14.6.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 213/1

1.

Asian poliittisen taustan, joka esitetään näiden päätelmien liitteessä.

2.

Nuoret, heidän arvonsa, asenteensa ja osaamisensa ovat yhteiskunnalle valtava voimavara. Jatkuvat muutokset sekä yhteiskunnan ja talouden haasteet tekevät demokraattisten arvojen vaalimisesta, nuorten sosiaalisesta osallisuudesta ja aktiivisesta kansalaisuudesta entistäkin tärkeämpiä.

3.

Hiljattaiset terrori-iskut Belgiassa, Ranskassa ja Tanskassa sekä aiemmin Euroopassa tapahtuneet vastaavat kauheudet sekä vihapuheen ja viharikosten (1), propagandan ja väkivaltaisen muukalaisvihan lisääntyminen Euroopassa osoittavat, että yhteiskunnan kaikkien sektorien, nuorisoala mukaan lukien, on kiireellisesti osallistuttava väkivaltaisen radikalisoitumisen (2) torjumiseen, yhteiskunnan vakauden sekä myönteisen ja turvallisen kasvuympäristön ylläpitämiseen.

4.

Väkivaltaiseen radikalisoitumiseen on vastattava ja sitä on torjuttava useilla rintamilla ja samalla on erityisen tärkeää, että sen johdosta nuoriin kohdistuvat uhat ja vaarat tunnistetaan, niitä ehkäistään ja niihin puututaan varhaisilla ja tehokkailla toimenpiteillä ottaen huomioon nuorison kulttuurinen moninaisuus.

5.

Identiteetin kehittymisprosessiin voivat vaikuttaa useat osatekijät, kuten moniongelmainen perhetausta, vertaisryhmät, internet ja sosiaalinen media, poliittinen ympäristö sekä sellaisten nuorisoryhmien asema yhteiskunnassa, jotka kokevat usein syrjintää, nöyryytystä, syrjäytymistä, epäoikeudenmukaisuutta, näköalattomuutta ja turhautumisen tunnetta, mikä voi johtaa väkivaltaiseen radikalisoitumiseen.

6.

Vanhemmat, sisarukset, vertaisryhmät ja muut keskeiset toimijat (3) ovat olennaisen tärkeä tuki identiteetin myönteiselle kehitykselle. Siihen voi kuulua muiden kulttuurien tuntemusta ja toisten kunnioittamista, aktiivista yhteiskuntaan osallistumista mutta myös henkisyyden, uskonnon tai vakaumuksen piirteitä. Se lujittaa tunnetta johonkin kuulumisesta, mitä tarvitaan sen informaation ja ääriajattelun vastapainoksi, joille nuoret henkilöt voivat altistua.

7.

Nuoria olisi kannustettava itsetutkisteluun, empatiakyvyn kehittämiseen sekä oppimaan kriittistä ajattelua, haasteiden ja epävarmuuden kohtaamista sekä epämukavuutta aiheuttavien tilanteiden ja tunteiden käsittelemistä, jotta he kasvaisivat selviytymiskykyisemmiksi ja ylläpitäisivät rakentavia suhteita yhteiskunnan eri ryhmien kanssa.

8.

Nuorten on tunnettava demokratian, tasa-arvon, ihmisarvon kunnioittamisen, ihmisoikeuksien, moniarvoisuuden ja monimuotoisuuden periaatteet ja ymmärrettävä, mitä ne merkitsevät, ja heillä on oltava hyvä media- ja informaatiolukutaito. Tämä edistää kriittistä ajattelua, valveutuneisuutta ja tietoa siitä, kuinka tiedotus voi olla puolueellista ja kuinka väkivaltaiset ääriliikkeet voivat hyödyntää sitä propagandan levittämiseen.

9.

Väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisemiseen tähtäävät toimenpiteet eivät saisi johtaa nuorisoryhmien leimaamiseen ja syrjintään eivätkä synnyttää niihin kohdistuvaa muukalaisvihaa.

10.

Nuorisotyö on avoin ja etsivään toimintaan perustuva palvelu, menetelmä ja väline, joka tähtää kaikkien nuorten identiteetin myönteiseen kehitykseen, tarjoaa epävirallisen ja epämuodollisen ympäristön arvojen, taitojen, osaamisen, kykyjen ja avoimen mielen kehittämiselle, mikä puolestaan auttaa nuoria tunnistamaan ja hallitsemaan tielleen todennäköisesti osuvia vaaroja, väkivaltainen radikalisoituminen mukaan lukien.

11.

Nuorisotyössä sovelletaan laaja-alaista ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa, otetaan nuoret aktiivisesti mukaan ja työskennellään yhdessä nuorten ja nuorisoryhmien kanssa vastausten löytämiseksi heidän kysymyksiinsä ja ongelmiinsa. Tällä tavoin nuorisotyö tarjoaa turvallisen ympäristön, jossa kasvaa, rakentaa identiteettiä, tuntea kuuluvansa johonkin ja altistua myönteisille vertaisvaikutteille, ja se saattaa ehkäistä väkivaltaiseen radikalisoitumiseen johtavaa kielteistä vertaispainetta.

12.

Nuorisoala voi yhteistyössä koulutusalan ja muiden keskeisten sektorien ja toimijoiden kanssa olla ratkaisevan tärkeä osa integroitua ja monialaista lähestymistapaa väkivaltaiseen radikalisoitumiseen puuttumiseksi erityisesti sen varhaisessa vaiheessa. Se voi tukea nuoria heidän kehityksessään ja toiminnassaan, edistää demokratian ja moniarvoisuuden periaatteita, osallisuutta sekä aktiivista kansalaisuutta ja puuttua nuorten elämään vaikuttaviin kielteisiin tekijöihin, kuten syrjintään ja näköalattomuuteen.

13.

Asiaan vaikuttavat eri tekijät, väkivaltaisen radikalisoitumisen monitahoisuus ja sen syvälliset vaikutukset yhteiskuntaan edellyttävät integroitua ja monialaista lähestymistapaa paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. Tässä lähestymistavassa ovat mukana useat eri alat ja toimijat, muun muassa nuorisotyö, nuorisojohtoiset järjestöt ja koulutus.

14.

Integroidussa ja monialaisessa lähestymistavassa nuorisopolitiikka ja nuorisotyö, joissa painotetaan turvallista ja osallistavaa ympäristöä, epävirallista ja arkioppimista sekä ennaltaehkäisyä, olisi sovitettava muiden asiaan liittyvien alojen, kuten varhaisen ilmoittamisen, tehokkaan puuttumisen ja väkivaltaisen radikalisoitumisen torjunnan, periaatteisiin, välineisiin ja toimintaan. Tällä tavoin voidaan luoda johdonmukainen, jäsennelty, keskinäiseen informointiin ja tukeen perustuva nuorisoa, vertaisryhmiä, perheitä ja heidän sosiaalisia verkostojaan koskeva lähestymistapa.

15.

Tällaisessa lähestymistavassa olisi sovellettava eri strategioita radikalisoitumisen asteesta riippuen: yleisistä torjuntastrategioista (4) radikalisoitumisen varhaisessa vaiheessa kohdistetumpaan lähestymistapaan, joka suunnataan tiettyihin ryhmiin tai yksilöihin väkivaltaisen radikalisoitumisen jo tapahduttua. Näin täydennetään monialaiseen toimintaan yhtenä osa-alueena kuuluvan nuorisotyön keskeistä roolia nuorten auttamisessa löytämään tiensä yhteiskunnassa ja heidän varjelemisessaan väkivaltaisen ekstremismin vaaroilta.

16.

Valmistelemaan kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla integroitua ja monialaista lähestymistapaa kaikkien väkivaltaiselle radikalisoitumiselle alttiiden nuorten tavoittamiseksi seuraavin keinoin:

17.

Antamaan nuorisoalalle tarvittaessa tunnustusta ja vahvistamaan sitä sen:

18.

Säilyttämään olemassa olevat ja toimiviksi osoittautuneet kestävät toimet ja käytännöt ja ottamaan käyttöön soveltuvissa tapauksissa nuorille räätälöityjä innovatiivisia ja kestäviä toimenpiteitä ja käytäntöjä, jotka soveltuvat paikalliseen toimintaan, demokraattiseen osallistumiseen, kulttuurien väliseen oppimiseen ja dialogiin, aktiiviseen kansalaisuuteen ja myönteiseen vertaistukeen.

19.

Lisäämään Euroopan tasolla tiedon ja käytäntöjen vaihtoa koskevaa yhteistyötä EU:n puitteissa muun muassa aktiivista kansalaisuutta sekä marginalisoitumisen ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisemistä käsittelevän asiantuntijaryhmän, digitalisoitumista käsittelevän asiantuntijaryhmän, radikalisoitumisen torjunnan verkoston, asianomaisten kolmansien maiden ja Euroopan neuvoston (7) välillä väkivaltaisen radikalisoitumisen estämistä koskevien tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi muun muassa sosiaalista mediaa, vastapropagandaa (8) ja digitaalialan nuorisotyötä hyödyntäen.

20.

Vaihtamaan tietoja ja hyviä käytäntöjä sekä laatimaan tarvittaessa suuntaviivoja integroitua ja monialaista lähestymistapaa edistävien yhteenliittymien tai verkostojen perustamiseksi tavoitteena oppia tekemään yhteistyötä toimivalla, tiiviisti yhteensovitetulla ja yhtenäisellä tavalla ottaen huomioon EU:n kulttuurisen moninaisuuden.

21.

Edistämään vuoropuhelun ja toimivan vastapropagandan kehittämistä väkivaltaiselle radikalisoitumiselle alttiisiin nuoriin yhteydessä olevien vanhempien, sisarusten, vertaisryhmien ja muiden tahojen tukemiseksi ja tiedon tarjontaa olemassa olevista tukijärjestelmistä ja neuvontamahdollisuuksista.

22.

Kehittämään tarvittaessa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla käytettävän oppimateriaalin pohjaksi nuorisotyöntekijöille tarkoitettuja valmennus- ja koulutusohjelmia sen varmistamiseksi, että nuorisotyössä olisi riittävästi ajantasaista tietoa, valveutuneisuutta, välineitä ja osaamista, jotka koskevat:

23.

Edistämään ja tukemaan nuorisotyöntekijöiden, asiantuntijoiden, poliittisten päättäjien ja tutkijoiden vertaisseminaarien järjestämistä, jotta voitaisiin vaihtaa parhaita käytäntöjä ja tietoja siitä, miten väkivaltaista radikalisoitumista koskevaa kysymystä olisi paras lähestyä.

24.

Edistämään, käynnistämään, koordinoimaan, tukemaan ja tuomaan esille väkivaltaista radikalisoitumista koskevien lisätutkimusten tuloksia tarkoituksena lisätä tietoa sellaisista aiheista kuin väkivaltaisen radikalisoitumisen laajuus ja lähtökohdat, siltä suojaavat tekijät, sen syyt sekä siihen liittyvä tieto- ja tunnepohjainen dynamiikka, jotta jäsenvaltiot ja Euroopan unioni voisivat kehittää näyttöön perustuvaa politiikkaa ja käytäntöjä.

25.

Varmistamaan aktiivista kansalaisuutta sekä marginalisoitumisen ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisemistä käsittelevän asiantuntijaryhmän tulosten optimaalisen levittämisen; tulokset tarjoavat integroidun yhteistyön puitteissa nuorisotyöntekijöille sekä sosiaalityötä tekeville järjestöille ja ammattilaisille hyödyllistä opastusta siinä, kuinka tavoittaa väkivaltaiselle radikalisoitumiselle alttiit nuoret ja työskennellä heidän kanssaan.

26.

Tarkastelemaan, kuinka olemassa olevia EU:n ohjelmia, kuten Erasmus+, Luova Eurooppa ja Kansalaisten Eurooppa, voitaisiin parhaiten käyttää eri lähtökohdista tulevien nuorten sosiaalisen osallisuuden tukemiseen ja siten osaltaan ehkäistä radikalisoitumista ja varmistaa nuorisotyön paremmat valmiudet, asiaa koskeva yhteistyö koulutusalan ja muiden asianomaisten sektorien kanssa sekä itse nuorten vaikutusmahdollisuudet.