12.6.2008

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 153/1

---

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 521/2008,

annettu 30 päivänä toukokuuta 2008,

polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan yhteisyrityksen perustamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 171 ja 172 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013), jäljempänä ’seitsemäs puiteohjelma’, 18 päivänä joulukuuta 2006 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1982/2006/EY (1) mahdollistetaan yhteisön osallistuminen pitkäkestoisiin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin sellaisten yhteisten teknologia-aloitteiden muodossa, jotka voidaan toteuttaa perustamissopimuksen 171 artiklassa tarkoitettujen yhteisyritysten kautta. Nämä yhteiset teknologia-aloitteet rakentuvat jo kuudennessa puiteohjelmassa perustettujen eurooppalaisten teknologiayhteisöjen työlle ja ne kattavat omalla alallaan tiettyjä tutkimusnäkökohtia. Niissä on tarkoitus yhdistää yksityisen sektorin investointeja ja eurooppalaista julkista rahoitusta, kuten seitsemännestä puiteohjelmasta saatavaa rahoitusta.

(2)

Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Yhteistyö”, jäljempänä ’Yhteistyö-erityisohjelma’, 19 päivänä joulukuuta 2006 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2006/971/EY (2) korostetaan tarvetta kunnianhimoisille yleiseurooppalaisille julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille keskeisten teknologioiden ja laajojen tutkimustoiminnan kehittämisen nopeuttamiseksi yhteisön tasolla. Tällä tarkoitetaan erityisesti yhteisiä teknologia-aloitteita.

(3)	Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategiassa korostetaan tarvetta luoda suotuisat olosuhteet tietämykseen ja innovointiin kohdistuville investoinneille yhteisön kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden edistämiseksi.

(4)

Maaliskuun 2007 Eurooppa-neuvostossa todettiin, että ”jäsenvaltiot aikoivat päättäväisesti edistää ympäristöinnovaatioita kunnianhimoisella lähestymistavalla, jossa hyödynnetään tarkoin edelläkävijämarkkinoita esimerkiksi kestävien ja turvallisten, vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien teknologioiden, uusiutuvan energian sekä energia- ja luonnonvaratehokkuuden aloilla”, ja pidettiin ”tärkeänä energiatutkimuksen tehostamista erityisesti kestävien energialähteiden, etenkin uusiutuvien energialähteiden, ja vain vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavan teknologian kilpailukyvyn vauhdittamiseksi sekä energiatehokkaiden teknologioiden kehittämiseksi edelleen”.

(5)

Neuvosto piti 3 päivänä maaliskuuta 2003, 22 päivänä syyskuuta 2003 ja 24 päivänä syyskuuta 2004 antamissaan päätelmissä tärkeinä tutkimus- ja innovaatiopoliittisen ns. kolmen prosentin toimintasuunnitelman jatkotoimia. Tällaisia jatkotoimia ovat esimerkiksi uudet aloitteet, joilla pyritään tiivistämään teollisuuden ja julkisen sektorin yhteistyötä tutkimusrahoituksessa ylikansallisten julkisen ja yksityisen sektorin yhteyksien lisäämiseksi.

(6)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi marraskuussa 2003 Euroopan kasvualoitteen. Pikakäynnistysohjelmaan kuuluvaan aloitteeseen kuuluu hankealue ”vetytalous”, jolle on osoitettu yhteensä 2 800 miljoonaa euroa vuosina 2004–2015. Sille on myös mahdollista saada rahoitusta tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmista ja rakennerahastoista.

(7)

Vety- ja polttokennoteknologian korkean tason ryhmä esitti toukokuussa 2003 näkemyksensä raportissa ”Hydrogen Energy and Fuel Cells – a vision of our future” ja suositti muun muassa polttokenno- ja vetyteknologian kumppanuuden muodostamista ja huomattavasti suurempaa tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin budjettia sekä demonstrointi- ja pilottiohjelmaa teknologian validoinnin laajentamiseksi markkinoiden kehittämiseen.

(8)

Joulukuussa 2003 luotiin komission avustuksella eurooppalainen vety- ja polttokennoteknologiayhteisö (jäljempänä ’EHFC TP -teknologiayhteisö’), jossa ovat mukana kaikki sidosryhmät. Tehtävänä on yhteistoimin edistyä kohti korkean tason ryhmän visioiden saavuttamista. Maaliskuussa 2005 EHFC TP -teknologiayhteisö hyväksyi strategiset tutkimuslinjaukset ja käyttöönottostrategian, jonka tarkoituksena on nopeuttaa polttokenno- ja vetyteknologian kehittämistä ja markkinoille tuomista yhteisössä.

(9)

Polttokenno- ja vetyteknologia on monimutkaista ja mittakaavaltaan laajaa ja siksi haastavaa, ja tekniset valmiudet ovat hajautuneet eri tahoille. Jotta saavutettaisiin kriittinen massa toiminnan laajuuden, sen laadukkuuden ja innovointipotentiaalin suhteen, on tähän tehtävään keskityttävä johdonmukaisella tavalla EU:n tasolla. Tämän vuoksi yhteinen teknologia-aloite tällä alalla olisi hyödyksi. Lisäksi se voisi myötävaikuttaa useisiin yhteisön politiikan lohkoihin, erityisesti energian, ympäristön, liikenteen, kestävän kehityksen ja talouskasvun alalla.

(10)

Polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisen teknologia-aloitteen tavoitteena on toteuttaa Euroopassa polttokenno- ja vetyteknologia-alan tutkimus-, teknologian kehittämis- ja demonstrointitoiminnan ohjelma. Toiminta olisi toteutettava EHFC TP -teknologiayhteisön pohjalta siten, että yhteistyössä ovat mukana teollisuuden sidosryhmät, kuten pienet ja keskisuuret yritykset (jäljempänä ’pk-yritykset’) tutkimuskeskukset, korkeakoulut ja alueet.

(11)

Merkittäviä läpimurtoja tarvitaan useilla aloilla, jotta polttokenno- ja vetyteknologiat voitaisiin ottaa tehokkaasti käyttöön. Pitkän aikavälin tutkimukselle olisi annettava asianmukainen painoarvo ottaen huomioon polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisyrityksen, jäljempänä ’polttokenno- ja vety-yhteisyritys’, neuvoa-antavien elinten antamat neuvot.

(12)

Kun otetaan huomioon tärkeitä sidosryhmiä sisältävä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus ja sen pitkä toiminta-aika, Euroopan kansalaisille saatavat yhteiskunnallis-taloudelliset hyödyt, rahoitusvarojen kokoaminen ja komissiolta ja teollisuudelta saatava polttokenno- ja vetyalan tutkimus-, teknologian kehittämis- ja demonstrointitoiminnan yhteisrahoitus, tarvittava korkea tieteellinen ja tekninen asiantuntemus sekä teollis- ja tekijänoikeudet, on ehdottoman tärkeää perustaa EY:n perustamissopimuksen 171 artiklassa tarkoitettu polttokenno- ja vety-yhteisyritys. Tämän oikeushenkilön olisi varmistettava polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteiselle teknologia-aloitteelle osoitettujen varojen käytön koordinointi ja tehokas hallinnointi. Polttokenno- ja vety-yhteisyritys olisi perustettava 31 päivään joulukuuta 2017 saakka ulottuvaksi toimikaudeksi, jotta seitsemännen puiteohjelman aikana käynnistettyjä, mutta sen päättyessä vielä kesken olevaa tutkimustoimintaa voidaan hallinnoida asianmukaisesti.

(13)

Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tavoitteisiin olisi pyrittävä kokoamalla yhteen julkisen ja yksityisen sektorin voimavaroja tutkimus-, teknologian kehittämis- ja demonstrointitoiminnan tukemiseksi. Näin on tarkoitus tehostaa Euroopan tutkimusta yleensä ja nopeuttaa polttokenno- ja vetyteknologian kehittämistä ja käyttöönottoa. Tätä varten polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen olisi tutkimus-, teknologian kehittämis- ja demonstrointitoiminnan toteuttamiseksi voitava järjestää kilpailuun perustuvia hanke-ehdotuspyyntöjä. Tutkimustoiminnassa olisi noudatettava seitsemännessä puiteohjelmassa sovellettavia eettisiä perusperiaatteita.

(14)

Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustajaosakkaina olisi oltava yhteisö, jota edustaa komissio julkishallinnon edustajana, ja eurooppalaisen polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisen teknologia-aloitteen teollisuusryhmittymä, jäljempänä ’teollisuusryhmittymä’, joka edustaa teollisuuden etuja ja johon voi kuulua yksityisiä yrityksiä. Polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen voi liittyä myös tutkimusryhmittymä.

(15)	Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen juoksevat menot olisi katettava yhtä suurina osina käteisenä yhteisön ja teollisuusryhmittymän varoista alusta lähtien. Jos perustetaan tutkimusryhmittymä, myös sen olisi vastattava juoksevista menoista.

(16)

Yhteisön, teollisuuden ja muiden toimintaan osallistuvien julkisten ja yksityisten oikeushenkilöiden olisi rahoitettava toimintakustannukset. Muitakin rahoitusvaihtoehtoja voi olla saatavilla, muun muassa Euroopan investointipankista, erityisesti riskinjakorahoitusvälineestä, jonka Euroopan investointipankki ja komissio ovat yhdessä kehittäneet päätöksen 2006/971/EY liitteen III mukaisesti.

(17)

Yhteisen tutkimuskeskuksen suorina toimina toteutettavasta erityisohjelmasta Euroopan yhteisön seitsemännessä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmassa (2007–2013) 19 päivänä joulukuuta 2006 tehdyn neuvoston päätöksen N:o 2006/975/EY (3) mukaisesti yhteinen tutkimuskeskus voi osallistua tarpeen mukaan yhteisiin teknologia-aloitteisiin. Yhteisellä tutkimuskeskuksella on erityisasiantuntemusta polttokenno- ja vetyteknologia-alalla, ja sen vuoksi on asianmukaista selventää, että sen mahdollisen osallistumisen yhteisiin teknologia-aloitteisiin ei ole tarkoitus olla osa yhteisten teknologia-aloitteiden perustamista koskevissa säädöksissä tarkoitettua yhteisön osuutta.

(18)

Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen olisi oltava yhteisön perustama elin, jonka budjetin täytäntöönpanoa koskevan vastuuvapauden antaa neuvoston suosituksesta Euroopan parlamentti. Ne erityisnäkökohdat, jotka johtuvat siitä, että kyseinen yhteinen teknologia-aloite on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, ja erityisesti siitä, että yksityinen sektori rahoittaa osan talousarviota, olisi kuitenkin otettava huomioon.

(19)

Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen olisi hyväksyttävä Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (4) mukaiset erilliset varainhoitoa koskevat säännökset, joille komissio on ensin antanut suostumuksensa ja joissa otetaan huomioon yhteisyrityksen toiminnan erityisvaatimukset, joita aiheutuu erityisesti tarpeesta yhdistää yhteisön rahoitusta ja yksityistä rahoitusta tutkimus-, kehitys- ja demonstrointitoiminnan tukemiseksi tehokkaasti ja oikea-aikaisesti. Yhteisyrityksen tutkimustoimintaan osallistuvien ja seitsemännen puiteohjelman epäsuoriin toimiin osallistuvien yhdenmukaisen kohtelun varmistamiseksi on tarkoituksenmukaista, ettei arvonlisävero ole meno, johon voi saada yhteisön rahoitusta, säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2013) 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1906/2006 (5) mukaisesti.

(20)	Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen organisaatiota ja toimintaa koskevat säännöt olisi määriteltävä polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen yhtiöjärjestyksessä osana tätä asetusta.

(21)	Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen teollis- ja tekijänoikeussäännöillä pitäisi taata hankkeiden osanottajille oikeudet polttokenno- ja vety-yhteisyrityksessä luodun teollisen omaisuuden omistajina. Teollis- ja tekijänoikeuksien pitäisi myös mahdollistaa oikeuksien asianmukainen hyödyntäminen.

(22)

Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (6), komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 (7) ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (8) mukaisesti olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä väärinkäytösten ja petosten estämiseksi sekä ryhdyttävä tarvittaessa toimiin menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen takaisin perimiseksi.

(23)	Oikeushenkilönä polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen olisi vastattava toiminnastaan. Tarpeen mukaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella olisi oltava toimivalta ratkaista polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toiminnasta johtuvat mahdolliset riidat.

(24)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustamista, koska todetut tutkimushaasteet ovat luonteeltaan ylikansallisia ja mittavia ja edellyttävät toisiaan täydentävien osaamis- ja rahoitusresurssien yhdistämistä eri aloilta ja eri maista, vaan se voidaan sen vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Perustaminen

1.   Perustetaan polttokenno- ja vetyteknologia-alan yhteisen teknologia-aloitteen toteuttamiseksi perustamissopimuksen 171 artiklassa tarkoitettu yhteisyritys, jäljempänä ’polttokenno- ja vety-yhteisyritys’, ajanjaksoksi, joka kestää 31 päivään joulukuuta 2017.

2.   Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen kotipaikka on Bryssel, Belgia.

2 artikla

Tavoitteet

1.   Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tehtävänä on myötävaikuttaa seitsemännen puiteohjelman, ja erityisesti erityisohjelmaan ”Yhteistyö” kuuluvien aihealueiden energia; nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat; ympäristö (myös ilmastonmuutos); ja liikenne (myös ilmailu) täytäntöönpanoon.

2.   Sen on erityisesti:

a)	pyrittävä saattamaan Eurooppa polttokenno- ja vetyteknologian eturintamaan koko maailmassa ja mahdollistamaan polttokenno- ja vetyteknologioiden läpimurto markkinoille, jolloin kaupalliset markkinavoimat voisivat huolehtia merkittävien yleisten hyötyjen tuottamisesta;

b)

tuettava koordinoidusti tutkimus-, teknologian kehittämis- ja demonstrointihankkeita jäsenvaltioissa ja seitsemänteen puiteohjelmaan assosioituneissa maissa, jäljempänä ’assosioituneet maat’, markkinoilla epäonnistumisen torjumiseksi ja keskityttävä kehittyvien markkinoiden sovelluksiin, helpottaen siten teollisuuden pyrkimyksiä ottaa polttokenno- ja vetyteknologiat nopeasti käyttöön;

c)	tuettava tutkimuksen ja teknologian kehittämisen sekä polttokenno- ja vetyteknologia-alan yhteisen teknologia-aloitteen keskeisten tavoitteiden toteuttamista, erityisesti myöntämällä avustuksia kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella;

d)	pyrittävä rohkaisemaan polttokenno- ja vetyteknologiaan kohdistuvien julkisen ja yksityisen sektorin investointien lisäämiseen jäsenvaltioissa ja assosioituneissa maissa.

3 artikla

Oikeudellinen asema

Polttokenno- ja vety-yhteisyritys on yhteisön elin ja se on oikeushenkilö. Yhteisyrityksellä on kaikissa Euroopan yhteisön jäsenvaltioissa laajin näiden valtioiden kansallisen lainsäädännön perusteella oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä oikeudenkäynnin osapuolena.

4 artikla

Yhtiöjärjestys

Hyväksytään polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen yhtiöjärjestys, joka on tämän asetuksen liitteenä ja joka on erottamaton osa tätä asetusta.

5 artikla

Yhteisön rahoitusosuus

1.   Yhteisö osallistuu polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen juokseviin menoihin ja toimintamenoihin enintään 470 miljoonalla eurolla. Rahoitusosuus suoritetaan seitsemännen puiteohjelman täytäntöönpanemiseksi toteutettavaan erityisohjelmaan ”Yhteistyö” kuuluviin aihealueisiin energia; nanotieteet, nanoteknologia, materiaalit ja uudet tuotantoteknologiat; ympäristö (myös ilmastonmuutos); ja liikenne (myös ilmailu) osoitetusta Euroopan unionin yleisen talousarvion määrärahasta asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

2.   Yhteisön rahoitusosuuteen liittyvistä järjestelyistä tehdään yleinen rahoitussopimus ja vuosittaiset rahoitussopimukset yhteisön puolesta toimivan komission ja polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen välillä.

3.   Yhteisön osuus polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen rahoituksesta hankkeiden rahoittamiseksi määritellään avointen ja kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen ja riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella toteutettavan arvioinnin perusteella.

4.   Mahdollisten yhteisen tutkimuskeskuksen polttokenno- ja vety-yhteisyritykselle suorittamien rahoitusosuuksien tai luontaissuoritusten ei katsota olevan osa 1 kohdassa tarkoitettua yhteisön rahoitusosuutta.

6 artikla

Varainhoitoa koskevat säännökset

1.   Polttokenno- ja vety-yhteisyritys antaa erityiset varainhoitoa koskevat säännökset asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Niissä voidaan poiketa Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19 päivänä marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 (9) säännöksistä, jos polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toiminnan erityistarpeet sitä edellyttävät ja poikkeamiselle on etukäteen saatu komission suostumus.

2.   Polttokenno- ja vety -yhteisyrityksellä on oltava omat sisäiset tarkastusvalmiudet.

7 artikla

Henkilöstö

1.   Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen henkilöstöön ja pääjohtajaan sovelletaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja ja Euroopan yhteisöjen toimielinten yhteisesti antamia sääntöjä näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi.

2.   Polttokenno- ja vety-yhteisyritys käyttää oman henkilöstönsä suhteen niitä valtuuksia, jotka on siirretty nimittävälle viranomaiselle Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä ja työsopimusten tekemiseen valtuutetulle viranomaiselle Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 3 kohdan ja yhtiöjärjestyksen 6 artiklan 3 kohdan soveltamista.

3.   Hallintoneuvosto vahvistaa yhteisymmärryksessä komission kanssa tarvittavat täytäntöönpanosäännöt, joita tarkoitetaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 110 artiklassa ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa.

4.   Henkilöstöresurssit määritetään polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen henkilöstötaulukossa, joka sisällytetään sen vuosittaiseen talousarvioon.

5.   Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen henkilöstö koostuu väliaikaisista toimihenkilöistä ja sopimussuhteisista toimihenkilöistä, jotka otetaan palvelukseen määräajaksi, joka voidaan uusia määräajaksi enintään kerran. Palvelussuhteen kokonaiskesto voi olla enintään seitsemän vuotta eikä voi missään tapauksessa ylittää yhteisyrityksen toiminnan kestoa.

6.   Polttokenno- ja vety-yhteisyritys vastaa kaikista henkilöstömenoista.

8 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.

9 artikla

Korvausvastuu

1.   Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen sopimusperusteinen korvausvastuu määritellään asiaa koskevissa sopimusmääräyksissä ja kulloiseenkin sopimukseen sovellettavassa lainsäädännössä.

2.   Muuta kuin sopimukseen perustuvaa korvausvastuuta koskevissa asioissa polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen on korvattava henkilöstönsä sen tehtäviään suorittaessa aiheuttamat vahingot jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.

3.   Kaikkien 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun vastuuseen liittyvien polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen maksujen ja niihin liittyvien kulujen ja menojen katsotaan olevan polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen menoja, jotka katetaan polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen varoista.

4.   Polttokenno- ja vety-yhteisyritys vastaa yksin velvoitteistaan.

10 artikla

Yhteisöjen tuomioistuimen toimivalta ja sovellettava lainsäädäntö

1.   Yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia:

a)	kaikissa osakkaiden välisissä riidoissa, jotka koskevat tämän asetuksen ja sen 4 artiklassa tarkoitetun yhtiöjärjestyksen sisältöä;

b)	polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tekemissä sopimuksissa olevan välityslausekkeen nojalla;

c)	polttokenno- ja vety-yhteisyritystä vastaan nostetuissa kanteissa, mukaan lukien sen toimielinten päätöksiä koskevat kanteet, yhteisön perustamissopimuksen 230 ja 232 artiklassa määrätyin edellytyksin;

d)	riidoissa, jotka koskevat polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen henkilöstön tehtäviään suorittaessaan aiheuttamien vahinkojen korvaamista.

2.   Niihin asioihin, joista ei säädetä tässä asetuksessa tai yhteisön muissa säädöksissä, sovelletaan sen valtion lainsäädäntöä, jossa polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen kotipaikka sijaitsee.

11 artikla

Raportointi, arvioinnit ja vastuuvapauden myöntäminen

1.   Euroopan komissio laatii vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle raportin polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen edistymisestä. Tähän raporttiin on sisällytettävä täytäntöönpanoa koskevat tiedot, mukaan lukien esitettyjen ehdotusten lukumäärä, rahoituksen saajiksi valittujen ehdotusten lukumäärä, osallistujatyypit, mukaan lukien pk-yritykset, sekä maakohtaiset tilastot.

2.   Toukokuun 30 päivään 2011 mennessä, mutta joka tapauksessa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2011, sekä 31 päivään joulukuuta 2013 mennessä komissio toteuttaa riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella väliarvioinnin polttokenno- ja vety-yhteisyrityksestä polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen kuulemisen jälkeen laadittujen toimintaohjeiden pohjalta. Näissä arvioinneissa tarkastellaan polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen laadukkuutta, tuloksellisuutta ja edistymistä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Komissio toimittaa väliarviointien johtopäätökset ja niihin liittyvät huomautuksensa sekä tarvittaessa ehdotukset tämän asetuksen muuttamiseksi, mukaan lukien mahdollinen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen varhainen lopettaminen, Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3.   Komissio laatii viimeistään kuuden kuukauden kuluttua yhteisyrityksen purkamisesta riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella loppuarvioinnin polttokenno- ja vety-yhteisyrityksestä. Loppuarvioinnin tulokset esitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4.   Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden antaa neuvoston suosituksesta Euroopan parlamentti yhteisyrityksen varainhoitoa koskevissa säännöksissä määrättyä menettelyä noudattaen.

12 artikla

Osakkaiden taloudellisten etujen suojaaminen sekä petostentorjunta

1.   Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen on varmistettava, että sen osakkaiden taloudelliset edut suojataan asianmukaisesti suorittamalla tai teettämällä tarvittavat sisäiset ja ulkopuoliset tarkastukset.

2.   Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tai sen henkilöstön syyllistyessä väärinkäytöksiin osakkailla on oikeus periä takaisin väärin käytetyt varat muun muassa pienentämällä tai lykkäämällä seuraavia maksusuorituksiaan yhteisyritykselle.

3.   Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjuntaan sovelletaan asetusta (EY) N:o 1073/1999.

4.   Polttokenno- ja vety-yhteisyritys tekee yhteisyrityksen julkisen rahoituksen saajien luona tarkastuksia paikan päällä ja tilintarkastuksia.

5.   Komissio ja/tai Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuin voivat tarvittaessa tehdä polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen antaman rahoituksen saajien ja sen jakamisesta vastaavien tahojen luona tarkastuksia paikan päällä. Tätä varten polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen on varmistettava, että sen avustus- ja muissa sopimuksissa komissiolle ja/tai tilintarkastustuomioistuimelle annetaan oikeus suorittaa sen puolesta asianmukaista valvontaa ja määrätä sääntöjenvastaisuuksia todetessaan varoittavat ja oikeasuhteiset seuraamukset.

6.   Komission päätöksellä 1999/352/EY, EHTY, Euratom (10) perustetulla Euroopan petostentorjuntavirastolla, jäljempänä ’OLAF’, on polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen ja sen henkilöstön suhteen sama toimivalta kuin sillä on komission yksiköiden suhteen. Perustamisensa yhteydessä polttokenno- ja vety-yhteisyritys liittyy Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 25 päivänä toukokuuta 1999 tekemään toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista (11). Polttokenno- ja vety-yhteisyritys toteuttaa tarvittavat toimenpiteet petostentorjuntaviraston suorittamien sisäisten tutkimusten helpottamiseksi.

13 artikla

Salassapito

Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen on varmistettava sellaisten arkaluonteisten tietojen suoja, joiden ilmaiseminen voisi haitata sen osakkaiden tai polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen toimintaan osallistuvien etuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 14 artiklan soveltamista.

14 artikla

Avoimuus

1.   Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen hallussa pitämiin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 (12).

2.   Polttokenno- ja vety-yhteisyritys hyväksyy asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanoa koskevat käytännön järjestelyt 15 päivään joulukuuta 2008 mennessä.

3.   Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan mukaisesti tekemistä päätöksistä voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle perustamissopimuksen 195 artiklassa määrätyin edellytyksin tai nostaa kanne yhteisöjen tuomioistuimessa perustamissopimuksen 230 artiklassa määrätyin edellytyksin.

15 artikla

Teollis- ja tekijänoikeudet

Polttokenno- ja vety-yhteisyritys vahvistaa tutkimustulosten suojelua, käyttöä ja levittämistä koskevat yhtiöjärjestyksen 25 artiklassa tarkoitetut erilliset säännöt, jotka perustuvat asetuksen (EY) N:o 1906/2006 periaatteisiin, jäljempänä ’seitsemänteen puiteohjelmaan osallistumista koskevat säännöt’, ja joilla varmistetaan, että tämän asetuksen nojalla toteutetussa tutkimus- ja teknologian kehittämistoiminnassa tuotetut teollis- ja tekijänoikeudet suojataan tarvittaessa ja että tutkimustuloksia hyödynnetään ja levitetään.

16 artikla

Valmistelutoimet

1.   Komissio vastaa polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustamisesta ja alkuvaiheen toiminnasta siihen asti, kunnes yhteisyrityksellä on toiminnallinen valmius oman talousarvionsa toteuttamiseen. Komissio toteuttaa yhteisön oikeuden mukaisesti kaikki tarpeelliset toimet yhteistyössä osakkaiden ja osallistuvien toimivaltaisten elinten kanssa.

2.   Tätä varten ja siihen asti, kunnes hallintoneuvoston yhtiöjärjestyksen 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti nimittämä pääjohtaja ryhtyy hoitamaan tehtäviään, komissio voi nimittää tehtäviin väliaikaisesti rajoitetun määrän virkamiehiään, yhden myös pääjohtajan tehtäviä hoitamaan.

3.   Väliaikaisesti tehtäviään hoitava pääjohtaja voi antaa luvan hallintoneuvoston hyväksymiin polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen talousarviomäärärahoista suoritettaviin maksuihin ja tehdä sopimuksia, mukaan lukien henkilöstöä koskevat sopimukset, sen jälkeen kun polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen henkilöstösuunnitelma on hyväksytty. Komission tulojen ja menojen hyväksyjä voi antaa luvan kaikkiin polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen yleisen talousarvion määrärahoista suoritettaviin maksuihin.

17 artikla

Isäntävaltion tuki

Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen ja Belgian välillä tehdään isäntämaasopimus toimistotiloista, erioikeuksista ja vapauksista sekä muusta tuesta, jota Belgia antaa yhteisyritykselle.

18 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

---

(1)  EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1.

(2)  EUVL L 400, 30.12.2006, s. 86. Oikaistu toisinto EUVL L 54, 22.2.2007, s. 30.

(3)  EUVL L 400, 30.12.2006, s. 368. Oikaistu toisinto EUVL L 54, 22.2.2007, s. 126.

(4)  EUVL L 248, 16.9.2002, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1525/2007 (EUVL L 343, 27.12.2007, s. 9).

(5)  EUVL L 391, 30.12.2006, s. 1.

(6)  EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1. Asetus muutettu komission asetuksella (EY) N:o 1233/2007 (EUVL L 279, 23.10.2007, s. 10).

(7)  EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(8)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

(9)  EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.

(10)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 20.

(11)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

(12)  EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

---

LIITE

POLTTOKENNO- JA VETY-YHTEISYRITYKSEN YHTEISÖJÄRJESTYS

1 artikla

Päätehtävät ja -toimintamuodot

Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen päätehtävät ja -toimintamuodot ovat seuraavat:

a)	polttokenno- ja vetyteknologian alan yhteisen teknologia-aloitteen vakiinnuttamisen ja tehokkaan hallinnoinnin varmistaminen;

b)	kriittisen tutkimusmassan saavuttaminen, jotta teollisuus, julkiset ja yksityiset investoijat, päätöksentekijät ja muut sidosryhmät voisivat sitoutua luottavaisesti pitkän aikavälin ohjelmaan;

c)	tutkimus- ja teknologian kehittämisinvestointien houkutteleminen teollisuudelta sekä kansallisilta ja alueellisilta tahoilta;

d)	tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin yhdentäminen, keskittyminen siihen, että pitkän aikavälin kestävyys ja teollisuuden kilpailukykytavoitteet saavutetaan kustannusten, suorituskyvyn ja laitteistojen kestävyyden osalta, sekä kriittisten teknologiaesteiden poistaminen;

e)	innovoinnin ja uusien arvoketjujen syntymisen edistäminen, myös pk-yritysten osalta;

f)	vuorovaikutuksen helpottaminen teollisuuden, korkeakoulujen ja tutkimuskeskusten välillä, myös perustutkimuksen osalta;

g)	pk-yritysten yhteisyrityksen toimintaan osallistumisen edistäminen seitsemännen puiteohjelman tavoitteiden mukaisesti;

h)	kaikkien jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden organisaatioiden kannustaminen osallistumaan hankkeeseen;

i)	laajasti käsitetyn sosio-tekno-ekonomisen tutkimuksen tekeminen teknologian edistymisen ja markkinoille pääsyssä esiintyvien muiden kuin teknisten esteiden arvioimiseksi ja seuraamiseksi;

j)

tutkimuksen tekeminen, jotta voidaan tukea sellaisten uusien määräysten tai standardien laatimista ja voimassa olevien määräysten tai standardien tarkistamista, joilla voidaan poistaa keinotekoisia esteitä markkinoille pääsylle ja tukea tuotteiden vaihtokelpoisuutta ja yhteentoimivuutta, rajat ylittävää vetykauppaa ja vientimarkkinoita, varmistaen samalla käytön turvallisuus ja välttäen innovoinnin estämistä;

k)

tiedonvälitys- ja tiedotustoiminnan toteuttaminen sekä luotettavan tiedon jakaminen yleisön tietoisuuden lisäämiseksi ja sen hyväksynnän saamiseksi vedyn turvallisuuden ja niiden hyötyjen osalta, joita uusista tekniikoista on ympäristölle, toimitusvarmuudelle, energiakustannuksille ja työllisyydelle;

l)	monivuotisen toteutussuunnitelman laatiminen ja täytäntöönpano;

m)	yhteisön rahoituksen sitominen kohteisiinsa ja yhteisyrityksen tutkimus- ja teknologian kehittämistoiminnan toteuttamiseksi tarvittavien yksityisen ja muiden julkisen sektorin varojen hankkiminen;

n)	tutkimus- ja teknologian kehittämistoiminnan järkevän toteutuksen ja varojen järkevän hallinnoinnin varmistaminen;

o)	hankkeita koskevan tiedon julkaiseminen ja levittäminen, mukaan luettuina osallistujien nimet, tutkimus- ja teknologian kehittämistoiminnan tulokset sekä polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen rahoitusosuuden määrä;

p)	tiedottaminen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen kanssa avustussopimuksen tehneille oikeushenkilöille Euroopan investointipankin lainansaantimahdollisuuksista ja erityisesti seitsemännessä puiteohjelmassa perustetusta riskinjakorahoitusvälineestä;

q)	avoimuuden ja terveen kilpailun sekä yhtäläisten pääsymahdollisuuksien varmistaminen kaikille, jotka hakevat polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tutkimus- ja demonstrointitoimintaan, riippumatta siitä, ovatko ne tutkimusryhmittymän tai teollisuusryhmittymän jäseniä (erityisesti pk-yritykset);

r)	alan kansainvälisen kehityksen seuraaminen ja kansainväliseen yhteistyöhön ryhtyminen, kun se on tarkoituksenmukaista;

s)	tiiviin yhteistyön kehittäminen ja koordinoinnin varmistaminen tutkimuksen puiteohjelman sekä muiden eurooppalaisten, kansallisten ja monikansallisten toimien, elinten ja sidosryhmien kanssa;

t)	polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamisen edistymisen seuraaminen;

u)	kaiken muun sellaisen toiminnan harjoittaminen, jota tarvitaan tämän asetuksen 2 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

2 artikla

Osakkaat

1.   Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustajaosakkaita (jäljempänä ’perustajaosakkaat’) ovat:

a)	yhteisö, jota edustaa komissio; ja

b)

tämän yhtiöjärjestyksen hyväksymisen jälkeen eurooppalaisen polttokenno- ja vetyteknologia-alan yhteisen teknologia-aloitteen teollisuusryhmittymä Aisbl, joka on Belgian lain mukaisesti perustettu voittoa tavoittelematon järjestö (rekisterinumero 890025478, jonka pysyvä toimipaikka on Bryssel, Belgia), jonka tehtävänä on edistää polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamista, jäljempänä ’teollisuusryhmittymä’.

2.   Teollisuusryhmittymä

—

varmistaa, että sen tämän yhtiöjärjestyksen 12 artiklan mukainen osuus polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen varoista toimitetaan etukäteen käteisenä siten, että se kattaa 50 prosenttia yhteisyrityksen juoksevista menoista ja siirretään yhteisyrityksen talousarvioon ennen kunkin varainhoitovuoden alkua;

—	varmistaa, että teollisuuden osuus polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen rahoittaman tutkimus- ja teknologian kehittämistoiminnan toteuttamiseksi vastaa vähintään yhteisön rahoitusosuutta;

—

voi ottaa jäseneksi oikeudenmukaisin ehdoin minkä tahansa jäsenvaltion tai assosioituneen maan lain mukaisesti muodostetun yksityisen oikeushenkilön (pk-yritykset mukaan luettuina), jonka rekisteröity pääkonttori, keskushallintoelin tai pääasiallinen toimipaikka sijaitsee edellä mainitulla alueella, mikäli se toimii aktiivisesti polttokenno- ja vetyteknologian alalla Euroopassa ja on sitoutunut myötävaikuttamaan polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tavoitteiden toteuttamiseen ja antamaan sille varoja.

3.   Tutkimusryhmittymä voi tulla osakkaaksi polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustamisen jälkeen, kunhan se on hyväksynyt tämän yhtiöjärjestyksen.

Tutkimusryhmittymä

—

voi ottaa jäseneksi oikeudenmukaisin ehdoin minkä tahansa jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneen tutkimusorganisaation, mukaan lukien korkeakoulut tai tutkimuskeskukset ja lukuun ottamatta sellaisia, jotka edustavat teollisuuden etuja, tai sellaisia jotka jokin yhtiö on perustanut ainoastaan tälle yhtiölle suoritettavaa tutkimusta varten;

—	on voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka tarkoitus on myötävaikuttaa polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseen;

—	on perustettu Belgian lainsäädännön mukaisesti ja toimii yhteistä teknologia-aloitetta varten laaditun rekisteröidyn yhtiöjärjestyksen mukaisesti;

—	varmistaa, että sen osuus polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen varoista toimitetaan etukäteen käteisenä siten, että se kattaa 1/12:n yhteisyrityksen juoksevista menoista ja siirretään yhteisyrityksen talousarvioon ennen kunkin varainhoitovuoden alkua.

3 artikla

Osakkaaksi liittyminen ja osakkuuden muutokset

1.   Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osakkuutta koskeva tutkimusryhmittymän mahdollinen hakemus osoitetaan hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi.

2.   Tutkimusryhmittymän liittymistä koskevat hallintoneuvoston päätökset on tehtävä ottaen huomioon tutkimusryhmittymän merkityksellisyys ja mahdollinen lisäarvo polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Komissio antaa neuvostolle oikea-aikaisesti tiedon arvioinnista ja tarvittaessa hallintoneuvoston päätöksestä.

3.   Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osakkuutta ei voi luovuttaa kolmannelle osapuolelle ilman hallintoneuvoston etukäteissuostumusta.

4.   Perustajaosakas voi luopua osakkuudestaan polttokenno- ja vety-yhteisyrityksessä. Polttokenno- ja vety-yhteisyritys puretaan silloin siten kuin 27 artiklassa säädetään.

5.   Tutkimusryhmittymä voi luopua osakkuudestaan polttokenno- ja vety-yhteisyrityksessä. Osakkuudesta luopuminen tulee voimaan peruuttamattomasti kuuden kuukauden kuluttua luopumisilmoituksen antamisesta perustajaosakkaille, minkä jälkeen entinen osakas vapautetaan kaikista muista velvoitteista kuin niistä, jotka polttokenno- ja vety-yhteisyritys oli hyväksynyt ennen osakkuudesta luopumista.

6.   Perustajaosakkaisiin ja osakkaaksi tulevaan tutkimusryhmittymään viitataan jäljempänä ’osakkaina’.

4 artikla

Toimielimet

1.   Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimielimiä ovat:

a)	hallintoneuvosto;

b)	pääjohtaja;

c)	tiedekomitea.

2.   Mikäli yksittäistä tehtävää ei ole annettu millekään toimielimelle, hallintoneuvosto on toimivaltainen toimielin.

3.   Polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen osallistuvien valtioiden edustajien ryhmä ja sidosryhmien yleiskokous ovat polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen ulkoisia neuvoa-antavia elimiä.

5 artikla

Hallintoneuvosto

1.   Kokoonpano ja päätöksentekoprosessi

a)	Hallintoneuvostossa on kuusi teollisuusryhmittymän ja kuusi komission edustajaa.

b)	Jos perustetaan tutkimusryhmittymä, komissio antaa sille yhden paikan.

c)	Kukin hallintoneuvoston paikka antaa oikeuden yhteen ääneen. Komission äänioikeus on jakamaton. Osakkaiden on parhaansa mukaan pyrittävä yhteisymmärrykseen. Jos siihen ei päästä, hallintoneuvosto tekee päätökset kolmen neljäsosan enemmistöllä.

d)	Ainakin yhden teollisuusryhmittymän edustajista on edustettava pk-yrityksiä.

e)	Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajansa. Puheenjohtaja valitaan kahdeksi vuodeksi.

f)	Puheenjohtaja kutsuu kokoon sidosryhmien yleiskokouksen.

g)	Pääjohtajana toimii hallintoneuvoston sihteeri. Pääjohtaja osallistuu asioiden käsittelyyn, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.

h)	Osakkaiden edustajat eivät ole henkilökohtaisesti korvausvastuussa toimista, joita he tekevät edustajan ominaisuudessa hallintoneuvostossa.

i)	Hallintoneuvosto vahvistaa työjärjestyksensä 3 kohdan mukaisesti.

2.   Asema ja tehtävät

Hallintoneuvostolla on yleinen vastuu polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toiminnasta, ja se valvoo sen toiminnan toteuttamista.

Hallintoneuvoston tehtävänä on erityisesti:

a)	arvioida osakkuushakemukset ja tehdä osakkuuden muuttamista koskevia päätöksiä 3 artiklan mukaisesti;

b)	päättää polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osakkuuden irtisanomisesta, jos osakas ei täytä velvoitteitaan;

c)	hyväksyä yksi- ja monivuotiset toteutussuunnitelmat ja vastaavat menoarviot sellaisina kuin pääjohtaja ehdottaa kuultuaan polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen osallistuvien valtioiden edustajien ryhmää ja tiedekomiteaa;

d)	hyväksyä vuosittainen budjettiesitys ja henkilöstösuunnitelma;

e)	hyväksyä vuosittainen toimintakertomus ja sitä vastaavat menot;

f)	hyväksyä vuositilinpäätös ja tase;

g)	järjestää polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen sisäinen tarkastusvalmius;

h)	hyväksyä polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen varainhoitoa koskevat säännökset tämän asetuksen 6 artiklan mukaisesti;

i)	hyväksyä aloitteet tämän yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi 26 artiklan mukaisesti;

j)	nimittää, erottaa tai korvata pääjohtaja, opastaa häntä ja valvoa hänen suoriutumistaan tehtävistään;

k)	hyväksyä pääjohtajan ehdotuksesta ohjelmatoimiston organisaatiorakenne;

l)	hyväksyä luontaissuoritusten arvioinnissa käytettävät menetelmät 12 artiklassa tarkoitettujen periaatteiden mukaisesti;

m)	hyväksyä pääjohtajan ehdotuksesta ohjeet hanke-ehdotusten arviointia ja hankkeiden valintaa varten;

n)	hyväksyä luettelo rahoitettaviksi valituista hankkeista;

o)	hyväksyä avustussopimuksen malli;

p)	hyväksyä palvelu- ja tavaranhankintasopimukset;

q)	hyväksyä vuosittain riippumattomien henkilöiden tekemä arvio luontaissuoritusten arvosta ennen sen esittämistä komissiolle;

r)	jakaa tehtävät, joita ei ole nimenomaisesti annettu jonkin polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimielimen suoritettaviksi;

s)	hyväksyä polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen menettelyt, esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat säännöt, 25 artiklan mukaisesti.

t)	hyväksyä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanoa koskevat käytännön järjestelyt tämän asetuksen 14 artiklan mukaisesti;

u)	hyväksyä ehdotuspyynnöt;

v)	valvoa polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimintaa yleisesti,

3.   Menettelysäännöt

a)

Hallintoneuvosto kokoontuu sääntömääräiseen istuntoon kahdesti vuodessa. Se voi komission, teollisuusryhmittymän edustajien enemmistön tai puheenjohtajan pyynnöstä kutsua kokoon ylimääräisen kokouksen. Kokoukset pidetään yleensä polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen kotipaikassa. Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta.

b)	Polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen osallistuvien valtioiden edustajien ryhmän puheenjohtajalla on oikeus osallistua hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijana.

c)	Hallintoneuvosto voi kutsua tapauskohtaisesti kokouksiinsa ilman äänioikeutta olevia tarkkailijoita, erityisesti alueiden ja sääntelyvirastojen edustajia.

6 artikla

Pääjohtaja

1.   Pääjohtaja vastaa polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen päivittäisestä johtamisesta hallintoneuvoston päätösten mukaisesti. Tähän liittyen hänen on säännöllisesti tiedotettava toiminnastaan hallintoneuvostolle ja tieteelliselle komitealle ja vastattava niiden tietopyyntöihin.

2.   Pääjohtaja on polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen laillinen edustaja. Hän suorittaa tehtävänsä riippumattomasti ja on vastuuvelvollinen hallintoneuvostolle.

3.   Pääjohtaja käyttää henkilöstöasioissa tämän asetuksen 7 artiklan 2 kohdassa säädettyjä valtuuksia.

4.   Hallintoneuvosto nimittää pääjohtajan kolmen vuoden kaudeksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja muissa yleisesti saatavilla olevissa lehdissä tai verkkosivuilla julkaistun kiinnostuksenilmaisupyynnön tuloksena. Hallintoneuvoston tehtyä arvioinnin pääjohtajan toiminnasta se voi jatkaa tämän toimikautta kerran enintään neljällä vuodella.

5.   Erityisesti pääjohtaja:

a)	toimittaa hallintoneuvostolle yksi- ja monivuotiset toteutussuunnitelmat ja vastaavat menoarviot;

b)	toimittaa vuosittain hallintoneuvostolle budjettiesityksen ja henkilöstösuunnitelman;

c)	toimittaa vuosittain hallintoneuvostolle toimintakertomuksen ja sitä vastaavan menoselvityksen;

d)	toimittaa vuosittain hallintoneuvostolle tilinpäätöksen ja taseen;

e)	esittää hallintoneuvoston hyväksyttäväksi hanke-ehdotusten arviointia ja valintaa ja niiden järjestelyä koskevat ohjeet sekä tutkimustulosten levittämistä koskevat menettelyt;

f)	valvoo hanke-ehdotuspyyntöjen hallinnointia;

g)	esittää hallintoneuvoston hyväksyttäväksi luettelon rahoitettaviksi valituista hanke-ehdotuksista;

h)	esittää hallintoneuvoston hyväksyttäväksi luettelon avustussopimuksista, jotka olisi tehtävä;

i)	hyväksyy ja allekirjoittaa yksittäiset, mallisopimuksen mukaisesti tehdyt avustussopimukset. Avustussopimukset, joiden kaikki säännökset eivät täysin vastaa mallisopimusta, on esitettävä hallintoneuvoston hyväksyttäväksi;

j)	esittää hallintoneuvoston hyväksyttäväksi tavarantoimitus- ja palvelusopimukset, jotka olisi tehtävä;

k)	toimittaa hallintoneuvostolle ohjelmatoimiston organisaatiorakennetta koskevan ehdotuksensa sekä organisoi polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen henkilöstön, johtaa sitä ja valvoo sitä;

l)	järjestää hallintoneuvoston kokoukset;

m)	huolehtii sidosryhmien yleiskokouksen sihteeripalveluista;

n)	osallistuu tarvittaessa tiedekomitean kokouksiin tarkkailijana;

o)	perustaa tarvittaessa hallintoneuvoston päätöksestä asiantuntijoiden erityisryhmiä keräämään asiantuntijoilta neuvoja;

p)	seuraa julkisen ja yksityisen sektorin rahoitusta ja ehdottaa hallintoneuvostolle mahdollisesti tarvittavia oikaisevia toimia vaadittavan tasapainon ylläpitämiseksi;

q)

arvioi luontaissuoritusten arvon 12 artiklassa tarkoitettujen periaatteiden mukaisesti (ensimmäinen toisen varainhoitovuoden lopussa polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen aloittamisen jälkeen) ja vastaa siitä, että hallintoneuvosto hyväksyy arvioinnin tulokset, jotka esitetään komissiolle neljän kuukauden kuluessa kunkin varainhoitovuoden lopusta;

r)	toimittaa hallintoneuvostolle sen mahdollisesti pyytämät muut tiedot,

s)	toimittaa komissiolle tarvittavat tiedot ja tarjoaa tarvittavia palveluja väli- ja loppuarviointeja varten;

t)	vastaa riskien arvioinnista ja hallinnasta;

u)	tekee hallintoneuvostolle ehdotuksen vakuutuksista, joita polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen on velvoitteistaan suoriutuakseen mahdollisesti otettava;

v)	vastaa TKK-toiminnan toteuttamiseksi tehtävien avustussopimusten sekä polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimintaa varten tarvittavien palvelu- ja toimitussopimuksien laatimisesta, neuvottelusta ja tekemisestä;

w)	vastaa valmistelevista toimista, joilla varmistetaan Euroopan parlamentin vuosittain myöntämä vastuuvapaus.

7 artikla

Ohjelmatoimisto

1.   Ohjelmatoimisto täyttää pääjohtajan vastuulla kaikki polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen velvoitteet.

2.   Erityisesti ohjelmatoimisto:

a)

hallinnoi vuosittaisessa toteutussuunnitelmassa esitettyjen hanke-esityksiä koskevien ehdotuspyyntöjen käynnistämistä, riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella suoritettavaa hanke-ehdotusten arviointia ja niiden valintaa, valittuja hanke-ehdotuksia koskevia neuvotteluja sekä avustussopimusten seurantaa ja hoitoa, mihin kuuluu myös näiden koordinointi;

b)	vastaa hankkeisiin osoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin rahoitusosuuksien todellisten määrien laskemiseen sopivan kirjanpitojärjestelmän perustamisesta ja hallinnoinnista;

c)	tarjoaa hallintoneuvostolle ja muille apuelimille tarvittavaa dokumentointi- ja logistiikkatukea;

d)	laatii monivuotisen toteutussuunnitelman ja sitä vastaavan menoarvion;

e)	laatii vuosittain budjettiesityksen ja henkilöstösuunnitelman;

f)	laatii vuosittain toimintakertomuksen ja sitä vastaavan menoselvityksen;

g)	laatii vuositilinpäätöksen ja taseen;

h)	valmistelee väli- ja loppuarviointiin tarvittavat asiakirjat;

i)	hallinnoi tavarantoimituksia ja palveluja koskevia tarjouspyyntöjä polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen taloushallinnon sääntöjen mukaisesti;

j)	suorittaa muut hallintoneuvoston sille antamat tai delegoimat tehtävät.

8 artikla

Tiedekomitea

1.   Tiedekomitea on hallintoneuvoston neuvoa-antava elin. Tiedekomitea harjoittaa toimintaansa ohjelmatoimiston tuen avulla.

2.   Tiedekomitea koostuu enintään yhdeksästä jäsenestä.

3.   Jäsenet edustavat tasapainoisesti maailmanluokan asiantuntemusta tiedeyhteisöstä, teollisuudesta ja sääntelyelimistä. Kokonaisuutena tiedekomitean jäsenten osaamisen ja asiantuntemuksen on katettava koko tekninen toimiala, jotta se voi antaa tieteelliseen tietoon pohjautuvia strategisia suosituksia polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen liittyen.

4.   Hallintoneuvosto laatii erityiset arviointiperusteet tiedekomitean kokoonpanon valintaa varten ja nimittää tiedekomitean jäsenet. Hallintoneuvoston on otettava huomioon polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen osallistuvien valtioiden edustajien ryhmän esittämät mahdolliset jäsenehdokkaat.

5.   Tiedekomitea valitsee puheenjohtajan keskuudestaan yksimielisesti.

6.   Tiedekomitean tehtävänä on

a)	antaa neuvoja vuosittaista ja monivuotista toteutussuunnitelmaa koskevan ehdotuksen tieteellisistä painotuksista;

b)	antaa neuvoja vuosittaisessa toimintakertomuksessa kuvatuista tieteellisistä saavutuksista;

c)	antaa neuvoja vertaisarviointikomiteoiden kokoonpanosta.

7.   Tiedekomitea kokoontuu vähintään kerran vuodessa, ja sen kutsuu koolle puheenjohtaja.

8.   Tiedekomitea voi puheenjohtajansa suostumuksella kutsua kokouksiinsa ulkopuolisia asiantuntijoita.

9 artikla

Polttokenno- ja vety-yhteistyöyritykseen osallistuvien valtioiden edustajien ryhmä

1.   Polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen osallistuvien valtioiden edustajien ryhmän asema yhteisyrityksessä on neuvoa-antava.

2.   Kullakin jäsenvaltiolla ja assosioituneella maalla on yksi edustaja polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen osallistuvien valtioiden edustajien ryhmässä. Edustajien ryhmä valitsee puheenjohtajan keskuudestaan.

3.   Se tarkastelee erityisesti seuraavia aiheita koskevia tietoja ja antaa niitä koskevia lausuntoja:

a)	ohjelmien edistyminen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksessä;

b)	tavoitteiden noudattaminen ja kunnioittaminen;

c)	strategisen suuntautumisen tarkistaminen;

d)	yhteydet puiteohjelman tutkimusyhteistyöhön;

e)	suunnittelu ja ehdotus- ja tarjouspyyntöjen tulokset;

f)	pk-yritysten osallistuminen;

4.   Se myös antaa yhteisyritykselle tietoja seuraavista asioista:

a)	Yhteisyrityksen toiminnan asema ja yhteydet asianmukaisiin kansallisiin tutkimusohjelmiin ja mahdollisten yhteistyöalojen kartoittaminen;

b)	Erityistoimenpiteet, joita on toteutettu kansallisella tasolla tiedonvälitystapahtumien, teknisten workshop-tapaamisten ja viestinnän osalta.

5.   Valtioiden edustajien ryhmä voi omasta aloitteestaan antaa suosituksia polttokenno- ja vety-yhteisyritykselle teknisistä asioista sekä liikkeenjohdollisista ja rahoitukseen liittyvistä kysymyksistä, erityisesti jos ne vaikuttavat kansallisiin etuihin. Polttokenno- ja vety-yhteisyritys ilmoittaa polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen osallistuvien valtioiden edustajien ryhmälle tällaisten suositusten johdosta toteuttamistaan toimista.

6.   Polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen osallistuvien valtioiden edustajien ryhmä kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa, ja sen kutsuu koolle yhteisyritys. Ylimääräisiä kokouksia voidaan kutsua koolle käsittelemään polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toiminnan kannalta merkityksellisiä erityiskysymyksiä. Nämä kokoukset kutsuu koolle polttokenno- ja vety-yhteisyritys omasta aloitteestaan tai valtioiden edustajien ryhmän pyynnöstä.

7.   Pääjohtaja ja hallintoneuvoston puheenjohtaja ja/tai heidän edustajansa sekä komission edustaja osallistuvat näihin kokouksiin.

8.   Polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen osallistuvien valtioiden edustajien ryhmä vahvistaa oman työjärjestyksensä.

10 artikla

Sidosryhmien yleiskokous

1.   Sidosryhmien yleiskokouksella on neuvoa-antava asema polttokenno- ja vety-yhteisyrityksessä. Sidosryhmien yleiskokoukseen voivat osallistua kaikki julkiset ja yksityiset sidosryhmät sekä kansainväliset eturyhmät jäsenvaltioista, assosioituneista maista ja kolmansista maista. Yleiskokous pidetään kerran vuodessa.

2.   Sidosryhmäfoorumille tiedotetaan polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toiminnasta, ja sitä pyydetään esittämään huomautuksia.

11 artikla

Sisäisen tarkastuksen tehtävä

Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklan 3 kohdan mukaisesti komission sisäiselle tarkastajalle annettujen tehtävien hoitamisesta vastaa hallintoneuvosto, joka toteuttaa tarvittavat toimet polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen koon ja laajuuden huomioon ottaen.

12 artikla

Rahoituslähteet

1.   Osakkaat rahoittavat yhteisesti polttokenno- ja vety-yhteisyritystä rahoitusosuuksilla, jotka maksetaan erinä, ja toimintaan osallistuvien oikeushenkilöiden luontaissuorituksina.

Muita rahoitusosuuksia polttokenno- ja vety-yhteisyritykseen voidaan myös hyväksyä. Hallintoneuvosto päättää niiden hyväksymisestä ja käytöstä.

2.   Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen juoksevat menot on katettava yhtä suurina osina käteisenä yhteisön ja teollisuusryhmittymän varoista alusta lähtien. Heti kun tutkimusryhmästä tulee polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osakas, sen osuus juoksevista menoista on yksi kahdestoistaosa. Tällöin yhteisön osuus juoksevista menoista laskee vastaavasti.

Yhteisön kokonaisosuus polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen juoksevista menoista on enintään 20 miljoonaa euroa. Jos osaa yhteisön osuudesta ei käytetä, se voidaan antaa polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimintaan.

3.   Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen operatiiviset menot katetaan yhteisön rahoitusosuudella ja toimintaan osallistuvien oikeushenkilöiden luontaissuorituksilla. Teollisuuden ja yhteisön rahoitusosuuksien on oltava vähintään yhtä suuret. Muita osuuksia toiminnan yhteisrahoitukseen pidetään tuloina seitsemänteen puiteohjelmaan osallistumista koskevien sääntöjen mukaisesti.

4.   Kaikki polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen voimavarat ja sen toiminta kohdennetaan tämän asetuksen 2 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseen.

5.   Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen saaman rahoituksen mahdollisesti tuottamia korkoja pidetään yhteisyrityksen tuloina.

6.   Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen maksamien avustusten ennakkomaksuista kertyneitä korkoja pidetään hankekonsortion tuloina.

7.   Luontaissuoritusten määrä lasketaan vuosittain ja arvioidaan kerran vuodessa. Polttokenno- ja vety-yhteisyritys määrittelee luontaissuoritusten arviointimenetelmän varainhoitoa koskevien säännöstensä mukaisesti ja seitsemänteen puiteohjelman osallistumista koskevien sääntöjen perusteella. Ensimmäinen arviointi aloitetaan toisen varainhoitovuoden lopussa polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen aloittamisen jälkeen. Riippumattoman tilintarkastajan on sen jälkeen tehtävä arviointi kunakin varainhoitovuonna. Arvioinnin tulokset esitetään komissiolle neljän kuukauden kuluessa varainhoitovuoden lopusta.

Jos arvio osoittaa, ettei teollisuudelta saatujen luontaissuoritusten määrä ole riittävän suuri, komissio pienentää omaa osuutta seuraavana vuonna.

Jos käy ilmi, ettei teollisuudelta saatujen luontaissuoritusten määrä ole riittävän suuri kahtena perättäisenä vuonna, komissio voi ehdottaa neuvostolle polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen lopettamista.

8.   Polttokenno- ja vety-yhteisyritys omistaa kaiken tuottamansa omaisuuden tai omaisuuden, joka sille siirretään tämän asetuksen 2 artiklassa kuvattujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

13 artikla

Toimintaan osallistuminen

1.   Hankkeisiin voivat osallistua muut oikeushenkilöt ja kansainväliset järjestöt, edellyttäen, että vähimmäisvaatimukset täyttyvät.

2.   Vähimmäisvaatimukset, jotka on täytettävä, jotta voisi osallistua polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen varoista rahoitettaviin hankkeisiin, ovat seuraavat:

a)	osallistujina on vähintään kolme oikeushenkilöä, joista jokainen on sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan ja joista mitkään kaksi eivät ole sijoittautuneet samaan jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan;

b)	kaikkien kolmen oikeushenkilön on oltava toisistaan riippumattomia seitsemänteen puiteohjelmaan osallistumista koskevien sääntöjen 6 artiklan mukaisesti;

c)	vähintään yhden oikeushenkilön on oltava teollisuusryhmittymän tai tutkimusryhmittymän jäsen.

3.   Hankkeeseen osallistuvat oikeushenkilöt muodostavat konsortion ja nimeävät yhden jäsenistään koordinaattorikseen.

Yleensä koordinaattorin olisi oltava teollisuusryhmittymästä tai tutkimusryhmittymästä, jos kyseisestä tutkimusryhmittymästä tulee yhteisyrityksen osakas.

4.   Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen varoista rahoitettavia palvelu- ja tavarantoimitussopimuksia, tukitoimia, selvityksiä ja koulutustoimintaa koskeva vähimmäisedellytys on yhden oikeushenkilön osallistuminen.

14 artikla

TTK-toiminnan toteuttaminen

1.   Polttokenno- ja vety-yhteisyritys tukee TTK-toimintaa, jotka on valittu avoimien ja kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella, joille on tehty riippumaton arviointi ja joista on tehty avustussopimus ja konsortiosopimus.

2.   Poikkeuksellisesti polttokenno- ja vety-yhteisyritys voi julkaista tarjouspyyntöjä, jos se katsotaan tarpeelliseksi tutkimustavoitteiden saavuttamiseksi.

3.   Polttokenno- ja vety-yhteisyritys vahvistaa menettelyt ja mekanismit tehtyjen avustussopimusten täytäntöönpanoa ja valvontaa varten.

4.   Avustussopimuksella:

—	luodaan tarvittavat järjestelyt TTK-toiminnan toteuttamista varten;

—	luodaan tarvittavat rahoitusjärjestelyt sekä määritellään 25 artiklassa tarkoitetut teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat säännöt;

—	säännellään hankekonsortion ja polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen välistä suhdetta.

5.   Konsortiosopimus tehdään hankkeen osanottajien välillä ennen avustussopimuksen tekemistä. Siinä

—	vahvistetaan tarvittavat järjestelyt avustussopimuksen täytäntöönpanoa varten;

—	säännellään hankkeen osallistujien välisiä suhteita, erityisesti teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia sääntöjä.

15 artikla

Toiminnan rahoitus

1.   Rahoitusta voivat saada seuraavat:

a)	johonkin jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautuneet oikeushenkilöt;

b)	kansainväliset organisaatiot, jotka ovat kansainvälisen julkisoikeuden nojalla oikeushenkilöitä, sekä tällaisten organisaatioiden perustamat erityisorganisaatiot;

c)	kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeushenkilöt sillä edellytyksellä, että hallintoneuvosto katsoo niiden osallistumisesta olevan erityistä hyötyä hankkeelle.

2.   Yhteisön rahoituksen saamiseksi tutkimus ja kehitystoiminnan täytäntöönpanokustannuksiin ei saa kuulua arvonlisäveroa.

3.   Hankkeisiin osallistumista koskevan yhteisön rahoitusosuuden enimmäismäärät yhdenmukaistetaan vastaamaan seitsemänteen puiteohjelmaan osallistumista koskevissa säännöissä esitettyjä määriä. Sinä tapauksessa, että rahoituksen on oltava määrältään pienempi, 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen vastaavuusperiaatteiden noudattamiseksi, vähennysten on oltava kohtuullisia ja tasapainoisessa suhteessa edellä mainittuihin seitsemänteen puiteohjelmaan osallistumista koskevien sääntöjen mukaisiin rahoituksen ylärajoihin kunkin yksittäisen hankkeen kaikkien osallistujaryhmien osalta.

16 artikla

Rahoitussitoumukset

Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen rahoitussitoumukset eivät saa ylittää käytettävissä olevia tai osakkaiden budjettisitoumusten mukaisia taloudellisia resursseja.

17 artikla

Tulot

Kulujen kattamisen jälkeen jäänyttä ylijäämää ei makseta polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osakkaille, paitsi silloin kun yhteisyritys puretaan 27 artiklan nojalla.

18 artikla

Tilikausi

Tilikausi on kalenterivuosi.

19 artikla

Rahoituksen toteuttaminen

Pääjohtaja toteuttaa polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen talousarvion.

20 artikla

Rahoitusta koskeva raportointi

1.   Pääjohtaja esittelee vuosittain hallintoneuvostolle alustavan vuosittaisen budjettiesityksen, joka sisältää vuosittaisen menoarvion seuraaville kahdelle vuodelle. Tämän ennusteen puitteissa on laadittava ensimmäiselle näistä kahdesta vuodesta tulo- ja menoarvio, joka on riittävän yksityiskohtainen kunkin osakkaan rahoitusosuutta polttokenno- ja vety-yhteisyrityksessä koskevan sisäisen budjettimenettelyn kannalta. Pääjohtaja toimittaa hallintoneuvostolle kaikki tätä varten tarvittavat lisätiedot.

2.   Hallintoneuvoston jäsenten on ilmoitettava pääjohtajalle alustavaa budjettiesitystä ja erityisesti seuraavalle vuodelle ennustettuja varoja ja kuluja koskevat huomautuksensa.

3.   Pääjohtaja ottaa huomioon hallintoneuvoston jäseniltä saamansa huomautukset ja laatii seuraavaa vuotta koskevan budjettiesityksen ja toimittaa sen hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi.

4.   Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen hallintoneuvosto vahvistaa kunkin vuoden vuosibudjetin ja vuosittaisen toteutussuunnitelman edeltävän vuoden loppuun mennessä.

5.   Kunkin tilivuoden päättymistä seuraavien kahden kuukauden kuluessa pääjohtaja toimittaa edellisen vuoden tilinpäätöksen ja taseen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi. Edellisen vuoden tilinpäätös ja tase toimitetaan Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimelle ja komissiolle.

21 artikla

Suunnittelu ja raportointi

1.   Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen monivuotisessa toteutussuunnitelmassa selostetaan yhteisyrityksen TTK-toiminnan jatkuva ohjelma. Vuosittaisessa toteutussuunnitelmassa on selostettava yksityiskohtaisesti TTK-toiminta ja sitä vastaavat menoarviot edessä olevalle vuodelle. Kun hallintoneuvosto on hyväksynyt vuosittaisen toteutussuunnitelman, se julkaistaan.

2.   Vuosittaisessa toimintakertomuksessa esitellään polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen edistyminen kunakin kalenterivuonna erityisesti suhteessa kyseisen vuoden toteutussuunnitelmaan. Lisäksi se sisältää tietoja toteutetusta TTK-toiminnasta, kustannuksista ja polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osuudesta yksittäisten hankkeiden osalta, pk-yritysten osallistumisesta sekä edeltävänä vuonna toteutetusta muusta toiminnasta ja siitä aiheutuneista menoista. Pääjohtaja esittelee vuosittaisen toimintakertomuksen yhdessä tilinpäätöksen ja taseen kanssa. Kun hallintoneuvosto on hyväksynyt vuosittaisen toimintakertomuksen, se julkistetaan.

22 artikla

Palvelu- ja tavarahankintasopimukset

Polttokenno- ja vety-yhteisyritys vahvistaa taloushallinnon sääntöjensä mukaisesti tarvittavat menettelyt ja mekanismit yhteisyrityksen toiminnan edellyttämien palvelu- ja tavarahankintasopimusten toteutusta ja valvontaa varten.

23 artikla

Osakkaiden korvausvastuu ja vakuutussuoja

1.   Osakkaiden korvausvastuu polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen veloista rajoittuu siihen osuuteen, jonka ne ovat jo maksaneet juoksevista menoista.

2.   Polttokenno- ja vety-yhteisyritys hankkii tarvittavan vakuutussuojan ja ylläpitää sitä.

24 artikla

Eturistiriidat

1.   Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen ja sen elinten on toiminnassaan vältettävä kaikkia eturistiriitoja.

2.   Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei hallintoneuvostossa olevilla edustajilla ole eturistiriitoja.

25 artikla

Teollis- ja tekijänoikeudet

1.   Polttokenno- ja vety-yhteisyritys vahvistaa yhteisyrityksen teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat yleiset säännöt asetuksen 15 artiklan mukaisesti, ja ne sisällytetään avustussopimuksiin ja konsortiosopimuksiin.

2.   Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen teollis- ja tekijänoikeuspolitiikan tavoitteena on tuottaa tulosaineistoa sekä edistää sen hyödyntämistä, käyttöä ja levittämistä, jotta kaupallisia tuloksia saataisiin nopeasti, ja jakaa oikeudet oikeudenmukaisesti, palkita innovointia ja saada yksityisen ja julkisen sektorin laitoksia osallistumaan laajasti hankkeisiin.

3.   Teollis- ja tekijänoikeuksia koskevassa politiikassa on otettava huomioon seuraavat periaatteet:

—

Kukin hankkeen osallistuja pysyy hankkeeseen tuomansa tausta-aineiston omistajana ja osallistuja pysyy myös hankkeessa tuottamansa tulosaineiston omistajana, jolleivät hankkeen osallistujat kirjallisesti keskenään muuta sovi. Käyttöoikeuksia ja lisenssejä koskevat ehdot ja edellytykset määritellään tausta-aineiston ja tulosaineiston osalta avustussopimuksessa ja kyseistä hanketta koskevassa konsortiosopimuksessa.

—

Hankkeen osallistujien on levitettävä tulosaineistoa ja sallittava sen käyttö avustussopimuksessa ja konsortiosopimuksessa määriteltyjen ehtojen mukaisesti. Niiden on otettava huomioon teollis- ja tekijänoikeuksien suoja, luottamuksellisuusvelvoitteet ja erityisesti polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen erityinen muoto julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutena.

26 artikla

Yhtiöjärjestyksen muuttaminen

1.   Jokainen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen osakas voi tehdä hallintoneuvostolle aloitteen yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut aloitteet toimitetaan sellaisina kuin hallintoneuvosto on ne hyväksynyt muutosehdotuksina komissiolle, joka hyväksyy ne tarvittaessa.

3.   Yhtiöjärjestyksen olennaisiin osiin vaikuttavat muutokset, erityisesti 2, 3, 5, 6, 12, 13, 14, 15, 23, 26 ja 27 artiklaan tehtävät muutokset, hyväksytään kuitenkin perustamissopimuksen 172 artiklan mukaisesti.

27 artikla

Yhteisyrityksen purkaminen

1.   Polttokenno- ja vety-yhteisyritys puretaan tämän asetuksen 1 artiklassa säädetyn toimikauden päättyessä tai tämän asetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla tehdyn muutoksen perusteella.

2.   Purkamisprosessi käynnistyy automaattisesti, jos toinen perustajaosakkaista eroaa, jollei eropyynnön yhteydessä esitetä osakkuuden siirtämistä oikeushenkilölle, jonka toinen perustajajäsen hyväksyy.

3.   Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen purkamiseen liittyviä menettelyjä varten hallintoneuvosto nimittää yhden tai useamman selvittäjän, jotka toimivat hallintoneuvoston tekemien päätösten mukaisesti.

4.   Polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen purkamisen yhteydessä se palauttaa isäntävaltiolle kaikki aineelliset hyödykkeet, jotka isäntävaltio on antanut sen käyttöön isäntävaltion kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.

5.   Kun aineelliset hyödykkeet on palautettu 4 kohdassa säädetyllä tavalla, jäljelle jäävä omaisuus käytetään polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen korvausvastuiden ja sen purkamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Mahdollinen ylijäämä jaetaan purkamisajankohtana yhteisyrityksen osakkaina olevien kesken sen mukaan, mikä on kunkin osakkaan tosiasiallinen osuus polttokenno- ja vety-yhteisyrityksessä. Mahdollinen yhteisölle jaettu ylijäämä palautetaan komission talousarviossa.

6.   Jäljelle jäävä omaisuus jaetaan purkamisajankohtana yhteisyrityksen osakkaina olevien kesken sen mukaan, mikä on kunkin osakkaan tosiasiallinen osuus polttokenno- ja vety-yhteisyrityksessä.

7.   Jos jokin polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen tekemä avustussopimus tai palvelu- tai tavarahankintasopimus kestää pitempään kuin polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen toimikausi, sen asianmukaiseksi hoitamiseksi laaditaan erillinen menettely.

---