(1)

Direktiivin 2003/87/EY mukaan kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien huutokauppaaminen on perusperiaate kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevassa unionin järjestelmässä.

(2)

Lokakuussa 2014 kokoontunut Eurooppa-neuvosto katsoi, että maksutta tapahtuvan jakamisen ei tulisi päättyä vaan nykyisiä toimenpiteitä olisi jatkettava vuoden 2020 jälkeen, jotta voidaan ehkäistä ilmastopolitiikasta johtuvan hiilivuodon riskiä niin kauan kuin muut suurimmat taloudet eivät toteuta vastaavia toimenpiteitä. Jotta voidaan säilyttää päästövähennyksistä saatava ympäristöhyöty unionissa, kun kolmansien maiden toimenpiteistä ei seuraa teollisuudelle samanlaisia kannustimia päästöjen vähentämiseksi, olisi jatkettava siirtymäajan maksutta jakamista laitoksille niillä toimialoilla ja toimialojen osilla, joilla vallitsee hiilivuodon riski.

(3)

EU:n päästökauppajärjestelmän toiminnan aikana saatu kokemus on osoittanut, että toimialat ja toimialojen osat ovat alttiita hiilivuodon riskille eriasteisesti ja että päästöoikeuksien jakaminen maksutta on estänyt hiilivuotoa. Samalla kun joidenkin toimialojen ja toimialojen osien voidaan katsoa olevan alttiita hiilivuodon riskille suuremmassa määrin, toiset pystyvät siirtämään merkittävän osuuden niiden päästöt kattavien päästöoikeuksien kustannuksista tuotteiden hintoihin menettämättä markkinaosuuttaan, jolloin niiden vastattavaksi jää vain jäljellä oleva osa kustannuksista ja niiden hiilivuotoriski on näin ollen alhaisempi. Hiilivuodon riskin torjumiseksi direktiivin 2003/87/EY 10 b artiklan 5 kohdassa säädetään, että komissio määrittää luettelon niistä toimialoista ja toimialojen osista, joiden katsotaan olevan alttiita hiilivuotoriskille. Näiden toimialojen ja toimialojen osien on määrä saada ilmaisia päästöoikeuksia 100 prosenttia direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti määritetystä määrästä.

(4)

Komissio vahvisti päätöksellä 2014/746/EU (2) hiilivuotoluettelon vuosiksi 2015–2019. Hiilivuotoluettelon voimassaoloa jatkettiin 31 päivään joulukuuta 2020 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2018/410 (3).

(5)

Direktiivin 2003/87/EY 10 b artiklassa vahvistetaan arviointiperusteet, jotka perustuvat kolmelta viimeisimmältä kalenterivuodelta saatavilla oleviin tietoihin. Tässä yhteydessä komissio käytti tietoja vuosilta 2013, 2014 ja 2015, koska arvioinnin aikaan tietoja vuodelta 2016 oli saatavilla ainoastaan joidenkin muuttujien osalta.

(6)

Jotta voidaan vahvistaa hiilivuotoluettelo vuoksiksi 2021–2030, komissio arvioi toimialojen ja toimialojen osien hiilivuodon riskin unionin yhteisen tilastollisen toimialaluokituksen, sellaisena kuin se on määritettynä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1893/2006 (4), NACE 4 -tasolla. NACE 4 on taso, jolla tietojen saatavuus on optimaalinen ja toimialat määritellään tarkkaan. Toimiala määritetään NACE-luokittelun 4-numerotasolla ja toimialan osa Prodcom-luokituksen 6- tai 8-numerotasolla. Prodcom on tavaroiden luokittelu, jota käytetään NACE-luokittelusta suoraan johdettavissa teollisuustuotantoa koskevissa tilastoissa.

(7)

Hiilivuodon arviointi tehtiin kahdessa vaiheessa: Määrällisessä ensimmäisen tason arvioinnissa NACE 4 -tasolla toimialaan katsotaan kohdistuvan hiilivuodon riski, jos ”hiilivuotoindikaattori” ylittää direktiivin 2003/87/EY 10 b artiklan 1 kohdassa säädetyn kynnysarvon 0,2. Joissakin tapauksissa, jotka selvästi täyttivät direktiivin 2003/87/EY 10 b artiklan 2 ja 3 kohdassa täsmennetyt kelpoisuusperusteet, tehtiin ”toisen tason arviointi” joko laadullisena arviointina yksilöidyillä perusteilla tai määrällisenä arviointina eriytetyllä tasolla.

(8)

Direktiivin 2003/87/EY 10 b artiklan mukaisesti hiilivuotoindikaattori laskettiin kertomalla toimialan kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan intensiteetti alan päästöintensiteetillä.

(9)

Direktiivin 2003/87/EY 10 b artiklan mukaisesti kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan intensiteetti laskettiin suhteena yhtäältä kolmansiin maihin kohdistuvan viennin kokonaisarvon ja kolmansista maista tapahtuvan tuonnin arvon summan sekä toisaalta Euroopan talousalueella olevien markkinoiden kokonaiskoon (vuosittainen liikevaihto sekä kokonaistuonti kolmansista maista) välillä. Komissio arvioi kunkin toimialan ja toimialan osan kaupan intensiteetin Eurostatin Comext-tietokannasta saatujen tietojen perusteella. Komissio katsoo näiden olevan kattavimmat ja luotettavimmat tiedot kolmansiin maihin suuntautuvan viennin ja kolmansista maista tapahtuvan tuonnin kokonaisarvoista sekä vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta unionissa.

(10)

Päästöintensiteetti laskettiin asianomaisen alan suorien ja epäsuorien päästöjen summana jaettuna bruttoarvonlisäyksellä ja se mitataan kilogrammoina hiilidioksidia jaettuna euroilla. Komissio katsoo Euroopan unionin tapahtumalokin (EUTL) olevan kaikkein täsmällisin ja läpinäkyvin lähde hiilidioksidipäästötiedoille laitostasolla, ja näitä tietoja on sen vuoksi käytetty laskettaessa toimialojen suoria päästöjä. Laitokset on jaettu NACE-4-tason toimialoihin niiden laitostason tietojen perusteella, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet kansallisissa täytäntöönpanotoimenpiteissään direktiivin 2003/87/EY 11 artiklan ja komission päätöksen 2011/278/EU (5) mukaisesti. Toimialatason bruttoarvonlisäyksen arvioinnissa on käytetty Eurostatin yritystoiminnan rakennetilastoista saatuja tietoja, sillä niitä pidetään luotettavimpana lähteenä.

(11)

Epäsuorien päästöjen määrittämiseksi luotettavimpana lähteenä pidetään suoraan jäsenvaltioilta kerättyjä tietoja sähkönkulutuksesta, koska EU-28-maiden tasolla tietoja ei ole saatavilla. Sähkönkulutus muunnetaan epäsuoriksi päästöiksi sähkön päästökertoimella. Komissio käytti viitearvona EU:n keskimääräistä sähköntuotannon yhdistelmää. Se perustuu kaikista EU:n sähköntuotannon lähteistä peräisin olevien energia-alan päästöjen unionin vuotuiseen kokonaismäärään, joka on jaettu vastaavalla määrällä sähköntuotantoa. Sähkön päästökerroin on päivitetty ottamalla huomioon hiilen vähentäminen sähköjärjestelmässä ja uusiutuvien energialähteiden lisääntyvä osuus. Uuden arvon olisi viitattava vuoteen 2015, joka on linjassa kolmen viimeisimmän kalenterivuoden (2013–2015) käytettävissä olevien tietojen kanssa. Päivitetyksi arvoksi vahvistetaan 376 grammaa hiilidioksidia kilowattituntia kohti.

(12)

Direktiivin 2003/87/EY 10 b artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt tiettyjen toimialojen ja toimialojen osien kelpoisuudesta toiseen arviointiin, jos ne eivät täytä tärkeimpiä hiilivuotoluetteloon sisällyttämistä koskevia perusteita. Jos hiilivuotoindikaattori on ollut välillä 0,15–0,2, toimiala on saattanut pyytää laadullista arviointia mainitun direktiivin 10 b artiklan 2 kohdassa esitettyjen perusteiden mukaisesti. Direktiivin 10 b artiklan 3 kohdan mukaisesti toimialat ja toimialojen osat, joiden päästöintensiteetti on yli 1,5, voivat pyytää joko laadullista arviointia tai määrällistä arviointia eriytetyllä tasolla (Prodcom-6- tai 8-numerotaso). Toimialat ja toimialojen osat, joiden osalta maksuttomat päästöoikeudet lasketaan jalostamojen vertailuarvojen perusteella, voivat myös hakea kumpaakin arviointia. Päätöksen 2014/746/EU liitteessä olevassa 1.2 kohdassa luetellut toimialat ja toimialojen osat olivat kelpoisia jättämään hakemuksia määrälliseksi arvioimiseksi eriytetyllä tasolla.

(13)

Marraskuusta 2017 helmikuuhun 2018 järjestettiin verkkokuuleminen, jossa sidosryhmiä pyydettiin esittämään näkemyksiä hiilivuotoluettelon määrittämiseen käytettävistä menetelmistä. Vastaajat kannattivat yleisesti toisen tason arviointeja, joilla olisi samantasoinen häiriönsieto, oikeudenmukaisuus, avoimuus ja tasapuolisuus kuin ensimmäisen tason arvioinneissa, ja ilmaisivat tukensa yhdenmukaiselle arviointikehykselle, johon sidosryhmät osallistuvat. Helmikuun ja toukokuun 2018 välisenä aikana pidettiin neljä kokousta, joissa valmisteltiin hiilivuotoluetteloa ja jatkotoimia jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa toteutettavien arviointien osalta.

(14)

Vaikutustenarviointi (6) tehtiin sen varmistamiseksi, että hiilivuotoluettelon 2021–2030 ensimmäisen ja toisen tason arvioinnit tehdään vertailukelpoisella tavalla eli siten, että molemmilla arvioinneilla yksilöidään vain aloja, joilla on hiilivuodon riski. Vaikutustenarvioinnissa keskityttiin toisen tason arviointikehykseen liittyviin toiminnallisiin vaihtoehtoihin.

(15)

Alustava hiilivuotoluettelo vuosiksi 2021–2030 (7) julkaistiin 8 päivänä toukokuuta 2018 yhdessä komission puiteohjeasiakirjojen kanssa laadullisia ja eriytettyjä määrällisiä arviointeja varten (8).

(16)

Arviointeja, jotka perustuvat direktiivin 2003/87/EY 10 b artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistettuihin perusteisiin, on suoritettu useilla toimialoilla, joiden ei katsottu olevan alttiita hiilivuodon riskille, 10 b artiklan 1 kohdassa vahvistettujen määrällisten perusteiden mukaisesti.

(17)

Komissio arvioi yhteensä 245 teollisuuden toimialaa, jotka luokitellaan NACE-luokittelussa pääluokkiin ”Kaivostoiminta ja louhinta” ja ”Teollisuus”. Tämän päätöksen liitteessä olevassa 1 kohdassa luetellut toimialat ja toimialojen osat täyttävät direktiivin 2003/87/EY 10 b artiklan 1 kohdassa vahvistetut perusteet, ja niiden olisi katsottava olevan alttiita hiilivuodon riskille.

(18)

Useilla toimialoilla on tehty direktiivin 2003/87/EY 10 b artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyjen perusteiden mukaisia laadullisia arviointeja. Seuraavien toimialojen sisällyttämistä hiilivuotoluetteloon pidettiin perusteltuna: ”Suolan tuotanto” (NACE-koodi 0893), ”Tekstiilien viimeistely” (NACE-koodi 1330), ”Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus” (NACE-koodi 2110), ”Keraamisten talous- ja koriste-esineiden valmistus” (NACE-koodi 2341), ”Keraamisten saniteettikalusteiden valmistus” (NACE-koodi 2342) ja ”Poltettujen tiilien ja muun rakennuskeramiikan valmistus” (NACE-koodi 2332). Näiden toimialojen olisi sen vuoksi katsottava olevan alttiita hiilivuodon riskille vuosina 2021–2030.

(19)

Toimialan ”Ruskohiilen kaivu” (NACE-koodi 0520) tapauksessa laadullisessa arvioinnissa todettiin useita puutteita esimerkiksi sen osalta, että alaan ei voida katsoa kohdistuvan suoria päästökustannuksia, ja yhteys muiden polttoainelähteiden aiheuttaman unionin sisäisen kilpailun ja hiilivuodon välillä herätti epäilyksiä. Tässä yhteydessä voitiin osoittaa, että unionin ulkopuolisista ruskohiilivoimaloista aiheutuu jonkin verran alueellista kilpailua, mutta unionin laajuinen arviointi vahvistaa ulkoisen kilpailun olevan erittäin vähäistä. Sen vuoksi pääteltiin, ettei ole perusteltua lisätä tätä alaa niiden toimialojen ja toimialojen osien luetteloon, joiden katsotaan olevan alttiita hiilivuodon riskille.

(20)

Kolme hakemusta saatiin toimialoilta, joita ei ollut sisällytetty alustavaan hiilivuotoluetteloon: ”Maakaasun tuotanto” (NACE-koodi 0620), ”Kipsituotteiden valmistus rakennustarkoituksiin” (NACE-koodi 2362) ja ”Kevytmetallien valu” (NACE-koodi 2453). Näiden hakemusten yhteydessä arvioitiin alojen kelpoisuutta tulla sisällytetyiksi hiilivuotoluetteloon määrällisellä ensimmäisen tason arvioinnilla NACE 4 -tasolla. Ensimmäisen tason arviointien suorittamisessa käytetyt viralliset tiedot toimitettiin sidosryhmille ja niitä pidettiin riittävän luotettavina alustavan hiilivuotoluettelon julkaisemiseksi. Komissio on tutkinut näiden kolmen alan hakemuksissaan esittämät lisätiedot ja katsoo, etteivät ne oikeuta alkuperäisen kannan muuttamiseen. Kyseisillä toimialoilla ei edelleenkään katsota olevan hiilivuodon riskiä, koska niiden hiilivuotoindikaattorit eivät ylitä direktiivin 2003/87/EY 10 b artiklan 1 kohdassa vahvistettua kynnysarvoa 0,2. Lisäksi nämä alat eivät edelleenkään täytä direktiivin 2003/87/EY 10 b artiklan 2 kohdassa ja 10 b (3) artiklassa säädettyjä lisäarviointien kelpoisuusperusteita.

(21)

Useilla toimialojen osilla on tehty direktiivin 2003/87/EY 10 b artiklan 1 ja 3 kohdassa artiklassa säädettyihin perusteisiin perustuvia eriytettyjä laadullisia arviointeja. Seuraavien toimialojen osien sisällyttämistä hiilivuotoluetteloon pidettiin perusteltuna: ”Kaoliini ja muut kaoliinipitoiset savet” (Prodcom-koodi 08.12.21), ”Jäädytetyt perunat, valmistetut tai säilötyt, (mukaan lukien kokonaan tai osittain öljyssä kypsennetyt ja sen jälkeen jäädytetyt perunat, pois lukien etikan tai etikkahapon avulla säilötyt perunat)” (Prodcom-koodi 10.31.11.30), ”Kuivattu peruna hienona ja karkeana jauhona, hiutaleina, jyväsinä ja pelletteinä” (Prodcom-koodi 10.31.13.00), ”Tomaattisose ja -pyree, tiivistetty” (Prodcom-koodi 10.39.17.25), ”Rasvaton maitojauhe” (Prodcom-koodi 10.51.21), ”Täysmaitojauhe” (Prodcom-koodi 10.51.22), ”Kaseiini” (Prodcom-koodi 10.51.53), ”Laktoosi ja laktoosisiirappi” (Prodcom-koodi 10.51.54), ”Hera ja modifioitu hera, jauheena, rakeina tai muussa kiinteässä muodossa, tiivistetty tai tiivistämätön, lisättyä makeutusainetta sisältävä tai sisältämätön” (Prodcom-koodi 10.51.55.30), ”Leivontahiiva” (Prodcom-koodi 10.89.13.34), ”Lasiintuvat emalit ja lasitteet, enkopit ja niiden kaltaiset valmisteet, jollaisia käytetään keraamisessa, emaloimis- ja lasiteollisuudessa” (Prodcom-koodi 20.30.21.50), Nestemäiset lysterit ja niiden kaltaiset tuotteet, lasisulate (fritti) ja muu lasi jauheena, rakeina, suomuina tai hiutaleina (Prodcom-koodi 20.30.21.70) ja ”Voimansiirtoakselien, nokka-akselien ja kampiakselien, kampien jne.” osat, rautametallia, avoimessa muotissa taotut (Prodcom-koodi 25.50.11.34). Näiden toimialojen osien olisi sen vuoksi katsottava olevan alttiita hiilivuodon riskille vuosina 2021–2030.

(22)

Seuraavien toimialojen osien tapauksessa määrällisissä eriytetyissä arvioissa todettiin yhdenmukaistetuista menettelyistä joitakin poikkeamia, joista on seurauksena hiilivuotoindikaattorin merkittävän yliarvioinnin riski: ”Kaakaomassa, myös sellainen, josta rasva on poistettu” (Prodcom-koodi 10.82.11), ”Kaakaovoi, -rasva ja -öljy” (Prodcom-koodi 10.82.12) ja ”Kaakaojauhe, ei sisällä lisättyä sokeria tai muuta makeutusainetta” (Prodcom-koodi 10.82.13). Sen vuoksi kyseisten toimialojen lisäämistä hiilivuotoluetteloon ei pidetty perusteltuna.

(23)

Koska hiilivuotoluettelon on määrä olla voimassa vuosina 2021–2030, tätä päätöstä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2021,