EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32015R0519

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/519, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2015 , lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuonnissa, sellaisena kuin se on laajennettuna koskemaan Malesiasta lähetettyjen tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Malesia, asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

EUVL L 82, 27.3.2015, p. 78–104 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 28/03/2020

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2015/519/oj

27.3.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 82/78


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/519,

annettu 26 päivänä maaliskuuta 2015,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuonnissa, sellaisena kuin se on laajennettuna koskemaan Malesiasta lähetettyjen tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Malesia, asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

A.   MENETTELY

1.   Voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Neuvosto otti polkumyyntitutkimuksen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, jälkeen asetuksella (EY) N:o 91/2009 (2), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 924/2012 (3), käyttöön lopullisen polkumyyntitullin, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’, Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuonnissa.

(2)

Toimenpiteet toteutettiin täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 924/2012 tehdyn muutoksen jälkeen arvotullina, joka vahvistettiin yksilöllisesti otokseen valituille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille 0,0–69,7 prosentin suuruiseksi. Yhteistyössä toimineiden otoksen ulkopuolisten kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntitulli asetettiin 54,1 prosenttiin, ja yhteistyöstä kieltäytyneiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien jäännöstulli oli 74,1 prosenttia, jäljempänä ’voimassa olevat tullit’.

(3)

Alkuperäiset toimenpiteet laajennettiin täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 723/2011 (4), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 693/2012 (5), koskemaan Malesiasta lähetettyjen tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Malesia.

2.   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö

(4)

Lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (6) julkaisemisen johdosta komissiota pyydettiin 1 päivänä lokakuuta 2013 panemaan vireille perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukainen kyseisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu. Pyynnön esitti European Industrial Fasteners Institute, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, sellaisten unionin tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa yli 25 prosenttia rauta- ja teräskiinnittimien tuotannosta unionissa.

(5)

Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

3.   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepano

(6)

Kun komissio oli neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan todennut, että on olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se ilmoitti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta Euroopan unionin virallisessa lehdessä30 päivänä tammikuuta 2014 julkaistulla ilmoituksella (7), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

4.   Tutkimus

4.1   Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(7)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2013 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittävien kehityssuuntien tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2010 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

4.2   Tutkimuksen osapuolet

(8)

Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta virallisesti pyynnön esittäjälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, Kiinan vientiä harjoittaville tuottajille sekä Kiinan edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää mahdollisuutta tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(9)

Kaikkia niitä asianomaisia osapuolia kuultiin, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(10)

Koska tutkimuksessa näytti olevan mukana suuri määrä Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia sekä unionissa toimivia tuottajia ja etuyhteydettömiä tuojia, vireillepanoilmoituksessa esitettiin otantamenetelmän käyttöä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi edellä mainittuja osapuolia ilmoittautumaan komissiolle 15 päivän kuluessa tarkastelun vireillepanosta ja toimittamaan komissiolle vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot.

(11)

Tiedossa olleista 325 kiinalaisesta tuottajasta 24 vastasi otantakyselyyn. Näistä kuitenkin 13 ilmoitti, ettei niillä ollut vientiä EU:hun, ja kolmen muun osalta ei todettu polkumyyntiä alkuperäisessä tutkimuksessa, minkä vuoksi niihin ei sovelleta voimassa olevia toimenpiteitä. Jäljellä olevat kahdeksan yritystä ilmoittivat EU:hun suuntautuvan vientinsä olevan 11 800 tonnia, mikä Eurostatin mukaan on 132 prosenttia Kiinasta tulevan tuonnin kokonaismäärästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Ehdotettiin, että otokseen valitaan kolme suurinta viejää. Yksi otokseen valituista yrityksistä kuitenkin väitti, että se oli ilmoittanut EU:hun suuntautuvan vientinsä virheellisesti otantalomakkeessa ja että sen vienti oli itse asiassa nolla.

(12)

Näin ollen otoksen vahvistettiin koostuvan kolmesta suurimmasta jäljellä olevasta viejästä. Kaikki kolme otokseen valittua yritystä peruuttivat yhteistyötarjouksena menettelyn eri vaiheissa: ne eivät vastanneet kyselylomakkeeseen tai kieltäytyivät paikan päällä tehtävästä tarkastuksesta. Kullekin kolmelle yritykselle lähetettiin kirje, jossa ilmoitettiin komission aikeesta soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa. Nämä vientiä harjoittavat tuottajat eivät reagoineet tähän mitenkään.

(13)

Komissio tarkasteli otoskyselyyn vastanneiden jäljellä olevan neljän vientiä harjoittavan tuottajan tilannetta. Niiden vienti unioniin oli niin vähäistä, alle 1 prosentti kokonaisviennistä, ettei pidetty asianmukaisena tai edustavana vahvistaa uutta otosta ja perustaa tutkimuksen tuloksia niiden tilanteeseen. Katsottiin, että on asianmukaisempaa perustaa tutkimuksen tulokset laajempiin ja edustavampiin tietoihin, eli käytettävissä oleviin tietoihin, kun otetaan huomioon otokseen valittujen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kieltäytyminen yhteistyöstä. Neljälle jäljellä olevalle yritykselle ilmoitettiin komission aikeesta käyttää käytettävissä olevia tietoja.

(14)

Myös Kiinan viranomaisille ilmoitettiin komission aikeesta soveltaa 18 artiklaa puutteellisen yhteistyön vuoksi. Komissio ei saanut yrityksille ja Kiinan viranomaisille osoitettujen kirjeidensä johdosta mitään huomautuksia tai pyyntöä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan käytöstä.

(15)

Tutkimuksen alustavassa vaiheessa komission kanssa yhteistyössä toimi 91 unionin tuottajaa/tuottajaryhmää, joiden osuus rauta- ja teräskiinnikkeiden unionin tuotannosta oli noin 50 prosenttia. Yhteistyössä toimineiden tuottajien suuren määrän vuoksi komissio sovelsi otantaa. Valittuun otokseen kuului alun perin yhdeksän yritystä/yritysryhmää, jotka olivat edustavimpia määrän, koon, tuotelajivalikoiman ja maantieteellisen sijainnin perusteella. Yksi otokseen valittu yritys peruutti yhteistyötarjouksensa eikä vastannut kyselylomakkeeseen. Komissio ilmoitti yritykselle näin olleen sen sulkemisesta otoksen ulkopuolelle yhteistyöstä kieltäytymisen johdosta. Jäljellä olevaan kahdeksaan yritykseen/yritysryhmään supistunutta otosta pidettiin kuitenkin edustavana, koska se kattoi 24 prosenttia rauta- ja teräskiinnikkeiden unionin arvioidusta kokonaistuotannosta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(16)

Kyselylomakkeisiin saatiin vastaukset kahdelta unionin tuojalta. Koska yritysten lukumäärä on verrattain vähäinen, otantaa ei vaadittu.

(17)

Yksikään käyttäjä ei ilmoittautunut vireillepanoilmoituksessa esitetyssä määräajassa tai myöhemmin menettelyn aikana. Näin ollen katsotaan, ettei yksikään käyttäjä toiminut tutkimuksessa yhteistyössä.

(18)

Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

a)

Unionin tuottajat:

Tarkastuskäynti tehtiin 11 yritykseen (ainakin yksi kuului kuhunkin kahdeksasta otokseen valitusta yritysryhmästä). Nämä unionin tuottajat pyysivät perusasetuksen 19 artiklan perusteella, että niiden identiteetti pidetään luottamuksellisena. Ne väittivät, että niiden identiteetin paljastaminen voisi johtaa niiden liiketoimintaan kohdistuviin merkittäviin haitallisiin vaikutuksiin. Niiden pyyntöä tarkasteltiin ja se havaittiin perustelluksi. Tästä syystä näiden yritysten nimiä ei ole ilmoitettu.

b)

Unionin tuojat:

 

Adolf Würth GmbH & Co – Saksa

 

Marcopol z o.o. – Puola

c)

Tuottajat markkinatalousmaissa:

 

ACKU Metal Industries (M) Sdn. Bhd., Penang, Malesia

 

Sofasco Industries (M) Sdn. Bhd., Penang, Malesia

 

Kalisma Steel Pvt Ltd, Mumbai, Intia.

5.   Ilmoittaminen osapuolille

(19)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella tämän voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun päätelmät tehtiin, ja niitä kehotettiin esittämään huomautuksia asiasta, jäljempänä ’lopullisten päätelmien ilmoittaminen’. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia päätelmien ilmoittamisen johdosta. Huomautuksia saatiin pyynnön esittäjältä, kiinalaiselta kauppakamarilta (China Chamber of Commerce for Import and Export of Machinery and Electronic Products), kahdelta unionin tuojalta/tuottajalta ja niihin etuyhteydessä olevalta kiinalaiselta tuottajalta sekä kahdelta unionin jakelijoiden järjestöltä. Toimitetut perustellut huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon.

B.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

1.   Tarkasteltavana oleva tuote

(20)

Tarkasteltavana olevana tuotteena ovat Kiinan kansantasavallasta peräisin olevat muusta kuin ruostumattomasta teräksestä valmistetut tietyt rauta- ja teräskiinnittimet eli puuruuvit (lukuun ottamatta kansiruuveja), itsekierteittävät ruuvit, muut kannalliset ruuvit ja pultit (myös niihin kuuluvine muttereineen ja aluslaattoineen, mutta lukuun ottamatta poikkileikkaukseltaan täyteisestä materiaalista sorvattuja ruuveja, varren paksuus enintään 6 mm, ja lukuun ottamatta rautatie- tai raitiotieradan rakennusosien kiinnittämiseen tarkoitettuja ruuveja ja pultteja) sekä aluslaatat, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7318 12 90, 7318 14 91, 7318 14 99, 7318 15 59, 7318 15 69, 7318 15 81, 7318 15 89, ex 7318 15 90, ex 7318 21 00 ja ex 7318 22 00.

2.   Samankaltainen tuote

(21)

Tarkasteltavana olevalla tuotteella, unionin tuotannonalan tuottamilla ja unionissa myymillä rauta- ja teräskiinnikkeillä sekä Malesian, jäljempänä ’vertailumaa’, kotimarkkinoilla tuotetuilla ja myydyillä rauta- ja teräskiinnikkeillä havaittiin olevan samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja samat käyttötarkoitukset kuin Kiinassa tuotetuilla ja unioniin vietäväksi myydyillä rauta- ja teräskiinnikkeillä. Tämän vuoksi niitä pidetään perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

C.   POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TAI TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(22)

Komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, johtaisiko nykyisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti Kiinasta tulevan polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

1.   Alustavat huomautukset

(23)

Kuten 11–14 kappaleessa todettiin, otokseen valitut kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa. Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet riittävästi yhteistyössä, kokonaisanalyysi, myös polkumyyntilaskelmat, pohjautuu käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(24)

Polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä arvioitiin käyttämällä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevasta tarkastelusta esitettyä pyyntöä, johon liitettiin muita tietolähteitä, kuten vientiä ja tuontia koskevat kauppatilastot (Eurostat ja Kiinan vientitiedot) sekä muita julkisesti saatavilla olevia tietoja (kuten Kiinan kiinnitinteollisuuden järjestön ilmoitus).

(25)

Yhteistyön puuttuminen vaikutti normaaliarvon ja vientihinnan vertailuun, koska kiinalaisten tuottajien unioniin viemästä tuotevalikoimasta ei ollut tarkkoja tietoja.

2.   Polkumyynnillä tapahtunut tuonti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana

2.1   Vertailumaan valinta ja normaaliarvon laskeminen

(26)

Vireillepanoilmoituksessa komissio kehotti kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ehdotuksestaan käyttää Intiaa markkinataloutta toteuttavana kolmantena maana, jotta Kiinan osalta voitaisiin vahvistaa normaaliarvo. Myös alkuperäisessä tutkimuksessa vertailumaana käytettiin Intiaa.

(27)

Intian lisäksi pyynnön esittäjä ehdotti Yhdysvaltoja mahdolliseksi vertailumaaksi. Muut asianomaiset osapuolet ilmaisivat varauksensa Intiaa koskevasta ehdotuksesta ja ehdottivat vaihtoehtoisiksi vertailumaiksi Malesiaa, Taiwania, Thaimaata ja Vietnamia.

(28)

Asianomaisten osapuolten esittämien ehdotusten lisäksi myös komissio pyrki löytämään asianmukaisen vertailumaan. Se esitti Japania mahdolliseksi vertailumaaksi, koska siellä tuotetaan suuri määrä samanlaisia kiinnittimiä kuin Kiinassa.

(29)

Yhteistyöpyyntöjä lähetettiin tiedossa oleville tuottajille Intiassa, Japanissa, Malesiassa (todelliset tuottajat, jotka eivät kierrä toimenpiteitä (8)), Taiwanissa, Thaimaassa ja Yhdysvalloissa. Vietnamilaisiin tuottajiin ei otettu yhteyttä, koska Vietnamia ei pidetä markkinatalousmaana. Vientiä harjoittavat tuottajat Intiassa ja Malesiassa olivat yhteistyöhaluisia, ja näihin kahteen maahan tehtiin tarkastuskäyntejä.

(30)

Havaittiin, että yksi yhteistyössä toiminut intialainen yritys ei ollut tuottaja vaan kauppayhtiö ja että toinen yhteistyössä toiminut intialainen yritys oli aloittanut toimintansa vasta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen. Sen vuoksi Intian myynti- ja kustannustietoja ei voitu käyttää. Kahden malesialaisen yhteistyössä toimineen yrityksen havaittiin olevan vientiä harjoittavia tuottajia, joiden osalta oli saatavilla kattavat tiedot tarkastelua koskevalta tutkimusajanjaksolta. Sen vuoksi Malesia valittiin vertailumaaksi määritettäessä normaaliarvoa Kiinalle perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(31)

Ensin tarkasteltiin perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti, oliko Malesiassa yhteistyössä toimivien tuottajien samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä riippumattomille asiakkaille edustavaa verrattuna Kiinan unioniin suuntautuvan vientimyynnin kokonaismäärään eli edustiko tällaisen kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä vähintään viittä prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen vientimyynnin kokonaismäärästä unioniin. Tältä pohjalta todettiin, että vertailumaan kotimarkkinamyynti oli edustavaa.

(32)

Selvitettiin myös, voidaanko samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti tavanomaisessa kaupankäynnissä. Tätä varten määritettiin tarkasteltavana olevan tuotteen osalta, kuinka suuri osuus tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana riippumattomille asiakkaille kotimarkkinoilla suuntautuneesta myynnistä oli ollut kannattavaa. Yhden tuottajan kotimarkkinamyynnin havaittiin tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä mutta toisen ei.

(33)

Tämän vuoksi kyseisen ensimmäisen tuottajan normaaliarvo perustui todelliseen kotimarkkinahintaan, joka laskettiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla toteutuneen kannattavan kotimarkkinamyynnin painotettuna keskimääräisenä hintana. Toisen tuottajan normaaliarvo muodostettiin laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(34)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen kaksi asianomaista osapuolta esitti huomautuksia vertailumaan valinnasta. Ne väittivät, että Japania ei olisi pitänyt pitää mahdollisena vertailumaana, koska siellä keskitytään korkealaatuisiin tuotteisiin ja kustannukset ovat korkeat. Toinen osapuolista totesi myös, että vertailumaaksi olisi pitänyt valita Taiwan tuottajien suuren lukumäärän, Kiinaan verrattavissa olevien hintojen ja Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan suuntautuvan mittavan viennin vuoksi.

(35)

Komissio huomauttaa, että vertailumaa valittiin kuuden mahdollisen maan tarkastelun jälkeen. Kaikkia näitä maita pyydettiin toimimaan yhteistyössä. Yhteistyöhaluisia olivat vain Malesia ja Intia; Taiwan ja Japani kieltäytyivät yhteistyöstä. Valinnassa päädyttiin Malesiaan 30 kappaleessa esitetyistä syistä.

2.2   Vientihinnan määrittäminen

(36)

Koska otokseen valitut kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä eikä Kiinan hinnoista näin ollen saatu tarkkoja tietoja, vientihinta määritettiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella, ja tätä varten käytettiin tilastolähteitä (Eurostat).

2.3   Vertailu ja oikaisut

(37)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti vientihintaan tehtiin tarvittaessa asianmukaiset oikaisut. Voidakseen ilmaista vientihinnan noudettuna lähettäjältä -tasolla komissio oikaisi Eurostatin tietoihin perustuvaa cif-hintaa rahti-, vakuutus-, käsittely- ja luottokustannusten huomioon ottamiseksi.

2.4   Polkumyynti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana

(38)

Polkumyyntimarginaali määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ja painotettua keskimääräistä vientihintaa keskenään. Eurostatin tietoihin perustuvat keskimääräiset tuontihinnat vertailumaan normaaliarvoon verrattuna eivät osoittaneet polkumyynnin esiintymistä.

(39)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Kiinasta tuotiin unioniin kuitenkin rauta- ja teräskiinnikkeitä vain vähäinen määrä (9 000 tonnia, jonka arvo oli 23 miljoonaa euroa), pois lukien niiden vientiä harjoittavien tuottajien tuottamat rauta- ja teräskiinnikkeet, joiden ei havaittu harjoittaneen polkumyyntiä alkuperäisessä tutkimuksessa. Koska otokseen valitut kiinalaiset viejät eivät toimineet yhteistyössä, kiinalaisen viennin tuotevalikoimasta ei ollut saatavilla tietoja, minkä vuoksi vertailu vertailumaan normaaliarvoon voitiin tehdä vain aggregoidulta pohjalta.

(40)

Sen vuoksi päätelmää, jonka mukaan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ei esiintynyt polkumyyntiä, ei pidetä kovin merkityksellisenä vähäisten tuontimäärien ja tuotua tuotevalikoimaa koskevien tietojen puutteen vuoksi, kun otetaan huomioon tuotettujen ja myytyjen kiinnittimien laaja valikoima.

(41)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen kolme asianomaista osapuolta huomautti, että toimenpiteet olisi kumottava, koska tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ei havaittu polkumyyntiä. Ne katsoivat, että Kiinasta tulevasta pienestä vientimäärästä huolimatta havainto, jonka mukaan polkumyyntiä ei esiinny, on merkityksellinen.

(42)

Komissio huomauttaa, että perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaan päätelmät perustuvat polkumyynnin toistumisen todennäköisyyteen eivätkä siihen, esiintyikö polkumyyntiä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.   Näyttö polkumyynnin toistumisen todennäköisyydestä

(43)

Ottaen huomioon 38–40 kappaleessa esitetyt huomiot komissio analysoi vielä, olisiko polkumyynnin toistuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Seuraavat asia tutkittiin: tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa, Kiinasta muille markkinoille suuntautuvan viennin hinnat, kiertämiskäytännöt sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus.

3.1   Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa

(44)

Kiinan arvioidaan olevan rauta- ja teräskiinnittimien suurin valmistaja maailmassa. Kiinan kiinnitinteollisuuden järjestön CFIA:n (China Fastener Industry Association (9)) tietojen mukaan tuotantokapasiteetti oli arviolta 6,6 miljoonaa tonnia vuonna 2012. Kapasiteetin käyttöasteeksi arvioitiin 75 prosenttia, mikä jättää merkittävän käyttämättömän kapasiteetin, joka vastaa unionin koko kulutusta.

(45)

CFIA arvioi myös, että rauta- ja teräskiinnittimien tuotannosta 40–50 prosenttia (2,5 miljoonaa tonnia) meni vientiin vuonna 2012. On selvää, että vienti on tärkeä osa kiinalaisten rauta- ja teräskiinnikkeiden tuottajien toimintaa. Kiinan vienti oli yli 40 prosenttia suurempi kuin unionin kokonaiskulutus samalla jaksolla.

3.2   Kiinasta kolmansien maiden markkinoille suuntautuvan viennin hinnat

(46)

Pyyntöön sisältyy alustava näyttö Kiinan vientihinnoista muille markkinoille, kuten Yhdysvaltoihin ja Tunisiaan. Näyttö perustuu unionin tuotannonalan saamiin hintatarjouksiin. Vientihintojen havaittiin olevan alle edellä vahvistetun normaaliarvon. Lisäksi Kiinasta Kroatiaan vuonna 2012 ja vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä – eli ennen Kroatian liittymistä EU:hun ja EU:n suojatoimenpiteiden käyttöönottoa – suuntautuneen viennin hintojen perusteella voidaan päätellä, että Kiinan vientihintojen taso, joka johti toimenpiteiden käyttöönottoon alkuperäisessä tutkimuksessa, on edelleen melko lailla sama ja näin ollen alle edellä vahvistetun normaaliarvon.

(47)

Kiinasta peräisin olevia kiinnittimiä koskevia polkumyyntitoimenpiteitä on voimassa useissa kolmansissa maissa (esim. Kanadassa (10), Kolumbiassa (11), Meksikossa (12), Etelä-Afrikassa (13) ja Yhdysvalloissa (14)). Toimenpiteet koskevat kiinnittimien eri alakategorioita, tarkasteltavana oleva tuote mukaan luettuna. Näitä polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä pidetään lisäosoituksena siitä, että kolmansien maiden markkinoille suuntautuu polkumyyntiä.

(48)

Nämä seikat huomioon ottaen komissio päättelee, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat myivät ja myyvät tällä hetkellä rauta- ja teräskiinnikkeitä 46 ja 47 kappaleessa mainittuihin kolmansiin maihin polkumyyntihinnoilla. Sen vuoksi komissio pitää todennäköisenä, että jos nyt voimassa olevat toimenpiteet kumotaan, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat myisivät tarkasteltavana olevaa tuotetta polkumyyntihinnoilla myös unionin markkinoille.

3.3   Kiertämiskäytännöt

(49)

Toimenpiteiden kiertämistä koskevassa tutkimuksessa (15) pääteltiin, että kiinalaisiin kiinnittimiin sovellettavia toimenpiteitä kierrettiin Malesian kautta. Sen vuoksi toimenpiteet oli laajennettava koskemaan Malesiaa, lukuun ottamatta yhdeksää malesialaista tuottajaa, joiden havaittiin olevan todellisia tuottajia, jotka eivät kiertäneet toimenpiteitä, ja ne vapautettiin toimenpiteistä. Kiertämiskäytännöt osoittavat, että polkumyyntiä harjoittavat viejät ovat innokkaita pääsemään unionin markkinoille polkumyyntihinnoilla maksamatta tulleja. Jos toimenpiteiden annetaan raueta, on näin ollen todennäköistä, että nämä viejät suuntaisivat polkumyyntituontia suoraan unionin markkinoille eikä niiden tarvitse turvautua toimenpiteiden kiertämiseen.

(50)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen kaksi asianomaista osapuolta huomautti, että alemmat tullit alentaisivat kiertämisen riskiä. Osapuolet väittivät, että 129 kappaleessa selitetyt erityistoimenpiteet, jotka edellyttävät, että kiinalaiset viejät, joilla on yksilöllinen tulli, esittävät laskut, ovat merkki siitä, että tullit ovat liian korkeat ja kannustavat kiertämiskäytäntöihin.

(51)

Komissio huomauttaa, että voimassa olevien tullien tasoa ei voida muuttaa perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelun yhteydessä. Lisäksi kiinalaisia viejiä koskevilla erityistoimenpiteillä on tarkoitus puuttua kiinalaisten tuottajien parissa mahdolliseen kiertämisriskiin, joka johtuu eroista yksilöllisissä tulleissa. Kiertämiskäytäntöjen Malesian kautta on sitä vastoin havaittu osoittavan Kiinasta unioniin suuntautuvan polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä. Komissio katsoo, että nämä kaksi seikkaa eivät liity suoraan toisiinsa: kiinalaisiin tuottajiin sovellettava vaatimus laskujen esittämisestä ei muuta sitä seikkaa, että kiertämiskäytännöt muiden maiden kautta ovat osoitus polkumyynnin toistumisen todennäköisyydestä, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

3.4   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(52)

Malesian kautta tapahtunut toimenpiteiden kiertäminen osoittaa, että unionin markkinat ovat edelleen houkuttelevat kiinalaisten tuottajien kannalta korkeampien hintojensa vuoksi. Polkumyynnin vastaiset toimenpiteet muilla vientimarkkinoilla lisäävät entisestään unionin markkinoiden houkuttelevuutta, jos toimenpiteet kumotaan. Näin ollen voidaan kohtuudella odottaa, että merkittävä osa tämänhetkisestä Kiinan viennistä suunnattaisiin unionin markkinoille, jos toimenpiteet kumotaan. On syytä muistaa, että ennen alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoa Kiinan markkinaosuus unionin markkinoilla oli 26 prosenttia. Sen vuoksi on odotettavissa, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, Kiinan vienti, jonka markkinaosuus unionin markkinoilla on tällä hetkellä 0,5 prosenttia, kohoaa merkittävästi alittamalla unionin hinnat.

3.5   Polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät

(53)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että kiinnittimien vienti Kiinasta useisiin kolmansiin maihin tapahtui polkumyyntihinnoilla ja että jotkin näistä maista sovelsivat polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä kiinalaisiin kiinnittimiin. Kiinalaisten viejien hinnoittelukäytäntö kolmansilla markkinoilla osoittaa, että polkumyynnin toistuminen unionin markkinoilla on todennäköistä, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(54)

Kiertämiskäytäntöjen esiintymistä pidettiin lisäosoituksena polkumyynnin toistumisen todennäköisyydestä.

(55)

Unionin markkinoiden houkuttelevuus ja se, että muut markkinat ovat suljettuja polkumyyntitoimenpiteiden vuoksi, osoittavat, että Kiinasta tulevan viennin suuntaaminen unionin markkinoille on riski, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(56)

Tarkasteltavana olevan tuotteen käyttämätön tuotantokapasiteetti Kiinassa on lisäksi merkittävä verrattuna unionin kulutukseen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Jos tämä kapasiteetti vietäisiin unioniin ja kilpailtaisiin hinnassa unionin tuottajien kanssa, on erittäin todennäköistä, että vienti tapahtuisi polkumyyntihinnoilla, koska ylimääräinen tuotanto olisi saatava vientimarkkinoille, ja tämä toimii kannustimena polkumyynnille.

(57)

Edellä esitetyn perusteella on todennäköistä, että polkumyynti toistuu, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

D.   UNIONIN TUOTANNONALAN MÄÄRITELMÄ

(58)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että samankaltaista tuotetta tuottavat unionissa useat tuottajat, mukaan luettuna monet pienet ja keskisuuret yritykset ja muutama suurempi yritys. Unionin tuottajat, joiden puolesta toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö esitettiin, toimivat tutkimuksessa yhteistyössä, yhtä yritystä lukuun ottamatta (ks. 15 kappale). Useat muut tuottajat, jotka joko tukivat tai vastustivat pyyntöä, toimittivat yleisiä tietoja tuotanto- ja myyntimääristään. Koska monet unionin tuottajat, enimmäkseen pienet yritykset, eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, ei ollut mahdollista määrittää täsmällisesti unionin tuotannon ja tuottajien kokonaismäärää yksilöllisten yritystietojen perusteella.

(59)

Tämän vuoksi unionin tuotannon määrä on arvioitu käyttämällä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä esitettyjä tietoja, jotka perustuvat teollisuustuotantoa koskeviin Eurostatin tietoihin. Edellä esitetyn perusteella unionin kokonaistuotannoksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla arvioitiin 1,2 miljoonaa tonnia.

(60)

Tarkastelupyynnön ja tutkimuksen aikana kerättyjen tietojen perusteella voidaan arvioida, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla samankaltaista tuotetta tuotti 378 unionin tuottajaa. Ne muodostavat unionin tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja niistä käytetään jäljempänä nimitystä ’unionin tuotannonala’.

(61)

Kuten edellä 15 kappaleessa todettiin, otokseen valittiin kahdeksan unionin tuottajaa/tuottajaryhmää, jotka toimittivat pyydetyt tiedot. Otokseen valittujen yritysten osuus unionin kokonaistuotannosta on arviolta 24 prosenttia, ja niiden tilanteen katsotaan edustavan unionin tuotannonalaa.

E.   TILANNE UNIONIN MARKKINOILLA

1.   Alustavat huomautukset

(62)

Vahinkoanalyysia varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Makrotaloudelliset indikaattorit tarkastelujaksolla vahvistettiin, analysoitiin ja todennettiin unionin tuotannonalan toimittamien tietojen perusteella. Mikrotaloudelliset indikaattorit vahvistettiin otokseen valituilta unionin tuottajilta kerättyjen ja todennettujen tietojen perusteella.

(63)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, varastot, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin suuruus ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä. Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, tuotantokustannukset, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto, pääoman saanti ja työvoimakustannukset.

2.   Unionin kulutus

(64)

Unionin kulutus määritettiin unionin tuotannonalan unionin markkinoilla myymien määrien, yhteistyöstä kieltäytyneitä tuottajia koskevan arvion sekä Eurostatin tuontitietojen perusteella Taric-kooditasolla.

(65)

Unionin kulutus kasvoi tarkastelujaksolla 3 prosenttia. Kasvu oli merkittävää vuonna 2011, mutta unionin kulutus oli edelleen erittäin kaukana alkuperäisen tutkimusajanjakson aikaisista tasoista, jolloin kulutus oli yli 2,2 miljoonaa tonnia.

Taulukko 1

Kulutus

 

2010

2011

2012

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kulutus (tonnia)

1 761 591

1 978 967

1 779 434

1 808 139

Indeksi (2010 = 100)

100

112

101

103

Lähde: Kyselyvastaukset, toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö, Eurostat

3.   Kiinasta tulevan tuonnin määrä, hinta ja markkinaosuus

(66)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus analysoitiin Eurostatin ja perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella.

a)   Tarkasteltavana olevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(67)

Tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta unioniin suuntautuvan tuonnin havaittiin kehittyneen tarkastelujaksolla määrältään ja markkinaosuuksiltaan seuraavasti:

Taulukko 2

Tarkasteltavana olevan tuonnin määrä ja markkinaosuudet

 

2010

2011

2012

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kiina

Tuonnin määrä (tonnia)

11 108

9 628

6 839

8 214

Indeksi (2010 = 100)

100

87

62

74

Markkinaosuus (%)

0,6

0,5

0,4

0,5

Indeksi (2010 = 100)

100

77

61

72

Lähde: Eurostat

(68)

Tuontimäärä Kiinasta väheni merkittävästi alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla kirjattuihin määriin verrattuna (yli 98 prosenttia, jos verrataan alkuperäistä tutkimusajanjaksoa ja tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa). Myös Kiinan markkinaosuus pieneni alkuperäisen tutkimusajanjakson 26 prosentista tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson 0,5 prosenttiin. Tämän seurauksena Kiinan vienti lähes katosi unionin markkinoilta. Tässä ja seuraavassa taulukossa esitetyt tiedot eivät sisällä niiden kolmen kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan vientimääriä, joiden ei havaittu harjoittaneen polkumyyntiä alkuperäisessä tutkimuksessa. Niiden vientimäärä tarkastelujaksolla oli keskimäärin 30 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaisviennistä Kiinasta unioniin.

b)   Tuonnin hinta ja hinnan alittavuus

(69)

Seuraavassa taulukossa esitetään Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta. Tarkastelujaksolla keskimääräinen tuontihinta Kiinasta kohosi 28 prosenttia. On kuitenkin syytä uskoa, että tätä hintaa (joka on yli 250 prosenttia korkeampi kuin kiinalaisen viennin keskimääräinen hinta alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla) ei voida pitää merkityksellisenä indikaattorina, koska Kiinasta tuotiin vain erittäin vähäisiä määriä. Vaikuttaa siltä, että kun otetaan huomioon korkeat polkumyyntitullit, pienet tuontimäärät ja yhteistyössä toimineilta tuojilta kerätty näyttö, kiinalaisten tuottajien tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla viemät määrät koostuvat erittäin pienistä tilauksista ja/tai hyvin erityisistä tuotelajeista, minkä vuoksi hinnat ovat korkeammat.

Taulukko 3

Kiinasta tulevan tuonnin keskihinta

 

2010

2011

2012

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kiina

Keskihinta (euroa/tonni)

1 975

2 158

3 137

2 524

Indeksi (2010 = 100)

100

109

159

128

Lähde: Eurostat

(70)

Koska yksikään otokseen valittu kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä tässä tarkastelua koskevassa tutkimuksessa ja koska muilta kiinalaisilta vientiä harjoittavilta saatiin vain vähän tietoja, hinnan alittavuus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla määritettiin vertaamalla unionin tuottajien unionin markkinoilla etuyhteydettömiltä asiakkailta veloittamia painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja noudettuna lähettäjältä -tasolla Eurostatilta saatuun Kiinan viennin keskimääräiseen hintaan cif-tasolla asianmukaisesti oikaistuna tullien huomioon ottamiseksi.

(71)

Vertailun tulos osoitti kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien painotetun keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaalin unionin markkinoilla olevan 12 prosenttia ilmaistuna prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien liikevaihdosta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Edellä 69 kappaleessa esitetyistä syistä on kuitenkin katsottava, että tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinasta tulevan viennin rekisteröidyt hinnat tarkastelujaksolla ovat paljon korkeammat kuin mitä ne olisivat, jos toimenpiteet eivät olisi voimassa. Tällä perusteella on syytä uskoa, että jos toimenpiteet kumotaan, tarkasteltavana olevan tuotteen vienti Kiinasta voi edelleen aiheuttaa unionin tuottajiin kohdistuvaa vakavaa hintapainetta.

4.   Tuonti muista kolmansista maista, joihin ei sovelleta toimenpiteitä

Taulukko 4

Tuonti muista kolmansista maista

 

2010

2011

2012

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Taiwan

Tuonnin määrä (tonnia)

266 795

351 067

323 405

319 326

Indeksi (2010 = 100)

100

132

121

120

Hinta (euroa/tonni)

1 805

1 905

2 003

1 895

Indeksi (2010 = 100)

100

106

111

105

Markkinaosuus (%)

15,1

17,7

18,2

17,7

Indeksi (2010 = 100)

100

117

120

117

Vietnam

Tuonnin määrä (tonnia)

41 981

59 270

57 704

74 764

Indeksi (2010 = 100)

100

141

137

178

Hinta (euroa/tonni)

1 349

1 496

1 528

1 365

Indeksi (2010 = 100)

100

111

113

101

Markkinaosuus (%)

2,4

3,0

3,2

4,1

Indeksi (2010 = 100)

100

126

136

174

Thaimaa

Tuonnin määrä (tonnia)

27 232

59 979

50 226

45 759

Indeksi (2010 = 100)

100

220

184

168

Hinta (euroa/tonni)

1 259

1 325

1 362

1 246

Indeksi (2010 = 100)

100

105

108

99

Markkinaosuus (%)

1,5

3,0

2,8

2,5

Indeksi (2010 = 100)

100

196

183

164

Muut kolmannet maat yhteensä  (16)

Tuonnin määrä (tonnia)

228 589

202 362

165 618

165 659

Indeksi (2009 = 100)

100

89

72

72

Hinta (euroa/tonni)

2 816

3 232

3 729

3 751

Indeksi (2009 = 100)

100,0

115

132

133

Markkinaosuus (%)

13,0

10,2

9,3

9,2

Indeksi (2009 = 100)

100,0

79

72

71

Kolmannet maat yhteensä  (16)

Tuonnin määrä (tonnia)

564 597

672 679

596 954

605 509

Indeksi (2009 = 100)

100

119

106

107

Hinta (euroa/tonni)

2 154

2 217

2 382

2 288

Indeksi (2009 = 100)

100

103

111

106

Markkinaosuus (%)

32,1

34,0

33,5

33,5

Indeksi (2009 = 100)

100

106

105

104

(72)

Tuonnin määrä kolmansista maista unioniin osoitti lievää kasvusuuntausta tarkastelujaksolla, mikä noudatteli kulutuksen suuntausta. Kolmansista maista tuotujen rauta- ja teräskiinnikkeiden markkinaosuus pysyi suhteellisen vakaana tarkastelujaksolla ja oli noin kolmannes unionin kulutuksesta.

(73)

Kolmansista maista tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat pysyttelivät yleisesti vakaalla tasolla tarkastelujaksolla ja olivat alle unionin tuotannonalan hintojen. Tästä huolimatta kolmansista maista tulevan tuonnin hinnat ovat merkittävästi korkeammat kuin Kiinasta tulevan tuonnin hinnat alkuperäisessä tutkimuksessa. Edellä 69 kappaleessa esitetyistä syistä Kiinasta unioniin tuotujen rauta- ja teräskiinnikkeiden hintoja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ei voida pitää edustavina, vaikkakin ne olivat korkeammat kuin kolmansista maista tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat.

(74)

Jos kolmansia maita tarkastellaan yksittäin, on selvää, että Taiwan on tällä hetkellä merkittävin ulkomainen toimija unionin markkinoilla. Sen vientimäärä kasvoi 20 prosenttia tarkastelujaksolla, ja pelkästään sen osuus EU:n markkinoille tulevasta tuonnista on lähes puolet. Kun otetaan huomioon, että sen vientimäärä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla on 70 prosenttia suurempi kuin alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla (siitä huolimatta, että kulutus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla on pienempi), on selvää, että merkittävä osa Kiinasta tulevasta tuonnista on korvautunut taiwanilaisilla tuotteilla. On kuitenkin huomattava, että Taiwanista tulevan tuonnin määrä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli vain puolet Kiinan vientimäärästä alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla ja että Taiwanin keskimääräiset hinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla olivat lähes kaksinkertaiset (+ 97,8 %) verrattuna kiinalaisen viennin keskimääräisiin hintoihin alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla. On myös syytä huomata, että kiinalaiset viejät ovat myyneet jatkuvasti yhtä alhaisilla hinnoilla sellaisille markkinoille Euroopassa, joilla ei sovelleta polkumyyntitoimenpiteitä, kuten Kroatiassa ennen sen liittymistä EU:hun.

(75)

Lisäksi Vietnam ja Thaimaa ovat hyötyneet kiinalaisen viennin häviämisestä, koska niiden vienti on kasvanut merkittävästi (70–80 prosenttia), joskin ne aloittivat huomattavasti pienemmistä määristä.

(76)

Huomioon on otettava myös se, että tuontituotteiden valikoima keskittyy enemmän vakiotuotteisiin kuin unionin tuotannonalan tuottamiin tuotteisiin.

(77)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen neljä asianomaista osapuolta väitti, että komission päätelmien, joiden mukaan kiinalainen tuonti unionin markkinoilla korvaantuu osittain Taiwanista, Thaimaasta ja Vietnamista tulevalla tuonnilla, perusteella pitäisi päätellä, että tuotteet, joita todennäköisesti tuodaan Kiinasta, ovat vakiotuotteita eivätkä näin ollen ole suorassa kilpailussa unionin tuotannonalan tuottamien edistyksellisempien tuotteiden kanssa.

(78)

Vastauksena tähän väitteeseen voidaan huomauttaa, että vaikka kolmansista maista tuleva tuonti vaikuttikin täyttävän markkinaosuuden, joka jäi kiinalaisilta viejiltä, se ei tarkoita sitä, että tuleva tuonti Kiinasta ei todennäköisesti aiheuttaisi vahinkoa. Unionin tuotannonala koostuu ensinnäkin tuottajista, jotka tuottavat sekä vakio- että erikoiskiinnittimiä (ks. tarkemmin 115 kappale). Toiseksi on merkkejä siitä, että tuleva vienti Kiinasta koostuisi myös erikoistuneemmista ja laadukkaammista tuotteista. Kehittämissuunnitelmista saatavilla olevien tietojen, esimerkiksi Kiinan kiinnitinteollisuuden järjestön, jäljempänä ’CFIA’, puheenjohtajan puheen (17), perusteella vaikuttaa selvästi siltä, että Kiinan kiinnitinsektori aikoo ryhtyä kehittämään monimuotoisempia, monimutkaisempia ja laadukkaampia tuotteita. Edellä mainittu väite on näin ollen hylättävä.

5.   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

(79)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia taloudellisia tekijöitä ja osoittimia, joilla on vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen.

(80)

Vahinkoanalyysia varten arvioitiin unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta tuotannon, tuotantokapasiteetin, kapasiteetin käyttöasteen, myyntimäärän, markkinaosuuden sekä kasvun, työllisyyden, tuottavuuden, tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin suuruuden ja aiemmasta polkumyynnistä toipumisen, keskimääräisten yksikköhintojen, yksikkökustannusten, kannattavuuden, kassavirran, investointien, investointien tuoton ja pääoman saannin, varastojen ja työvoimakustannusten kaltaisten indikaattoreiden pohjalta.

a)   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(81)

Unionin tuotannonalan tuotanto pysyi tarkastelujakson aikana yleisesti ottaen vakaana. On muistettava, että tarkasteltavana olevan tuotteen kysyntä riippuu enimmäkseen auto- ja rakennusteollisuudesta ja muista kulutustavaroiden sektoreista. Lukuun ottamatta vuonna 2011 tapahtunutta pientä kasvua, unionin tuotannonalan tuotanto pysytteli vakaana tarkastelujaksolla ja noudatteli hitaasti kasvavaa kysyntää Euroopan taloudessa.

Taulukko 5

Unionin tuotannonalan kokonaistuotanto

 

2010

2011

2012

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuotanto (tonnia)

1 204 336

1 376 855

1 208 232

1 197 189

Indeksi (2010 = 100)

100

114

100

99

Lähde: Kyselyvastaukset ja tarkastelupyyntö

(82)

Tuotantokapasiteetti pysyi suhteellisen vakaana tarkastelujaksolla, vaikka se kasvoikin hieman vuonna 2011 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Vuosina 2010–2013 tuotannon tavoin myös kapasiteetin käyttöaste pysyi vakaana, ja sen suhteellinen huippu oli vuonna 2011.

Taulukko 6

Tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2010

2011

2012

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

2 510 509

2 527 863

2 497 078

2 535 889

Indeksi (2010 = 100)

100

101

99

101

Kapasiteetin käyttöaste (%)

48

54

48

47

Indeksi (2010 = 100)

100

114

101

98

Lähde: Kyselyvastaukset ja tarkastelupyyntö

b)   Myynnin määrä, markkinaosuus ja kasvu

Taulukko 7

Unionin tuotannonalan myynti etuyhteydettömille asiakkaille

 

2010

2011

2012

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Määrä (tonnia)

914 869

1 031 862

931 956

939 395

Indeksi (2010 = 100)

100

113

102

103

Lähde: Kyselyvastaukset ja tarkastelupyyntö

(83)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä unionin markkinoilla etuyhteydettömille asiakkaille seuraili kulutuksen ja tuotannon suuntausta vuosina 2010–2013 niin, että tarkastelujaksolla esiintyi hienoista kasvua, lukuun ottamatta merkittävä kasvua vuoden 2010 ja 2011 välillä.

Taulukko 8

Unionin tuotannonalan markkinaosuus ja kasvu

 

2010

2011

2012

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Unionin tuotannonalan markkinaosuus (%)

67

66

66

66

Indeksi (2010 = 100)

100

97

98

98

Lähde: Kyselyvastaukset ja Eurostat

(84)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus (jossa on otettu huomioon myös myynti etuyhteydessä oleville osapuolille) oli vakaa tarkastelujaksolla ja edusti noin kahta kolmasosaa markkinoista. Tällainen tulos on samassa linjassa unionin kulutuksen laskun kanssa, kun otetaan vertailukohdaksi toisaalta alkuperäinen tutkimusajanjakso ja toisaalta kiinalaisen tuonnin korvautuminen muista lähteistä tulevalla tuonnilla.

c)   Työllisyys ja tuottavuus

(85)

Tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvä unionin tuotannonalan työllisyys pysytteli yleisesti vakaana tarkastelujaksolla. Vuonna 2011 havaittu vähäinen kasvu vastaa vuoden aikana kirjattua suurempaa tuotosta. Kun otetaan huomioon, että myös tuottavuus oli korkeampi vuonna 2011, unionin tuotannonala vastasi suurempaan kysyntään osittain uusilla rekrytoinneilla ja osittain lisäämällä olemassa olevien työntekijöiden tuotosta (ylityöt). Kun määrät laskivat taas seuraavina vuosina, molemmat vaikutukset hävisivät ja tilanne palasi vuoden 2010 tasolle.

Taulukko 9

Työllisyys ja tuottavuus

 

2010

2011

2012

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Työntekijöiden lukumäärä

20 036

20 854

20 238

19 950

Indeksi (2010 = 100)

100

104

101

100

Tuottavuus (yksikköä/työntekijä)

60

66

60

60

Indeksi (2010 = 100)

100

110

99

100

Lähde: Kyselyvastaukset ja tarkastelupyyntö

d)   Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin suuruus ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä

(86)

Kiinalaisten otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi (ks. 36 kappale) Kiinaa koskevia polkumyyntimarginaaleja ei voitu laskea riittävän tarkasti, minkä vuoksi päätelmää, jonka mukaan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ei esiintynyt polkumyyntiä, ei voida pitää kovin merkityksellisenä. Vahinkoindikaattoreiden analyysi antoi näyttöä siitä, että tuotannonala olisi toipumassa aiemmista polkumyyntikäytännöistä. Toipumista hidasti kuitenkin pysähtynyt kysyntä suurimmilla jatkojalostussektoreilla. Lisäksi on huomattava, että tarkastelujaksolla havaitut suhteellisen vakaat olosuhteet kehittyivät nykyisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden suojassa. Jos toimenpiteet kumotaan, Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin vaikutuksen unionin tuotannonalaan odotetaan olevan huomattava.

e)   Keskimääräiset yksikkömyyntihinnat unionin markkinoilla ja yksikkökohtaiset tuotantokustannukset

(87)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset myyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa nousivat 8 prosenttia vuosina 2010–2013, ja niiden suhteellinen huippu oli vuonna 2012. Keskimääräinen myyntihinta kattaa yleensä tuotantokustannukset ja tarjoaa pienen voiton unionin tuotannonalalle.

Taulukko 10

Myyntihinnat ja kustannukset

 

2010

2011

2012

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräinen yksikkökohtainen myyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille unionissa (euroa/tonni)

2 748

2 953

3 049

2 974

Indeksi (2010 = 100)

100

107

111

108

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset (euroa/tonni)

2 528

2 811

2 937

2 765

Indeksi (2010 = 100)

100

111

116

109

Lähde: Kyselyvastaukset

f)   Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(88)

Unionin tuottajien kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

 

2010

2011

2012

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Riippumattomille asiakkaille unionissa tapahtuneen myynnin kannattavuus (% liikevaihdosta)

1,5

1,1

2,0

3,6

Kassavirta (euroa)

39 046 890

30 835 484

68 050 584

56 369 460

Investoinnit (euroa)

48 809 766

58 881 586

38 561 986

39 453 739

Indeksi (2010 = 100)

100

121

79

81

Investointien tuotto (%)

1,0

2,6

5,3

7,5

Lähde: Kyselyvastaukset

(89)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus määritettiin ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä unionissa etuyhteydettömille asiakkaille saatu voitto ennen veroja prosentteina asiaan liittyvästä liikevaihdosta. Voittomarginaali pysytteli alhaisena koko tarkastelujakson ajan ja oli joillakin unionin tuottajilla myös negatiivinen; erityisesti on syytä huomata, että voittomarginaali ei minään tarkastelujakson vuotena päässyt alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana havaitulle tasolle (4,4 %). Myynnin ja tuotannon vakaasta suuntauksesta ja unionin tuotannonalan merkittävästä markkinaosuudesta huolimatta voittomarginaalit ovat silti melko alhaiset tälle tuotannonalalle. Erityisesti on syytä huomata, että voittomarginaali oli erittäin alhainen vuonna 2011 huolimatta siitä, että unionin tuotannonalan myyntimäärät olivat suurimmillaan tarkastelujaksolla. Tämä aiheuttaa huolta unionin tuotannonalan voittomarginaalien tulevasta kehityksestä, jos taloudellinen tilanne polkee edelleen paikallaan. On myös huomattava, että voittomarginaali pysyi tarkastelujaksolla koko ajan alle alkuperäisessä tutkimuksessa esitetyn tavoitevoiton (5 %).

(90)

Kassavirta, jolla tarkoitetaan tuotannonalan kykyä rahoittaa itse toimintaansa, oli positiivinen koko tarkastelujakson ajan. Tämä indikaattori kuitenkin koheni vasta vuonna 2012 ja lasku oli merkittävää (17 %) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämä aiheuttaa huolta unionin tuotannonalan kyvystä rahoittaa omaa toimintaansa tarvittavissa määrin.

(91)

Investointien taso pysyi verrattain korkeana ja vakaana tarkastelujakson aikana ja saavutti huippunsa vuonna 2011. Investointien tuotto – ilmaistuna voittoprosenttina investointien nettokirjanpitoarvosta – noudatteli samaa suuntausta kuin voittomarginaali. Näin ollen tämäkin indikaattori saavutti huippunsa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämä voidaan tulkita kaksijakoisesti, koska toisaalta se osoittaa korkeinta voittomarginaalia tarkastelujaksolla havaituista mutta toisaalta myös vähäisiä investointeja, mikä on merkki siitä, että tuotannonalan talousnäkymät sektorilla ovat edelleen epävarmat.

(92)

Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että vaikka yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien rahoitustulos pysyi vakaana tarkastelujaksolla, se ei edelleenkään – investointeja lukuun ottamatta – päässyt samalle tasolle kuin alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana.

g)   Varastot

(93)

Yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien loppuvarastojen taso seuraili tiiviisti jo tuotannossa ja myynnissä havaittua suuntausta eli ne olivat melko vakaita ja vuonna 2011 oli suhteellinen huippu. Kun lisäksi otetaan huomioon, että samankaltaisen tuotteen tuotanto unionissa tapahtuu pääasiallisesti tilauksesta, varastojen taso ei ole kovinkaan merkityksellinen indikaattori.

Taulukko 12

Loppuvarastot

 

2010

2011

2012

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Loppuvarastot (tonnia)

283 330

321 795

315 784

292 740

Indeksi (2010 = 100)

100

114

111

103

Lähde: Kyselyvastaukset

h)   Työvoimakustannukset

(94)

Työntekijöiden keskimääräinen palkka kohosi 4 prosenttia tarkastelujakson kunakin vuotena. Kasvua voidaan selittää kuitenkin inflaation perusteella tehdyllä oikaisulla ja vähemmässä määrin ylitöillä (mitä osoittaa tuottavuuden kasvu työntekijää kohti vuonna 2011).

Taulukko 13

Työvoimakustannukset

 

2010

2011

2012

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa)

41 604

43 300

45 006

46 742

Indeksi (2010 = 100)

100

104

108

112

Lähde: Kyselyvastaukset

6.   Unionin tuotannonalan tilannetta koskevat päätelmät

(95)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että Kiinasta tuodut tuotteet lähes hävisivät unionin markkinoilta vuonna 2009 tapahtuneen alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen. Tämän ansiosta unionin tuotannonala pystyi saavuttamaan hyvän ja vakaan tuotantotason, myyntimäärän ja markkinaosuuden. Toisaalta kannattavuus on edelleen alle alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana saavutettujen tasojen ja alle sektorin tavoitevoiton.

(96)

Sen vuoksi katsotaan, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kun kuitenkin otetaan huomioon kulutuksen hidas kasvu ja se, että voittomarginaalit ovat alle tason, jota vaaditaan pitkän aikavälin elinkelpoisuuden kannalta, unionin tuotannonalan tilannetta voidaan edelleen pitää haavoittuvana.

(97)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen kolme asianomaista osapuolta väitti, että toimenpiteet olisi päätettävä, koska komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Komissio tosiaan vahvisti, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ei aiheutunut merkittävää vahinkoa. Toimenpiteiden jatkamista koskeva päätös ei kuitenkaan perustu tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon vaan vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskeviin päätelmiin perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tästä syystä väite oli hylättävä.

F.   VAHINGON TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

1.   Alustavat huomautukset

(98)

Jotta voitiin arvioida vahingon toistumisen todennäköisyys siinä tapauksessa, että toimenpiteiden annetaan raueta, kiinalaisen viennin mahdollisia vaikutuksia unionin markkinoihin ja unionin tuotannonalaan analysoitiin perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(99)

Analyysissä keskityttiin kulutuksen kehityssuuntaukseen unionin markkinoilla, käyttämättömään kapasiteettiin, kauppavirtoihin ja unionin markkinoiden houkuttelevuuteen sekä Kiinan hinnoittelukäytäntöön. Koska kiinalaiset viejät eivät toimineet yhteistyössä, analyysi perustuu käytettävissä oleviin tietoihin eli tilastoihin (Eurostatin ja Kiinan kauppatilastot) sekä tuotannonalan asiakirjoihin (kuten 78 kappaleessa tarkoitettuun CFIA:n puheenjohtajan puheeseen), jotka toimitettiin toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä.

2.   Kulutus unionissa

(100)

Tarkasteltavana olevan tuotteen kulutus unionissa oli yleisesti vakaata tarkastelujaksolla, kuten 64 ja 65 kappaleessa todettiin. Samalla kulutus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli edelleen lähes 20 prosenttia alempi verrattuna kriisiä edeltävään tasoon alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla. Tarkasteltavana olevan tuotteen kulutuksen vähenemisen taustalla on tuotannon väheneminen unionin auto- ja rakennussektorilla samoin kuin muilla kulutushyödykesektoreilla, joilla käytetään tarkasteltavana olevaa tuotetta merkittävässä määrin (esim. elektroniikka ja kodinkoneet, huonekalut). Tämän vuoksi katsotaan, että Kiinasta jälleen erittäin alhaisilla hinnoilla tulevalla tuonnilla siinä tapauksessa, että toimenpiteiden annetaan raueta, olisi äkillinen ja dramaattinen vaikutus unionin tuotannonalan tilanteeseen. On odotettavissa, että tämä tuonti alittaisi unionin hinnat ja joka tapauksessa kohdistaisi niihin alentamispainetta sekä vääristäisi kilpailua markkinoilla. Tämän seurauksena on todennäköistä, että unionin tuotannonalalle aiheutuva vahinko toistuu, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

3.   Käyttämätön kapasiteetti, kauppavirrat ja unionin markkinoiden houkuttelevuus sekä Kiinan hinnoittelukäytäntö

(101)

Kiinan rauta- ja teräskiinnikkeiden tuotantokapasiteetti vuonna 2012 oli 6,6 miljoonaa tonnia, kuten 44 kappaleessa todettiin. On huomattava, että Kiinan kiinniketeollisuus piti vuotta 2012 vaikeana vuotena useiden taloudellisten tekijöiden kielteisen vaikutuksen vuoksi (inflaatio, Kiinan talouden taantuma ja euroalueen kriisi), ja se oli vuoden 2000 jälkeen ensimmäinen vuosi, jona Kiinan tuotantokapasiteetti laski (vuoden 2011 tasolta 6,8 miljoonasta tonnista).

(102)

Tulevaisuudennäkymistä huolimatta (stagnaatio tai kasvu) on edelleen huomattava, että Kiinan nykyisestäkin tuotantokapasiteetista (6,6–6,8 miljoonaa tonnia) vain 75 prosenttia hyödynnettiin vuosina 2010–2012. Tämä jättää Kiinaan 1,6–1,7 miljoonan tonnin käyttämättömän kapasiteetin, joka jo nyt on erittäin suuri ja täsmälleen samaa kokoluokkaa kuin unionin markkinoiden kokonaiskulutus samoina vuosina.

(103)

Rauta- ja teräskiinnikkeiden vienti Kiinasta maailmanlaajuisesti pysyi tarkastelujakson aikana melko vakaana eli noin 2,2–2,6 miljoonan tonnin tasolla, joka vastaa 40–50:tä prosenttia Kiinan myynnistä. On näin ollen selvää, että vienti on merkittävä osa kiinalaisten rauta- ja teräskiinnikkeiden tuottajien toimintaa. CFIA:n sektoria varten ilmoittamien kehittämissuunnitelmien mukaan kysynnän odotettu kasvu kotimarkkinoilla todennäköisesti vähentää viennin osuuden 30–40 prosenttiin tuotannosta. Tätä vähenemistä olisi kuitenkin tarkasteltava ottaen huomioon tuotantokapasiteetin kasvu kokonaisuudessaan (ks. 101 kappale) sekä se, että käyttämätön kapasiteetti on joka tapauksessa yhtä suuri kuin unionin koko kulutus. CFIA:n ennusteessa ei myöskään anneta mitään aikataulua Kiinan vientiosuuden vähenemiselle eikä konkreettisia osoituksia siitä, että tämä muutos olisi jo alkanut. Tämän vuoksi CFIA:n esittämää kehittämissuunnitelmaa on pidettävä liian epämääräisenä, etenkin jos vaihtoehtona on toimenpiteiden voimassaolon päättyminen, jolla olisi välitön vaikutus. Sen vuoksi tämän suunnitelman olemassaolo ei voi tässä vaiheessa vaikuttaa päätelmiin, jotka koskevat vahingon todennäköistä toistumista, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(104)

Kiinasta tulevan tuonnin osuus unionin markkinoilla on tällä hetkellä erittäin vähäinen, ja määrällisesti sen markkinaosuus on alle 0,5 prosenttia. Unionin markkinat ovat kuitenkin edelleen houkuttelevat kiinalaisten tuottajien kannalta korkeampien hintojensa vuoksi. Tämän todisteena ovat kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien pyrkimykset kiertää EU:n polkumyyntitoimenpiteitä. Tämän käyttäytymisen seurauksena Kiinaa koskevat toimenpiteet laajennettiin koskemaan Malesian kautta tapahtuvaa vientiä (ks. 3 kappale).

(105)

Vientiin suuntautuneella Kiinan tuotannonalalla on lisäksi yhä enemmän vaikeuksia löytää kanavia tavanomaisille vientimarkkinoilleen, koska yhä useammat niistä ovat hiljattain ottaneet käyttöön polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevien erityyppisten rauta- ja teräskiinnikkeiden tuonnissa (ks. 47 kappale).

(106)

Näin ollen voidaan kohtuudella odottaa, että jos toimenpiteet kumotaan, unionin markkinoiden koon ja hintatasojen houkuttelevuuden vuoksi merkittävä osa tämänhetkisestä Kiinan viennistä suunnattaisiin unionin markkinoille. On syytä muistaa, että ennen alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoa Kiinan markkinaosuus unionin markkinoilla oli 26 prosenttia.

(107)

Kiinan vientihintojen osalta on muistettava, että alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin erittäin korkeat polkumyynti- ja vahinkomarginaalit, jotka laskettiin kiinalaisten viejien vientihintojen perusteella. Kiinasta Kroatiaan vuonna 2012 ja vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä – eli ennen Kroatian liittymistä EU:hun ja EU:n suojatoimenpiteiden käyttöönottoa – suuntautuneen viennin hintojen perusteella voidaan päätellä, että Kiinan vientihintojen taso, joka johti toimenpiteiden käyttöönottoon alkuperäisessä tutkimuksessa, on edelleen melko lailla sama. Lisäksi muiden kolmansien maiden kiinalaisten rauta- ja teräskiinnikkeiden vientiä kohtaan toteuttamat kaupan suojatoimet vahvistavat, että kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien epäreilu hinnoittelukäyttäytyminen jatkuu eikä rajoitu pelkästään unionin markkinoihin.

4.   Päätelmät

(108)

Tutkimuksen havainnoissa on tullut esiin useita huolta aiheuttavia seikkoja, kuten Kiinan mittava käyttämätön kapasiteetti, polkumyynti- ja alihinnoittelukäytäntöjen jatkuminen maailmanlaajuisesti, suunniteltu tuotantokapasiteetin, tuotevalikoiman ja tuotteiden monimuotoisuuden kehittäminen Kiinassa sekä kasvavat kaupan esteet muilla suurilla kolmansien maiden markkinoilla. Toisaalta unionin kulutus on ollut pysähdyksissä viiden viime vuoden aikana monien jatkojalostussektoreiden vähäisen kysynnän vuoksi. Tämä on johtanut unionin tuotannonalan haavoittuvaan tilanteeseen, jolle on ominaista tietty käyttämätön kapasiteetti, alhaiset voitot ja liiketoiminnan epävarmuus (joka tulee esiin etenkin investointien vähenemisessä). Tässä tilanteessa katsotaan, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi mitä todennäköisimmin Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin nopeaan paluuseen, mikä heikentäisi unionin tuotannonalan asemaa sen keskeisillä markkinoilla ja aiheuttaisi jälleen unionin tuotannonalalle vahinkoa.

(109)

Osapuolet väittivät, että unionin tuotannonala on kaksinkertaistanut voittonsa ja kassavirtansa vuoteen 2010 verrattuna ja että sen vuoksi sen voittoa ei voida pitää alhaisena. Lisäksi todettiin, että unionin tuotannonala ei tarvitse lisäinvestointeja, koska se teki aiemmin merkittäviä investointeja.

(110)

Vaikka unionin tuotannonala kaksinkertaistikin voittonsa, voitto oli kuitenkin alempi kuin voitto alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla (4,4 %) ja 5 prosentin tavoitevoitto. Sama pätee kassavirtaan, joka oli 14 prosenttia alempi kuin alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla. Unionin tuotannonalan elinkelpoisuus riippuu jatkuvista investoinneista ajantasaisiin laitteisiin ja laajempaan tuotevalikoimaan. Tämän vuoksi väitteet hylätään.

(111)

Jos toimenpiteet kumottaisiin nykyisessä markkinatilanteessa, on todennäköistä, että unionin tuotannonalan tuloksen tilapäinen kohentuminen heikkenisi jälleen nopeasti. Kuten edellä on esitetty, olosuhteet olisivat erittäin suosiolliset sille, että Kiinasta unionin markkinoille polkumyynnillä tuleva tuonti kasvaisi merkittävässä määrin. Tämä todennäköisesti heikentäisi unionin markkinoilla tarkastelujaksolla saavutettua myönteistä kehitystä. Todennäköisesti polkumyyntihinnoin tapahtuva tuonti aiheuttaisi painetta laskea unionin tuotannonalan myyntihintoja ja pienentäisi sen markkinaosuutta, mikä puolestaan vaikuttaisi kielteisesti unionin tuotannonalan taloudelliseen tulokseen sen ollessa edelleen haavoittuva. On muistettava, että alkuperäisen tutkimusajanjakson tarkastelujaksolla (1 päivän tammikuuta 2003 ja 30 päivän syyskuuta 2007 välinen aika) eli ennen polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoa unionin tuotannonalan oli rajoitettava tuotantonsa tiettyihin tarkasteltavana olevan tuotteen segmentteihin Kiinasta tulevan massiivisen tuonnin vuoksi (18). Tällä oli merkittävä kielteinen vaikutus kapasiteetin käyttöasteeseen ja kannattavuuteen.

(112)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi asianomainen osapuoli väitti, että komissio ei onnistunut vahvistamaan vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskevassa analyysissään kiinalaisen viennin määrällistä vaikutusta ja sen yhteyttä toimenpiteisiin. Asianomainen osapuoli väitti seuraavaa:

i)

tuonti muista lähteistä korvasi tuonnin Kiinasta; tämä tuonti myytiin unionin tuotannonalan hintoja alemmilla hinnoilla eikä unionin tuotannonalalle missään tapauksessa aiheutunut merkittävää vahinkoa,

ii)

toimenpiteiden tason alentaminen WTO:n suositusten täytäntöönpanon jälkeen ei johtanut Kiinasta unionin markkinoille tulevan tuonnin määrän kasvamiseen,

iii)

Kiinasta peräisin olevien muuntyyppisten kiinnittimien, joihin ei sovellettu polkumyyntitoimenpiteitä, tuontimäärä laski voimakkaasti vuodesta 2009, jolloin alkuperäiset toimenpiteet otettiin käyttöön,

iv)

kun otetaan huomioon kasvava kysyntä Kiinan kotimarkkinoilla, Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin kasvun todennäköisyys jatkossa on vähäinen, ja

v)

kiinnittimien markkinat jatkavat kasvuaan Kiinassa ja muilla Aasian markkinoilla, ja tämä vähentää EU:hun suuntautuvan viennin merkittävän kasvun todennäköisyyttä.

(113)

Vastauksena näihin väitteisiin voidaan todeta seuraavaa:

i)

Kiinasta tulevan tuonnin todennäköisiä vahingollisia vaikutuksia ei voida verrata kolmansista maista kuten Taiwanista, Vietnamista ja Thaimaasta tulevan tuonnin vaikutuksiin. Saatavilla olevan näytön mukaan (ks. 74 kappale) kiinalaiset viejät myivät edelleen Kroatian markkinoille (ennen maan liittymistä EU:hun) samanlaisilla keskimääräisillä hinnoilla kuin alkuperäisen tutkimuksen hinnat; nämä hinnat olivat huomattavasti alemmat kuin edellä mainituista kolmansista maista peräisin olevan tuonnin hinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kuten 115 kappaleessa todetaan, unionin tuotannonala myy merkittäviä määriä sekä vakio- että erikoistuotteita, minkä vuoksi on todennäköistä, että Kiinan vienti (joka koostuu sekä vakio- että erikoistuotteista) voi aiheuttaa vahinkoa, jos voimassa olevat tullit päätetään;

ii)

kun otetaan huomioon voimassa olevien tullien tason vähäinen alennus WTO:n suositusten täytäntöönpanon vuoksi (eli aiemmasta 85 %:sta 74,1 %:iin), Kiinasta peräisin olevan tuonnin merkittävää lisäystä ei ollut odotettavissa;

iii)

toimenpiteiden ulkopuolella olevien kiinnittimien tuontimäärän väitetty väheneminen ei saa tukea käytettävissä olevista tilastotiedoista. Vuosina 2009–2013 kuukausittainen määrä oli vakaasti 20–30 tonnia, kun taas toimenpiteiden kohteena olevien kiinnittimien tuontimäärä putosi välittömästi helmikuussa 2009 yli 60 tuhannesta tonnista kuukaudessa lähes olemattomalle tasolle;

iv)

odotettu Kiinan kotimarkkinamyynnin ja vientimyynnin osuuksien muutos, joka heijastaa Kiinan kotimaisen kysynnän kasvua, kumoutuu Kiinan kokonaistuotantokapasiteetin ja -myyntimäärän kasvun vaikutuksesta, kuten 101 kappaleessa selitetään; ja

v)

väite, jonka mukaan kiinnittimien kysyntä Aasian markkinoilla on kasvussa, perustuu vanhentuneeseen lähteeseen, jossa ennustetaan kiinnittimien maailmanmarkkinakysynnän olevan 83 miljardia Yhdysvaltojen dollaria vuonna 2016. Joulukuussa 2014 Fastener Industry News Inc.:ssä julkaistussa uudessa markkinatutkimuksessa (19) annetaan maailmanmarkkinakysynnäksi 81 miljardia Yhdysvaltojen dollaria vuonna 2018 eli kasvun odotetaan olevan pienempää pidemmällä aikavälillä. Lisäksi kysynnän kasvuun Aasian ja Tyynenmeren alueella liittyy tuotantokapasiteetin kasvu useissa muissakin maissa kuin Kiinassa (esim. Indonesiassa, Malesiassa, Thaimaassa ja Vietnamissa). Kiinnittimien tuotantokapasiteetin lisääminen on lisäksi suhteellisen vaivatonta (ajan, pääoman ja osaamisen suhteen), minkä vuoksi tarjonta voi reagoida suhteellisen nopeasti kasvavaan kysyntään.

Sen vuoksi edellä esitetyt väitteet on hylättävä.

(114)

Sama asianomainen osapuoli väitti, että komissio ei ottanut huomioon vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskevassa analyysissään sitä tosiseikkaa, että Kiinasta tuotavat heikompilaatuiset tuotteet eivät voi aiheuttaa hintapainetta korkealaatuisiin tuotteisiin, joita tuottavat pääasiassa unionin tuottajat.

(115)

Vastauksena tähän väitteeseen muistutetaan, että unionin tuotanto kattaa kiinnittimien koko valikoiman, ja jotkin yritykset keskittyvät tiettyihin tuotelajeihin (vakio- tai erikoiskiinnittimiin) kun taas toiset tarjoavat koko tuotevalikoiman. Otokseen valittujen yritysten myynnistä merkittävän osan muodostavat vakiokiinnittimet, ja kolmen yrityksen myynnistä pääosan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla muodostivat vakiotuotteet. Sen vuoksi väite, jonka mukaan eurooppalainen tuotannonala tuottaisi vain erikoiskiinnittimiä tai korkealaatuisia kiinnittimiä eikä näin ollen kärsisi Kiinasta tulevasta vahinkoa aiheuttavasta tuonnista, on selvästi virheellinen ja ristiriidassa tutkimuksen aikana kerätyn ja todennetun näytön kanssa. Lisäksi on tiedossa, että Kiinan kiinnitinsektori suunnittelee parempilaatuisten tuotteiden kehittämistä (ks. 78 kappale). Sen vuoksi on erittäin todennäköistä, että Kiinan tulevan viennin tuotevalikoima koostuu yhtäläisesti koko tuotevalikoimasta (heikompilaatuisista korkealaatuisiin tuotteisiin) ja että hintapaine kohdistuu koko unionin tuotannonalaan ja vaikuttaa sen tuotantokapasiteetin käyttöasteeseen. Tästä syystä väite oli hylättävä.

(116)

Kaksi muuta asianomaista osapuolta toi esiin, että analyysissään komissio otaksui virheellisesti, että Kiinan hinnat tulevat olemaan yhtä alhaiset kuin alkuperäisessä tutkimuksessa. Kyseisten osapuolten mukaan näin ei kuitenkaan ole, koska Kiinan hinnat ovat kohonneet merkittävästi, pääasiassa raaka-aineiden ja työvoiman kustannusten kohoamisen sekä ympäristönsuojelunormien kehittämisen vuoksi. Tämän vuoksi mahdollinen hinnan alittavuus olisi vähäisempi eikä oikeuta toimenpiteiden voimassaolon jatkamista näin korkeina.

(117)

Ottamatta huomioon sitä tosiseikkaa, että toimenpiteiden tasoa ei voida muuttaa voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun yhteydessä ja että Kiinan kotimarkkinahintoja ja kustannuksia ei pidetty luotettavina alkuperäisessä tutkimuksessa, koska kiinalaisille tuottajille ei voitu myöntää markkinatalouskohtelua, olisi otettava huomioon jäljempänä esitettävät seikat. Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei pystynyt todentamaan niiden kustannuksia eikä Kiinassa väitetysti tapahtuneita muutoksia. Kyseiset asianomaiset osapuolet eivät toimittaneet mitään näyttöä tai todennettuja tosiseikkoja väitteensä tueksi. Lisäksi on otettava huomioon Kroatiassa ennen sen unioniin liittymistä havaitut hinnat, jotka osoittavat selvästi, että kiinalaiset viejät ovat edelleen veloittaneet hintoja, jotka ovat varsin samalla tasolla kuin alkuperäisessä tutkimuksessa (ks. 74 kappale). Tämän vuoksi väite oli hylättävä.

G.   UNIONIN ETU

1.   Johdanto

(118)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, onko nykyisten toimenpiteiden voimassa pitäminen kaiken kaikkiaan unionin edun mukaista. Unionin edun määrittäminen perustuu kaikista asiaan liittyvistä etunäkökohdista, kuten unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien eduista, tehtyyn arviointiin. Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(119)

Koska kyseessä on voimassa olevia toimenpiteitä koskeva tarkastelu, siinä voitiin arvioida voimassa olevien toimenpiteiden mahdollisia kielteisiä vaikutuksia eri osapuoliin.

2.   Unionin tuotannonalan etu

(120)

Edellä 108 kappaleessa todettiin, että unionin tuotannonalan tilanne todennäköisesti heikentyisi voimakkaasti, jos polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon annettaisiin päättyä. Sen vuoksi toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen hyödyttäisi unionin tuotannonalaa, koska tällöin unionin tuottajien myyntimäärät, markkinaosuus, kannattavuus ja niiden myönteinen yleinen taloudellinen tilanne todennäköisesti pysyisivät ennallaan. Sen sijaan toimenpiteiden voimassaolon päättyminen uhkaisi vakavasti unionin tuotannonalan elinkelpoisuutta, koska on syytä olettaa, että Kiinasta tuleva tuonti kohdennettaisiin unionin markkinoille polkumyyntihinnoin ja laajamittaisena, mikä johtaisi vahingon toistumiseen.

3.   Tuojien etu

(121)

Kaikille tiedossa oleville tuojille ilmoitettiin tarkastelun vireillepanosta. Tutkimuksessa toimi yhteistyössä kuitenkin vain kaksi tuojaa, jotka vastasivat komission kyselylomakkeisiin. Tutkimuksessa kävi ilmi, että tuojat voivat helposti ostaa eri lähteistä, joita markkinoilla on tällä hetkellä tarjolla, muun muassa unionin tuotannonalalta ja merkittäviltä muuhun kuin polkumyyntihintaan myyviltä kolmansien maiden viejiltä. Kumpikaan yhteistyössä toimineesta kahdesta tuojasta ei vastustanut nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden laajentamista, vaikkakin ne kyseenalaistivat toimenpiteiden korkean tason. Tältä osin on syytä huomata, että perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan perusteella tehtävässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa ei voida muuttaa toimenpiteiden tasoa. Ottaen huomioon edellä esitetty sekä se, että tuojat eivät yleisesti osoittaneet kiinnostusta, pääteltiin, että toimenpiteiden voimassa pitäminen ei olisi vastoin niiden etua.

(122)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen kaksi asianomaista osapuolta, tarkemmin sanottuna kaksi unionin kiinnittimien jakelijoiden järjestöä, väitti, että näin korkean tasoisten voimassa olevien tullien käyttöönotto ei palauta tasapuolisia kilpailuedellytyksiä unionin markkinoille vaan vain estää kiinalaista tuontia tulemasta unionin markkinoille. Nämä asianomaiset osapuolet väittivät, että toimenpiteiden laajentaminen supistaa entisestään unionin käyttäjien ja tuojien käytettävissä olevia kansainvälisiä hankintavaihtoehtoja. Vastauksena tähän väitteeseen on ensinnäkin todettava, että polkumyyntitoimenpiteitä ei oteta käyttöön kohdemaasta tulevan tuonnin estämiseksi vaan ensisijaisesti tasapuolisten kilpailuolosuhteiden palauttamiseksi markkinoille. Voimassa olevien tullin taso on saatu polkumyynti- ja vahinkomarginaaleja koskevista laskelmista, jotka vahvistettiin alkuperäisessä tutkimuksessa tehtyjen päätelmien perusteella. Komissio on eri mieltä väitteestä, jonka mukaan voimassa olevat tullit rajoittavat hankintalähteitä unionin markkinoilla. Käytettävissä olevien tuontitilastojen mukaan tuonti kolmansista maista lisääntyi sen jälkeen, kun toimenpiteet Kiinaa kohtaan otettiin käyttöön. Tutkimuksessa ei havaittu tekijöitä, jotka viittaisivat siihen, että nämä suuntaukset eivät pysy voimassa jatkossakin. Tämän vuoksi edellä esitetyt väitteet oli hylättävä.

(123)

Yksi järjestöistä totesi lisäksi, että vaikka se katsookin, että alkuperäiset toimenpiteet eivät olleet täysin asianmukaisia ja ne aiheuttivat jyrkkiä ja tarpeettomia vääristymiä kiinnittimien markkinoilla, niiden äkillinen poistaminen nyt aiheuttaisi yhtä syviä häiriöitä kuin niiden alkuperäinen käyttöönottokin. Tämä viittaisi siihen, että kiinnittimien jakelijat ovat pystyneet mukauttamaan hankintaketjujaan ja ottamaan voimassa olevat toimenpiteet huomioon.

4.   Käyttäjien etu

(124)

Vaikka käyttäjät eivät toimineet yhteistyössä, oli kuitenkin mahdollista kartoittaa käyttäjien näkemykset ja kannat unionin tuotannonalan ja tuojien toimittamista tiedoista. Vaikuttaa siltä, että käyttäjät voidaan jakaa kahteen ryhmään: korkealaatuisten tuotteiden käyttäjät, jotka tarvitsevat erittäin korkealaatuisia kiinnikkeitä, ja muut käyttäjät. Korkealaatuisten tuotteiden käyttäjät löytävät usein tarvitsemansa tuotteet unionin tuottajilta ja joiltakin erittäin erikoistuneilta vientiä harjoittavilta tuottajilta. Toisaalta muiden käyttäjien ryhmään (johon voi sisältyä myös korkealaatuisten kiinnikkeiden käyttäjiä, jotka tarvitsevat edullisempia tuotteita vähemmän vaativiin sovelluksiin) kuuluvat ne käyttäjät, jotka yleensä turvautuvat kiinalaisiin tuotteisiin. Tätä käyttäjäryhmää palvelevat yleensä tuojat, ja yhteistyössä toimineilta tuojilta tarkastuskäynnin aikana saatujen kannanottojen mukaan käyttäjäryhmän kysyntään vastaa riittävästi tuonti muista maista, esimerkiksi Taiwanista, Thaimaasta ja Vietnamista. Tämän tilanneselvityksen perusteella ja ottaen myös huomioon, että yksikään käyttäjä ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa, päätellään, että toimenpiteiden laajentaminen ei olisi vastoin käyttäjien etua; käyttäjät vaikuttavat sopeutuneen hyvin ja ilman seuraamuksia Kiinasta peräisin olevien rauta- ja teräskiinnikkeiden tuontiin sovellettaviin toimenpiteisiin.

5.   Unionin etua koskevat päätelmät

(125)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, ettei ole pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaoloa.

H.   POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

(126)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisen jatkamista aiottiin suositella. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Toimitetut tiedot ja huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon aina, kun se oli perusteltua.

(127)

Edellä selostetun perusteella ja perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti voidaan todeta, että Kiinasta peräisin olevien rauta- ja teräskiinnikkeiden tuonnissa asetuksella (EY) N:o 91/2009, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 924/2012, käyttöön otetut polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(128)

Kuten 3 kappaleessa todettiin, Kiinasta peräisin tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa voimassa olevia polkumyyntitulleja laajennettiin niin, että ne kattavat myös Malesiasta lähetetyn saman tuotteen tuonnin, riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Malesia. Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa 3 kappaleen mukaisesti voimassa pidettävä polkumyyntitulli olisi edelleen laajennettava koskemaan Malesiasta lähetettyä tuontia, riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Malesia. Vientiä harjoittavat tuottajat, jotka oli vapautettu täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 723/2011 laajennetuista toimenpiteistä, pitäisi vapauttaa myös tällä asetuksella käyttöön otettavista toimenpiteistä.

(129)

Tullien väliset suuret erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, jonka minimoimiseksi katsotaan tässä tapauksessa tarvittavan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa polkumyyntitullien asianmukainen soveltaminen. Näitä erityissäännöksiä sovelletaan vain yrityksiin, joiden osalta otetaan käyttöön yksilöllinen tulli, mukaan luettuna seuraava: sellaisen pätevän kauppalaskun esittäminen jäsenvaltioiden tulliviranomaisille, joka täyttää tämän asetuksen liitteessä II esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka yhteydessä ei esitetä tällaista kauppalaskua, on sovellettava kaikkiin muihin tuottajiin sovellettavaa jäännöspolkumyyntitullia.

(130)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia seuraavia tuotteita: muusta kuin ruostumattomasta teräksestä valmistetut tietyt rauta- ja teräskiinnittimet eli puuruuvit (lukuun ottamatta kansiruuveja), itsekierteittävät ruuvit, muut kannalliset ruuvit ja pultit (myös niihin kuuluvine muttereineen ja aluslaattoineen, mutta lukuun ottamatta poikkileikkaukseltaan täyteisestä materiaalista sorvattuja ruuveja, varren paksuus enintään 6 mm, ja lukuun ottamatta rautatie- tai raitiotieradan rakennusosien kiinnittämiseen tarkoitettuja ruuveja ja pultteja) sekä aluslaatat, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7318 12 90, 7318 14 91, 7318 14 99, 7318 15 59, 7318 15 69, 7318 15 81, 7318 15 89, ex 7318 15 90, ex 7318 21 00 ja ex 7318 22 00 (Taric-koodit 7318159021, 7318159029, 7318159071, 7318159079, 7318159091, 7318159098, 7318210031, 7318210039, 7318210095, 7318210098, 7318220031, 7318220039, 7318220095 ja 7318220098).

2.   Alla lueteltujen yritysten valmistamien, 1 kohdassa mainittujen tuotteiden vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraava:

Yritys

Tulli (%)

Taric-lisäkoodi

Biao Wu Tensile Fasteners Co., Ltd, Shanghai

43,4

A924

CELO Suzhou Precision Fasteners Co., Ltd, Suzhou

0,0

A918

Changshu City Standard Parts Factory ja Changshu British Shanghai International Fastener Co., Ltd, Changshu

38,3

A919

Golden Horse (Dong Guan) Metal Manufactory Co., Ltd, Dongguan City

22,9

A920

Kunshan Chenghe Standard Components Co., Ltd, Kunshan

63,7

A921

Ningbo Jinding Fastener Co., Ltd, Ningbo City

64,3

A922

Ningbo Yonghong Fasteners Co., Ltd, Jiangshan Town

69,7

A923

Yantai Agrati Fasteners Co., Ltd, Yantai

0,0

A925

Bulten Fasteners (China) Co., Ltd, Beijing

0,0

A997

Liitteessä I luetellut yritykset

54,1

A928

Kaikki muut yritykset

74,1

A999

3.   Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, joka täyttää liitteessä II säädetyt vaatimukset. Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, asianomaiseen yritykseen sovelletaan ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

4.   Laajennetaan 2 kohdassa asetettu ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettava polkumyyntitulli koskemaan Malesiasta lähetettyjen samojen rauta- tai teräskiinnikkeiden tuontia, riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Malesia (Taric-koodit 7318129011, 7318129091, 7318149111, 7318149191, 7318149911, 7318149920, 7318149992, 7318155911, 7318155961, 7318155981, 7318156911, 7318156961, 7318156981, 7318158111, 7318158161, 7318158181, 7318158911, 7318158961, 7318158981, 7318159021, 7318159071, 7318159091, 7318210031, 7318210095, 7318220031 ja 7318220095), lukuun ottamatta jäljempänä lueteltujen yritysten tuottamia tuotteita:

Yritys

Taric-lisäkoodi

Acku Metal Industries (M) Sdn. Bhd

B123

Chin Well Fasteners Company Sdn. Bhd

B124

Jinfast Industries Sdn. Bhd

B125

Power Steel and Electroplating Sdn. Bhd

B126

Sofasco Industries (M) Sdn. Bhd

B127

Tigges Fastener Technology (M) Sdn. Bhd

B128

TI Metal Forgings Sdn. Bhd

B129

United Bolt and Nut Sdn. Bhd

B130

Andfast Malaysia Sdn. Bhd

B265

5.   Vapautusten soveltaminen tämän artiklan 4 kohdassa mainittuihin yrityksiin edellyttää liitteessä II esitetyt vaatimukset täyttävän pätevän kauppalaskun esittämistä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille. Jos tällaista laskua ei esitetä, sovelletaan tämän artiklan 4 kohdassa säädettyä polkumyyntitullia.

6.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 26 päivänä maaliskuuta 2015.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Jean-Claude JUNCKER


(1)  EUVL L 343, 22.12.2009, s. 51.

(2)  EUVL L 29, 31.1.2009, s. 1.

(3)  EUVL L 275, 10.10.2012, s. 1.

(4)  EUVL L 194, 26.7.2011, s. 6.

(5)  EUVL L 203, 31.7.2012, s. 23.

(6)  EUVL C 148, 28.5.2013, s. 8.

(7)  EUVL C 27, 30.1.2014, s. 15.

(8)  EUVL L 194, 26.7.2011, s. 6.

(9)  China Fastener World, numero 38, kesäkuu 2013, s. 124–125. http://www.fastener-world.com.tw/0_magazine/ebook/web/page.php?sect=CFW_38_W&p=124

(10)  WTO Committee on Anti-Dumping Practices – Semi-annual report under article 16.4 of the Agreement – Canada, 22.8.2014, G/ADP/N/259/CAN.

(11)  WTO Committee on Anti-Dumping Practices – Semi-annual report under article 16.4 of the Agreement – Colombia, 21.3.2014, G/ADP/N/252/COL.

(12)  WTO Committee on Anti-Dumping Practices – Semi-annual report under article 16.4 of the Agreement – Mexico, 9.9.2014, G/ADP/N/259/MEX.

(13)  WTO Committee on Anti-Dumping Practices – Semi-annual report under article 16.4 of the Agreement – South Africa, 27.8.2014, G/ADP/N/259/ZAF.

(14)  WTO Committee on Anti-Dumping Practices – Semi-annual report under article 16.4 of the Agreement – United States, 5.9.2014, G/ADP/259/USA.

(15)  EUVL L 194, 26.7.2011, s. 6.

(16)  Mukaan luettuna tuonti niistä kiinalaisista yrityksistä, joiden ei havaittu harjoittaneen polkumyyntiä alkuperäisessä tutkimuksessa.

Lähde: Eurostat

(17)  China Fastener World, numero 38, kesäkuu 2013, s. 124–125. http://www.fastener-world.com.tw/0_magazine/ebook/web/page.php?sect=CFW_38_W&p=124

(18)  Asetus (EY) N:o 91/2009, johdanto-osan 160 kappale.

(19)  Artikkeli kokonaisuudessaan: http://globalfastenernews.com/main.asp?SectionID=31&SubSectionID=42&ArticleID=11630


LIITE I

YHTEISTYÖSSÄ TOIMINEET VIENTIÄ HARJOITTAVAT TUOTTAJAT, JOTKA EIVÄT SISÄLLY OTOKSEEN

Taric-lisäkoodi A928

Abel Manufacturing Co., Ltd

Shanghai

Autocraft Industrial (Shanghai) Ltd

Shanghai

Changshu Fuxin Fasteners Manufacturing Co., Ltd

Changshu

Changshu Shining Sun Fasteners Manufacturing Co., Ltd

Changshu

Changzhou Oread Fasteners Co., Ltd

Changzhou

Chun Yu (Dongguan) Metal Products Co., Ltd

Dongguan

Cixi Zhencheng Machinery Co., Ltd

Cixi

Dongguan Danny & Kuen Metal & Co., Ltd

Dongguan

Foshan Nanhai Gubang Metal Goods Co., Ltd

Foshan

Gem-year industrial Co., Ltd

Jiashan

Guangzhou Tianhe District Zhonggu Hardware Screw Manufacture

Guangzhou

Haining Xinxin Hardware Standard Tools Co., Ltd

Haining

Haiyan Flymetal Hardware Co., Ltd

Jiaxing

Haiyan Haitang Fasteners Factory

Jiaxing

Haiyan Hardware Standard Parts Co., Ltd

Jiaxing

Haiyan Lianxiang Hardware Products Co., Ltd

Jiaxing

Haiyan Mengshi Screws Co., Ltd

Jiaxing

Haiyan Self-tapping Screws Co., Ltd

Jiaxing

Haiyan Sun's Jianxin Fasteners Co., Ltd

Jiaxing

Haiyan Xinan Standard Fastener Co., Ltd

Jiaxing

Haiyan Xinglong Fastener Co., Ltd

Jiaxing

Hangzhou Everbright Metal Products Co., Ltd

Hangzhou

Hangzhou Spring Washer Co., Ltd

Hangzhou

Hott Metal Part and Fasteners Inc.

Changshu

J. C. Grand (China) Corporation

Jiaxing

Jiangsu Jiangyu Metal Work Co., Ltd

Dongtai

Jiashan Yongda Screw Co., Ltd

Jiashan

Jiaxiang Triumph Hardware Co., Ltd

Haining

Jiaxing Victor Screw Co., Ltd

Jiaxing

Jinan Star Fastener Co., Ltd

Jinan

Jin-Well Auto-parts (zhejiang) Co., Ltd

Jiashan

Kinfast Hardware Co., Ltd

Haining

Ningbo Alliance Screws and Fasteners Co., Ltd

Ningbo

Ningbo Anchor Fasteners Industrial Co., Ltd

Ningbo

Ningbo Dafeng Machinery Co., Ltd

Ningbo

Ningbo Development Zone Yonggang Fasteners Co., Ltd

Ningbo

Ningbo Fastener Factory

Ningbo

Ningbo Haixin Hardware Co., Ltd

Ningbo

Ningbo Haixin Railroad Material Co., Ltd

Ningbo

Ningbo Jinhui Gaoqiang Fastener Co., Ltd

Ningbo

Ningbo Jinpeng High Strength Fastener Co., Ltd

Ningbo

Ningbo Jintai Fastener Co., Ltd

Ningbo

Ningbo Jinwei Standard Parts Co., Ltd

Ningbo

Ningbo Jiulong Fasteners Manufacture Co., Ltd

Ningbo

Ningbo Londex Industrial Co., Ltd

Ningbo

Ningbo Minda Machinery & Electronics Co., Ltd

Ningbo

Ningbo Ningli High-Strength Fastener Co., Ltd

Ningbo

Ningbo Qunli Fastener Manufacture Co., Ltd

Ningbo

Ningbo Special – Wind – Fasteners (China) Co., Ltd

Ningbo

Ningbo Xinxing Fasteners Manufacture Co., Ltd

Ningbo

Ningbo Yonggang Fasteners Co., Ltd

Ningbo

Ningbo Zhenhai Xingyi Fasteners Co., Ltd

Ningbo

Ningbo Zhongbin Fastener Manufacture Co., Ltd

Ningbo

Ningbo Zhongjiang High Strength Bolt Co., Ltd

Ningbo

Robertson Inc. (Jiaxing)

Jiashan

Shanghai Boxed Screw Manufacturing Company Limited

Shanghai

Shanghai Fenggang Precision Inc.

Shanghai

Shanghai Foreign Trade Xiasha No. 2 Woodscrew Factory Co., Ltd

Shanghai

Shanghai Great Diamond Fastener Co., Ltd

Shanghai

Shanghai Hang Hong Metal Products Co., Ltd

Shanghai

Shanghai Hangtou Fasteners Co., Ltd

Shanghai

Shanghai Huaming Hardware Products Co., Ltd

Shanghai

Shanghai Moregood C&F Fastener Co., Ltd

Shanghai

Shanghai Moresun Fasteners Co., Ltd

Shanghai

Shanghai Qingpu Ben Yuan Metal Products Co., Ltd

Shanghai

Shanghai Ren Sheng Standardized Item Manufacture Ltd, Co

Shanghai

Shanghai Shuyuan Woodscrews Factory

Shanghai

Shanghai SQB Automotive Fasteners Company Ltd

Shanghai

Shanghai Tapoo Hardware Co., Ltd

Shanghai

Shanghai Yifan High-Intensity Fasteners Co., Ltd

Shanghai

Shanxi Jiaocheng Zhicheng Foundry Ltd

Jiaocheng

Shenzhen Top United Steel Co., Ltd

Shenzhen

Sundram Fasteners (Zhejiang) Limited

Jiaxing

Sunfast (Jiaxing) Enterprise Co., Ltd

Jiaxing

Suzhou Escort Hardware Manufacturing Co., Ltd

Suzhou

Taicang Rongtong Metal Products Co., Ltd

Taicang

Tangshan Huifeng Standard Component Make Co., Ltd

Tangshan

Tangshan Xingfeng Screws Co., Ltd

Tangshan

Tapoo Metal Products (Shanghai) Co., Ltd

Shanghai

Tianjin Jiuri Manufacture & Trading Co., Ltd

Tianjin

Wenzhou Excellent Hardware Apparatus Packing Co., Ltd

Wenzhou

Wenzhou Junhao Industry Co., Ltd

Wenzhou

Wenzhou Tian Xiang Metal Products Co., Ltd

Wenzhou

Wenzhou Yili Machinery Development Co., Ltd

Wenzhou

Wenzhou Yonggu Fasteners Co., Ltd

Wenzhou

Wuxi Huacheng Fastener Co., Ltd

Wuxi

Wuxi Qianfeng Screw Factory

Wuxi

Xingtai City Ningbo Fasteners Co., Ltd

Xingtai

Yueqing Quintessence Fastener Co., Ltd

Yueqing

Zhejiang Jingyi Standard Components Co., Ltd

Yueqing

Zhejiang New Oriental Fastener Co., Ltd

Jiaxing

Zhejiang Qifeng Hardware Make Co., Ltd

Jiaxing

Zhejiang Rising Fasteners Co., Ltd

Hangzhou

Zhejiang Yonghua Fasteners Co., Ltd

Rui' An

Zhejiang Zhongtong Motorkits Co., Ltd

Shamen

Zhongshan City Jinzhong Fastener Co., Ltd

Zhongshan


LIITE II

Tämän asetuksen 1 artiklan 3 ja 5 kohdassa tarkoitetussa pätevässä kauppalaskussa on oltava kauppalaskun laatineen tahon työntekijän allekirjoittama vakuutus jäljempänä esitettävässä muodossa.

1)

Kauppalaskun laatineen yksikön asiasta vastaavan henkilön nimi ja tehtävänimike.

2)

Seuraava vakuutus:

”Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa tarkoitetut, Euroopan unioniin vietäväksi myydyt kiinnitintuotteet on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), (asianomainen maa). Tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.

(Päiväys ja allekirjoitus)”


Top