KANNANOTTOPYYNTÖ

VAIKUTUSTENARVIOINTI

Aloitteen nimi

Sisämarkkinat – perusteettomien alueellisten toimitusrajoitusten poistaminen

Vastuupääosasto (vastuuyksikkö)

GROW F3

Todennäköinen aloitteen tyyppi

Muu kuin säädös tai säädös

Alustava aikataulu

Vuoden 2026 viimeinen neljännes

Lisätiedot

–

A. Poliittinen tausta, ongelmanmääritys ja toissijaisuusperiaatteen soveltaminen

Poliittinen tausta

Alueelliset toimitusrajoitukset ovat talouden toimijoiden asettamia esteitä, joiden vuoksi muiden toimijoiden on vaikeaa tai jopa mahdotonta ostaa tavaroita tai palveluja yhdessä sisämarkkinoihin kuuluvassa maassa ja myydä niitä eteenpäin toisessa. Toukokuun 21. päivänä 2025 hyväksytyssä sisämarkkinastrategiassa 1   todettiin, että vähittäis- ja tukkukauppaan liittyvät alueelliset toimitusrajoitukset ovat yksi kymmenestä sisämarkkinoiden kaupalle kaikkein haitallisimmasta esteestä. Strategiassa ilmoitettiin myös välineiden kehittämisestä perusteettomien alueellisten toimitusrajoitusten poistamiseksi tilanteissa, jotka eivät kuulu kilpailuoikeuden soveltamisalaan. 

Samalla jäsenmaat ovat kehottaneet toteuttamaan toimia kuluttajien ostovoiman turvaamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että päivittäistavarat pysyvät kohtuuhintaisina ja saatavilla eri puolilla EU:ta. Näitä kehotuksia on esitetty EU:n neuvostossa käydyissä keskusteluissa 2 sekä sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon valvontaa käsittelevän työryhmän 3 toteuttaman tiedonhankinnan yhteydessä. Euroopan parlamentti on myös äskettäisessä valiokunta-aloitteisessa mietinnössään EU:n sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanosta ja virtaviivaistamisesta sisämarkkinoiden vahvistamiseksi 4  kehottanut komissiota puuttumaan päivittäistavaroita koskeviin alueellisiin toimitusrajoituksiin.

Ratkaistava ongelma

Tämän aloitteen tavoitteena on puuttua päivittäistavaroiden valmistajien asettamiin perusteettomiin alueellisiin toimitusrajoituksiin.

Alueellisten toimitusrajoitusten vuoksi vähittäis- ja tukkukauppiaiden on vaikeaa tai joskus jopa mahdotonta hankkia päivittäistavaroita haluamastaan jäsenmaasta. Sen sijaan hankinnat on tehtävä yhdestä tai useammasta valmistajan valitsemasta jäsenmaasta. Tämän seurauksena vähittäis- ja tukkukauppiaat eivät välttämättä pääse hyödyntämään kilpailukykyisempiä tukkuhintoja, mikä voi rajoittaa niiden mahdollisuuksia tarjota kuluttajille laajempaa tuotevalikoimaa ja edullisempia hintoja. Joidenkin elintarvikkeiden ja muiden päivittäistavaroiden tukkuhinnoissa havaittiin suuria eroja tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin alueellisia toimitusrajoituksia EU:n vähittäiskaupan alalla. 5 Tutkimuksessa todettiin myös, että näitä eroja ei voida täysin selittää esimerkiksi verojärjestelmien (mukaan lukien arvonlisävero) tai tuotantokustannusten (kuten työvoima-, raaka-aine- ja logistiikkakustannusten) eroavaisuuksilla. Tukkuhintojen erot vaikuttavat erityisesti pieniin jäsenmaihin, jotka sijaitsevat sellaisten suurempien jäsenmaiden naapurissa, joissa markkinoilla on enemmän kilpailua ja hinnat ovat yleensä alhaisempia. Useissa jäsenmaissa tehdyissä tutkimuksissa 6 on päädytty samankaltaisiin johtopäätöksiin merkkituotteiden maidenvälisistä hintaeroista.

Tuote- ja hintaerot voivat kuitenkin joskus olla perusteltuja. Tähän voivat olla syynä esimerkiksi kansalliset sääntelyvaatimukset (kuten merkintävaatimukset) tai yrityksen lyhyen aikavälin kaupallinen strategia (kuten uuden tuotteen lanseeraus).

Kilpailuoikeudella pystytään puuttumaan tehokkaasti perusteettomiin alueellisiin toimitusrajoituksiin silloin, kun ne johtuvat kilpailunvastaisista sopimuksista tai määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen kilpailunvastaisista yksipuolisista toimintatavoista. Komissio on aiemmin määrännyt yrityksille huomattavia sakkoja, esimerkiksi vuonna 2024 yritykselle Mondelez suklaan, keksien ja kahvituotteiden rajatylittävää kauppaa haittaavien toimien vuoksi ja vuonna 2019 yritykselle AB InBev oluen rajatylittävän myynnin rajoittamisesta.

Monet vastaavat toimintatavat jäävät kuitenkin kilpailuoikeuden soveltamisalan ulkopuolelle, esimerkiksi yritysten yksipuoliset toimintatavat silloin, kun yrityksellä ei ole kilpailuoikeudessa tarkoitettua määräävää markkina-asemaa. Kilpailuoikeuteen liittyvät tutkinnat sekä komission sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon valvontaa käsittelevän työryhmän puitteissa tekemä tiedonhankinta ovat osoittaneet, että yleisimpiä toimintatapoja, joiden voidaan katsoa aiheuttavan alueellisia toimitusrajoituksia, ovat pakkausten ja merkintöjen eroavaisuudet, tukkuhintojen eroavaisuudet sekä toimituksesta kieltäytyminen.

Aloitteella pyritään puuttumaan sellaisiin perusteettomiin alueellisiin toimitusrajoituksiin, jotka eivät kuulu kilpailuoikeuden soveltamisalaan.

EU:n toimen perusta (oikeusperusta ja toissijaisuusperiaatteen soveltaminen)

Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 114 artikla, sillä tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa.

EU:n toimen tarve

Alueelliset toimitusrajoitukset, joihin tällä aloitteella pyritään puuttumaan, ovat luonteeltaan rajatylittäviä. Kansalliset viranomaiset voivat puuttua tällaisiin toimintatapoihin vain silloin, kun toimintatapoja käytetään niiden alueella tai toimintatapoihin osallistuvat yritykset ovat sijoittautuneet niiden alueelle. Tämän vuoksi tällaisia toimintatapoja tutkitaan usein silloin, kun ne kuuluvat kilpailuoikeuden soveltamisalaan, ja komissio voi määrätä sakkoja asianomaisille yrityksille yhteistyössä kansallisten kilpailuviranomaisten kanssa, jotka eivät aina voi ryhtyä toimiin kansallisella tasolla. Jäsenmaiden tasolla toteutettavilla toimilla voidaan siten täydentää komission toimia, mutta ne eivät yksin riitä ongelman rajatylittävään luonteeseen puuttumiseen.

B. Tavoitteet ja politiikkavaihtoehdot

Aloitteen tavoitteena on puuttua sellaisiin perusteettomiin alueellisiin toimitusrajoituksiin, jotka jäävät kilpailuoikeuden soveltamisalan ulkopuolelle ja johtavat markkinoiden pirstoutumiseen. Tarkoituksena on antaa vähittäis- ja tukkukauppiaille mahdollisuus hankkia tuotteita muista jäsenmaista ilman perusteettomia esteitä. Näin kuluttajat voisivat saada käyttöönsä laajemman tuotevalikoiman edullisemmilla hinnoilla ja hyötyä näin sisämarkkinoista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi toteutettavissa toimissa on otettava huomioon se, että valmistajat voivat vapaasti järjestää ja organisoida kaupalliset jakelukanavansa haluamallaan tavalla, kunhan ne eivät haittaa sisämarkkinoiden toimintaa.

Perusskenaariossa ei toteuteta toimia EU:n tasolla. Alueellisiin toimitusrajoituksiin puututaan vain kilpailuoikeuden perusteella eli silloin, kun rajoitukset johtuvat kilpailunvastaisista sopimuksista tai määräävässä markkina-asemassa olevien toimijoiden kilpailunvastaisista yksipuolisista toimintatavoista.

Muut EU:n tasolla toteutettavat toimintavaihtoehdot voisivat olla lainsäädännöllisiä tai muita toimia.

Seuraavia vaihtoehtoja voitaisiin harkita:

Vaihtoehto 1: Itsesääntelytoimet (kuten käytännesäännöt)

Sidosryhmät yksilöivät toimintatavat, jotka vaikeuttavat tuotteiden hankintaa eri puolilta EU:ta, sekä tilanteet, joissa tällaiset toimintatavat voivat olla perusteltuja.

Vaihtoehto 2: Ohjeet kansallisille viranomaisille ja markkinatoimijoille

Euroopan komissio yksilöi toimintatavat, jotka vaikeuttavat tuotteiden hankintaa eri puolilta EU:ta, sekä tilanteet, joissa tällaiset toimintatavat voivat olla perusteltuja.

Vaihtoehto 3: Lainsäädäntö, joka perustuu taloudellisen riippuvuuden käsitteeseen ja joka kattaisi alueelliset toimitusrajoitukset, jotka johtuvat muiden kuin määräävässä markkina-asemassa olevien toimijoiden yksipuolisista päätöksistä (arviointi tapauskohtaisesti).

Vaihtoehto 4: Lainsäädäntö, jossa määritellään kielletyt toimintatavat sekä tilanteet, joissa nämä toimintatavat voivat olla perusteltuja.

Kaikkia vaihtoehtoja täydentäisivät toimet, joilla tuetaan täytäntöönpanoa ja sen valvontaa.

C. Todennäköiset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset: Perusteettomien alueellisten toimitusrajoitusten poistaminen voisi lisätä päivittäistavaroiden rajatylittävää kauppaa ja mahdollistaa sen, että vähittäis- ja tukkukauppiaat pystyisivät hankkimaan tuotteita haluamastaan jäsenmaasta.

Sosiaaliset vaikutukset: Kuluttajien odotetaan hyötyvän alhaisemmista hinnoista ja laajemmasta tuotevalikoimasta. Tämä voi tehdä päivittäistavaroista edullisempia ja turvata kuluttajien ostovoimaa.

Ympäristövaikutukset: Aloitteella odotetaan olevan vähäinen ympäristövaikutus.

Vaikutukset perusoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen: Ei sovellu.

Vaikutukset yksinkertaistamiseen ja/tai hallinnolliseen rasitteeseen: Valittavista toimenpiteistä riippuen viranomaisten ja tuomioistuinten rooli valitun vaihtoehdon täytäntöönpanossa saattaa kasvaa. Aloitteen ei pitäisi aiheuttaa merkittävää hallinnollista rasitetta markkinatoimijoille.

D. Sääntelyn parantamisen välineet 

Vaikutustenarviointi

Komissio laatii vaikutustenarvioinnin, jossa tarkastellaan eri toimintavaihtoehtoja sekä niiden mahdollisia taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia vaikutuksia. Vaikutustenarvioinnissa analysoidaan myös, onko aloite EU:n strategisten tavoitteiden mukainen, eli tukeeko se esimerkiksi kestävyyttä, digitaalista siirtymää ja innovointia. Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus osallistuu analyysiin. Lisäksi tarkastellaan yksinkertaistamista ja rasitteen vähentämistä koskevia mahdollisuuksia, mukaan lukien hallinnollisten kustannusten ja/tai kustannussäästöjen määrällinen arviointi. 

Kuulemisstrategia

Kuulemisen tarkoituksena on kerätä näyttöä ja näkemyksiä sidosryhmiltä seuraavasti:

I)Tämä kannanottopyyntö julkaistaan aluksi englanniksi. Kaikki muut EU:n kieliversiot julkaistaan heti, kun ne tulevat saataville. Kannanottopyyntö on avoinna neljän viikon ajan siitä päivästä, jona kaikki EU:n kieliversiot on julkaistu. Kannanottopyyntöön voi vastata millä tahansa EU:n 24 virallisesta kielestä.

II)Julkinen kuuleminen julkaistaan myöhemmässä vaiheessa aluksi englanniksi. Kaikki muut EU:n kieliversiot julkaistaan heti, kun ne tulevat saataville. Julkinen kuuleminen on avoinna 12 viikon ajan siitä päivästä, jona kaikki EU:n kieliversiot on julkaistu. Julkiseen kuulemiseen voi vastata millä tahansa EU:n 24 virallisesta kielestä.

III)Lisäksi toteutetaan kohdennettuja kuulemisia, kuten kyselyjä tai sidosryhmien haastatteluja.

Sidosryhmiltä kerätty näyttö täydentää muista lähteistä, kuten asiakirjatutkimuksesta, saatua näyttöä.

Yhteenvetoraportti julkaistaan ”Kerro mielipiteesi” ‑sivustolla kahdeksan viikon kuluttua julkisen kuulemisen päättymisestä. Tiivistelmäraportti kaikista kuulemistoimista julkaistaan vaikutustenarvioinnin liitteenä.

Kuulemisen tavoite

Kuulemisen tavoitteena on varmistaa, että kaikki sidosryhmät voivat tuoda esiin näkemyksiä, näyttöä ja kokemuksia perusteettomista alueellisista toimitusrajoituksista. Tämä aineisto sisällytetään vaikutustenarvioinnin perustana olevaan tietopohjaan, ja sen ansiosta komissio voi ottaa huomioon laajan kirjon näkemyksiä ja tietoa, kun se määrittelee ongelmaa, suunnittelee mahdollisia ratkaisuja ja arvioi niiden mahdollisia vaikutuksia.

Kohdeyleisö

Kuulemiseen voivat osallistua kaikki yksityishenkilöt, viranomaiset ja sidosryhmät (kuten yritykset, kansalaisjärjestöt, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja tiedeyhteisö). Vastauksia toivotaan erityisesti seuraavilta tahoilta:

·yksittäiset yritykset (myös pk-yritykset) ja elinkeinoelämän järjestöt, jotka toimivat päivittäistavaroiden valmistuksen, tukkukaupan ja vähittäiskaupan aloilla;

·kuluttajat ja kuluttajajärjestöt;

·työmarkkinaosapuolet;

·jäsenmaiden viranomaiset, mukaan lukien kilpailuviranomaiset;

·raja-alueiden ja syrjäisimpien alueiden sidosryhmät ja

·tutkijat ja muut alan asiantuntijat.