EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32000D0728

2000/728/EY: Komission päätös, tehty 10 päivänä marraskuuta 2000, yhteisön ympäristömerkin hakemusmaksun ja vuosimaksun vahvistamisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2000) 3279) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

OJ L 293, 22.11.2000, p. 18–19 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)
Special edition in Czech: Chapter 15 Volume 005 P. 243 - 244
Special edition in Estonian: Chapter 15 Volume 005 P. 243 - 244
Special edition in Latvian: Chapter 15 Volume 005 P. 243 - 244
Special edition in Lithuanian: Chapter 15 Volume 005 P. 243 - 244
Special edition in Hungarian Chapter 15 Volume 005 P. 243 - 244
Special edition in Maltese: Chapter 15 Volume 005 P. 243 - 244
Special edition in Polish: Chapter 15 Volume 005 P. 243 - 244
Special edition in Slovak: Chapter 15 Volume 005 P. 243 - 244
Special edition in Slovene: Chapter 15 Volume 005 P. 243 - 244
Special edition in Bulgarian: Chapter 15 Volume 006 P. 161 - 162
Special edition in Romanian: Chapter 15 Volume 006 P. 161 - 162
Special edition in Croatian: Chapter 15 Volume 013 P. 9 - 10

Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 03/06/2003

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2000/728/oj

32000D0728

2000/728/EY: Komission päätös, tehty 10 päivänä marraskuuta 2000, yhteisön ympäristömerkin hakemusmaksun ja vuosimaksun vahvistamisesta (tiedoksiannettu numerolla K(2000) 3279) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

Virallinen lehti nro L 293 , 22/11/2000 s. 0018 - 0019


Komission päätös,

tehty 10 päivänä marraskuuta 2000,

yhteisön ympäristömerkin hakemusmaksun ja vuosimaksun vahvistamisesta

(tiedoksiannettu numerolla K(2000) 3279)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2000/728/EY)

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon tarkistetusta yhteisön ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä 17 päivänä heinäkuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1980/2000(1) ja erityisesti sen 12 artiklan ja liitteen V,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Asetuksen (EY) N:o 1980/2000 12 artiklan mukaan ympäristömerkin myöntämistä koskevan hakemuksen käsittelystä on suoritettava hakemusmaksu, ja lisäksi hakijan on suoritettava ympäristömerkin käytöstä vuosimaksu.

(2) Asetuksen (EY) N:o 1980/2000 12 artiklan mukaan komissio vahvistaa hakemus- ja vuosimaksut asetuksen liitteen V mukaisesti ja asetuksen 17 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

(3) Asetuksen (EY) N:o 1980/2000 liitteen V mukaan hakemusmaksun osalta vahvistetaan vähimmäis- ja enimmäismaksu ja pk-yritysten(2) sekä kehitysmaiden tuotevalmistajien ja palvelujen tarjoajien hakemusmaksua alennetaan vähintään 25 prosentilla.

(4) Asetuksen (EY) N:o 1980/2000 liitteen V mukaan vuosimaksu lasketaan ympäristömerkin saaneen tuotteen vuosittaisen yhteisössä tapahtuvan myynnin perusteella ja vuosimaksun osalta vahvistetaan vähimmäis- ja enimmäismaksu.

(5) Asetuksen (EY) N:o 1980/2000 liitteen V mukaan pk-yritysten sekä kehitysmaiden tuotevalmistajien ja palvelujen tarjoajien vuosimaksua alennetaan vähintään 25 prosentilla.

(6) Asetuksen (EY) N:o 1980/2000 liitteen V mukaan hakijoille, joilla on yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän (EMAS) tai ISO 14001 -standardin mukainen sertifiointi, voidaan myöntää lisäalennuksia vuosimaksuun.

(7) Asetuksen (EY) N:o 1980/2000 liitteen V mukaan muita alennuksia voidaan tarvittaessa myöntää mainitun asetuksen 17 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

(8) Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 1980/2000 17 artiklalla perustetun komitean antaman lausunnon mukaiset,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1. Ympäristömerkin myöntämistä koskevan hakemuksen käsittelystä on suoritettava hakemusmaksu.

2. Hakemusmaksun vähimmäismäärä on 300 euroa. Hakemusmaksun enimmäismäärä on 1300 euroa.

3. Pk-yritysten sekä kehitysmaiden tuotevalmistajien ja palvelujen tarjoajien hakemusmaksua alennetaan 25 prosentilla. Maksun alennukset ovat kasautuvia, ja niitä sovelletaan myös hakemusmaksun vähimmäis- ja enimmäismäärään.

2 artikla

1. Kukin hakija, jolle on myönnetty ympäristömerkki, maksaa merkin käytöstä vuosimaksun merkin myöntäneelle toimivaltaiselle elimelle.

2. Maksun kattama aika alkaa päivästä, jona ympäristömerkki myönnettiin hakijalle.

3. Jos tuote, jolle ympäristömerkki on myönnetty, on jokin tavara, sen vuosittaisen myynnin arvo määritetään vapaasti tehtaalla -hintojen perusteella. Jos kyseessä on palvelu, vuosittaisen myynnin arvo määritetään palvelun myyntihinnan perusteella.

4. Vuosimaksun suuruus on 0,15 prosenttia ympäristömerkin saaneen tuotteen vuosittaisen myynnin arvosta yhteisössä.

5. Vuosimaksun vähimmäismäärä hakijaa kohti on 500 euroa tuoteryhmältä. Vuosimaksun enimmäismäärä hakijaa kohti on 25000 euroa tuoteryhmältä.

6. Pk-yritysten sekä kehitysmaiden tuotevalmistajien ja palvelujen tarjoajien vuosimaksua alennetaan 25 prosentilla. Maksun alennukset ovat kasautuvia.

7. Niiden hakijoiden vuosimaksua, joilla on yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmän (EMAS) tai ISO 14001 -standardin mukainen sertifiointi, alennetaan 15 prosentilla. Tätä alennusta sovelletaan sillä edellytyksellä, että hakija sitoutuu nimenomaisesti ympäristöpolitiikassaan huolehtimaan ympäristömerkin saaneiden tuotteidensa vastaavuudesta ympäristömerkin myöntämisperusteiden kanssa koko sopimuksen voimassaolon ajan ja että tämä sitoumus sisällytetään asianmukaisesti sen yksityiskohtaisiin ympäristötavoitteisiin. Hakijoiden, joilla on ISO 14001 -sertifiointi, on osoitettava vuosittain, että ne noudattavat tätä sitoumusta. Niiden hakijoiden, joilla on EMAS:n mukainen sertifiointi, on toimitettava jäljennös vuosittain todennetusta ympäristöselonteostaan.

8. Toimivaltaiset elimet voivat myöntää kussakin yhteisön jäsenvaltiossa enintään 25 prosentin alennuksen enintään kolmelle ensimmäiselle hakijalle, joille myönnetään tietyn tuoteryhmän ympäristömerkki.

9. Kaikki edellä mainitut alennukset ovat kasautuvia, ja niitä sovelletaan myös vuosimaksun enimmäis- ja vähimmäismäärään; ne saavat kuitenkin olla yhteensä enintään 50 prosenttia maksusta.

10. Sellaisten tuotteiden osalta, joiden välituotteista on jo maksettu vuosimaksu, maksetaan ainoastaan maksu, joka vastaa tuotteiden vuosittaisen myynnin arvoa sen jälkeen kun siitä on vähennetty kyseisten välituotteiden kustannusarvo.

3 artikla

Hakemusmaksuun tai vuosimaksuun eivät sisälly sellaisista testauksista ja todentamisesta aiheutuvat kustannukset, jotka voivat olla tarpeen hakemuksissa tarkoitettujen tuotteiden osalta. Hakijat vastaavat itse testaus- ja todentamiskustannuksista.

4 artikla

Ympäristömerkin käyttöä koskevia sopimuksia, jotka on tehty ennen tämän päätöksen voimaantuloa, voidaan merkin käyttöoikeuden haltijan pyynnöstä muuttaa siten, että niissä otetaan huomioon tämän päätöksen säännökset.

5 artikla

Kun yhteisö vahvistaa tai tarkistaa Euroopan unionin ympäristömerkkijärjestelmän piiriin kuuluvia tuoteryhmiä asetuksen (EY) N:o 1980/2000 6 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti; tästä voi aiheutua muutoksia siihen, kuinka tätä kustannukset ja maksut vahvistavaa päätöstä sovelletaan yksittäiseen tuoteryhmään. Tällaisista muutoksista olisi säädettävä nimenomaisesti päätöksessä, jolla vahvistetaan kyseistä tuoteryhmää koskevat ekologiset arviointiperusteet.

6 artikla

Kumotaan yhteisön ekotuotemerkkiä koskevien kustannusten ja maksujen suuntaviivoista 13 päivänä toukokuuta 1993 tehty komission päätös 93/326/ETY(3).

7 artikla

Komissio voi tarkastella ja arvioida tämän päätöksen täytäntöönpanoa kahden vuoden kuluessa sekä ehdottaa sen mukauttamista tarvittavalla tavalla.

8 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 10 päivänä marraskuuta 2000.

Komission puolesta

Margot Wallström

Komission jäsen

(1) EYVL L 237, 21.9.2000, s. 1.

(2) Sellaisina kuin ne on määritelty komission suosituksessa 96/280/EY (EYVL L 107, 30.4.1996, s. 4).

(3) EYVL L 129, 27.5.1993, s. 23.

Top