujen rahoitustukien tilien päättäminen

Globalisaatiorahastoasetuksen 15 artiklan 2 kohdassa säädetään menettelyt EGR:n rahoitustuen tilien päättämiseksi. Ensimmäisten neljän EGR:n rahoitustuen tilit päätettiin vuonna 2009:

Taulukko 7 – Vuonna 2009 päätetyt tapaukset

(kaikki määrät euroina) | EGF/2007/001 Peugeot / Ranska | EGF/2007/003 BenQ / Saksa | EGF/2007/004 Perlos / Suomi | EGF/2007/008 Malta textiles / Malta |

Hakemuksen päivämäärä | 9.3.2007 | 27.6.2007 | 18.7.2007 | 12.9.2007 |

Vuosi, jona budjettivallan käyttäjä on antanut hyväksyntänsä | 2007 | 2007 | 2007 | 2008 |

Loppukertomuksen määräaika | 8.9.2008 | 26.12.2008 | 17.1.2009 | 11.3.2009 |

Tilien päättämistä koskevan kirjeen päivämäärä | 18.11.2009 | 1.9.2009 | 1.9.2009 | 25.6.2009 |

EGR:n myöntämä tuki (50 %) | 2 558 250 | 12 766 150 | 2 028 538 | 681 207 |

Varmennettu EGR:n osuus tosiasiallisista menoista (50 %), kuten loppukertomuksista ilmenee | 2 353 583 | 10 273 723 | 1 321 253 | 318 920 |

Komissiolle takaisin maksetut käyttämättömät varat vuonna 2009 | 204 667 | 2 492 427 | 707 285 | 362 287 |

Komissiolle takaisin maksettujen vuoden 2009 talousarviosta käyttämättömiksi jääneiden varojen yhteismäärä näiden neljän tapauksen osalta on 3 766 666 euroa .

On olemassa useita syitä siihen, miksi jäsenvaltiot eivät käyttäneet kaikkea niille myönnettyä EGR:n tukea. Jäsenvaltioita rohkaistaan tekemään realistisia talousarviolaskelmia ehdotetun yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin osalta, mutta kaikkia pyydettyjä varoja ei ehkä tarvitakaan toimenpiteitä toteutettaessa. Joissakin tapauksissa on ehkä yliarvioitu tukea tarvitsevien työntekijöiden määrä (eli niiden työntekijöiden lukumäärä, jotka onnistuvat löytämään uuden työpaikan ilman EGR:n tukea, saattaa olla alun perin luultua suurempi), jotkut työntekijät saattavat pitää edullisempia toimenpiteitä kalliimpia parempina tai jotkut työntekijät saattavat osallistua toimenpiteeseen ennakoitua lyhyemmän aikaa, koska he ovat löytäneet uuden työpaikan. Pienempiin menoihin saattaa olla syynä myös toimenpiteiden käynnistymisen viivästyminen. Jäsenvaltioiden oletetaan kokemuksen karttuessa pystyvän paremmin budjetoimaan toimenpiteitään ja ennustamaan työntekijöiden osallistumista.

4.5.5. Muut takaisinmaksut

Taulukossa 7 esitettyjen takaisin maksettujen määrien lisäksi yksi vuonna 2007 myönnetty EGR:n tuki maksettiin takaisin komissiolle kokonaisuudessaan: 1 258 030 euroa hakemuksesta EGF/2007/002 (Renault), jonka Ranskan viranomaiset peruuttivat vuonna 2009. Lisäksi Saksan viranomaiset perivät korkoina 1 588,55 euroa , jotka ne maksoivat takaisin komissiolle.

4.6. Komission toteuttamat teknisen avun toimet

4.6.1. Tiedottaminen ja julkisuus

Internet-sivusto

Globalisaatiorahastoasetuksen 9 artiklan mukaan komissio ”luo kaikilla yhteisön kielillä saatavilla olevan Internet-sivuston, jossa annetaan tietoa EGR:stä ja ohjeita hakemusten jättämiseen sekä ajantasaista tietoa hyväksytyistä ja hylätyistä hakemuksista korostaen budjettivallan käyttäjän roolia”.

Globalisaatiorahastoasetuksen 9 artiklan mukaisesti komission perustama EGR:n internet-sivusto (http://ec.europa.eu/egf) on asetettu saataville 22:lla yhteisön kielellä (kaikilla muilla paitsi iiriksi). Sivustoa uudistettiin vuonna 2009 sen käyttäjäystävällisyyden parantamiseksi.

Näiden vuonna 2009 tehtyjen parannusten suorana seurauksena kävijöiden lukumäärä kasvoi 120 prosentilla ja vierailtujen sivujen lukumäärä 138 prosentilla. EGR:n verkkosivustolla kävi 83 719 vierailijaa, jotka tutustuivat 195 768 sivuun.

Videotiedote

Audiovisuaalisten viestintävälineiden käyttöön annettiin video tiedote kaikissa 27 jäsenvaltiossa. Sen pohjalta tehtiin 28 alkuperäistä lähetystä (19 tv-asemalla, 8 radioasemalla, 1 verkkolehdessä) yhdeksässä jäsenvaltiossa (BE, DE, ES, FR, IE, IT, MT, RO ja SI) ja kolmessa EU:n ulkopuolisessa maassa (Montenegrossa, Venäjällä ja Kongossa). Lähetykset keräsivät vähintään 7 164 750[12] hengen suuruisen yleisön.

Eurobarometri

EU:n työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa käsittelevään erityiseurobarometriin ’European employment and social policy’ (kesäkuu 2009) sisältyi EGR:ää käsittelevä kysymys, joka oli esitetty jo eurobarometrissä nro 70 (lokakuu 2008) rahaston tunnettuuden seuraamiseksi.

Kysymykseen ” Oletteko koskaan kuullut tai lukenut Euroopan globalisaatiorahastosta, joka on globalisaation uhreja auttava rahasto? ” pyydettiin vastaamaan seuraavasti:

”Olen kuullut siitä ja olen perehtynyt siihen erittäin hyvin” tai

”Olen kuullut siitä mutta en ole kovin perehtynyt siihen” tai

”En ole koskaan kuullut tai lukenut siitä”.

Vuoden 2009 tulokset osoittavat, että tietoisuus rahastosta on kasvanut hieman edelliseen vuoteen verrattuna: koko EU:ssa vastaajista 26 prosenttia oli kuullut EGR:stä ja näistä vastaajista 4 prosenttia ilmoitti tuntevansa sen ”erittäin hyvin”. Kyselyyn vastanneista 71 prosenttia ei ollut koskaan kuullut EGR:stä – tämä prosenttiosuus on edelleen korkea eikä ole parantunut edelliseen vuoteen verrattuna.

Muu vuonna 2009 toteutettu tiedotustoiminta

Vuonna 2009 julkaistiin EGR:ää käsitteleviä julisteita eri muodoissa ja kaikilla EU:n kielillä sekä kiinaksi, turkiksi, arabiaksi ja urduksi. Niitä levitettiin yhteensä 57 000 kappaletta työvoimatoimistojen kautta eri puolilla EU:ta ja väestön keskuudessa.

Työllisyyttä ja sosiaaliasioita käsittelevän komission lehden ’Social Agenda’ maaliskuun 2009 numerossa käsiteltiin sekä EGR:ää että Euroopan sosiaalirahastoa välineinä, joilla voidaan auttaa lieventämään rahoitus- ja talouskriisin vaikutuksia työmarkkinoihin.

Komissio harkitsi muitakin kanavia, joiden kautta EGR:ää koskevia tietoja voitaisiin levittää, esimerkkinä Facebookin Social Europe -osio.

4.6.2. Tapaamiset kansallisten viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten kanssa

Jäsenvaltioiden edustajista muodostuvan Euroopan globalisaatiorahaston yhteyshenkilöiden asiantuntijaryhmän neljäs tapaaminen pidettiin 9. heinäkuuta 2009 Brysselissä.

Maltalla pidettiin 11. joulukuuta 2009 EGR:n verkostoitumisseminaari EGR:n täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa. Siellä keskusteltiin täytäntöönpanosta ja tuotiin esiin niin hyviä käytänteitä kuin ratkaisematta olevia kysymyksiä ja ongelmia. Tilaisuus osoittautui erittäin hyödylliseksi.

5. Kehityssuuntaukset

EGR-tapausten määrän kasvaessa saadaan käyttöön enemmän tietoa hakemuksissa ilmenevien suuntausten kartoittamiseksi ja yleiskatsauksen saamiseksi rahaston toiminnan suunnasta. Komissio käyttää tällä hetkellä vuosia 2007, 2008 ja 2009 ja osittain vuotta 2010 koskevia tietoja, ja tämän aineiston pohjalta voidaan jo antaa joitakin esimerkkejä. Jäljempänä esitettyihin kolmeen kaavioon sisältyvät tiedot liittyvät 30.4.2010 mennessä vastaanotettuihin 57 hakemukseen.

Kaavio 1: Tuen kohteena olleiden työntekijöiden määrä jäsenvaltiota kohden

[pic]

Italia on jäsenvaltioiden luettelon kärjessä, sillä siellä 8 300 työntekijää oli tuen kohteina. Tšekki ja Bulgaria ovat kumpikin kohdistaneet tukea noin 650 työntekijälle.

Kaavio 2: Tuen kohteena olleiden työntekijöiden määrä toimialaa kohden

[pic]Kohteena oli erityisesti autoteollisuus, jolla tuen kohteena oli yli 12 000 työntekijää, minkä jälkeen seuraavana olivat tekstiilit. Tällä alalla kohteena oli yli 11 000 työntekijää.[13]

Kaavio 3: EGR:n tuen keskimääräiset määrät alaa kohden

[pic]Kaaviosta 3 käy ilmi EGR:n keskimääräinen tuki työntekijää kohden eri toimialoilla. Ilma-alusten huollon ja perusmetallien aloilla työskentelevät työntekijät saivat keskimäärin eniten EGR-tukea (noin 10 000 euroa työntekijää kohden). Seuraavina olivat autoteollisuus (lähes 8 000 euroa työntekijää kohden) ja mekaniikka/elektroniikka (yli 7 000 euroa työntekijää kohden). Keskimääräiset tukisummat olivat pienimmät vaatteiden, rakentamisen, huonekalujen ja vähittäiskaupan aloilla (noin 1 000 euroa työntekijää kohden).

Asiasta kiinnostuneet löytävät lisää aiheeseen liittyviä tuloksia ja kehityssuuntauksia julkaisusta ’Statistical portrait of the EGF 2007–2010’, jonka saa pyynnöstä EGR:n verkkosivuston kautta (http//ec.europa.eu/egf) kesästä 2010 lähtien.

Liite 1

Autoteollisuus (NACE: Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävaunujen valmistus, viite nro 29) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2007/001 | FR | Peugeot |

EGF/2007/010 | PT | Lisboa-Alentejo |

EGF/2008/002 | ES | DELPHI |

EGF/2008/004 | ES | Castilla Leon |

EGF/2009/007 | SE | Volvo |

EGF/2009/009 | AT | Steiermark |

EGF/2009/013 | DE | Karmann |

EGF/2009/019 | FR | Renault |

EGF/2010/002 | ES | Cataluña |

EGF/2010/004 | PL | Wielkopolskie |

Tekstiilit (NACE: Tekstiilien valmistus, viite nro 13) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2007/005 | IT | Sardegna |

EGF/2007/006 | IT | Piemonte |

EGF/2007/007 | IT | Lombardia |

EGF/2008/001 | IT | Toscana |

EGF/2008/003 | LT | Alytaus tekstilė |

EGF/2008/005 | ES | Catalonia |

EGF/2009/001 | PT | North/Centre |

EGF/2009/004 | BE | Oost-West Vlaanderen |

EGF/2009/005 | BE | Limburg |

EGF/2010/009 | ES | Valencia |

Matkapuhelimet (NACE: Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus, viite nro 26) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2007/003 | DE | BenQ |

EGF/2007/004 | FI | Perlos |

EGF/2009/002 | DE | Nokia |

Vaatteet (NACE: Vaatteiden valmistus, viite nro 14) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2007/008 | MT | Textiles |

EGF/2009/018 | LT | Wearing apparel |

EGF/2010/003 | ES | Galicia |

EGF/2010/014 | SI | Mura |

Kodinkoneet (NACE: Sähkölaitteiden valmistus, viite nro 27) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2009/006 | IT | Gruppo Merloni |

EGF/2009/010 | LT | AB Snaige |

Mekaniikka/elektroniikka (NACE: Muiden koneiden ja laitteiden valmistus, viite nro 28) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2009/015 | DK | Danfoss Group |

EGF/2009/031 | DK | Linak |

EGF/2010/001 | DK | Nordjylland |

EGF/2010/006 | PL | H.Cegielski-Poznań |

EGF/2010/013 | PL | Podkarpackie |

Painoteollisuus (NACE: Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen, viite nro 18) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2009/026 | NL | Noord Holland and Utrecht |

EGF/2009/027 | NL | Noord Brabant and Zuid Holland |

EGF/2009/028 | NL | Limburg |

EGF/2009/029 | NL | Gelderland and Overijssel |

EGF/2009/030 | NL | Drenthe |

Tietokoneet (NACE: Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus, viite nro 26) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2009/008 | IE | Dell |

Elektroniset laitteet (NACE: Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus, viite nro 26) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2009/023 | PT | Qimonda |

EGF/2010/008 | AT | AT&S |

EGF/2010/011 | NL | NXP Semiconductors |

Keramiikka (NACE: Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus, viite nro 23) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2009/014 | ES | Valencia |

Rakentaminen (NACE: Talonrakentaminen, viite nro 41) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2009/011 | NL | Heijmans |

EGF/2009/017 | LT | Construction |

Perusmetallit (NACE: Metallien jalostus, viite nro 24) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2009/022 | BG | Kremitkovtsi AD |

EGF/2010/007 | AT | Steiermark-Niederoesterreich |

Ilma-alusten huolto (NACE: Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus, viite nro 33) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2009/021 | IE | SR Technics |

Kustantaminen (NACE: Kustannustoiminta, viite nro 58) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2009/024 | NL | Noord Holland and Zuid Holland |

EGF/2009/025 | NL | Noord Brabant |

Huonekalut (NACE: Huonekalujen valmistus, viite nro 31) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2009/016 | LT | Furniture |

Vähittäiskauppa (NACE: Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa), viite nro 47) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2010/010 | CZ | Unilever |

Tukkukauppa (NACE: Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa), viite nro 46) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2010/012 | NL | Noord Holland ICT |

Kristallilasi (NACE: Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus, viite nro 23) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2009/012 | IE | Waterford Crystal |

Puusepäntyö (NACE: Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus (pl. huonekalut), viite nro 16) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2009/020 | ES | Castilla La Mancha |

Kivi/marmori (NACE: Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus, viite nro 23) |

Nro | JV | Tapaus |

EGF/2010/005 | ES | Valencia |

[1] Asetus (EY) N:o 1927/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta, EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1, sellaisena kuin se on oikaistuna EUVL:ssä L 48, 22.2.2008, s. 82 kaikkien kielten osalta ja EUVL:ssä L 202, 31.7.2008, s. 74 ainoastaan englannin osalta.

[2] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 546/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta, EUVL L 167, 29.6.2009.

[3] Komission tiedonanto Eurooppa-neuvostolle – Euroopan talouden elvytyssuunnitelma, KOM(2008) 800 lopullinen, 26.11.2008.

[4] Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta, KOM(2008) 867, 16.12.2008.

[5] Muutosasetuksessa, sellaisena kuin Euroopan parlamentti ja neuvosto sen hyväksyivät vuonna 2009 (EUVL L 167, 29.6.2009), säädetään yhteisrahoitusosuuden tilapäisestä nostamisesta 50 prosentista 65 prosenttiin (eikä ehdotuksessa mainittuun 75 prosenttiin), kunnes tämän ’kriisiajan’ poikkeuksen soveltamisaika päättyy 31. joulukuuta 2011.

[6] Yhdeksän hakemusta vuonna 2007 ja viisi vuonna 2008 (yksi peruutettu hakemus, joka toimitettiin myöhemmin uudelleen, laskettiin vain kertaalleen: EGF/2008/002 Delphi/ES).

[7] Painoteollisuus (5), autoteollisuus (4), tekstiilit (3), rakentaminen (2), kodinkoneet (2), mekaniikka/elektroniikka (2), kustantaminen (2), matkapuhelimet (1), tietokoneet (1), kristallilasi (1), keramiikka (1), huonekalut (1), puusepäntyö (1), perusmetallit (1), elektroniikkalaitteet (1), vaatteet (1), ilma-alusten huolto (1).

[8] Komissio laati tämän taulukon jäsenvaltioiden ehdottamien ja budjettivallan käyttäjän hyväksymien toimenpiteiden pohjalta. Se ei vastaa täysin Eurostatin menetelmää, joka kuvataan työmarkkinapolitiikkaa koskevaan tietokantaan sovellettavan menetelmän tarkistamista käsittelevässä julkaisussa ”Labour market policy database – Methodology – Revision of June 2006 ”, sillä jotkin osarahoitetuista toimenpiteistä (työnhakuavustukset, koulutusavustukset, päivärahat osallistuttaessa koulutukseen tai muihin aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, liikkuvuusavustukset) eivät sovi mihinkään Eurostatin luokkaan. Taulukossa on jätetty tyhjäksi (–) ne Eurostatin määrittämät luokat, jotka eivät sisältyneet jäsenvaltioiden ehdottamiin kymmeneen vuonna 2009 hyväksyttyyn EGR:n tukitoimenpiteeseen.

[9] Komission tiedonanto – Euroopan autoteollisuuden kriisiin reagoiminen, KOM(2009) 104.

[10] EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

[11] EUVL L 132, 29.5.2009, s. 10.

[12] Tässä tuloksessa ei oteta huomioon Euroopan komission audiovisuaalisesta palvelusta, verkkosivustolta tai satelliittitelevisiolähetyksistä tai uusintalähetyksistä tehtyjä latauksia.

[13] Yksityiskohtaisempi jaottelu, ks. liite 1.