20.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 84/72

(1)

Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien alalla annetuissa unionin direktiiveissä vahvistetaan jo korkeatasoinen suoja oikeudenhaltijoille ja kehys näillä oikeuksilla suojatun sisällön hyödyntämiselle. Nämä direktiivit edistävät luovuuden kehittämistä ja ylläpitämistä. Sisämarkkinoilla, joilla kilpailu ei ole vääristynyt, innovoinnin ja älyllisen luovuuden suojeleminen kannustaa myös investoimaan innovatiivisiin palveluihin ja tuotteisiin.

(2)

Tekijänoikeudella ja lähioikeuksilla suojatun sisällön, kuten kirjojen, audiovisuaalisten tuotantojen ja äänitetyn musiikin levittäminen, sekä tähän liittyvät palvelut edellyttävät, että tekijänoikeuden ja lähioikeuksien eri haltijat, kuten tekijät, esittäjät, tuottajat ja julkaisijat, lisensioivat oikeutensa. Tavallisesti oikeudenhaltija voi itse valita, hallinnoidaanko oikeudenhaltijan oikeuksia erikseen vai kollektiivisesti, paitsi jos jäsenvaltiot ovat toisin säätäneet unionin lainsäädännön sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien hallinnointiin sisältyvät lisenssien myöntäminen käyttäjille, käyttäjiä koskevat tarkastukset, oikeuksien käytön seuranta, tekijänoikeuden ja lähioikeuksien täytäntöönpano, oikeuksien hyödyntämisestä saatavien tekijänoikeustulojen kerääminen ja oikeudenhaltijoille kuuluvien määrien maksaminen. Yhteishallinnointiorganisaatiot tekevät oikeudenhaltijoille mahdolliseksi saada tuloja käytöstä, jota he eivät voisi ohjata tai valvoa itse, myös kotimaansa ulkopuolisilla markkinoilla.

(3)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 167 artiklassa edellytetään, että unioni ottaa kulttuurisen monimuotoisuuden huomioon toiminnassaan ja myötävaikuttaa siihen, että jäsenvaltioiden kulttuurit kehittyvät kukoistaviksi pitäen arvossa niiden kansallista ja alueellista monimuotoisuutta ja korostaen samalla niiden yhteistä kulttuuriperintöä. Yhteishallinnointiorganisaatioilla on ja olisi jatkossakin oltava tärkeä tehtävä kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden edistäjinä sekä mahdollistamalla pienimpien ja vähemmän suosittujen teosvalikoimien pääsy markkinoille että tarjoamalla sosiaali-, kulttuuri- ja koulutuspalveluja oikeudenhaltijoille ja yleisölle.

(4)

Unioniin sijoittautuneiden yhteishallinnointiorganisaatioiden olisi voitava nauttia perussopimuksissa vahvistetuista vapauksista edustaessaan toisissa jäsenvaltioissa asuvia tai toisiin jäsenvaltioihin sijoittautuneita oikeudenhaltijoita tai myöntäessään lisenssejä toisissa jäsenvaltioissa asuville tai toisiin jäsenvaltioihin sijoittautuneille käyttäjille.

(5)

Yhteishallinnointiorganisaatioiden toimintaan sovellettavat kansalliset säännöt eroavat merkittävästi toisistaan, erityisesti mitä tulee niiden avoimuuteen ja selontekovelvollisuuteen jäseniään ja oikeudenhaltijoita kohtaan. Tämä on aiheuttanut usein vaikeuksia erityisesti ulkomaisille oikeudenhaltijoille niiden pyrkiessä käyttämään oikeuksiaan ja johtanut kerättyjen tulojen huonoon hallinnointiin. Yhteishallinnointiorganisaatioiden toimintaan liittyvät ongelmat johtavat tehottomuuteen tekijänoikeuden ja lähioikeuksien hyödyntämisessä sisämarkkinoilla, mistä koituu haittaa yhteishallinnointiorganisaatioiden jäsenille, oikeudenhaltijoille ja käyttäjille.

(6)

Tarve parantaa yhteishallinnointiorganisaatioiden toimintaa on todettu jo komission suosituksessa 2005/737/EY (3). Kyseinen suositus sisältää joitakin periaatteita, kuten oikeudenhaltijoiden vapaus valita yhteishallinnointiorganisaatio, eri luokkiin kuuluvien oikeudenhaltijoiden tasapuolinen kohtelu ja rojaltien tasapuolinen jakaminen. Yhteishallinnointiorganisaatioita kehotetaan myös antamaan käyttäjille riittävät tiedot tariffeista ja teosvalikoimasta ennen käyttäjien kanssa käytäviä neuvotteluja. Suositus sisältää lisäksi suosituksia selontekovelvollisuudesta, oikeudenhaltijoiden edustuksesta yhteishallinnointiorganisaatioiden päätöksentekoelimissä ja riidanratkaisusta. Sitä on kuitenkin noudatettu hyvin vaihtelevasti.

(7)

Yhteishallinnointiorganisaatioiden jäsenten, oikeudenhaltijoiden ja kolmansien osapuolten etujen suojeleminen edellyttää, että tekijänoikeuksien hallinnointia ja usean valtion alueen kattavaa musiikkiteosten verkko-oikeuksien lisensiointia koskevaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöä koordinoidaan samanveroisten suojatoimien aikaansaamiseksi koko unionissa. Tämän direktiivin oikeusperustana olisi näin ollen oltava SEUT 50 artiklan 1 kohta.

(8)

Tämän direktiivin tavoitteena on sovittaa yhteen kansalliset säännöt, jotka koskevat yhteishallinnointiorganisaatioiden harjoittaman tekijänoikeuden ja lähioikeuksien hallinnointitoiminnan aloittamista, niiden hallintoon sovellettavia sääntöjä ja niiden valvontakehystä, minkä vuoksi sen oikeusperustana olisi oltava myös SEUT 53 artiklan 1 kohta. Koska lisäksi kyseessä on ala, joka tarjoaa palveluja kaikkialla unionissa, tämän direktiivin oikeusperustana olisi oltava myös SEUT 62 artikla.

(9)

Tämän direktiivin tavoitteena on vahvistaa yhteishallinnointiorganisaatioille vaatimuksia hallinnon, varainhoidon, avoimuuden ja raportoinnin korkean tason varmistamiseksi. Tämä ei kuitenkaan saisi estää jäsenvaltioita säilyttämästä tai ottamasta käyttöön niiden alueille sijoittautuneiden yhteishallinnointiorganisaatioiden osalta tiukempia vaatimuksia kuin tämän direktiivin II osastossa säädetyt vaatimukset, jos nämä tiukemmat vaatimukset ovat unionin lainsäädännön mukaisia.

(10)

Mikään tässä direktiivissä ei saisi estää jäsenvaltiota soveltamasta samoja tai vastaavia säännöksiä sellaisiin yhteishallinnointiorganisaatioihin, jotka ovat sijoittautuneet unionin ulkopuolelle mutta toimivat kyseisessä jäsenvaltiossa.

(11)

Mikään tässä direktiivissä ei saisi estää yhteishallinnointiorganisaatioita tekemästä SEUT 101 ja 102 artiklassa määrättyjen kilpailusääntöjen mukaisesti edustussopimuksia toisten yhteishallinnointiorganisaatioiden kanssa oikeuksien hallinnoinnin alalla, jotta voidaan helpottaa, parantaa ja yksinkertaistaa menettelyjä lisenssien myöntämiseksi käyttäjille, myös yhteislaskutuksen käyttöönottoa varten, tasapuolisin, syrjimättömin ja avoimin ehdoin ja tarjota usean valtion alueen kattavia lisenssejä myös muilla kuin tämän direktiivin III osastossa tarkoitetuilla aloilla.

(12)

Vaikka tätä direktiiviä sovelletaan kaikkiin yhteishallinnointiorganisaatioihin, lukuun ottamatta III osastoa, jota sovelletaan ainoastaan sellaisiin yhteishallinnointiorganisaatioihin, jotka hallinnoivat musiikkiteosten tekijöiden verkko-oikeuksia usean valtion alueella, se ei vaikuta oikeuksien hallinnointijärjestelyihin jäsenvaltioissa, kuten erillinen hallinnointi, edustavan yhteishallinnointiorganisaation ja käyttäjän välisen sopimuksen laajennettu vaikutus eli laajennettu kollektiivinen lisensiointi, pakollinen kollektiivinen hallinnointi, edustusta koskevat oikeudelliset olettamat ja oikeuksien siirtäminen yhteishallinnointiorganisaatioille.

(13)

Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden mahdollisuuteen säätää alueellaan sovellettavalla lailla, asetuksella tai jollain muulla erityisjärjestelyllä oikeudenhaltijalle maksettavasta kohtuullisesta korvauksesta, joka koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/29/EY (4) säädettyjä poikkeuksia ja rajoituksia kappaleen valmistamista koskevaan oikeuteen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/115/EY (5) säädettyjä poikkeuksia yksinoikeudesta lainata yleisölle, sekä näiden korvauksen keräämiseen sovellettavista ehdoista.

(14)

Tässä direktiivissä ei edellytetä yhteishallinnointiorganisaatioilta tiettyä oikeudellista muotoa. Käytännössä nämä organisaatiot toimivat erilaisissa oikeudellisissa muodoissa, kuten yhdistyksinä, osuuskuntina tai osakeyhtiöinä, jotka ovat tekijänoikeuden ja lähioikeuksien haltijoiden tai oikeudenhaltijoita edustavien yhteisöjen määräysvallassa tai omistuksessa. Joissakin poikkeustapauksissa yhteishallinnointiorganisaation oikeudellinen muoto on sellainen, että tällaista omistusta tai määräysvaltaa ei ole. Näin on muun muassa silloin, kun kyseessä ovat säätiöt, joilla ei ole jäseniä. Tätä direktiiviä olisi kuitenkin sovellettava myös näihin organisaatioihin. Vastaavasti jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotta voidaan estää tämän direktiivin velvoitteiden kiertäminen oikeudellisen muodon valinnalla. Olisi pantava merkille, että oikeudenhaltijoita edustavat yhteisöt, jotka ovat yhteishallinnointiorganisaatioiden jäseniä, voivat olla muita yhteishallinnointiorganisaatioita, oikeudenhaltijoiden yhteenliittymiä, liittoja tai muita organisaatioita.

(15)

Oikeudenhaltijoiden olisi voitava vapaasti antaa oikeuksiensa hallinnointi riippumattomille hallinnointiyhteisöille. Tällaiset riippumattomat hallinnointiyhteisöt ovat kaupallisia yhteisöjä, jotka eroavat yhteishallinnointiorganisaatioista muun muassa siten, että ne eivät ole oikeudenhaltijoiden omistuksessa tai määräysvallassa. Kuitenkin siinä määrin kuin tällaiset riippumattomat hallinnointiyhteisöt harjoittavat samaa toimintaa kuin yhteishallinnointiorganisaatiot, niillä olisi oltava velvoite antaa edustamilleen oikeudenhaltijoille, yhteishallinnointiorganisaatioille, käyttäjille ja yleisölle tiettyjä tietoja.

(16)

Audiovisuaalisen alan tuottajat, levytuottajat ja lähetystoiminnan harjoittajat lisensioivat omia oikeuksiaan tietyissä tapauksissa yhdessä esimerkiksi esittäjien niille erikseen neuvoteltujen sopimusten pohjalta siirtämien oikeuksien kanssa ja toimivat oman etunsa mukaisesti. Kirjojen, musiikin ja lehtien julkaisijat lisensioivat oikeuksia, jotka on siirretty niille erikseen neuvoteltujen sopimusten pohjalta, ja toimivat oman etunsa mukaisesti. Näin ollen audiovisuaalisen alan tuottajia, levytuottajia, lähetystoiminnan harjoittajia ja julkaisijoita ei olisi pidettävä ”riippumattomina hallinnointiyhteisöinä”. Myöskään teosten tekijöiden ja esittäjien managereja ja edustajia, jotka edustavat oikeudenhaltijoita näiden suhteissa yhteishallinnointiorganisaatioihin, ei olisi pidettävä ”riippumattomina hallinnointiyhteisöinä”, sillä ne eivät hallinnoi oikeuksia tariffien asettamisen ja lisenssien myöntämisen muodossa eivätkä kerää rahaa käyttäjiltä.

(17)

Yhteishallinnointiorganisaatioiden olisi voitava vapaasti antaa osa toiminnastaan, kuten käyttäjien laskutus tai oikeudenhaltijoille kuuluvien määrien maksaminen, tytäryhtiöiden tai muiden määräysvallassaan olevien yhteisöjen suoritettavaksi. Tällaisissa tapauksissa tytäryhtiöiden tai muiden yhteisöjen toimintaan olisi sovellettava niitä tämän direktiivin säännöksiä, joita olisi sovellettava, jos yhteishallinnointiorganisaatio suorittaisi tehtävät itse.

(18)

Sen varmistamiseksi, että tekijänoikeuden ja lähioikeuksien haltijat voivat hyötyä täysin sisämarkkinoista oikeuksiensa kollektiivisessa hallinnoimisessa ja että oikeudenhaltijoiden vapautta käyttää oikeuksiaan ei rajoiteta tarpeettomasti, on tarpeen huolehtia asianmukaisten suojatoimien sisällyttämisestä yhteishallinnointiorganisaatioiden perussääntöön. Lisäksi yhteishallinnointiorganisaatio ei hallinnointipalvelujaan tarjotessaan saisi suoraan tai välillisesti syrjiä oikeudenhaltijoita näiden kansalaisuuden, asuinpaikan tai sijoittautumispaikan perusteella.

(19)

SEUT:ssa vahvistetut vapaudet huomioon ottaen tekijänoikeuden ja lähioikeuksien kollektiivinen hallinnointi edellytettäisi, että oikeudenhaltijan olisi voitava vapaasti valita yhteishallinnointiorganisaatio hallinnoimaan oikeuksiaan, olkoonpa näissä oikeuksissa kyse oikeudesta välittää yleisölle tai valmistaa kappale tai sellaisiin luokkiin kuuluvista oikeuksista, jotka liittyvät hyödyntämismuotoon, kuten lähetystoiminnan harjoittaminen, teatteriesitys tai kappaleen valmistaminen verkkojakelua varten, edellyttäen, että oikeudenhaltijan valitsema yhteishallinnointiorganisaatio hallinnoi jo tällaisia oikeuksia tai tällaisiin luokkiin kuuluvia oikeuksia.

Yhteishallinnointiorganisaation hallinnoimat oikeudet, oikeuksien luokat tai teosten ja muun aineiston tyypit olisi määritettävä kyseisen organisaation jäsenten yleiskokouksessa, jos niitä ei ole jo määritetty sen perussäännössä tai niistä ei ole säädetty laissa. Oikeudet ja oikeuksien luokat on tärkeää määrittää niin, että oikeudenhaltijoiden vapaus määrätä teoksistaan ja muusta aineistosta sekä organisaation kyky hallinnoida tehokkaasti oikeuksia ovat keskenään tasapainossa, kun otetaan huomioon erityisesti organisaation hallinnoimien oikeuksien luokka ja luova ala, jolla se toimii. Tämän tasapainon säilyttämiseksi oikeudenhaltijoiden olisi voitava helposti peruuttaa yhteishallinnointiorganisaatiolta oikeutensa tai tiettyyn luokkaan kuuluvat oikeutensa ja hallinnoida näitä oikeuksia erikseen tai uskoa tai siirtää niiden hallinnoinnin osittain tai kokonaan toiselle yhteishallinnointiorganisaatiolle tai toiselle yhteisölle riippumatta yhteishallinnointiorganisaation, toisen yhteisön tai oikeudenhaltijan kansalaisuus-, asuin- tai sijoittautumisjäsenvaltiosta. Jos jäsenvaltio unionin lainsäädännön ja unionin ja sen jäsenvaltioiden kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti säätää pakollisesta oikeuksien kollektiivisesta hallinnoinnista, oikeudenhaltija voi valita vain toisen yhteishallinnointiorganisaation.

Erityyppisiä teoksia ja muuta aineistoa, kuten kirjallisia teoksia, musiikki- tai valokuvateoksia, hallinnoivien yhteishallinnointiorganisaatioiden olisi niin ikään mahdollistettava tämä joustavuus oikeudenhaltijoille erityyppisten teosten ja muun aineiston hallinnoinnissa. Kun kyseessä on ei-kaupallinen käyttö, jäsenvaltioiden olisi säädettävä, että yhteishallinnointiorganisaatiot ryhtyvät tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että niiden oikeudenhaltijoilla on oikeus myöntää lisenssejä tällaiseen käyttöön. Tällaisiin toimiin olisi kuuluttava muun muassa yhteishallinnointiorganisaation päätös tämän oikeuden käyttöön liittyvistä edellytyksistä sekä näistä edellytyksistä tiedottaminen jäsenille. Yhteishallinnointiorganisaatioiden olisi ilmoitettava oikeudenhaltijoille tästä valinnanmahdollisuudesta ja huolehdittava siitä, että ne voivat käyttää tähän liittyviä oikeuksiaan mahdollisimman helposti. Oikeudenhaltijoille, jotka ovat jo valtuuttaneet yhteishallinnointiorganisaation, voidaan tiedottaa organisaation verkkosivustolla. Vaatimus oikeudenhaltijoiden valtuutuksessa antamasta suostumuksesta kunkin oikeuden, oikeuksien luokan tai teoksen ja muun aineiston tyypin hallinnoinnille ei saisi estää oikeudenhaltijoita hyväksymästä myöhemmin ehdotettuja muutoksia valtuutukseen hiljaisella sopimuksella kansallisessa lainsäädännössä vahvistettujen edellytysten mukaisesti. Tämä direktiivi ei sinällään estä sopimusjärjestelyjä, joiden mukaan oikeudenhaltijan tekemällä lakkautuksella tai peruutuksella on välitön vaikutus ennen lakkautusta tai peruutusta myönnettyihin lisensseihin, eikä sopimusjärjestelyjä, joiden mukaan nämä lisenssit säilyvät ennallaan tietyn ajan lakkautuksen tai peruutuksen jälkeen. Nämä järjestelyt eivät kuitenkaan saisi haitata tämän direktiivin täysimääräistä soveltamista. Tämä direktiivi ei saisi rajoittaa oikeudenhaltijoiden mahdollisuutta hallinnoida oikeuksiaan erikseen, ei-kaupallinen käyttö mukaan lukien.

(20)

Yhteishallinnointiorganisaatioiden jäsenyyden olisi perustuttava objektiivisiin, avoimiin ja syrjimättömiin kriteereihin, jotka koskevat muun muassa suhteessa julkaisijoita, jotka oikeuksien hyödyntämistä koskevan sopimuksen nojalla ovat oikeutettuja saamaan osuuden yhteishallinnointiorganisaatioiden hallinnoimien oikeuksien tuottamista tuloista ja keräämään nämä tulot yhteishallinnointiorganisaatioilta. Näiden kriteerien ei olisi velvoitettava yhteishallinnointiorganisaatioita hyväksymään jäseniä, joiden oikeudet, tiettyihin luokkiin kuuluvat oikeudet tai teosten ja muun aineiston tyypit eivät kuulu niiden toimialaan. Jokaisen yhteishallinnointiorganisaation kirjanpidon olisi tehtävä mahdolliseksi tunnistaa ja tavoittaa sen jäsenet ja oikeudenhaltijat, joiden oikeuksia organisaatio edustaa näiden oikeudenhaltijoiden antamien valtuutusten nojalla.

(21)

Niiden oikeudenhaltijoiden suojelemiseksi, joiden oikeuksia yhteishallinnointiorganisaatio edustaa suoraan mutta jotka eivät täytä sen jäsenyysvaatimuksia, on syytä vaatia, että tiettyjä jäseniä koskevia tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan myös näihin oikeudenhaltijoihin. Jäsenvaltioiden olisi myös voitava säätää näiden oikeudenhaltijoiden oikeudesta osallistua yhteishallinnointiorganisaation päätöksentekoprosessiin.

(22)

Yhteishallinnointiorganisaatioiden olisi toimittava edustamiensa oikeudenhaltijoiden yhteisten etujen mukaisesti. Siksi on tärkeää säätää järjestelmistä, joiden avulla yhteishallinnointiorganisaatioiden jäsenet voivat käyttää jäsenyysoikeuksiaan osallistumalla organisaation päätöksentekoprosessiin. Joillakin yhteishallinnointiorganisaatioilla on eri jäsenluokkia, jotka voivat edustaa erilaisia oikeudenhaltijoita, kuten tuottajia ja esittäjiä. Näihin eri luokkiin kuuluvien jäsenten olisi oltava tasapuolisesti ja tasapainoisesti edustettuina päätöksentekoprosessissa. Yhteishallinnointiorganisaatioiden jäsenten yleiskokouksen sääntöjen tehokkuus vaarantuu, jollei ole olemassa säännöksiä siitä, miten yleiskokoukset olisi järjestettävä. Sen vuoksi on tarpeen varmistaa, että yleiskokous kutsutaan koolle säännöllisesti ja ainakin vuosittain ja että tärkeimmät yhteishallinnointiorganisaation päätökset tehdään yleiskokouksessa.

(23)

Yhteishallinnointiorganisaatioiden kaikkien jäsenten olisi voitava osallistua jäsenten yleiskokoukseen ja äänestää siellä. Näiden oikeuksien käyttöön olisi sovellettava ainoastaan oikeudenmukaisia ja oikeasuhteisia rajoituksia. Joissakin poikkeustapauksissa yhteishallinnointiorganisaatioita perustetaan siten, että niiden oikeudellisena muotona on säätiö, joten niillä ei ole jäseniä. Tällaisissa tapauksissa jäsenten yleiskokouksen valtuuksien olisi kuuluttava valvontatoiminnosta huolehtivalle elimelle. Jos yhteishallinnointiorganisaatioiden jäseninä on oikeudenhaltijoita edustavia yhteisöjä, kuten voi olla siinä tapauksessa, että yhteishallinnointiorganisaatio on osakeyhtiö ja sen jäsenet ovat oikeudenhaltijoiden yhteenliittymiä, jäsenvaltioiden olisi voitava säätää, että näiden oikeudenhaltijoiden kokouksen on käytettävä osaa tai kaikkia jäsenten yleiskokouksen valtuuksista. Jäsenten yleiskokouksella olisi oltava ainakin valtuudet määritellä hallinnointikehys, erityisesti yhteishallinnointiorganisaatioiden tekijänoikeustulojen käytölle. Tämä ei kuitenkaan saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden mahdollisuuteen säätää tiukemmista säännöistä koskien esimerkiksi sijoituksia, sulautumia tai lainojen ottamista, mukaan lukien tällaisten toimenpiteiden kieltäminen. Yhteishallinnointiorganisaatioiden olisi kannustettava jäseniään osallistumaan aktiivisesti yleiskokoukseen. Äänioikeuksien käyttö olisi tehtävä helpoksi yleiskokoukseen osallistuville jäsenille ja myös niille jäsenille, jotka eivät siihen osallistu. Sen lisäksi, että jäsenet voivat käyttää oikeuksiaan sähköisesti, heillä olisi oltava mahdollisuus osallistua ja äänestää jäsenten yleiskokouksessa asiamiehen välityksellä. Tällaista valtakirjalla äänestämistä olisi rajoitettava eturistiriitatapauksissa. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin säädettävä valtakirjan käyttöä koskevista rajoituksista ainoastaan, jos se ei haittaa jäsenten asianmukaista ja tehokasta osallistumista päätöksentekoprosessiin. Asiamiehen nimeäminen edistää erityisesti jäsenten asianmukaista ja tehokasta osallistumista päätöksentekoprosessiin ja antaa oikeudenhaltijoille todellisen mahdollisuuden valita vapaasti yhteishallinnointiorganisaatio sen sijoittautumisjäsenvaltiosta riippumatta.

(24)

Jäsenten olisi voitava osallistua yhteishallinnointiorganisaatioiden hallinnoinnin jatkuvaan seurantaan. Näillä organisaatioilla olisi oltava tätä varten organisaatiorakenteensa kannalta sopiva valvontatoiminto ja niiden olisi annettava jäsenilleen mahdollisuus olla edustettuina tätä toimintoa harjoittavassa elimessä. Yhteishallinnointiorganisaation rakenteesta riippuen valvontatoiminnosta voi huolehtia erillinen elin, kuten valvontaneuvosto, tai siitä voivat huolehtia jotkut tai kaikki hallintoneuvoston johtajat, jotka eivät johda yhteishallinnointiorganisaation liiketoimintaa. Vaatimus jäsenten tasapuolisesta ja tasapainoisesta edustuksesta ei saisi estää yhteishallinnointiorganisaatiota nimittämästä valvontatoiminnosta huolehtimaan kolmansia osapuolia, myös alan ammatillista asiantuntemusta omaavia henkilöitä ja oikeudenhaltijoita, jotka eivät täytä jäsenyyden vaatimuksia tai joita ei suoraan edusta kyseinen organisaatio vaan yhteisö, joka on yhteishallinnointiorganisaation jäsen.

(25)

Vastuullisen johtamisen varmistamiseksi yhteishallinnointiorganisaation johdon on oltava riippumaton. Johtajat, ovat he sitten vaaleilla valittuja tai organisaation sopimuspohjaisesti palkkaamia, olisi velvoitettava ilmoittamaan sekä ennen johtajan tehtävien aloittamista että sen jälkeen vuosittain, vallitseeko heidän ja yhteishallinnointiorganisaation edustamien oikeudenhaltijoiden välillä eturistiriitoja. Myös valvontatoimintoja hoitavien henkilöiden olisi annettava tällaiset vuosittaiset lausumat. Jäsenvaltioiden olisi voitava vaatia yhteishallinnointiorganisaatioita julkistamaan nämä ilmoitukset tai toimittamaan ne viranomaisille.

(26)

Yhteishallinnointiorganisaatiot keräävät, hallinnoivat ja jakavat oikeudenhaltijoiden niiden haltuun uskomien oikeuksien hyödyntämisestä saatavat tulot. Nämä tulot kuuluvat viime kädessä oikeudenhaltijoille, joilla voi olla suora oikeudellinen suhde organisaatioon tai jotka voivat olla edustettuja yhteisön, joka on yhteishallinnointiorganisaation jäsen, tai edustussopimuksen kautta. Sen vuoksi on tärkeää, että yhteishallinnointiorganisaatio noudattaa mahdollisimman suurta huolellisuutta näiden tulojen keräämisessä, hallinnoimisessa ja jakamisessa. Tulojen täsmällinen jakaminen on mahdollista vain, jos yhteishallinnointiorganisaatiot pitävät asianmukaisesti kirjaa jäsenistä, lisensseistä sekä teosten ja muun aineiston käytöstä. Myös oikeudenhaltijoiden ja käyttäjien olisi annettava toimivaan oikeuksien kollektiiviseen hallinnointiin tarvittavat tiedot, ja yhteishallinnointiorganisaatioiden olisi todennettava ne.

(27)

Kerätyt ja oikeudenhaltijoille kuuluvat määrät olisi pidettävä erillään yhteishallinnointiorganisaation mahdollisista omista varoista. Jos näitä määriä sijoitetaan, se olisi tehtävä yhteishallinnointiorganisaation yleisten sijoitus- ja riskinhallintaperiaatteiden mukaisesti, sanotun rajoittamatta jäsenvaltioiden mahdollisuutta säätää tiukemmista sijoituksia koskevista säännöistä, tekijänoikeustulojen sijoituskielto mukaan lukien. Jotta voidaan huolehtia oikeudenhaltijoiden oikeuksien korkeatasoisesta suojasta ja varmistaa, että kaikki tällaisten oikeuksien hyödyntämisestä mahdollisesti saatavat tulot koituvat oikeudenhaltijoiden hyödyksi, yhteishallinnointiorganisaation tekemiä ja hallussaan pitämiä sijoituksia olisi hallinnoitava noudattaen kriteerejä, jotka velvoittavat yhteishallinnointiorganisaation varovaisuuteen ja antavat sille mahdollisuuden valita turvallisimman ja tehokkaimman sijoituspolitiikan. Yhteishallinnointiorganisaation olisi voitava päättää varojen kohdentamisesta, joka soveltuu sijoitettujen tekijänoikeustulojen mahdollisen riskialtistuksen luonteeseen ja kestoon eikä perusteetta vaaranna oikeudenhaltijoille kuuluvia tekijänoikeustuloja.

(28)

Koska oikeudenhaltijoille kuuluu korvaus heidän oikeuksiensa hyödyntämisestä, on tärkeää, että hallinnointipalkkiot eivät ylitä oikeuksien hallinnoinnin perusteltuja kustannuksia ja että yhteishallinnointiorganisaation jäsenten olisi päätettävä mahdollisista muista kuin hallinnointipalkkioiden osalta tehtävistä vähennyksistä, esimerkiksi sosiaalisiin, kulttuurisiin tai koulutukseen liittyviin tarkoituksiin tehdyistä vähennyksistä. Yhteishallinnointiorganisaatioiden olisi tiedotettava tällaisiin vähennyksiin sovellettavista säännöistä avoimesti oikeudenhaltijoille. Samoja vaatimuksia olisi sovellettava kaikkiin päätöksiin käyttää tekijänoikeustuloja kollektiivisesti, kuten apurahoihin. Oikeudenhaltijoiden olisi voitava käyttää syrjimättömästi kyseisistä vähennyksistä mahdollisesti rahoitettavia sosiaali-, kulttuuri- tai koulutuspalveluja. Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa kansallisen lainsäädännön mukaisiin vähennyksiin, kuten yhteishallinnointiorganisaatioiden oikeudenhaltijoille tarjoamia sosiaalipalveluja varten tehtyihin vähennyksiin, kun kyse on seikoista, joita ei säädellä tällä direktiivillä, edellyttäen että nämä vähennykset ovat unionin lainsäädännön mukaisia.

(29)

Yksittäisille oikeudenhaltijoille tai tapauksen mukaan tiettyyn luokkaan kuuluville oikeudenhaltijoille kuuluvat määrät olisi jaettava ja maksettava oikea-aikaisesti ja kyseisen yhteishallinnointiorganisaation yleisiä jakoperiaatteita noudattaen myös silloin, kun se tehdään toisen oikeudenhaltijoita edustavan yhteisön kautta. Viivästyksiä oikeudenhaltijoille kuuluvien määrien jakamisessa ja maksamisessa voidaan perustella vain yhteishallinnointiorganisaatiosta riippumattomilla objektiivisilla syillä. Näin ollen esimerkiksi tekijänoikeustulojen sijoittaminen määräajaksi ei saisi olla pätevä syy viivästymiselle. On aiheellista jättää jäsenvaltioiden päätettäväksi säännöt, joilla varmistetaan oikea-aikainen jakaminen sekä oikeudenhaltijoiden tehokas etsintä ja tunnistaminen tapauksissa, joissa tällaisia objektiivia syitä on. Jotta voidaan varmistaa, että oikeudenhaltijoille kuuluvat määrät jaetaan asianmukaisesti ja tehokkaasti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden mahdollisuutta säätää tiukemmista säännöistä, olisi vaadittava yhteishallinnointiorganisaatioita toteuttamaan vilpittömässä mielessä kohtuullisia ja huolellisia toimenpiteitä asianomaisten oikeudenhaltijoiden tunnistamiseksi ja tavoittamiseksi. On myös asianmukaista, että yhteishallinnointiorganisaatioiden jäsenten olisi päätettävä kansallisen lainsäädännön puitteissa niiden määrien käytöstä, joita ei voida jakaa, jos näihin määriin oikeutettuja oikeudenhaltijoita ei ole voitu tunnistaa tai tavoittaa.

(30)

Yhteishallinnointiorganisaatioiden olisi voitava hallinnoida oikeuksia ja kerätä tuloja niiden hyödyntämisestä muiden organisaatioiden kanssa tehtyjen edustussopimusten nojalla. Näiden muiden yhteishallinnointiorganisaatioiden jäsenten oikeuksien suojelemiseksi yhteishallinnointiorganisaatio ei saisi tehdä eroa edustussopimusten nojalla hallinnoimiensa ja suoraan omien oikeudenhaltijoidensa lukuun hallinnoimiensa oikeuksien välillä. Yhteishallinnointiorganisaatio ei saisi myöskään tehdä muita kuin hallinnointipalkkioiden osalta tehtäviä vähennyksiä toisen yhteishallinnointiorganisaation puolesta kerätyistä tekijänoikeustuloista ilman kyseisen toisen organisaation nimenomaista suostumusta. On myös aiheellista edellyttää, että yhteishallinnointiorganisaatiot suorittavat määrien jakamisen ja maksut muille organisaatioille näiden edustussopimusten nojalla saman ajan kuluessa kuin ne jakavat ja maksavat määrät omille jäsenilleen ja edustamilleen oikeudenhaltijoille, jotka eivät ole jäseniä. Lisäksi määrät vastaanottavan organisaation olisi vuorostaan jaettava edustamilleen oikeudenhaltijoille kuuluvat määrät viipymättä.

(31)

Tasapuoliset ja syrjimättömät kaupalliset lisensiointiehdot ovat erityisen tärkeitä sen varmistamiseksi, että käyttäjät voivat saada lisenssejä teoksille ja muille aineistoille, joita koskevia oikeuksia yhteishallinnointiorganisaatio edustaa, sekä oikeudenhaltijoiden asianmukaisten korvausten varmistamiseksi. Yhteishallinnointiorganisaatioiden ja käyttäjien olisi sen vuoksi käytävä lisenssineuvottelut vilpittömässä mielessä ja sovellettava tariffeja, jotka olisi määritettävä objektiivisin ja syrjimättömin perustein. On aiheellista edellyttää, että yhteishallinnointiorganisaatioiden määrittämä lisenssimaksu tai korvaus on kohtuullinen suhteessa muun muassa oikeuksien käytön taloudelliseen arvoon tietyssä tilanteessa. Yhteishallinnointiorganisaatioiden olisi myös vastattava ilman aiheetonta viivytystä käyttäjien lisenssipyyntöihin.

(32)

Yhteishallinnointiorganisaatiot joutuvat digitaalisessa ympäristössä usein lisensioimaan kokoelmansa täysin uudenlaisia hyödyntämis- ja liiketoimintamalleja varten. Jotta voidaan edistää tällaisen lisensioinnin kehittämiselle otollista toimintaympäristöä rajoittamatta kuitenkaan kilpailulainsäädännön soveltamista, yhteishallinnointiorganisaatioilla olisi tällaisissa tapauksissa oltava tarvittava liikkumavara, jotta ne voivat tarjota mahdollisimman joustavasti yksilöllistettyjä lisenssejä innovatiivisia verkkopalveluja varten ilman riskiä siitä, että niitä voitaisiin käyttää ennakkotapauksina muiden lisenssien ehtojen määrittelyssä.

(33)

Sen varmistamiseksi, että yhteishallinnointiorganisaatiot voivat noudattaa tässä direktiivissä asetettuja velvoitteita, käyttäjien olisi annettava näille organisaatioille asiaankuuluvat tiedot niiden edustamien oikeuksien käytöstä. Tätä velvoitetta ei olisi sovellettava luonnollisiin henkilöihin, jotka toimivat muissa kuin elinkeinoonsa, liiketoimintaansa tai ammattiinsa liittyvissä tarkoituksissa ja joita tässä direktiivissä säädetty käyttäjän määritelmä ei näin ollen kata. Lisäksi yhteishallinnointiorganisaatioiden vaatimat tiedot olisi rajoitettava siihen, mikä on kohtuullista, tarpeen ja käyttäjien hallussa, jotta tällaiset organisaatiot voivat suorittaa tehtävänsä ottaen huomioon pienten ja keskisuurten yritysten erityisaseman. Tämä velvoite olisi voitava sisällyttää yhteishallinnointiorganisaation ja käyttäjän välisen sopimukseen; tämä sisällyttäminen ei vaikuta kansallisen lainsäädännön mukaisiin oikeuksiin saada tietoa. Käyttäjien antamiin tietoihin sovellettavien määräaikojen olisi tehtävä yhteishallinnointiorganisaatioille mahdolliseksi noudattaa oikeudenhaltijoille kuuluvien määrien jakamista koskevia määräaikoja. Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden mahdollisuuteen vaatia alueelleen sijoittautuneita yhteishallinnointiorganisaatioita käyttämään yhteislaskutusta.

(34)

Jotta voidaan lisätä oikeudenhaltijoiden, käyttäjien ja muiden yhteishallinnointiorganisaatioiden luottamusta yhteishallinnointiorganisaatioiden suorittamaan oikeuksien hallinnointiin, jokaisen yhteishallinnointiorganisaation olisi noudatettava erityisiä avoimuusvaatimuksia. Jokainen yhteishallinnointiorganisaatio tai sen jäsen, joka on oikeudenhaltijoille kuuluvien määrien jakamisesta ja maksamisesta vastaava yhteisö, olisi velvoitettava antamaan yksittäisille oikeudenhaltijoille vähintään kerran vuodessa tietyt tiedot, kuten näille jaetut tai maksetut määrät ja tehdyt vähennykset. Yhteishallinnointiorganisaatioita olisi lisäksi vaadittava antamaan riittävät tiedot, myös taloudelliset tiedot, muille yhteishallinnointiorganisaatioille, joiden oikeuksia ne hallinnoivat edustussopimusten nojalla.

(35)

Sen varmistamiseksi, että oikeudenhaltijoilla, muilla yhteishallinnointiorganisaatioilla ja käyttäjillä on saatavillaan tietoa organisaation toimialasta ja sen edustamista teoksista tai muusta aineistosta, yhteishallinnointiorganisaation olisi asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä toimitettava tietoa näistä seikoista. Kansallisessa lainsäädännössä olisi säädettävä siitä, voidaanko tästä palvelusta periä kohtuullista maksua ja missä määrin. Jokaisen yhteishallinnointiorganisaation olisi julkistettava tiedot rakenteestaan ja toimintatavoistaan, mukaan lukien sen perussääntö ja hallinnointipalkkioita, vähennyksiä ja tariffeja koskevat yleiset periaatteet.

(36)

Sen varmistamiseksi, että oikeudenhaltijat kykenevät seuraamaan yhteishallinnointiorganisaatioiden suoriutumista tehtävistään ja vertaamaan niitä toisiinsa, tällaisten organisaatioiden olisi julkaistava vuotuinen avoimuusraportti, joka sisältää vertailukelpoista tarkastettua taloudellista tietoa niiden toiminnasta. Yhteishallinnointiorganisaatioiden olisi julkistettava osana vuotuista avoimuusraporttia myös vuotuinen erityisraportti sosiaali-, kulttuuri- ja koulutuspalveluihin osoitettujen määrien käytöstä. Tämän direktiivin ei olisi estettävä yhteishallinnointiorganisaatiota julkaisemasta vuotuisen avoimuusraportin edellyttämää tietoa yhdessä asiakirjassa, esimerkiksi osana vuositilinpäätöstä, tai erillisinä raportteina.

(37)

Tarjotakseen musiikkiteoksia sisältäviä verkkopalveluja, joiden avulla kuluttajat voivat esimerkiksi ladata musiikkia tai kuunnella sitä suoratoistona, tai muita sellaisten elokuvien tai pelien käytön mahdollistavia palveluja, joissa musiikki on tärkeä osatekijä, palveluntarjoajien on ensin hankittava oikeus käyttää kyseisiä teoksia. Direktiivissä 2001/29/EY edellytetään, että jokaiselle musiikkiteosten verkkokäyttöön sovellettavalle oikeudelle hankitaan lisenssi. Tekijöiden osalta nämä oikeudet ovat yksinoikeus kappaleen valmistamiseen ja yksinoikeus välittää yleisölle musiikkiteoksia, joista jälkimmäiseen sisältyy oikeus saattaa teokset yleisön saataviin. Näitä oikeuksia voivat hallinnoida yksittäiset oikeudenhaltijat itse, kuten tekijät tai musiikkijulkaisijat, tai oikeudenhaltijoille kollektiivisia hallinnointipalveluja tarjoavat yhteishallinnointiorganisaatiot. Tekijöiden oikeutta kappaleen valmistamiseen ja teosten välittämiseen yleisölle voivat hallinnoida eri yhteishallinnointiorganisaatiot. Lisäksi on tapauksia, joissa useat oikeudenhaltijat, joilla on oikeuksia samaan teokseen, ovat valtuuttaneet eri organisaatiot lisensioimaan omat oikeutensa teokseen. Halutessaan tarjota kuluttajille verkkopalvelua, joka kattaa laajan valikoiman musiikkiteoksia, käyttäjä joutuu kokoamaan teosten oikeudet eri oikeudenhaltijoilta ja yhteishallinnointiorganisaatioilta.

(38)

Vaikka internet ei tunne rajoja, musiikkipalvelujen verkkomarkkinat ovat unionissa edelleen hajanaiset eikä digitaalisia sisämarkkinoita ole vielä täysin saatu aikaan. Oikeuksien kollektiivisen hallinnoinnin monimutkaisuus ja vaikeus unionissa ovat useissa tapauksissa lisänneet verkkomusiikkipalvelujen eurooppalaisten digitaalisten markkinoiden pirstaloituneisuutta. Tämä tilanne on jyrkästi ristiriidassa sen kanssa, että digitaalisen sisällön ja siihen liittyvien innovatiivisten palvelujen kysyntä kuluttajien taholta kasvaa nopeasti, myös kansallisten rajojen yli.

(39)

Komission suosituksella 2005/737/EY edistettiin uutta sääntely-ympäristöä, joka soveltuu unionin tasolla paremmin tekijänoikeuden ja lähioikeuksien hallinnointiin laillisten verkkomusiikkipalvelujen tarjoamiseksi. Musiikkiteosten verkkokäytön aikakautena kaupalliset käyttäjät tarvitsevat lisensiointipolitiikan, joka soveltuu verkkoympäristön aika- ja paikkariippumattomuuteen sekä kattaa monen maan alueen. Suosituksen avulla ei kuitenkaan ole voitu riittävästi kannustaa laajaan musiikkiteosten verkko-oikeuksien lisensiointiin monen maan alueella eikä vastata erityisvaatimuksiin, joita monen maan alueen kattavaan lisensiointiin liittyy.

(40)

Verkkomusiikkialalla, jolla normina on edelleen tekijänoikeuksien kollektiivinen hallinnointi yhden maan alueella, on olennaisen tärkeää luoda edellytykset sille, että yhteishallinnointiorganisaatiot voivat käyttää mahdollisimman tehokkaita lisensiointitapoja toimiessaan yhä enenevässä määrin rajojen yli. Sen vuoksi on aiheellista antaa säännöt, joilla määrätään perusedellytyksistä sille, miten yhteishallinnointiorganisaatiot huolehtivat usean valtion alueen kattavasta musiikkiteosten (mukaan lukien sanoitukset) tekijöiden verkkokäyttöoikeuksien kollektiivisesta lisensioinnista. Samoja sääntöjä olisi sovellettava kaikkien musiikkiteosten, myös audiovisuaalisiin teoksiin sisältyvien musiikkiteosten, lisensiointiin. Niitä ei olisi kuitenkaan sovellettava verkkopalveluihin, jotka tarjoavat musiikkiteoksia ainoastaan nuottien muodossa. Tämän direktiivin säännöksillä olisi varmistettava yhteishallinnointiorganisaatioiden tarjoamien rajat ylittävien palvelujen tarvittava vähimmäislaatu erityisesti niiden edustaman teosvalikoiman avoimuuden ja oikeuksien käyttöön liittyvien rahavirtojen täsmällisyyden suhteen. Niillä olisi otettava käyttöön kehys, joka helpottaa musiikkiteosvalikoimien ja oikeuksien vapaaehtoista yhdistämistä ja sitä kautta vähentää niiden lisenssien määrää, jotka käyttäjä tarvitsee palvelun harjoittamiseksi usean maan alueella käyttäen useita teosvalikoimia. Säännösten myötä yhteishallinnointiorganisaation olisi voitava pyytää toista organisaatiota edustamaan teosvalikoimaansa usean maan alueella, kun se ei voi tai halua täyttää vaatimuksia itse. Pyynnön vastaanottava organisaatio olisi velvoitettava hyväksymään pyyntö edellyttäen, että se jo yhdistää teosvalikoimia ja myöntää tai tarjoaa usean valtion alueen kattavia lisenssejä. Laillisten verkkomusiikkipalvelujen kehittäminen unionissa tukisi myös verkossa tapahtuvien tekijänoikeuden loukkauksien torjuntaa.

(41)

Tehokkaan ja avoimen lisensiointiprosessin, käyttäjien raporttien myöhemmän käsittelyn ja niihin liittyvän palveluntarjoajien laskutuksen kannalta ja oikeudenhaltijoille kuuluvien määrien jakamisen kannalta on erityisen tärkeää, että saatavilla on täsmällistä ja kattavaa tietoa musiikkiteoksista, oikeudenhaltijoista ja oikeuksista, joita kukin yhteishallinnointiorganisaatio on valtuutettu edustamaan tietyllä alueella. Sen vuoksi usean valtion alueen kattavia musiikkiteosten lisenssejä myöntävien yhteishallinnointiorganisaatioiden olisi voitava käsitellä nämä yksityiskohtaiset tiedot nopeasti ja täsmällisesti. Tämä edellyttää, että käytössä on usealla alueella lisensioitujen oikeuksien omistusta koskevat tietokannat, joiden sisältämien tietojen perusteella voidaan tunnistaa teokset, oikeudet ja oikeudenhaltijat, joita yhteishallinnointiorganisaatio on valtuutettu edustamaan, ja alueet, jotka valtuutus kattaa. Kaikki näitä tietoja koskevat muutokset olisi otettava huomioon ilman aiheetonta viivytystä, ja tietokantoja olisi päivitettävä jatkuvasti. Tietokantojen avulla pitäisi myös voida helpommin verrata teostietoja tietoihin äänitteestä tai muusta tallenteesta, jolle teos on tallennettu. On myös tärkeää varmistaa, että mahdolliset käyttäjät ja oikeudenhaltijat sekä yhteishallinnointiorganisaatiot saavat käyttöönsä tiedot, joita ne tarvitsevat organisaation edustaman teosvalikoiman sisällön tunnistamiseksi. Yhteishallinnointiorganisaatioiden olisi voitava ryhtyä toimenpiteisiin tietojen oikeellisuuden ja eheyden suojelemiseksi, niiden jälleenkäytön valvomiseksi tai kaupallisesti arkaluonteisten tietojen suojelemiseksi.

(42)

Usean valtion alueen kattavia musiikkiteosten lisenssejä myöntävät yhteishallinnointiorganisaatiot olisi velvoitettava päivittämään tarpeen mukaan tietokantojaan jatkuvasti ja viipymättä, jotta voidaan varmistaa, että niiden käsittelemät musiikkiteosvalikoimaa koskevat tiedot ovat mahdollisimman täsmällisiä. Näiden organisaatioiden olisi otettava käyttöön helppokäyttöiset menettelyt, joiden avulla verkkopalvelujen tarjoajat sekä oikeudenhaltijat ja muut yhteishallinnointiorganisaatiot voivat ilmoittaa niille mahdollisista epätarkkuuksista organisaatioiden tietokantojen tiedoissa, jotka koskevat niiden omistamia tai määräysvallassa olevia teoksia, mukaan lukien oikeudet – joko kokonaan tai osittain – ja alueet, joiden osalta ne ovat valtuuttaneet kyseisen yhteishallinnointiorganisaation toimimaan, vaarantamatta kuitenkaan yhteishallinnointiorganisaation hallussa olevan tiedon todenmukaisuutta ja eheyttä. Koska Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY (6) annetaan jokaiselle rekisteröidylle oikeus saada virheelliset tai puutteelliset tiedot oikaistuiksi, poistetuiksi tai suojatuiksi, myös tässä direktiivissä olisi varmistettava, että usean valtion alueen kattaviin lisensseihin liittyvät oikeudenhaltijoita tai muita yhteishallinnointiorganisaatioita koskevat virheelliset tiedot korjataan ilman aiheetonta viivytystä. Yhteishallinnointiorganisaatioilla olisi myös oltava valmiudet käsitellä sähköisesti teosten rekisteröinnit ja oikeuksien hallinnointia koskevat valtuutukset. Koska automatisaatio on tärkeää nopean ja tehokkaan tiedonkäsittelyn kannalta, yhteishallinnointiorganisaatioiden olisi huolehdittava siitä, että oikeudenhaltijat voivat käyttää sähköisiä välineitä tietojen jäsennetyssä toimittamisessa. Yhteishallinnointiorganisaatioiden olisi mahdollisuuksien mukaan varmistettava, että näissä sähköisissä välineissä otetaan huomioon asiaankuuluvat kansainvälisellä tai unionin tasolla kehitetyt vapaaehtoiset alan standardit tai käytännöt.

(43)

Musiikin käyttöä, myyntiraportointia ja laskutusta koskevilla alan standardeilla on olennainen merkitys yhteishallinnointiorganisaatioiden ja käyttäjien välisen tiedonvaihdon tehostamisessa. Lisenssien käytön seurannassa olisi noudatettava perusoikeuksia, joita ovat muun muassa oikeus yksityis- ja perhe-elämän kunnioitukseen ja oikeus henkilötietojen suojaan. Sen varmistamiseksi, että tehokkuuden lisäys nopeuttaa tilinpitomenettelyjä ja viime kädessä korvausten maksamista oikeudenhaltijoille, yhteishallinnointiorganisaatiot olisi velvoitettava laskuttamaan palveluntarjoajia ja jakamaan oikeudenhaltijoille kuuluvat määrät viipymättä. Jotta tämä vaatimus tuottaisi tulosta, käyttäjien olisi viipymättä raportoitava yhteishallinnointiorganisaatioille täsmällisesti teosten käytöstä. Yhteishallinnointiorganisaatioita ei pitäisi velvoittaa hyväksymään raportointia käyttäjäkohtaisissa esitysmuodoissa, jos saatavilla on laajalti käytettyjä alan standardeja. Yhteishallinnointiorganisaatioita ei pitäisi estää ulkoistamasta palveluja, joita musiikkiteosten verkko-oikeuksien usean valtion alueen kattavien lisenssien myöntämiseen liittyy. Tukitoimintojen yhteiskäytön tai yhdistämisen olisi autettava organisaatioita parantamaan hallinnointipalveluja ja järkeistämään tiedonhallintavälineisiin tehtäviä investointeja.

(44)

Musiikkiteosvalikoimien yhdistäminen usean valtion alueen kattavaa lisensiointia varten helpottaa lisensiointiprosessia ja tuomalla kaikki teosvalikoimat markkinoille usean valtion alueen kattavaa lisensiointia varten edistää kulttuurista monimuotoisuutta ja vähentää niiden järjestelytoimien määrää, jotka verkkopalvelujen tarjoajan on suoritettava palvelujen tarjoamiseksi. Teosvalikoimien yhdistämisen olisi helpotettava uusien verkkopalvelujen kehittämistä ja myös vähennettävä kuluttajien maksettavaksi siirrettäviä järjestelytoimien kustannuksia. Sen vuoksi yhteishallinnointiorganisaatioita, jotka eivät halua tai voi myöntää usean valtion alueen kattavia lisenssejä suoraan omaan musiikkiteosvalikoimaansa, olisi kannustettava antamaan vapaaehtoisesti muiden yhteishallinnointiorganisaatioiden tehtäväksi hallinnoida teosvalikoimaansa syrjimättömin perustein. Usean valtion alueen kattavaa lisensiointia koskevat yksinoikeussopimukset rajoittaisivat usean valtion alueen kattavia lisenssejä hakevien käyttäjien valinnanvaraa ja myös sellaisten yhteishallinnointiorganisaatioiden valinnanvaraa, jotka hakevat palveluja teosvalikoimansa hallinnoimiseksi usean maan alueella. Sen vuoksi kaikki usean valtion alueen kattavaa lisensiointia tarjoavien yhteishallinnointiorganisaatioiden väliset edustussopimukset olisi tehtävä ei-yksinomaisesti.

(45)

Yhteishallinnointiorganisaation jäsenten kannalta on erityisen tärkeää, että yhteishallinnointiorganisaatiot toimivat läpinäkyvin ehdoin hallinnoidessaan verkko-oikeuksia. Yhteishallinnointiorganisaatioiden olisi siksi annettava jäsenilleen riittävät tiedot keskeisistä sopimusehdoista, joiden mukaisesti jokin toinen yhteishallinnointiorganisaatio valtuutetaan edustamaan näiden jäsenten verkkomusiikkioikeuksia usean valtion alueen kattavaa lisensiointia varten.

(46)

On myös tärkeää velvoittaa usean valtion alueen kattavia lisenssejä myöntävät tai tarjoavat yhteishallinnointiorganisaatiot edustamaan sellaisten yhteishallinnointiorganisaatioiden teosvalikoimia, jotka päättävät olla edustamatta teosvalikoimiaan suoraan. Jotta varmistettaisiin, ettei tämä vaatimus ole kohtuuton eikä ylitä sitä mikä on välttämätöntä, edustamista koskevan pyynnön vastaanottava yhteishallinnointiorganisaatio olisi velvoitettava hyväksymään pyyntö ainoastaan siinä tapauksessa, että se rajoittuu sellaisiin verkko-oikeuksiin tai verkko-oikeuksien luokkiin, joita se itse edustaa. Lisäksi tätä vaatimusta olisi sovellettava ainoastaan teosvalikoimien yhdistämistä suorittaviin yhteishallinnointiorganisaatioihin, eikä sitä pitäisi soveltaa yhteishallinnointiorganisaatioihin, jotka tarjoavat usean valtion alueen kattavaa lisensiointia vain omassa teosvalikoimassaan. Sitä ei liioin pitäisi soveltaa yhteishallinnointiorganisaatioihin, jotka pelkästään yhdistävät saman teoksen oikeuksia voidakseen lisensioida yhdessä sekä oikeuden kappaleen valmistamiseen että oikeuden välittää teos yleisölle. Valtuutuksen antaneen yhteishallinnointiorganisaation oikeudenhaltijoiden etujen suojelemiseksi ja sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioiden pienillä ja vähemmän tunnetuilla teosvalikoimilla on pääsy sisämarkkinoille tasapuolisin ehdoin, on tärkeää, että valtuutuksen antaneen yhteishallinnointiorganisaation teosvalikoimaa hallinnoidaan samoin ehdoin kuin valtuutuksen saaneen yhteishallinnointiorganisaation teosvalikoimaa ja että se sisällytetään tarjouksiin, joita valtuutuksen saanut yhteishallinnointiorganisaatio osoittaa verkkopalvelujen tarjoajille. Valtuutuksen saaneen yhteishallinnointiorganisaation perimän hallinnointipalkkion olisi katettava tämän organisaation tekemät välttämättömät ja kohtuulliset investoinnit. Sopimukset, joilla yhteishallinnointiorganisaatio valtuuttaa toisen organisaation tai toisia organisaatioita myöntämään usean valtion alueen kattavia lisenssejä oman musiikkiteosvalikoimansa verkkokäyttöön, eivät saisi estää valtuutuksen antanutta yhteishallinnointiorganisaatiota myöntämästä edelleen sijoittautumisjäsenvaltionsa alueelle rajoittuvia lisenssejä omassa teosvalikoimassaan ja mahdollisissa muissa teosvalikoimissa, joita se voi olla valtuutettu edustamaan kyseisellä alueella.

(47)

Yhteishallinnointiorganisaatioiden tarjoamaa usean valtion alueen kattavaa lisensiointia koskevien sääntöjen tavoitteet ja tehokkuus vaarantuisivat huomattavasti, jos oikeudenhaltijat eivät pystyisi käyttämään usean valtion alueen kattaviin lisensseihin liittyviä oikeuksiaan, kun yhteishallinnointiorganisaatio, jonka haltuun ne ovat antaneet oikeutensa, ei myönnä tai tarjoa usean valtion alueen kattavia lisenssejä eikä myöskään halua valtuuttaa tähän toista yhteishallinnointiorganisaatiota. Tämän vuoksi on tärkeää huolehtia siitä, että oikeudenhaltijat voivat näissä olosuhteissa käyttää oikeutta myöntää verkkopalvelujen tarjoajien tarvitsemia usean valtion alueen kattavia lisenssejä joko itse tai yhden tai useamman toisen osapuolten välityksellä ja ottaa pois alkuperäiseltä yhteishallinnointiorganisaatiolta oikeutensa siinä määrin, kuin se on tarpeen verkkokäyttöä koskevaa usean valtion alueen kattavaa lisensiointia varten, ja jättää nämä oikeudet sille yhden maan alueen kattavaa lisensiointia varten.

(48)

Lähetystoimintaa harjoittavat yritykset tarvitsevat yleensä lisenssin paikalliselta yhteishallinnointiorganisaatiolta voidakseen lähettää musiikkiteoksia sisältäviä televisio- ja radio-ohjelmia. Tämä lisenssi rajoittuu usein lähetystoiminnan harjoittamiseen. Jotta nämä televisio- tai radiolähetykset voisivat olla saatavilla myös internetissä, musiikkiteosten käytölle tarvitaan verkko-oikeuslisenssi. Jotta voitaisiin helpottaa musiikin verkko-oikeuksien lisensiointia televisio- ja radiolähetysten samanaikaisiin ja viivästettyihin lähetyksiin internetissä, on tarpeen myöntää poikkeus säännöistä, joita muuten sovellettaisiin usean valtion alueen kattavaan musiikkiteosten verkko-oikeuksien lisensiointiin. Poikkeus olisi rajattava siihen, mikä on tarpeen televisio- tai radio-ohjelmien lähettämiseksi verkossa, sekä materiaaliin, jolla on selkeä ja toissijainen suhde alkuperäiseen lähetykseen ja joka on tuotettu esimerkiksi asianomaisen televisio- tai radiolähetyksen täydentämistä, esikatselua tai toistoa varten. Poikkeusta ei saisi käyttää siten, että se vääristää kilpailua muihin sellaisiin palveluihin nähden, jotka tarjoavat kuluttajille yksittäisiä musiikki- tai audiovisuaaliteoksia, eikä se saisi johtaa rajoittaviin käytäntöihin, kuten markkinoiden tai asiakkaiden jakamiseen, jotka olisivat SEUT 101 tai 102 artiklan vastaisia.

(49)

On tarpeen varmistaa, että tämän direktiivin nojalla annetut kansalliset säännökset pannaan täytäntöön tehokkaasti. Yhteishallinnointiorganisaatioiden olisi tarjottava jäsentensä käyttöön erityiset menettelyt valitusten käsittelyä varten. Näiden menettelyjen olisi oltava myös muiden kyseisen organisaation suoraan edustamien oikeudenhaltijoiden ja muiden sellaisten yhteishallinnointiorganisaatioiden käytössä, joiden puolesta se hallinnoi oikeuksia edustussopimuksen mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi voitava säätää, että yhteishallinnointiorganisaatioiden, niiden jäsenten, oikeudenhaltijoiden tai käyttäjien väliset riidat, jotka koskevat tämän direktiivin soveltamista, voidaan saattaa ratkaistaviksi nopeassa, riippumattomassa ja puolueettomassa vaihtoehtoisessa riitojenratkaisumenettelyssä. Erityisesti usean valtion alueen kattavaa musiikkiteosten verkko-oikeuksien lisensiointia koskevien sääntöjen vaikuttavuus voisi vaarantua, jos yhteishallinnointiorganisaatioiden ja niiden vastapuolten välisiä riitoja ei ratkaista nopeasti ja tehokkaasti. Näistä syistä on aiheellista huolehtia mahdollisuudesta helppokäyttöiseen, tehokkaaseen ja puolueettomaan tuomioistuinten ulkopuoliseen menettelyyn, kuten sovittelu- tai välimiesmenettelyyn, jossa voidaan ratkaista yhtäältä usean valtion alueen kattavia lisenssejä myöntävien yhteishallinnointiorganisaatioiden ja toisaalta verkkomusiikkipalvelujen tarjoajien, oikeudenhaltijoiden ja muiden yhteishallinnointiorganisaatioiden väliset riidat, rajoittamatta kuitenkaan oikeutta saattaa riita tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tässä direktiivissä ei säädetä, millä tavoin tällainen vaihtoehtoinen riidanratkaisu olisi järjestettävä eikä myöskään määritetä, minkä elimen tehtäviin se kuuluisi, kunhan taataan riidanratkaisun riippumattomuus, puolueettomuus ja tehokkuus. On myös aiheellista edellyttää, että jäsenvaltioilla on riippumattomat, puolueettomat ja tehokkaat riitojenratkaisumenettelyt, joista vastaavat teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaan lainsäädäntöön erikoistuneet elimet, tai tuomioistuimet, joiden avulla voidaan ratkaista yhteishallinnointiorganisaatioiden ja käyttäjien väliset voimassa oleviin tai ehdotettuihin lisensiointiehtoihin liittyvät tai sopimusrikkomusta koskevat kaupalliset kiistat.

(50)

Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön asianmukaiset menettelyt, joiden avulla voidaan seurata, noudattavatko yhteishallinnointiorganisaatiot tätä direktiiviä. Vaikka ei ole aiheellista rajoittaa tällä direktiivillä jäsenvaltioiden valtaa toimivaltaisten viranomaisten valinnan tai etukäteen tai jälkikäteen suoritettavan yhteishallinnointiorganisaatioiden valvonnan suhteen, olisi varmistettava, että viranomaiset pystyvät puuttumaan tätä direktiiviä sovellettaessa mahdollisesti esiin tuleviin ongelmiin tehokkaasti ja nopeasti. Jäsenvaltioita ei pitäisi velvoittaa perustamaan uusia toimivaltaisia viranomaisia. Lisäksi yhteishallinnointiorganisaation jäsenillä, oikeudenhaltijoilla, käyttäjillä, yhteishallinnointiorganisaatioilla ja muilla asianomaisilla olisi oltava mahdollisuus ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille toiminnasta ja tilanteesta, jossa ne katsovat yhteishallinnointiorganisaatioiden ja tapauksen mukaan käyttäjien rikkovan lakia. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että toimivaltaisilla viranomaisilla on valta määrätä seuraamuksia tai toteuttaa toimenpiteitä, jos tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi annettuja kansallisia lakeja ei ole noudatettu. Tässä direktiivissä ei säädetä seuraamusten tai toimenpiteiden tyypeistä, kunhan ne ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Nämä seuraamukset tai toimenpiteet voivat sisältää määräyksen erottaa piittaamattomasti toimineet johtajat, tarkastuksia yhteishallinnointiorganisaation tiloihin tai, jos elimelle on myönnetty toimintaa varten lupa, tämän luvan peruuttamisen. Direktiivi ei saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden ennakkolupa- ja valvontajärjestelmiin, mukaan lukien vaatimus yhteishallinnointiorganisaation edustavuudesta, kunhan nämä järjestelmät ovat unionin lainsäädännön mukaisia eivätkä haittaa tämän direktiivin täysimääräistä soveltamista.

(51)

Sen varmistamiseksi, että usean valtion alueen kattavaa lisensiointia koskevia vaatimuksia noudatetaan, niiden täytäntöönpanon seurannasta olisi annettava erityiset säännökset. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja komission olisi tehtävä yhteistyötä tätä tarkoitusta varten. Jäsenvaltioiden olisi avustettava toisiaan toimivaltaisten viranomaistensa välisellä tiedonvaihdolla yhteishallinnointiorganisaatioiden seurannan helpottamiseksi.

(52)

On tärkeää, että yhteishallinnointiorganisaatiot kunnioittavat kaikkien sellaisten oikeudenhaltijoiden, jäsenten, käyttäjien ja muiden yksilöiden oikeutta yksityisyyteen ja oikeutta henkilötietojen suojaan, joiden henkilötietoja ne käsittelevät. Direktiiviä 95/46/EY sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn, joka suoritetaan jäsenvaltioissa tässä direktiivissä tarkoitetuissa yhteyksissä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja erityisesti jäsenvaltioiden nimeämien riippumattomien viranomaisten valvonnassa. Oikeudenhaltijoille olisi annettava asianmukaiset tiedot heidän henkilötietojensa käsittelystä, näiden tietojen vastaanottajista, näiden tietojen tietokannassa pitämisen määräajoista ja siitä, millä tavalla oikeudenhaltijat voivat käyttää oikeuksiaan saada, oikaista tai poistaa itseään koskevia henkilötietoja direktiivin 95/46/EY mukaisesti. Erityisesti ainutkertaisia tunnisteita, jotka mahdollistavat henkilön epäsuoran tunnistamisen, olisi käsiteltävä mainitussa direktiivissä tarkoitettuina henkilötietoina.

(53)

Täytäntöönpanotoimenpiteitä koskevat säännökset eivät saisi vaikuttaa niiden toimivaltaisten kansallisten viranomaisten valtuuksiin, jotka jäsenvaltiot ovat direktiivin 95/46/EY mukaisesti asettaneet mainitun direktiivin täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten säännösten noudattamisen seuraamiseksi.

(54)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, tunnustettuja perusoikeuksia ja periaatteita. Riitojenratkaisua koskevat tämän direktiivin säännökset eivät saisi estää osapuolia käyttämästä perusoikeuskirjassa taattua oikeuttaan saattaa riita tuomioistuimen ratkaistavaksi.

(55)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita eli parantaa yhteishallinnointiorganisaatioiden jäsenten valmiuksia valvoa näiden organisaatioiden toimintaa, taata yhteishallinnointiorganisaatioiden riittävä avoimuus ja parantaa usean valtion alueen kattavaa musiikkiteosten tekijänoikeuksien lisensointia verkkokäyttöä varten, vaan ne voidaan laajuutensa ja vaikutustensa takia saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(56)

Tämän direktiivin säännökset eivät rajoita kilpailulainsäädännön soveltamista eivätkä muun muassa seuraavien alojen asiaankuuluvan lainsäädännön soveltamista: luottamuksellisuus, liike- ja ammattisalaisuus, yksityisyys, asiakirjojen julkisuus, sopimusoikeus, lainvalintaan ja tuomioistuinten toimivaltaan liittyvä kansainvälinen yksityisoikeus sekä työntekijöiden ja työnantajien yhdistymisvapaus ja järjestäytymisoikeus.

(57)

Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman (7) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

(58)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 (8) 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon 9 päivänä lokakuuta 2012,

a)

’yhteishallinnointiorganisaatiolla’ organisaatiota, joka on lakisääteisesti taikka siirron, lisenssin tai jonkin muun sopimusjärjestelyn nojalla valtuutettu ainoana tai pääasiallisena tarkoituksenaan hallinnoimaan tekijänoikeutta tai tekijänoikeuden lähioikeuksia useamman kuin yhden oikeudenhaltijan puolesta näiden oikeudenhaltijoiden yhteisen edun mukaisesti ja joka täyttää yhden tai molemmat seuraavista kriteereistä:

b)

’riippumattomalla hallinnointiyhteisöllä’ organisaatiota, joka on lakisääteisesti taikka siirron, lisenssin tai jonkin muun sopimusjärjestelyn nojalla valtuutettu ainoana tai pääasiallisena tarkoituksenaan hallinnoimaan tekijänoikeutta tai tekijänoikeuden lähioikeuksia useamman kuin yhden oikeudenhaltijan puolesta näiden oikeudenhaltijoiden yhteisen edun mukaisesti ja joka

c)

’oikeudenhaltijalla’ henkilöä tai yhteisöä, joka ei ole yhteishallinnointiorganisaatio ja jolla on hallussaan tekijänoikeus tai lähioikeus taikka jolla on oikeuksien hyödyntämistä koskevan sopimuksen tai lainsäädännön nojalla oikeus osuuteen tekijänoikeustuloista;

d)

’jäsenellä’ yhteishallinnointiorganisaation jäsenyysvaatimukset täyttävää ja jäseneksi hyväksymää oikeudenhaltijaa tai yhteisöä, joka edustaa oikeudenhaltijoita, mukaan lukien muut yhteishallinnointiorganisaatiot ja oikeudenhaltijoiden yhteenliittymät;

e)

’perussäännöllä’ yhteishallinnointiorganisaation perustamiskirjaa ja yhtiöjärjestystä, perussääntöä, perustamissääntöjä tai -asiakirjoja;

f)

’jäsenten yleiskokouksella’ yhteishallinnointiorganisaation elintä, johon jäsenet osallistuvat ja jossa he käyttävät äänioikeuttaan, riippumatta siitä, mikä organisaation oikeudellinen muoto on;

g)

’johtajalla’

h)

’tekijänoikeustuloilla’ yhteishallinnointiorganisaation oikeudenhaltijoiden lukuun keräämiä tuloja, jotka saadaan yksinoikeudesta, oikeudesta korvaukseen tai oikeudesta hyvitykseen;

i)

’hallinnointipalkkioilla’ määriä, jotka yhteishallinnointiorganisaatio perii, vähentää tai kuittaa tekijänoikeustuloista tai tekijänoikeustulojen sijoittamisesta mahdollisesti saadusta tulosta kattaakseen tekijänoikeuden ja lähioikeuksien hallinnoinnin kustannukset;

j)

’edustussopimuksella’ yhteishallinnointiorganisaatioiden välistä sopimusta, jolla jokin yhteishallinnointiorganisaatio valtuuttaa jonkin toisen yhteishallinnointiorganisaation hallinnoimaan edustamiaan oikeuksia, mukaan lukien 29 ja 30 artiklan nojalla tehdyt sopimukset;

k)

’käyttäjällä’ henkilöä tai yhteisöä, joka ei toimi kuluttajan ominaisuudessa ja joka toteuttaa toimia, jotka edellyttävät oikeudenhaltijoiden valtuutusta tai oikeudenhaltijoille suoritettavia korvauksia tai hyvityksiä;

l)

’teosvalikoimalla’ teoksia, joiden oikeuksia yhteishallinnointiorganisaatio hallinnoi;

m)

’usean valtion alueen kattavalla lisenssillä’ lisenssiä, joka kattaa useamman kuin yhden jäsenvaltion alueen;

n)

’musiikkiteosten verkko-oikeuksilla’ direktiivin 2001/29/EY 2 ja 3 artiklassa tarkoitettuja musiikkiteoksen tekijän oikeuksia, jotka tarvitaan verkkopalvelun tarjoamiseksi.

a)

yleiset periaatteet, joiden mukaisesti oikeudenhaltijoille kuuluvat määrät jaetaan;

b)

yleiset periaatteet sellaisten määrien käytöstä, jotka eivät ole jaettavissa;

c)

tekijänoikeustulojen ja tekijänoikeustulojen sijoittamisesta mahdollisesti saatavien tulojen yleiset sijoitusperiaatteet;

d)

tekijänoikeustuloista ja tekijänoikeustulojen sijoittamisesta mahdollisesti saatavista tuloista tehtäviä vähennyksiä koskevat yleiset periaatteet;

e)

sellaisten määrien käyttö, jotka eivät ole jaettavissa;

f)

riskinhallintaperiaatteet;

g)

kiinteän omaisuuden hankinnan, myynnin tai kiinnittämisen hyväksyminen;

h)

sulautumien ja yhteenliittymien, tytäryhteisöjen perustamisen sekä muiden yhteisöjen taikka niiden osuuksien tai oikeuksien hankinnan hyväksyminen;

i)

lainojen oton, lainojen myöntämisen tai lainoille myönnettävien vakuuksien hyväksyminen.

a)

jäsenyyden kesto;

b)

jäsenen saamat tai vielä saamatta olevat määrät,

a)

varmistetaan jäsenten asianmukainen ja tehokas osallistuminen yhteishallinnointiorganisaation päätöksentekoprosessiin; ja

b)

eri luokkiin kuuluvat jäsenet ovat tasapuolisesti ja tasapainoisesti edustettuina valtuutettujen kokouksessa.

a)

käyttää jäsenten yleiskokouksen sille siirtämiä valtuuksia, 8 artiklan 4 ja 6 kohdassa tarkoitetut valtuudet mukaan lukien;

b)

seurata 10 artiklassa tarkoitettujen henkilöiden toimintaa ja tehtävien suorittamista, myös jäsenten yleiskokouksen päätösten ja erityisesti 8 artiklan 5 kohdan a–d alakohdassa lueteltuja yleisten periaatteiden täytäntöönpanoa.

a)

mahdolliset intressit yhteishallinnointiorganisaatiossa;

b)

mahdollinen yhteishallinnointiorganisaatiolta edellisellä tilikaudella saatu palkka ja palkkiot, mukaan lukien eläkejärjestelmät, luontoisetuudet ja muuntyyppiset etuudet;

c)

mahdolliset oikeudenhaltijan ominaisuudessa yhteishallinnointiorganisaatiolta edellisellä tilikaudella saadut määrät;

d)

ilmoitus vallitsevista tai mahdollisista ristiriidoista henkilökohtaisten etujen ja yhteishallinnointiorganisaation etujen välillä tai niiden velvoitteiden välillä, joita henkilöllä on yhteishallinnointiorganisaatiota kohtaan ja toista luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä kohtaan.

a)

tekijänoikeustulot ja tekijänoikeustulojen sijoittamisesta mahdollisesti saatavat tulot ja

b)

mahdolliset omat varat ja näistä varoista, hallinnointipalkkioista ja muista toiminnoista saatavat tulot.

a)

mahdollisessa eturistiriitatapauksessa yhteishallinnointiorganisaatio varmistaa, että sijoitus tehdään pelkästään näiden oikeudenhaltijoiden edun mukaisesti;

b)

varat sijoitetaan siten, että varmistetaan koko sijoitussalkun suojaus, laadukkuus, likvidiys ja tuottavuus;

c)

varat hajautetaan riittävästi, jotta vältetään liiallinen riippuvuus jostakin yksittäisestä varojen lajista ja koko sijoitussalkun riskien kasautuminen.

a)

oikeudenhaltijat, joita se edustaa, tai oikeudenhaltijoita edustavat yhteisöt, jos tällaiset yhteisöt ovat yhteishallinnointiorganisaation jäseniä; ja

b)

kaikki yhteishallinnointiorganisaatiot, joiden kanssa se on tehnyt edustussopimuksia.

a)

teoksen tai muun aineiston nimi;

b)

oikeudenhaltijan nimi;

c)

asianomaisen kustantajan tai tuottajan nimi;

d)

kaikki muut saatavilla olevat olennaiset tiedot, jotka voisivat olla hyödyksi oikeudenhaltijaa tunnistettaessa.

a)

kaikki yhteystiedot, joita oikeudenhaltija on valtuuttanut yhteishallinnointiorganisaation käyttämään oikeudenhaltijan tunnistamiseksi ja tavoittamiseksi;

b)

oikeudenhaltijalle osoitetut tekijänoikeustulot;

c)

yhteishallinnointiorganisaation oikeudenhaltijalle kussakin hallinnoitavien oikeuksien luokassa ja käyttötyypissä maksamat määrät;

d)

kausi, jonka aikana oikeudenhaltijalle osoitettujen ja maksettujen määrien perustana oleva oikeuksien käyttö tapahtui, paitsi jos käyttäjien suorittamaan raportointiin liittyvät objektiiviset syyt estävät yhteishallinnointiorganisaatiota antamasta tätä tietoa;

e)

hallinnointipalkkioiden osalta tehdyt vähennykset;

f)

muihin tarkoituksiin kuin hallinnointipalkkioihin tehdyt vähennykset, mukaan lukien mahdolliset kansallisessa lainsäädännössä sosiaali-, kulttuuri- tai koulutuspalveluja varten vaadittavat vähennykset;

g)

mahdolliset oikeudenhaltijalle miltä tahansa kaudelta osoitetut vielä maksamattomat tekijänoikeustulot.

a)

osoitetut tekijänoikeustulot, yhteishallinnointiorganisaation edustussopimuksen nojalla hallinnoimien oikeuksien käytöstä kussakin hallinnoitavien oikeuksien luokassa ja käyttötyypissä oikeudenhaltijoille maksamat määrät sekä mahdolliset osoitetut miltä tahansa kaudelta vielä maksamattomat tekijänoikeustulot;

b)

hallinnointipalkkioiden osalta tehdyt vähennykset;

c)

edellä 15 artiklassa tarkoitetut, muihin tarkoituksiin kuin hallinnointipalkkioihin tehdyt vähennykset;

d)

tiedot edustussopimuksen kattamiin teoksiin ja muuhun aineistoon liittyvistä lisensseistä, jotka on myönnetty tai evätty;

e)

jäsenten yleiskokouksen tekemät päätökset siltä osin kuin ne ovat olennaisia edustussopimukseen perustuvan oikeuksien hallinnoinnin kannalta.

a)

sen edustamat teokset tai muu aineisto, sen suoraan tai edustussopimusten nojalla hallinnoimat oikeudet ja katetut alueet; tai

b)

jos teoksia tai muuta aineistoa ei voida määritellä yhteishallinnointiorganisaation toiminnan laajuuden takia, sen edustamien teosten tai sen edustaman muun aineiston tyypit, sen hallinnoimat oikeudet ja katetut alueet.

a)

sen perussääntö;

b)

sen jäsenyysehdot ja oikeuksien hallinnointia koskevan valtuutuksen lakkauttamisehdot, jos ne eivät sisälly perussääntöön;

c)

vakiomuotoiset lisenssisopimukset ja sovellettavat vakiotariffit alennuksineen;

d)

luettelo 10 artiklassa tarkoitetuista henkilöistä;

e)

sen soveltamat yleiset periaatteet, joiden mukaisesti oikeudenhaltijoille kuuluvat määrät jaetaan;

f)

sen soveltamat yleiset periaatteet, jotka koskevat hallinnointipalkkioita;

g)

sen soveltamat yleiset periaatteet, jotka koskevat tekijänoikeustuloista ja tekijänoikeustulojen sijoittamisesta mahdollisesti saatavista tuloista muihin tarkoituksiin kuin hallinnointipalkkioihin tehtäviä vähennyksiä, mukaan lukien sosiaali-, kulttuuri- ja koulutuspalveluita varten tehtävät vähennykset;

h)

luettelo sen tekemistä edustussopimuksista ja niiden yhteishallinnointiorganisaatioiden nimet, joiden kanssa nämä edustussopimukset on tehty;

i)

yleiset periaatteet sellaisten määrien käytöstä, jotka eivät ole jaettavissa;

j)

jäljempänä olevan 33, 34 ja 35 artiklan nojalla käytettävissä olevat valitus- ja riitojenratkaisumenettelyt.

a)

sillä on valmiudet yksilöidä täsmällisesti musiikkiteokset tai niiden osat, joita se on valtuutettu edustamaan;

b)

sillä on valmiudet yksilöidä täsmällisesti, joko kokonaan tai osittain, oikeudet ja niiden haltijat kaikilla asiaankuuluvilla alueilla jokaiselle sellaiselle musiikkiteokselle tai sen osalle, jota yhteishallinnointiorganisaatio on valtuutettu edustamaan;

c)

se käyttää oikeudenhaltijoiden ja musiikkiteosten yksilöintiin ainutkertaisia tunnisteita, joissa otetaan mahdollisimman pitkälle huomioon kansainvälisellä tai unionin tasolla kehitetyt vapaaehtoiset alan standardit ja käytännöt;

d)

se käyttää soveltuvia välineitä todetakseen ja korjatakseen viipymättä ja tehokkaasti epäjohdonmukaisuudet tiedoissa, jotka ovat muiden usean valtion alueen kattavia musiikkiteosten verkko-oikeuksien lisenssejä myöntävien yhteishallinnointiorganisaatioiden hallussa.

a)

edustetut musiikkiteokset;

b)

kokonaan tai osittain edustetut oikeudet; ja

c)

katetut alueet.

a)

ajanjakso, jonka aikana oikeudenhaltijoille kuuluvien määrien perustana oleva oikeuksien käyttö tapahtui, ja alueet, joilla tämä käyttö tapahtui;

b)

yhteishallinnointiorganisaation keräämät määrät, tekemät vähennykset ja jakamat määrät kustakin sellaisesta musiikkiteoksen verkko-oikeudesta, jota oikeudenhaltijat ovat valtuuttaneet yhteishallinnointiorganisaation edustamaan kokonaan tai osittain;

c)

yhteishallinnointiorganisaation oikeudenhaltijoiden puolesta keräämät määrät, tekemät vähennykset ja jakamat määrät kunkin verkkopalvelun tarjoajan osalta.

a)

nykyisen tai mahdollisen verkkopalvelujen tarjoajan kanssa 16, 25, 26 ja 27 artiklan soveltamisesta syntyvät riidat;

b)

yhden tai useamman oikeudenhaltijan kanssa 25, 26, 27, 28, 29, 30 ja 31 artiklan soveltamisesta syntyvät riidat;

c)

toisen yhteishallinnointiorganisaation kanssa 25, 26, 27, 28, 29 ja 30 artiklan soveltamisesta syntyvät riidat.

a)

III osaston vaatimukset täyttävien yhteishallinnointiorganisaatioiden lukumäärä;

b)

edellä olevan 29 ja 30 artiklan soveltaminen, mukaan lukien yhteishallinnointiorganisaatioiden näiden artiklojen nojalla tekemien edustussopimusten lukumäärä;

c)

usean valtion alueen kattavan lisensioinnin piiriin kuuluva osuus teosvalikoimista jäsenvaltioissa.

a)

tarkastella vaikutuksia, joita tämän direktiivin saattamisella osaksi kansallista lainsäädäntöä on yhteishallinnointiorganisaatioiden ja riippumattomien hallinnointiyhteisöjen toimintaan sisämarkkinoilla, ja tuoda esiin mahdollisia ongelmia;

b)

kuulla eri tahoja kaikista tämän direktiivin soveltamisesta aiheutuvista kysymyksistä;

c)

helpottaa tiedonvaihtoa asiaa koskevasta lainsäädännön ja oikeuskäytännön kehityksestä sekä asiaa koskevasta taloudellisesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta ja teknologisesta kehityksestä erityisesti teosten ja muun aineiston digitaalisten markkinoiden osalta.