PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Ydinturvallisuuden ja ydinmateriaalivalvonnan edistäminen kolmansissa maissa on jo 1990-luvun alusta lähtien ollut olennainen osa Keski-Euroopassa ja entisen Neuvostoliiton maissa TACIS- ja PHARE-ohjelmien ydinturvallisuusohjelmissa toteutettavia yhteisön toimia. Ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välineen mukaista yhteistyötä laajennettiin vuodesta 2007 alkaen kolmansiin maihin, ja liittymistä valmistelevalla tukivälineellä (IPA) on tuettu ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä EU:hun liittymistä valmistelevien maiden kanssa.

Vuonna 1986 tapahtunut Tšernobylin onnettomuus osoitti ydinturvallisuuden maailmanlaajuisen tärkeyden. Fukushima-Daiichin onnettomuus vuonna 2011 vahvisti, että ydinturvallisuuden parantamista on edelleen jatkettava, kunnes se on saatu mahdollisimman korkealle tasolle. Molemmat tapaukset osoittivat selvästi, että ydinonnettomuuksien terveydelliset, sosiaaliset, ympäristölliset ja taloudelliset vaikutukset voivat laajeta pitkälle yli kansallisten rajojen ja mahdollisesti koko maailmaan.

Euroopan unionin neuvosto tunnusti ydinturvallisuuden merkityksen ydinturvallisuuden teknologisista ongelmista 18. kesäkuuta 1992 antamassaan päätöslauselmassa, jossa se korosti ”pitävänsä Euroopan ydinturvallisuutta erityisen tärkeänä ja näin ollen pyytää jäsenvaltioita ja komissiota vahvistamaan erityisesti muiden Euroopan maiden […] kanssa tehtävän yhteisön ydinalan yhteistyön perimmäiseksi ja ensisijaiseksi tavoitteeksi sen, että kyseisten maiden ydinlaitosten turvallisuustasot saatetaan vastaamaan yhteisössä noudatettavaa käytäntöä”.

Yhteisö päätti liittyä ydinturvallisuutta koskevaan yleissopimukseen vuonna 1999 ja käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskevaan yhteiseen yleissopimukseen vuonna 2005. Kummankin yleissopimuksen tavoitteena on parantaa kansallisia toimenpiteitä ja kansainvälistä yhteistyötä näillä aloilla.

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi ydinlaitosten ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta 25 päivänä kesäkuuta 2009 annetun direktiivin 2009/71/Euratom, jonka tavoitteena on ylläpitää ja edistää ydinturvallisuuden ja sen valvomisen jatkuvaa parantamista. Lisäksi Euroopan unionin neuvosto antoi vuonna 2011 direktiivin yhteisön kehyksen perustamisesta käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa varten. Nämä direktiivit ja Euroopan unionin ydinturvallisuudelle sekä radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen huollolle asettamat tiukat vaatimukset toimivat esimerkkeinä, joilla voidaan kannustaa kolmansia maita nostamaan vaatimustasoaan.

Yhteisö tekee jo tiivistä yhteistyötä Euratomin perustamissopimuksen 10 luvun mukaisesti Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) kanssa sekä ydinmateriaalivalvonnan osalta (Euratomin perustamissopimuksen toisen osaston 7 luvun tavoitteiden saavuttamiseksi) että ydinturvallisuuden osalta.

Eurooppa 2020 ‑strategian ulkoisiin toimintapoliittisiin tavoitteisiin kuuluvat lisäksi sääntely- ja muun yhteistyön edistäminen kehittyvien talouksien kanssa sekä unionin lähestymistapojen, sääntöjen, standardien ja käytäntöjen tukeminen.

Jotta Euroopan unioni voisi täyttää tehtävänsä ihmisten turvallisuutta ja strategista turvallisuutta edistävänä maailmanlaajuisena toimijana, yhteisölle on erittäin tärkeää luoda riittävät valmiudet ja keinot vastata kolmansissa maissa ilmeneviin ydinturvallisuutta, säteilysuojelua ja ydinmateriaalivalvontaa koskeviin haasteisiin yhteisölle ja sen jäsenvaltioille näillä aloilla Euroopan unionissa karttuneen kokemuksen pohjalta. Nyt ehdotetulla ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välineellä on tarkoitus jatkaa 1990-luvulla Keski-Euroopassa ja entisen Neuvostoliiton maissa aloitettuja toimia, joita on vuodesta 2007 lähtien laajennettu kolmansiin maihin.

Yhteistyön käynnistämiseen kolmansien maiden kanssa johtaneiden perussyiden odotetaan pysyvän ajankohtaisina myös kaudella 2014–2020. Koska suurin osa välineellä tuetuista laajoista hankkeista (etenkin Tšernobylin voimala-alueen kunnostamiseen ja ydinlaitosten käyttöturvallisuuden parantamiseen liittyvistä hankkeista) valmistuu vuoteen 2014 mennessä, ohjelmasta vapautuu lähiaikoina varoja muille ongelma-alueille. Ohjelman ensisijaisiksi aloiksi on määritelty entisten kaivosalueiden kunnostus (perinteiset uraanikaivokset, joissa ei ole noudatettu ympäristönsuojelun perusvaatimuksia), käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus, ydinjätehuolto ja ydinlaitosten käytöstä poistaminen.

Euroopan unionin toimenpiteiden painopistettä siirretään teknisestä avusta yhteistyöhön. Yhteistyössä keskitytään ydinturvallisuuskulttuurin, säteilysuojelun ja ydinmateriaalivalvonnan parantamiseen liittyviin keskeisiin toimintoihin.

Euratomin puiteohjelmissa toteutettavat tutkimus- ja innovointitoimet voivat osaltaan kannustaa ehkäisemään vakavia onnettomuuksia ja lievittämään niiden vaikutuksia sekä parantamaan säteilysuojelua turvallisuuskulttuurin edistämiseksi. Toisena mahdollisena keinona edistää ydinturvallisuuden parantamista, säteilysuojelua ja radioaktiivisen jätteen turvallista huoltoa on nähtävä Euratomin ydinturvallisuutta koskevat kahdenväliset yhteistyösopimukset, jotka lisäävät tutkimus- ja innovointitoimintaa kolmansien maiden kanssa.

Fukushima-Daiichin onnettomuudesta saaduilla kokemuksilla on tärkeä merkitys ydinturvallisuuden parantamisessa tulevina vuosina. EU:n jäsenvaltioissa laaditaan kattavia ja avoimia riski- ja turvallisuusarviointeja (”stressitestit”), joita on määrä laajentaa EU:n naapurimaihin ja mahdollisesti muihin kolmansiin maihin. Näiden arviointien tulosten odotetaan vaikuttavan merkittävästi ydinvoimalaitosten suunnitteluun, toimintaan, ylläpitoon ja valvontaan. EU:n hankkimasta kokemuksesta on paljon hyötyä kolmansille maille.

Välineellä tuetun yhteistyön on täydennettävä Euroopan unionin muiden kehitysyhteistyön rahoitusvälineiden yhteydessä tehtävää yhteistyötä, ja toteutettavien toimenpiteiden on oltava yhdenmukaisia unionin asianomaiselle kumppanimaalle laatiman yleisen poliittisen strategiakehyksen kanssa. Kun otetaan huomioon ydinturvallisuuden parantamiseen liittyvät kansainväliset sitoumukset, yhteistyössä olisi pyrittävä hakemaan synergiaa Euratomin ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelman kanssa.

2.           INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET

Julkinen kuuleminen

Komissio järjesti 26. marraskuuta 2010 ja 31. tammikuuta 2011 välisenä aikana julkisen kuulemisen EU:n ulkoisten toimien rahoituksesta tulevaisuudessa. Kuuleminen toteutettiin verkkokyselynä, jonka taustamateriaalina oli komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon virkamiesten laatima asiakirja EU:n ulkoisen toiminnan rahoituksesta vuoden 2013 jälkeen. Julkiseen kuulemiseen saatiin 220 vastausta, joiden erilaisuus kuvastaa yhteisön ulkoisille toimille ominaista rakenteiden, näkemysten ja perinteiden moninaisuutta.

Vastauksissa ei yleensä nähty tarpeelliseksi muuttaa merkittävästi olemassa olevien välineiden nykyistä rakennetta. Niissä kuitenkin mainittiin useita ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välineen kannalta merkittäviä ongelmia, jotka on tarpeen mukaan otettu huomioon uuden asetuksen valmistelussa.

Suurin osa vastaajista (noin 70 prosenttia) vahvisti EU:n tukitoimenpiteiden tuottavan merkittävää lisäarvoa EU:n ulkoisten toimien rahoitusvälineillä tuetuilla keskeisillä politiikan aloilla. Monet mainitsivat EU:n tuottaman lisäarvon tärkeimpänä tulevaa yhteistyötä kannustavana tekijänä: EU:n olisi hyödynnettävä kansainväliseen neuvotteluasemaansa, laajaan asiantuntemukseensa, monikansalliseen luonteeseensa, koordinointitehtäväänsä ja tuottamiinsa mittakaavaetuihin liittyviä suhteellisia etuja.

Lähes kaikki vastaajat (92 prosenttia) toivoivat nykyistä eriytetympää lähestymistapaa, joka suunniteltaisiin kunkin vastaanottajamaan tilanteen mukaan. Tällaisen lähestymistavan olisi perustuttava päteviin kriteereihin ja tehokkaaseen tiedonkeruuseen, jota on käytettävä keinona tehostaa EU:n rahoitusvälineiden vaikutusta.

Yli kaksi kolmasosaa vastaajista katsoi, että EU:n edut otetaan riittävästi huomioon sen ulkoisissa toimissa ja että ulkoisten toimien olisi perustuttava nykyistä selkeämmin EU:n arvoihin ja periaatteisiin samoin kuin kumppanimaiden kehitystavoitteisiin. Vastaajien vähemmistö toivoi, että EU:n ulkoisissa toimissa keskityttäisiin enemmän EU:n omien etujen ajamiseen maailmantaloudessa, etenkin suhteessa nopeasti kehittyviin talousalueisiin.

Ylivoimaisesti suurin osa vastaajista katsoi, että tulevissa välineissä ja hankkeiden/ohjelmien täytäntöönpanossa olisi panostettava entistä enemmän seuranta- ja arviointijärjestelmiin.

EU:n ulkoisen rahoituksen näkyvyyden parannuskeinojen joukosta suurin osa sidosryhmistä kannatti tiedotus- ja viestintätoimien tehostamista etenkin tuensaajamaissa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että toimiva politiikka, strategia ja toiminta kolmansissa maissa lisäisivät EU:n näkyvyyttä paljon tehokkaammin kuin viestintämenojen lisääminen.

Myös ajatukset EU:n koordinointitehtävän vahvistamisesta muiden avunantajien keskuudessa ja täytäntöönpanokumppanien velvoittamisesta lisäämään EU:n rahoituksen näkyvyyttä saivat paljon kannatusta sidosryhmiltä.

Vaikutusten arviointi

Komissio laati vaikutusten arvioinnin, jossa tarkasteltiin seuraavia vaihtoehtoja:

(a) EU:n toimia ei jatketa (luovutaan ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välineestä). Joitakin ydinturvallisuuteen liittyvistä yhteistyötoimista voitaisiin sisällyttää maantieteellisiin yhteistyövälineisiin ja toteuttaa osana niitä. Tämä vaihtoehto voisi kuitenkin aiheuttaa hankaluuksia oikeusperustan kannalta ja johtaa epätyydyttävään täytäntöönpanoon hankkeiden monimutkaisen teknisen luonteen vuoksi.

(b) Ei muutosta (yhteistyötä kolmansien maiden kanssa jatkettaisiin nykyisen asetuksen puitteissa). Tämä vaihtoehto ei mahdollistaisi tähän mennessä saatujen kokemusten hyödyntämistä, maantieteellisen soveltamisalan tarkistamista eikä yhteistyön edellytysten ja ensisijaisten alojen määrittämistä asetuksessa. Samalla menetettäisiin tilaisuus parantaa nykyisen asetuksen täytäntöönpanoa ja vaikuttavuutta.

(c) Nykyisen asetuksen tarkistaminen. Tarkistuksella voitaisiin muuttaa asetuksen maantieteellistä soveltamisalaa sisällyttämällä siihen kaikki kolmannet maat (myös nykyiset liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) tuensaajamaat) sekä täsmentää yhteistyön ensisijaiset alat ja edellytykset. Tämä johtaisi asetuksen nykyistä yksinkertaisempaan ja tehokkaampaan täytäntöönpanoon.

(d) Uuden välineen perustaminen. Uuteen välineeseen sisältyisi nykyisen asetuksen soveltamisalan lisäksi osa nykyisen vakautusvälineen soveltamisalasta. Uudella välineellä voitaisiin varmistaa yhdenmukainen lähestymistapa ydinturvallisuuteen, ydinturvajärjestelyihin ja ydinmateriaalivalvontaan. Tämä edellyttäisi kuitenkin kaksinkertaista oikeusperustaa (Euratom-sopimus ja sopimus Euroopan unionin toiminnasta). Kaksinkertainen oikeusperusta kuitenkin todennäköisesti monimutkaistaisi täytäntöönpanoa ja vaatisi nykyistä tiiviimpää koordinointia muiden riskien (kemialliset ja biologiset) lieventämistoimien kanssa.

Näistä parhaana vaihtoehtona pidettiin nykyisen asetuksen tarkistamista. Vaihtoehtoihin ”ei muutosta” ja ”uuden välineen perustaminen” verrattuna se mahdollistaisi jatkuvuuden ja jo toimivaksi osoittautuneesta järjestelmästä saatujen kokemusten hyödyntämisen sekä ratkaisisi monia toiminnassa havaittuja ongelmia, esimerkiksi auttaisi ymmärtämään selkeämmin toimenpiteiden rajat. Nämä tekijät ja vain yhden oikeusperustan käyttäminen (vaihtoehtoon ”uuden välineen perustaminen” verrattuna) yksinkertaistaisivat täytäntöönpanoa.

3.           EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

Nykyisen asetuksen oikeusperusta on Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus (jäljempänä ’Euratom-sopimus’) ja erityisesti sen 203 artikla. Kun otetaan huomioon EU:n nykyinen ydinturvallisuutta koskeva lainsäädäntökehys ja se, ettei asetuksen soveltamisalan tarkistaminen edellytä oikeusperustan muuttamista, tulevassa asetuksessa olisi käytettävä tätä samaa oikeusperustaa.

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate

Vain EU, jossa on 27 yhteistä politiikkaa ja strategiaa noudattavaa jäsenvaltiota, kykenee saavuttamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi tarvittavan kriittisen massan. Yksittäisten jäsenvaltioiden toiminta jää helposti rajalliseksi ja hajanaiseksi ja hankkeet ovat usein liian pieniä, jotta niillä voitaisiin saada aikaan kestäviä vaikutuksia. Samalla tämä kriittinen massa antaa EU:lle paremmat mahdollisuudet käydä toimintapolitiikkaa koskevaa vuoropuhelua kumppanimaiden hallitusten kanssa.

Objektiivisen ja puolueettoman asemansa vuoksi EU:lla on ainutlaatuinen mahdollisuus toteuttaa ulkoisia toimia jäsenvaltioidensa kanssa ja puolesta ja lisätä näin uskottavuuttaan kumppanimaissa. EU:lla on siten parhaat edellytykset toimia maailman edelläkävijänä kansalaistensa puolesta.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Komissio ehdottaa, että ulkoisen toiminnan välineisiin osoitetaan 70 miljardia euroa kaudella 2014–2020[1]. Ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välineen osuus kaudeksi 2014–2020 on 631,1 miljoonaa euroa (560 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintoina). Seuraavassa taulukossa esitetään välineen ohjeelliset vuotuiset talousarviositoumukset.

Vuosi || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

Välineen määrärahat (milj. euroa) || 84,9 || 86,6 || 88,3 || 90,1 || 91,9 || 93,7 || 95,6 || 631,1

Ohjeelliset määrärahat kutakin erityistavoitetta kohti ilmenevät säädösehdotukseen liittyvästä rahoitusselvityksestä.

5.           LISÄTIETOJA

Yksinkertaistaminen

Horisontaaliset artiklat poistettiin, koska ne sisältyvät unionin ulkoisen toiminnan välineiden täytäntöönpanoa koskevista yhteisistä säännöistä ja menettelyistä annettuun asetukseen N:o …. /….

Ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välineen ohjelmoinnin ja täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi yhteistyön edellytykset ja yhteistyöhankkeiden valinnassa sovellettavat aihekohtaiset ja maantieteelliset painopisteet määritellään asetuksen liitteessä.

Artiklakohtaiset perustelut ja nykyiseen välineeseen tehdyt muutokset

I OSASTO – Tavoitteet

1 artikla – Kohde ja soveltamisala

Ehdotuksen 1 artiklassa määritellään asetuksen tavoitteet ja soveltamisala. Asetusta sovelletaan kaikkiin kolmansiin maihin (kuten selitetään tarkemmin liitteessä).

Ehdotuksessa määritellään kolme erityistavoitetta:

a) toimivan ydinturvallisuuskulttuurin edistäminen sekä mahdollisimman tiukkojen ydinturvallisuusvaatimusten ja säteilysuojelun täytäntöön paneminen;

b) käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huolto, ydinlaitosten käytöstä poistaminen ja entisten ydinvoimala-alueiden kunnostaminen vastuullisella ja turvallisella tavalla;

c) kehysten ja menetelmien käyttöönotto tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan täytäntöön panemiseksi kolmansissa maissa.

Säädösrakennetta on yksinkertaistettu nykyiseen asetukseen verrattuna. Nykyisen asetuksen 1 ja 2 artikla on yhdistetty yhdeksi artiklaksi. Uudessa artiklassa määritellään keskeiset yhteistyöalat, joihin liittyvät erityistoimenpiteet määritellään liitteessä.

II OSASTO – Ohjelmointi ja varojen ohjeellinen jako

2 artikla – Strategia-asiakirjat

Artiklassa säädetään, että monivuotiset strategia-asiakirjat muodostavat yhteistyön yleisen perustan ja niissä esitetään unionin strategia tämän asetuksen mukaiselle yhteistyölle.

3 artikla – Suuntaa antavat monivuotiset ohjelmat

Artiklassa säädetään, että suuntaa antavissa monivuotisissa ohjelmissa esitetään rahoitettaviksi valitut ensisijaiset alat, erityistavoitteet ja odotetut tulokset, tulosindikaattorit sekä ohjeelliset määrärahat.

III OSASTO – Täytäntöönpano

Tätä osastoa on yksinkertaistettu merkittävästi. Sen 4 artiklassa ainoastaan säädetään, että asetus pannaan täytäntöön unionin ulkoisen toiminnan välineiden täytäntöönpanoa koskevista yhteisistä säännöistä ja menettelyistä annetun asetuksen N:o …. /…. mukaisesti.

IV OSASTO – Loppusäännökset

Tässä osastossa säädetään rahoitusohjeesta (7 artikla) ja asetuksen voimaantulosta (8 artikla).

LIITE

Tuettavia erityistoimenpiteitä ja ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön edellytyksiä koskeva liite lisättiin asetuksen rakenteen ja täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi. Liitteessä määritellään yhteistyötoimet, tekninen ja maantieteellinen soveltamisala sekä yhteistyön edellytykset ja ensisijaiset alat.

Ehdotuksen mukaan liitteen tarkistamisessa voidaan noudattaa itse asetuksen tarkistamisessa edellytettyä kevyempää menettelyä (asetuksen 5 artikla).

Liitteessä määritellään asetuksella tuettavat erityistoimenpiteet (nykyisen välineen tarkistettu versio, jossa määritellään uudelleen yhteistyötoimet), kolmansien maiden kanssa tehtävän ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön edellytykset, ensisijaiset yhteistyöalat ja koordinointijärjestelyt. Yhteistyön edellytyksissä on otettu huomioon neuvoston vuonna 2008 ehdottamat kriteerit, joita ne vastaavat olennaisin osin.

2011/0414 (CNS)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

välineen perustamisesta ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 203 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[2],

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Tämä asetus kuuluu Euroopan unionin ulkoisia politiikkoja suoraan tukeviin välineisiin, ja sillä korvataan välineen perustamisesta ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten 19 päivänä helmikuuta 2007 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (Euratom) N:o 300/2007[3], jonka voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2013.

(2) Euroopan yhteisö on merkittävä taloudellisen, rahoituksellisen, teknisen, humanitaarisen ja makrotaloudellisen avun antaja kolmansille maille. Tämä asetus on osa yhteistyön suunnitteluun ja avun toimittamiseen laadittua kehystä, jonka tavoitteena on edistää ydinturvallisuuden, säteilysuojelun ja tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan soveltamisen korkeaa tasoa kolmansissa maissa.

(3) Vuonna 1986 tapahtunut Tšernobylin onnettomuus osoitti ydinturvallisuuden maailmanlaajuisen tärkeyden. Fukushima-Daiichin onnettomuus vuonna 2011 vahvisti, että ydinturvallisuuden parantamista on edelleen jatkettava, kunnes se on saatu mahdollisimman korkealle tasolle. Jotta saataisiin aikaan sellaiset turvallisuusolosuhteet, että väestön elämää ja terveyttä vaarantavat tekijät poistuvat, Euroopan atomienergiayhteisön, jäljempänä ’yhteisö’, olisi voitava tukea ydinturvallisuutta kolmansissa maissa.

(4) Ainoastaan Euroopan unioni kykenee saavuttamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi tarvittavan kriittisen massan toimimalla yhteisten politiikkojen ja strategioiden mukaisesti yhdessä jäsenvaltioidensa kanssa, ja EU:lla on myös parhaat mahdollisuudet koordinoida kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä.

(5) Yhteisö on komission päätöksellä 1999/819/Euratom[4] liittynyt vuonna 1994 tehtyyn ydinturvallisuutta koskevaan yleissopimukseen. Yhteisö on komission päätöksellä 2005/510/Euratom[5] liittynyt myös käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskevaan yhteiseen yleissopimukseen.

(6) Neuvosto antoi ydinturvallisuuden ja sen valvonnan jatkuvan parantamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi 25 päivänä kesäkuuta 2009 direktiivin 2009/71/Euratom ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta[6]. Lisäksi neuvosto antoi 19 päivänä heinäkuuta 2011 direktiivin 2011/70/Euratom yhteisön kehyksen perustamisesta käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa varten[7]. Nämä direktiivit ja Euroopan unionin ydinturvallisuudelle sekä radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen huollolle asettamat tiukat vaatimukset toimivat esimerkkeinä, joilla voidaan kannustaa kolmansia maita nostamaan vaatimustasoaan.

(7) Eurooppa 2020 ‑strategian ulkoisiin toimintapoliittisiin tavoitteisiin kuuluvat sääntely- ja muun yhteistyön edistäminen kehittyvien talousalueiden kanssa sekä unionin lähestymistapojen, sääntöjen, standardien ja käytäntöjen tukeminen.

(8) Unionin jäsenvaltiot ovat ydinsulkusopimuksen ja sen lisäpöytäkirjan allekirjoittajaosapuolia.

(9) Yhteisö tekee jo tiivistä yhteistyötä Euratomin perustamissopimuksen 10 luvun mukaisesti Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) kanssa sekä ydinmateriaalivalvonnan osalta (Euratomin perustamissopimuksen toisen osaston 7 luvun tavoitteiden saavuttamiseksi) että ydinturvallisuuden osalta.

(10) Yhteisön on erityisesti tarpeen jatkaa pyrkimyksiään tukea toimivan ydinmateriaalivalvonnan toteuttamista kolmansissa maissa, hyödyntäen sen omia ydinmateriaalivalvontatoimia Euroopan unionissa.

(11) Vastuun laitoksen turvallisuudesta on oltava toiminnanharjoittajalla ja valtiolla, jonka lainkäyttövaltaan laitos kuuluu.

(12) Vaikka ulkoisen avun rahoitustarpeet kasvavat jatkuvasti, unionin talous- ja budjettitilanne asettaa omat rajoituksensa varojen myöntämiselle tällaiseen apuun. Sen vuoksi komission on pyrittävä käyttämään saatavilla olevia varoja mahdollisimman tehokkaasti etenkin suosimalla sellaisia rahoitusvälineitä, joilla on kannustinvaikutus. Tämä kannustinvaikutus kasvaa, jos rahoitusvälineistä investoituja ja niiden tuottamia varoja on mahdollista käyttää uudelleen.

(13) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa.

(14) Tämän asetuksen perusteella tuettavien toimien suunnitteluun ja rahoitukseen liittyvää toimivaltaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[8] mukaisesti. Täytäntöönpanosäädösten etenkin politiikkaa ohjaava luonne tai niiden rahoitusvaikutukset huomioon ottaen niitä annettaessa olisi pääsääntöisesti noudatettava tarkastelumenettelyä lukuun ottamatta teknistä täytäntöönpanoa koskevia toimenpiteitä, joilla on vähäinen rahoitusvaikutus. Komissio hyväksyy välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä, kun tämä on tarpeen asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka vaativat unionilta nopeita toimia.

(15) Unionin ulkoisen toiminnan välineiden täytäntöönpanoa koskevat yhteiset säännöt ja menettelyt vahvistetaan asetuksessa (EU) N:o ../…, jäljempänä ’yhteinen täytäntöönpanoasetus’.

(16) Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta säädetään neuvoston päätöksessä 2010/427/EU,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

TAVOITTEET

1 artikla Kohde ja soveltamisala

Euroopan unioni rahoittaa toimenpiteitä, joilla on tarkoitus edistää ydinturvallisuuden, säteilysuojelun ja tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan soveltamisen korkeaa tasoa kolmansissa maissa tämän asetuksen säännösten mukaisesti.

1. Toimissa pyritään seuraaviin erityistavoitteisiin:

(a) toimivan ydinturvallisuuskulttuurin edistäminen sekä mahdollisimman tiukkojen ydinturvallisuusvaatimusten ja säteilysuojelun täytäntöön paneminen;

(b) käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huolto, ydinlaitosten käytöstä poistaminen ja entisten ydinvoimala-alueiden kunnostaminen vastuullisella ja turvallisella tavalla;

(c) kehysten ja menetelmien käyttöönotto tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan täytäntöön panemiseksi kolmansissa maissa.

2. Edellä mainittujen erityistavoitteiden edistymistä arvioidaan seuraavien suoritusindikaattorien perusteella:

(a) Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) vertaisarvioinneissa todettujen ongelmien määrä ja merkittävyys;

(b) käytettyä polttoainetta, ydinjätettä ja käytöstäpoistoa koskevien strategioiden, niitä koskevien lainsäädäntö- ja sääntelykehysten sekä hankkeiden täytäntöönpanon kehitys;

(c) IAEA:n ydinmateriaalivalvontaa koskevissa raporteissa osoitettujen ongelmien määrä ja merkittävyys.

3. Komissio varmistaa, että toteutettavat toimenpiteet ovat yhdenmukaisia unionin kumppanimaalle laatiman yleisen poliittisen strategiakehyksen ja etenkin kehitysyhteistyötä ja taloudellista yhteistyötä koskevien unionin politiikkojen ja ohjelmien tavoitteiden kanssa.

4. Tällä asetuksella tuettavat erityistoimenpiteet ja ydinturvallisuuteen liittyvään yhteistyöhön sovellettavat vaatimukset määritellään tämän asetuksen liitteessä.

5. Tämän asetuksen nojalla tehtävän rahoituksellisen, taloudellisen ja teknisen yhteistyön on täydennettävä unionin muilla kehitysyhteistyön rahoitusvälineillä tukemaa yhteistyötä.

II OSASTO

OHJELMOINTI JA VAROJEN ALUSTAVA KOHDENTAMINEN

2 artikla Strategia-asiakirjat

1. Tämän asetuksen mukainen unionin yhteistyö toteutetaan monivuotisten strategia-asiakirjojen perusteella.

2. Monivuotiset strategia-asiakirjat muodostavat yhteistyön yleisen perustan, ja ne laaditaan enintään seitsemäksi vuodeksi. Niissä esitetään unionin strategia tämän asetuksen mukaiselle yhteistyölle ottaen huomioon kyseessä olevien maiden tarpeet, unionin ensisijaiset tavoitteet, kansainvälinen tilanne ja tärkeimpien kumppanien toiminta.

3. Strategia-asiakirjojen tavoitteena on tarjota yhdenmukainen kehys unionin ja asianomaisen kumppanimaan tai -alueen keskinäiselle yhteistyölle tämän asetuksen yleisen tarkoituksen ja soveltamisalan sekä unionin tavoitteiden, periaatteiden ja politiikan mukaisesti.

4. Strategia-asiakirjojen laatimisessa sovelletaan avun tuloksellisuutta koskevia periaatteita, jotka ovat kansallinen omistajuus, kumppanuus, yhteensovittaminen, yhdenmukaistaminen, vastaanottajamaan tai alueellisiin järjestelmiin mukautuminen, keskinäinen tilintekovelvollisuus ja tuloshakuisuus.

5. Komissio hyväksyy strategia-asiakirjat yhteisen täytäntöönpanoasetuksen 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti. Strategia-asiakirjoja voidaan tarkistaa puolivälissä tai milloin tahansa samaa menettelyä noudattaen. Tarkastelumenettelyä ei kuitenkaan tarvitse noudattaa, jos strategiaan tehtävät tarkistukset eivät vaikuta asiakirjassa alun perin määriteltyihin ensisijaisiin aloihin ja tavoitteisiin.

3 artikla Suuntaa antavat monivuotiset ohjelmat

1. Suuntaa antavat monivuotiset ohjelmat laaditaan 2 artiklassa mainittujen strategia-asiakirjojen perusteella. Ohjelmat käsittävät tavallisesti 2–4 vuoden jakson.

2. Suuntaa antavissa monivuotisissa ohjelmissa esitetään rahoitettavaksi valitut ensisijaiset alat, erityistavoitteet, odotetut tulokset, tulosindikaattorit sekä alustavat määrärahat, jotka esitetään kokonaisuutena ja ensisijaisen alan mukaan jaoteltuina ja joihin varataan kohtuullinen määrä kohdentamattomia varoja; määrärahat voidaan tarvittaessa esittää vaihteluvälinä tai vähimmäismäärinä.

3. Suuntaa antavien monivuotisten ohjelmien on pääsääntöisesti perustuttava kumppanimaan tai ‑alueen kanssa käytävään vuoropuheluun, johon sidosryhmät osallistuvat, jotta voidaan varmistua kyseisen maan tai alueen riittävästä omistajuudesta ja edistää kansallisille kehitysstrategioille annettavaa tukea.

4. Suuntaa antavat monivuotiset ohjelmat hyväksytään yhteisen täytäntöönpanoasetuksen 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5. Suuntaa antavia monivuotisia ohjelmia tarkistetaan tarpeen mukaan niitä koskeviin strategia-asiakirjoihin tehtyjen tarkistusten huomioon ottamiseksi. Suuntaa antavia monivuotisia ohjelmia koskevat muutokset, kuten tekniset mukautukset, varojen uudelleenkohdentaminen ensisijaisen alan alustavan määrärahan sisällä tai alkuperäisen alustavan määrärahan kasvattaminen tai supistaminen alle 20 prosentilla, voidaan kuitenkin tehdä tarkastelumenettelyä noudattamatta, jos muutokset eivät vaikuta strategia-asiakirjassa alun perin määriteltyihin ensisijaisiin aloihin ja tavoitteisiin. Tällaisista teknisistä mukautuksista on ilmoitettava kuukauden kuluessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

III OSASTO

TÄYTÄNTÖÖNPANO

4 artikla Täytäntöönpano

Tämä asetus pannaan täytäntöön unionin ulkoisen toiminnan välineiden täytäntöönpanoa koskevista yhteisistä säännöistä ja menettelyistä annetun asetuksen N:o …. /…. mukaisesti.

IV OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

5 artikla Liitteen muuttaminen

Tämän asetuksen liitettä voidaan muuttaa yhteisen täytäntöönpanoasetuksen 15 artiklan 3 kohdassa säädettyä tarkastelumenettelyä noudattaen.

6 artikla Komitea

Komissiota avustaa ydinturvallisuusalan yhteistyökomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

7 artikla Euroopan ulkosuhdehallinto

Tätä asetusta sovellettaessa noudatetaan Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta annettua neuvoston päätöstä 2010/427/EU.

8 artikla Rahoitusohje

1. Rahoitusohje tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi kaudella 2014–2020 on 631 100 000 euroa.

2. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuosittaiset määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen rajoissa.

9 artikla Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä,

                                                                       Neuvoston puolesta

                                                                       Puheenjohtaja

LIITE

Tuettavat toimenpiteet ja ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön edellytykset

Tämän asetuksen tavoitteena on edistää maailmanlaajuisesti ydinturvallisuuden, säteilysuojelun ja tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan soveltamisen korkeaa tasoa kolmansissa maissa, jotka haluavat tehdä yhteistyötä näillä aloilla. Tässä liitteessä määritellään asetuksella tuettavat erityistoimenpiteet ja yhteistyön edellytykset, mukaan luettuina ensisijaiset yhteistyöalat.

Tuettavat toimenpiteet

Tämän asetuksen 1 artiklassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan tukea seuraavia toimenpiteitä.

(a) toimivan ydinturvallisuuskulttuurin edistäminen sekä mahdollisimman tiukkojen ydinturvallisuusvaatimusten ja säteilysuojelun täytäntöön paneminen kaikilla tasoilla, erityisesti seuraavasti:

– jatkuva tuki sääntelyelimille ja teknisen tuen organisaatioille sekä sääntelykehyksen vahvistaminen erityisesti lupien myöntämiseen liittyvien toimenpiteiden osalta, mukaan luettuina tehokkaiden ja kattavien riski- ja turvallisuusarviointien (”stressitestien”) tarkastelu ja seuranta;

– toimivien sääntelykehysten, ‑menettelyjen ja ‑järjestelmien edistäminen, jotta voidaan varmistaa riittävä suoja radioaktiivisista materiaaleista ja erityisesti korkea-aktiivisista radioaktiivisista lähteistä johtuvaa ionisoivaa säteilyä vastaan sekä kyseisten aineiden turvallinen loppusijoitus;

– tehokkaiden järjestelyjen käyttöönotto säteilyonnettomuuksien ehkäisemistä ja niihin liittyvien vaikutusten lieventämistä varten (esimerkiksi ympäristön tilan seuranta radioaktiivisten päästöjen tapauksessa, vaikutuksia lieventävien toimien ja kunnostustoimien suunnittelu ja toteuttaminen) sekä valmiussuunnittelu-, torjuntavalmius- ja torjunta-, pelastuspalvelu- ja kunnostustoimenpiteitä varten;

– poikkeuksellisesti ja ainoastaan perustelluissa erityistapauksissa tarjottava tuki ydinlaitosten toiminnanharjoittajille osana kattavien turvallisuus- ja riskinarviointien (stressitestien) jatkotoimia;

(b) käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huolto, ydinlaitosten käytöstä poistaminen ja entisten ydinvoimala-alueiden kunnostaminen vastuullisella ja turvallisella tavalla, erityisesti seuraavasti:

– käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huoltoon (kuljetukseen, esikäsittelyyn, käsittelyyn, jälleenkäsittelyyn, varastointiin ja loppusijoitukseen) liittyvä yhteistyö kolmansien maiden kanssa, mukaan luettuna erityisten strategioiden ja kehysten laatiminen käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa varten;

– strategioiden ja kehysten kehittäminen ja täytäntöönpano olemassa olevien laitosten käytöstä poistamista ja entisten ydinvoimala-alueiden ja perinteisten uraanikaivosalueiden kunnostamista sekä mereen upotettujen radioaktiivisten esineiden ja materiaalien talteenottoa ja huoltoa varten;

– tarvittavien sääntelykehysten ja ‑menetelmien (myös rikosoikeudellisen ydinmateriaalitutkimuksen menetelmien) käyttöönotto ydinmateriaalivalvonnan täytäntöön panemiseksi, mukaan luettuina halkeamiskelpoisten materiaalien asianmukainen kirjanpito ja valvonta valtion ja toiminnanharjoittajien tasolla;

– toimenpiteet, joilla edistetään kansainvälistä yhteistyötä (myös asiaan liittyvissä kansainvälisissä organisaatioissa, erityisesti IAEA:ssa) edellä mainituilla aloilla, mukaan luettuina kansainvälisten yleissopimusten ja sopimusten täytäntöönpano ja seuranta, tietojenvaihto, valmiuksien kehittäminen ja koulutus ydinturvallisuuden ja -tutkimuksen alalla.

Näihin toimenpiteisiin on kuuluttava keskeisenä osana taitotiedon siirto saavutettujen tulosten kestävyyden varmistamiseksi. Ne on pantava täytäntöön kolmansien maiden viranomaisten, ydinalan sääntelyviranomaisten ja niiden teknisen tuen organisaatioiden sekä erityistapauksissa ydinalan toiminnanharjoittajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Toimenpiteitä olisi tuettava hakemalla synergiaa Euratomin ydinalan tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmaan sisältyvien suorien ja epäsuorien toimien kanssa.

Yhteistyön edellytykset[9]

Yhteistyön on perustuttava seuraaviin edellytyksiin ja vaatimuksiin, jotka kolmansien maiden on täytettävä.

1. Yleiset edellytykset

– Yhteistyöhön voivat osallistua kaikki ”kolmannet maat” (maat, jotka eivät ole EU:n jäsenvaltioita).

– Etusijalla ovat liittymisneuvotteluja käyvät valtiot ja Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaat. Alueellisia lähestymistapoja suositaan.

– Korkean tulotason maita olisi hyväksyttävä ohjelmiin ainoastaan poikkeustoimien mahdollistamiseksi esimerkiksi suuren ydinonnettomuuden jälkeen, jos se on tarpeen ja asianmukaista.

– Kolmannen maan ja Euroopan unionin välinen yhteisymmärrys ja vastavuoroinen sopimus olisi vahvistettava komissiolle osoitettavalla virallisella pyynnöllä, joka on kyseisen maan hallitusta sitova.

– Kolmansien maiden, jotka haluavat tehdä yhteistyötä Euroopan unionin kanssa, on noudatettava tiukasti ydinsulkuperiaatetta. Niiden on myös oltava asiaan liittyvien ydinturvallisuutta ja ydinturvajärjestelyjä koskevien Euroopan atomienergiajärjestön (IAEA) yleissopimusten sopimuspuolia tai osoitettava toteuttaneensa toimenpiteet, jotka ilmaisevat niiden vakaan aikomuksen liittyä näihin yleissopimuksiin. Yleissopimuksiin liittyminen tai niihin liittymisen edellyttämien valmistelujen toteuttaminen voidaan asettaa Euroopan unionin kanssa tehtävän yhteistyön edellytykseksi. Hätätapauksissa tästä periaatteesta olisi poikkeuksellisesti voitava joustaa.

– Yhteistyötavoitteiden noudattamisen varmistamiseksi ja valvomiseksi edunsaajana olevan kolmannen maan on hyväksyttävä periaate siitä, että niiden toteuttamat toimet arvioidaan. Arvioinnin perusteella on mahdollista valvoa sovittujen tavoitteiden noudattamista ja todentaa niiden saavuttaminen, ja se saatetaan myös asettaa yhteisön rahoituksen jatkamisen edellytykseksi.

– Tässä asetuksessa tarkoitetun ydinturvallisuutta ja ydinmateriaalivalvontaa koskevan yhteistyön tarkoituksena ei ole edistää ydinenergian käyttöä.

2. Maat, joilla on ydinvoiman tuotantokapasiteettia

Yhteistyö yhteisön rahoitusta jo saaneiden maiden kanssa riippuu yhteisön talousarviosta rahoitettujen toimien arvioinnista ja siitä, ovatko uudet tarpeet asianmukaisesti perusteltuja. Arvioinnin perusteella on voitava määrittää tarkemmin tulevan yhteistyön luonne ja kyseisille maille tulevaisuudessa myönnettävät tuet.

Kiireellistä yhteistyötä tarvitsevien maiden tapauksessa olisi otettava huomioon seuraavat seikat:

(a) kyseisessä maassa toteutettavan toimenpiteen kiireellisyys ydinturvallisuuden ja ydinturvajärjestelyjen tilanteen kannalta; ja

(b) tiettyjen laajaa ydinvoiman tuotantokapasiteetin kehittämisohjelmaa suunnittelevien maiden tapauksessa se, kuinka olennaista yhteisön toimien toteuttaminen asianmukaisessa vaiheessa on sen varmistamiseksi, että kyseisen ohjelman kehittämisen ohella edistetään ydinturvallisuus- ja turvajärjestelykulttuuria etenkin sääntelyviranomaisten ja teknisen tuen organisaatioiden valmiuksien tai lujittamisen sekä käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa koskevien strategioiden ja kehysten laatimisen ja täytäntöönpanon osalta.

Viranomaistoiminnan vertaisarviointien (IRRS) ja IAEA:n käyttöturvallisuuden arviointiryhmän (OSART) käyttöä pidetään suotavana, vaikkei tämä kuulukaan EU:n yhteistyön muodollisiin edellytyksiin.

3. Maat, joilla ei ole ydinvoiman tuotantokapasiteettia

Yhteistyö niiden maiden kanssa, joilla on tutkimusreaktoreita mutta jotka eivät halua kehittää ydinvoiman tuotantokapasiteettia, riippuu tilanteen kiireellisyydestä ydinturvallisuuden ja ydinturvajärjestelyjen kannalta.

Yhteistyössä sellaisten maiden kanssa, jotka haluavat kehittää ydinvoiman tuotantokapasiteettia riippumatta siitä, onko niillä tutkimusreaktoreita, ja joiden tilanteessa toimien toteuttaminen asianmukaisessa vaiheessa voi olla olennaista sen varmistamiseksi, että ydinvoimatuotantoa koskevan ohjelman ohella edistetään ydinturvallisuus- ja turvajärjestelykulttuuria etenkin sääntelyviranomaisten ja teknisen tuen organisaatioiden vahvistamisen osalta, otetaan huomioon ydinvoiman kehittämisohjelman vakuuttavuus, ydinenergian käytöstä tehdyn hallituksen päätöksen olemassaolo sekä alustavan etenemissuunnitelman laatiminen[10].

Tähän ryhmään kuuluvien maiden kanssa tehtävän yhteistyön ensisijaisena tavoitteena on oltava tarvittavan sääntelyinfrastruktuurin ja ydinalan sääntelyviranomaisen ja teknisen tuen organisaatioiden teknisten valmiuksien kehittäminen. Käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa koskevien strategioiden ja kehysten laatimista olisi harkittava ja tarpeen mukaan tuettava myös maissa, jotka eivät harkitse kehittävänsä tai jotka ovat päättäneet olla kehittämättä ydinvoiman tuotantokapasiteettia.

Niille maille, jotka eivät kuulu mihinkään edellä mainituista ryhmistä, voidaan hätätilanteissa tarjota ydinturvallisuuteen ja ydinturvajärjestelyihin liittyvää yhteistyötä. Näiden maiden osalta on säilytettävä tietty joustomahdollisuus yleisten edellytysten soveltamisessa.

Ensisijaiset alat

Jotta saadaan aikaan sellaiset turvallisuusolosuhteet, että väestön elämää ja terveyttä vaarantavat tekijät poistuvat, ja sen varmistamiseksi, että ydinaineita ei siirretä käytettäväksi muuhun kuin siihen käyttöön, johon ne on tarkoitettu, yhteistyön on suuntauduttava ensisijaisesti ydinalan sääntelyviranomaisiin (ja niiden teknisen tuen organisaatioihin). Tavoitteena on varmistaa niiden tekninen pätevyys ja riippumattomuus sekä vahvistaa sääntelykehystä erityisesti lupien myöntämiseen liittyvien toimenpiteiden osalta, tehokkaiden ja kattavien riski- ja turvallisuusarviointien (”stressitestien”) tarkastelu ja jatkotoimet mukaan luettuina.

Muut tämän asetuksen perusteella toteutettavien yhteistyöohjelmien ensisijaiset alat ovat seuraavat:

– käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa koskevien strategioiden ja kehysten laatiminen ja täytäntöönpano;

– nykyisten laitosten käytöstä poistaminen ja entisten ydinvoimala-alueiden ja perinteisten uraanikaivosalueiden kunnostaminen sekä mereen upotettujen radioaktiivisten esineiden ja materiaalien talteenotto ja huolto, jos niistä on vaaraa ihmisille.

Yhteistyötä kolmansien maiden ydinlaitosten toiminnanharjoittajien kanssa olisi harkittava vain erityistilanteissa ”stressitestien” jatkotoimien yhteydessä. Tällaiseen yhteistyöhön ei sisälly laitteiden toimittamista.

Koordinointi

Komissio koordinoi kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä yhdessä samoja tavoitteita edistävien organisaatioiden, erityisesti kansainvälisten organisaatioiden, kuten Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) kanssa. Koordinoinnin tarkoituksena on auttaa Euroopan unionia ja asianomaisia organisaatioita välttämään toimien ja rahoituksen päällekkäisyyttä suhteessa kolmansiin maihin. Komission olisi saatava myös jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja EU:n toiminnanharjoittajat osallistumaan näiden tehtävien hoitamiseen ja siten valjastettava ydinturvallisuutta ja ydinturvajärjestelyjä koskeva laadukas eurooppalainen asiantuntemus ohjelman käyttöön.

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoitteet

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

              3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

              3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

              3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

              3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.        Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön väline

1.2.        Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[11]

Ulkosuhteet, ydinturvallisuuteen liittyvä yhteistyö

1.3.        Ehdotuksen/aloitteen luonne

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[12].

x Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.        Tavoitteet

Euroopan unionilla on pitkä ydinturvallisuuskulttuuri ja ydinturvallisuusalan asiantuntemus, jota on vuosien mittaan kehitetty Euroopassa ja muissa ydinvoimaa käyttävissä maailman osissa. Näin oli jo vuonna 1992, jolloin käynnistettiin yhteisöohjelma Itsenäisten valtioiden yhteisön ja Keski- ja Itä-Euroopan maiden auttamiseksi ydinvoimalaitosten parantamisessa.

Neuvostolle ja Euroopan parlamentille 22. toukokuuta 2008 annetussa komission tiedonannossa ”Ydinturvallisuutta ja ydinturvajärjestelyjä koskevaan kansainväliseen haasteeseen vastaaminen” (KOM(2008) 312) korkeimpien mahdollisten vaatimusten edistäminen ydinturvallisuuden ja ydinturvajärjestelyjen alalla mainitaan yhtenä ydinalalla tehtävän yhteisön yhteistyön perustavanlaatuisista ja ensisijaisista tavoitteista.

Kaikkien maiden, jotka aikovat käyttää ydinvoimaa siviilitarkoituksiin, on noudatettava tarkoin kansainvälisesti tunnustettuja ydinturvallisuuteen ja ydinturvajärjestelyihin liittyviä vaatimuksia. Nämä maat kohtaavat haasteita, jotka liittyvät valmiuksien kehittämiseen (henkilöresurssit ja infrastruktuuri) sekä kansainvälisten velvoitteiden noudattamisen edellyttämien lainsäädännöllisten kehysten ja elinten perustamiseen. Laajan kokemuksensa turvin EU voi tarjota niille merkittävästi apua ydinturvallisuuden, säteilysuojelun ja ydinmateriaalivalvonnan parantamisessa ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välineellä, jonka maantieteellistä soveltamisalaa on sittemmin laajennettu kaikkiin ”kolmansiin maihin”.

Komission tuen painopiste on nyt siirtymässä teknisestä avusta yhteistyöhön. Ohjelmassa keskitytään toimiin, joiden tarkoituksena on parantaa ydinturvallisuutta, säteilysuojelua ja ydinturvajärjestelyjä. Näihin kuuluvat tutkimukset, lainsäädännön kehittäminen, rakenteiden perustaminen, menettelyjen ja menetelmien parantaminen, myös radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen turvallisen huollon alalla. Erityishuomiota kiinnitetään kumppanimaissa annettavaan koulutukseen. Tässä yhteydessä EU:n toimien lisäarvo perustuu korkeimpiin mahdollisiin ydinturvallisuusvaatimuksiin nojautuvan EU:n kokemuksen asettamiseen kolmansien maiden käyttöön tiiviissä yhteistyössä Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) kanssa.

Tšernobylin onnettomuus vuonna 1986 todisti ydinturvallisuuden maailmanlaajuisen tärkeyden ja osoitti selvästi, että ydinonnettomuuksien maailmanlaajuisista, valtioiden rajat ylittävistä vaikutuksista selviytymiseksi on tarpeen kehittää maailmanlaajuinen lähestymistapa. Tarve noudattaa koko maailmassa korkeimpia mahdollisia ydinturvallisuusvaatimuksia kävi entistä ilmeisemmäksi hiljattain Fukushima-Daiichissa tapahtuneessa ydinonnettomuudessa, joka herätti vakavaa huolta toiminnassa olevien ydinlaitosten kestokyvystä suurissa luonnonkatastrofeissa, kuten maanjäristyksissä ja tulvissa.

Vastatoimena Fukushima-Daiichin onnettomuuteen Euroopan komissio ja kansalliset viranomaiset pyysivät laatimaan kattavat ja avoimet riski- ja turvallisuusarvioinnit (”stressitestit”) EU:n jäsenvaltioiden ydinvoimalaitoksista. Euroopan ydinturvallisuusviranomaisten ryhmä (ENSREG) on jo sopinut tämän ennen näkemättömän arvioinnin yksityiskohdista ja aikataulusta, ja arviointeja on myöhemmin tarkoitus laajentaa kolmansiin maihin (etenkin EU:n naapurimaihin).

Kokemukset vahvistavat, että ydinonnettomuuksien terveydelliset, ympäristö-, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset kolmansissa maissa ja EU:ssa voivat olla erittäin mittavat. Maailmassa tunnustetaan yhä laajemmin tarve tehokkaaseen yhteistyöhön, jolla pyritään ehkäisemään ydinonnettomuuksia panemalla täytäntöön tiukat ydinturvallisuusvaatimukset. Jotkin maat ovat tehneet poliittisen päätöksen luopua kokonaan ydinvoimasta, ja muutamat maat päättivät olla käynnistämättä suunnittelemiaan ohjelmia. Suuri määrä valtioita kuitenkin jatkaa ydinvoimalaitosten käyttöä, ja jotkin maat suunnittelevat rakentavansa vielä uusia laitoksia. EU tunnustaa, että ydinvoiman käyttö on kunkin valtion suvereeni päätös. On kuitenkin EU:n edun mukaista varmistaa, että ydinlaitosten käyttö etenkin sen naapurimaissa on turvallista ja että ydinmateriaaleja valvotaan asianmukaisesti. EU tekee yhteistyötä kolmansien maiden ja organisaatioiden kanssa näillä aloilla.

1.4.1.     Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Euroopan unioni rahoittaa toimenpiteitä, joiden tavoitteena on edistää ydinturvallisuuden, säteilysuojelun ja tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan soveltamisen korkeaa tasoa kolmansissa maissa.

1.4.2.     Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite 1

Toimivan ydinturvallisuuskulttuurin edistäminen ja mahdollisimman tiukkojen ydinturvallisuusvaatimusten ja säteilysuojelun täytäntöönpano.

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

Erityistavoite 2

Käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullinen ja turvallinen huolto, ydinlaitosten käytöstä poistaminen ja entisten ydinvoimala-alueiden kunnostaminen.

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

Erityistavoite 3

Kehysten ja menetelmien käyttöönotto tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan täytäntöön panemiseksi kolmansissa maissa.

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.4.3.     Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

– Toimivan ydinturvallisuuskulttuurin luominen ja mahdollisimman tiukkojen ydinturvallisuus- ja säteilysuojeluvaatimusten täytäntöön paneminen kolmansien maiden ydinvoimalaitoksissa ja radiologisissa käytännöissä;

– Toimivien ydinturvallisuutta koskevien sääntelykehysten perustaminen, mukaan luettuina asianmukaiset menettelyt ja järjestelmät, joilla varmistetaan riittävä suoja radioaktiivisista materiaaleista johtuvalta ionisoivalta säteilyltä;

– Tehokkaiden järjestelyjen käyttöönotto säteilyonnettomuuksien ehkäisemistä ja niihin liittyvien vaikutusten lieventämistä varten sekä valmiussuunnittelu-, torjuntavalmius- ja torjunta-, pelastuspalvelu- ja kunnostustoimenpiteitä varten;

– Ydinturvallisuuteen liittyvä kansainvälinen yhteistyö ja tuki sen varmistamiseksi, että käytössä ovat mahdollisimman tiukat ja vankat ydinturvallisuusvaatimukset, jotka myös pannaan täytäntöön;

– Käytetyn ydinpolttoaineen käsittelyä, ydinjätehuoltoa, ydinlaitosten käytöstäpoistoa, entisten ydinvoimala-alueiden kunnostusta sekä mereen tai maahan upotettujen tai levitettyjen radioaktiivisten esineiden ja materiaalien talteenottoa ja huoltoa koskevien vastuullisten strategioiden laatiminen ja käyttöönotto;

– Tehokkaiden kehysten ja menetelmien käyttöönotto ydinmateriaalivalvonnan parantamiseksi maailmanlaajuisesti.

1.4.4.     Tulos- ja vaikutusindikaattorit

– Vuotuisissa toimintaohjelmissa esitetään EU:n toteuttamien toimien yksityiskohdat, kuten toimien tavoitteet ja odotettavissa olevat tulokset. Ennen täytäntöönpanon aloittamista hankkeille määritellään erityiset indikaattorit kunkin toimen erityispiirteiden perusteella. Asetuksen 1 artiklassa osoitetaan kullekin toimelle indikaattori täytäntöönpanon edistymisen yleistä arviointia varten.

1.5.        Ehdotuksen/aloitteen perustelut

Ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön välineen oikeusperusta on Euratom-sopimus, erityisesti sen 203 artikla.

1.5.1.     Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Lainsäädäntöehdotuksella vastataan vaatimukseen ydinturvallisuuden, säteilysuojelun ja tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan soveltamisen korkean tason edistämisestä ja toteuttamisesta kolmansissa maissa.

1.5.2.     EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

EU:ssa toimii suuri määrä kaupallisia ydinvoimalaitoksia (146, kun määrä koko maailmassa on 436), ja ydinvoiman osuus on noin 30 prosenttia EU:n sähköntuotannosta. EU:lla on pitkä kokemus ydinturvallisuudesta, myös ydinlaitosten käytöstäpoistosta ja radioaktiivisen jätteen huollosta. EU:n jäsenvaltioissa on siten saatavilla laajalti asiantuntemusta kaikilla ydinturvallisuuden osa-alueilla. Tämä teknologioiden monipuolisuus, joka edellyttää erilaisten lähestymistapojen hallintaa, mahdollistaa tarvittavan jouston pyrittäessä vastaamaan kolmansien maiden tarpeisiin.

EU on hyväksynyt ydinturvallisuutta sekä radioaktiivisen jätteen ja käytetyn polttoaineen huoltoa koskevat yhteiset lainsäädäntökehykset. Näin EU on näyttänyt muille esimerkkiä ja pyrkii saamaan muutkin nostamaan vaatimustasoaan.

Ydinalaan liittyvien haasteiden monimutkaistuessa jatkuvasti ainuttakaan turvallisuuteen, kasvuun ja työllisyyteen, ilmastonmuutokseen, energiansaantiin, terveyteen ja pandemioihin sekä muuttoliikkeeseen liittyvistä EU:n sisäisistä tavoitteista ei saavuteta erillään muusta maailmasta. Talouskriisien aikana EU:n ja sen jäsenvaltioiden on noudatettava entistä koordinoidumpaa ja yhdennetympää, yhteisohjelmointiin perustuvaa lähestymistapaa, joka tuottaa enemmän lisäarvoa, antaa toimille lisää pontta ja oikeutusta sekä parantaa niiden vaikutusta ja tuloksellisuutta.

Objektiivisen ja puolueettoman asemansa vuoksi EU:lla on ainutlaatuinen mahdollisuus toteuttaa ulkoisia toimia jäsenvaltioidensa kanssa ja puolesta ja lisätä näin uskottavuuttaan kumppanimaissa. EU:lla on siten parhaat edellytykset toimia maailman edelläkävijänä kansalaistensa puolesta.

Vain EU, jossa on 27 yhteistä politiikkaa ja strategiaa noudattavaa jäsenvaltiota, kykenee saavuttamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi tarvittavan kriittisen massan. Yksittäisten jäsenvaltioiden toiminta jää helposti rajalliseksi ja hajanaiseksi, ja hankkeet ovat usein liian pieniä, jotta niillä voitaisiin saada aikaan kestäviä vaikutuksia. Samalla tämä kriittinen massa antaa EU:lle paremmat mahdollisuudet käydä poliittista vuoropuhelua kumppanimaiden hallitusten kanssa.

Yhteistyön ohjelmoinnissa EU kiinnittää erityistä huomiota kumppanimaiden rakenteellisiin ja taloudellisiin valmiuksiin. Nykyisessä asetuksessa on otettu huomioon tarve vastata ennakoimattomiin tarpeisiin, ja tähän varattuja määrärahoja tarjottiin esimerkiksi Japanille Fukushiman onnettomuuden jälkeen.

EU:lla on kaikkialle maailmaan ulottuva kansainvälisten sopimusten verkosto, jolle ei löydy vertaa yksittäisistä jäsenvaltioista. Nämä sopimukset antavat jäsenvaltioille vaikutusmahdollisuuksia lähes kaikilla kansainvälisten suhteiden osa-alueilla, myös ydinturvallisuuden alalla. EU:lla on tällä alalla merkittävä asema, mutta sen on edelleen parannettava näkyvyyttään.

EU:n toimintamahdollisuudet ovat paljon laajemmat kuin muiden kansainvälisten organisaatioiden, koska se noudattaa kehitysyhteistyössä ja ulkosuhteissa kokonaisvaltaista lähestymistapaa. EU:n sisäinen työnjako on ratkaiseva lisäarvoa tuottava tekijä. Koordinoijana toimiminen on EU:lle luontaista, koska sillä on kansainvälisiä sopimuksia monien yhteistyökumppanien ja organisaatioiden kanssa ympäri maailmaa ja se voi näin käyttää vaikutusvaltaansa lähes kaikilla kansainvälisten suhteiden osa-alueilla, mihin sen yhteistä politiikkaa ja strategiaa noudattavat jäsenvaltiot eivät yksinään pysty.

Lisäksi monet jäsenvaltiot joutuvat nykyisinä budjettirajoitteiden aikoina luopumaan yhteistyöstä kokonaisilla aloilla ja kokonaisissa maissa, mutta EU pystyy edelleen jatkamaan aktiivista toimintaa.

1.5.3.     Vastaavista toimista saadut kokemukset

Suurten ydinonnettomuuksien perussyyt ovat liittyneet pääasiallisesti ydinturvallisuuskulttuurin, turvasuunnittelun (ydinlaitosten turvallisuuteen liittyvät näkökohdat) ja käyttöturvallisuuden puutteeseen. Sen vuoksi Euroopan unionin ydinturvallisuutta koskevissa yhteistyöohjelmissa katsottiin aiheelliseksi keskittyä ydinalan toiminnanharjoittajiin, jotta parannettaisiin tilannetta kentällä, sekä ydinalan sääntelyviranomaisiin, jotta niillä olisi riittävät tekniset valmiudet ja riippumattomuus asiaa koskevien ydinturvallisuusvaatimusten noudattamisen valvomiseksi.

Toisinaan kumppanimaille on hätätapauksissa toimitettu turvallisuuteen liittyviä laitteita tilanteen ratkaisemiseksi mahdollisimman ripeästi. Koska nämä tapaukset on sittemmin saatu hallintaan ja koska ohjelmien johtavana periaatteena on resurssien mahdollisimman tehokas käyttö sekä kauppaa ja kilpailua haittaavien käytäntöjen välttäminen, laitteiden toimitus näille maille on yleensä lopetettu.

Ydinturvallisuuteen liittyvällä yhteistyön välineellä käynnistettiin yhteistyö sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka aikovat sisällyttää ydinvoiman energialähdevalikoimaansa (ns. kasvavat taloudet). Yhteistyössä keskityttiin enimmäkseen sääntelyviranomaisten valmiuksien, sääntelyinfrastruktuurin ja jätehuoltostrategioiden kehittämiseen sen varmistamiseksi, että kumppanimaassa laaditaan riittävän varhaisessa vaiheessa ydinturvallisuuskulttuuria ja ydinturvallisuutta koskeva toimintakehys. Kumppanimaat valittiin neuvoston ehdottamien kriteerien perusteella.

Ydinonnettomuuksien vaikutuksia voidaan jossakin määrin lievittää varautumalla niihin hätävalmiustoimilla. Hätävalmiuksien parantamisen on siten oltava tulevaisuudessakin tärkeä osa ohjelmaa.

Suurissa säteilyonnettomuuksissa on tarvittu kansainvälisen yhteisön apua väestön auttamiseksi ja alueen saattamiseksi ympäristön kannalta turvalliseksi. Näin oli esimerkiksi Tšernobylissa, jossa toteutetut mittavat rakennushankkeet ovat nyt edenneet loppuvaiheeseen. Tulevissakin ohjelmissa olisi varattava mahdollisuus tämänkaltaiseen yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa silloin, kun se on tarpeen ja asianmukaista.

Aiemmin ydinpolttoainekiertoon, ydinkäyttöisten alusten ja ydinsukellusveneiden käyttöön ja radioaktiivisten isotooppien hyödyntämiseen liittyvissä toiminnoissa ei aina noudatettu väestön ja ympäristön suojelun edellyttämiä standardeja. Saastuneiden alueiden kunnostaminen ympäristön kannalta turvallisiksi sekä käytetyn ydinpolttoaineen ja ydinjätteen huolto ovat usein jääneet hallitusten ja paikallisviranomaisten työlääksi tehtäväksi, ja näihin tehtäviin saatetaan tarvita kansainvälistä yhteistyötä. Tämänkin ydinturvallisuusohjelman osan olisi tulevaisuudessa kuuluttava rahoitusvälineen ensisijaisiin aloihin.

Jotta käytetyn ydinpolttoaineen ja ydinjätteen huolto tapahtuisi asianmukaisesti ja turvallisesti, ydinturvallisuusohjelmissa on tarkoitus tehdä kolmansien maiden kanssa yhteistyötä käytettyyn polttoaineeseen ja ydinjätteeseen liittyvien kansallisten strategioiden ja kehysten laatimiseksi. Euroopan unionissa on äskettäin annettu radioaktiivisen jätteen ja käytetyn polttoaineen huoltoa koskeva direktiivi, joten kolmansia maita olisi kannustettava nostamaan vaatimuksensa yhtä korkealle tasolle kuin EU:ssa. Myös tämän alan yhteistyötä olisi jatkettava yhtenä ohjelman ensisijaisista tavoitteista.

Kansainvälisen yhteistyön edistäminen on jatkossakin erittäin tärkeää eri toimijoiden toteuttamien hankkeiden koordinoinnin ja resurssien mahdollisimman tehokkaan käytön varmistamiseksi. Kansainvälisellä atomienergiajärjestöllä (IAEA) on edelleen ratkaiseva tehtävä tällä alalla, etenkin maailmanlaajuisen ydinturvallisuusjärjestelmän (Global Nuclear Safety Regime, toimintakehys ydinlaitosten korkean turvallisuustason saavuttamiseksi maailmanlaajuisesti) edistämisessä. IAEA:n toiminnan, erityisesti maailmanlaajuisten tai alueellisten toimien tukemista olisi edelleen voitava harkita edellyttäen, että EU:n toimille / rahoitukselle annetaan riittävästi näkyvyyttä.

Fukushima-Daiichin onnettomuuden seurauksena toiminnassa olevien ydinlaitosten kattaviin riski- ja turvallisuusarviointeihin (”stressitestit”) liittyvät kysymykset tulevat todennäköisesti entistä ajankohtaisemmiksi, ja arviointeja laajennetaan myös muihin ydinlaitoksiin, kuten tutkimusreaktoreihin, käytetyn polttoaineen välivarastoihin sekä radioaktiivisen jätteen varasto- ja loppusijoituspaikkoihin.

Ydinturvallisuutta koskevassa yhteistyössä olisi myös vastaisuudessa keskityttävä yhteistyöhön ydinalan sääntelyviranomaisten (ja niiden teknisen tuen organisaatioiden) kanssa, mutta yhteistyötä ydinlaitosten toiminnanharjoittajien kanssa olisi harkittava tapauskohtaisesti kunkin laitoksen suorituskyvyn, stressitestien tulosten ja erityisolosuhteiden perusteella.

Käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen, ydinjätehuoltoon, ydinlaitosten käytöstäpoistoon ja voimala-alueiden kunnostamiseen on vuosien mittaan alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Tulevaa yhteistyötä näillä aloilla olisi pidettävä yhtenä ohjelman ensisijaisista tavoitteista.

Yhteistyössä olisi edelleen keskityttävä ensisijaisesti EU:ta maantieteellisesti lähellä oleviin maihin (myös liittymistä valmisteleviin maihin ja EU:n naapurimaihin), mutta tulevaan välineeseen liittyvien yhteistyöohjelmien valinnassa ei suljeta pois muitakaan maita.

Kansainvälisen tilanteen kehitys edellyttää pikemminkin yhteistyön kohteen ja painopisteiden, ei niinkään ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön laajemman soveltamisalan muuttamista.

1.5.4.     Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Ohjelmissa on varmistettava yhteensopivuus vakautusvälineen puitteissa toteutettavien kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinriskien vaikutusten lievittämistä koskevien toimenpiteiden kanssa. Tämä koskee erityisesti ydinmateriaalivalvontaan (myös ydinaineiden ja radiologisten aineiden laittomaan kauppaan ja rajavalvontaan) sekä hätävalmiuksiin liittyviä toimenpiteitä.

1.6.        Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

x Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– x Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa vuonna 2014 ja päättyy vuonna 2020.

– ¨  Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna YYYY ja päättyvät vuonna YYYY.

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

Käynnistysvaihe alkaa vuonna YYYY ja päättyy vuonna YYYY,

minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.        Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[13]

x komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

x välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

¨        toimeenpanovirastoille

¨        yhteisöjen perustamille elimille[14]

x        kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

– ¨  henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

x hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

x hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

x hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen (IAEA) kanssa

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

Komissio hallinnoi suoraan keskitetysti suurinta osaa rahoitusvälineellä tuetuista hankkeista ja ohjelmista. Välillistä hallinnointia tai hallinnointia yhteistyössä jäsenvaltioiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa voidaan harkita tarpeen mukaan, jos sen avulla voidaan parantaa toimenpiteiden tehokkuutta logistisista ja poliittisista syistä. Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa voi tulla kyseeseen erityisesti silloin, kun jäsenvaltiot ja/tai niiden virastot tai Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) ovat jo käynnistäneet tai valmistelevat samanlaisia toimia.

2.           HALLINNOINTI

2.1.        Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Euroopan komission seuranta- ja arviointijärjestelmissä keskitytään entistä enemmän tuloksiin, ja seurantaan ja arviointiin osallistuu komission henkilöstöä ja ulkopuolisia asiantuntijoita.

Edustustojen ja päätoimipaikan vastuuhenkilöt seuraavat jatkuvasti hankkeiden ja ohjelmien täytäntöönpanoa eri tavoin, mahdollisuuksien mukaan myös menemällä paikan päälle. Seurannan avulla saadaan arvokasta tietoa edistymisestä, ja vastuuhenkilöt voivat havaita todelliset ja potentiaaliset pullonkaulat ja tehdä tarvittavia korjauksia.

Riippumattomille ulkopuolisille asiantuntijoille annetaan tehtäväksi arvioida EU:n ulkoisia toimia kolmella eri tavalla. Arviointien avulla voidaan lisätä vastuuvelvollisuutta ja parantaa käynnissä olevia toimia. Niissä otetaan myös huomioon aiemmat kokemukset, joiden pohjalta tulevia politiikkoja ja toimia voidaan kehittää. Kaikissa välineissä käytetään kansainvälisesti tunnustettuja OECD:n kehitysapukomitean arviointikriteerejä, mukaan lukien (mahdolliset) vaikutukset.

Hanketasolla päätoimipaikan hallinnoima tulospainotteinen seurantajärjestelmä (ROM) tuottaa lyhyen laatukatsauksen otoksesta toimia. Riippumattomat ROM-asiantuntijat arvioivat jäsenneltyä ja vakiomuotoista menettelyä käyttäen hankkeen vahvuuksia ja heikkouksia ja antavat suosituksia siitä, miten tuloksellisuutta voidaan lisätä.

Hankkeesta vastaava EU:n edustusto hallinnoi hanketason arviointeja, joissa laaditaan yksityiskohtaisempi analyysi ja joiden pohjalta vastuuhenkilöt voivat kehittää käynnissä olevia toimia ja valmistella uusia. Riippumattomille ulkopuolisille asiantuntijoille, joilla on temaattista ja maantieteellistä asiantuntemusta, annetaan tehtäväksi laatia kyseinen analyysi sekä kerätä palautetta ja näyttöä kaikilta sidosryhmiltä, luonnollisestikin myös lopullisilta edunsaajilta.

Myös komissio laatii strategisia arviointeja politiikoistaan alkaen ohjelmoinnista ja strategiasta ja päätyen toimien täytäntöönpanoon tietyllä sektorilla (esim. terveys tai koulutus), tietyssä maassa tai tietyllä alueella taikka tietyn välineen osalta. Näistä arvioinneista on suurta apua muotoiltaessa politiikkoja ja suunniteltaessa välineitä ja hankkeita. Arvioinnit julkaistaan komission verkkosivuilla, ja neuvostolle ja Euroopan parlamentille esitettävään vuosikertomukseen sisällytetään tiivistelmät niiden päätelmistä.

2.2.        Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

Tämän asetuksen perusteella rahoitettavat toimenpiteet on pantava täytäntöön varainhoitoasetuksen mukaisesti.

Komissio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa päättää asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan mukaisesti siirtää julkisen vallan tehtäviä ja erityisesti talousarvion täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetuille elimille, jos niillä on kansainvälisesti tunnustettu asema, ne noudattavat kansainvälisesti tunnustettuja hallinto- ja valvontajärjestelmiä ja ne ovat julkisen viranomaisen valvonnassa.

Varainhoitoasetuksen mukaan tämän asetuksen perusteella rahoitettavat toimenpiteet voidaan toteuttaa keskitetysti suoraan komission toimesta tai yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, tai toimien toteuttamisesta voivat vastata välillisesti varainhoitoasetuksen 55 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut yhteisöt tai henkilöt, joille komissio siirtää talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä. Nämä yhteisöt tai henkilöt voidaan varainhoitoasetuksen 57 artiklassa säädetyin edellytyksin valtuuttaa soveltamaan kyseisten tehtävien hoitamisessa omia julkisiin hankintoihin ja avustusten myöntämiseen liittyviä sääntöjään ja menettelyjään.

2.2.1.     Todetut riskit

Riskiympäristö

Tämän rahoitusvälineen toimintaympäristölle ovat ominaisia seuraavat riskit, jotka voivat johtaa tukivälineen tavoitteiden saavuttamatta jäämiseen, optimaalista heikompaan varainhoitoon ja/tai asiaa koskevien sääntöjen noudattamatta jättämiseen (laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvät virheet):

– taloudellinen/poliittinen epävarmuus ja/tai luonnonkatastrofit voivat aiheuttaa vaikeuksia ja viivästyksiä toimenpiteiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa, erityisesti epävakaissa valtioissa;

– kumppanimaiden puutteelliset institutionaaliset ja hallinnolliset valmiudet voivat aiheuttaa vaikeuksia ja viivästyksiä toimenpiteiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa;

– maantieteellisesti hajallaan olevat hankkeet ja ohjelmat (joihin osallistuu monia valtioita/alueita) voivat asettaa logistiikka-/resurssihaasteita seurannalle, erityisesti mahdollisille paikan päällä toteutettaville seurantatoimille;

– mahdollisten kumppanien / edunsaajien moninaisuus sekä niiden vaihtelevat sisäisen valvonnan rakenteet ja valmiudet voivat hajottaa komission käytettävissä olevia, täytäntöönpanon tukemiseen ja seurantaan tarkoitettuja resursseja ja siten heikentää niiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta;

– liian vähäiset tai puutteelliset tiedot ulkoisen avun / kansallisen kehitysohjelman täytäntöönpanon tuloksista ja vaikutuksista kumppanimaissa voivat heikentää komission kykyä raportoida tuloksista ja vastata niistä.

Odotettavissa oleva sääntöjen noudattamatta jättämisestä aiheutuva riski

Tämän rahoitusvälineen sääntöjenmukaisuutta koskevana tavoitteena on, että kehitys- ja yhteistyöpääosaston (DEVCO) talousarviolle sääntöjen noudattamatta jättämisestä aiheutuva riski (virhetaso) pysyisi alle 2 prosentin jäännösvirhetasolla (monivuotisella perusteella kaikkien päättyneille sopimuksille suunniteltujen tarkastusten ja oikaisujen toimittamisen jälkeen määritetty virhetaso). Arvioitu virhetaso on siis perinteisesti ollut 2–5 prosenttia vuosittaisesta satunnaistetusta tapahtumaotoksesta, jonka Euroopan tilintarkastustuomioistuin valitsee vuotuista tarkastuslausumaansa varten. DEVCO pitää tätä pienimpänä mahdollisena sääntöjen noudattamatta jättämisestä aiheutuvana riskinä, joka rahoitusvälineen suuririskisessä ympäristössä on mahdollista saavuttaa, kun otetaan huomioon sääntöjenmukaisuuden tarkastuksista aiheutuva hallinnollinen rasite ja niiltä vaadittava kustannustehokkuus.

2.2.2.     Valvontamenetelmät

Kehitys- ja yhteistyöpääosaston (DEVCO) sisäisen valvonnan rakenne

DEVCOn sisäisten valvonta- / hallinnointimenettelyjen tarkoituksena on antaa kohtuullinen varmuus siitä, että sille asetetut toimenpiteiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta, taloudellisen raportoinnin luotettavuutta ja asiaa koskevan lainsäädäntö- ja menettelykehyksen noudattamista koskevat tavoitteet saavutetaan.

Vaikuttavuus ja tehokkuus

Toimiensa vaikuttavuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi (ja ulkoisen avun ympäristöön liittyvän vakavan riskin vähentämiseksi) DEVCO aikoo jatkossakin käyttää kaikkien ulkoisen avun välineiden kautta myönnettävän tuen hallinnoinnissa mukautettua kehystä, johon sisältyvät – komission laajuiseen strategiseen politiikkaa ja suunnittelua koskevaan prosessiin kuuluvien tehtävien sekä sisäiseen tarkastusympäristöön ja muihin komission sisäisen valvonnan standardeihin liittyvien vaatimusten lisäksi – seuraavat toimenpiteet:

– ulkoisen avun hallinnointivastuun siirtäminen suurimmaksi osaksi EU:n edustustoille kentällä;

– selkeä ja muodollinen taloudellisen vastuun ketju valtuutetulta tulojen ja menojen hyväksyjältä (pääjohtaja) päätoimipaikan edelleenvaltuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle (johtaja) ja tältä edelleen edustuston päällikölle;

– EU:n edustustojen säännöllinen raportointi päätoimipaikalle (ulkoisen avun hallinnointiraportit), edustuston päällikön vuosittainen tarkastuslausuma mukaan luettuna;

– perusteellisen koulutusohjelman tarjoaminen henkilöstölle sekä päätoimipaikassa että edustustoissa;

– merkittävä tuki ja ohjaus päätoimipaikalta edustustoille (myös internetin välityksellä);

– säännölliset tarkastuskäynnit edustustoihin 3–6 vuoden välein;

hanke- ja ohjelmasyklin hallintajärjestelmä, johon sisältyvät

– laatua tukevia välineitä muun muassa toimen suunnittelua, sen toteutustavan, rahoitusmekanismin ja hallinnointijärjestelmän määrittelyä sekä mahdollisten täytäntöönpanokumppaneiden arviointia ja valintaa varten;

– tehokkaan täytäntöönpanon mahdollistavat välineet ohjelman/hankkeen hallinnointiin, seurantaan ja raportointiin, mukaan lukien hankkeiden säännöllinen ulkopuolinen seuranta paikalla;

– järkevät arviointi- ja tarkastusosiot.

Taloudellinen raportointi ja kirjanpito

DEVCO pyrkii edelleen noudattamaan tiukkoja kirjanpito- ja tilinpäätösmenettelyjä ja taloudellista raportointia koskevia vaatimuksia käyttämällä komission suoriteperusteista kirjanpitojärjestelmää (ABAC) sekä ulkoisen avun erityisvälineitä, kuten yhteistä hallintotietojärjestelmää (Common Relex Information System, CRIS).

Asiaa koskevan lainsäädäntö- ja menettelykehyksen noudattamiseen liittyvät valvontamenetelmät kuvaillaan kohdassa 2.3 (Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi).

2.3.        Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Koska EuropeAid toimii suuririskisessä ympäristössä, sen järjestelmissä on varauduttava siihen, että tapahtumissa voi olla merkittävä määrä sääntöjenmukaisuuteen liittyviä virheitä (sääntöjenvastaisuuksia). Sen vuoksi järjestelmiin on sisällytettävä paljon ennalta ehkäiseviä ja havaitsemiseen ja korjaamiseen tähtääviä tarkastuksia, jotka tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa maksumenettelyä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että EuropeAidin sääntöjenmukaisuuden tarkastuksissa painotetaan enimmäkseen monivuotisia ennakkotarkastuksia, joita sekä ulkoiset tarkastajat että komission edustustojen henkilöstö tekevät vuosittain ennen hankkeiden loppumaksujen suorittamista. Näiden lisäksi tehdään vielä joitakin jälkitarkastuksia ja todentamisia. EuropeAidin tarkastukset menevät siis selvästi varainhoitoasetuksessa edellytettyä rahoitukseen liittyvää suojaa pidemmälle. EuropeAidin sääntöjenmukaisuuden valvontakehys muodostuu muun muassa seuraavista merkittävistä osatekijöistä:

Ennalta ehkäisevät toimenpiteet

– tuen hallinnoinnista vastaavalle henkilöstölle ja tarkastajille suunnattu pakollinen peruskoulutus, jossa käydään läpi petostentorjuntaan liittyviä asioita;

– neuvonnan tarjoaminen (myös internetin kautta), johon sisältyvät sopimusasioita käsittelevä käytännön opas, EuropeAidin sopimus- ja rahoitusmenettelyjen opas sekä varainhoidon työkalu (täytäntöönpanokumppaneille);

– ennakkoarviointi, jolla varmistetaan, että kyseisiä varoja yhteisesti ja hajautetusti hallinnoivilla viranomaisilla on käytössä asianmukaiset petostentorjuntajärjestelmät väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi EU:n varojen hallinnoinnissa;

– kumppanimaassa käytettävissä olevien petostentorjuntamekanismien ennakkokatselmus osana budjettituen myöntämisedellytyksiin kuuluvan, julkista varainhoitoa koskevan kelpoisuusehdon (aktiivinen sitoutuminen petosten ja korruption torjuntaan, asianmukaiset valvontaviranomaiset, oikeuslaitoksen riittävä toimintakyky sekä tehokkaat vastatoimi- ja seuraamusmekanismit) arviointia.

– Komissio allekirjoitti Accran huippukokouksessa vuonna 2008 kansainvälisen avun avoimuutta koskevan aloitteen (IATI), jossa sovittiin kehitysavun avoimuutta koskevista standardista. Standardilla varmistetaan ajankohtainen, tarkka ja säännöllinen tiedottaminen kehitysapuvirroista ja kehitysapuun liittyvistä asiakirjoista.

– Komissio käynnisti 14. lokakuuta 2011 kehitysapua koskevien tietojen avointa julkaisemista edistävän IATI-standardin käyttöönoton ensimmäisen vaiheen ennen kehitysavun tuloksellisuutta käsittelevän korkean tason foorumin seuraavaa kokousta, joka pidetään Busanissa marraskuussa 2011. Lisäksi komissio työstää yhteistyössä EU:n jäsenvaltioiden kanssa yhteistä verkkopohjaista TR-AID-sovellusta, jonka avulla IATI-aloitteen kautta toimitetut EU:n kehitysapua koskevat tiedot voidaan muuntaa helposti ymmärrettävään muotoon.

Havaitsemiseen ja korjaamiseen tähtäävät toimenpiteet

– ulkoiset (sekä pakolliset että riskiperusteiset) tarkastukset ja todentamiset, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastukset mukaan luettuina;

– jälkikäteen tehtävät (riskiperusteiset) tarkastukset ja takaisinperintä;

– vakavissa petoksissa, kuten laajamittaisissa korruptiotapauksissa EU:n rahoituksen keskeyttäminen siihen asti, kunnes viranomaiset ovat toteuttaneet asianmukaiset toimet tilanteen korjaamiseksi ja vastaavien petosten estämiseksi tulevaisuudessa.

EuropeAid kehittää edelleen petostentorjuntastrategiaansa 24. kesäkuuta 2011 hyväksytyn komission uuden petostentorjuntastrategian (CAFS) toimintalinjojen mukaisesti sen varmistamiseksi, että

– EuropeAidin sisäiset petostentorjuntatarkastukset ovat kaikilta osin komission uuden strategian mukaisia;

– EuropeAidin lähestymistapa petosriskien hallintaan on kohdennettu petosriskien tunnistamiseen ja riittäviin vastatoimiin;

– EU:n varojen käytössä kolmansissa maissa sovellettavat järjestelmät mahdollistavat asianmukaisten tietojen haun ja niiden syöttämisen petosriskien hallintajärjestelmään (esim. kaksinkertainen rahoitus);

– voidaan tarpeen mukaan perustaa verkottumisryhmiä ja ottaa käyttöön asianmukaiset tietotekniset välineet ulkoiseen apuun liittyvien petostapausten analysointia varten.

2.4         Arvio valvonnan kustannuksista ja hyödyistä

Vuosien 2014–2020 talousarviosuunnittelussa sisäisen valvonnan / hallinnoinnin kustannukset ovat koko EuropeAidin osalta vuositasolla keskimäärin 658 miljoonaa euroa maksusitoumuksina. Määrään sisältyy EKR:n hallinnointikulut. EKR toimii EuropeAidin hallinnointirakenteen puitteissa. Nämä ”ei-operatiiviset” kustannukset ovat noin 6,4 prosenttia arviolta 10,2 miljardin euron vuotuisesta keskimäärästä, joka on varattu EuropeAidin kaikkiin (operatiivisiin ja hallinnollisiin) sitoumuksiin, jotka rahoitetaan EU:n yleisestä talousarviosta ja Euroopan kehitysrahastosta vuosina 2014–2020.

Näissä hallinnointikuluissa on huomioitu EuropeAidin koko henkilöstöstä (päätoimipaikka ja edustustot), infrastruktuurista, matkoista, koulutuksesta, seurannasta, arvioinnista ja (myös edunsaajien tekemistä) tarkastussopimuksista aiheutuvat menot.

EuropeAid aikoo ajan mittaan vähentää hallinnoinnin ja operatiivisen toiminnan osuutta uusien välineiden mukaisten parempien ja yksinkertaisempien järjestelyjen ansiosta hyödyntäen muutoksia, joita on odotettavissa varainhoitoasetuksen tarkistuksen myötä. Nämä hallinnointikulut mahdollistavat toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamisen, resurssien tehokkaan ja tuloksellisen käytön sekä selkeiden ja kustannustehokkaiden ehkäisevien toimenpiteiden ja tarkastusten käytön varainkäytön laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden varmistamiseksi.

Vaikka hallinnoinnin luonnetta ja kohdentamista sekä noudattamisen valvontaa on tarkoitus kehittää edelleen, nämä kustannukset ovat kokonaisuudessaan välttämättömiä välineen tavoitteiden saavuttamiseksi tuloksellisesti ja tehokkaasti niin, että noudattamatta jättämisen riski jää mahdollisimman pieneksi (alle 2 prosentin jäännösvirheaste). Kustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat kuin riskit, joita sisältyy sisäisen valvonnan lopettamiseen tai vähentämiseen tällä riskialttiilla osa-alueella.

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.        Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Menolaji || Rahoitusosuudet

Numero 19 06 04 Ydinalalla myönnettävät avustukset || JM/EI-JM ([15]) || EFTA-mailta[16] || ehdokas-mailta[17] || kolman-silta mailta || varainhoito­asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

|| Numero 19 06 04 01 || JM || EI || EI || EI ||

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat EI SOVELLETA

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Menolaji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi……………………………………..] || JM/EI-JM || EFTA- mailta || ehdokas-mailta || kolman-silta mailta || varainhoito­asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

|| [XX.YY.YY.YY] || || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/ EI || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI

3.2.        Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.     Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

                milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || || Ydinturvallisuusalalla myönnettävät avustukset

PO: <…….> || || || vuosi n[18] 2014 || vuosi n+1 2015 || vuosi n+2 2016 || vuosi n+3 2017 || vuosi n+4 2018 || vuosi n+5 2019 || vuosi n+6 2020 || YHTEENSÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || || || ||

Ydinturvallisuuteen liittyvän yhteistyön väline (19.06.04) || Sitoumukset || (1) || 83,584 || 85,277 || 86,970 || 88,763 || 90,478 || 92,348 || 94,241 || 621,661

Maksut || (2) || 0,581 || 38,592 || 59,602 || 69,624 || 76,548 || 84,636 || 81,649 || 411,232

Budjettikohdan numero || Sitoumukset || (1a) || || || || || || || ||

Maksut || (2a) || || || || || || || ||

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[19] || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero 19.0104 06 || || (3) || 1,316 || 1,323 || 1,330 || 1,337 || 1,422 || 1,352 || 1,359 || 9,439

PO:n <…….> määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || 84,900 || 86,600 || 88,300 || 90,100 || 91,900 || 93,700 || 95,600 || 631,100

Maksut || =2+2a +3 || 1,897 || 39,915 || 60,932 || 70,961 || 77,970 || 85,988 || 83,008 || 420,671

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || 83,584 || 85,277 || 86,970 || 88,763 || 90,478 || 92,348 || 94,241 || 621,661

Maksut || (5) || 0,581 || 38,592 || 59,602 || 69,624 || 76,548 || 84,636 || 81,649 || 621,661

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || 1,316 || 1,323 || 1,330 || 1,337 || 1,422 || 1,352 || 1,359 || 9,439

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN <4> kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || 84,900 || 86,600 || 88,300 || 90,100 || 91,900 || 93,700 || 95,600 || 631,100

Maksut || =5+ 6 || 1,897 || 39,915 || 60,932 || 70,961 || 77,970 || 85,988 || 83,008 || 420,671

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen: EI SOVELLETA

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || || || || || || ||

Maksut || (5) || || || || || || || ||

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä) || Sitoumukset || =4+ 6 || || || || || || || ||

Maksut || =5+ 6 || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || vuosi n 2014 || vuosi n+1 2015 || vuosi n+2 2016 || vuosi n+3 2017 || vuosi n+4 2018 || vuosi n+5 2019 || vuosi n+6 2020 || YHTEENSÄ

PO: <…….> ||

Ÿ Henkilöresurssit || 2,440 || 2,415 || 2,391 || 2,367 || 2,367 || 2,367 || 2,367 || 16,716

Ÿ Muut hallintomenot || 0,368 || 0,340 || 0,335 || 0,335 || 0,335 || 0,335 || 0,335 || 2,383

PO <…….> YHTEENSÄ || Määrärahat || 2,808 || 2,756 || 2,726 || 2,702 || 2,702 || 2,702 || 2,702 || 19,099

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 2,808 || 2,756 || 2,726 || 2,702 || 2,702 || 2,702 || 2,702 || 19,099

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || vuosi n 2014 || vuosi n+1 2015 || vuosi n+2 2016 || vuosi n+3 2017 || vuosi n+4 2018 || vuosi n+5 2019 || vuosi n+6 2020 || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 87,708 || 89,356 || 91,026 || 92,802 || 94,602 || 96,402 || 98,302 || 650,199

Maksut || 4,705 || 42,671 || 63,658 || 73,663 || 80,672 || 88,690 || 85,710 || 439,770

3.2.2.     Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

¨           Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

x        Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyp­pi[20] || Keski­määr. kus­tan­nukset || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tan-nus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä yhteensä || Kustan-nukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1[21] Toimivan ydinturvallisuuskulttuurin edistäminen ja mahdollisimman tiukkojen ydinturvallisuusvaatimusten ja säteilysuojelun täytäntöönpano || || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

Välisumma – erityistavoite 1 || || 25,08 || || 25,58 || || 26,09 || || 26,63 || || 27,14 || || 27,70 || || 28,27 || || 186,50

ERITYISTAVOITE 2 Käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullinen ja turvallinen huolto, ydinlaitosten käytöstä poistaminen ja entisten ydinvoimala-alueiden kunnostaminen || || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || - Output ||

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

Välisumma – erityistavoite 2 || || 54,33 || || 55,43 || || 56,53 || || 57,70 || || 58,81 || || 60,03 || || 61,26 || || 404,08

ERITYISTAVOITE 3 Kehysten ja menetelmien käyttöönotto tehokkaan ja toimivan ydinmateriaalivalvonnan täytäntöön panemiseksi kolmansissa maissa || || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

Välisumma – erityistavoite 3 || || 4,18 || || 4,26 || || 4,35 || || 4,44 || || 4,52 || || 4,62 || || 4,71 || || 31,08

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || 83,58 || || 85,28 || || 86,97 || || 88,76 || || 90,48 || || 92,35 || || 94,24 || || 621,66

Huom. Erityistavoitteiden ja niihin osoitettujen määrärahojen jaottelu tuotoksittain on tässä vaiheessa vasta viitteellistä ja edellä esitetyt tuotokset perustuvat alustaviin arvioihin ehdotuksen havainnollistamiseksi.

3.2.3.     Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.  Yhteenveto

¨        Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

x        Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| 2014[22] || 2015 || 2016 || 2107 || 2018 || 2019 || 2020 || YH­TEEN­SÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 2,440 || 2,415 || 2,391 || 2,367 || 2,367 || 2,367 || 2,367 || 16,716

Muut hallintomenot || 0,368 || 0,340 || 0,335 || 0,335 || 0,335 || 0,335 || 0,335 || 2,383

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 2,808 || 2,756 || 2,726 || 2,702 || 2,702 || 2,702 || 2,702 || 19,099

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät[23] || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 0,968 || 0,968 || 0,968 || 0,968 || 0,968 || 0,968 || 0,968 || 6,778

Muut hallintomenot || 0,348 || 0,355 || 0,362 || 0,369 || 0,453 || 0,384 || 0,391 || 2,661

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || 1,316 || 1,323 || 1,330 || 1,337 || 1,422 || 1,352 || 1,359 || 9,439

YHTEENSÄ || 4,124 || 4,079 || 4,056 || 4,039 || 4,124 || 4,054 || 4,062 || 28,538

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

¨        Ehdotus/ aloite ei edellytä henkilöresursseja.

x        Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi n 2014 || vuosi n+1 2015 || vuosi n+2 2016 || vuosi n+3 2017 || vuosi n+4 2018 || vuosi n+5 2019 || vuosi n+6 2020

Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

Ydinalalla myönnettävät avustukset 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 18,5 || 18,4 || 18,2 || 18,0 || 18,0 || 18,0 || 18,0

Ydinalalla myönnettävät avustukset 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || || ||

Ydinalalla myönnettävät avustukset 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

Ydinalalla myönnettävät avustukset 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 1,3 || 1,2 || 1,2 || 1,2 || 1,2 || 1,2 || 1,2

Ydinalalla myönnettävät avustukset 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || ||

Ydinalalla myönnettävät avustukset 01 04 yy [24] || - päätoimipaikassa[25] || 17,3 || 16,9 || 16,6 || 16,3 || 15,9 || 15,6 || 15,3

- EU:n ulkop. edustustoissa || || || || || || ||

Ydinalalla myönnettävät avustukset 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || ||

YHTEENSÄ || 37,0 || 36,5 || 36,0 || 35,5 || 35,1 || 34,8 || 34,5

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt ||

Ulkopuolinen henkilöstö ||

3.2.4.     Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

x        Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

¨        Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät.

¨        Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista[26].

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5.     Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen EI SOVELLETA

Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi n || vuosi n+1 || vuosi n+2 || vuosi n+3 || … ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || || || ||

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || || || ||

3.3.        Arvioidut vaikutukset tuloihin (EI SOVELLETA)

¨        Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

¨        Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

¨ vaikutukset omiin varoihin

¨ vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta: || Käytettävissä olevat määrä­rahat kuluvana varainhoito­vuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[27]

vuosi N || vuosi N+1 || vuosi N+2 || vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Momentti …………. || || || || || || || ||

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa.

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä.

[1]               Tämän lisäksi tulevat Euroopan kehitysrahasto, Maailman ilmasto- ja biodiversiteettirahasto ja hätäapuvaraus, jotka jäävät EU:n talousarvion ulkopuolelle.

[2]               EUVL C , , s. .

[3]               EUVL L 81, 22.3.2007, s. 1–10.

[4]               EYVL L 318, 11.12.1999, s. 20.

[5]               EUVL L 185, 16.7.2005, s. 33.

[6]               EUVL L 172, 2.7.2009, s. 18.

[7]               EUVL L 199, 2.8.2011, s. 48.

[8]               EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[9]               Näissä edellytyksissä on otettu huomioon neuvoston päätelmät kolmansille maille ydinturvallisuuden ja ydinturvajärjestelyjen alalla annettavasta avusta (neuvoston (liikenne, televiestintä ja energia) 2913. istunto, Bryssel, 9. joulukuuta 2008).

[10]             Tässä olisi huomioitava kansallisen ydinvoimainfrastruktuurin kehittämisen keskeiset vaiheet, jotka esitetään julkaisussa ”Milestones in the Development of a National Infrastructure for Nuclear Power” (IAEA Nuclear Energy Series Document NG-G-3.1)

[11]             ABM: toimintoperusteinen johtamisjärjestelmä – ABB: toimintoperusteinen budjetointijärjestelmä.

[12]             Varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a tai b alakohta.

[13]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

[14]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[15]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[16]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[17]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[18]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[19]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[20]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[21]             Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

[22]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[23]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[24]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[25]             Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[26]             Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[27]             Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.