25.11.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 294/38

1.1

Ehdotus asetukseksi Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta sekä kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoittamisesta on herättänyt laajaa keskustelua, johon ovat osallistuneet unionin toimielimet, kansalliset viranomaiset, kemianteollisuus ja muu teollisuus, ammattijärjestöt ja monet valtioista riippumattomat järjestöt (1).

1.2

Keskustelussa on esitetty erilaisia kannanottoja, jotka heijastelevat mielenkiintoisella tavalla komitean aiemmassa lausunnossa (2) esille tuotuja näkemyksiä. Näistä voidaan mainita erityisesti seuraavat kolme vaatimusta:

1.3

Komission ja UNICE–CEFICin välisen aiesopimuksen yhteydessä toteutettujen kahden tutkimuksen ansiosta tiettyjen teollisuudenalojen ongelmia voidaan ymmärtää entistä paremmin. Kyseisistä vaikutustutkimuksista ilmenee, että vaikka jotkut alussa esitetyt pelot olivatkin liiallisia, on kuitenkin vielä olemassa epäilyjä, jotka ovat perustana lisätoimille järjestelmän tehostamiseksi ja yhtenäistämiseksi.

1.3.1

Konsulttiyhtiö KPMG:n toteuttaman tutkimuksen, Business Impact Case Study  (3), tärkeimmät tulokset ovat seuraavat:

1.3.2

Uusia jäsenvaltioita koskevassa tutkimuksessa (4) todetaan, että Reach-asetus tunnetaan vielä huonosti, ja siinä esitetään seuraavat keskeiset huomiot:

1.4

Kyseisten tutkimusten tulokset sekä parhaillaan käytävä keskustelu ovat tuoneet esiin joitakin näkökohtia, jotka ovat asianomaisten taloudellisten toimijoiden mielestä keskeisiä ja joihin komitea aikoo vielä ottaa kantaa neuvostossa ja Euroopan parlamentissa meneillään olevien töiden käsittelyn yhteydessä.

2.1

Käsiteltävänä olevassa asetusehdotuksessa luovutaan keinotekoisesta erottelusta ”olemassaoleviin aineisiin” eli kaikkiin markkinoille syyskuuhun 1981 mennessä saatettuihin kemiallisiin aineisiin ja ”uusiin aineisiin” eli kyseisen ajankohdan jälkeen markkinoille saatettuihin aineisiin. Asetusehdotuksessa säädetään velvoitteesta rekisteröidä aineet sellaisenaan tai valmisteissa (5 artikla), mikäli ainetta on valmistettu tai tuotu maahan vuodessa yksi tonni tai enemmän (5 artiklan 1 kohdan toinen alakohta). Ehdotuksessa vahvistetaan periaate, jonka mukaan yhteisön alueella voidaan valmistaa tai sinne voidaan tuoda vain rekisteröityjä aineita (19 artiklan 1 kohta).

2.2

Ehdotuksessa vahvistetaan nykyisin valmistettaville tai sisämarkkinoilla oleville aineille (arviolta noin 30 000) siirtymäjärjestely, eli ne rekisteröidään asteittain yksittäisen yrityksen tuotanto- tai tuontimäärien mukaisesti (21 artikla). Siirtymäjärjestelyn mukaan aineet, joita valmistetaan yhteisössä tai tuodaan sinne suuria määriä (yli 1 000 tonnia vuodessa), sekä nykyään CMR-luokkiin 1 ja 2 ryhmitellyt aineet (5) on rekisteröitävä kolmen vuoden aikana, aineet, joita valmistetaan yhteisössä tai tuodaan sinne vuodessa 100 tonnia tai enemmän, on rekisteröitävä kuuden vuoden aikana, ja aineet, joita valmistetaan yhteisössä tai tuodaan sinne vuodessa yksi tonni tai enemmän, on rekisteröitävä 11 vuoden aikana asetuksen voimaantulon jälkeen.

2.3

Kyseinen määrään sidottu lähestymistapa on asetettu kyseenalaiseksi erilaisin perustein. Etenkin on kritisoitu sitä, että rekisteröintiaika ei ole suhteessa kunkin aineen todellisiin riskeihin. Riskien perusteella määritelty tärkeysjärjestys olisi sekä tieteellisesti että taloudellisesti perustellumpi, mutta tällaisen aineiden tärkeysjärjestyksen määritteleminen edellyttäisi haitallisten ominaisuuksien (hazard) ja altistusriskien (exposure) toistuvaa erittelyä, jotta riskiä voitaisiin arvioida (assessment) ja hallita (risk management).

2.4

ETSK katsoo, että vaikka määriin perustuva ensisijaisuuskriteeri onkin ylimalkainen, kuten jo aiemmin annetussa lausunnossa todetaan (6), se on kuitenkin käytännöllisin vaihtoehto haluttujen tavoitteiden saavuttamisen ja nykyisen, yleisesti tehottomana pidetyn järjestelmän korvaamisen kannalta. Ehdotetussa järjestelmässä otetaan nimittäin huomioon myös vakavaa huolta aiheuttavat aineet, kuten luokkiin 1 ja 2 kuuluvat CMR-aineet. Komission lähestymistapa, joka perustuu määriin (mahdollista altistumista mittaava karkea indikaattori) ja jossa otetaan huomioon haitalliset ominaisuudet, vaikuttaa toimeenpanoltaan yksinkertaisemmalta ja avoimemmalta, ja sen avulla voitaneen taata toimijoille riittävä oikeusvarmuus.

3.1

Ehdotetun asetuksen rakenne on ETSK:n mielestä monimutkainen ja vaikeasti ymmärrettävä, mihin ainakin osittain perustuu monien alan toimijoiden hämmennys ja jopa pelko etenkin teollisuudenaloilla, jotka eivät varsinaisesti tuota kemiallisia aineita. Alan toimijoihin kuuluvat myös maahantuojat, pk-yritykset ja jatkokäyttäjät, joilla ei aina ole riittävää tietopohjaa eikä tarvittavia teknisiä rakenteita kuvata tarvittaessa erityiskäyttöä ja asianomaisten riskien käsittelyä. Myös teknisten liitteiden laajuus estää Reach-järjestelmän täydellistä ymmärtämistä ja soveltamista.

3.2

ETSK toivoo, että komissio voisi selkeyttää asetusta ja uudistaa tekstin rakennetta muuttamalla lukujen ja artiklojen järjestystä ensimmäisen käsittelyn aikana annettujen lausuntojen ja muutosehdotusten pohjalta. Ensi sijassa tulisi nykyistä tarkempien määritelmien avulla selkeyttää asetuksen soveltamisalaa ja vapautettuja ryhmiä sekä rekisteröintiaikoja ja eri tonnimääristä johtuvia velvoitteita.

3.3

Kun tuottajia tai maahantuojia koskevat velvoitteet määritellään tuotantomäärän ja tuotantoprosessin ominaispiirteiden perusteella, selventyvät myös monimutkaisemmat näkökohdat, kuten tietojen yhteiskäyttö, tiedotusvastuu ja tiedotusmenettelyt toimitusketjussa sekä jatkokäyttäjän velvollisuudet ja vastuu.

3.4

Lisäksi komitea ehdottaa, että varsinaiseen lainsäädäntöön kuulumattomat liitteet, kuten liite X, mainittaisiin erikseen ja että ne palvelisivat viitekehyksenä. Asianomaisten alojen viranomaisten ja asiantuntijoiden tulisi kuitenkin laatia ne yhteistyössä IPPC-direktiivissä mainittujen parhaiden käytettävissä olevien tekniikkojen ja BREF-asiakirjojen periaatteiden mukaisesti (7). Mitä yksinkertaisemmaksi ja ymmärrettävämmäksi lukuisat tekniset tiedot saadaan, sitä helpompaa on arvioida oikein yritysten velvoitteita ja niiden noudattamisesta koituvia kustannuksia. Tällainen erittely mahdollistaa myös entistä nopeamman mukauttamisen tekniseen ja tieteelliseen kehitykseen ilman liiallisia menettelyvelvoitteita.

3.5

ETSK arvostaa komission parhaillaan tekemää työtä operatiivisten suuntaviivojen laatimiseksi niin sanottujen Reach-järjestelmän soveltamishankkeiden (Reach Implementation Projects, RIP) yhteydessä. Komitean mielestä ne ovat ehdotuksen toimivuutta ajatellen keskeisiä välineitä, sillä niiden avulla asianomaiset toimijat ja viranomaiset voivat perehtyä järjestelmään ja ymmärtää perusteellisesti sen toimintamekanismeja.

3.6

ETSK toivoo teollisuus- ja ammattijärjestöjen sekä ammattialajärjestöjen osallistumista edistäviä toimia, jotta ruohonjuuritasolla syntyisi viranomaisten, yritysten sekä ammatti- ja ammattialajärjestöjen välistä todellista yhteistyötä järjestelmän tehokkaaksi soveltamiseksi. Komitea toivoo tässä yhteydessä tukirakenteiden, kuten komission parhaillaan suunnittelemien kansallisten palvelupisteiden (Help Desk) kehittämistä.

4.1

Asetusehdotuksen 26 artiklassa säädetään ennakkorekisteröintivelvollisuudesta. Jokaisen Reach-järjestelmän piiriin kuuluvan aineen mahdollisen rekisteröijän on toimitettava kemikaalivirastolle tietyt tiedot viimeistään 18 kuukautta ennen määräajan päättymistä. Määräaika on kolme vuotta 1 000 tonnia ylittäville määrille ja kuusi vuotta yhden tonnin ylittäville määrille. Yhden tonnin alittavien määrien tuottajat, maahantuojat tai jatkokäyttäjät voivat antaa tietoja yhteiskäyttöön vapaaehtoisesti.

4.2

Asetusehdotuksen 26 artiklan 1 kohdassa mainitut tiedot muodostavat riittävän perustan yksittäisiä aineita koskevien tietojen yhteiskäytön edistämiselle sekä tietojen yhteistä esittämistä ja testien yhteistä suorittamista koskeville mahdollisille sopimuksille (kustannusten alentamiseksi). ETSK ei kuitenkaan pidä tietoja riittävinä aineen mahdollisten riskien arvioimiseksi eikä uusien ensisijaisuuskriteerien määrittelemiseksi rekisteröintiä varten. Kyseisiä tavoitteita varten tulisi vaatia täydellisempiä tietoja, mikä puolestaan pidentäisi toimitusaikaa, nostaisi kustannuksia ja lisäisi byrokratiaa. Tämä rasittaisi kohtuuttomasti pieniä tuottajia ja maahantuojia sekä tietoja hallinnoivaa kemikaalivirastoa.

4.3

ETSK katsoo, että keskustelussa esiin tulleiden ehdotusten yhteydessä on asetettava etusijalle ehdotukset, joiden avulla voidaan säilyttää perustavoitteet ja nykyiset suunnitellut määräajat (asianomaisten toimijoiden epävarmuuden ja hämmennyksen välttämiseksi) sekä heikentää toteutettujen tapaustutkimusten perusteella heikoimpiin toimijoihin kohdistuvia vaikutuksia.

1.

Aineet, jotka kuuluvat ehdotetun järjestelmän piiriin.

2.

Soveltamisala, jonka yhteydessä on mainittava etenkin kriteerit ja suunnitellut vapautukset (mainittu nyt asetuksen eri artikloissa).

3.

Velvollisuudet, jotka koskevat saman aineen tuottajien, maahantuojien ja jatkokäyttäjien (teollisuus ja ammattikäyttäjät) välistä tiedonvaihtoa.

4.

Mekanismit, kannustimet ja palkkiot yhteenliittymien muodostamiseksi aineen rekisteröintiä varten.

5.1

Aineen määritelmä. Toteutetuissa tapaustutkimuksissa on vahvistettu, että Reach-järjestelmään kuuluvien (ennen kaikkea epäorgaanisten) aineiden suhteen vallitsee suuri epävarmuus.

ETSK on tyytyväinen kehitteillä olevaan erityiseen Reach-järjestelmän soveltamishankkeeseen, jonka avulla viranomaisille ja yrityksille selvitetään, mitkä aineet tosiasiassa kuuluvat Reach-järjestelmän piiriin.

5.2

Soveltamisala. Olisi hyödyllistä, jos toimijoilla olisi käytössään tarkka taulukkomuotoinen yhteenveto vapautuksista, etenkin niistä, joista säädetään jo yhteisön muissa säädöksissä. Näin voitaisiin varmistaa Reach-järjestelmän terveyden- ja ympäristönsuojelun tavoitteiden noudattaminen. ETSK on samaa mieltä siitä, että on vältettävä päällekkäisyyksiä ja niistä johtuvia kaksinkertaisia toimia, ja toivoo, että tarkat tiedot poistavat kaikki jäljellä olevat epäilyt.

5.3

Tiedonkulku. Reach-järjestelmä voi toimia tehokkaasti vain, jos tiedonkulku toimitusketjun alku- ja loppupään toimijoiden välillä on hyvä. Myöskään ilman eri tuotannonalojen välistä kahdensuuntaista tiedonkulkua ei voida toteuttaa riskinhallinnan sekä työntekijöiden, kuluttajien ja ympäristönsuojelun edellyttämiä asianmukaisia toimia. ETSK kannattaa lähestymistapaa, jonka mukaan tuottajan tai maahantuojan on tarvittaessa arvioitava ”yksilöityihin käyttötapoihin” liittyviä altistusskenaarioita ja riskejä sekä toimittava tässä yhteydessä vilpittömästi ja ”asianmukaista huolellisuutta noudattaen”. Nämä käsitteet on vahvistettu lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä.

5.3.1

ETSK:n mielestä kemikaaliviraston keräämät tiedot rekisteröidyistä ja jatkossa myös arvioiduista aineista tulisi antaa yleisesti taloudellisten toimijoiden sekä niiden työntekijöiden ja ammattialojen edustajien käyttöön, jotka saattavat hyötyä niistä tehtäviensä hoidossa (terveydenhuolto, turvallisuus- ja suojapalvelut jne.). Tätä ennen tiedoista on poistettava luottamukselliset tai kaupallisesti merkittävät tiedot. Nykyisen ehdotuksen mukaan tietoja annetaan vain tietyn aineen tuottajille, maahantuojille ja käyttäjille ja vain kyseisen aineen osalta.

5.4

Tietojen yhteiskäyttö. Ehdotuksessa säädetään rekisteröitäviä aineita koskevien tietojenvaihtofoorumien perustamisesta. Foorumiin voivat osallistua kaikki valmistajat ja maahantuojat, jotka ovat ennakkorekisteröineet saman aineen. ETSK kannattaa tätä lähestymistapaa sekä foorumien perustana olevaa tavoitetta vähentää myös muiden kuin eläinkokeiden toisto minimiin.

5.5

ETSK korostaa, että testien päällekkäisyyden välttäminen on tärkeää muidenkin kuin eläinkokeiden osalta. Olisi hyödyllistä toteuttaa toimia, joilla pyritään kehittämään QSAR-tyyppisiä (Quantitative Structure — Activity Relationship) arviointi- ja seulontamalleja sekä eläinkokeille vaihtoehtoisia testejä ja menetelmiä. Tässä yhteydessä tulisi tutkia, miten voitaisiin nopeuttaa kyseisten testien arviointia ja mahdollisesti käyttää niitä ennen kuin toimivaltaiset elimet ovat hyväksyneet ne virallisesti ja lopullisesti.

5.6

Kustannustehokkuus. Tavoite vähentää yrityksille koituvia kustannuksia tulisi ottaa nimenomaan huomioon järjestelmää toteutettaessa, jotta noudatettaisiin johdonmukaisesti niin Lissabonin strategiaa kuin kestävän kehityksen strategiaa, joita komitea on aina kannattanut. Reach-järjestelmän keskeinen haaste on pyrkiä samanaikaisesti terveyden- ja ympäristönsuojelun sekä kilpailukyvyn tavoitteisiin. Rekisteröintikustannuksia jaettaessa on erityisesti vältettävä kuormittamasta liikaa toimitusketjun tiettyjä osia tai erityisen kovan kilpailun alaisina toimivia tai rakenteellisesti heikkoja teollisuudenaloja.

5.7

Kun otetaan huomioon, että laskelmien mukaan 60 prosenttia rekisteröinnin välittömistä kustannuksista liittyy vaadittuihin testeihin, ETSK katsoo, että yritysten välisiä vapaaehtoisia sopimuksia edistävät järjestelmät ovat erittäin merkittäviä tulosten yhteiskäyttöä ja testien toteuttamista. Yhtä tärkeää on, että järjestelmässä peritään tasapuolisesti ja yhtenäisesti osallistumiskustannuksia niiltä, jotka hyödyntävät aiemmin tai yhteisesti kerättyjä tietoja.

5.8

ETSK ehdottaakin, että muutetaan joitakin kustannuksia koskevia, riittämättöminä tai epätasapuolisina pidettyjä ehdotettuja säännöksiä seuraavasti:

6.1

Käsiteltävistä ehdotuksista niin sanottu OSOR-järjestelmä (One Substance, One Registration), jota Yhdistynyt kuningaskunta ja Unkari ovat esittäneet, on saanut jonkin verran kannatusta, ja siitä on keskusteltu laajalti neuvostossa. Periaate on kannatettava, koska kyseisen järjestelmän avulla voitaisiin vähentää huomattavasti suoritettavia testejä ja monia päällekkäisiä tutkimuksia, mutta sen toteutuskelpoisuudesta on vielä epäilyjä.

6.1.1

ETSK on havainnut OSOR-järjestelmässä seuraavat puutteet ja ratkaisemattomat ongelmat:

6.1.2

OSOR-järjestelmässä ei myöskään säädetä eikä anneta takeita mahdollisuudesta määritellä tarvittaessa yhdessä altistuminen sekä riskit ja riskihallinta, sillä useiden erityyppisten toimijoiden on vaikeaa jollei mahdotonta päästä yhteisymmärrykseen. Tästä syystä tarvittaisiin osittain erillinen rekisteröinti, mikä olisi ristiriidassa sen periaatteen kanssa, johon OSOR-järjestelmä pohjautuu.

6.2

Maltan ja Slovenian äskettäin tekemällä ehdotuksella, joka koskee 1–10 tonnin määräluokan aineita, pyritään yksinkertaistamaan järjestelmää ja alentamaan kustannuksia, mikä hyödyttäisi tällä alalla toimivia yrityksiä, jotka ovat usein pk-yrityksiä. Ehdotuksella ei muuteta asetusehdotuksen peruspiirteitä, kuten määrällistä jaottelua tai määräaikoja, vaan siinä esitetään toiminnallisia järjestelyjä, jotka vaikuttavat yksinkertaisilta ja joustavilta.

6.2.1

Ehdotuksen pääkohdat ovat seuraavat:

6.2.2

ETSK on tyytyväinen siihen, että ehdotuksessa säilytetään samat määriin perustuvat määräajat kuin nykyisessä asetusehdotuksessa ja että siinä edellytetään käytettävissä olevien tietojen ja/tai liitteessä V mainittuja testejä koskevien tietojen täydentämistä vain, jos kemikaalivirasto pitää sitä asianmukaisena. On painotettava, että ensisijaisuuskriteerien täyttyessä tehdään tarkastus, jonka perusteella kemikaalivirasto voi pyytää lisätietoja ja -testejä erityiskysymysten selventämiseksi tai — jos aineeseen liittyvät riskit aiheuttavat vakavia epäilyjä — käynnistää arviointiprosessin.

6.3

Ruotsin ehdotus tuotteisiin sisältyvistä aineista ansaitsee erityishuomiota jo 6 artiklan käytännön toteutuksen aiheuttamien laaja-alaisten epäilyjen vuoksi. Ehdotuksessa korostetaan seuraavia merkittäviä näkökohtia:

6.3.1

Jotta varmistettaisiin järjestelmän terveyden- ja ympäristönsuojelutavoitteet lisäämättä liiallisesti hallinnollista taakkaa ja kustannuksia, ETSK kannattaa seuraavia ehdotettuja toimia:

6.3.2

ETSK kannattaa myös ehdotusta aikaistaa 6 artiklan soveltamista, jos noudatetaan sen käytännön toteutettavuuden osoittavia toimintavaiheita ja vapaaehtoisia sopimuksia alan sidosryhmien ehdotuksen mukaisesti.

6.4

ETSK toteaa lopuksi, että kemikaaliviraston roolia on vahvistettava, kuten se on jo maininnut aiemmassa lausunnossaan (8). Näin ollen komitea kannattaa Ranskan asianomaista ehdotusta (Shape the Agency for Evaluation, SAFE) ja etenkin ajatusta sisällyttää kemikaaliviraston vastuualaan asetusehdotuksessa mainittu kolmitahoinen arviointi (ehdotettujen testien, esitettyjen asiakirjojen ja aineiden arviointi) sekä siirtää sen välittömään vastuuseen työsuunnitelma (Rolling Plan) ensisijaisesti arvioitavista aineista.

7.1

Komitea katsoo, että toimitusketjua sekä sen osiin kohdistuvia erilaisia vaikutuksia on vielä analysoitava tarkemmin. Asetuksen piiriin kuuluvia kemiallisia aineita käytetään monilla aloilla, ja sama yritys voi toimia sekä tuottajana että jatkokäyttäjänä. Toisin sanoen yrityksellä voi olla useampi kuin yksi Reach-asetuksessa mainituista tuottajan tai maahantuojan ja jatkokäyttäjän rooleista.

7.1.1

Kemiallisia aineita tai valmisteita käytetään kaikissa tuotantoprosesseissa. Rekisteröintivelvoite on kuitenkin välittömällä toimittajalla tai ylempänä toimitusketjussa, jollei jatkokäyttäjä käytä ainetta tavalla, joka ei vastaa ilmoitettua käyttötapaa ja jota ei ole ennakkoon ilmoitettu toimittajalle.

7.2

Kun pyritään yksilöimään erityyppisiä vaikeuksia, on hyödyllistä erotella kuusi päätoimijaa, joilla on eri tehtävä toimitusketjussa:

7.3

Kemiallisten raaka-aineiden (esimerkiksi etyleenin ja butadiinin) tuottajia tai maahantuojia on suhteellisen vähän ja ne käsittelevät suuria määriä. Näin ollen niihin sovelletaan todennäköisesti rekisteröinnin ensimmäistä määräaikaa, mutta rekisteröintikustannukset vaikuttavat suhteellisen vähän niiden liikevaihtoon.

7.4

Muut kuin kemianalan suuret teollisuusyritykset (etenkin rauta-, teräs-, paperi- ja sementtiteollisuus) ovat kemiallisen aineen nykyisen määritelmän perusteella samanaikaisesti jatkokäyttäjiä — koska ne käyttävät valmistusprosessissaan lukuisia aineita ja valmisteita — sekä tuottajia tai maahantuojia. Vapautettujen aineiden tarkemman määritelmän puuttuessa (määrittely olisi toivottavaa) kyseiset yritykset kuuluvat useimmiten jo rekisteröintimenettelyn ensimmäisen vaiheen piiriin.

7.5

Tämän asiakirjan laatimisen aikana on saatu uusia tietoja pk-yrityksistä, jotka tuottavat rekisteröintivelvoitteen piiriin kuuluvia aineita tai kemiallisia yhdisteitä. Siitä huolimatta ei käytettävissä olevien tietojen perusteella saada täydellistä ja yksityiskohtaista tilannekuvaa. On selvää, että huomattava määrä (muutamia tuhansia) pk-yrityksiä tulee kuulumaan rekisteröintivelvoitteen piiriin, mutta ei tiedetä, kuinka monien aineiden ja minkälaisten määrien osalta. Tämän vuoksi myös rekisteröintiin liittyvät velvoitteet ja määräajat ovat epäselviä. Tuoreimmat vaikutustutkimukset osoittavat, että rekisteröintikustannukset voivat vaikuttaa huomattavastikin tämäntyyppisten yritysten kilpailukykyyn tai joidenkin aineiden pysyvyyteen markkinoilla. ETSK toivoo, että tätä näkökohtaa seurataan huolellisesti myös jatkokäyttäjiin todennäköisesti kohdistuvien merkittävien haittavaikutusten vuoksi.

7.6

Aineiden sekoittajat eli valmisteiden formuloijat, jotka käyttävät yhteen valmisteeseen useita aineita, kuuluvat muualta kuin sisämarkkinoilta ostettujen aineiden rekisteröinnin piiriin. Tutkimukset ovat vahvistaneet, että formuloijat kiinnittävät eniten huomiota tietojen toimittamiseen, jonka yhteydessä voi paljastua valmistusta koskevaa luottamuksellista tietoa. Etenkin kaikkien valmisteen sisältämien aineiden koodin ilmoittaminen voi antaa tietoa formuloinnista ja näin vaarantaa kilpailukykyä. ETSK ehdottaa tässä yhteydessä, että kyseistä vaatimusta sovelletaan vain vaarallisiksi luokiteltuihin aineisiin.

7.6.1

On siis luultavaa, että 34 artiklan 4 kohtaa sovelletaan etenkin formuloijiin. Artiklan mukaan myös jatkokäyttäjien tulee laatia liitteen XI mukaisesti kemikaaliturvallisuusraportti (Chemical Safety Report, CSR) kaikista käyttötavoista, jotka poikkeavat valmisteissa käytettävien raaka-aineiden toimittajan toimittamassa käyttöturvallisuustiedotteessa (Safety Data Sheet, SDS) ilmoitetussa altistusskenaariossa kuvatuista edellytyksistä. Formuloijien on myös noudatettava nykyisenkin lainsäädännön mukaista velvoitetta laatia kaupallisia valmisteita koskevat käyttöturvallisuustiedotteet silloin, kun valmisteet on luokiteltu vaarallisiksi direktiivin 99/45/EY perusteella.

7.7

Muut kuin kemikaaleja tuottavat pk-yritykset ovat pääasiassa jatkokäyttäjiä ja käyttävät todennäköisesti vain vähän aineita (joiden rekisteröintivelvollisuus on tuottajalla tai maahantuojalla), mutta useammin valmisteita. Niillä on tarvittaessa käytössään käyttöturvallisuustiedote tai kemikaaliturvallisuusraportti, minkä ansiosta ne voivat käyttää aineita valvotusti ja hallinnoida riskejä tehokkaasti. Kyseisten yritysten taloudelliset velvoitteet ovat enimmäkseen epäsuoria ja ilmenevät uusina hallinnollisina velvoitteina.

7.8

Kuten kohdassa 3.6 jo mainitaan, ETSK toivoo, että alueella toimivat teollisuus- ja ammattijärjestöt sekä ammattialajärjestöt voisivat osallistua aktiivisesti soveltamisprosessien seurantaan ja yksinkertaistamiseen sekä huolehtia tiedottamisesta. Tämä edistäisi varmasti sekä asetuksen täysimittaista noudattamista että tietyissä tapauksissa toimijoiden osallistumista yhteenliittymiin.

8.1

Vaikutustenarvioinneissa on tähän mennessä keskitytty pääasiassa Reach-järjestelmän kustannuksiin ja toteutettavuuteen. Työterveyteen ja -turvallisuuteen kohdistuvien myönteisten vaikutusten sekä terveys- ja ympäristöhyötyjen määrällinen arviointi on sitä vastoin ollut vähäistä tai olematonta. Useat toimijat ovat valittaneet Reach-järjestelmästä koituvia raskaita velvoitteita ja vaatineet siihen huomattavia muutoksia. Tietyt teollisuudenalat ja suuret kauppaketjut ovat kuitenkin suhtautuneet asetusehdotukseen myönteisesti kustannuksista ja hallinnollisista velvoitteista huolimatta.

8.2

ETSK on jo aiemmassa lausunnossaan ottanut kantaa laadun sekä tuotantoprosessien ja tuotteiden turvallisuuden tuomaan lisäarvoon ja ehdottaa näiden näkökohtien syventämistä myös Euroopan ympäristöterveystoimintasuunnitelman yhteydessä (9). ETSK on tyytyväinen siihen, että aiheesta on suunnitteilla erityistutkimuksia, joista esimerkkinä mainittakoon TUTB:n (Trade Union Technical Bureau for Health and Safety) käynnistämä tutkimus Reach-asetuksen vaikutuksista työterveyteen (ihosairaudet ja hengityselinten sairaudet).

8.3

Altistusskenaarioiden sekä käytettyjen aineiden turvallisen hallinnoinnin määrittely sisältyy jo työntekijöiden turvallisuutta koskevaan direktiiviin, mutta käytännön soveltaminen ei aina ole tyydyttävää. Tietojen saatavuutta parantava Reach-järjestelmä edistää epäilemättä työsuojelua kaikilla tuotannonaloilla. Vaarallisia aineita koskevat, aiempaa perusteellisemmat ja dokumentoidut käyttöturvallisuustiedotteet ja kemikaaliturvallisuusraportit ovat varmasti tässä yhteydessä hyödyllinen väline. Samalla on muistettava, että kyseisiä asiakirjoja on tulevaisuudessa saatavilla nykyistä useammista aineista ja että niitä levitetään nykyistä laajemmin talouden toimijoiden keskuudessa.

8.4

Usein unohdettuja mutta kuitenkin huomioon otettavia näkökohtia ovat toimitusketjun eri osanottajien (toimijoiden ja työntekijöiden) koulutus- ja pätevöitymistarpeet sekä avoimuutta ja kuluttajille suunnattua tiedotusta koskevat vaikutukset. ETSK kannattaa tässä yhteydessä aktiivisia toimia, kuten jo ehdotettuja työntekijöiden koulutusohjelmia sekä menetelmiä muiden kuin luottamuksellisten tietojen käyttöön asettamiseksi. Kyseiset näkökohdat tulevat varmasti esiin Reach-järjestelmää toteutettaessa, mutta olisi asianmukaista suunnitella erityistoimia, jotta ne olisivat mahdollisimman tehokkaita.

9.1

Eräs Reach-järjestelmän tavoitteista on innovaation kannustaminen. Komitea on tyytyväinen uusien aineiden yhtäläiseen kohteluun, etenkin tutkimusvaiheessa olevien aineiden rekisteröintiä koskevaa viisivuotiseen (uusittavissa olevaan) poikkeukseen sekä määrien lisäykseen ilmoituksen yhteydessä. ETSK toivoo kuitenkin, että tutkittaisiin ja luotaisiin lisätoimia ja -välineitä. Komitea ehdottaa, että kemiantutkimus otettaisiin erityisesti huomioon keskusteltavaksi tulevan seitsemännen puiteohjelman yhteydessä ja että harkittaisiin erityiskannustimia innovaatiota ja teknologiansiirtoa varten riskeiltään vähäisten aineiden kehittämiseksi.

9.2

Kahdesta tuoreesta tapaustutkimuksesta ilmenee, että tutkimus- ja kehittämistoimintaan varatuissa resursseissa ei ole odotettavissa ratkaisevia siirtymiä tai vähennyksiä. Niitä kuitenkin tapahtuu, sillä tutkimusinvestointeja ei olla lisäämässä. Tämä saattaa yhdessä kustannusten nousun kanssa vähentää innovointivalmiuksia ja siten kilpailukykyä. Koska tällainen vaikutus saattaa olla erityisen merkittävä pk-yritysten kannalta, tulisi myös jäsenvaltioiden tukea kyseisissä yrityksissä tehtävää tutkimusta ja hyödyntää tässä yhteydessä pk-yrityksille annettavaa valtiontukea koskevia uusia säännöksiä. Koska tutkimuksissa haastatellut yritykset eivät ole käyttäneet hyväkseen oletettuja mahdollisuuksia, on pääteltävä, että Reach-järjestelmän eduista on tiedotettava nykyistä paremmin. Näin voitaisiin kompensoida ainakin osittain siitä aiheutuvia väistämättömiä velvoitteita.

9.3

Reach-järjestelmän vaikutus tuotantoprosessiin avaa todennäköisesti uusia mahdollisuuksia markkinoiden kehitystä tarkkaan seuraaville, joustaville ja tehokkaille yrityksille. Ne voivat hankkia uusia markkinaosuuksia ja tarjota uusia ratkaisuja sellaisten kriittisten aineiden tilalle, jotka tulisi korvata. On muistettava, että kokemuksista saadaan kilpailuetua sitten, kun maailman muiden alueiden on sopeuduttava terveyden- ja ympäristönsuojelua entistä paremmin noudattaviin tuotantostandardeihin. On myös otettava huomioon Reach-järjestelmän vaikutukset tutkimustoiminnan edellyttämän uuden tiedon tarpeeseen (analyyttisesta kemiasta tietokonesimulaatioihin, toksikologiasta uusiin testimenetelmiin sekä pistokoe- ja mittausmenetelmistä sovellusohjelmistojen kehittämiseen).

9.4

Lainsäätäjien ja poliittisten päättäjien on otettava kyseiset prosessit huomioon, jotta kaikki yhteisön politiikat olisivat johdonmukaisia ja edistäisivät Lissabonin strategian mukaisesti kilpailukyvyn, innovaation ja tehokkaan ympäristönsuojelun tavoitteiden saavuttamista. Komitea toivoo, että toimivaltaisten viranomaisten ja sidosryhmien syvällinen ja jatkuva vuoropuhelu helpottaa tehokkaiden politiikkojen ja välineiden määrittelyä, joka markkinamekanismien ohella edistää kemikaalialan innovatiivista sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun huomioon ottavaa kehittämistä.