SOC/688
Vapaaehtoistoiminta – Kansalaiset Euroopan tulevaisuuden rakentajina
LAUSUNTO
”Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -jaosto
Vapaaehtoistoiminta – Kansalaiset Euroopan tulevaisuuden rakentajina
[oma-aloitteinen lausunto]
|
|
|
|
|
|
|
|
Yhteystiedot
|
soc@eesc.europa.eu
|
|
Hallintovirkamies
|
Sophie ZIMMER
|
|
Asiakirjan päivämäärä
|
30/11/2021
|
Esittelijä: Krzysztof Pater
|
Valmisteluryhmä
|
"vapaaehtoistoiminta – kansalaiset Euroopan tulevaisuuden rakentajina"
|
|
|
|
|
Puheenjohtaja
|
István Komoróczki (HU–I)
|
|
Esittelijä
|
Krzysztof PATER (PL–III) (66 art. – Séamus BOLAND)
|
|
|
|
|
Jäsenet
|
Giulia BARBUCCI (IT–II)
Lukáš CURYLO (CZ–III)
Antonio GARCÍA DEL RIEGO (ES–I) (66 art. – Patricia CÍREZ MIQUELEIZ)
Erika KOLLER (HU–II)
Kristina KRUPAVIČIENĖ (LT–II)
Lech PILAWSKI (PL–I)
Elena SINKEVIČIŪTĖ (LT–III)
|
|
|
|
|
Asiantuntija
|
Gabriella CIVICO (esittelijän asiantuntija, ryhmä III)
|
|
Täysistunnon päätös
|
25/03/2021
|
|
Oikeusperusta
|
työjärjestyksen 32 artiklan 2 kohta
oma-aloitteinen lausunto
|
|
Vastaava jaosto
|
”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus”
|
|
Hyväksyminen jaostossa
|
24/11/2021
|
|
Hyväksyminen täysistunnossa
|
DD/MM/YYYY
|
|
Täysistunnon nro
|
…
|
|
Äänestystulos
(puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)
|
…/…/…
|
1.Päätelmät ja suositukset
1.1ETSK toteaa, että päätöksentekijöiden on Euroopan tulevaisuudesta käytävässä keskustelussa otettava huomioon, että Euroopan tulevaisuutta muovaavat paitsi poliittiset päättäjät ja instituutiot sekä kansalaisjärjestöt myös miljoonat kansalaiset – vapaaehtoiset, jotka käyttävät päivittäin aikaansa ja energiaansa toimiakseen solidaarisesti yhteisen edun hyväksi kansalaisyhteiskunnan järjestöissä ja niiden ulkopuolella.
1.2Vapaaehtoistoimintaan osallistuu miljoonia Euroopan unionin kansalaisia, jotka toimivat solidaarisuudesta muita kohtaan yksin tai järjestäytyneissä rakenteissa (sekä epävirallisissa että virallisissa rakenteissa). Tämä liike edellyttää järjestelmällistä ja harkittua tukea sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla, koska sen vaikutus sosiaaliseen kehitykseen on moninkertainen mahdollisiin kustannuksiin nähden. ETSK toivoo, että tähän tukeen tehdään tulevina vuosina myönteisiä laadullisia muutoksia, joissa otetaan paremmin huomioon vapaaehtoisten merkitys Euroopan tulevaisuuden kannalta.
1.3ETSK kehottaa Euroopan komissiota toteuttamaan toimia ja julistamaan vuoden 2025 Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuodeksi, koska se olisi
·keino kunnioittaa miljoonia vapaaehtoisia, jotka ovat osoittaneet, että he ovat merkittävässä sosiaalisessa asemassa, erityisesti osallistuessaan viime kuukausina pandemian vaikutusten torjuntaan
·keino edistää edelleen ajatusta vapaaehtoistoiminnasta jäsenvaltioiden yhteiskunnissa, kannustaa enemmän ihmisiä osallistumaan vapaaehtoistoimintaan ja osoittaa, että tämä on osallistavaa ja yleismaailmallista toimintaa, johon osallistuu ihmisiä kaikista ryhmistä ja kaikista taustoista riippumatta heidän iästään tai yhteiskunnallisesta asemastaan
·tilaisuus vaihtaa kokemuksia ja taitotietoa jäsenvaltioiden viranomaisten välillä oikeudellisista ja poliittisista välineistä, joilla tuetaan vapaaehtoisten toimintaa
·keino kannustaa Euroopan komissiota laajentamaan ja luomaan uusia ohjelmia, jotka koskevat kaikenikäisiä vapaaehtoisia
·keino edistää ymmärrystä Euroopan ja sen kansalaisten tulevaisuuden kannalta merkittävistä hankkeista, tarjota objektiivista tietoa ja faktoja sekä torjua väärää ja yksipuolista tietoa.
1.4Vapaaehtoisten toiminnalla on todellista taloudellista arvoa (monissa maissa yli 2 prosenttia BKT:stä), ja heitä tarvitaan monilla yhteiskunnan osa-alueilla varmistamaan kansalaisten perustarpeet, kuten heidän turvallisuutensa. Vapaaehtoiset ovat ratkaisevassa asemassa kaikkien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon kannalta, ja he edustavat kaikkia yhteiskunta- ja ikäryhmiä. Tästä syystä ETSK katsoo, että on kohtuutonta rajoittaa EU:n tason ja EU:n rahoittamia vapaaehtoisten tukiohjelmia koskemaan vain nuoria.
1.5ETSK kehottaa vuonna 2013 antamaansa lausuntoon viitaten uudelleen Euroopan komissiota toteuttamaan päättäväisiä toimia sellaisten yksityiskohtaisten sääntöjen laatimiseksi, joiden avulla voidaan kerätä kaikista jäsenvaltioista vertailukelpoisia tietoja vapaaehtoistoiminnasta, ja korostaa, että ilman luotettavia tietoja on mahdotonta toteuttaa tehokasta toimintapolitiikkaa millään alalla.
2.Vapaaehtoistoiminnan käsite
2.1Termille ”vapaaehtoistoiminta” ei ole EU:n virallista määritelmää, mutta sen katsotaan yleisesti kattavan kaikki vapaaehtoistoiminnan muodot, sekä virallisen että epävirallisen toiminnan muodot, joihin henkilö osallistuu omasta valinnastaan ja jotka eivät tuota taloudellista hyötyä ja jotka edistävät yhteistä etua.
2.2Vapaaehtoistoiminnan määritelmä, jonka Kansainvälinen työjärjestö (ILO) julkaisi vuonna 2011 vapaaehtoistoiminnan mittaamista koskevassa oppaassaan, on yhdenmukainen vapaaehtoistoimintaa koskevan yleisen käsityksen kanssa. Tämän määritelmän mukaan vapaaehtoistoiminta tarkoittaa palkatonta ja vapaaehtoisesti tehtävää työtä eli aikaa, jonka yksilöt antavat palkatta tietylle toiminnalle oman kotitaloutensa ulkopuolella joko organisaation puitteissa tai suoraan muille ihmisille. Tätä määritelmää voidaan käyttää kansainvälisessä vertailevassa tutkimuksessa, jossa mitataan virallista vapaaehtoistoimintaa (jota nimitetään usein epäsuoraksi vapaaehtoistoiminnaksi) ja epävirallista vapaaehtoistoimintaa (josta ILO käyttää nimitystä direct volunteer work eli suora vapaaehtoistoiminta) erilaisissa kulttuurisissa ja oikeudellisissa järjestelmissä. ETSK huomauttaa, että ILO:n 19. kansainvälisen työvoimatilastoja käsittelevän konferenssin lokakuussa 2013 hyväksymässä työstä, työllisyydestä ja työvoiman vajaakäyttöä koskevista tilastoista laaditussa päätöslauselmassa Resolution concerning statistics of work, employment and labour underutilization (joka sisältää sellaisen uuden työvoiman määritelmän, jossa tehdään ero palkallisen ja palkattoman työn välillä, ja muutoksia työhön liittyvien tietojen keräämiseen) oli tarkoitus parantaa valmiuksia mitata vapaaehtoistoimintaa erillään muista palkattoman työn muodoista, kuten omassa kotitaloudessa asuvista henkilöistä huolehtiminen.
2.3Vapaaehtoistoimintaa koskevat analyysit perustuvat hyvin usein virallisen ja epävirallisen vapaaehtoistoiminnan erottamiseen toisistaan. Viralliseen vapaaehtoistoimintaan, joka kattaa jonkin järjestön puitteissa tapahtuvan toiminnan, osallistuvat organisoitujen (rakenteeltaan jäsentyneiden) elinten, kuten valtiosta riippumattomien järjestöjen, seurojen tai julkisten laitosten, kautta toimivat henkilöt. Epävirallisella vapaaehtoistoiminnalla tarkoitetaan palkatonta apua, jota yksittäiset ihmiset antavat omien kotitalouksiensa ulkopuolisille henkilöille tai läheisille, mutta ei virallisen organisaation puitteissa. ETSK pitää valitettavana, että apuaan tarjoavat henkilöt ja heidän avustamansa henkilöt eivät useinkaan pidä epävirallista vapaaehtoistoimintaa vapaaehtoistoimintana ja että tilanne on sama joidenkin EU:n jäsenvaltioiden vapaaehtoistoimintaa koskevissa oikeudellisissa puitteissa. Tämä on yksi syistä, joiden vuoksi vapaaehtoisten roolia aliarvioidaan nykyään.
2.4Vapaaehtoistoimintaa voidaan toteuttaa kausittaisesti jonkin tapahtuman johdosta tai katastrofiavun muodossa, esimerkiksi tulipalon tai tulvan jälkeen. Vapaaehtoistoiminta voi myös perustua pysyvämpään sitoumukseen. Sitä voidaan toteuttaa ”ihmisiin liittyvillä” aloilla, esimerkiksi sosiaali-, terveys-, koulutus- ja urheilualoilla, tai se voi koskea ympäristö- ja infrastruktuurihankkeita, kuten luonnonvarojen suojelu ja ennallistaminen tai julkisten puutarhojen hoito. Kausittaista vapaaehtoistoimintaa voidaan toteuttaa myös näissä yhteyksissä, mutta näillä aloilla tukeudutaan säännöllisemmin vapaaehtoistoimintaan osallistuviin vapaaehtoisiin.
2.5ETSK korostaa, että vapaaehtoistyötä Euroopassa koskevissa oikeudellisissa puitteissa olisi tuettava ja edistettävä laadukasta vapaaehtoistoimintaa, eikä niiden pitäisi luoda turhia esteitä vapaaehtoistoiminnalle. Esimerkiksi vapaaehtoistyöntekijän vakuutuksen, vapaaehtoistyösopimusten ja rikosrekisteritarkastusten kaltaiset vaatimukset olisi pantava huolellisesti täytäntöön siten, että ohjaavina periaatteina ovat laadukkuus ja saavutettavuus.
2.6ETSK huomautti vuonna 2013 laatimassaan lausunnossa, että ”tällä hetkellä saatavilla olevien, vapaaehtoistoimintaa koskevien tietojen perusteella ei ole mahdollista tehdä komission, Euroopan parlamentin, Eurooppa-neuvoston eikä ETSK:n asiakirjoissa toivottua analyysia. Nykyisin on mahdotonta seurata luotettavasti vapaaehtoistoiminnan taloudellista merkitystä tai sen panosta EU:n tason politiikkoihin. Ei ole mahdollista määrittää vapaaehtoistoimintaan käytettävää kokonaisaikaa tai sen rahallista arvoa eikä näin ollen arvioida, miten yleistä se on yleisluonteisilla taloudellisilla indikaattoreilla mitattuna; näistä mainittakoon kansallinen työllisyystilanne (kansallisessa taloudessa työskentelevien ihmisten määrä) ja BKT.” ETSK on myös kehottanut toteuttamaan valmistelutoimia, joiden pohjalta olisi ILO:n puite-ehdotuksen mukaisesti laadittava yksityiskohtaisia sääntöjä tutkimuksen toteuttamiseksi EU:ssa. ETSK pitää valitettavana, että Euroopan vapaaehtoistoiminnan arvon mittaamista koskevan yhteisen järjestelmän luomisen jälkeen ei ole saavutettu edistystä. Näin ollen komitea kehottaa jälleen Euroopan komissiota toimimaan päättäväisesti ETSK:n suositusten täytäntöönpanemiseksi ja korostaa, että ilman luotettavia tietoja on mahdotonta toteuttaa tehokasta toimintapolitiikkaa millään alalla.
2.6.1ETSK korostaa, että olisi yleisesti hyödyllistä parantaa tiedonkeruuta siten, että katettaisiin BKT:n ja taloudellisen arvon lisäksi myös muita tekijöitä ja mahdollistettaisiin esimerkiksi sellaisten seikkojen tarkastelu kuin vapaaehtoistoimintaan kuluva aika, vapaaehtoistyöntekijöiden ikä, sukupuoli, toiminta-alat ja yleisemmin yhteiskunnalle tuotettu lisäarvo, jota ilmentävät terveyden ja hyvinvoinnin, elämänlaadun ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden indikaattorit.
2.6.2Vain muutamissa kansallisissa tilastokeskuksissa on aloitettu ja tehty vapaaehtoistoimintaa koskevaa tutkimusta ILO:n menetelmän pohjalta, ja Puola on ainoa maa, jonka kansallinen tilastokeskus on jo toteuttanut tällaisen tutkimuksen kahdesti, vuosina 2011 ja 2016, ja vuoden 2022 alussa on suunnitelmien mukaan tarkoitus toteuttaa lisätutkimus. Vuonna 2011 tehdyssä tutkimuksessa vapaaehtoistoiminnan arvon laskettiin olevan noin 2,8 prosenttia BKT:stä ja vuonna 2016 tehdyssä tutkimuksessa sen arvon laskettiin olevan noin 1,2 prosenttia BKT:stä. Tämä merkittävä ero johtui tietyistä menetelmään tehdyistä muutoksista. Yksi niistä oli se, että vaikka vuonna 2011 kysymykset kattoivat vapaaehtoistoiminnan, jota vastaaja toteutti perheenjäsenten auttamiseksi mutta asui toisessa kotitaloudessa, vuonna 2016 tällaista toimintaa ei otettu huomioon. Toinen oli se, että vuoden 2011 kysymykset koskivat toimintaa koko vuoden 2010 ajalta, kun taas vuonna 2016 otettiin huomioon vain sellainen vapaaehtoistoiminta, jota oli toteutettu neljän viikon jakson aikana tutkimusta välittömästi edeltävällä ensimmäisellä neljänneksellä. Tämä esimerkki osoittaa selvästi, että vertailukelpoisia tietoja ei ole mahdollista saada kehittämättä EU:n tasolla Eurostatin käynnistämää yhteistä menetelmää.
2.7Vapaaehtoistoiminta tuottaa arvoa yksilöille, yhteisöille, ympäristölle, taloudelle ja laajemmin koko yhteiskunnalle yhtenä näkyvimmistä solidaarisuuden ilmentymistä. Sillä edistetään ja helpotetaan sosiaalista osallisuutta, rakennetaan sosiaalista pääomaa ja muutetaan yhteiskuntaa. Kukoistavan kansalaisyhteiskunnan kehittäminen sitoutuneine vapaaehtoisineen voi tarjota luovia ja innovatiivisia ratkaisuja yhteisiin haasteisiin. Vapaaehtoistoiminta edistää talouskasvua, ja siksi sitä on mitattava sekä taloudellisen että sosiaalisen pääoman osalta täsmällisesti ja kohdennetusti. Sillä on myös entistä suurempi rooli ympäristönsuojelussa, ja se on keskeinen opin lähde monille vapaaehtoistyöntekijöille. Tämän vuoksi julkisissa toimintapolitiikoissa, jotka on suunnattu suoraan vapaaehtoistyöntekijöiden tukemiseen, olisi myös otettava huomioon tarve luoda vapaaehtoistoimintaa tukeva infrastruktuuri, jolle myönnetään riittävä ja asianmukainen rahoitus tukitoimenpiteiden toteuttamiseksi, kuten koulutus- ja vakuutuskustannusten kattamiseksi.
3.Vapaaehtoistoiminta EU:n tasolla
3.1ETSK pitää valitettavana, että Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuoden 2011 (EYV2011) päätyttyä vapaaehtoistoiminta alkoi vähitellen poistua EU:n asialistalta. Virallisissa asiakirjoissa sitä näkyi vain satunnaisesti, kuten EU:n vapaaehtoisavun ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen perustamisen yhteydessä ja ensisijaisena aiheena Kansalaisten Eurooppa ‑ohjelmassa.
3.2ETSK korostaa, että jäsenvaltioissa on tutkittu vapaaehtoistoimintaa vain rajallisesti. Tutkimuksissa on katettu useita vapaaehtoistoimintaan liittyviä näkökohtia (esimerkiksi vapaaehtoistoimintaan osallistumisen taso, osallistujien demografinen profiili ja syyt, joiden vuoksi he osallistuvat vapaaehtoistoimintaan). Tätä tutkimusta ei voida käyttää EU:n laajuiseen analyysiin menetelmiin liittyvien lähestymistapojen johdonmukaisuuden puutteen vuoksi, mukaan lukien vapaaehtoistoiminnan määritelmän soveltamisala ja tutkimuspäivämäärien erot. Konsulttiyritys GHK:n Euroopan komission pyynnöstä vuonna 2010 laatima raportti on edelleen uusin saatavilla oleva kattava ja arvokas tietolähde sen tietojen vertailtavuuteen liittyvistä rajoituksista huolimatta.
3.2.1GHK:n raportti osoitti, että 22–23 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä EU:n kansalaisista osallistui vapaaehtoistoimintaan, joka määriteltiin henkilön omasta vapaasta tahdosta ja pääasiassa valtiosta riippumattoman järjestön puitteissa sekä taloudellista hyötyä tavoittelematta tapahtuvaksi toiminnaksi.
3.2.2Samalla raportissa todettiin, että menetelmään liittyvien erojen vuoksi tulosten poikkeama voi usein olla jopa 30–40 prosenttiyksikköä.
3.3Vuonna 2015 toteutetun tuloja ja elinoloja koskevan Eurostatin vuotuisen tutkimuksen Income and Living Conditions lisäkysymyksiin aiheesta Social/cultural participation and material deprivation (Sosiaalinen tai kulttuurinen osallisuus ja aineellinen puute) sisältyi joitakin vapaaehtoistoimintaa koskevia kysymyksiä. Tutkimuksesta saatujen tietojen perusteella on arvioitu, että noin 18,9 prosenttia EU:n kansalaisista osallistui viralliseen vapaaehtoistoimintaan ja noin 22,5 prosenttia epäviralliseen vapaaehtoistoimintaan, mikä vastaa GHK:n raportissa esitettyä EU:n kansalaisten osallistumistasoa.
3.4Huhtikuussa 2015 julkaistu Flash-eurobarometritutkimus ”Euroopan nuoriso” sisältää uusimmat saatavilla olevat tiedot 15–30-vuotiaiden nuorten EU:n kansalaisten toiminnasta. ETSK toteaa, että tämän tutkimuksen tietojen, jotka koskevat nuoria, ja muista tutkimuksista saatujen aikuisia EU:n kansalaisia koskevien tietojen samankaltaisuudet osoittavat selvästi, että kaikki ikäryhmät osallistuvat yhtä lailla vapaaehtoistoimintaan.
3.4.1”Euroopan nuoriso” ‑tutkimuksen mukaan 25 prosenttia EU:n nuorista on osallistunut organisoituun vapaaehtoistoimintaan 12:n viime kuukauden aikana, mutta osuus vaihtelee huomattavasti (10 prosentista 42 prosenttiin) yksittäisten maiden välillä.
3.4.2Samassa tutkimuksessa todetaan myös, että nuorten vapaaehtoistoiminnan painopisteitä on kaksi: hyväntekeväisyys, humanitaarinen apu ja kehitysapu (44 prosenttia) sekä koulutus ja urheilu (40 prosenttia). Nämä ovat myös yleisimpiä nuorten vapaaehtoistoiminnan aloja kussakin jäsenvaltiossa.
3.4.3Vastaajista 93 prosenttia ilmoitti, että he eivät ole koskaan osallistuneet vapaaehtoistoimintaan ulkomailla.
3.4.4Uusien Euroopan solidaarisuusjoukkojen, joiden toiminta kattaa nyt humanitaarisissa avustustilanteissa toteutettavan vapaaehtoistoiminnan (aiempi EU:n vapaaehtoisapu), olisi oltava riittävän vahvoja ja kattavia, jotta lisättäisiin nuorten vapaaehtoistoimintaa erityisesti muissa maissa sekä ohjelman puitteissa että sen ulkopuolella. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi myönnettävä tarvittavia varoja. Lisäksi olisi tutkittava mahdollisuutta laajentaa ohjelmaa tukemaan 30 vuotta täyttäneiden henkilöiden vapaaehtoistoimintaa tai vaihtoehtoisesti myönnettävä EU:n lisärahoitusta ikärajattoman rinnakkaisohjelman kehittämiseksi.
3.5Euroopan komissio julkaisi tammikuussa 2021 väestön ikääntymistä koskevan vihreän kirjansa, jossa korostettiin, että monet ikääntyneet ihmiset osallistuvat edelleen aktiivisella ja arvokkaalla panoksella yhteiskuntaan ja talouteen: 65–74-vuotiaista 20 prosenttia osallistui viralliseen vapaaehtoistoimintaan ja yli 75-vuotiaatkin osallistuivat toimintaan terveydentilansa mukaan.
3.6Euroopan unionin neuvosto julkaisi syyskuussa 2020 lopulliset päätelmät aiheesta ”Ikääntyneiden ihmisoikeudet, osallistuminen ja hyvinvointi digitalisaation aikakaudella”, joissa se muun muassa kehotti komissiota tarkastelemaan digitaalisen alustan perustamista työuran jälkeistä osallistumista ja vapaaehtoistoimintaa varten.
3.6.1Tällä alustalla ikääntyneille voitaisiin antaa tietoa vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta muissa maissa kuin heidän omassa kotimaassaan. Lisäksi sillä voitaisiin tiedottaa paikallisviranomaisille ja muille toimijoille siitä, miten ikääntyneet ihmiset otetaan mukaan vapaaehtoistoimintaan, ja antaa ohjausta ja tietoa ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita ikääntyneille soveltuvista vapaaehtoistyön mahdollisuuksista kaikkialla Euroopassa.
3.6.2ETSK tukee voimakkaasti sellaisen alustan perustamista, jonka avulla integroitaisiin nykyiset alustat ja vältettäisiin päällekkäiset toimenpiteet, ja korostaa, että ikääntyneiden vapaaehtoistoiminnalla on tärkeä rooli sekä heidän toimintansa tukemille henkilöille että itse vapaaehtoistyöntekijöille, koska se mahdollistaa heidän aktiivisuutensa työelämän ulkopuolella, millä on merkittävä myönteinen vaikutus heidän henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiinsa.
3.6.3ETSK huomauttaa, että nuorten Euroopan solidaarisuusjoukkojen ja ikääntyneiden vapaaehtoisten tukemiseksi ehdotetun alustan olisi luotava perusta kattavammalle ja monialaiselle eurooppalaiselle vapaaehtoistoimintaa koskevalle toimintapolitiikalle, jolla edistetään solidaarisuutta ja vastuuta sellaisten kaikenikäisten ihmisten osalta ja välillä, jotka edistävät vapaaehtoisesti panoksellaan Euroopan tulevaisuutta solidaarisuuden ja eurooppalaisten arvojen pohjalta.
3.6.4ETSK suosittelee, että tähän alustaan sisällytetään vaiheittain laajempia vapaaehtoisten ikäryhmiä ja että tämän lisäksi toteutetaan enemmän toimia, jotta vähennetään rajat ylittävän vapaaehtoistoiminnan esteitä, kuten julkisia etuuksia ja tukijärjestelmiä koskevien oikeuksien sekä oleskeluoikeuksien ja niihin liittyvien järjestelyjen, kuten matkapuhelin- ja verkkoyhteyssopimukset, menettäminen.
3.7Monet vapaaehtoiset eri puolilla Eurooppaa osallistuvat toimiin, jotka vastaavat Euroopan komission pitkäaikaisia EU:n hankkeita (ja jotka ovat erittäin tärkeitä Euroopan tulevaisuuden kannalta, esimerkiksi rokotukset, digitalisaatio, ilmastokysymykset, rahoitusuudistukset, ydinvoimakeskustelu, työmarkkinauudistukset jne.). Koska kansalaisten on saatava tosiasioihin perustuva ja puolueeton käsitys EU:n toimielinten keskeisistä ehdotuksista ennen kuin he voivat tukea niitä, ETSK kehottaa Euroopan komissiota tukemaan aktiivisesti vapaaehtoistyöntekijöiden toimintaa, joka voi auttaa saamaan kansalaisten tuen EU:n keskeisille hankkeille, muun muassa vähentämällä väärien ja yksipuolisten tietojen riskiä.
3.8Hankkeiden kiinteämääräisen ja kertasuoritteisen rahoituksen kasvun olisi mahdollistettava vapaaehtoisten panoksen tunnustaminen yhteisrahoitukseksi EU:n avustusten yhteydessä. Tämä ei kuitenkaan käytännössä toimi asianmukaisesti, koska vapaaehtoistyöntekijöiden ajallisia panoksia ei yleensä voida sisällyttää organisaatioiden kirjanpitoon. Lisäksi monet EU:n määrärahoja hallinnoivat virastot edellyttävät, että maksukuitit toimitetaan täysimääräisinä kiinteämääräisten ja kertasuoritteisten maksujen osalta, mikä on vastoin laskentamenetelmänä käytetyn rahoitusta koskevan lähestymistavan tarkoitusta ja henkeä. ETSK esittää uudelleen asiaa koskevat pyyntönsä, jotka on esitetty vuosina 2006 ja 2013 laadituissa lausunnoissa, ja pitää valitettavana, että niitä ei ole vielä pantu kaikilta osin täytäntöön. ETSK toteaa, että Euroopan neuvoston rahoitusohjelmissa on mekanismi, jonka avulla vapaaehtoistoiminnan kesto voidaan ottaa huomioon avustusten yhteisrahoituksena.
3.9ETSK tukee voimakkaasti Euroopan vapaaehtoistyön pääkaupunki ‑kilpailua, jonka eurooppalainen vapaaehtoistyökeskus käynnisti vuonna 2013 osana EYV2011:n perintöä ja jossa paikalliset vapaaehtoistoimintaa koskevat toimintapolitiikat ja käytännöt yhdistetään EU:hun liittyvään yhteyteen ja eurooppalaisiin arvoihin ja poliittisiin kehyksiin. ETSK kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä kannustamaan ja tukemaan aloitetta keskittyen erityisesti myös alueelliseen tasoon, jotta lähennetään kansalaisia ja EU:n päätöksentekijöitä ja osoitetaan EU:n tason tukea solidaarisuuteen perustuvalle toiminnalle ja aktiivisille kansalaisille, jotka edistävät panoksellaan Euroopan tulevaisuutta. ETSK kehottaa Euroopan komissiota tukemaan aktiivisesti sellaisten julkisen politiikan hyvien käytäntöjen levittämistä, joilla tuetaan vapaaehtoistoimintaa paikallistasolla, ja hyödyntämään erityisesti eurooppalaisen vapaaehtoispääkaupunkikilpailun ehdokkailta ja voittajilta saatuja esimerkkejä.
4.Vapaaehtoistoimintaan liittyvät suuntaukset
4.1ETSK huomauttaa, että meneillään olevat väestörakenteen muutokset vaikuttavat vapaaehtoistyöntekijöiden toimintaan tulevina vuosina.
4.1.1Euroopassa väestö vanhenee ja syntyvyys laskee. Tämä tarkoittaa, että saatavilla on enemmän osaavia vapaaehtoistyöntekijöitä pidemmäksi ajaksi, mutta myös enemmän ikääntyneitä, jotka tarvitsevat vapaaehtoistyöntekijöiden tukea eläessään pidempään. Syntyvyyden laskun myötä ei välttämättä ole saatavilla nuorempia ihmisiä vapaaehtoistoiminnan toteuttamiseksi, ja tarvitaan enemmän vertaishankkeita aikuisille ja vanhemmille vapaaehtoistyöntekijöille.
4.1.2Euroopan väestö on yhä monimuotoisempaa ja muuttuvampaa, ja sosiaalisen osallisuuden varmistamiseksi on toteutettava enemmän toimia. Jäsenvaltiot eivät voi kustantaa tätä kaikkea julkisin varoin, ja vaikka niillä olisi siihen varaa, kyse ei ole vain rahasta. Todellinen osallisuus edellyttää inhimillisempää ja enemmän solidaarisuuteen perustuvaa lähestymistapaa. Tätä varten tarvitaan vapaaehtoistyöntekijöitä, jotka toimivat solidaarisuudesta muita kohtaan. On toteutettava enemmän toimia yksinäisyyden torjumiseksi ja sosiaalipalvelujen tuen antamiseksi, kun perheet ovat hajautuneet eri maihin ja koko maanosaan. ETSK katsoo, että EU:n, jäsenvaltioiden ja paikallistason viranomaisten olisi varauduttava tähän ja että prosessin yhteydessä on luotava suotuisat edellytykset vapaaehtoistoiminnan laajentamiselle.
4.1.3Jäsenvaltioissa kannetaan vähemmän veroja ja talousarvioita alennetaan samalla, kun palvelujen kysyntä kasvaa. Eriarvoisuuden ja köyhyyden lisääntyminen johtaa suurempaan tarpeeseen väestön keskuudessa samalla, kun kansalaisyhteiskunnan järjestöjen rahoitusta vähennetään, vaikka niiden avulla ja vapaaehtoistyöntekijöiden tuella voitaisiin parantaa merkittävästi yksittäisten kansalaisten ja perheiden tilannetta. ETSK huomauttaa, että on saavutettava parempi tasapaino.
4.2ETSK korostaa, että meneillään olevat muutokset elämäntavoissa ja sosiaalista tunnustusta tuottavien toimien tyypeissä tai tarve kehittää uusia taitoja, joista voi olla ammatillista hyötyä nuoremmille sukupolville, voivat johtaa siihen, että kansalaisten kiinnostus vapaaehtoistoimintaan ja todelliset vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet eivät kohtaa ja että vapaaehtoistoiminnan taso voi näin ollen laskea huolimatta suuresta kysynnästä ja tarjonnasta. Ilmiötä on seurattava jatkuvasti, jotta toimintapolitiikkaan voidaan aikanaan tehdä muutoksia.
4.3On laajalti havaittavissa, että perinteisestä, säännöllisestä ja pitkäaikaisesta vapaaehtoistoiminnasta, joka perustuu suunniteltuihin ja pidemmän aikavälin sitoumuksiin, ollaan siirtymässä kausittaiseen vapaaehtoistoimintaan. Monet vapaaehtoistyöntekijät ovat valmiita toteuttamaan kausittaista toimintaa jopa yksittäisten tapahtumien yhteydessä mutta eivät halua tehdä pitkäaikaisia henkilökohtaisia sitoumuksia. Tämä suuntaus ilmenee sellaisen vapaaehtoismatkailun kasvuna, jossa ihmiset matkustavat erityisesti harjoittaakseen vapaaehtoistoimintaa tai hyödyntävät mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistoimintaan lomalla. On pyrittävä huolellisesti varmistamaan, että tällaisella vapaaehtoistoiminnalla vastataan todellisiin yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Jos vapaaehtoistoiminnasta voisi olla enemmän haittaa kuin hyötyä esimerkiksi lasten tai muiden haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden (kuten orpokodeissa olevien lasten) tapauksessa, se olisi kiellettävä.
4.4Toinen viime vuosina havaittu suuntaus on vapaaehtoistoiminta, jota toteuttavat välittäjät, kuten huolto- tai koulutuslaitokset, uskonnolliset järjestöt, perheissä toteutettavaa vapaaehtoistoimintaa välittävät järjestöt, paikalliset vapaaehtoiskeskukset ja työntekijät (yritykset). Nämä elimet auttavat vapaaehtoistyöntekijöitä löytämään paikan, jossa harjoittaa toimintaa, ja etsimään vapaaehtoisia suoraan sijoittavia järjestöjä. Näin tarjotaan tukea ihmisille, jotka ovat kiinnostuneita aloittamaan vapaaehtoistoiminnan. Riskinä on kuitenkin, että näiden välittäjien toiminta voi vaikuttaa haitallisesti käsitykseen vapaaehtoistoiminnasta yhteiskunnassa – erityisesti, jos niiden toiminta esimerkiksi kaupallistetaan.
4.5Verkkoon liittyvien valmiuksien ja sosiaalisen median kehittyminen mahdollistaa sen, että kansalaiset voivat itse helpommin organisoida toimintaansa tilapäistä vapaaehtoistoimintaa varten. Näin myös kaikentyyppiset vapaaehtoistoimintaa koskevat mahdollisuudet ovat välittömämmin kansalaisten saatavilla, ja kysyntä ja tarjonta kohtaavat verkkoalustoilla. Uuden teknologian nopea nousu on mahdollistanut uusien vapaaehtoistoiminnan muotojen, kuten verkossa tapahtuvan vapaaehtoistoiminnan, laajentumisen, jolloin vapaaehtoistoiminta ei ole riippuvaista tietystä ajasta ja paikasta vaan sitä voidaan toteuttaa siellä, missä vapaaehtoistyöntekijällä on internetyhteys ja laite, jolla hän voi muodostaa yhteyden.
4.5.1ETSK huomauttaa kuitenkin, että on huolehdittava siitä, ettei vapaaehtoistoiminnan ulkopuolelle jätetä niitä, joilla ei ole internetyhteyttä.
4.5.2ETSK korostaa, että vapaaehtoistoimintaa koskevissa jäsenvaltioiden oikeudellisissa puitteissa on pysyttävä tämän muutoksen tasalla ja varmistettava esimerkiksi tietosuojan osalta, että haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä suojellaan edelleen ja että vapaaehtoistyöntekijöitä koulutetaan asianmukaisesti, vaikka vapaaehtoistoiminta olisikin epävirallista ja tilapäistä. Päätöksentekijöiden ei pitäisi ajatella, että vapaaehtoistoiminnan tuki- ja infrastruktuuriorganisaatioita ei tarvitse rahoittaa, koska ihmiset pystyvät itse järjestämään toimintansa verkossa.
4.6ETSK katsoo, että työmarkkinaosapuolten välistä monialaista yhteistyötä on lisättävä työntekijöiden vapaaehtoistoiminnan puitteissa. Työnantajien ja työntekijöiden olisi mahdollisimman suuren vaikutuksen saavuttamiseksi tehtävä yhteistyötä sellaisten kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa, jotka ovat alan asiantuntijoita ja/tai edustavat aloja, joita työnantajat ja työntekijät haluavat tukea, sen sijaan, että he yrittäisivät itse panna vapaaehtoistoiminnan ohjelmia suoraan täytäntöön.
4.7ETSK ottaa huomioon, että vapaaehtoismatkailu on kasvava teollisuudenala Euroopassa ja että sitä olisi säänneltävä vapaaehtoistyöntekijöiden, mahdollisten vapaaehtoistyöntekijöiden ja paikallisyhteisöjen eheyden suojelemiseksi.
4.8Eurobarometri-kyselyyn vastanneista nuorista 54 prosenttia ilmoitti, että heille ei ollut aiheutunut kustannuksia osana vapaaehtoistoimintaa, kun taas 28 prosenttia ilmoitti, että heille oli aiheutunut kustannuksia mutta he eivät olleet saaneet niiden johdosta korvauksia; lisäksi 16 prosentille oli aiheutunut kustannuksia ja he olivat saaneet niiden johdosta korvauksia. Vapaaehtoistoimintaan liittyvien toimien edunsaajien tai koordinaattoreiden on otettava nämä tiedot huomioon, jotta kustannukset eivät muodostu esteeksi, joka rajoittaa nuorten osallistumista. ETSK korostaa, että on tärkeää korvata jopa pienet kustannukset vapaaehtoistyöntekijöille, ja odottaa jäsenvaltioiden viranomaisten ja paikallisviranomaisten edistävän ja tukevan tätä lähestymistapaa ilman, että asianomaisille vapaaehtoistyöntekijöille tai järjestöille aiheutuu epäsuotuisia verovaikutuksia.
4.9Oikeudellisissa puitteissa sekä oikeudellisissa ja turvallisuutta koskevissa vaatimuksissa on vapaaehtoistyöntekijöiden ja heidän toimiensa edunsaajien kannalta epäjohdonmukaisuuksia kaikkialla Euroopassa. ETSK korostaa, että olisi toteutettava toimia järjestelmän virtaviivaistamiseksi kaikkien turvallisuuden ja hyödyn edistämiseksi. Vapaaehtoistyöntekijöiden vastuuvakuutus olisi asetettava saataville vakuutusmarkkinoilla kaikissa maissa, ja kustannukset olisi katettava valtion ja/tai säätiöiden tuella. Lasten tai haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kanssa vapaaehtoistoimintaa harjoittavien henkilöiden rikosrekisteritodistusten olisi oltava pakollisia kaikissa jäsenvaltioissa, ja niiden olisi oltava helposti ja edullisesti mahdollisten vapaaehtoistyöntekijöiden saatavilla. ETSK kehottaa kaikkia jäsenvaltioita panemaan nämä ratkaisut täytäntöön ja kehottaa painokkaasti Euroopan komissiota edistämään parhaita käytäntöjä tällä alalla. Tällaisilla toimilla edistetään myös rajat ylittävää vapaaehtoistyötä.
4.10ETSK katsoo, että mitä nuorempana vapaaehtoistoimintaan voi osallistua, sitä todennäköisempää on, että nuoret kasvavat sosiaalisesti osallisiksi ja sitoutuneiksi aikuisiksi, jotka edistävät panoksellaan Euroopan tulevaisuutta. Olisi kannustettava vapaaehtoistoiminnassa oppimista koskevia ohjelmia kouluissa ja perheissä toteutettavan vapaaehtoistoiminnan kaltaisia aloitteita. Oikeudellisia puitteita olisi tarvittaessa mukautettava, jotta nuoremmat henkilöt ja lapset voisivat myös osallistua vapaaehtoistoimintaan. Nuorisojärjestöillä on tässä prosessissa erittäin tärkeä rooli, minkä vuoksi niiden olisi saatava asianmukaista ja riittävää tukea viranomaisilta.
5.Vapaaehtoistyöntekijöiden rooli yhteisössä
5.1On selvää, että vapaaehtoistyöntekijät tuottavat merkittävää taloudellista, ympäristöön liittyvää ja sosiaalista arvoa. Voittoa tavoittelemattomissa organisaatioissa vapaaehtoistyöntekijät ovat usein välttämättömiä tehtävien tehokkaan suorittamisen varmistamiseksi, koska he ovat yksi näiden organisaatioiden tärkeimmistä resursseista. Ulkopuolinen maailma pitää vapaaehtoistyöntekijöitä usein näiden yksikköjen toiminnan symbolina. Monille, erityisesti nuorille, vapaaehtoistoiminta on jotakin aivan erityistä. Se on usein ensimmäinen toiminta-ala, jossa heidät valtuutetaan vastaamaan todellisiin sosiaalisiin tarpeisiin ja jossa he huomaavat nopeasti sitoutuneina kansalaisina toteuttamansa toiminnan vaikutukset, mikä vähentää merkittävästi sosiaalisen syrjäytymisen riskiä.
5.2Monissa tapauksissa on oikeudellisesti entistä vaikeampaa saada kansalaiset järjestäytymään yhteistä etua koskevien asioiden edistämiseksi ja siten saada ihmiset osallistumaan vapaaehtoisina yhteiskunnan toimintaan tavoittelematta henkilökohtaista hyötyä. Olisi varmistettava yhdistymisoikeudet, julkinen rahoitus sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tukeminen. ETSK korostaa, että kansalaisyhteiskunnan järjestöille myönnettävä julkinen rahoitus edistää merkittävästi niiden tehtävää ja roolia yhteiskunnassa mutta myös ylläpitää niiden riippumattomuutta ja kykyä varmistaa sisäiset demokraattiset prosessit, joiden avulla niiden jäsenten toiveet voidaan tunnustaa ja niitä voidaan edustaa ilman ulkopuolisten tahojen puuttumista asiaan.
5.2.1Moitteettomasti toimiva kansalaisyhteiskunta on merkki terveellä pohjalla olevasta demokratiasta ja edistää merkittävästi elämänlaatua sekä rauhaa ja vakautta. Osallistuva demokratia on edustuksellista demokratiaa täydentävä tekijä eikä uhka.
5.2.2Vapaaehtoistyöntekijöiden toimintaa koordinoivien järjestöjen kohdalla julkinen rahoitus mahdollistaa yhteiskunnalle erityisen vipumekanismin avulla paljon suuremmat hyödyt, joilla on todellista taloudellista arvoa.
5.3Euroopan kansalaiset sitoutuvat nyt entistä todennäköisemmin lyhytaikaiseen vapaaehtoistoimintaan, josta seuraa usein selkeää henkilökohtaista hyötyä, esimerkiksi festivaalien tai konserttien yhteydessä toteutettavaan vapaaehtoistoimintaan, sen sijaan, että he sitoutuisivat pitkän aikavälin toimiin, joilla vastataan johonkin tiettyyn yhteiskunnalliseen tarpeeseen. ETSK painottaa, että päätöksentekijöiden olisi toteutettava enemmän toimia edistääkseen vapaaehtoistoiminnan lisäarvoa sosiaalisena pääomana eikä pelkästään henkilökohtaisen hyödyn tavoittelemiseksi tai mekanismina, jolla voidaan säästää henkilöstökustannuksista. Viranomaisten on autettava vapaaehtoistyöntekijöitä ja heidän toimintaansa tukevia organisaatioita tuomaan paremmin esille heidän arvonsa ja vaikutuksensa, jotta voidaan jatkaa vapaaehtoistyöntekijöiden houkuttelua mukaan toimintaan, koska kansalaisten vapaa-ajan viettomahdollisuudet lisääntyvät koko ajan.
5.4Monet päätöksentekijät ja tavalliset kansalaiset huomasivat covid-19-pandemian aikana vapaaehtoistoimintaan – sekä julkisten laitosten tai järjestöjen koordinoiman jäsentyneen toiminnan että yksittäisten tapauskohtaisten toimien – liittyvät erityiset mahdollisuudet ja sen todellisen vaikutuksen, joka perustuu spontaaniin auttamisen haluun. ETSK osoitti kunnioitusta kaikkialla Euroopassa toimineille sadoille tuhansille vapaaehtoistyöntekijöille, jotka auttoivat pandemian vuoksi vuonna 2020 avun tarpeessa olleita ihmisiä, myöntämällä siviilisolidaarisuuspalkintonsa järjestöille ja henkilöille, jotka osallistuivat covid-19:n vaikutuksiin liittyvään vapaaehtoistoimintaan.
5.5Työntekijöiden, joilla on vähemmän säännöllisiä työtunteja ja epävakaammat työajat, on vaikeampi sitoutua pitkäaikaisesti vapaaehtoistoimintaan. Esimerkiksi myymälätyöntekijöiden, joille ilmoitetaan työvuoroista vain 24 tuntia ennen niiden alkamista, on erittäin vaikeaa sitoutua vapaaehtoistoimintaan. Sama koskee esimerkiksi monia tarvittaessa työhön kutsuttavia työntekijöitä. ETSK huomauttaa, että vapaaehtoisjärjestöjä olisi tuettava tietotaidolla ja hyvillä käytännöillä, jotka koskevat lisävalmiuksien kehittämistä, jotta voidaan vastata tähän mahdollisten vapaaehtoistyöntekijöiden muuttuvaan saatavuuteen ja kehittää uusia tapoja hallinnoida vapaaehtoistyöntekijöiden toimintaa.
5.6Niin sanotut sosiaaliset hoitomääräykset ovat keino torjua terveydellisiä ongelmia ilman lääkemääräyksiä tai lääkemääräyksien rinnalla. Vapaaehtoistoiminnasta on tullut tehokas ja yhä suositumpi osa sosiaalisia hoitomääräyksiä. Tutkimukset osoittavat, että vapaaehtoistoiminnalla on myönteinen vaikutus mielenterveyteen ja että vapaaehtoistoimintaan osallistumisesta sosiaalisten hoitomääräyksien puitteissa on hyötyä. ETSK katsoo, että vapaaehtoistoimintaa sosiaalisiin hoitomääräyksiin liittyvänä käytäntönä olisi toteutettava laajemmin Euroopassa osana covid-19:stä elpymistä, ja sen vaikutuksia olisi seurattava tarkasti. Olisi varmistettava, että järjestöt, jotka tarjoavat vapaaehtoistyöntekijöiden paikkoja osana sosiaalisia hoitomääräyksiä, kunnioittavat eettisiä periaatteita ja noudattavat laatua koskevia ohjeita erittäin vaikuttavien, tarveohjautuvien, lisäarvoa tuottavien ja vapaaehtoisuuteen perustuvien toimien osalta.
5.7Kun otetaan huomioon Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuoden 2011 myönteiset vaikutukset, suuri tarve luoda oikeudelliset ja sosiaaliset puitteet vapaaehtoistyön kehittämiseksi ja merkittävät muutokset vapaaehtoistyöntekijöiden ja mahdollisten vapaaehtoistyöntekijöiden käyttäytymisessä, ETSK kehottaa Euroopan komissiota toteuttamaan toimia, jotta vuosi 2025 julistetaan Euroopan vapaaehtoistyöntekijöiden teemavuodeksi.
5.7.1Euroopan vapaaehtoistyöntekijöiden teemavuosi olisi sopiva tunnustus kaikkien vapaaehtoistyöntekijöiden ponnisteluille ja vaikutukselle covid-19-kriisin aikana ja korostaisi heidän solidaarisuuteen, kunnioitukseen, tasa-arvoon ja yhteisiin arvoihin perustuvaa vaikutustaan ja merkitystään Euroopan elpymisen ja tulevaisuuden kannalta.
5.7.2ETSK katsoo, että Euroopan komission koordinoima toimenpidepaketti antaisi jäsenvaltioille sysäyksen tukea kattavasti vapaaehtoistoimintaa ottaen huomioon ETSK:n ehdotukset ja että vapaaehtoistyöntekijöiden toteuttamaa toimintaa koskevasta kysymyksestä tehdään pysyvä eikä väliaikainen osa EU:n toimintapolitiikkaa.
Bryssel, 24. marraskuuta 2021
Aurel Laurențiu Plosceanu
”Työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -jaoston puheenjohtaja
_____________