|
LAUSUNTO
|
|
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
|
|
Pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltäminen
|
|
_____________
|
|
Pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltäminen unionin markkinoilla
[COM(2022) 453 final]
|
|
|
|
REX/565
|
|
|
|
Yleisesittelijä: Thomas Wagnsonner
|
|
|
|
Lausuntopyyntö
|
Euroopan parlamentti, 06/10/2022
neuvosto, 12/10/2022
|
|
Oikeusperusta
|
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 ja 207 artikla
|
|
Komitean täysistunnon päätös
|
14/12/2022
|
|
|
|
|
Vastaava jaosto
|
”ulkosuhteet”
|
|
Hyväksyminen jaostossa
|
–
|
|
Hyväksyminen täysistunnossa
|
25/01/2023
|
|
Täysistunnon numero
|
575
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
196/1/4
|
1.Päätelmät ja suositukset
1.1ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen asetukseksi pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltämisestä unionin markkinoilla (COM(2022) 453 final)
, sillä kuten ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman 2020–2024
kohdan 1.4 alakohdassa j todetaan, taloudellisten, sosiaalisten, sivistyksellisten ja työntekijöiden oikeuksien edistäminen ja siten kaikkien pakkotyön ja hyväksikäytön muotojen poistaminen on ratkaisevan tärkeää.
1.2ETSK toteaa, että asetusehdotuksessa ei oteta asianmukaisesti huomioon hyväksikäytettäviksi niin Euroopan unionissa kuin sen ulkopuolella pakotettujen työntekijöiden näkökulmaa. Pakkotyötä tekevien työntekijöiden aseman vahvistamiseksi EU:n lainsäädännössä olisi harkittava asianmukaista korvausta uhreille. ETSK pitää ratkaisevan tärkeänä, että kaikki EU:n jäsenvaltiot ratifioivat pakollista työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) vuoden 1930 sopimuksen pöytäkirjan vuodelta 2014
.
1.3ETSK kannattaa asetuksen 2 artiklan a alakohdan määritelmää, joka perustuu ILO:n määritelmään pakkotyöstä. Tähän määritelmään sisältyvät ”kaikki työt tai palvelut”: pakkotyöllä kuljetettavat tavarat olisi sen vuoksi sisällytettävä komission ehdotukseen.
1.4ETSK panee merkille, että komissio mainitsee lasten pakkotyön ehdotetussa asetuksessa. Lapsityövoiman käytön lopettamisen nopeuttamiseksi asetuksen soveltamisalaan olisi sisällytettävä työhön pääsemiseksi vaadittavaa vähimmäisikää koskeva ILO:n yleissopimus (nro 138) vuodelta 1973
, ILO:n suositus nro 146
, lapsityön pahimpia muotoja koskeva ILO:n yleissopimus (nro 182) vuodelta 1999
ja ILO:n suositus nro 190
. ETSK huomauttaa, että tarvitaan vastaava EU:n lainsäädäntöaloite kaikkien muiden lapsityön muotojen torjumiseksi.
1.5ETSK suhtautuu myönteisesti kaikkien talouden toimijoiden osallistamiseen. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten suorittamien tutkimusten painopisteen olisi määräydyttävä talouden toimijoiden koon ja taloudellisten resurssien mukaan. Etusijalle olisi asetettava yritykset, joilla on suuri riski pakkotyön käyttöön, sekä suuret talouden toimijat.
1.6ETSK panee merkille, että ennen ehdotuksen esittämistä ei tehty vaikutustenarviointia, vaikka niitä on tehty muista aloitteista, kuten ehdotuksesta direktiiviksi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta. Ehdotetun asetuksen painopisteenä on tuonti- ja vientituotteiden kieltäminen, vapaaseen liikkeeseen luovutuksen keskeyttäminen ja haltuunotto tullissa tai satamissa, mikä johtaa uusiin menettelyihin. Arvioinnin olisi oltava tasapainoinen, ja siinä olisi otettava huomioon pakkotyön torjunnan hyödyt ja kustannukset.
1.7Järjestäytyneellä kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli kaikkien pakkotyön muotojen torjunnassa. Työmarkkinaosapuolilla on strategisesti hyvät edellytykset varmistaa institutionaalinen sitoutuminen ja kestävä kehitys. On ensiarvoisen tärkeää, että työmarkkinaosapuolet ja valtiosta riippumattomat järjestöt osallistetaan institutionaalisesti tähän lainsäädäntöön.
1.8Koska asetusehdotus liittyy ehdotettuun direktiiviin yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta, on selkiytettävä edelleen sitä, miten nämä kaksi säädöstä toimivat yhteen käytännössä. Euroopan komission olisi noudatettava yhtenäistä lähestymistapaa ja vältettävä epäjohdonmukaisuuksia.
1.9ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen antaa asetuksen 23 artiklan mukaisesti ohjeita, joilla yrityksiä autetaan tunnistamaan, ehkäisemään, lieventämään tai poistamaan pakkotyön riskejä toiminnassaan ja arvoketjuissaan. Tämä on erityisen tärkeää pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) kannalta. On hyvin tärkeää, että ohjeet julkaistaan heti asetuksen tultua voimaan.
1.10Euroopan komissiolla on oltava aktiivinen ja johtava rooli asetuksen 24 artiklassa ehdotetussa pakkotyöllä valmistettuja tuotteita torjuvassa unionin verkostossa, jotta voidaan tukea kansallisia viranomaisia asetuksen täytäntöönpanon valvonnassa ja varmistaa koordinointi niiden välillä. ETSK tähdentää, että riittävä rahoitus on avainasemassa, jotta voidaan luoda asianmukainen ja tehokas infrastruktuuri EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla pakkotyön torjumiseksi.
1.11ETSK huomauttaa, että 11 artiklassa ehdotettu tietokanta on kiellon keskeinen väline. Tietokannan rakenne on laadittava yksityiskohtia myöten. ETSK korostaa, että tarvitaan täsmällisiä ja avoimia riski-indikaattoreita, jotka perustuvat muun muassa tuotteen alkuperään ja komponentteihin sekä muihin merkityksellisiin tietoihin. Tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi tarvitaan yksityiskohtaisia tietoja tuotteesta, valmistajasta, maahantuojasta, alkuperästä ja komponenteista sekä tuotteessa ja sen komponenteissa käytetyistä resursseista ja mineraaleista. Tietokanta on pidettävä ajan tasalla, ja siihen on lisättävä uusia tietoja muun muassa tutkimusprosessien tuloksista.
1.12ETSK korostaa avoimuuden sekä yritysten, toimivaltaisten viranomaisten, järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja suuren yleisön avoimen tiedonsaannin merkitystä. ETSK ehdottaa, että tietokannan osana otetaan käyttöön vertailuanalyysijärjestelmä. Vertailuanalyysijärjestelmän ytimessä on alueita ja aloja koskeva luokitusjärjestelmä, jossa tiedot eritellään korkean ja vähäisen riskin tuoteryhmien, tuotteiden ja yritysten mukaan ja joka perustuu muun muassa asiantuntijoiden tietokantaan keräämiin tietoihin. ETSK painottaa, että on tärkeää antaa järjestäytyneelle kansalaisyhteiskunnalle, myös työmarkkinaosapuolille, mahdollisuus tarjota merkityksellistä tietoa.
1.13ETSK katsoo, että toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava oikeus ottaa tavarat haltuun EU:n rajalla heti, kun ne toteavat ehdotetun asetuksen 2 artiklan n alakohdan mukaisen perustellun huolen. ETSK ehdottaa, että talouden toimijoilla olisi erilaisia velvoitteita sen mukaan, luokitellaanko ne suuri- vai vähäriskisiksi. Lisäksi toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi keskitettävä työnsä tutkimuksen alkuvaiheessa tuotteisiin, jotka ovat yhteydessä suuren riskin alueisiin, yrityksiin ja/tai aloihin. Liikesalaisuudet on joka tapauksessa turvattava esimerkiksi käyttämällä soveltuvia luottamuksellisuuslausekkeita.
1.14Tutkimuksen alkuvaiheessa talouden toimijan on annettava asianmukaista huolellisuutta koskeva vakuutus, jos tuote on yhteydessä korkean riskin alueisiin, yrityksiin ja/tai aloihin. Ohjeissa (23 artikla) yksityiskohtaisesti esitettävien huolellisuusvaatimusten noudattamatta jättäminen sekä vaadittujen asianmukaista huolellisuutta koskevien vakuutusten toimittamatta jättäminen on katsottava perustelluksi huoleksi, joka johtaa tuotteen haltuunottoon ja tutkimuksen välittömään aloittamiseen.
1.15ETSK kehottaa Euroopan komissiota tutkimaan mahdollisuutta perustaa EU:n julkinen luokituslaitos ekologista ja sosiaalista kestävyyttä sekä liike-elämäyhteyksien ihmisoikeuksia varten. Tällaisen viraston olisi muiden tehtävien, kuten kansallisten toimivaltaisten viranomaisten teknisen tukemisen, ohella kehitettävä eurooppalaisia normeja asianmukaisen huolellisuuden järjestelmiä varten. Näillä normeilla voitaisiin edistää olennaisesti tasapuolisten toimintaedellytysten luomista, mikä on erityisesti eurooppalaisten yritysten edun mukaista.
1.16ETSK toteaa, että sanamuotojen on oltava paitsi selkeitä myös ymmärrettäviä oikeusvarmuuden ja ohjeiden yksinkertaisuuden takaamiseksi, jotta talouden toimijoiden, erityisesti pk-yritysten, hallinnollinen taakka pysyy hallittavalla tasolla. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on annettava teknistä tukea yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, kun nämä suunnittelevat asianmukaisen huolellisuuden järjestelmiään.
1.17ETSK painottaa, että asetuksen rikkomisesta on määrättävä yhtenäiset, EU:n laajuiset vähimmäisseuraamukset. Näin vältetään jäsenvaltioiden välinen kilpailu alhaisimmasta sääntelytasosta ja varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset.
1.18Euroopan komission olisi tehostettava ponnistelujaan sellaisten kansainvälisten rakenteiden luomiseksi, joiden avulla on tarkoitus ratkaista pakkotyöongelma. ETSK peräänkuuluttaa jälleen EU:n tukea sitovalle YK:n sopimukselle yritystoiminnasta ja ihmisoikeuksista sekä sitä, että harkitaan mahdollisuutta laatia ILO:n yleissopimus ihmisarvoisesta työstä toimitusketjuissa. Yhteistyö ja tietojenvaihto kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa on tärkeää asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi.
2.Lausunnon tausta
2.1Kansainvälinen työjärjestö (ILO) arvioi nykyajan orjuutta käsittelevässä tuoreessa julkaisussaan, että päivittäin noin 27,6 miljoonan ihmisen on tehtävä pakkotyötä. Pakkotyötä esiintyy maailman kaikilla alueilla, myös Euroopassa.
2.2Pakollista työtä koskevan vuoden 1930 ILO:n sopimuksen (nro 29)
mukaan pakollisella työllä tarkoitetaan ”kaikenlaista työtä tai palvelusta, jota jonkin rangaistuksen uhalla vaaditaan joltakin henkilöltä ja johon mainittu henkilö ei ole vapaaehtoisesti tarjoutunut”. Pakollista työtä koskevan sopimuksen pöytäkirjassa vahvistetaan tämä määritelmä (1 artiklan 3 kohta), joka käsittää kolme näkökohtaa:
·’Työllä tai palvelulla’ tarkoitetaan kaikentyyppistä työtä, jota tehdään minkä tahansa toiminnan yhteydessä millä tahansa toimialalla tai sektorilla, myös epävirallisessa taloudessa.
·’Rangaistuksen uhalla’ tarkoitetaan monenlaisia rangaistuksia, joilla joku pakotetaan työskentelemään.
·’Vapaaehtoisella tarjoutumisella’ tarkoitetaan työntekijän vapaata ja tietoista suostumusta ottaa työ vastaan ja vapautta lähteä milloin tahansa (tämä kattaa esimerkiksi henkilötodistuksen ei-vapaaehtoisen luovuttamisen kaltaiset kysymykset).
ILO luokittelee ILO:n sopimuksen nro 29, sopimuksen nro 29 pöytäkirjan vuodelta 2014
ja pakkotyön poistamista koskevan ILO:n sopimuksen nro 105
keskeisiksi ILO:n sopimuksiksi.
2.3ETSK huomauttaa, että useissa keskeisissä kansainvälisissä ja eurooppalaisissa sopimuksissa, kuten EU:n perusoikeuskirjan
5 artiklan 2 kohdassa ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen
4 artiklassa, kielletään pakkotyö. Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen
8 artiklassa määrätään, että ”[k]etään ei saa vaatia suorittamaan pakkotyötä tai muuta pakollista työntekoa”. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden
(erityisesti tavoitteen 8) saavuttamiseksi tarvitaan tehokkaita pakkotyöhön liittyviä välineitä. Euroopan sosiaalinen peruskirja
tarjoaa puitteet sosiaalisesti oikeudenmukaisille työoloille ja -ehdoille ja tasapuolisille sosiaalisille oikeuksille. ETSK korostaa, että on äärimmäisen tärkeää valvoa ihmisoikeuksien, myös työntekijöiden oikeuksien, noudattamista riippumatta mahdollisesta ristiriidasta sisämarkkinoiden neljän vapauden (tavaroiden, palvelujen, pääoman ja ihmisten vapaa liikkuvuus) kanssa.
2.4ETSK on tarkastellut aihetta suoraan asiakokonaisuuteen REX/395 kuuluvassa lausunnossaan aiheesta ”Pakkotyön torjunta Euroopassa ja muualla maailmassa: mikä on EU:n rooli? – ETSK:n panos vuonna 2014 pidettävään ILO:n konferenssiin”
ja käsitellyt sitä monissa muissa lausunnoissaan, joista mainittakoon muun muassa SOC/727
, INT/911
, INT/973
, REX/532
ja REX/518
.
2.5Pakkotyötä tekevien määrä kasvoi 2,7 miljoonalla vuosina 2016–2021. Viimeaikaiset kriisit, erityisesti covid-19-pandemia, ilmastokriisi ja lukuisat aseelliset konfliktit, viimeksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan, ovat aiheuttaneet tulonmenetyksiä ja lisänneet näin köyhyyttä, mikä on pahentanut pakkotyöongelmaa.
2.6ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen asetukseksi pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kieltämisestä unionin markkinoilla (COM(2022) 453 final). Pakkotyön torjumisen on oltava etusijalla EU:n ihmisoikeusagendassa osana EU:n sitoumusta edistää ihmisarvoista työtä maailmanlaajuisesti.
2.7Kuten ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman 2020–2024 kohdan 1.4 alakohdassa j todetaan, taloudellisten, sosiaalisten, sivistyksellisten ja työntekijöiden oikeuksien edistäminen ja näin ollen kaikkien pakkotyön ja hyväksikäytön muotojen poistaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta varmistetaan erityisesti EU:n maailmanlaajuinen johtajuus ihmisoikeuksien ja demokratian alalla. Ehdotettu asetus on ihmisarvoista työtä kaikkialla maailmassa koskevan komission tiedonannon
ohella yksi välineistä, joita tarvitaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja sosiaalisesti vastuullisten eurooppalaisten tuottajien kilpailukyvyn tukemiseksi sisämarkkinoilla ja muualla.
2.8ETSK korostaa, että on tärkeää luoda yhdenmukaistettu EU:n sääntelykehys tällä alalla. Ehdotetun asetuksen olisi oltava yhdessä yritysten käyttäytymistä ja asianmukaisen huolellisuuden prosesseja käsittelevän, komission yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta ehdottaman direktiivin
kanssa asianmukainen sääntelyväline, jolla varmistetaan johdonmukaisuus EU:n lainsäädännön – esim. asetuksen (EU) 2019/1020 – ja kansallisen lainsäädännön välillä. Asetuksella olisi myös täydennettävä toimia, joilla edistetään pakkotyön poistamista ja vastuullista liiketoimintaa koskevien kansainvälisten normien, kuten yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden
ja monikansallisia yrityksiä koskevien Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) toimintaohjeiden
, täytäntöönpanoa. Lisäksi monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa koskevaa ILO:n kolmikantaista periaatejulistusta
ja pakkotyön torjumista koskevaa ILO:n käsikirjaa työnantajille ja yrityksille
voidaan käyttää yritysten ja hallitusten tukena pakkotyön poistamisessa.
2.9Järjestäytyneellä kansalaisyhteiskunnalla on keskeinen rooli kaikkien pakkotyön muotojen torjunnassa. Erityisesti työmarkkinaosapuolilla on strategisesti hyvät edellytykset varmistaa institutionaalinen sitoutuminen ja kestävä kehitys. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että työmarkkinaosapuolet ja valtiosta riippumattomat järjestöt osallistetaan säädöksessä institutionaalisesti tulevaan täytäntöönpanoprosessiin toimitusketjun kaikilla tasoilla.
2.10Voittojen maksimoimiseen ihmisoikeuksien laiminlyönnin kustannuksella tähtäävä käytäntö on yksi pakkotyön suurimmista syistä. ETSK toteaa, että pakkotyön perimmäisiin syihin on puututtava nykyistä laajemmin. Ehdotettu asetus voi kuitenkin olla yksi tärkeä askel lisää maailmanlaajuisen perustan luomiseksi yhtäläisille toimintaolosuhteille.
3.Yleistä
3.1ETSK pitää tärkeänä, että ryhdytään tehokkaisiin toimenpiteisiin pakkotyön ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi EU:ssa ja sen ulkopuolella, tarjotaan uhreille suojelua ja mahdollisuus käyttää asianmukaisia ja tehokkaita oikeussuojakeinoja (esimerkiksi korvaus) sekä vaaditaan seuraamuksia pakkotyön teettämiseen syyllistyneille. ETSK tähdentää, että ensimmäinen askel tehokkaan täytäntöönpanon varmistamisessa on, että kaikki EU:n jäsenvaltiot ratifioivat ILO:n sopimuksen nro 29 vuoden 2014 pöytäkirjan (P029)
. EU:n on sovellettava sopimuksen nro 29 pöytäkirjassa esitettyjä suosituksia poliittisessa ja lainsäädännöllisessä työssään ja edistettävä kansainvälistä ratifiointiprosessia kaikin käytettävissä olevin välinein (esim. kauppasopimukset, kehitysyhteistyö, ihmisoikeusvuoropuhelu). Lisäksi järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden periaatteiden soveltamista koskevan ILO:n vuoden 1949 sopimuksen (nro 98)
ratifioinnin ja tehokkaan täytäntöönpanon maailmanlaajuinen edistäminen on keskeinen tekijä pakkotyön syiden torjunnassa.
3.2Yritysten huolellisuusvelvoitetta koskevien menettelyjen täytäntöönpano on tärkeä askel yritysvastuun periaatteen soveltamisessa tuotantoprosessissa läpi koko toimitusketjun. Huomion kohteena ovat näin tuotantoprosessit. Sekä tehokas soveltaminen että hallinnollisen taakan pitäminen hallittavissa olevalla tasolla erityisesti pk-yrityksille edellyttävät selkeästi määriteltyjä ja realistisia velvoitteita, jotka ovat yhteneviä ja johdonmukaisia komission jo esittämien säädösten, erityisesti yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta esitetyn aloitteen, kanssa. ETSK on tyytyväinen siihen, että tuontikiellossa, jolla täydennetään nykyistä ja suunniteltua sääntelykehystä, keskitytään tuotelinjaan.
3.3Tuotelinjaan keskityttäessä ei kuitenkaan oteta huomioon sitä, että pakkotyö on usein systeeminen malli, joka koskee tuottajan, valmistajan tai maahantuojan koko organisaatiota. ETSK painottaa, että vaikka pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tunnistaminen on tärkeä lähtökohta, pakkotyöhön ei pitäisi puuttua siiloittain. Asetukseen on nimenomaisesti pyrittävä sisällyttämään kaikki talouden toimijan tuotteet, sillä pakkotyö ei rajoitu yhteen tuotelinjaan laitoksessa.
3.4ETSK panee merkille, että ennen ehdotuksen esittämistä ei tehty vaikutustenarviointia, vaikka niitä on tehty muista aloitteista, kuten ehdotuksesta direktiiviksi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta. Ehdotetun asetuksen painopisteenä on tuonti- ja vientituotteiden kieltäminen, vapaaseen liikkeeseen luovutuksen keskeyttäminen ja haltuunotto tullissa tai satamissa, mikä johtaa uusiin menettelyihin. Arvioinnin olisi kuitenkin oltava tasapainoinen, ja siinä olisi otettava huomioon pakkotyön torjunnan hyödyt ja kustannukset.
3.5Koska ehdotusta direktiiviksi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta valmistellaan parhaillaan ja asetusehdotukseen niin ikään sisältyy ilmeisiä elementtejä, jotka koskevat huolellisuusvelvoitetta toimitusketjuissa, on selkiytettävä edelleen sitä, miten nämä kaksi säädöstä toimivat yhteen käytännössä. Euroopan komission olisikin noudatettava yhtenäistä lähestymistapaa ja vältettävä epäjohdonmukaisuuksia.
3.6ETSK toteaa, että ehdotuksessa on vakavia puutteita järjestelmälliseen pakkotyöhön puuttumisen osalta. Jotta ongelma voitaisiin ratkaista asianmukaisesti, selkeä menettely sellaisten alueiden ja alojen huomioon ottamiseksi, joilla katsotaan oleva suuri pakkotyön käytön riski, voisi vahvistaa merkittävästi mahdollisuutta puuttua tällä asetuksella valtion määräämän pakkotyön yleisyyteen (erityisesti EU:n toimitusketjuissa) ja pakottaa yritykset poistamaan sen.
3.7ETSK huomauttaa, että 11 artiklassa ehdotettu tietokanta on kiellon keskeinen väline. Tietokannan rakenne on kuitenkin laadittava yksityiskohtia myöten. ETSK korostaa, että tarvitaan selkeästi määriteltyjä, täsmällisiä, avoimia ja tarkkoja riski-indikaattoreita, jotka perustuvat muun muassa tuotteen alkuperään ja komponentteihin sekä muihin merkityksellisiin tietoihin. Tietokanta on pidettävä ajan tasalla, ja siihen on lisättävä uusia tietoja muun muassa tutkimusprosessien tuloksista.
3.8ETSK korostaa avoimuuden sekä yritysten, toimivaltaisten viranomaisten, järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja suuren yleisön avoimen tiedonsaannin merkitystä. ETSK ehdottaakin, että tietokannan osana otetaan käyttöön vertailuanalyysijärjestelmä, joka on samanlainen kuin Euroopan komission ehdotuksessa asetukseksi tiettyjen metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen liittyvien hyödykkeiden ja tuotteiden asettamisesta saataville unionin markkinoilla ja viennistä unionin ulkopuolelle (COM(2021) 706 final). Vertailuanalyysijärjestelmän ytimessä on alueita ja aloja koskeva luokitusjärjestelmä, jossa tiedot eritellään korkean ja vähäisen riskin tuoteryhmien, tuotteiden ja yritysten mukaan ja joka perustuu muun muassa asiantuntijoiden tietokantaan keräämiin tietoihin. ETSK painottaa lisäksi, että on tärkeää antaa järjestäytyneelle kansalaisyhteiskunnalle, myös työmarkkinaosapuolille, mahdollisuus tarjota merkityksellistä tietoa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että kolmansien maiden kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat helposti tarjota merkityksellistä tietoa pakkotyöstä. Tiivis yhteistyö EU:n pysyvien edustustojen, YK:n toimistojen (myös ILO:n toimistojen), äskettäin perustetun pakkotyötä käsittelevän ILO:n seurantakeskuksen ja sen tietokannan sekä muiden pakkotyökysymyksen parissa työskentelevien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, kuten Delta 8.7:n, kanssa on ratkaisevan tärkeää merkityksellisten tietojen keräämiseksi.
3.9Ehdotetun asetuksen keskeinen elementti on se, että toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on omasta aloitteestaan tai saamiensa tietojen perusteella aloitettava tutkimus, kun niillä on perusteita epäillä, että tiettyjä tavaroita on valmistettu pakkotyöllä. ETSK katsoo, että toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla olisi oltava oikeus ottaa tavarat haltuun EU:n rajalla heti, kun ne havaitsevat, että asiaan liittyy 2 artiklan n alakohdan mukainen perusteltu huoli. Yhdysvaltojen tulliviranomaiset käyttävät jo samankaltaista toimintatapaa pysäytysmääräysten (Withhold Release Orders) muodossa. ETSK ehdottaa, että talouden toimijoilla olisi erilaisia velvoitteita sen mukaan, luokitellaanko ne suuri- vai vähäriskisiksi.
3.10Kun kyseessä on suuri riski, asianmukaisen huolellisuuden järjestelmän on oltava pakollinen, ja siihen on sisällyttävä tietojen kerääminen, riskinarviointi ja riskien vähentäminen samaan tapaan kuin järjestelmässä, josta säädetään metsäkatoa aiheuttamattomia tuotteita koskevassa asetuksessa, mutta joka mukautetaan pakkotyötä koskevan ehdotuksen tarpeisiin. Sen vuoksi tarvitaan yksityiskohtaisia tietoja tuotteesta, valmistajasta, maahantuojasta, alkuperästä ja komponenteista sekä tuotteessa ja sen komponenteissa käytetyistä resursseista ja mineraaleista osana toimitusketjun kartoitusta ja siihen liittyvää tietojen julkistamista, mikä on olennainen edellytys sen määrittämiseksi, missä arvoketjun osassa pakkotyötä ilmenee. Pk-yritysten tilanne huomioon ottaen olisi sovellettava yksinkertaistettua asianmukaisen huolellisuuden velvoitetta, joka rajoittuu merkityksellisten tietojen keräämiseen. Lisäksi kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi keskitettävä alustavat tutkimuksensa tuotteisiin, jotka ovat yhteydessä suuren riskin alueisiin, yrityksiin ja/tai aloihin. Liikesalaisuudet on joka tapauksessa turvattava esimerkiksi käyttämällä soveltuvia luottamuksellisuuslausekkeita.
3.11Tutkimuksen alkuvaiheessa talouden toimijan on annettava asianmukaista huolellisuutta koskeva vakuutus, jos tuote on yhteydessä korkean riskin alueisiin, yrityksiin ja/tai aloihin. Ohjeissa (23 artikla) yksityiskohtaisesti esitettävien huolellisuusvaatimusten noudattamatta jättäminen sekä vaadittujen asianmukaista huolellisuutta koskevien vakuutusten toimittamatta jättäminen on katsottava perustelluksi huoleksi, joka johtaa tuotteen haltuunottoon ja tutkimuksen välittömään aloittamiseen. Vähäriskisiin alueisiin, yrityksiin ja/tai aloihin yhteydessä olevien tuotteiden osalta talouden toimijat vapautetaan pakollisesta huolellisuusvelvoitteesta, ja menettely on toteutettava Euroopan komission ehdotuksen mukaisesti. Yhteistyön vastuuttoman katkaisemisen välttämiseksi ETSK kuitenkin korostaa, ettei huolellisuusvelvoitetta pitäisi käyttää suojakilpenä, jonka avulla estetään tutkimuksen aloittaminen.
3.12ETSK huomauttaa, että asianmukainen noudattamisen valvonta voidaan varmistaa vain, jos EU:n jäsenvaltiot osoittavat riittävästi rahoitusta ja resursseja toimivaltaisille kansallisille viranomaisilleen. Euroopan komissio on jo todennut, että tehokas noudattamisen valvonta vaarantuu huomattavasti silloin, kun kansallisilla tulliviranomaisilla ei ole riittävästi resursseja. Lisäksi toimivaltaisilla kansallisilla viranomaisilla olisi oltava riittävästi aikaa perusteellisen ja huolellisen tutkimuksen suorittamiseen.
3.13Kuten ILO:n tuoreessa, nykyajan orjuutta käsittelevässä julkaisussa todetaan, pakkotyön uhrien sosiodemografinen tausta on monimuotoinen. Haavoittuvassa asemassa olevilla yhteiskuntaryhmillä, kuten erityisesti siirtotyöläisillä, on suurempi pakkotyön riski. ETSK kehottaakin ottamaan huomioon siirtotyöläisten, kansalaisuudettomien henkilöiden ja lasten tilanteen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä sukupuolinäkökulmaan.
3.14ILO:n mukaan 160 miljoonaa lasta maailmassa on pakotettu tekemään työtä. Lapsityön tosiasiallinen poistaminen sisältyy ILO:n julistukseen työelämän perusperiaatteista ja ‑oikeuksista. EU:n sitoutuu lapsityövoiman käytön torjuntaan vahvistaessaan noudattavansa nollatoleranssia lapsityövoiman käyttöä kohtaan EU:n perusoikeuskirjan 32 artiklan, lasten oikeuksia koskevan EU:n strategian
ja ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman 2020–2024 kohdan 1.4 alakohdan c pohjalta. ETSK panee merkille, että Euroopan komissio mainitsee erikseen lasten pakkotyön ehdotetun asetuksen 2 artiklan a alakohdassa. Lapsityövoiman käytön lopettamisen nopeuttamiseksi asetuksen soveltamisalaan olisi kuitenkin sisällytettävä työhön pääsemiseksi vaadittavaa vähimmäisikää koskeva ILO:n yleissopimus (nro 138) vuodelta 1973, ILO:n suositus nro 146, lapsityön pahimpia muotoja koskeva ILO:n yleissopimus (nro 182) vuodelta 1999 ja ILO:n suositus nro 190. ETSK toteaa lisäksi, että tarvitaan vastaava EU:n lainsäädäntöaloite kaikkien muiden lapsityön muotojen torjumiseksi.
3.15ETSK toteaa, että asetusehdotuksessa ei oteta asianmukaisesti huomioon hyväksikäytettäviksi niin Euroopan unionissa kuin sen ulkopuolella pakotettujen työntekijöiden näkökulmaa. Pakkotyötä tekevien työntekijöiden aseman vahvistamiseksi EU:n lainsäädännössä olisi harkittava asianmukaista korvausta uhreille. Työntekijöiden edustajien, paikallisten ammattiliittojen, Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön (ITUC) ja työntekijöiden itsensä sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden olisi osallistuttava tutkimus- ja päätöksentekoprosesseihin sen varmistamiseksi, että asianomaisten työntekijöiden näkemykset ja edut otetaan huomioon kaikissa vaiheissa.
3.16Euroopan komission olisi tehostettava ponnistelujaan sellaisten kansainvälisten rakenteiden luomiseksi, joiden avulla on tarkoitus ratkaista pakkotyöongelma, ja yhdenmukaistettava toimia ja toimenpiteitä oikeusvarmuuden takaamiseksi kansainvälisellä tasolla. ETSK on lisäksi peräänkuuluttanut EU:n tukea sitovalle YK:n sopimukselle yritystoiminnasta ja ihmisoikeuksista sekä sitä, että harkittaisiin mahdollisuutta laatia ILO:n yleissopimus ihmisarvoisesta työstä toimitusketjuissa, kuten ETSK on jo todennut lausunnossa SOC/727
. Yhteistyö ja tietojenvaihto kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa on tärkeää asetuksen tavoitteiden asianmukaisen toteuttamisen varmistamiseksi.
3.17ETSK huomauttaa, että vahva ja kunnianhimoinen lainsäädäntö on olennaisen tärkeää pakkotyön torjumiseksi EU:ssa ja kaikissa sen kumppanimaissa. Sen vuoksi asetusehdotus on sovitettava yhteen erityisesti Yhdysvalloissa, Kanadassa ja muilla kehittyneillä ja kypsillä markkinoilla käytettävien määritelmien ja kriteerien kanssa (esim. Yhdysvaltojen Uyghur Forced Labor Prevention Act -laki ja tullitariffilaki sekä käsiteltävänä oleva laki pakkotyön ja lapsityön torjumisesta toimitusketjuissa), jotta vältetään epäjohdonmukaisuudet ja puututaan tehokkaasti pakkotyön ongelmaan maailmanlaajuisesti. On kuitenkin tärkeää, että EU:lla on pakkotyötapausten maailmanlaajuista todentamista varten tehokas institutionaalinen järjestelmä, jota yritysten on noudatettava. Ehdotuksella olisi pyrittävä kehittämään yhteisiä kansainvälisiä rakenteita pakkotyöhön puuttumiseksi, jotta voidaan lisätä yhdenmukaisuutta, oikeudellista selkeyttä ja oikeusvarmuutta kansainvälisellä tasolla erityisesti sen välttämiseksi, että EU:n yritykset joutuvat konfliktitilanteeseen ulkomaisen lainsäädännön kanssa.
3.18Koska pakkotyö on maailmanlaajuinen ongelma ja globaalit arvoketjut ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa, pakkotyön vastaista kansainvälistä yhteistyötä on edistettävä. ETSK korostaa, että vahva yhteistyö ja tietojenvaihto kolmansien maiden viranomaisten ja kansainvälisten organisaatioiden, erityisesti ILO:n ja YK:n, kanssa on olennaisen tärkeää kiellon asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi.
3.19Kentällä toimivilla EU:n pysyvillä ja muilla edustustoilla olisi oltava keskeinen rooli viestinnässä pakkotyön uhrien ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa. Niillä olisi myös oltava olennainen rooli YK:n ja ILO:n kanssa tehtävässä yhteistyössä arvokkaiden tietojen keräämiseksi ja jakamiseksi riskinarviointia varten (esimerkiksi pakkotyötä koskevien kansallisten tutkimusten käynnistämisen tai tukemisen yhteydessä), ja niiden olisi toimittava yhteistyökumppaneina käynnissä olevissa tutkimuksissa. Niiden olisi oltava ensimmäisenä yhteyspisteenä valituksia tehtäessä.
3.20Globalisaatioprosessi on vahvistanut maailmanlaajuisesti toimivien yritysten asemaa ja heikentänyt julkisten instituutioiden valtaa erityisesti globaalissa etelässä. ETSK pitää tärkeänä, että pakkotyön torjunta sisällytetään EU:n kauppa- ja kehitysyhteistyöpolitiikkaan. Vähemmän ja vähiten kehittyneissä maissa ensisijaisena tavoitteena olisi oltava paikallisten työvoimaviranomaisten aktiivinen tukeminen. ETSK painottaa, että tässä lainsäädännössä olisi kohdeltava kaikkia maita yhdenvertaisesti, ja varoittaa asettamasta vähemmän ja vähiten kehittyneitä maita suhteettoman epäedulliseen asemaan.
3.21ETSK on tyytyväinen ehdotuksen soveltamisalaan, joka kattaa kaikki talouden toimijat niiden koosta riippumatta. Viranomaisten tutkimusten painopisteen olisi kuitenkin määräydyttävä talouden toimijoiden koon ja taloudellisten resurssien mukaan. Etusijalle olisi siksi asetettava yritykset, joilla on suuri riski pakkotyön käyttöön, sekä suuret talouden toimijat. ETSK huomauttaa, että digitaalisten markkinoiden erityisluonne edellyttää erityiskohtelua tämän lainsäädännön täytäntöönpanon yhteydessä.
3.22ETSK käyttää hyväksi tämän säädöksen antamisen tarjoamaa tilaisuutta ja kehottaa Euroopan komissiota tutkimaan mahdollisuutta perustaa EU:n julkinen luokituslaitos ekologista ja sosiaalista kestävyyttä sekä liike-elämäyhteyksien ihmisoikeuksia varten, kuten ETSK on jo esittänyt lausuntonsa REX/518 kohdassa 3.11. Tällaisen viraston olisi kehitettävä eurooppalaisia normeja asianmukaisen huolellisuuden järjestelmiä varten. Näillä normeilla voitaisiin edistää olennaisesti tasapuolisten toimintaedellytysten luomista, mikä on erityisesti eurooppalaisten yritysten edun mukaista. Lisäksi viraston on laadittava pakolliset laatuvaatimukset yrityksille, jotka suorittavat tarkastuksia ja akkreditointiprosesseja tällaisille tarkastusyrityksille EU:ssa, sekä valvontajärjestelmä näiden yritysten säännöllisiä tarkastuksia varten.
3.23ETSK kehottaa nimeämään tai perustamaan jäsenvaltioihin toimivaltaisia kansallisia viranomaisia, joiden tehtävänä on akkreditoida yrityksiä, jotka suorittavat tarkastuksia ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden sekä liike-elämäyhteyksien ihmisoikeuksien alalla. Julkisen luokituslaitoksen on avustettava toimivaltaisia kansallisia viranomaisia tarjoamalla teknistä tukea ja koulutusta yrityksiä tukevien vastuuvelvollisuuteen ja asianmukaiseen huolellisuuteen liittyvien kansallisten järjestelmien täytäntöönpanemiseksi. ETSK toteaa, että ehdotetun asetuksen täytäntöönpanon osalta sanamuotojen on oltava paitsi selkeitä myös ymmärrettäviä oikeusvarmuuden ja ohjeiden yksinkertaisuuden takaamiseksi, jotta talouden toimijoiden, erityisesti pk-yritysten, hallinnollinen taakka pysyy hallittavalla tasolla niiden päivittäisessä toiminnassa. Sen vuoksi toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on annettava teknistä tukea yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, kun nämä suunnittelevat asianmukaisen huolellisuuden järjestelmiään (yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, monikansallisia yrityksiä koskevien OECD:n toimintaohjeiden sekä monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa koskevan ILO:n kolmikantaisen periaatejulistuksen mukaisesti).
4.Erityistä
4.1ETSK kannattaa 2 artiklan a alakohdan määritelmää, joka perustuu ILO:n laatimaan pakkotyön määritelmään, johon sisältyvät ”kaikki työt tai palvelut”. Pakkotyöllä kuljetettavat tavarat olisi sen vuoksi sisällytettävä ehdotukseen sekä määritelmän noudattamiseksi että sen vuoksi, että kuljetuspalvelut ovat olennainen osa tavaroiden toimitusketjua.
4.2Euroopan komissiolla on oltava vahva, aktiivinen ja johtava rooli 24 artiklassa ehdotetussa pakkotyöllä valmistettuja tuotteita torjuvassa unionin verkostossa, jotta voidaan tukea kansallisia viranomaisia asetuksen täytäntöönpanon valvonnassa ja varmistaa koordinointi niiden välillä. ETSK kehottaa komissiota luomaan tälle verkostolle selkeästi määritellyn rakenteen ja huolehtimaan riittävästä rahoituksesta, jotta se voi tukea EU:n jäsenvaltioita, kun ne keräävät tietoja ja hyödyntävät verkostoa jatkuvan tiedonkulun ylläpitämiseksi. Verkoston olisi koordinoitava toimia, kuten kansainvälisten tutkimusten suorittamista, ja tuettava tuontikieltojen täytäntöönpanoa. Lisäksi komission olisi harkittava mahdollisuutta suorittaa tutkimuksia itse, kuten se jo tekee kilpailun vastaisten käytäntöjen seurannan ja tutkinnan yhteydessä. ETSK kehottaa komissiota ottamaan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja erityisesti työmarkkinaosapuolet mukaan verkoston kaikkiin toimiin.
4.3ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen antaa 23 artiklan mukaisesti ohjeita, joilla yrityksiä autetaan tunnistamaan, ehkäisemään, lieventämään tai poistamaan pakkotyön riskejä toiminnassaan ja arvoketjuissaan. Komission tai muiden viranomaisten olisi lisäksi annettava selkeitä suosituksia siitä, miten pk-yrityksiä varten voidaan kehittää asianmukaisen huolellisuuden järjestelmiä ja siten tukea niitä erityisesti. ETSK kehottaa komissiota ottamaan järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan mukaan laadintaprosessiin ja julkaisemaan nämä ohjeet (11 ja 23 artikla) niin, että ne ovat helposti saatavilla mahdollisimman pian ja joka tapauksessa hyvissä ajoin ennen asetuksen voimaantuloa. Näin toimivaltaiset kansalliset viranomaiset, tulliviranomaiset ja yritykset voivat valmistautua säädöksen täytäntöönpanoon ja siihen liittyviin mahdollisiin vaikeuksiin.
4.4ETSK korostaa, että kansalliset toimivaltaiset viranomaiset tarvitsevat talouden toimijoiden suostumuksen tutkimusten suorittamiseen, kuten 5 artiklan 6 kohdassa todetaan. Tämä heikentää tutkimusprosessia ja luo porsaanreiän ehdotettuun asetukseen.
4.5ETSK painottaa, että asetuksen rikkomisesta on määrättävä yhtenäiset, EU:n laajuiset vähimmäisseuraamukset. Näin vältetään jäsenvaltioiden välinen kilpailu alhaisimmasta sääntelytasosta ja varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset. Olisi lisäksi hyödyllistä säätää komission velvollisuudesta raportoida säännöllisesti (esim. joka toinen vuosi) asetuksen soveltamisesta yksittäisissä jäsenvaltioissa.
4.6ETSK ilmaisee huolensa siitä, että asetuksen täytäntöönpanosta vastaavat kansalliset tulliviranomaiset (12 artikla). Tämä voi mahdollisesti johtaa tehottomuuteen täytäntöönpanossa, sillä kansallisten tullitoimipaikkojen välillä voi ilmetä eroja, mikä aiheuttaa epäjohdonmukaisuutta EU:n sisällä. Olisikin painotettava asianmukaista täytäntöönpanoa eri maissa ja varmistettava se institutionaalisesti. Kansallisille lainvalvontaviranomaisille on annettava selkeät ohjeet ja tarvittavat resurssit, joiden avulla ne voivat tehokkaasti seurata ehdotettua asetusta ja valvoa sen täytäntöönpanoa. Yrityksille olisi annettava teknistä tukea niiden auttamiseksi lainsäädännön noudattamisessa. Komitea katsoo, että EU tarvitseekin käsitteellisen viitekehyksen yhteistä riskinarviointia varten sekä selkeät suuntaviivat, joiden avulla vältetään hallinnon päällekkäisyys ja järkevöitetään menettelyjä mahdollisuuksien mukaan.
4.7Tutkimusprosessin määräaikojen osalta komitea katsoo, että asetetun määräajan, jonka kuluessa yritysten on toimitettava todisteita, on oltava pitempi kuin 15 päivää menettelyn alustavassa vaiheessa ja toiset 15 päivää tutkimuksen toisessa vaiheessa. Lisäksi yrityksille annettavan 30 päivän määräajan, jonka kuluessa ne voivat vetää takaisin tuotteita, jotka rikkovat asetusta, olisi oltava pidempi. Niin ikään on selvennettävä, miten markkinoilta poistaminen toteutetaan käytännössä, mukaan lukien tuotteiden hävittäminen tarvittaessa.
4.8Kuten asiakokonaisuuteen INT/973 kuuluvassa ETSK:n lausunnossa yritysten kestävästä hallinnoinnista
todetaan, ammattiliitot ja työntekijöiden edustajat tietävät hyvin, missä mahdollisia väärinkäytöksiä saattaa tapahtua. ETSK korostaakin, että on tärkeää ottaa Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ohella työntekijöiden edustajat ja paikalliset ammattiliitot mukaan asianmukaisen huolellisuuden prosessien laatimiseen (riskien kartoitus) ja niiden seurantaan (täytäntöönpano) sekä rikkomuksista ilmoittamiseen (varoitusmekanismit). ETSK kehottaa mainitsemaan 26 artiklan a kohdassa erikseen ammattiliitot ja työntekijöiden edustajat EU:ssa ja kolmansissa maissa.
4.9ETSK huomauttaa, että järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa olisi kuultava asetuksen 27 artiklassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten valmistelun yhteydessä.
Bryssel 25. tammikuuta 2023
Christa Schweng
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja
_____________