EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32014R0248

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 248/2014, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014 , asetuksen (EU) N:o 260/2012 muuttamisesta unionin laajuisiin tilisiirtoihin ja suoraveloituksiin siirtymisen osalta ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

EUVL L 84, 20.3.2014, p. 1–3 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2014/248/oj

20.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 84/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) N:o 248/2014,

annettu 26 päivänä helmikuuta 2014,

asetuksen (EU) N:o 260/2012 muuttamisesta unionin laajuisiin tilisiirtoihin ja suoraveloituksiin siirtymisen osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon (1),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 924/2009 (3) ohella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 260/2012 (4) on tärkeä osatekijä sellaisen yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) toteuttamisessa, jolla ei tehdä eroa rajatylittävien ja kansallisten euromääräisten maksujen välillä. Asetuksen (EU) N:o 260/2012 päätavoitteena on siirtyä kansallisista tilisiirto- ja suoraveloitusjärjestelyistä yhdenmukaistettuihin SEPA-tilisiirtoihin ja SEPA-suoraveloituksiin muun muassa antamalla unionin kansalaisille yksilöllinen kansainvälinen pankkitilinumero (IBAN), jota voidaan käyttää kaikkiin euromääräisiin SEPA-tilisiirtoihin ja -suoraveloitustapahtumiin.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 260/2012 mukaisesti SEPAan siirrytään viimeistään 1 päivänä helmikuuta 2014, jotta maksupalveluntarjoajille ja maksupalvelunkäyttäjille jäisi riittävästi aikaa sopeuttaa prosessinsa teknisiin vaatimuksiin, joita SEPA-tilisiirtoihin ja SEPA-suoraveloituksiin siirtyminen edellyttää.

(3)

Komissio ja Euroopan keskuspankki ovat asetuksen (EU) N:o 260/2012 antamisen jälkeen seuranneet tiiviisti SEPAan siirtymisen edistymistä. Jäsenvaltioiden, kansallisten viranomaisten ja markkinatoimijoiden kanssa on pidetty useita kokouksia. Euroopan keskuspankki on säännöllisesti julkaissut SEPAan siirtymistä käsitteleviä edistymiskertomuksia kansallisten keskuspankkien keräämien maksutietojen perusteella. Näistä kertomuksista ilmenee, että useat euroalueen jäsenvaltiot ovat edistyneet hyvin SEPA-tilisiirtoihin siirtymisessä ja että SEPA-tilisiirtojen osuus on niissä nykyään lähes 100 prosenttia. Valtaosa maksupalveluntarjoajista on ilmoittanut täyttävänsä jo SEPA-vaatimukset. Monissa muissa jäsenvaltiossa siirtymäluvut eivät ole kuitenkaan odotusten mukaisia. Tämä koskee erityisesti SEPA-suoraveloituksia.

(4)

Ecofin-neuvosto painotti jälleen 14 päivänä toukokuuta 2013 antamissaan päätelmissä SEPAan siirtymisen tärkeyttä. Todettiin, että SEPAan siirtyminen ei ollut vielä läheskään täysimittaista ja että kaikilta markkinatoimijoilta vaadittaisiin välittömiä toimia, jotta SEPAan siirtyminen saataisiin ajoissa päätökseen. Lisäksi hyväksyttiin toimintasuunnitelma, jossa liikkeenharjoittajia, yrityksiä, pk-yrityksiä ja julkishallintoja kehotettiin toteuttamaan välittömästi tarvittavat konkreettiset toimenpiteet mukauttaakseen prosessinsa ja ilmoittaakseen asiakkailleen IBAN-tietonsa.

(5)

Euroopan keskuspankin, jäsenvaltioiden, niiden kansallisten viranomaisten ja markkinatoimijoiden viime kuukausien aikana tekemistä merkittävistä ponnisteluista huolimatta tuoreimmat siirtymätilastot osoittavat, että SEPA-tilisiirtojen kokonaisosuus on kasvanut kesäkuun 2013 ja marraskuun 2013 välisenä aikana 40 prosentista vain noin 64 prosenttiin, kun taas SEPA-suoraveloitusten kokonaisosuudessa on päästy vain 26 prosenttiin. Kansalliset luvut osoittavat, että monissa jäsenvaltioissa on tapahtunut myönteistä edistymistä, mutta merkittävässä ryhmässä jäsenvaltioita siirtymäluvut ovat huomattavasti odotettua heikompia. Tämän vuoksi on hyvin epätodennäköistä, että kaikki markkinatoimijat täyttäisivät SEPA-vaatimukset viimeistään 1 päivänä helmikuuta 2014.

(6)

Pankkien ja muiden maksupalveluntarjoajien on 1 päivästä helmikuuta 2014 kieltäydyttävä oikeudellisten velvollisuuksiensa vuoksi käsittelemästä tilisiirtoja ja suoraveloituksia, jotka eivät täytä SEPA-vaatimuksia, vaikka ne voisivat teknisesti käsitellä kyseiset maksut nykyisellä tavalla jatkamalla olemassa olevien perinteisten maksujärjestelyjen käyttöä SEPA-tilisiirtojen ja SEPA-suoraveloitusten rinnalla. Jos SEPA-tilisiirtoihin ja SEPA-suoraveloituksiin ei siirrytä kokonaan, näiden maksujen viivästymistä ei voida kokonaan välttää. Tämä voi koskea kaikkia maksupalvelunkäyttäjiä ja erityisesti pk-yrityksiä ja kuluttajia.

(7)

On ensisijaisen tärkeää estää tarpeettomat maksuhäiriöt, jotka johtuvat siitä, että SEPAan siirtymistä ei ole saatu päätökseen viimeistään 1 päivänä helmikuuta 2014. Sen vuoksi maksupalveluntarjoajien olisi sallittava jatkaa rajoitetun ajan maksutapahtumien käsittelyä perinteisillä järjestelyillään SEPA-tilisiirto- ja SEPA-suoraveloitusjärjestelyjen ohella, kuten ne tekevät nykyään. Tästä syystä olisi otettava käyttöön siirtymäkausi, joka antaa mahdollisuuden jatkaa maksujen rinnakkaista käsittelyä eri muodoissa. Nykyisten SEPAan siirtymistä kuvaavien lukujen ja odotetun siirtymänopeuden perusteella on asianmukaista ottaa käyttöön ylimääräinen kertaluonteinen kuuden kuukauden siirtymäkausi. Tämä toimenpide, jolla jatketaan sellaisten perinteisten järjestelmien käyttöä, jotka eivät täytä SEPA-vaatimuksia, olisi katsottava poikkeustoimenpiteeksi, minkä vuoksi sen voimassaoloaika olisi pidettävä mahdollisimman lyhyenä, koska SEPAan siirtyminen on toteutettava nopeasti ja täysimääräisesti yhdentyneiden maksumarkkinoiden kaikkien etujen saavuttamiseksi. Lisäksi on tärkeää rajoittaa ajallisesti kustannuksia, joita maksupalveluntarjoajille koituu perinteisten maksujärjestelyjen käytön jatkamisesta SEPA-järjestelmän rinnalla. Maksupalveluntarjoajat, jotka ovat jo siirtyneet kokonaan SEPAan, voisivat harkita muuntopalvelujen tarjoamista siirtymäkauden aikana sellaisille maksupalvelunkäyttäjille, jotka eivät ole vielä siirtyneet SEPAan. Siirtymäkauden aikana jäsenvaltioiden olisi pidätyttävä määräämästä seuraamuksia sellaisia maksuja käsitteleville maksupalveluntarjoajille, jotka eivät täytä vaatimuksia, sekä maksupalvelunkäyttäjille, jotka eivät ole vielä siirtyneet SEPAan.

(8)

Monet suuret suoraveloitusvälineiden käyttäjät ovat jo ilmoittaneet, että ne aikovat siirtyä SEPAan vähän ennen määräajan päättymistä. Näiden siirtymähankkeiden lykkääminen voisi tilapäisesti kuormittaa tulevia maksuja ja kassavirtoja ja siten myös kyseisten yritysten varoja. Tällainen laajamittainen myöhäinen siirtyminen voisi myös luoda tiettyjä pullonkauloja erityisesti pankeissa ja ohjelmistoyrityksissä, jotka voivat kohdata tiettyjä kapasiteettirajoituksia. Uuden järjestelmään vähittäiseen käyttöönottoon tarkoitettu lisäaika antaisi mahdollisuuden soveltaa asteittaisempaa lähestymistapaa. Markkinatoimijoita, jotka eivät ole vielä ryhtyneet toteuttamaan SEPA-vaatimusten täyttämiseen tarvittavia mukautuksia, kehotetaan käynnistämään ne mahdollisimman pian. Markkinatoimijoiden, jotka ovat jo alkaneet mukauttaa maksuprosessejaan, olisi joka tapauksessa saatettava siirtyminen päätökseen mahdollisimman nopeasti.

(9)

Koska yleisenä tavoitteena on toteuttaa koordinoitu ja yhdennetty siirtyminen, siirtymäkautta on asianmukaista soveltaa sekä SEPA-tilisiirtoihin että SEPA-suoraveloituksiin. Eripituisten siirtymäkausien soveltaminen SEPA-tilisiirtoihin ja SEPA-suoraveloituksiin aiheuttaisi sekaannusta kuluttajien, maksupalveluntarjoajien, pk-yritysten ja muiden maksupalvelunkäyttäjien keskuudessa.

(10)

Jotta taattaisiin oikeusvarmuus ja vältettäisiin asetuksen (EU) N:o 260/2012 soveltamisen keskeytyminen, on välttämätöntä, että tämä asetus tulee voimaan kiireellisesti ja että sitä sovelletaan taannehtivasti 31 päivästä tammikuuta 2014.

(11)

Asian kiireellisyyden vuoksi olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta.

(12)

Sen vuoksi asetus (EU) N:o 260/2012 olisi muutettava tämän mukaisesti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EU) N:o 260/2012 16 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Poiketen siitä, mitä 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, maksupalveluntarjoajat voivat jatkaa 1 päivään elokuuta 2014 euromääräisten maksutapahtumien käsittelyä sellaisissa muodoissa, jotka poikkeavat tilisiirroissa ja suoraveloituksissa tämän asetuksen mukaisesti vaadituista muodoista.

Jäsenvaltioiden on sovellettava 11 artiklan mukaisesti vahvistettuja, 6 artiklan 1 ja 2 kohdan rikkomisiin sovellettavia seuraamuksia koskevia sääntöjä 2 päivästä elokuuta 2014.

Poiketen siitä, mitä 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat sallia, että maksupalveluntarjoajat tarjoavat maksupalvelunkäyttäjille 1 päivään helmikuuta 2016 asti kansallisia maksutapahtumia koskevia muuntopalveluja, joiden avulla maksupalvelunkäyttäjät, jotka ovat kuluttajia, voivat edelleen käyttää BBAN-tilinumeroa liitteen 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun maksutilitunnisteen sijaan, edellyttäen että yhteentoimivuus on varmistettu muuntamalla maksajan ja maksunsaajan BBAN-tilinumero teknisesti ja turvallisesti liitteen 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuksi maksutilitunnisteeksi. Tämä maksutilitunniste on toimitettava maksun käynnistävälle maksupalvelunkäyttäjälle tarvittaessa ennen maksun suorittamista. Maksupalveluntarjoajat eivät tällaisessa tapauksessa saa periä maksupalvelunkäyttäjiltä mitään näihin muuntopalveluihin suoraan tai välillisesti liittyviä maksuja.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan taannehtivasti 31 päivästä tammikuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 26 päivänä helmikuuta 2014.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

D. KOURKOULAS


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 4. helmikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 18. helmikuuta 2014.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 924/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, rajatylittävistä maksuista yhteisössä ja asetuksen (EY) N:o 2560/2001 kumoamisesta (EUVL L 266, 9.10.2009, s. 11).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 260/2012, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012, euromääräisiä tilisiirtoja ja suoraveloituksia koskevista teknisistä ja liiketoimintaa koskevista vaatimuksista sekä asetuksen (EY) N:o 924/2009 muuttamisesta (EUVL L 94, 30.3.2012, s. 22).


Top