23.8.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 228/7

(1)

Direktiivissä 2014/59/EU annetaan kriisinratkaisuviranomaisille valtuudet alaskirjata ja muuntaa kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen velkoja.

(2)

Johdannaissopimukset voivat muodostaa merkittävän osan tiettyjen luottolaitosten velkarakenteesta. Tällaisten sopimusten arvostus on kuitenkin monitahoinen prosessi, koska niiden arvo kytkeytyy kohde-etuutena olevien instrumenttien, omaisuuserien tai yhteisöjen arvoon, joka muuttuu ajan mittaan ja kiteytyy ainoastaan sopimusten erääntymisen tai sulkemisen yhteydessä.

(3)

Kokemus on osoittanut, että johdannaisvelkojen arvostuksen monimutkaisuus yhden vastapuolen maksukyvyttömyystilanteessa voi tehdä arvostuksesta hyvin aikaavievää, aiheuttaa mittavia kustannuksia ja johtaa oikeudenkäynteihin.

(4)

Lisäksi käytäntö on osoittanut, että johdannaissopimukset voivat sisältää erilaisia menetelmiä vastapuolten välisten saatavien määrittämiseksi sopimuksen sulkemisen yhteydessä, ja osa näistä menetelmistä jättää sulkeutumismäärän (close-out amount) tai sopimuksen sulkemispäivän tai kummankin määrittämisen kokonaan sille vastapuolelle, joka ei ole maksukyvytön.

(5)

Niinpä jotta voidaan välttää moraalikato ja varmistaa kriisinratkaisutoimien tehokkuus, kriisinratkaisuviranomaisten olisi hyväksyttävä ja pantava täytäntöön asianmukaiset menetelmät johdannaissopimuksista aiheutuvien velkojen arvostamiseksi kriisinratkaisuprosessin nopeuteen soveltuvassa aikataulussa puolueettoman ja mahdollisuuksien mukaan helposti saatavilla olevan tiedon perusteella. On tärkeää, että arvostusmenetelmä sisältää menettelyllisiä määräyksiä siitä, miten kriisinratkaisuviranomainen ilmoittaa sulkemispäätöksistä ja miten korvaavat transaktiot toteutetaan suljettujen sopimusten vastapuolten kanssa.

(6)

Johdannaissopimuksiin, joihin sovelletaan nettoutussopimusta, liittyy yksi ainoa sulkeutumismäärä tapauksissa, joissa sopimus päätetään ennenaikaisesti. Direktiivin 2014/59/EU 49 artiklassa säädetään, että tällaiset sopimukset arvostetaan nettomääräisinä sopimuksen ehtojen mukaisesti. Kriisinratkaisuviranomaisen tai riippumattoman arvioijan olisi sen vuoksi noudatettava nettoutusjärjestelyissä määriteltyjä nettoutusryhmiä ilman mahdollisuutta valita tietyt sopimukset ja vapauttaa muut.

(7)

Direktiivin 2014/59/EU 49 artiklan mukaan kriisinratkaisuviranomainen tai riippumaton arvioija määrittää johdannaissopimusten arvon mainitun direktiivin 36 artiklan mukaisesti suoritettavan arvostuksen yhteydessä. Johdannaisvelkojen osalta arvostuksessa tulisi pyrkiä nopeaan ennalta tehtävään arvostukseen velkakirjojen alaskirjausta varten ja samalla jättää kriisinratkaisuviranomaiselle riittävä joustavuus saatavien määrien korjaamiseksi jälkikäteen.

(8)

Arviointi siitä, sisällytetäänkö johdannaisvelat velkakirjojen alaskirjaukseen vai rajataanko ne sen ulkopuolelle direktiivin 2014/59/EU 44 artiklan 3 kohdan mukaisesti, olisi tehtävä ennen sulkemispäätöstä osana mainitun direktiivin 36 artiklan mukaista arvostusta.

(9)

Johdannaisvelkojen arvostuksen avulla kriisinratkaisuviranomaisten pitäisi pystyä arvioimaan ennen sulkemispäätöksen tekemistä mahdollinen määrä, jolla nämä velat voitaisiin alaskirjata johdannaisten sulkemisen jälkeen, sekä potentiaalinen arvon tuhoutuminen, joka sulkemisesta voisi seurata.

(10)

Johdannaissopimusten sulkeminen voi tuoda esiin lisätappioita, jotka eivät ole käyneet ilmi toimintojen jatkuvuuden periaatteella tehdystä arvostuksesta. Tällaiset lisätappiot voivat johtua esimerkiksi vastapuolelle aiheutuneista tosiasiallisista jälleenhankintakustannuksista, jotka lisäisivät kriisinratkaisun kohteena olevalta laitokselta veloitettavia sopimusten sulkemiskustannuksia, tai kustannuksista, jotka aiheutuvat kriisinratkaisun kohteena olevalle laitokselle sellaisiin vastuisiin liittyvistä korvaavista transaktioista, joihin sopimusten sulkemisen seurauksena kohdistuu avoin markkinariski. Jos johdannaisten sulkemisesta aiheutuvat tai ennakoidut tappiot ylittävät vastaavien velkojen osuuden, joka olisi tosiasiallisesti käytettävissä velkakirjojen alaskirjausta varten, ylimenevä osa tappioista voi lisätä taakkaa, joka kohdistuu kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen muihin velkojiin velkakirjojen alaskirjauksen vuoksi. Tällaisissa tapauksissa niiden tappioiden määrä, jotka velkakirjojen alaskirjauksessa katettaisiin muilla kuin johdannaissopimuksista johtuvilla veloilla, olisi suurempi kuin ilman johdannaissopimusten sulkemista ja alaskirjausta, minkä vuoksi kriisinratkaisuviranomainen voi harkita johdannaissopimusten rajaamista velkakirjojen alaskirjauksen ulkopuolelle direktiivin 2014/59/EU 44 artiklan 3 kohdan d alakohdan ja mainitun direktiivin 44 artiklan 11 kohdan nojalla hyväksytyn komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/860 (2) mukaisesti. Kun velkakirjojen alaskirjausvaltuuksia käytetään tällaisiin velkoihin, olisi sovellettava direktiivin 2014/59/EU 44 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja poikkeuksia ja mainitun direktiivin 44 artiklan 3 kohdassa vahvistettuja ja delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/860 täsmennettyjä harkinnanvaraisia poikkeuksia.

(11)

Koska direktiivin 2014/59/EU 49 artiklan 3 ja 4 kohtaa on tarpeen tulkita johdonmukaisesti, riippumattomien arvioijien ja kriisinratkaisuviranomaisten suorittamalle johdannaissopimusten arvostukselle olisi määriteltävä menetelmät ja periaatteet.

(12)

Suljettujen johdannaispositioiden todelliseen tai hypoteettiseen jälleenhankinta-arvoon perustuva arvostusmenetelmä vastaisi tuloksiltaan vallitsevaa markkinakäytäntöä ja direktiivin 2014/59/EU 74 artiklan mukaiseen arvostukseen sovellettavia periaatteita, joiden mukaan on määritettävä, olisiko osakkeenomistajia ja velkojia kohdeltu paremmin, jos kriisinratkaisun kohteena oleva laitos olisi asetettu tavanomaiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn (periaate, jonka mukaan velkojat eivät saa jäädä huonompaan asemaan kuin maksukyvyttömyysmenettelyssä).

(13)

Arvostusmenetelmää soveltaessaan kriisinratkaisuviranomaisen olisi voitava nojautua erilaisiin tietolähteisiin, muun muassa kriisinratkaisun kohteena olevalta laitokselta, vastapuolilta tai kolmansilta osapuolilta saataviin tietoihin. On kuitenkin aiheellista vahvistaa periaatteet sille, minkätyyppiset tiedot arvostuksessa on otettava huomioon, jotta voidaan varmistaa puolueeton arvonmääritys.

(14)

Kriisinratkaisuviranomaisten sulkemien johdannaissopimusten vastapuolet voivat päättää toteuttaa yhden tai useamman korvaavan transaktion korvatakseen vastuunsa sopimusten sulkemisen yhteydessä. Tällaisia korvaavia transaktioita olisi käytettävä ensisijaisena tietolähteenä arvostuksessa, kunhan ne toteutetaan kaupallisesti kohtuullisin ehdoin sopimuksen sulkemispäivänä tai niin pian sen jälkeen, kuin on kohtuudella mahdollista. Siksi kriisinratkaisuviranomaisten olisi sulkemispäätöksestä ilmoittaessaan annettava vastapuolille mahdollisuus esittää näyttö kaupallisesti kohtuullisin ehdoin toteutetuista korvaavista transaktioista määräajassa, joka sopii yhteen arvostukselle ennakoidun viiteajankohdan kanssa. Jos vastapuolet ovat esittäneet tällaisen näytön määräajassa, arvioijan olisi määritettävä sulkeutumismäärä kyseisten korvaavien transaktioiden hintaiseksi. Jos vastapuolet eivät ole esittäneet näyttöä kaupallisesti kohtuullisin ehdoin toteutetuista korvaavista transaktioista määräajassa, kriisinratkaisuviranomaisten olisi voitava suorittaa arvostus saatavilla olevien markkinatietojen, kuten keskikurssin ja osto- ja myyntitarjousten erojen, perusteella arvioidakseen hypoteettiset jälleenhankinta-arvot eli ne tappiot tai kustannukset, jotka olisivat aiheutuneet suojauksen tai muun kaupankäyntiposition palauttamisesta nettoriskilähtöisesti.

(15)

Johdannaistuotteet ja -markkinat ovat hyvin heterogeenisiä eikä korvaaville transaktioille ole mahdollista yksilöidä jotain tiettyä markkinakäytäntöä. Näin ollen kaupallisesti kohtuullisin ehdoin toteutettujen korvaavien transaktioiden käsitteen olisi oltava laajasti määritelty, jotta arvioija voisi suorittaa tarvittavan arvioinnin kaikissa markkinaympäristöissä. Tämä käsite on näin ollen ymmärrettävä siten, että korvaava transaktio toteutetaan nettoriskilähtöisesti yleisen markkinakäytännön mukaisin ehdoin pyrkien kohtuullisin tavoin saamaan paras vastine rahalle. Erityisesti arvioija voisi muiden seikkojen ohella ottaa huomioon, kuinka moneen välittäjään vastapuoli on ollut yhteydessä, kuinka monta sitovaa hintatarjousta on saatu ja onko valituksi tullut hinnaltaan paras tarjous. Kriisinratkaisuviranomaisen olisi myös voitava täsmentää johdannaisten sulkemisesta tekemässään ilmoituksessa perusteet, joita se soveltaa arvioinnissaan.

(16)

Viime vuosina annetussa unionin lainsäädännössä on kansainvälisten normien mukaisesti pyritty lisäämään avoimuutta ja riskien lieventämistä johdannaissopimusten markkinoilla säätämällä keskusvastapuolten kautta tapahtuvasta pakollisesta vakioitujen OTC-johdannaisten määrittämisestä, arvostus- ja vakuusvaatimuksista keskusvastapuolten määrittämille johdannaisille ja monille erilaisille OTC-johdannaisille sekä kaikkien OTC-johdannaisten pakollisesta raportoinnista kauppatietorekistereihin.

(17)

Jos keskusvastapuolen määritysosapuoli on asetettu kriisinratkaisuun ja kriisinratkaisuviranomainen sulkee johdannaissopimuksia ennen velkakirjojen alaskirjausta, kyseinen määritysosapuoli voidaan katsoa keskusvastapuolelle maksukyvyttömäksi määritysosapuoleksi suhteessa kyseessä oleviin nettoutusryhmiin. Sisäiset menettelyt ja mekanismit, joita keskusvastapuolet soveltavat määritysosapuolen maksukyvyttömyyteen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (3) vaatimusten mukaisesti, jäljempänä ’keskusvastapuolen soveltamat maksukyvyttömyysmenettelyt’, tarjoavat luotettavan pohjan määrittää johdannaisten sulkemisesta nettoutusryhmässä aiheutuvan johdannaisvelan arvo, myös velkakirjojen alaskirjauksen yhteydessä kriisinratkaisuprosessissa.

(18)

Keskusvastapuolen soveltamien maksukyvyttömyysmenettelyjen toteuttaminen voi kestää päiviä tai vielä kauemmin laukaisevan tapahtuman jälkeen. Jos kyseessä on kriisinratkaisu, maksukyvyttömyysmenettelyjen päätökseen saattamisen odottaminen hyvin pitkällä ajanjaksolla johdannaisten arvon määrittämiseksi saattaa vaarantaa kriisinratkaisun aikataulun ja tavoitteet sekä johtaa tarpeettomiin häiriöihin rahoitusmarkkinoilla. Sen vuoksi on tarpeen, että kriisinratkaisuviranomainen sopii keskusvastapuolen ja keskusvastapuolen toimivaltaisen viranomaisen kanssa määräajasta, johon mennessä aikaistetun päättämisen vuoksi maksettava määrä (early termination amount) on määritettävä, ottaen huomioon sekä keskusvastapuoleen että kriisinratkaisuviranomaiseen kohdistuvat rajoitteet.

(19)

Aikaistetun päättämisen vuoksi maksettavalle määrälle, jonka keskusvastapuoli määrittää soveltamiensa maksukyvyttömyysmenettelyjen mukaisesti sovitussa määräajassa, olisi saatava arvioijan hyväksyntä. Jos keskusvastapuoli ei määritä aikaistetun päättämisen vuoksi maksettavaa määrää määräajassa tai sovella maksukyvyttömyysmenettelyjään, kriisinratkaisuviranomaisen olisi voitava tukeutua omiin estimaatteihinsa aikaistetun päättämisen vuoksi maksettavan määrän määrittämiseksi. Kriisinratkaisuviranomaisen olisi myös voitava soveltaa omiin estimaatteihinsa perustuvaa tilapäistä arvonmääritystä, jos tämä on perusteltua kriisinratkaisuprosessin kiireellisyyden vuoksi ja edellyttäen, että se päivittää arvostuksensa keskusvastapuolen soveltamien maksukyvyttömyysmenettelyjen jälkeen määräajan päättyessä. Kriisinratkaisuviranomaisen olisi voitava ottaa huomioon keskusvastapuolen määräajan jälkeen toimittamat tiedot jälkikäteen suoritettavassa lopullisessa arvostuksessa, jos ne ovat siihen mennessä saatavilla, ja joka tapauksessa tehdessään kohtelun erilaisuuden arvostuksen direktiivin 2014/59/EU 74 artiklan mukaisesti. Tämä asetus ei saisi vaikuttaa maksukyvyttömyyden hallinnointimenettelyihin, joita keskusvastapuolet soveltavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisesti.

(20)

Tämän asetuksen säännökset eivät saisi vaikuttaa asetuksen (EU) N:o 648/2012 48 artiklan 4 kohdan mukaisesti vahvistettuihin keskusvastapuolen sisäisiin menettelyihin, joilla siirretään omaisuuseriä ja positioita maksukyvyttömän määritysosapuolen ja sen asiakkaiden välillä, ja niiden tulisi soveltua kaikkiin muihin asiaankuuluviin säännöksiin tai lupaehtoihin, jotka voivat vaikuttaa kyseisten johdannaissopimusten sulkemiseen.

(21)

Johdannaissopimusten arvostamisen ajankohtaa määritettäessä olisi otettava huomioon arvostusperiaate, jossa otetaan huomioon vastapuolille aiheutuneet tosiasialliset tai hypoteettiset jälleenhankintakustannukset. Jotta arvostus olisi mahdollisimman tarkka, se olisi suoritettava sopimuksen sulkemispäivänä tai, jos tämä ei ole taloudellisesti perusteltua, ensimmäisenä päivänä ja kellonaikana, jona markkinahinta on saatavilla kohde-etuutena olevalle omaisuuserälle. Tapauksissa, joissa aikaistetun päättämisen vuoksi maksettavan määrän määrittää keskusvastapuoli tai joissa se määritetään korvaavien transaktioiden hintaiseksi, viiteajankohtana olisi käytettävä keskusvastapuolen suorittaman määrityksen tai korvaavien transaktioiden ajankohtaa.

(22)

Jos kriisinratkaisuviranomainen päättää kiireellisten olosuhteiden vuoksi tehdä tilapäisen arvostuksen direktiivin 2014/59/EU 36 artiklan 9 kohdan mukaisesti, kriisinratkaisuviranomaisen tai arvioijan olisi voitava tehdä osana kyseistä tilapäistä arvostusta johdannaisvelkojen tilapäinen arvonmääritys ennen viiteajankohtaa tuolloin saatavilla olevien estimoitujen arvojen ja tietojen perusteella. Jos kriisinratkaisuviranomainen toteuttaa kriisinratkaisutoimia tilapäisen arvostuksen perusteella direktiivin 2014/59/EU 36 artiklan 12 kohdan mukaisesti, havaittu merkityksellinen markkinakehitys tai näyttö tosiasiallisista korvaavista transaktioista viiteajankohtana olisi otettava huomioon joko myöhemmässä tilapäisessä arvostuksessa tai mainitun direktiivin 36 artiklan 10 kohdan mukaisesti tehtävässä lopullisessa arvostuksessa.

(23)

Tämä asetus perustuu teknisten sääntelystandardien luonnoksiin, jotka Euroopan pankkiviranomainen on toimittanut komissiolle.

(24)

Euroopan pankkiviranomainen on järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia teknisten sääntelystandardien luonnoksesta, johon tämä asetus perustuu, kuullut Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaista, analysoinut luonnokseen mahdollisesti liittyviä kuluja ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (4) 37 artiklan mukaisesti perustetulta pankkialan osallisryhmältä,

1)

’nettoutusryhmällä’ sopimusten ryhmää, johon sovelletaan direktiivin 2014/59/EU 2 artiklan 1 kohdan 98 alakohdassa määriteltyä nettoutusjärjestelyä;

2)

’arvioijalla’ riippumatonta asiantuntijaa, joka on nimetty tekemään arvostus komission delegoidun asetuksen (EU) 2016/1075 (5) neljännessä osassa esitettyjen vaatimusten ja perusteiden mukaisesti, tai kriisinratkaisuviranomaista sen suorittaessa direktiivin 2014/59/EU 36 artiklan 2 ja 9 kohdan mukaisen arvostuksen;

3)

’keskusvastapuolella’ asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyä keskusvastapuolta, siinä määrin kuin se on joko

4)

’määritysosapuolella’ asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 14 kohdassa määriteltyä määritysosapuolta;

5)

’sopimuksen sulkemispäivällä’ johdannaisen sulkemisen päivämäärää ja kellonaikaa, jonka kriisinratkaisuviranomainen täsmentää sulkemispäätöksestä tekemässään ilmoituksessa;

6)

’korvaavalla transaktiolla’ johdannaissopimuksen sulkemispäivänä tai sen jälkeen suoritettua transaktiota lopetetun suojauksen tai muun suljetun kaupankäyntiposition palauttamiseksi nettoriskilähtöisesti ja vastaavin taloudellisin ehdoin kuin suljetussa transaktiossa;

7)

’kaupallisesti kohtuullisin ehdoin toteutetulla korvaavalla transaktiolla’ korvaavaa transaktiota, joka toteutetaan nettoriskilähtöisesti yleisen markkinakäytännön mukaisin ehdoin ja pyrkien kohtuullisin tavoin saamaan paras vastine rahalle.

a)

niiden tappioiden määrä, jotka katettaisiin johdannaissopimuksilla velkakirjojen alaskirjauksessa ja joka saadaan kertomalla

seuraavaan:

b)

arvon tuhoutuminen, joka perustuu arviointiin johdannaissopimusten sulkemisen seurauksena ennakoiduista kustannuksista, menoista ja muista arvonalentumista ja joka määritetään laskemalla yhteen seuraavat:

a)

maksamattomat määrät, vakuudet tai muut määrät, jotka kriisinratkaisun kohteena oleva laitos on velkaa vastapuolelle, vähennettyinä maksamattomilla määrillä, vakuuksilla ja muilla määrillä, jotka vastapuoli on velkaa kriisinratkaisun kohteena olevalle laitokselle sopimuksen sulkemispäivänä;

b)

sulkeutumismäärä, joka kattaa johdannaisvastapuolille aiheutuneet tappiot tai kustannukset taikka niiden saamat voitot siten, että suljetut sopimukset ja niihin liittyvät osapuolten optio-oikeudet korvataan tai saadaan niiden olennaisia ehtoja vastaava taloudellinen vastike.

a)

määrät, jotka erääntyivät maksettaviksi sopimuksen sulkemispäivänä tai sitä ennen ja jotka ovat maksamatta kyseisenä päivänä;

b)

omaisuuserän käypää markkina-arvoa vastaava määrä kunkin sellaisen johdannaissopimuksista johtuvan velvoitteen osalta, joka edellytettiin selvitettävän omaisuuserän toimituksella sopimuksen sulkemispäivänä tai sitä ennen ja jota ei ole selvitetty sopimuksen sulkemispäivään mennessä;

c)

määrät, jotka ovat kertyneet koroista tai korvauksista asianomaisten maksu- tai toimitusvelvoitteiden erääntymispäivän ja sopimuksen sulkemispäivän välisenä aikana.

a)

markkinoiden perusteella määräytyvä keskikurssi pankkipäivän päättyessä kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen tavanomaisten menettelyjen mukaisesti 8 artiklan nojalla määritettynä päivänä;

b)

keskikurssin ja ostotarjousten ero tai keskikurssin ja myyntitarjousten ero riippuen nettoutetun riskiposition suunnasta;

c)

oikaisut a ja b alakohdassa mainittuihin kursseihin ja hintaeroihin, jotta voidaan tarvittaessa ottaa huomioon markkinoiden likviditeetti johdannaisiin liittyvien riskien tai instrumenttien osalta, riskin suuruus suhteessa markkinoiden syvyyteen sekä mahdollinen malliriski.

a)

kolmansien osapuolten toimittamat tiedot, kuten todettavissa oleva markkinatieto tai arvostusparametreja koskeva tieto ja markkinatakaajien noteeraukset tai, jos sopimus on määritetty keskusvastapuolessa, keskusvastapuolilta saatavat arvot tai estimaatit;

b)

standardoitujen tuotteiden osalta arvioijan omilla järjestelmillä tuotetut arvostukset;

c)

kriisinratkaisun kohteena olevassa laitoksessa käytettävissä olevat tiedot, kuten sisäiset mallit ja arvostukset, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (6) 105 artiklan 8 kohdan mukaisesti tehdyt riippumattomat hintojen varmentamiset;

d)

muut vastapuolten toimittamat tiedot kuin korvaavista transaktioista 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti esitettävä näyttö, mukaan lukien tiedot vastaaviin tai samankaltaisiin transaktioihin ja noteerauksiin liittyvistä nykyisistä tai aiemmista arvonmääritysriidoista;

e)

muut asiaankuuluvat tiedot.

a)

keskusvastapuolen päätöksenteko-, ohjaus- ja valvontasäännöillä asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaisesti vahvistettu maksukyvyttömyysmenettely;

b)

kriisinratkaisun aikataulu.

a)

keskusvastapuoli ei toimita aikaistetun päättämisen vuoksi maksettavan määrän arvostusta kriisinratkaisuviranomaisen 5 kohdan mukaisesti asettamassa määräajassa; tai

b)

keskusvastapuolen toimittama aikaistetun päättämisen vuoksi maksettavan määrän arvostus on ristiriidassa asetuksen (EU) N:o 648/2012 48 artiklassa esitettyjen keskusvastapuolen maksukyvyttömyysmenettelyjen kanssa.

a)

jos arvioija määrittää aikaistetun päättämisen vuoksi maksettavan määrän korvaavien transaktioiden hintaiseksi 6 artiklan 1 kohdan nojalla, korvaavien transaktioiden toteuttamispäivä ja -kellonaika;

b)

jos arvioija määrittää aikaistetun päättämisen vuoksi maksettavan määrän keskusvastapuolen maksukyvyttömyysmenettelyjen mukaisesti 7 artiklan 1 kohdan nojalla, päivämäärä ja kellonaika, jona keskusvastapuoli määrittää aikaistetun päättämisen vuoksi maksettavan määrän;

c)

kaikissa muissa tapauksissa sopimuksen sulkemispäivä tai, jos tämä ei ole taloudellisesti perusteltua, päivä ja kellonaika, jona markkinahinta on saatavilla kohde-etuutena olevalle omaisuuserälle.