EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 23.3.2018

COM(2018) 152 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Eurooppa-koulujen hallintorakenteen uudistaminen

1Johdanto

Eurooppa-koulujen tehtävänä on tarjota Euroopan unionin toimielinten henkilöstön lapsille esi-, ala- ja yläkoulussa monikielistä ja -kulttuurista opetusta (johon sisältyy myös eurooppalainen ylioppilastutkinto). Eurooppa-koulut lisäävät osaltaan EU:n toimielinten tarjoamien työpaikkojen houkuttelevuutta.

Eurooppa-koulut muodostavat EU:n jäsenvaltioiden ja unionin perustaman hallitustenvälisen organisaation. Jäsenvaltiot ja unioni ovat Eurooppa-koulujen perussäännön määrittelevän yleissopimuksen 1 sopimuspuolia. Eurooppa-kouluja on 13 kuudessa EU:n jäsenvaltiossa 2 , ja kouluilla on sijaintimaassaan julkisen elimen asema. Niiden korkeimmassa päätöksentekoelimessä eli johtokunnassa on jäsenvaltioiden, Euroopan komission (joka edustaa unionia), vanhempien, koulujen henkilöstön ja muiden sidosryhmien 3 edustajia. Kullakin johtokunnan jäsenellä, myös komissiolla, on yksi paikka ja yksi ääni. Eurooppa-koulujen puheenjohtajuudesta vastaa kukin jäsenvaltio vuorollaan aina yhden kouluvuoden ajan, ja järjestelmän yleisestä hallinnoinnista huolehtii Eurooppa-koulujen pääsihteeri, joka edustaa johtokuntaa. 

Yleissopimuksen 25 artiklan mukaisesti Euroopan komissio osoittaa unionin puolesta rahoitusosuuden Eurooppa-koulujen talousarvioon. Rahoitusosuus kattaa Eurooppa-koulujen kokonaismenojen ja muiden tulojen kokonaismäärän erotuksen. Tämä rahoitusosuus muodostaa suurimman osan (noin 60 % vuonna 2017) Eurooppa-koulujen talousarvion tuloista, ja sillä katetaan paikalta palkattujen opettajien ja hallintohenkilöstön palkat, jäsenvaltioista lähetettyjen opettajien kansallisen palkan lisäksi maksettava lisäosa ja yleiskustannukset 4 . Toinen keskeinen osuus tuloista saadaan jäsenvaltioilta (noin 18 % vuonna 2017), jotka lähettävät Eurooppa-kouluihin opettajia ja maksavat opettajille ja muille henkilöstön jäsenille kansallisia korvauksia. Loput tuloista (noin 14 %) koostuvat sellaisten muiden elinten ja yritysten rahoitusosuuksista, joiden työntekijöiden lapsia on Eurooppa-kouluissa (ns. toinen oppilaskategoria), sekä kolmannen oppilaskategorian 5 vanhempien suorittamista koulu- ja muista maksuista (noin 8 %).

Eurooppa-koulujärjestelmän varainhoitoon on kohdistunut viime vuosina suuria haasteita. Tilintarkastustuomioistuin ja sisäisen tarkastuksen yksikkö ovat kumpikin tuoneet esiin joitakin puutteita raportointivuosia 2013–2015 koskevissa vuosikertomuksissaan. Tilintarkastustuomioistuin totesi vuosien 2013 ja 2014 kertomuksissaan, että se ei voinut taata, ettei Eurooppa-koulujen konsolidoituun tilinpäätökseen sisältynyt olennaisia virheitä. Sen sijaan vuosien 2015 ja 2016 kertomuksissa se ei ilmoittanut olennaisista virheistä konsolidoidussa tilinpäätöksessä.

Sisäisen tarkastuksen yksikkö toi esiin joitakin sisäisen valvonnan puutteita ja korosti Eurooppa-koulujen varoihin liittyvää väärinkäytön riskiä.

Koulujen varainhoidossa esiintyvät puutteet eivät kuitenkaan aseta kyseenalaiseksi komission (henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosaston) Eurooppa-kouluille suorittamien maksujen laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta, sillä maksuja säännellään tiukasti. Komissio on kuitenkin halunnut Eurooppa-koulujen talousarvion suurimpana rahoittajana varmistaa, että koulujen varainhoidon asianmukaisuudesta ja niiden toimien sääntöjenmukaisuudesta ja laillisuudesta annetaan tarvittavat takeet.

Sen takia henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosasto on tarkastuskertomusten ja yhden koulun tileissä vuonna 2012 havaitun väärinkäytöksen perusteella asettanut neljässä viimeisessä vuotuisessa toimintakertomuksessaan (vuosilta 2013–2016) maineeseen liittyvän varauman, joka koskee Eurooppa-koulujen varainhoitoa. Lisäksi komissio on äänestänyt vastuuvapauden myöntämistä vastaan neljässä viimeksi toteutetussa vastuuvapausmenettelyssä, jotka ovat koskeneet Eurooppa-koulujen vuosien 2012–2015 talousarvioiden toteutusta (kaikki muut johtokunnan jäsenet ovat äänestäneet puolesta).

Euroopan parlamentti toi kertomuksessaan vastuuvapauden myöntämisestä EU:n yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2015 6 esiin joitakin heikkouksia Eurooppa-koulujen varainhoidossa. Sen huomiot vastasivat tilintarkastustuomioistuimen ja sisäisen tarkastuksen yksikön havaintoja.

Sen vuoksi Euroopan parlamentti kehotti komissiota hoitamaan kaikilta osin tehtävänsä kaikilla Eurooppa-koulujen hallinnointiin liittyvillä aloilla ja pyysi sitä antamaan parlamentille ja neuvostolle tiedonannon siitä, miten Eurooppa-koulujen hallintorakennetta voitaisiin parhaiten uudistaa. 7  

Tässä tiedonannossa esitetään komission näkemys Eurooppa-koulujen hallinto- ja rahoitusrakenteesta ja niiden osalta käynnistetyistä uudistuksista.

2Edistyminen Eurooppa-koulujärjestelmän hallintorakenteen uudistamisessa

On tärkeää todeta, että Eurooppa-koulujärjestelmän hallintorakenteen uudistaminen on jo edistynyt merkittävästi.

Suurin saavutus on se, että johtokunta hyväksyi syyskuussa 2017 Eurooppa-koulujen tarkistetun varainhoitoasetuksen. 8 Varainhoitoasetuksen tarkistuksen käynnisti komissio, joka sai vuoden 2014 lopussa johtokunnalta tehtäväksi aloittaa asiaa koskevat neuvottelut. Uudella varainhoitoasetuksella luodaan Eurooppa-koulujärjestelmää varten uudenlainen taloushallinnon malli. Keskeistä siinä on tulojen ja menojen hyväksyjän ja tilinpitäjän tehtävien keskittäminen asteittain. Komissio on tyytyväinen myös siihen, että tarkistettua varainhoitoasetusta on edelleen yhdenmukaistettu unionin varainhoitoasetuksen 9 kanssa erityisesti talousarvioperiaatteiden, sisäisten valvontajärjestelmien (mm. valvonnan ja kirjanpidon parantaminen) ja hankintasääntöjen osalta.

Eurooppa-koulut ovat pyrkineet korjaamaan tarkastajien havaitsemia heikkouksia toteuttamalla useita toimenpiteitä asianmukaisen varainhoidon edistämiseksi ja petosten torjumiseksi. Ne ovat muun muassa ottaneet käyttöön suoriteperusteisen kirjanpidon, raportoineet valvonnan tuloksista ja uudistaneet sisäistä valvontakehystä (esim. ottaneet käyttöön riskinarvioinnin ja riskirekisterin ja tarkistaneet sisäisen valvonnan standardeja). Vuodesta 2014 alkaen on ollut käytössä sisäisen valvonnan koordinointitehtävä, jonka tarkoituksena on antaa Eurooppa-kouluille ja keskustoimistolle neuvontaa ja ohjausta tarkastusten pohjalta annettujen suositusten tehokkaista jatkotoimista sekä sisäisen valvontajärjestelmän suunnittelusta ja toteuttamisesta. Eurooppa-koulujen keskustoimistoon on luotu hankinnoista vastaava pätevä yksikkö. Tehtävien eriyttämisen periaatetta on tarkistettu ja parannettu, ja on annettu säännöt, jotka koskevat arkaluonteisia tehtäviä hoitavien henkilöstön jäsenten (esim. jäsenvaltioista lähetettyjen varainhoitajien) henkilöstökiertoa. Parhaillaan neuvotellaan säännöistä, jotka koskevat paikalta palkattuja varainhoitajia.

Eurooppa-koulut ovat edistyneet huomattavasti maksujärjestelmän sisäisessä valvonnassa havaittujen rakenteellisten heikkouksien korjaamisessa. Kaikissa Eurooppa-kouluissa on nyt toteutettu asianmukaisesti toimivaltuuksien eriyttäminen maksuja suoritettaessa. Tämän perusteella sisäisen tarkastuksen yksikkö katsoi, että maksujärjestelmän heikkouteen liittyvä petosriski on vähentynyt riittävästi, ja se on lopettanut asiaa koskevan suosituksen käsittelyn. 10 Tämä vahvistetaan tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2016 kertomuksessa 11 .

Eurooppa-koulujen varainhoitoasetuksen mukaan Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä kouluihin hallinnollisia tarkastuksia, mukaan lukien tarkastukset, jotka koskevat unionin taloudellisten etujen suojaamista petoksilta ja muilta sääntöjenvastaisuuksilta. Lisäksi Eurooppa-koulut laativat parhaillaan petostentorjuntastrategiaa, ja OLAF tarjoaa niille petostentorjuntakoulutusta hallinnollisten sopimusten puitteissa.

Eurooppa-koulujen ja pääsihteerin toimiston tilinpäätöksiin on lisäksi ruvettu tekemään riippumattomia ulkoisia tarkastuksia. Tällaisia tarkastuksia on jo suoritettu viidessä koulussa, ja jäljellä olevia kouluja koskevat tarkastukset on tarkoitus tehdä kolmen vuoden kuluessa.

Nämä seikat huomioon ottaen komissio katsoo, että vuotta 2017 koskevassa vuotuisessa toimintakertomuksessa ei enää tarvita maineeseen liittyvää varaumaa.

Eurooppa-koulujen keskustoimiston rooli koulujen neuvonantajana on keskeinen. Myös komissio on osaltaan lisännyt resursseja tuen ja ohjauksen antamiseksi sisäisen valvonnan ja varainhoidon aloilla. Komissio on erityisesti tarjonnut Eurooppa-kouluille ennakoivasti neuvontaa ja koulutusta tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävistä, rahoitussuunnittelusta ja raportoinnista sekä sisäisen valvontajärjestelmän suunnittelusta. Lokakuussa 2016 tehtiin palvelutasosopimus, jonka tarkoituksena oli antaa Eurooppa-kouluille mahdollisuus saada komission järjestämää koulutusta rahoituksen, talousarvion ja hankintojen aloilla.

Tilintarkastustuomioistuimen vuosien 2015 ja 2016 kertomuksissa vahvistetaan, että edistystä on tapahtunut, sillä niiden mukaan vuoden 2015 tilinpäätöksessä ei havaittu olennaisia virheitä. Nämä tilintarkastustuomioistuimen aiempaa myönteisemmät päätelmät ovat osoitus siitä, että monet vaadituista toimenpiteistä, joita Eurooppa-koulut ovat toteuttaneet viime vuosina, ovat alkaneet tuottaa tuloksia.

Hallintorakenteen perinpohjainen uudistaminen ja sisäisen valvonnan uudelleenorganisointi ovat kuitenkin pitkän aikavälin prosesseja. Tämä näkyy myös tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2016 kertomuksessa, jossa tuotiin edistysaskelten lisäksi selvästi esiin myös jatkuvia sisäisen valvonnan heikkouksia. Ne koskivat palvelukseenotto-, hankinta- ja palkkausjärjestelyjä ja osoittavat, että Eurooppa-koulujen hallintorakennetta on uudistettava edelleen.

3Komission näkemys Eurooppa-koulujen hallintorakenteen uudistamisesta

Ensiksi on tärkeää muistuttaa, että komissio käynnisti johtokunnassa vuonna 2012 keskustelun hallintomallin muuttamisesta Euroopan parlamentin vuonna 2011 antaman päätöslauselman 12 pohjalta. Keskustelun seurauksena johtokunta katsoi, että yleissopimusta ei tarvitse muuttaa, sillä johtokunnalla on valtuudet tehdä tarvittavat päätökset Eurooppa-koulujärjestelmässä esiintyvien puutteiden korjaamiseksi nykyisen hallintomallin puitteissa.

Komissio toteaa sen vuoksi, että nykyinen hallintojärjestelmä tarjoaa liittävästi liikkumavaraa toteuttaa tarvittavat uudistukset Eurooppa-koulujärjestelmän eri osa-alueilla. Komissio jatkaa tehtävänsä mukaisesti ohjauksen ja tuen antamista Eurooppa-kouluille nykyisen hallintorakenteen puitteissa.

Toisaalta jäsenvaltioiden on edelleen noudatettava velvollisuuksiaan Eurooppa-kouluja kohtaan voimassa olevan hallitustenvälisen, yhteistyöhön perustuvan hallintorakenteen puitteissa, sillä niillä on keskeinen rooli yleisessä koulutuskehyksessä. Niiden odotetaan myös noudattavan taloudellisia sitoumuksia ja velvoitteita, jotka koskevat niitä koulujen sijaintimaina.

Komission mukaan Eurooppa-koulujärjestelmän hallintorakenteen lujittaminen olisi toteutettava seuraavien periaatteiden mukaisesti:

3.1Taloushallinto: keskeisten tehtävien keskittäminen

Eurooppa-koulujen uuden varainhoitoasetuksen mukaisesti tulojen ja menojen hyväksyjän ja tilinpitäjän tehtävät keskitetään vähitellen Euroopan komission soveltamaa mallia noudattaen.

Nykyiset 14 tulojen ja menojen hyväksyjää (Eurooppa-koulujen apulaispääsihteeri, joka toimii keskustoimiston tulojen ja menojen hyväksyjänä, ja 13 rehtoria, jotka hyväksyvät koulujen tulot ja menot) korvataan Eurooppa-koulujen yhdellä keskitetyllä tulojen ja menojen hyväksyjällä pääsihteerin tasolla. Keskittäminen on tarkoitus saada päätökseen 1. tammikuuta 2020. Toimiessaan tulojen ja menojen hyväksyjänä pääsihteeri voi nimittää valtuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät (Eurooppa-koulujen rehtorit sekä yksi henkilö, joka nimetään keskustoimiston tasolla valvomaan toimiston menoja).

Pääsihteeri esittää huhtikuussa 2019 ja huhtikuussa 2020 johtokunnalle vuotuiset siirtymäkautta 1. tammikuuta 2018 – 31. joulukuuta 2019 koskevat toimintakertomukset Eurooppa-koulujärjestelmän yleisestä hallinnoinnista, mukaan lukien keskeiset päätelmät talousarvion hallinnoinnista ja moitteettomasta varainhoidosta sekä sisäisistä valvontajärjestelmistä. Lisäksi pääsihteeri raportoi johtokunnalle viipymättä mahdollisista tietoonsa tulevista olennaisista havainnoista, jotka perustuvat Eurooppa-koulujärjestelmää koskevaan valvontaan tai tarkastuksiin.

Pääsihteeri raportoi johtokunnalle talousarvion hallinnoinnista ja varainhoidosta sekä jälkitarkastusten ja sisäisten valvontajärjestelmien perusteella saaduista keskeisistä havainnoista ensimmäistä kertaa viimeistään heinäkuun puolivälissä vuonna 2019.

Tilinpitäjän tehtävien asteittainen keskittäminen käynnistyi 1. tammikuuta 2018, ja prosessi on tarkoitus saada kaikilta osin päätökseen vuonna 2020. Tilinpitäjän alaisuuteen luodaan paikalliset tilinpidon yhteyshenkilöt – yksi kuhunkin 13 Eurooppa-kouluun ja yksi keskustoimistoon (sen omien menojen osalta). Johtava tilinpitäjä allekirjoittaa tilinpäätöksen ja varmentaa allekirjoituksellaan olevansa varma siitä, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan taloudellisesta tilanteesta. Tämä tapahtuu ensimmäisen kerran vuoden 2018 tilinpäätöksen yhteydessä (heinäkuussa 2019).

Uudistuksella tehostetaan Eurooppa-koulujen kirjanpitoa, annetaan valvonta johtokunnan tehtäväksi ja autetaan poistamaan heikkouksia, jotka tilintarkastustuomioistuin esitti havainnoissaan konsolidoinnin, luotettavuuden ja tarkkuuden, viiveiden, inventoinnin ja käyttöomaisuuden hallinnoinnin osalta.

Kun tarkistettu varainhoitoasetus pannaan täytäntöön, Eurooppa-koulujen taloushallinnossa aletaan soveltaa uutta toimintamallia. Tarkoituksena on näin vahvistaa Eurooppa-koulujärjestelmän moitteetonta varainhoitoa ja varainhoidon selkeyttä ja vastuuvelvollisuutta. Samalla otetaan huomioon yleissopimuksen 6 artiklassa vahvistettu koulujen itsemääräämisoikeus ja varmistetaan kullekin varainhoidon toimijalle sekä valtuutetulle/edelleenvaltuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle kuuluva vastuu.

Uusi varainhoitoasetus muodostaa oikeudelliset puitteet, joiden pohjalta keskittäminen voidaan aloittaa. Keskittämisprosessin aikana on tarkoitus tehdä nykyiseen rakenteeseen useita muutoksia, ja Eurooppa-koulujen on pantava ne huolellisesti täytäntöön. Samalla on ratkaistava useita kysymyksiä, jotka koskevat muun muassa keskustoimiston ja Eurooppa-koulujen henkilökuntaa, eri yksiköiden keskittämisen astetta ja prosessin vaikutuksia keskus- ja paikallishallintoon. Kaikkia näitä kysymyksiä on pohdittava huolellisesti ja ne on ratkaistava, ennen kuin Eurooppa-koulut voivat saada keskittämisestä odotetun hyödyn.

Tarkistetun varainhoitoasetuksen ohella johtokunta hyväksyi syyskuussa 2017 täytäntöönpanosuunnitelman, joka koskee tulojen ja menojen hyväksyjän ja tilinpitäjän tehtävien asteittaista keskittämistä. Suunnitelmaan sisältyy aikataulu, jonka mukaisesti taloushallinnon parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet (esim. tarkempien hankinta-, talousarvio- ja raportointimenettelyjen valmistelu, kirjanpito-ohjelmistossa esiintyvien puutteiden korjaaminen ja keskitettyjen kirjanpidon vahvistamismekanismien käyttöönotto) olisi toteutettava.

Keskittämispyrkimysten toteuttaminen on erittäin vaativa tehtävä. Jotta se onnistuisi, Eurooppa-koulujen on noudatettava täytäntöönpanosuunnitelmaa asianmukaisesti.

3.2Parannukset varainhoitoon, talousarvion hallinnointiin ja sisäiseen valvontaan

Voidakseen uudistaa sisäisen valvontajärjestelmän Eurooppa-koulujen on tärkeimpien hallinnollisten tehtävien keskittämisen lisäksi kiinnitettävä enemmän huomiota seuraaviin alueisiin:

3.2.1Maksujärjestelmä 

Kuten edellä 2 kohdassa todettiin, sisäisen tarkastuksen yksikkö ja tilintarkastustuomioistuin ovat kumpikin todenneet, että mainittuun heikkouteen liittyvää petosriskiä on pienennetty riittävästi. Tilintarkastustuomioistuin kuitenkin esitti suosituksensa uudelleen varainhoitovuotta 2016 koskevassa kertomuksessaan, sillä kirjanpito-ohjelmiston sisällyttäminen sähköiseen maksujärjestelmään aiheuttaa sisäisessä valvonnassa edelleen muita heikkouksia, joita ei ole ratkaistu. Vaikka petosriskiä on pienennetty riittävästi, toimia muiden jäännösriskien pienentämiseksi on sen takia jatkettava.

Komissio tuki johtokunnan syyskuussa 2017 päättämää maksujen toteutuksen keskittämistä, joka on tarkoitus toteuttaa uutta taloushallinnon mallia koskevan vuosien 2017–2019 täytäntöönpanosuunnitelman yhteydessä.

3.2.2Tehtävien eriyttäminen ja rahoitusprosessit

Tulojen ja menojen hyväksyjän ja tilinpitäjän tehtävät on erotettava toisistaan. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että Eurooppa-koulun rehtori hoitaa valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävää ja saa toimeksiantonsa suoraan pääsihteeriltä. Toisaalta jokaisessa Eurooppa-koulussa ja myös keskustoimistossa on jatkossa tilinpidon yhteyshenkilö, joka on vastuussa päivittäisestä tilinpidosta ja tilinpitäjän laatimien sääntöjen soveltamisesta. Lisäksi kaikissa tilitapahtumissa sovelletaan neljän silmän periaatetta.

Jäsenvaltioista lähetettyjä työntekijöitä koskevia säännöksiä tarkistettiin hiljattain 13 , jotta ne vastaisivat paremmin varainhoitajille/hallinnoijille Eurooppa-koulujen nykyisessä hallintorakenteessa annettujen tehtävien merkitystä ja niihin liittyviä riskejä. Uusi asetus tuli voimaan 1. tammikuuta 2018, ja siihen sisältyy varsinkin jäsenvaltioista lähetettyjen varainhoitajien henkilöstökiertoa koskevia säännöksiä. Siinä myös määritellään tarkemmin tehtävät ja palkkaluokat.

Selkeyden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi Eurooppa-koulujen pääsihteerin toimiston olisi määriteltävä tarkasti tehtävät, joita varainhoitajien on tarkoitus jatkossa hoitaa.

3.2.3Sisäinen valvontaympäristö

Komissio katsoo, että sisäisiä valvontajärjestelmiä on lujitettava edelleen. Se tukee toimintasuunnitelmaa, jonka johtokunta on hyväksynyt tätä tarkoitusta varten uuden varainhoitoasetuksen puitteissa sekä osana tarkastusten pohjalta annettujen suositusten täytäntöönpanotoimia. Suunnitelman tarkoituksena on muun muassa päivittää sisäisen valvonnan standardeja sekä kehittää riskinarviointi ja menetelmä kaikki tapahtumatyypit kattavia jälkitarkastuksia varten.

Tällaisilla toimenpiteillä lisätään koulujen toimittamien tietojen luotettavuutta ja annetaan tarvittaessa selkeä varoitus todetuista tai mahdollisista ongelmista.

3.3    Resurssien uudelleenkohdentaminen keskittämisen toteuttamiseksi

Vuosien 2017 ja 2018 talousarvioihin otettiin syyskuussa 2017 hyväksytyn varainhoitoasetuksen tarkistuksen yhteydessä ne virat/toimet, jotka ovat tarpeen keskittämisprosessin viemiseksi eteenpäin.

Komissio esitti, että vuoden 2019 talousarvioesityksen yhteydessä keskusteltaisiin jälleen henkilöstön uudelleenkohdentamisesta. Se katsoo, että Eurooppa-koulujen olisi laadittava monivuotiset henkilöstösuunnitelmat, sillä ne helpottaisivat henkilöstön uudelleenkohdentamista ensisijaisten tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti. Olisi löydettävä tasapainoinen ratkaisu, jossa olisi otettava huomioon tarve toisaalta vahvistaa koulujen asianmukaisia hallinnon ja sisäisen valvonnan järjestelmiä ja toisaalta luoda tarvittavat keskitetyt rakenteet keskeisten tehtävien tueksi.

3.4    Oikeudenmukainen ja luotettava järjestelmä kustannusten jakamiseksi

Jäsenvaltioista lähetetyt opettajat ovat perinteisesti muodostaneet koko Eurooppa-koulujärjestelmän selkärangan. Heidän määränsä on kuitenkin vähenemässä, ja samalla pienenevät jäsenvaltioiden maksuosuudet, jotka perustuvat tämän henkilöstöryhmän palkkojen maksamiseen. Samaan aikaan oppilasmäärät kasvavat nopeasti.

Jäsenvaltioiden rooli on erityisen tärkeä lähetettyjen opettajien kohdalla. Tämä koskee varsinkin englannin-, ranskan- ja saksankielisiä opettajia. Jäsenvaltioista lähetettyjen, näillä kolmella kielellä opetusta antavien opettajien määrän väheneminen vaikuttaa Eurooppa-kouluihin kahdella tavalla. Toisaalta se pakottaa koulut palkkaamaan opettajia paikalta, millä on kielteisiä talousarviovaikutuksia EU:n Eurooppa-koulujärjestelmälle maksamaan tasapainottavaan rahoitusosuuteen, sillä paikalta palkattujen opettajien palkat katetaan EU:n talousarviosta. Yleissopimuksen mukaan Eurooppa-koulujärjestelmä kuitenkin perustuu siihen, että jäsenvaltiot lähettävät kouluihin opettajia. 14 Toisaalta jäsenvaltioista lähetettyjen opettajien määrän väheneminen saattaa osaltaan lisätä sellaisten kurssien määrää, joita opettavat muut kuin kieltä äidinkielenään puhuvat henkilöt, jos äidinkielisten opettajien palkkaaminen vaikeutuu.

Koska kustannusten tasapainoinen jakautuminen on tärkeää Eurooppa-koulujärjestelmän taloudellisen kestävyyden kannalta, komissio suosittaa, että käynnistetään keskustelu nykyisen järjestelmän tarkistamisesta, jotta asiaan voidaan löytää toteuttamiskelpoinen ratkaisu lukuvuodesta 2020–2021 alkaen. Eurooppa-koulujärjestelmän olisi perustuttava myös tarkistetun kustannustenjakomekanismin puitteissa siihen, että jäsenvaltiot lähettävät tai nimittävät opettajat kouluihin. Uudessa järjestelyssä olisi lisäksi otettava asianmukaisesti huomioon koulujen todelliset tarpeet ja brexitin mahdolliset seuraukset sekä varmistettava, että jäsenvaltiot maksavat kohtuullisen osuuden kustannuksista.

Komissio katsoo myös, että sellaisten muiden EU:n toimielinten, virastojen ja elinten, jotka rahoitetaan joko kokonaan tai osittain EU:n talousarvion ulkopuolelta ja joiden työntekijöiden lapset käyvät Eurooppa-koulua, olisi noudatettava asianmukaisesti kustannustenjakomallia. Komissio on tältä osin tehnyt rahoitusosuussopimukset EIP-ryhmän ja EVM:n 15 sekä EUIPOn (entinen OHIM) 16 ja muiden virastojen ja elinten kanssa (yhteinen kriisinratkaisuneuvosto ja useat yhteisyritykset), jotta ne osallistuisivat työntekijöidensä lasten koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Lisäksi Eurooppa-koulut ja Euroopan keskuspankki tekivät vuoden 2017 lopussa sopimuksen jälkimmäisen osallistumisesta järjestelmän rahoittamiseen yleissopimuksen 28 artiklan mukaisesti. Myös eräiden muiden virastojen kanssa käydään neuvotteluja siitä, että ne alkaisivat maksaa rahoitusosuutta Eurooppa-koulujen talousarvioihin.

4Päätelmät

Eurooppa-kouluissa on käynnistetty hallintoa ja taloutta koskeva pitkän aikavälin rakenneuudistus. Sen avulla on tähän mennessä vähennetty koulujen maksujärjestelmiä koskevan sisäisen valvonnan heikkouksia. Näillä heikkouksilla oli keskeinen rooli petostapauksessa, jonka takia komissio asetti maineeseen liittyvän varauman. Sama petostapaus johti myös nykyisen sisäisen valvontarakenteen lujittamiseen ja varainhoitoasetuksen tarkistamiseen. Näiden toimenpiteiden ansiosta Eurooppa-koulut voivat uudistaa hallintorakennettaan vielä laajemmin.

Kuten edellä kuvataan, sisäisen valvonnan ja hallinnon parantamiseksi tarvitaan vielä lisää toimia. Hallintorakenteen uudistaminen edellyttää Eurooppa-kouluilta päättäväistä toimintaa ja asianmukaisten suunnitelmien täytäntöönpanoa. Komissio jatkaa mahdollisuuksien mukaan tarvittavan tuen antamista Eurooppa-kouluille.

Koko järjestelmän tulevan kestävyyden kannalta on olennaista, että kustannukset jaetaan oikeudenmukaisella ja luotettavalla tavalla EU:n talousarvion, jäsenvaltioiden ja Eurooppa-koulujärjestelmästä hyötyvien toimielinten ja elinten kesken.

Komissio katsoo, että useimmat Eurooppa-koulujärjestelmän keskeisistä puutteista ja ongelmista voidaan ratkaista nykyisen kehyksen puitteissa, kunhan jäsenvaltiot sitoutuvat siihen täysimääräisesti. Sitä varten komissio aikoo varmistaa jatkossakin, että sen näkemykset otetaan huomioon Eurooppa-koulujen valvontajärjestelmässä, johon kuuluvat pedagoginen sekakomitea, talousarviokomitea ja johtokunta.

(1)

EYVL L 212, 17.8.1994, s. 3–14.

(2)

Alicante, Bryssel I (Uccle + Berkendael), Bryssel II (Woluwé), Bryssel III (Ixelles), Bryssel IV (Laeken), Frankfurt am Main, Mol, Bergen, Karlsruhe, München, Varese, Luxemburg I & Luxemburg II. Kouluja on kuudessa maassa (Belgia, Alankomaat, Saksa, Italia, Espanja ja Luxemburg), ja niiden yhteenlaskettu oppilasmäärä oli vuoden 2017 syksyllä noin 27 000.

(3)

Myös Euroopan patenttitoimisto (Münchenin Eurooppa-koulun osalta), Euroopan investointipankki / Euroopan investointirahasto (Luxemburgin Eurooppa-koulujen osalta vuodesta 2016), EUIPO (Alicanten Eurooppa-koulun osalta vuodesta 2017) ja Euroopan keskuspankki (Frankfurtin Eurooppa-koulun osalta vuodesta 2017). Niillä on äänestysoikeus vain sitä Eurooppa-koulua koskevissa asioissa, jonka kanssa ne ovat tehneet sopimuksen.

(4)

Eurooppa-koulujen pääsihteerin toimiston kiinteistökulut sekä koulujen siivous-, ylläpito-, tietotekniikka- ja tukiopetuskulut.

(5)

Muut eli ensimmäisen oppilaskategorian oppilaat ovat EU:n toimielinten/elinten työntekijöiden lapsia, jotka eivät maksa koulumaksuja.

(6)

A8-0150/2017.

(7)

Suositus 2015/PAR/0371.

(8)

Johtokunta hyväksyi uuden varainhoitoasetuksen 5. syyskuuta 2017. Viite: 2017-12-D-21-en-1 https://www.eursc.eu/BasicTexts/2017-12-D-21-en-1.pdf .

(9)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä

(EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

(10)

Sisäisen tarkastuksen yksikön seuranta-asiakirja jäljellä olevista suosituksista, jotka perustuvat yksikön tekemään tarkastukseen Eurooppa-koulujen varainhoidosta ja tulojen hallinnasta.

(11)

Kertomus Eurooppa-koulujen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2016, https://www.eca.europa.eu/en/Pages/DocItem.aspx?did=42117

(12)

2011/2036(INI), 27.9.2011.

(13)

Johtokunta hyväksyi 8. kesäkuuta 2017 muutoksia säännöksiin, jotka koskevat jäsenvaltioista Eurooppa-kouluihin lähetettyjä henkilöstön jäseniä. Viite 2017-04-D-8-en-1.

(14)

Yleissopimuksen 3 artiklan 2 kohta ja 25 artiklan 1 kohta.

(15)

Euroopan investointipankki, joka edustaa myös Euroopan investointirahastoa, ja Euroopan vakausmekanismi, joulukuussa 2015.

(16)

Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto, kesäkuussa 2017.