EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 01996L0071-20200730
Directive 96/71/EC of the European Parliament and of the Council of 16 December 1996 concerning the posting of workers in the framework of the provision of services
Consolidated text: Euroopan Parlamentin ja Neuvoston Direktiivi 96/71/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1996, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon
Euroopan Parlamentin ja Neuvoston Direktiivi 96/71/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1996, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon
01996L0071 — FI — 30.07.2020 — 001.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 96/71/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1996, (EUVL L 018 21.1.1997, s. 1) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
|
L 173 |
16 |
9.7.2018 |
||
Oikaistu:
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 96/71/EY,
annettu 16 päivänä joulukuuta 1996,
palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon
1 artikla
Kohde ja soveltamisala
-1. Tällä direktiivillä varmistetaan lähetettyjen työntekijöiden suojelu palvelujen tarjoamisen vapauteen liittyvän lähetettynä olon ajan vahvistamalla työoloja ja työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelua koskevat pakolliset säännökset, joita on noudatettava.
-1 a. Tämä direktiivi ei vaikuta millään tavoin jäsenvaltioissa ja unionin tasolla tunnustettujen perusoikeuksien käyttämiseen, mukaan lukien oikeus tai vapaus ryhtyä lakkoon tai muuhun jäsenvaltioiden työmarkkinajärjestelmien piiriin kuuluvaan toimeen, kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti. Se ei vaikuta myöskään oikeuteen neuvotella, tehdä ja panna täytäntöön työehtosopimuksia tai oikeuteen ryhtyä työtaistelutoimiin kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti.
1. Tätä direktiiviä sovelletaan jäsenvaltioon sijoittautuneisiin yrityksiin, jotka tarjotessaan valtioiden välillä palveluja lähettävät 3 kohdan mukaisesti työntekijöitä työhön toisen jäsenvaltion alueelle.
2. Tätä direktiiviä ei sovelleta kauppamerenkulkua harjoittaviin yrityksiin aluksilla työskentelevän henkilökunnan osalta.
3. Tätä direktiiviä sovelletaan, kun 1 kohdassa tarkoitetut yritykset toteuttavat jotain seuraavista valtioiden välisistä toimenpiteistä:
työntekijän lähettäminen työhön yrityksen lukuun ja sen johdolla jäsenvaltion alueelle kyseisen yrityksen ja asianomaisessa jäsenvaltiossa toimivan palvelujen vastaanottajan välillä tehdyn sopimuksen nojalla, jos lähettävän yrityksen ja työntekijän välillä on työsuhde työntekijän lähetettynä olon ajan, tai
työntekijän lähettäminen jäsenvaltion alueelle työkomennukselle yritysryhmään kuuluvaan toimipaikkaan tai yritykseen, jos lähettävän yrityksen ja työntekijän välillä on työsuhde työntekijän lähetettynä olon ajan, tai
kun kyse on tilapäistä työvoimaa välittävästä yrityksestä tai työvoiman vuokrausta harjoittavasta yrityksestä, työntekijän lähettäminen jonkin jäsenvaltion alueelle sijoittautuneen tai siellä toimintaansa harjoittavan yrityksen käyttöön, jos tilapäistä työvoimaa välittävän yrityksen tai työvoiman vuokrausta harjoittavan yrityksen ja työntekijän välillä on työsuhde työntekijän lähetettynä olon ajan.
Jos tilapäistä työvoimaa välittävän yrityksen tai työvoiman vuokrausta harjoittavan yrityksen c alakohdassa tarkoitettuun käyttäjäyritykseen vuokraaman työntekijän on tehtävä työtä tilanteessa, jossa käyttäjäyritys a, b tai c alakohdassa tarkoitetulla tavalla tarjoaa palveluja valtioiden välisesti muun jäsenvaltion alueella kuin sen, jossa työntekijä tavallisesti työskentelee tilapäistä työvoimaa välittävälle yritykselle, työvoiman vuokrausta harjoittavalle yritykselle tai käyttäjäyritykselle, työntekijä katsotaan lähetetyksi kyseisen jäsenvaltion alueelle sen tilapäistä työvoimaa välittävän yrityksen tai työvoiman vuokrausta harjoittavan yrityksen toimesta, jonka kanssa työntekijä on työsuhteessa. Tilapäistä työvoimaa välittäväksi yritykseksi tai työvoiman vuokrausta harjoittavaksi yritykseksi katsotaan 1 kohdassa tarkoitettu yritys, ja sen on noudatettava kaikilta osin tämän direktiivin ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/67/EU ( 1 ) asiaankuuluvia säännöksiä.
Käyttäjäyrityksen on ilmoitettava toisessa alakohdassa tarkoitetusta työstä sille tilapäistä työvoimaa välittävälle yritykselle tai työvoiman vuokrausta harjoittavalle yritykselle, josta työntekijä vuokrattiin, hyvissä ajoin ennen työn alkamista.
4. Muuhun kuin jäsenvaltioon sijoittautuneet yritykset eivät voi saada suotuisampaa kohtelua kuin jäsenvaltioon sijoittautuneet yritykset.
2 artikla
Määritelmä
1. Tässä direktiivissä lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka rajoitetun ajan tekee työtään muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jonka alueella hän tavallisesti työskentelee.
2. Tässä direktiivissä työntekijän käsite on sama kuin se, jota sovelletaan sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jonka alueelle työntekijä on lähetetty työhön.
3 artikla
Työehdot ja -olot
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava työsuhteeseen sovellettavasta lainsäädännöstä riippumatta, että 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yritykset takaavat yhdenvertaisen kohtelun nojalla niiden alueelle työhön lähetetyille työntekijöille seuraavien seikkojen osalta työehdot, jotka vahvistetaan siinä jäsenvaltiossa, jossa työ tehdään:
enimmäistyöajat ja vähimmäislepoajat;
palkallisen vuosiloman vähimmäiskesto;
korvaus, mukaan lukien ylityökorvaus; tätä alakohtaa ei sovelleta ammatillisiin lisäeläkejärjestelmiin;
työntekijöiden vuokraamista koskevat ehdot, erityisesti kun kyseessä on tilapäistyövoimaa välittävien yritysten suorittama työntekijöiden vuokraaminen;
työterveys, työturvallisuus ja työhygienia;
raskaana olevien naisten ja äskettäin synnyttäneiden naisten sekä lasten ja nuorten työehtoihin sovellettavat suojatoimenpiteet;
miesten ja naisten tasa-arvoinen kohtelu sekä muut syrjintäkieltoa koskevat säännökset;
työntekijöiden majoitusolosuhteet, kun työnantaja järjestää majoituksen muualla kuin tavanomaisessa työpaikassaan työskenteleville työntekijöille;
lisät tai korvaukset, joilla katetaan ammatillisista syistä poissa kotoa työskentelevien työntekijöiden matka-, ruokailu- ja majoituskustannukset.
Edellä olevaa i alakohtaa sovelletaan lähetettyjen työntekijöiden matka-, ruokailu- ja majoituskustannuksiin ainoastaan silloin, kun heidän edellytetään matkustavan tavanomaiselle työpaikalleen ja takaisin siinä jäsenvaltiossa, jonka alueelle heidät on lähetetty työhön, tai kun työnantaja lähettää työntekijät tilapäisesti kyseiseltä tavanomaiselta työpaikaltaan toiseen työpaikkaan.
Tässä direktiivissä käsite ’korvaus’ määritellään sen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti, jonka alueelle työntekijä lähetetään, ja sillä tarkoitetaan kaikkia kansallisen lain, asetuksen tai hallinnollisen määräyksen taikka kyseisessä jäsenvaltiossa yleisesti sovellettaviksi julistettujen tai muuten 8 kohdan mukaisesti sovellettavien työehtosopimusten tai välitystuomioiden mukaisesti pakollisia korvauksen muodostavia tekijöitä.
Vaikuttamatta direktiivin 2014/67/EU 5 artiklan soveltamiseen jäsenvaltioiden on julkaistava kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti ilman tarpeetonta viivytystä ja avoimesti kyseisessä artiklassa tarkoitetulla yhdellä virallisella kansallisella verkkosivustolla tiedot työehdoista, mukaan lukien tämän kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetut korvauksen muodostavat tekijät sekä kaikki työehdot tämän artiklan 1 a kohdan mukaisesti.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhdellä virallisella kansallisella verkkosivustolla julkaistava tieto on täsmällistä ja ajantasaista. Komissio julkaisee verkkosivustollaan virallisten kansallisten verkkosivustojen osoitteet.
Jos yhdellä virallisella kansallisella verkkosivustolla olevissa tiedoissa ei direktiivin 2014/67/EU 5 artiklan vastaisesti ilmoiteta, mitä työehtoja on sovellettava, tämä on otettava kansallista lainsäädäntöä ja/tai käytäntöä noudattaen huomioon määriteltäessä seuraamuksia tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomisesta siinä laajuudessa kuin direktiivin oikeasuhteisuuden varmistamiseksi on välttämätöntä.
1 a. Jos lähettämiskauden tosiasiallinen kesto ylittää 12 kuukautta, jäsenvaltioiden on varmistettava työsuhteeseen sovellettavasta lainsäädännöstä riippumatta, että 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yritykset takaavat yhdenvertaisen kohtelun nojalla niiden alueelle työhön lähetetyille työntekijöille tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen työehtojen lisäksi kaikki sovellettavat työehdot, jotka vahvistetaan siinä jäsenvaltiossa, jossa työ tehdään:
Tämän kohdan ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta seuraaviin:
työsopimuksen tekemistä ja päättämistä koskevat menettelyt, muodollisuudet ja ehdot, mukaan lukien kilpailukieltolausekkeet;
ammatilliset lisäeläkejärjestelmät.
Jos palveluntarjoaja toimittaa perustellun ilmoituksen, jäsenvaltion, jossa palvelu tarjotaan, on pidennettävä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu ajanjakso 18 kuukauteen.
Jos 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yritys korvaa lähetetyn työntekijän toisella samaa työtä samassa paikassa tekevällä lähetetyllä työntekijällä, lähettämiskauden kesto on tätä kohtaa sovellettaessa asianomaisten yksittäisten lähetettyjen työntekijöiden lähettämiskausien yhteenlaskettu kesto.
Tämän kohdan neljännessä alakohdassa tarkoitettu käsite ”sama työ samassa paikassa” on vahvistettava ottaen huomioon muun muassa tarjottavan palvelun luonne, suoritettava työ ja työpaikan osoite (osoitteet).
1 b. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että 1 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetut yritykset varmistavat lähetetyille työntekijöille samat työehdot, joita sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/104/EY ( 2 ) 5 artiklan mukaisesti sellaisen työvoiman vuokrausyrityksen vuokratyöntekijöihin, joka on sijoittautunut jäsenvaltioon, jossa työ tehdään.
Käyttäjäyrityksen on ilmoitettava 1 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetuille yrityksille työehdoista, joita se soveltaa työoloihin ja korvaukseen tämän kohdan ensimmäisen alakohdan soveltamisalaan kuuluvilta osin.
2. Kun kyse on tavaran ensimmäisestä kokoamis- ja/tai asennustyöstä, joka on olennainen osa tavaran toimitussopimusta ja välttämättömiä toimitetun tavaran saattamiseksi käyttökuntoon ja jonka suorittavat tavaran toimittaneen yrityksen ammatti- ja/tai erikoistyöntekijät, 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohtaa ei sovelleta, jos lähetettynä olon kesto on enintään kahdeksan päivää.
Tätä säännöstä ei sovelleta liitteessä mainittuihin rakennusalan toimintoihin.
3. Jäsenvaltiot voivat työmarkkinaosapuolia kuultuaan kunkin jäsenvaltion tapojen ja käytäntöjen mukaisesti päättää olla soveltamatta 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan säännöksiä 1 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, jos lähetettynä olon kesto on enintään yksi kuukausi.
4. Jäsenvaltiot voivat kansallisen lainsäädäntönsä ja/tai käytäntönsä mukaisesti säätää tai määrätä, että 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan säännöksistä voidaan poiketa 1 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ja että tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta jäsenvaltion päätöksestä voidaan poiketa yhtä tai useampaa toimialaa koskevan, 8 kohdassa tarkoitetun työehtosopimuksen nojalla, jos lähetettynä olon kesto on enintään yksi kuukausi.
5. Jäsenvaltiot voivat 1 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa säätää tai määrätä poikkeuksen myöntämisestä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdan säännöksiin suoritettavien töiden vähäisen laajuuden perusteella.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua mahdollisuutta käyttävien jäsenvaltioiden on vahvistettava yksityiskohtaiset edellytykset, jotka suoritettavien töiden on täytettävä, jotta niitä voidaan pitää ”laajuudeltaan vähäisinä”.
6. Lähetettynä olon kesto lasketaan lähettämisen alusta lukien yhden vuoden viitekaudesta.
Vuoden viitekautta laskettaessa otetaan huomioon kaikki mahdolliset aikaisemmat jaksot, joiden aikana kyseisessä työssä on työskennellyt lähetetty työntekijä.
7. Mitä 1–6 kohdassa säädetään, ei estä työntekijöille suotuisampien työehtojen soveltamista.
Lähetettynä olosta maksettavat lisät on katsottava osaksi korvausta, ellei niitä makseta korvauksena lähetettynä olosta tosiasiallisesti aiheutuneista kustannuksista, kuten matka-, ruokailu- ja majoituskustannuksista. ►C1 Vaikuttamatta 1 kohdan ensimmäisen alakohdan i alakohdan soveltamiseen työnantajan on korvattava tällaiset kustannukset lähetetylle työntekijälle tämän työsuhteeseen sovellettavan kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti. ◄
Jos työsuhteeseen sovellettavissa työehdoissa ei määritetä, maksetaanko lähetettynä olosta maksettava lisä korvauksena lähetettynä olosta tosiasiallisesti aiheutuneista kustannuksista, ja jos näin on, mitkä lisän tekijät maksetaan korvauksena lähetettynä olosta tosiasiallisesti aiheutuneista kustannuksista tai ovat osa korvausta, lisä kokonaisuudessaan on katsottava maksetuksi korvauksena kustannuksista.
8. Yleisesti sovellettaviksi julistetuilla työehtosopimuksilla tai välitystuomioilla tarkoitetaan työehtosopimuksia tai välitystuomioita, joita kaikkien asianomaista toimialaa tai elinkeinoa edustavien tai kaikkien kyseisten työehtosopimusten tai tuomioiden alueelliseen soveltamisalaan kuuluvien yritysten on noudatettava.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun työehtosopimusten tai välitystuomioiden yleissitovaksi julistamista koskevan järjestelmän puuttuessa tai sellaisen ohella jäsenvaltiot voivat näin päättäessään käyttää perustana:
Jos niiden soveltaminen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin yrityksiin takaa tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa lueteltujen seikkojen osalta ja soveltuvin osin lähetetyille työntekijöille tämän artiklan 1 a kohdan mukaisesti taattujen työehtojen osalta kyseisten yritysten ja muiden tässä alakohdassa tarkoitettujen samanlaisessa asemassa olevien yritysten yhdenvertaisen kohtelun.
Kohtelun katsotaan olevan tämän artiklan mukaisesti yhdenvertaista, jos:
9. Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yritykset takaavat 1 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetuille työntekijöille tämän artiklan 1 b kohdassa tarkoitettujen työehtojen lisäksi muut ehdot, joita sovelletaan tilapäisiin työntekijöihin siinä jäsenvaltiossa, jossa työ tehdään.
10. Tämä direktiivi ei estä jäsenvaltioita perussopimusten mukaisesti soveltamasta kansallisiin yrityksiin ja muiden jäsenvaltioiden yrityksiin yhdenvertaisen kohtelun nojalla muita kuin 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja seikkoja koskevia työehtoja, siltä osin kuin kyse on yleiseen järjestykseen liittyvistä säännöksistä.
4 artikla
Yhteistyö tietojen toimittamisessa
1. Jäsenvaltioiden on nimettävä tämän direktiivin täytäntöönpanoa varten kansallisen lainsäädäntönsä ja/tai käytäntönsä mukaisesti yksi tai useampi yhteysvirasto taikka yksi tai useampi toimivaltainen kansallinen taho.
2. Jäsenvaltioiden on säädettävä tai määrättävä yhteistyöstä niiden toimivaltaisten viranomaisten tai elinten, mukaan lukien julkiset viranomaiset, kesken, jotka kansallisen lainsäädännön mukaan ovat vastuussa 3 artiklassa tarkoitettujen työehtojen valvonnasta, myös unionin tasolla. Tällaiseen yhteistyöhön kuuluu erityisesti vastaaminen kyseisten viranomaisten tai elinten perusteltuihin tiedonsaantipyyntöihin, jotka koskevat valtiosta toiseen tapahtuvaa työntekijöiden käyttöön asettamista, ja puuttuminen ilmeisiin väärinkäytöksiin tai mahdollisesti laittomaan toimintaan, kuten työntekijöiden lähettämiseen liittyvän valtioiden välillä harjoitetun pimeän työn ja näennäisen itsenäisen ammatinharjoittamisen tapauksiin. Jos sen jäsenvaltion, josta työntekijä on lähetetty työhön, toimivaltaisella viranomaisella tai elimellä ei ole sen jäsenvaltion, jonka alueelle työntekijä lähetetään, toimivaltaisen viranomaisen tai elimen pyytämää tietoa, sen on pyrittävä saamaan kyseiset tiedot tuon jäsenvaltion muilta viranomaisilta tai elimiltä. Jos tällaisten tietojen toimittamisessa jäsenvaltiolle, jonka alueelle työntekijä lähetetään, on jatkuvasti viivästyksiä, asiasta on tiedotettava komissiolle, ja se ryhtyy aiheellisiin toimenpiteisiin.
Komissio ja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut viranomaiset toimivat kiinteässä yhteistyössä 3 artiklan 10 kohdassa mahdollisesti ilmenevien vaikeuksien tutkimiseksi.
Keskinäistä hallinnollista apua annetaan maksuitta.
3. Kunkin jäsenvaltion on toteutettava aiheelliset toimenpiteet, jotta 3 artiklassa tarkoitettuja työehtoja ja -oloja koskevat tiedot olisivat yleisesti saatavilla.
4. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle 1 kohdassa tarkoitetut yhteysvirastot ja/tai toimivaltaiset tahot.
5 artikla
Seuranta, valvonta ja täytäntöönpano
Jäsenvaltio, jonka alueelle työntekijä lähetetään, ja lähettävä jäsenvaltio ovat vastuussa tässä direktiivissä ja direktiivissä 2014/67/EU säädettyjen velvollisuuksien seurannasta, valvonnasta ja täytäntöönpanosta, ja niiden on toteutettava aiheellisia toimenpiteitä tapauksissa, joissa tätä direktiiviä ei noudateta.
Jäsenvaltioiden on vahvistettava sääntöjä tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomisiin sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.
Jäsenvaltioiden on varmistettava erityisesti, että työntekijöillä ja/tai työntekijöiden edustajilla on käytettävissään riittävät menettelyt tämän direktiivin mukaisten velvollisuuksien täyttämiseksi.
Jos jäsenvaltion direktiivin 2014/67/EU 4 artiklan nojalla tekemän kokonaisarvioinnin perusteella todetaan, että yritys on epäasianmukaisesti tai vilpillisesti antanut sen vaikutelman, että työntekijän tilanne kuuluu tämän direktiivin soveltamisalaan, kyseisen jäsenvaltion on varmistettava, että työntekijään sovelletaan asiaankuuluvaa lainsäädäntöä ja käytäntöä.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämä artikla ei aiheuta sitä, että asianomaiseen työntekijään sovelletaan epäsuotuisampia työehtoja kuin lähetettyihin työntekijöihin.
6 artikla
Tuomioistuimen toimivalta
Edellä 3 artiklassa taattujen työehtoja ja -oloja koskevien oikeuksien toteuttamiseksi voidaan nostaa kanne siinä jäsenvaltiossa, jonka alueelle työntekijä on tai oli lähe tetty työhön, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeutt tarvittaessa nostaä jossain toisessa valtiossa kanne voi massa olevien tuomioistuimen toimivaltaa koskevie kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti.
7 artikla
Täytäntöönpano
Jäsenvaltioiden on annettava tämän direktiivin noudatta misen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset mää räykset viimeistään 16 päivänä joulukuuta 1999. Niide on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitat tava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällaine viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden o säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
8 artikla
Komission suorittama uudelleentarkastelu
Viimeistään 16 päivänä joulukuuta 2001 komissio tarkas telee uudelleen tämän direktiivin soveltamista koskevi yksityiskohtaisia sääntöjä tehdäkseen tarvittaessa neuvc stolle ehdotukset tarpeellisista muutoksista.
9 artikla
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
LIITE
Edellä 3 artiklan 2 kohdassa mainitut toiminnot sisältävät kaikki rakennusalan työt, jotka koskevat varsinaista rakentamista, korjaamista, kunnostamista, rakennuksien muuttamista tai hajottamista ja erityisesti seuraavia töitä:
Kaivaminen
Maansiirto
Varsinainen rakentaminen
Valmisosien asentaminen ja purkaminen
Perustyöt tai varustaminen
Muutostyöt
Kunnostaminen
Korjaaminen
Purkaminen
Hajottaminen
Kunnossapito
Huolto, maalaus ja puhdistus
Peruskorjaus.
( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/67/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta sekä hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta (EUVL L 159, 28.5.2014, s. 11).
( 2 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/104/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, vuokratyöstä (EUVL L 327, 5.12.2008, s. 9).