Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on prosessi, jossa EU:n antamat direktiivit sisällytetään EU:n jäsenvaltioiden kansalliseen lainsäädäntöön.

Toisin kuin asetuksia ja päätöksiä, direktiivejä ei sovelleta suoraan kaikissa jäsenvaltioissa, vaan direktiivien säännösten sisällyttämiseksi kansalliseen lainsäädäntöön tarvitaan kansallisia lakeja. Jäsenvaltioiden on toteutettava nämä kansalliset toimenpiteet direktiivissä säädettyyn määräaikaan mennessä. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kansallisista täytäntöönpanotoimenpiteistään Euroopan komissiolle.

Komissio

• tutkii tiedot varmistaakseen, että jäsenvaltioiden toimenpiteet vastaavat direktiivin tavoitteita
• varmistaa, että siirretty laki on pantu täytäntöön ja annettuja määräaikoja on noudatettu.

Komissio voi saattaa asian Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi tapauksissa, joissa jäsenvaltio ei ole toteuttanut kansallisia toimenpiteitä direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä tai on toteuttanut toimenpiteitä, mutta komissio katsoo, että toimenpiteet eivät ole tyydyttäviä. Jos tuomioistuin on komission kanssa samaa mieltä rikkomisesta ja jäsenvaltio ei noudata tuomiota, tuomioistuin voi määrätä komission pyynnöstä uhkasakon tai kiinteämääräisen hyvityksen.

Jos jäsenvaltio ei ilmoita kansallisista täytäntöönpanotoimenpiteistään komissiolle määräajassa, komissio voi täsmentää jäsenvaltion maksaman kertakorvauksen tai uhkasakon määrän. Jos tuomioistuin vahvistaa, että rikkominen on tapahtunut ja että komission vahvistama määrä ei ylitä tuomioistuimen vahvistamaa määrää, maksuvelvoite tulee voimaan (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 260 artiklan 3 kohta).

KS. MYÖS

• Euroopan unionin tuomioistuin
• Direktiivi
• Euroopan komissio
• Euroopan unioni
• EU:n oikeus
• EU:n säädökset
• Jäsenvaltiot
• EU-lainsäädännön täytäntöönpano
• Euroopan unionin direktiivit (tiivistelmä)
• EU:n lainsäädännön rikkominen (tiivistelmä).