EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 6.9.2017

COM(2017) 467 final

KOMISSION KERTOMUS

KOMISSION VIIDES KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-
NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

eurooppalaisen raja- ja merivartioston toimintavalmiuteen saattamisesta

1.EUROOPPALAINEN RAJA- JA MERIVARTIOSTO – EUROOPAN YHDENNETYN RAJATURVALLISUUDEN TOTEUTUS

Euroopan unionin ulkorajojen tehokas suojelu on edelleen keskeinen edellytys normaalille toiminnalle Schengen-alueella, jonka sisärajoja ei valvota, ja Euroopan muuttoliikeagendan täytäntöönpanolle. Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen, jäljempänä ’asetus’, tultua voimaan 11 kuukautta sitten sen täytäntöönpanoa on pyritty jatkuvasti vauhdittamaan erityisesti saattamalla Euroopan raja- ja merivartiovirasto, jäljempänä ’virasto’, täyteen toimintavalmiuteen mahdollisimman pian. Komissio on raportoinut asian edistymisestä säännöllisesti.

Tässä kertomuksessa tarkastellaan kesäkuun 2017 jälkeen tapahtunutta edistystä. Saavutetun edistyksen perusteella kertomuksessa mainitaan tärkeimmät toimet, joihin viraston, komission ja jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tulevien kuukausien aikana.

Muutamia Schengen-valtioita 1 koskevissa arvioinneissa havaittujen haavoittuvuustekijöiden poistamista koskevat suositukset on lähetetty asianomaisille valtioille, jotka ovat puolestaan toimittaneet asiaa koskevat toimintasuunnitelmansa.

Virasto on jatkanut simulaatioita ja kehittymässä olevien uhkien arvioimista, jotta Schengen-valtioiden olisi helpompaa tunnistaa ulkorajoillaan haavoittuvuustekijät, jotka liittyvät mahdollisiin tuleviin tai jo kehittymässä oleviin haasteisiin.

Virasto on suorittanut yhteisiä operaatioita tärkeimmillä muuttoreiteillä, jotka ovat Välimeren keskinen ja itäinen reitti sekä Länsi-Balkanin reitti. Kuten edellisessä kertomuksessa mainittiin, se on myös käynnistänyt kaksi uutta yhteistä operaatiota, joilla puututaan laittomiin muuttovirtoihin Välimeren läntisellä reitillä. Uusien operaatioiden avulla pyritään torjumaan läntisellä reitillä viime aikoina voimistunut laiton muuttoliike.

2.OPERATIIVINEN TUKI JÄSENVALTIOILLE

Virasto jatkaa rajavalvonnassa operatiivisen tuen antamista jäsenvaltioille. Se on lähettänyt yli 1 700 rajavartijaa ja muuta henkilöstöä EU:n ulkorajojen eri osuuksille. Kalustossa ja henkilöstössä on edelleen vajeita, joista on raportoitu aiemmissa kertomuksissa. Vastaanottavat jäsenvaltiot paikkaavat niitä osittain, ja virasto osallistuu tästä aiheutuvien kustannusten rahoittamiseen. Jäsenvaltioiden panosta kuitenkin tarvitaan, jotta vastaanottavien jäsenvaltioiden yleisiä valmiuksia suojella niiden alueella sijaitsevaa EU:n ulkorajaosuutta voidaan parantaa kestävällä tavalla.

2.1.    Resurssien lähettäminen etulinjan jäsenvaltioihin

Kreikka

Virastolla on käynnissä kolme eri operaatiota Kreikassa. Egeanmerellä toteutettavassa Poseidon-operaatiossa Kreikkaa tuetaan Egeanmeren saarilla rajavalvonnassa ja hotspot-lähestymistavan toteuttamisessa sekä EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanossa.

Virasto on lähettänyt Poseidon-operaatiota varten 888 virkamiestä muun muassa takaisinottotoimien tukemiseksi, ja Kreikan poliisi on lähettänyt 280 turvallisuusvastaavaa, joiden rahoitukseen virasto osallistuu. Lähetettyjen joukossa on hotspot-lähestymistavan soveltamisessa avustavia asiantuntijoita, lähetetyn kaluston miehistön jäseniä ja koordinoinnista vastaavia. Lisäksi on lähetetty kolme merivartioalusta, neljä rannikkovartioalusta, 12 rannikkovartiovenettä, yksi kiinteäsiipinen ilma-alus, kaksi helikopteria, 16 partioautoa, neljä linja-autoa, neljä lämpökameralla varustettua ajoneuvoa ja neljä liikkuvaa toimistoa.

Virasto tukee Kreikkaa rajavalvonnassa myös joustavia operatiivisia toimia ja yhteyspisteitä koskevien yhteisten operaatioiden sekä ilmaoperaatioiden avulla. Kaikkiaan 52 virkamiestä ja yksi lämpökameralla varustettu ajoneuvo, 13 partioautoa, yksi sydämenlyöntitunnistin ja kaksi valvontakameraa on lähetetty Kreikan maarajoille, jotka sillä on Turkin, Albanian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa. Pohjois-Kreikassa toteutettavilla operatiivisilla toimilla tehostetaan rajavalvontaa ja estetään maahantulijoiden luvaton edelleen liikkuminen. Samalla tuetaan EU:n toimia, joilla vastataan haasteisiin Länsi-Balkanin muuttoreitillä.

Kreikassa on tällä hetkellä Albanian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian vastaisilla maarajoilla 31 virkamiestä (ja heidän käytössään kaksi valvontakameraa ja kymmenen partioautoa). Vahvuudesta puuttuu syyskuun puoliväliin saakka 35 virkamiestä ja sen jälkeen lokakuun puoliväliin saakka 37 virkamiestä.

Italia

Italiassa ja keskisellä Välimerellä toteutettavan Triton-yhteisoperaation käyttöön virasto on lähettänyt 407 virkamiestä. Heidän joukossaan on lähetetyn kaluston miehistön jäseniä, koordinoinnista vastaavaa henkilöstöä ja hotspot-lähestymistavan soveltamisessa avustavia asiantuntijoita. Lisäksi on lähetetty kolme ilma-alusta, kolme helikopteria, kaksi merivartioalusta, kuusi rannikkovartioalusta, yksi rannikkovartiovene ja 12 liikkuvaa toimistoa.

Bulgaria

Virasto jatkaa Bulgarian avustamista maarajojen valvonnassa. Yhtenä tavoitteena on estää luvaton edelleen liikkuminen. Tukea annetaan Turkin ja Serbian vastaisilla maarajoilla joustavia operatiivisia toimia ja yhteyspisteitä koskevien yhteisten operaatioiden sekä ilmaoperaatioiden avulla. Kohteeseen on lähetetty 126 virkamiestä (myös lähetetyn kaluston miehistön jäseniä), ja heidän käytössään on kuusi lämpökameralla varustettua ajoneuvoa, 38 partioautoa, yksi hiilidioksidimittari, 39 valvontakameraa ja kolme liikkuvaa toimistoa.

Espanja

Virastolla on käynnissä läntisellä Välimerellä ja Atlantilla (Kanariansaarten lähettyvillä) kolme yhteistä operaatiota, joissa Espanjan viranomaisia avustetaan tukemalla koordinoituja operatiivisia toimia meriulkorajoilla. Pyrkimyksenä on rajoittaa EU:hun suuntautuvaa laitonta muuttoliikettä ja puuttua rajatylittävään rikollisuuteen. Yhteinen operaatio Indalo 2017 on ollut toiminnassa toukokuusta 2017, ja lisäksi elokuussa 2017 käynnistettiin yhteiset operaatiot Minerva ja Hera. Merivalvontaan on lähetetty 193 virkamiestä (myös lähetetyn kaluston miehistön jäseniä sekä koordinoinnista ja kuulemisesta vastaavia), ja heidän käytössään on kaksi ilma-alusta, yksi merivartioalus ja yksi rannikkovartiovene.

Länsi-Balkan

Muissa jäsenvaltioissa on tällä hetkellä 44 virkamiestä avustamassa rajavalvonnassa Länsi-Balkanin alueella. Eniten henkilöstöä on Kroatian ja Unkarin Serbian vastaisilla maarajoilla toteutettavien, joustavia operatiivisia toimia koskevien yhteisten operaatioiden sekä jäsenvaltioiden ja Länsi-Balkanin valtioiden välisillä maarajoilla toteutettavien yhteys- ja koordinointipisteitä koskevien yhteisten operaatioiden tueksi. Lisäksi Tiranan lentoasemalla on 11 virkamiestä avustamassa ja neuvomassa paikallisviranomaisia rajatarkastuksissa. Heillä on käytössään neljä partioautoa.

2.2.    Resurssien yhdistäminen ja viraston oman kapasiteetin kasvattaminen operatiivisen tuen antamiseksi

Kahdessa edellisessä kertomuksessa komissio piti tärkeänä kokonaisvaltaisen strategian laatimista viraston oman kapasiteetin kehittämisestä. Komissio korosti olevan erityisen tärkeää, että virasto voisi vuodesta 2017 alkaen hankkia vuosittain käytettävissään olevilla 10 miljoonalla eurolla (eli yhteensä 40 miljoonalla eurolla vuosina 2017–2020) omaa, erityisesti pientä ja keskisuurta kalustoa. Virasto toimittaa 26. ja 27. syyskuuta 2017 pidettävään kokoukseen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi kokonaisvaltaisen strategian, josta keskusteltiin alustavasti kesäkuussa. Siinä tarkastellaan eri vaihtoehtoja (kuten osto, vuokraus, liisaus ja pitkäkestoinen käyttöönotto) ja sitä, miten kalusto voidaan pitää toimintavalmiina hankinnan jälkeen.

Kaikista virastolle huomattavia kustannuksia aiheuttavista kaluston hankinnoista ja liisauksista on laadittava etukäteen perusteellinen kustannus-hyötyanalyysi, ja kaikki tällaiset menot on merkittävä viraston talousarvioon.

Siksi viraston omaa kapasiteettia koskevassa strategiassa tulisi myös selittää, miten virasto aikoo kehittää kalustoaan pitkällä aikavälillä. Siinä tulisi myös arvioida, mitä vaikutuksia tällä on viraston riippuvuuteen jäsenvaltioiden valmiudesta hankkia kalustoa ja viraston talousarvion kehitykseen tulevien vuosien aikana. Viraston konkreettisesti hankkimasta kalustosta on joka tapauksessa laadittava huolellinen tarvearvio ja kustannus-hyötyanalyysi.

Viraston omaa kapasiteettia koskevan kokonaisvaltaisen strategian perusteella komissio voi arvioida tarvittavat rahoitusvarat.

Seuraavaksi

Viraston pitäisi

·ensisijaisesti pyrkiä jäsenvaltioiden kanssa käytävissä kahdenvälisissä keskusteluissa voimakkaammin saamaan jäsenvaltiot osallistumaan käynnissä oleviin operaatioihin, sillä vajeita esiintyy edelleen

·varmistaa, että hallintoneuvosto hyväksyy syyskuun 2017 kokouksessaan viipymättä kokonaisvaltaisen strategian siitä, miten viraston omaa kapasiteettia kehitetään ja käytetään vuosina 2017–2020, ja asettaa tarvittavaa kalustoa koskevat strategiset tavoitteet vuoden 2020 jälkeisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä.

Jäsenvaltioiden pitäisi

·huolehtia siitä, että virasto saa käyttöönsä operaatioita ja pakollisia reservejä varten sovitut resurssit, sillä vajeita esiintyy edelleen

·toimittaa välittömästi tarvittavat resurssit liitteessä I esitettyjen vajeiden paikkaamiseksi.

3.TÄYTÄNTÖÖNPANON EDISTYMINEN PAINOPISTEALOILLA

3.1.    Viraston nopean toiminnan valmiuksien parantaminen, mukaan lukien resurssien pakollinen yhdistäminen

Nopean toiminnan reservi

Vaikka yhteensä yli 1 500 rajavartijasta ja muusta virkamiehestä muodostuvan nopean toiminnan reservin käyttöön saamiselle täysilukuisena saatiin vahvistus 7. joulukuuta 2016, jo kesäkuun kertomuksessa mainituissa kahdessa kohdassa on tapahtunut vain osittaista edistystä, mikä vaikuttaa yhä nopean toiminnan reservin toimintavalmiuteen:

1) Rajavartijoiden nimeäminen

Vaatimus rajavartijoiden nimeämisestä on määritelty selvästi asetuksen 20 artiklan 4 kohdassa. Virasto tarvitsee virkamiesten nimet voidakseen varmistua reservin laadusta tarkistamalla, että nimetyt rajavartijat vastaavat laadittuja profiileja, ja huolehtimalla, että heillä on riittävä koulutus ennen operatiivisiin toimiin osallistumista. Vaikka edellisessä kertomuksessa kehotettiin ilmoittamaan nimet kesäkuun 2017 loppuun mennessä, ilmoituksen jo tehneiden Schengen-valtioiden lisäksi vain viisi muuta (Bulgaria, Itävalta, Kroatia, Malta ja Unkari) on toimittanut vähintään yhtä monen asiantuntijan nimet kuin niiden edellytetään asetuksen liitteessä I lähettävän. Nimet ilmoittaneita Schengen-valtioita on yhteensä vasta 15 (Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Itävalta, Kroatia, Luxemburg, Malta, Ranska, Romania, Saksa (osa nimistä), Suomi, Sveitsi, Tšekki, Unkari ja Viro).

Virasto esitti hallintoneuvoston 13. ja 14. kesäkuuta 2017 pidetyssä kokouksessa yhteenvedon vaihtoehtoisista tavoista, joilla voidaan varmistaa asiantuntijoiden nimeäminen nopean toiminnan reserviin. Siinä käsiteltiin myös jäsenvaltioiden ilmaisemaa huolta siitä, pitääkö niiden nopean toiminnan reserviin toimittamat yksittäiset asiantuntijat eritellä. Vaikka suurin osa jäsenvaltioista oli harkinnut tarkoin ehdotusta, jossa jäsenvaltiot voisivat nimetä vaaditun asiantuntijamäärän ja sen lisäksi myös varahenkilöitä, asiasta ei kuitenkaan saatu aikaan päätöstä.

Asian käsittelyä jatketaan seuraavassa hallintoneuvoston kokouksessa 26. ja 27. syyskuuta 2017. Keskustelua ennen 14. syyskuuta 2017 järjestetään työpaja, jossa virasto tutustuu yhdessä jäsenvaltioiden kanssa nopean toiminnan reservin koostumukseen ja toimintaan ja valmistelee päätökset hallintoneuvoston kokousta varten.

Komissio kehottaa virastoa ja jäsenvaltioita viimeistelemään tämän tärkeän asian viipymättä. Komission jäsen Avramopoulos lähetti 12. heinäkuuta 2017 kaikkien jäsenvaltioiden sisäministereille asiaa koskevan kirjeen, jossa korostettiin, että rajavartijoiden puutteellinen nimeäminen on vakava ongelma, joka vaikeuttaa nopean toiminnan reservin toimintavalmiuteen saattamista. Kirjeessä kehotettiin nimeämään rajavartijat, kuten asetuksen 20 artiklassa edellytetään.

2) Profiilien yhdenmukaistaminen

Edellisen kertomuksen jälkeen virasto on käynyt kahdenvälisiä keskusteluja jäsenvaltioiden kanssa. Niiden seurauksena jäsenvaltioiden profiileittain lupaamien asiantuntijoiden määrän ja hallintoneuvoston täytäntöönpanopäätöksessä vahvistettujen määrien välillä on saavutettu parempi vastaavuus. Muutamien profiilien virkamiehiä tarjottiin hieman yli tarpeen. Vaje on pienentynyt rekisteröinti-/sormenjälkiasiantuntijoissa (137:stä 29:ään) ja hieman maltillisemmin suojelutarpeen arvioinnin asiantuntijoissa (38:sta 23:een).

Edelleen jatkuva yhdenmukaisuuden puute profiilien välillä tekee entistä tärkeämmäksi sen, että jokainen asiantuntija nimetään erikseen, jotta virasto voi tarkistaa, että heillä on vaadittu profiili, ja samalla varmistaa, että hallintoneuvoston kullekin profiilille vahvistama määrä asiantuntijoita tulee nimetyksi. Pyydettyjen ja tarjottujen määrien välinen lopullinen määrittäminen ja yhdenmukaistaminen on meneillään.

Myös tästä asiasta on syytä keskustella 14. syyskuuta järjestettävässä työpajassa.

Nopean toiminnan kalustoreservi

Edellisten kertomusten tapaan voidaan todeta, että virasto on jälleen pyytänyt jäsenvaltioilta lupauksia resurssien toimittamisesta 5. ja 6. heinäkuuta 2017 pidetyssä yhdistettyjen resurssien verkoston tapaamisessa. Elokuun 2017 lopussa tilanne oli kuitenkin se, että uusia lupauksia ei ollut annettu rannikkovartioveneistä, merivartioaluksista eikä lämpökameralla varustetuista ajoneuvoista, joiden osalta on edelleen huomattavia vajeita. Tilanne ei siis ole muuttunut edellisessä kertomuksessa mainitusta 25. ja 26. huhtikuuta 2017 pidetystä yhdistettyjen resurssien verkoston tapaamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että huhtikuusta 2017 lähtien reserviä on edelleen kartuttanut vain 14 jäsenvaltiota (Alankomaat, Bulgaria, Italia, Itävalta, Kroatia, Latvia, Portugali, Puola, Romania, Saksa, Slovenia, Suomi, Tšekki ja Unkari). Myös tätä asiaa tulee käsitellä 14. syyskuuta järjestettävässä työpajassa sekä seuraavassa hallintoneuvoston kokouksessa.

Henkilöstö- ja kalustoresurssien kokoaminen ja niiden täyden käytettävyyden varmistaminen nopean toiminnan reservissä ja nopean toiminnan kalustoreservissä ovat edellytyksenä ulkorajojen valvonnan parantamiselle aina, kun välitön reagointi on tarpeen. Mikäli teknisellä tasolla ei löydetä ratkaisua reservien täyden toimintavalmiuden vaarantaviin ongelmiin, komissio arvioi yhdessä viraston kanssa, mihin toimiin seuraavaksi tulisi ryhtyä sen varmistamiseksi, että nopean toiminnan kalustoreservissä on kaikki tarvittava kalusto.

Nopean toiminnan simulaatio

Kuten edellisessä kertomuksessa ilmoitettiin, virasto järjestää lokakuun 2017 loppuun mennessä simulaation, jossa tarkastetaan nopean toiminnan reservien pakollisen kaluston ja henkilöstön valmius ja tehokkuus nopean rajaintervention tapauksessa.

Simulaation avulla virasto voi testata nopean toiminnan mekanismin soveltamista ja erityisesti omia valmiuksiaan jakaa tarpeet asianmukaisesti jäsenvaltioiden välillä ja pyytää niitä osallistuman toimintaan. Kohdennetun pyynnön mukaisesti kunkin jäsenvaltion tulee tarkastaa nopean toiminnan reserviin luvattujen rajavartijoiden ja teknisten resurssien saatavuus.

Seuraavaksi

Viraston pitäisi

·kiireesti keskustella kahdenvälisesti asianosaisten Schengen-valtioiden kanssa siitä, että nopean toiminnan kalustoreserviä kartuttaa vain 14 jäsenvaltiota, ja varmistaa hallintoneuvoston kokouksessa, että ne valtiot, jotka eivät vielä ole antaneet panostaan nopean toiminnan kalustoreserviin (Belgia, Espanja, Kreikka, Kypros, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Ranska, Ruotsi, Slovakia, Tanska ja Viro), tekevät niin, jotta havaittu kalustovaje saadaan täytettyä

·varmistaa nopeasti, että maat luovuttavat nopean toiminnan reserviin nimettyjä asiantuntijoita, varsinkin rekisteröinti-/sormenjälkiasiantuntijoita ja suojelutarpeen arvioinnin asiantuntijoita, määrän, joka vastaa hallintoneuvoston kullekin profiilille vahvistamaa määrää

·tarkistaa nopeasti kaikkien nopean toiminnan reservin 1 500 rajavartijan saatavuus ja toteuttaa lokakuun 2017 loppuun mennessä harjoitusluonteinen henkilöstön ja kaluston käyttöönotto asianomaisista reserveistä.

Jäsenvaltioiden pitäisi

·paikata nopean toiminnan kalustoreservin osalta todetut vajeet nopeasti, mikäli näin ei ole vielä tehty

·ilmoittaa viipymättä nopean toiminnan reserviin luovutettavien asiantuntijoiden nimet ja profiilit, mikäli näin ei ole vielä tehty.

3.2.    Yhteiseen menetelmään perustuvien ennakoivien haavoittuvuusarviointien laatiminen

3.2.1. Haavoittuvuusarviointiprosessin eteneminen

Schengen-alueen tehokkaan toiminnan takaavien ennakoivien arviointien käytön lisääminen on edelleen yksi EU:n tärkeimmistä poliittisista painopisteistä. Kuten aiemmassa kertomuksessa kerrottiin, virasto on tehnyt kovasti työtä haavoittuvuusarviointiprosessin ensimmäisen vaiheen (eli lähtötilannearvioiden 2 ) valmistelemiseksi ja päättämiseksi yhteistä menetelmää ja sovittua aikataulua noudattaen.

Lähtötilannearvioiden laatimisen jälkeen viraston pääjohtaja antoi 21 Schengen-valtiolle asetuksen 13 artiklan 6 kohdan mukaisesti suositukset käytännön toimenpiteistä. Asetuksessa säädetyn jäsenvaltioiden pakollisen kuulemisen jälkeen lopulliset suositukset toimitettiin 13.–20. heinäkuuta 2017. Suositellut toimenpiteet koskevat 46 haavoittuvuutta viraston lähtötilannearvioissa havaitsemista yhteensä 136 haavoittuvuudesta. Suosituksissa keskityttiin ensisijaisesti kiireellisimpiin ulkorajoilla tällä hetkellä vallitseviin haasteisiin liittyviin haavoittuvuustekijöihin. Jäsenvaltioita pyydettiin kuitenkin ottamaan kansallisissa suunnitelmissaan huomioon jäljellä olevat haavoittuvuudet, joiden osalta asetuksen nojalla ei annettu muodollisia suosituksia.

Suurin osa suositelluista toimenpiteistä tulee panna täytäntöön kuuden kuukauden kuluessa suositusten vastaanottamisesta. Jotkut toimenpiteet saataneen päätökseen vasta heinäkuun 2019 loppuun mennessä. Ne ilmeisesti liittyvät henkilöstön kaltaisiin rakenteellisiin kysymyksiin.

Suositusten täytäntöönpanoaikataulun mukaan toimintasuunnitelma toimitetaan virastolle elokuun 2017 loppuun mennessä ja toimintasuunnitelman täytäntöönpanon edistymisestä raportoidaan neljännesvuosittain. Näin virasto voi tehokkaasti valvoa suositusten täytäntöönpanoa Schengen-valtioissa. Mikäli toimenpiteitä ei panna täytäntöön määräaikaan mennessä, pääjohtaja antaa asian hallintoneuvoston käsiteltäväksi ja ilmoittaa siitä komissiolle. Virasto on saanut 4. syyskuuta 2017 mennessä toimintasuunnitelman 13 Schengen-valtiolta. Muille Schengen-valtioille virasto lähetti asiasta muistutuksen.

Jos haavoittuvuudet voisivat vaarantaa koko Schengen-alueen toiminnan, suositusten jättäminen panematta täytäntöön asetetussa määräajassa voi käynnistää asetuksen 13 artiklan 8 kohdassa ja 19 artiklassa säädetyt menettelyt, mikä tarkoittaa, että hallintoneuvosto ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin asianosaista jäsenvaltiota koskevan sitovan päätöksen osalta ja ryhtyy erityismenettelyyn Schengenin rajasäännöstön 29 artiklan mukaisesti.

Kuten edellisessä kertomuksessa todettiin, kuudelle lähtötilannearvioiden perusteella valitulle jäsenvaltiolle (Bulgaria, Espanja, Italia, Kreikka, Kroatia ja Ranska) suoritetaan vuonna 2017 simulaatioita, joiden avulla arvioidaan niiden valmiudet selvitä tulevista haasteista ulkorajoilla. Tätä varten näiden jäsenvaltioiden tuli toimittaa virastolle lisätietoja 1. syyskuuta 2017 mennessä. Komissio pitää valitettavana, että vain kaksi jäsenvaltiota on toimittanut tiedot määräaikaan mennessä. Simulaatioiden tulokset saadaan lokakuun 2017 loppuun mennessä. Sen jälkeen pääjohtaja voi tarvittaessa antaa uusia suosituksia asianomaisille jäsenvaltioille.

Kuten aiemmin mainittiin, virasto laatii samalla kehittymässä olevien uhkien arviointeja. Parhaillaan arviointeja tehdään Espanjasta, Italiasta ja Kreikasta.

Lähtötilannearvioista saatujen ensimmäisten kokemusten perusteella virasto ja Schengen-valtioiden edustajista koostuva haavoittuvuusarviointiverkosto laativat parhaillaan yhteisen menetelmän tarkistusta, jota on tarkoitus esittää hallintoneuvoston hyväksyttäväksi marraskuussa 2017.

Hallintoneuvoston 12. ja 13. kesäkuuta 2017 pidetyssä kokouksessa hyväksyttiin viraston uusi rakenne. Sen yhteydessä luotiin haavoittuvuuden arvioimisen tärkeyttä korostamaan erillinen haavoittuvuusarviointiyksikkö, jota vahvistetaan jatkuvasti. 

3.2.2. Haavoittuvuusarviointien vaikutus muihin Schengen-järjestelmän osiin

Haavoittuvuusarviointiprosessin ja siinä annettavien suositusten tarkoituksena on auttaa Schengen-valtioita tunnistamaan olemassa olevat ja mahdolliset tulevat uhat ja haavoittuvuudet, joilla saattaa olla vaikutus niiden ulkorajojen tehokkaaseen valvontaan. Arvioinneilla ja niiden suositusten täytäntöönpanolla on suuri merkitys Schengen-alueen asianmukaisen toiminnan varmistamisen kannalta. Ne ovat siis tärkeitä suositusten kohteina olevien jäsenvaltioiden lisäksi myös kaikkien muiden jäsenvaltioiden edun vuoksi. Näin ollen määritettyjen toimenpiteiden toteuttamisen valvonta on erottamaton osa pyrkimystä hallita muuttoliikettä yhdessä Euroopan tasolla koko sen laajuudessa. On myös yhtä tärkeää, että haavoittuvuusarviointien tulokset otetaan täysin huomioon muissa Schengen-alueen toimivuutta edistävissä välineissä, joita ovat Schengen-arvioinnit ja ulkorajojen valvontaan annettava EU:n rahoitus.

Erityisen tärkeää on varmistaa Schengen-arviointijärjestelmän ja haavoittuvuusarviointien välinen yhteisvaikutus, sillä nämä mekanismit muodostavat osan Schengen-alueen laadunvalvontaa. Yhteisvaikutuksen ja koordinoinnin ansiosta kummankin mekanismin suosituksista tulee toisiaan vahvistavia ja täydentäviä, minkä jälkeen komission on helpompaa arvioida ja kohdentaa tarvittava rahoitus.

Tätä varten komissio antoi helmikuussa 2017 viraston käyttöön kaikki aiempiin Schengen-arviointeihin liittyvät asiakirjat. Näin on tarkoitus toimia myös tulevien arviointien osalta.

Komissio on saanut kaikkien haavoittuvuusarviointien ensimmäiset tulokset ja aikoo ottaa ne (havainnot ja niitä koskevat suositukset) huomioon, kun se arvioi Schengen-alueen toimintaa ja EU:n rahastojen ja erityisesti sisäisen turvallisuuden rahaston alaisia kansallisia ohjelmia koskevia suunnitelmia sekä hätärahoituspyyntöjä.

Seuraavaksi

Komissio aikoo

·jatkaa haavoittuvuusarviointien ja niiden suositusten täytäntöönpanon tarkkaa seurantaa poliittisella tasolla ja olla valmiina yhteistyöhön jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa Schengen-alueen moitteettoman toiminnan takaamiseksi.

Viraston pitäisi

·saattaa simulaatiot päätökseen lokakuuhun 2017 mennessä

·jatkaa tilanteen seuraamista ulkorajoilla, viimeistellä kesken olevat kehittymässä olevien uhkien arviot ja toimittaa niiden tulokset asianomaisille jäsenvaltioille hyvissä ajoin

·hyväksyä marraskuun 2017 loppuun mennessä yhteinen haavoittuvuusarviointimenetelmä, jota on tarkistettu saatujen kokemusten perusteella.

Jäsenvaltioiden pitäisi

·toimittaa virastolle viipymättä toimintasuunnitelmat pääjohtajan lähtötilannearvioiden perusteella suosittelemien toimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi

·varmistaa lähtötilannearvioiden perusteella suositeltujen toimenpiteiden tehokas täytäntöönpano pääjohtajan asettamassa määräajassa ja raportoida virastolle neljännesvuosittain täytäntöönpanon edistymisestä

·parantaa kansallisia tiedonkeruuprosessejaan, jos jäsenvaltio ei ole antanut viraston vähintään kerran vuodessa laatimaan haavoittuvuusarviointiin kaikkia tietoja valmiuksistaan 

·reagoida nopeasti viraston esittämiin lisätietopyyntöihin sekä toimittaa ajoissa huomautuksensa väliarvioinneista, jos jäsenvaltio kuuluu simulaatioon valittuihin kuuteen jäsenvaltioon.

3.3.    Tuki palauttamisille

Viraston edistyminen palauttamiseen liittyvien uusien toimivaltuuksiensa täysimääräisessä täytäntöönpanossa on edelleen kaksijakoista.

Toisaalta viraston yhdessä jäsenvaltioiden kanssa suorittamat palautusoperaatiot ovat lisääntyneet ja kohdemaiden 3 määrä on kasvanut. Virasto avusti 1. tammikuuta ja 31. heinäkuuta 2017 välisenä aikana yhteensä 193 operaatiossa, joissa palautettiin 8 608 laittomasti maassa oleskellutta kolmannen maan kansalaista. 

Toisaalta asetuksessa virastolle annetut palautustoimivaltuudet ovat puitteiltaan tätäkin laajemmat. Asetuksessa määritettyjen uusien välineiden avulla virasto ja jäsenvaltiot voisivat huomattavasti parantaa palautusmääriä. Tämä oli tavoitteena myös komission kuluvan vuoden maaliskuussa ehdottamassa palautuksia koskevassa uudistetussa toimintasuunnitelmassa, jonka jäsenvaltiot hyväksyivät ehdoitta.

Voidakseen tehdä tarvittavat toiminnalliset muutokset ja kohentaa jäsenvaltioiden palautusmääriä selkeästi viraston täytyy muuttaa perusteellisesti lähestymistapansa. Myös jäsenvaltioiden, viraston hallintoneuvoston ja palautuksista vastaavien viranomaisten toimien on oltava keskitettyjä ja tehokkaita.

Toiminnalliset muutokset ovat mahdollisia ainoastaan viraston ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten yhteisen toiminnan avulla. Esimerkiksi vuoden 2017 aikana virasto ei ole vielä tukenut vapaaehtoisia lähtöoperaatioita missään jäsenvaltiossa, ja ylipäätäänkin vain muutama jäsenvaltio on käyttänyt palautuksia koskevaa viraston operatiivista tukea 4 .

Sama koskee kolmea operatiivista tukea antavaa palauttamiseen osallistuvien reserviä, jotka ovat pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen valvojat, pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen saattajat ja palautusasiantuntijat 5 . Reservien asiantuntijoita on otettu käytännön toimiin (44 valvojaa pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen valvojien reservistä 47 palautusoperaatioon ja kymmenen pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen saattajaa yhteen palautusoperaatioon). Jäsenvaltiot hyödyntävät tätä tehokasta välinettä silti edelleen liian vähän. Näin on erityisesti pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen valvojien ja saattajien osalta. Reservien käytön lisäämiseksi ja yksinkertaistamiseksi viraston täytyy vielä toimittaa jäsenvaltioille lopulliset käytännön järjestelyt ja säännöt, jotka koskevat henkilöstön luovuttamista reserviin sekä henkilöstön operatiivisia tehtäviä ja oikeudellisia vastuita 6 . 

Viraston suoraan suorittamaa lentokoneen vuokrausta koskevan menettelyn 7 laadinta on yhä kesken. Kauan odotetusta välineestä, jonka puitteissa jäsenvaltioissa suoritettavat palautukset tapahtuisivat kaupallisilla lennoilla, ei ole vieläkään päätetty. Viraston on viimeisteltävä kohdennetun pilottihankkeen käynnistys (odotettavissa vasta syyskuussa 8 ) ja kehitettävä sitä edelleen, jotta kaikki tarvittavat kohdemaat saataisiin katettua.

Viraston on viipymättä lisättävä ponnisteluja näiden puutteiden korjaamiseksi. Jäsenvaltioiden on puolestaan osoitettava yhteistä sitoutumista palauttamiseen liittyvien tulosten huomattavaan parantamiseen. Siihen ne pääsevät hyödyntämällä viraston tarjoamaa apua. Tämä ei tarkoittaisi ainoastaan resurssien jakamista määritettyjen kiintiöiden ja sitoumusten perusteella, vaan myös palauttamisesta vastaavien viranomaisten tavoitteiden ja käytäntöjen operatiivista linjaamista viraston tavoitteiden ja käytäntöjen mukaisiksi.

Komissio pyytää virastoa käsittelemään asiaa tulevassa hallintoneuvoston kokouksessa.

Komissio jatkaa jäsenvaltioiden tukemana kohdennetun operatiivisen tuen tarjoamista nykyisten ja uusien EU:n rahoittamien palautusohjelmien kautta suoraan virastolle, jotta se voi toteuttaa uusien toimivaltuuksiensa kaikki osa-alueet täysimääräisesti, korjata operatiiviset puutteet ja luoda riittävän kestävät ja joustavat sisäiset rakenteet, joiden puitteissa jäsenvaltioille voidaan tarjota mahdollisimman hyvää operatiivista tukea. Tämän prosessin avulla myös edistetään kaikkien EU:n rahoittamien palauttamista koskevien ohjelmien ja uusien toimien ja hankkeiden käyttöä ajallaan sekä hankkeissa karttuneen taitotiedon hyödyntämistä, jotta viraston asiantuntemusta voitaisiin kasvattaa.

Seuraavaksi

Viraston pitäisi

·saattaa viipymättä päätökseen vielä (mahdollisesti) ratkaisematta olevien kysymysten toteutus 9 , erityisesti

ovälittömästi viimeistellä ja panna täytäntöön palauttamiseen osallistuvien reservien jäsenten lähettämistä koskevat käytännön järjestelyt, säännöt, operatiiviset tehtävät ja oikeudelliset vastuut

okäynnistää täysin toimintakelpoinen pilottihanke kaupallisten lentojen käyttämiseksi palautusoperaatioissa

okehittää palautusoperaatioita koskeva strategia ja ehdottaa aktiivisesti palautusoperaatioiden järjestämistä jäsenvaltioiden kuukausittain toimittamien tietojen perusteella sekä hyödyntää samalla kokonaan vuonna 2017 tehtäviin palautuksiin kohdennetut määrärahat

otehostaa palauttamisen valmistelutukea muun muassa tunnistuksen avulla

oviimeistellä jäsenvaltioiden valmiuksien ja palautustarpeen kartoitus

olisätä noutoon perustuviin palauttamisoperaatioihin osallistuvien kolmansien maiden viranomaisten koulutusta

·keskustella jäsenvaltioiden kanssa uusien palautuksia koskevien toimivaltuuksien käytöstä saaduista tuloksista sen varmistamiseksi, että palautusten määrää pystytään suurentamaan merkittävästi palautuksia koskevan uudistetun toimintasuunnitelman mukaisesti

·luoda viipymättä tarvittavat sisäiset rakenteet, joiden puitteissa jäsenvaltioille voidaan tarjota kaikki mahdollinen operatiivinen tuki ja joista voisi tulla palautuksia koskeva EU:n koordinointi- ja operatiivinen väline.

Jäsenvaltioiden pitäisi

·syyskuussa 2017 pidettävässä hallintoneuvoston kokouksessa kertoa näkemyksensä siitä, miten virasto voi uusien toimivaltuuksiensa mukaisesti lyhyellä aikavälillä korjata kaikki puutteet ja toteuttaa palautuksia koskevan uudistetun toimintasuunnitelman sisältämät toimenpiteet

·aloittaa viipymättä tietojen toimittaminen kuukausittain palautusoperaatioidensa alustavista suunnitelmista, muun muassa palautettavien henkilöiden määrästä ja kolmansista maista, joihin henkilöitä palautetaan, sillä yksikään jäsenvaltio ei ole vielä täyttänyt tätä velvollisuutta

·linjata palautuksia koskevat kansalliset strategiansa ja operatiiviset suunnitelmansa viraston suunnitelmien mukaisiksi, jotta palautustoimia saataisiin yhtenäistettyä EU:n tasolla.

3.4.    Toimipaikkaa koskeva sopimus

Puola ilmoitti virastolle noudattaneensa komission aiemmissa kertomuksissa esittämää kehotusta saattamalla toimipaikkasopimuksen ratifiointiprosessin päätökseen. Sopimus tulee voimaan 1. marraskuuta 2017. Komissio suhtautuu myönteisesti sopimuksen täytäntöönpanoon, sillä sen myötä virastolla on parhaat mahdollisuudet toimia asetuksen 57 artiklan mukaisesti.

Seuraavaksi

· Viraston ja Puolan tulisi varmistaa toimipaikkaa koskevan sopimuksen sujuva täytäntöönpano.

3.5. Yhteyshenkilöiden lähettäminen jäsenvaltioihin

Viraston olisi seurattava säännöllisesti ulkorajojen valvontaa jäsenvaltioissa. Riskianalyysin, tiedonvaihdon ja Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) lisäksi seurannassa olisi käytettävä viraston jäsenvaltioihin lähettämiä yhteyshenkilöitä.

Hallintoneuvosto hyväksyi 13. ja 14. kesäkuuta 2017 pitämässään kokouksessa säännöt, joissa määritellään yhteyshenkilöiden asema, tehtävät ja tiedonsaanti sekä sovitaan tarvittaessa yhden ainoan yhteyshenkilön lähettämisestä useampaan jäsenvaltioon. Virasto on käynnistänyt menettelyn yhden yhteyshenkilön lähettämisestä yhteen jäsenvaltioon (Bulgaria) ja vahvistanut päätoimipaikat viiden yhteyshenkilön lähettämiselle viiteen jäsenvaltioryhmään, jotka ovat 1) Italia ja Malta, 2) Kreikka ja Kypros, 3) Slovenia ja Kroatia, 4) Romania ja Unkari sekä 5) Espanja ja Portugali.

Viraston tulisi nopeuttaa komennusten käytännön järjestelyjä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan työstämistä. Yhteisymmärryspöytäkirja on määrä allekirjoittaa kunkin jäsenvaltion kanssa lokakuuhun 2017 mennessä. Virasto ei ole vielä käynnistänyt yhteyshenkilöiden rekrytointimenettelyä. Koska valittujen ehdokkaiden tulee ennen komennusta osallistua koulutukseen ja tutustua virastoon, avoimista paikoista tulisi ilmoittaa viipymättä, jotta yhteyshenkilöt voidaan lähettää vuoden 2017 loppuun mennessä.

Vaikka yhteyshenkilöitä lähetetään tällä hetkellä lähinnä niihin jäsenvaltioihin, joihin muuttovirrat juuri nyt vaikuttavat eniten, viraston tulisi samalla nopeuttaa muihin jäsenvaltioihin lähetettävien yhteyshenkilöiden hankintaa, jotta he voisivat auttaa virastoa seuraavissa haavoittuvuusarvioinneissa.

Seuraavaksi

Viraston pitäisi

·laatia yhteisymmärryspöytäkirjaluonnos ja toimittaa se asianosaisille jäsenvaltioille syyskuun 2017 loppuun mennessä

·käynnistää viipymättä yhteyshenkilöiden rekrytointiprosessi, jotta heidät voidaan kouluttaa ja lähettää komennukselle viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä

·nopeuttaa ponnisteluja yhteyshenkilöiden lähettämiseksi muihin jäsenvaltioihin helmikuuhun 2018 mennessä.

Jäsenvaltioiden pitäisi

·tehdä viraston kanssa lokakuuhun 2017 mennessä yhteisymmärryspöytäkirja, jossa vahvistetaan yhteyshenkilöiden lähettämistä koskevat käytännön järjestelyt.

3.6. Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden strategisen kehyksen kehittäminen

Kolmannessa täytäntöönpanon edistymistä koskevassa kertomuksessa komissio ehdotti, että kehitetään Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden strateginen kehys, joka käsittää kolme tasoa: 1) unionin toimielinten poliittinen strategia, 2) viraston operatiivinen ja tekninen strategia ja 3) jäsenvaltioiden kansalliset strategiat. Jäsenvaltioiden ja komission tiivis yhteistyö on ehdoton edellytys yhdennetyn rajaturvallisuuden poliittisen strategian onnistuneelle kehittämiselle ja sujuvalle hyväksymiselle. Poliittinen strategia ohjaa sekä viraston operatiivista ja teknistä strategiaa että kansallisia strategioita.

Prosessissa on tiukka aikataulu, ja se on haastava useiden sisäisten ja ulkopuolisten sidosryhmien monimutkaisten kuulemisten vuoksi. Ensimmäinen asiantuntijatason kokous jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa pidettiin 20. kesäkuuta 2017. Siinä selitettiin kehittämisprosessin kulku ja keskusteltiin tulevan poliittisen strategian tärkeimmistä osista. Komissio toimitti 29. kesäkuuta 2017 Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle esityksen yhdennetyn rajaturvallisuusstrategian kehittämisprosessista, ja useita työkokouksia on suunniteltu myös syyskuun alkupuoliskolle.

Strategian ja sen hyväksymisen poliittisen tärkeyden vuoksi 17. lokakuuta 2017 on lisäksi tarkoitus pitää korkean tason kolmikantakokous.

Seuraavaksi

Komissio aikoo

·järjestää lokakuussa 2017 jäsenvaltioiden edustajien ja Euroopan parlamentin jäsenten kanssa korkean tason kolmikantakokouksen, jossa keskustellaan tarkemmin Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden poliittisen kehyksen luomisesta

·laatia vuonna 2018 yhdennetyn rajaturvallisuuden kansallisista strategioista temaattisen Schengen-arvioinnin.

Viraston pitäisi

·käynnistää vuoden 2017 jälkimmäisellä puoliskolla prosessi yhdennetyn rajaturvallisuuden operatiivisen ja teknisen strategian kehittämiseksi yhteistyössä komission kanssa

·antaa Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden operatiivinen ja tekninen strategia hallintoneuvoston hyväksyttäväksi sen jälkeen, kun unionin toimielimet ovat päässeet sopimukseen yhdennetyn rajaturvallisuuden poliittisesta strategiasta helmikuuhun 2018 mennessä

·laatia yhdessä komission kanssa valikoiduille yhdennetyn rajaturvallisuuden asiantuntijoille Schengen-arviointeja koskeva koulutus.

Jäsenvaltioiden pitäisi

·käynnistää kansalliset prosessit oman yhdennetyn rajaturvallisuuden strategiansa laatimiseksi kesä–joulukuussa 2017

·linjata yhdennetyn rajaturvallisuuden kansalliset strategiansa poliittisen sekä operatiivisen ja teknisen strategian mukaisiksi kuuden kuukauden kuluessa viime mainittujen hyväksymisestä

·olla valmiina yhdennetyn rajaturvallisuuden kansallisten strategioiden Schengen-arviointia varten (alkaa myöhäissyksyllä 2018).

4.PÄÄTELMÄT

Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen sisältämien uusien välineiden käyttöönottoa on jatkettu, samoin kuin Euroopan raja- ja merivartioviraston operatiivisen tuen antamista sellaisille jäsenvaltioille, joiden rajalla laittomat muuttajat ylittävät unionin ulkorajan.

Jäsenvaltiot eivät ole kuitenkaan lunastaneet sitoumuksiaan, jotka koskevat nopean toiminnan reservien saattamista täyteen toimintavalmiuteen ja etenkin nopean toiminnan kalustoreservissä olevien vajeiden paikkaamista. Tarvitaan myös lisää yhteisiä toimia, jotta käynnissä olevissa yhteisissä operaatioissa edelleen olevat resurssivajeet saadaan paikattua. Yhteisillä operaatioilla tuetaan etulinjan jäsenvaltioita ulkorajojen tehokkaassa valvonnassa. Vajeet on paikattava ensi tilassa.

Viraston toimivaltuuksien lisääntymisen myötä jäsenvaltiot ja virasto ovat saaneet käyttöönsä uusia tukivälineitä, joita niiden tulee hyödyntää mahdollisimman tarkoin palautusoperaatioiden onnistumiseksi.

Komissio jatkaa jäsenvaltioiden tukemana kohdennetun operatiivisen tuen tarjoamista suoraan virastolle, jotta se voi toteuttaa uusien toimivaltuuksiensa kaikki osa-alueet täysimääräisesti, korjata operatiiviset puutteet ja luoda riittävän kestävät ja joustavat sisäiset rakenteet, joiden puitteissa jäsenvaltioille voidaan tarjota mahdollisimman hyvää operatiivista tukea.

Komissio kehottaa Euroopan parlamenttia, Eurooppa-neuvostoa ja neuvostoa tarkastelemaan tähänastista edistystä. Neuvostoa pyydetään kannustamaan virastoa ja Schengen-valtioiden toimivaltaisia viranomaisia toteuttamaan ehdotetut toimenpiteet.

Komissio jatkaa raportointia edistymisestä eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen täytäntöönpanossa ja ulkorajojen vahvistamisessa sekä erityisesti viraston uusien palautuksia koskevien toimivaltuuksien käyttöönotossa ja Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden toteuttamisessa.

(1)

     Tässä kertomuksessa Schengen-valtioilla tarkoitetaan jäsenvaltioita ja asetuksen soveltamisalaan kuuluvia kolmansia valtioita sekä valtioita, jotka ovat panneet asetuksen muulla tavoin täytäntöön kansallisessa lainsäädännössään.

(2)

     Lähtötilannearvio on objektiivisia kriteerejä käyttäen laadittu syväanalyysi kunkin jäsenvaltion valmiuksista suhteessa tämänhetkisiin uhkatekijöihin.

(3)

     Tärkeimmät Länsi-Balkanin ulkopuolella sijaitsevat kohdemaat 1. tammikuuta ja 31. heinäkuuta 2017 välisenä aikana olivat Tunisia (30 tuettua kansallista palautusoperaatiota), Nigeria (12 operaatiota), Afganistan (11), Georgia (8) ja Pakistan (6).

(4)

     Heinäkuun 31. päivään 2017 mennessä toteutettuihin palautusoperaatioihin osallistuivat useimmin Saksa (62), Itävalta (26), Belgia ja Ruotsi (14) sekä Unkari (13). Toisaalta monet tuen tarpeessa olevat jäsenvaltiot osallistuvat yhteisiin palautusoperaatioihin vain hyvin rajoitetusti tai eivät lainkaan (esim. Ranska on osallistunut vain yhteen yhteiseen operaatioon, ja Bulgaria ei osallistunut kertaakaan vuosina 2016 ja 2017).

(5)

     Jäsenvaltioiden pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen asiantuntijareserviin tarjoamien asiantuntijoiden määrä (426, tilanne 31. heinäkuuta 2017) ei edelleenkään vastaa tarvittavaa määrää (600). Jäsenvaltiot ja Schengenin säännöstöön osallistuvat maat, jotka eivät ole osallistuneet pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen saattajien reserviin, ovat Espanja, Islanti, Kreikka, Malta, Ruotsi ja Sveitsi. Jäsenvaltiot ja Schengenin säännöstöön osallistuvat maat, jotka eivät ole osallistuneet pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen valvojien reserviin, ovat Kypros, Liettua, Norja, Puola, Ranska, Ruotsi, Slovakia, Sveitsi, Tanska ja Viro. Jäsenvaltiot ja Schengenin säännöstöön osallistuvat maat, jotka eivät ole osallistuneet palautusasiantuntijoiden reserviin, ovat Bulgaria, Kreikka, Norja, Slovakia, Suomi, Sveitsi ja Tšekki.

(6)

     Ks. neljäs toimintavalmiuteen saattamista koskeva kertomus COM(2017) 325 final, jossa virastoa kehotetaan viipymättä viimeistelemään reservien jäsenten luovuttamista koskevat käytännön järjestelyt, säännöt, operatiiviset tehtävät ja oikeudelliset vastuut. 

(7)

     Tällä hetkellä jäsenvaltioiden viranomaiset vuokraavat palautusoperaatioissa tarvittavat lentokoneet ja muun kaluston itse. Virasto korvaa kustannukset (osittain). Virasto ei kuitenkaan itse vuokraa lentokoneita.

(8)

     Ks. tiedonanto tehokkaammasta palauttamispolitiikasta Euroopan unionissa – uudistettu toimintasuunnitelma, COM(2017) 200 final, jossa virastoa kehotettiin ottamaan käyttöön kaupallisia lentoja koskeva mekanismi viimeistään kesäkuussa 2017, kuten neljännessä toimintavalmiuteen saattamista koskevassa kertomuksessa toistettiin.

(9)

     Ks. erityisesti COM(2017) 201 final, COM(2017) 219 final, COM(2017) 325 final ja COM(2017) 200 final.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 6.9.2017

COM(2017) 467 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION KERTOMUS

KOMISSION VIIDES KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-
NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

eurooppalaisen raja- ja merivartioston toimintavalmiuteen saattamisesta

Katsaus käynnissä olevissa Euroopan raja- ja merivartioviraston yhteisoperaatioissa tarvittavan henkilöstön ja kaluston vajeisiin

Vaje Kreikan osalta (yhteinen operaatio Poseidon)

Ø17. elokuuta – 28. syyskuuta 2017: ei henkilöstövajetta

ØSyyskuu 2017: 5 rannikkovartiovenettä (38 % operatiivisesta tarpeesta), 2 merivartioalusta (67 % operatiivisesta tarpeesta), 1 helikopteri (50 % operatiivisesta tarpeesta), 2 partioautoa (13 % operatiivisesta tarpeesta) ja 2 kuljetusajoneuvoa (33 % operatiivisesta tarpeesta)

Ø28. syyskuuta – 16. marraskuuta: ei vajetta (operatiivinen tarve: 151 virkamiestä)

ØTakaisinottoa tukemaan tarvitaan 11 virkamiestä syyskuulle ja 13 virkamiestä lokakuulle.

Vaje Kreikan osalta (yhteinen operaatio joustavat operatiiviset toimet 2017 maarajoilla)

Ø16. elokuuta – 13. syyskuuta 2017: 42 virkamiestä (operatiivinen tarve: 79 virkamiestä), 18 partioautoa (58 % operatiivisesta tarpeesta) ja 2 kuljetusajoneuvoa (100 % operatiivisesta tarpeesta)

Ø13. syyskuuta – 11. lokakuuta 2017: 39 virkamiestä (operatiivinen tarve: 79 virkamiestä), 17 partioautoa (55 % operatiivisesta tarpeesta) ja 2 kuljetusajoneuvoa (100 % operatiivisesta tarpeesta)

Ø11. lokakuuta – 8. marraskuuta 2017: 39 virkamiestä (operatiivinen tarve: 79 virkamiestä), 17 partioautoa (55 % operatiivisesta tarpeesta) ja 2 kuljetusajoneuvoa (100 % operatiivisesta tarpeesta).

Vaje Kreikan osalta (yhteinen operaatio yhteyspisteet 2017 maarajoilla)

Ø16. elokuuta – 13. syyskuuta 2017: 6 virkamiestä (operatiivinen tarve: 16 virkamiestä), 1 sydämenlyöntitunnistin (100 % operatiivisesta tarpeesta)

Ø13. syyskuuta – 11. lokakuuta 2017: 7 virkamiestä (operatiivinen tarve: 14 virkamiestä – 50 % operatiivisesta tarpeesta) ja 1 sydämenlyöntitunnistin (100 % operatiivisesta tarpeesta).

Vaje Italian osalta (yhteinen operaatio Triton)

ØSyyskuu 2017: 4 virkamiestä (operatiivinen tarve: 135 virkamiestä), 4 rannikkovartioalusta (67 % operatiivisesta tarpeesta) ja 1 merivartioalus (50 % operatiivisesta tarpeesta)

ØLokakuu 2017: 1 virkamies (operatiivinen tarve: 135 virkamiestä) ja 4 rannikkovartioalusta (67 % operatiivisesta tarpeesta).

Vaje Bulgarian osalta (yhteinen operaatio joustavat operatiiviset toimet 2017 maarajoilla)

Ø16. elokuuta – 13. syyskuuta 2017: 84 virkamiestä (operatiivinen tarve: 175 virkamiestä; tarjousten puuttuessa virasto osallistuu vastaanottavasta jäsenvaltiosta tulevien 24 virkamiehen rahoitukseen), 34 partioautoa (57 % operatiivisesta tarpeesta; tarjousten puuttuessa virasto osallistuu vastaanottavasta jäsenvaltiosta tulevien 12 partioauton rahoitukseen) ja 2 lämpökameralla varustettua ajoneuvoa (25 % operatiivisesta tarpeesta)

Ø13. syyskuuta – 11. lokakuuta 2017: 64 virkamiestä (operatiivinen tarve: 175 virkamiestä; tarjousten puuttuessa virasto osallistuu vastaanottavasta jäsenvaltiosta tulevien 24 virkamiehen rahoitukseen) ja 27 partioautoa (45 % operatiivisesta tarpeesta; tarjousten puuttuessa virasto osallistuu vastaanottavasta jäsenvaltiosta tulevien 12 partioauton rahoitukseen)

Ø11. lokakuuta – 8. marraskuuta 2017: 58 virkamiestä (operatiivinen tarve: 175 virkamiestä; tarjousten puuttuessa virasto osallistuu vastaanottavasta jäsenvaltiosta tulevien 24 virkamiehen rahoitukseen) ja 25 partioautoa (42 % operatiivisesta tarpeesta; tarjousten puuttuessa virasto osallistuu vastaanottavasta jäsenvaltiosta tulevien 12 partioauton rahoitukseen)

Vaje Bulgarian osalta (yhteinen operaatio yhteyspisteet 2017 maarajoilla)

Ø16. elokuuta – 13. syyskuuta 2017: 4 virkamiestä (operatiivinen tarve: 12 virkamiestä)

Ø13. syyskuuta – 11. lokakuuta 2017: 7 virkamiestä (operatiivinen tarve: 14 virkamiestä – 50 % operatiivisesta tarpeesta) ja 1 sydämenlyöntitunnistin (100 % operatiivisesta tarpeesta).

Vaje Espanjan osalta (yhteinen operaatio Indalo)

ØSyyskuu 2017: 3 virkamiestä (operatiivinen tarve: 12 virkamiestä) ja 1 merivartioalus (100 % operatiivisesta tarpeesta)

ØLokakuu 2017: 3 virkamiestä (operatiivinen tarve: 12 virkamiestä).

Vaje Espanjan osalta (yhteinen operaatio Hera)

ØSyyskuu 2017: 2 virkamiestä (operatiivinen tarve: 2 virkamiestä), 1 merivartioalus (100 % operatiivisesta tarpeesta) ja 1 rannikkovartiovene (100 % operatiivisesta tarpeesta)

ØLokakuu 2017: 2 virkamiestä (operatiivinen tarve: 2 virkamiestä), 1 merivartioalus (100 % operatiivisesta tarpeesta), 1 rannikkovartiovene (100 % operatiivisesta tarpeesta) ja 1 kiinteäsiipinen ilma-alus (100 % operatiivisesta tarpeesta).

Vaje Espanjan osalta (yhteinen operaatio Minerva 1 )

Ø14 heinäkuuta – 15. syyskuuta 2017: 26 virkamiestä (operatiivinen tarve: 74 virkamiestä) ja 12 koirapartiota (44 % operatiivisesta tarpeesta).

Vaje Länsi-Balkanin osalta (yhteinen operaatio joustavat operatiiviset toimet 2017 rajavalvonnassa) 2

Ø16. elokuuta – 13. syyskuuta 2017: 4 virkamiestä (operatiivinen tarve: 4 virkamiestä) ja 1 lämpökameralla varustettu ajoneuvo (100 % operatiivisesta tarpeesta)

Ø13. syyskuuta – 11. lokakuuta 2017 4 virkamiestä (operatiivinen tarve: 4 virkamiestä) ja 1 lämpökameralla varustettu ajoneuvo (100 % operatiivisesta tarpeesta)

Ø11. lokakuuta – 8. marraskuuta 2017: 4 virkamiestä (operatiivinen tarve: 4 virkamiestä) ja 1 lämpökameralla varustettu ajoneuvo (100 % operatiivisesta tarpeesta).

Vaje Länsi-Balkanin osalta (yhteinen operaatio yhteyspisteet 2017 maarajoilla)

Ø16. elokuuta – 13. syyskuuta 2017: 4 virkamiestä (operatiivinen tarve: 24 virkamiestä) ja 1 sydämenlyöntitunnistin (100 % operatiivisesta tarpeesta) Kroatian ja Serbian välisellä rajalla

Ø13. syyskuuta – 11. lokakuuta 2017 4 virkamiestä (operatiivinen tarve: 24 virkamiestä) ja 1 sydämenlyöntitunnistin (100 % operatiivisesta tarpeesta) Kroatian ja Serbian välisellä rajalla.

Vaje Länsi-Balkanin osalta (yhteinen operaatio koordinointipisteet 2017)

ØSyyskuu: 3 virkamiestä (operatiivinen tarve: 16 virkamiestä)

ØLokakuu: 5 virkamiestä (operatiivinen tarve: 21 virkamiestä).

(1)

     Minerva-operaatio päättyy 15. syyskuuta 2017.

(2)

     Kaikki vajeet koskevat Kroatian maaulkorajoja.