9.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 62/1

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 3223/94 säädetään Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten mukaisesti komission vahvistamista kolmansien maiden tuonnin kiinteiden arvojen perusteista liitteissä määriteltävien tuotteiden ja ajanjaksojen osalta.

(2)

Edellä mainittujen perusteiden mukaisesti tuonnin kiinteät arvot on vahvistettava tämän asetuksen liitteessä esitetylle tasolle,

9.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 62/3

(1)

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta 7 päivänä syyskuuta 2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1810/2004 (2) muutetaan yhdistettyä nimikkeistöä eräiden hedelmien ja vihannesten sekä hedelmä- ja vihannesjalosteiden osalta.

(2)

Asetuksilla, joilla on aiempina vuosina muutettu neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (3) liitettä I, on myös muutettu eräiden hedelmien ja vihannesten sekä hedelmä- ja vihannesjalosteiden yhdistetyn nimikkeistön koodeja, eivätkä kaikki muutokset käy ilmi seuraavista hedelmien ja vihannesten sekä hedelmä- ja vihannesjalosteiden yhteisistä markkinajärjestelyistä annetuista komission asetuksista: keräkaalien, ruusukaalien, ruotisellerien, pinaattien ja luumujen laatuvaatimuksista 5 päivänä kesäkuuta 1987 annettu komission asetus (ETY) N:o 1591/87 (4), kurkkujen laatuvaatimuksista 15 päivänä kesäkuuta 1988 annettu komission asetus (ETY) N:o 1677/88 (5), kuivattuja viinirypäleitä koskevista erityistoimenpiteistä 21 päivänä helmikuuta 1994 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 399/94 (6), hedelmien ja vihannesten tuontijärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 1994 annettu komission asetus (EY) N:o 3223/94 (7), lisätuontitullien soveltamista hedelmä- ja vihannesalalla koskevan järjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 30 päivänä heinäkuuta 1996 annettu komission asetus (EY) N:o 1555/96 (8) ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2200/96 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan vientitukien osalta 8 päivänä lokakuuta 2001 annettu komission asetus (EY) N:o 1961/2001 (9).

(3)

Sen vuoksi asetukset (ETY) N:o 1591/87, (ETY) N:o 1677/88, (EY) N:o 399/94, (EY) N:o 3223/94, (EY) N:o 1555/96 ja (EY) N:o 1961/2001 olisi muutettava vastaavasti.

(4)

Tätä asetusta olisi sovellettava samasta ajankohdasta kuin asetusta (EY) N:o 1810/2004.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat hedelmien ja vihannesten hallintokomitean sekä hedelmä- ja vihannesjalosteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

1)

Korvataan taulukon viidennellä rivillä tuoreiden makeiden appelsiinien CN-koodit ”ex 0805 10 10, ex 0805 10 30 ja ex 0805 10 50” CN-koodilla ”ex 0805 10 20”.

2)

Korvataan taulukon kymmenennellä rivillä omenoiden CN-koodit ”ex 0808 10 20, ex 0808 10 50 ja ex 0808 10 90” CN-koodilla ”ex 0808 10 80”.

1)

Korvataan taulukon viidennellä rivillä appelsiinien CN-koodit ”ex 0805 10 10, ex 0805 10 30 ja ex 0805 10 50” CN-koodilla ”ex 0805 10 20”.

2)

Korvataan taulukon kymmenennellä rivillä omenoiden CN-koodit ”ex 0808 10 20, ex 0808 10 50 ja ex 0808 10 90” CN-koodilla ”ex 0808 10 80”.

1)

Korvataan viides luetelmakohta seuraavasti:

2)

Korvataan yhdestoista ja kahdestoista luetelmakohta seuraavasti:

3)

Korvataan neljästoista luetelmakohta seuraavasti:

9.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 62/5

(1)

Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission pilaantumisalttiiden tuotteiden laatuvaatimusten asettamista ja laadun kehittämistä käsittelevä työryhmä on hiljattain muuttanut avokadojen kaupan pitämistä ja kauppalaadun valvontaa koskevia FFV-42 laatuvaatimuksia. Selkeyden ja kansainvälisen avoimuuden vuoksi kyseiset muutokset olisi otettava huomioon komission asetuksessa (EY) N:o 831/97 (2).

(2)

Avokadojen kypsyyttä ja kehittymistä voidaan arvioida niiden kuiva-ainepitoisuuksien perusteella. Jotta kypsymiskelvottomat hedelmät voitaisiin poistaa, olisi otettava käyttöön kuiva-aineen vähimmäispitoisuutta koskeva vaatimus.

(3)

Pienikokoisten Hass-avokadojen kauppa on kasvamassa, ja se täyttää joidenkin kuluttajien kysynnän. Sen vuoksi on tarpeen pienentää tämän lajikkeen avokadoilta edellytettyä vähimmäiskokoa.

(4)

Asetus (EY) N:o 831/97 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tuoreiden hedelmien ja vihannesten hallintokomitean lausunnon mukaiset,

9.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 62/7

(1)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 577/98 säädetyn työvoimaa koskevan otantatutkimuksen lisäkysymyksiä koskevasta vuosien 2004–2006 ohjelmasta 10 päivänä helmikuuta 2003 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 246/2003 (2) säädetään työelämästä eläkkeelle siirtymistä koskevista lisäkysymyksistä.

(2)

On tarpeen saada kattavat ja vertailukelpoiset tiedot työelämästä eläkkeelle siirtymisestä, jotta voidaan seurata, miten on edistytty yhteisön työllisyysstrategian ja avoimen koordinointimenetelmän yhteisiin tavoitteisiin tähtäävissä eläkkeitä koskevissa toimissa; avoimen koordinointimenettelyn käynnisti joulukuussa 2001 Laekenissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto. Aktiivisena ikääntymisen tukeminen ja työssäoloajan pidentäminen ovat ensisijaisia toimintakohteita sekä työllisyysstrategiassa että koordinointimenetelmässä: esimerkiksi neuvoston 22 päivänä heinäkuuta 2003 hyväksymiin työllisyyden suuntaviivoihin (3) kuuluvassa suuntaviiva 5:ssä ”Lisätään työvoiman tarjontaa ja edistetään aktiivisena ikääntymistä”; eläkkeitä käsittelevän prosessin tavoitteessa 5, joka kuuluu Laekenissa 14 ja 15 päivänä joulukuuta 2001 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymään yhteiseen raporttiin tavoitteista ja työskentelymenetelmistä eläkkeiden alalla, sekä riittävää ja kestävää eläketurvaa koskevassa komission ja neuvoston yhteisessä selvityksessä, jonka Brysselissä 20 ja 21 päivänä maaliskuuta 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi.

(3)

Työllisyyden alalla toteutettavista yhteisön edistämistoimista 10 päivänä kesäkuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1145/2002/EY (4) mukaan analysointia, tutkimusta ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä koskevia yhteisön toimia toteutetaan työllisyyden ja työmarkkinoiden alalla 1 päivän tammikuuta 2002 ja 31 päivän joulukuuta 2006 välisenä aikana, ja yhtenä näiden toimien tavoitteena on kehittää, seurata ja arvioida Euroopan työllisyysstrategiaa tulevaisuuspainotteisesti.

(4)

On myös tarpeen päivittää asetuksen (EY) N:o 246/2003 liitteessä olevassa 3 jaksossa vahvistettua otoksen määrittelyä, jotta lisäkysymyksiin käytetty otos olisi analysoinnin kannalta mahdollisimman käyttökelpoinen.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tilasto-ohjelmakomitean lausunnon mukaiset,

9.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 62/12

(1)

Asetuksen (EY) N:o 2201/96 16 ja 18 artiklaa ja maataloustuotteiden vientitukijärjestelmän soveltamista koskevista yhteisistä yksityiskohtaisista säännöistä 15 päivänä huhtikuuta 1999 annettua komission asetusta (EY) N:o 800/1999 (2) sovelletaan tietyissä hedelmä- ja vihannesjalosteissa käytettyjen tiettyjen sokereiden vientiin.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 2201/96 18 artiklan 6 kohdassa säädetään, että eriytetyn vientituen osalta vientituki maksetaan, kun esitetään todistus siitä, että tuotteet ovat saapuneet todistuksessa esitettyyn määräpaikkaan tai muuhun määräpaikkaan, jolle on vahvistettu vientituki. Siinä säädetään myös, että tästä säännöstä voidaan poiketa, edellyttäen että asetetaan ehdot vastaavanlaisten takuiden antamiseksi.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 800/1999 3 artiklassa säädetään, että oikeus vientitukeen syntyy tuotaessa tuotteet määrättyyn kolmanteen maahan, kun kyseiseen kolmanteen maahan sovelletaan eriytettyä tukea. Asetuksen 14, 15 ja 16 artiklassa säädetään eriytetyn tuen maksuedellytyksistä, erityisesti asiakirjoista, joilla tavaran saapuminen määräpaikkaan osoitetaan.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 800/1999 18 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, että osa eriytetystä tuesta lasketaan käyttämällä alinta tuen määrää ja maksetaan viejän hakemuksesta sen jälkeen, kun todiste tuotteen poistumisesta yhteisön tullialueelta on esitetty.

(5)

Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä 22 päivänä heinäkuuta 1972 tehdyn Euroopan talousyhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen sopimuksen (3) muuttamisesta jalostettuihin maataloustuotteisiin sovellettavien säännösten osalta tehtyä sopimusta, joka allekirjoitettiin lokakuussa 2004, sovelletaan väliaikaisesti 1 päivästä helmikuuta 2005 tämän sopimuksen tekemisestä ja väliaikaisesta soveltamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 2005/45/EY (4) nojalla.

(6)

Päätöksen 2005/45/EY mukaisesti Sveitsiin ja Liechtensteiniin vietävä tiettyjen jalostettujen maataloustuotteiden valmistuksessa käytetty sokeri (HS-nimikkeet 1701, 1702 ja 1703) ei ole enää 1 päivästä helmikuuta 2005 oikeutettu vientitukeen.

(7)

Päätöksellä 2005/45/EY hyväksytyssä sopimuksessa otetaan käyttöön hallinnollista yhteistyötä koskevia erityissäännöksiä, joilla pyritään torjumaan sääntöjenvastaisuuksia ja petoksia tulliin ja vientitukeen liittyvissä asioissa.

(8)

Kyseiset säännökset huomioon ottaen on aiheellista poiketa asetusten (EY) N:o 2201/96 ja (EY) N:o 800/1999 mukaisesta tuonnin todentamisvaatimuksesta eriytetyn tuen tapauksessa, jotta muiden kolmansien maiden kanssa kauppaa käyville toimijoille ei määrätä tarpeettomia maksuja. Jos asianomaisille määrämaille ei ole vahvistettu vientitukea, on lisäksi aiheellista olla ottamatta tätä seikkaa huomioon tuen alinta määrää laskettaessa.

(9)

Koska Euroopan talousyhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä, päätöksellä 2005/45/EY hyväksytyssä sopimuksessa vahvistettuja toimenpiteitä sovelletaan 1 päivästä helmikuuta 2005, tätä asetusta olisi sovellettava samasta päivästä.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat hedelmä- ja vihannesjalosteiden hallintokomitean lausunnon mukaiset,

9.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 62/14

(1)

Direktiivissä 2001/25/EY määritellään yhteisön aluksilla palvelevien merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevat vähimmäisvaatimukset. Vaatimukset perustuvat kansainvälisessä merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevassa yleissopimuksessa, jäljempänä ’STCW-yleissopimus’, ja merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevassa säännöstössä, jäljempänä ’STCW-koodi’, määrättyihin vaatimuksiin.

(2)

STCW-yleissopimusta ja STCW-koodia on muutettu Kansainvälisen merenkulkujärjestön meriturvallisuuskomitean päätöslauselmilla MSC.66(68) ja MSC.67(68), jotka tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999, päätöslauselmalla MSC.78(70), joka tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003, ja kiertokirjeillä STCW.6/Circ.3 ja STCW.6/Circ.5, jotka tulivat noudatettaviksi 20 päivästä toukokuuta 1998 ja 26 päivästä toukokuuta 2000 alkaen.

(3)

STCW-yleissopimuksen uudessa säännössä V/3, joka lisättiin päätöslauselmalla MSC.66(68), määrätään muiden matkustaja-alusten kuin ro-ro-matkustaja-alusten päälliköiden, päällystön, miehistön ja muun laivaväen koulutukselle ja pätevyydelle asetettavat pakolliset vähimmäisvaatimukset.

(4)

Direktiiviä 2001/25/EY olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(5)

Tässä direktiivissä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 2099/2002 (2) perustetun meriturvallisuutta käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

1)

Lisätään säännössä V/2 olevaan 3 kohtaan seuraava teksti:

”…tai heidän on todistettava, että he ovat hankkineet vaaditun pätevyystason viiden edeltävän vuoden aikana.”

2)

Lisätään luvun loppuun seuraava teksti:

”Sääntö V/3

Muiden matkustaja-alusten kuin ro-ro-matkustaja-alusten päälliköiden, päällystön, miehistön ja muun laivaväen koulutukselle ja pätevyydelle asetetut pakolliset vähimmäisvaatimukset

9.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 62/16

(1)

Perustamissopimuksen 104 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkistalouden alijäämiä. Kyseistä artiklaa sovelletaan myös jäsenvaltioihin, joita koskee poikkeus, eli kaikkiin niihin maihin, jotka liittyivät EU:hun 1 päivänä toukokuuta 2004.

(2)

Vakaus- ja kasvusopimus perustuu terveen julkisen talouden tavoitteeseen, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä ja saavuttamaan uusien työpaikkojen luomista edistävä vahva ja kestävä kasvu.

(3)

Perustamissopimuksen 104 artiklan mukainen liiallista alijäämää koskeva menettely edellyttää päätöstä liiallisen alijäämän olemassaolosta, ja perustamissopimukseen liitetyssä liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyssä pöytäkirjassa on lisämääräyksiä liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanosta. Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 3605/93 (1) esitetään yksityiskohtaiset säännökset ja määritelmät mainitun pöytäkirjan määräysten soveltamiseksi.

(4)

Perustamissopimuksen 104 artiklan 5 kohdassa edellytetään, että komissio antaa lausunnon neuvostolle, jos komissio katsoo, että jäsenvaltiossa on tai siellä voi ilmetä liiallinen alijäämä. Tarkasteltuaan kaikkia 104 artiklan 3 kohdan mukaisessa kertomuksessaan esitettyjä näkökohtia ja ottaen huomioon talous- ja rahoituskomitean 104 artiklan 4 kohdan mukaisen lausunnon komissio totesi 24 päivänä kesäkuuta 2004 antamassaan lausunnossa, että Slovakiassa on liiallinen julkisen talouden alijäämä.

(5)

Perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdassa määrätään, että neuvoston on otettava huomioon kyseisen jäsenvaltion mahdolliset huomautukset ennen kuin se päättää kokonaisarvion tehtyään, onko jäsenvaltiossa liiallinen alijäämä.

(6)

Kokonaisarvion perusteella voidaan todeta seuraavaa: julkisen talouden alijäämä oli Slovakiassa 3,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2003, mikä ylittää perustamissopimuksessa asetetun 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Viitearvon ylittävä osa julkisen talouden alijäämästä ei johtunut vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitetulla tavalla epätavallisesta tapahtumasta, johon Slovakian viranomaiset eivät olisi voineet vaikuttaa, eikä talouden vakavasta taantumasta. Julkisen talouden alijäämä pysynee yli 3 prosentin suhteessa BKT:hen vuonna 2004. Komission kevään 2004 ennusteen mukaan alijäämä kasvaa 4,1 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2004, kun taas Slovakian lähentymisohjelmassa alijäämän ennakoidaan olevan 4,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkinen velka, joka vuonna 2003 oli 42,8 prosenttia suhteessa BKT:hen, pysynee perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon alapuolella vuonna 2004,

9.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 62/18

(1)

Perustamissopimuksen 104 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkisen talouden alijäämiä. Tämä koskee myös niitä jäsenvaltioita, joihin sovelletaan poikkeusta, eli kaikkia Euroopan unioniin 1 päivänä toukokuuta 2004 liittyneitä valtioita.

(2)

Vakaus- ja kasvusopimus perustuu terveen julkisen talouden tavoitteeseen, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä ja saavuttamaan uusien työpaikkojen syntyä edistävä vahva ja kestävä kasvu.

(3)

Perustamissopimuksen 104 artiklan mukainen liiallista alijäämää koskeva menettely edellyttää päätöstä liiallisen alijäämän olemassaolosta ja perustamissopimukseen liitetyssä, liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyssä pöytäkirjassa on lisämääräyksiä liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanosta. Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta 22 päivänä marraskuuta 1993 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 3605/93 (1) esitetään yksityiskohtaiset säännökset ja määritelmät mainitun pöytäkirjan määräyksen soveltamiseksi.

(4)

Perustamissopimuksen 104 artiklan 5 kohdassa edellytetään, että komissio antaa lausunnon neuvostolle, jos komissio katsoo, että jäsenvaltiossa on tai siellä voi ilmetä liiallinen alijäämä. Tarkasteltuaan perustamissopimuksen 104 artiklan 3 kohdan mukaisessa kertomuksessaan huomioon otettuja merkityksellisiä näkökohtia ja ottaen huomioon talous- ja rahoituskomitean perustamissopimuksen 104 artiklan 4 kohdan mukaisen lausunnon komissio katsoo 24 päivänä kesäkuuta 2004 annetussa lausunnossaan, että Puolalla on liiallinen alijäämä.

(5)

Perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdassa määrätään, että neuvoston on otettava huomioon kyseisen jäsenvaltion mahdolliset huomautukset ennen kuin se päättää kokonaisarvion tehtyään, onko jäsenvaltiolla liiallinen alijäämä.

(6)

Kokonaisarvion perusteella voidaan todeta seuraavaa: vuonna 2003 Puolan julkisen talouden alijäämä oli 4,1 prosenttia suhteessa BKT:hen, eli se ylitti perustamissopimuksen mukaisen 3 prosentin viitearvon. Se, että julkisen talouden alijäämä ylitti viitearvon vuonna 2003, ei johtunut vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitetulla tavalla poikkeuksellisesta tapahtumasta, johon Puolan viranomaiset eivät olisi voineet vaikuttaa, eikä talouden jyrkästä laskusuhdanteesta. Julkisen talouden alijäämä on todennäköisesti myös vuonna 2004 suurempi kuin 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Etenkin komission kevään 2004 talousennusteen mukaan alijäämän arvioidaan vuonna 2004 kasvavan 6,0 prosenttiin suhteessa BKT:hen, kun Puolan lähentymisohjelman arvion mukaan alijäämä on 5,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Velkasuhde, joka vuonna 2003 oli 45,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, jää todennäköisesti vuonna 2004 alle perustamissopimuksessa määritellyn viitearvon, joka on 60 prosenttia suhteessa BKT:hen. Sekä alijäämää että velkaa koskevia arvioita on tarkistettava ylöspäin, jos Eurostatin tekemän, eläkerahastojen luokittelua koskevan päätöksen mukaisesti katsotaan, että eläkerahastot eivät kuulu julkiseen talouteen,

9.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 62/19

(1)

EY:n perustamissopimuksen 104 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkistalouden alijäämiä. Tätä sovelletaan myös jäsenvaltioihin, joita koskee poikkeus, mukaan luettuina kaikki EU:hun 1 päivänä toukokuuta 2004 liittyneet maat.

(2)

Vakaus- ja kasvusopimus perustuu terveen julkisen talouden tavoitteeseen, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä ja saavuttamaan uusien työpaikkojen luomista edistävä vahva ja kestävä kasvu.

(3)

Perustamissopimuksen 104 artiklan mukainen liiallista alijäämää koskeva menettely edellyttää päätöstä liiallisen alijäämän olemassaolosta ja perustamissopimukseen liitetyssä liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyssä pöytäkirjassa on lisämääräyksiä liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn soveltamisesta. Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta 22 päivänä marraskuuta 1993 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 3605/93 (1) esitetään yksityiskohtaiset säännökset ja määritelmät mainitun pöytäkirjan määräysten soveltamiseksi.

(4)

Perustamissopimuksen 104 artiklan 5 kohdassa edellytetään, että komissio antaa lausunnon neuvostolle, jos komissio katsoo, että jäsenvaltiossa on tai siellä voi ilmetä liiallinen alijäämä. Tarkasteltuaan kaikkia 104 artiklan 3 kohdan mukaisessa kertomuksessaan esitettyjä näkökohtia ja ottaen huomioon talous- ja rahoituskomitean 104 artiklan 4 kohdan mukaisen lausunnon komissio katsoo 24 päivänä kesäkuuta 2004 antamassaan lausunnossa, että Kyproksella on liiallinen julkisen talouden alijäämä.

(5)

Perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdassa määrätään, että neuvoston on otettava huomioon kyseisen jäsenvaltion mahdolliset huomautukset ennen kuin se päättää kokonaisarvion tehtyään, onko jäsenvaltiolla liiallinen alijäämä.

(6)

Kokonaisarvion perusteella voidaan todeta seuraavaa: Kyproksen julkisen talouden alijäämä oli 6,3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2003 eli se ylitti perustamissopimuksessa asetetun 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Viitearvon ylittävä osa julkisen talouden alijäämästä ei johtunut vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitetulla tavalla epätavallisesta tapahtumasta, johon Kyproksen viranomaiset eivät olisi voineet vaikuttaa, eikä talouden vakavasta taantumasta. Julkisen talouden alijäämä on todennäköisesti yli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2004. Komission kevään 2004 ennusteen mukaan alijäämän oletetaan olevan 4,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2004, kun taas Kyproksen lähentymisohjelmassa alijäämäksi ennustetaan 5,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkinen velka, joka oli 72,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2003, ylittää todennäköisesti edelleen perustamissopimuksessa asetetun 60 prosentin viitearvon vuonna 2004,

9.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 62/20

(1)

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 104 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkistalouden alijäämiä. Tätä sovelletaan myös jäsenvaltioihin, joita koskee poikkeus, kuten on tilanne kaikkien Euroopan unioniin 1 päivänä toukokuuta 2004 liittyneiden maiden kohdalla.

(2)

Vakaus- ja kasvusopimus perustuu terveen julkisen talouden tavoitteeseen, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä ja saavuttamaan uusien työpaikkojen syntyä edistävä vahva ja kestävä kasvu.

(3)

Perustamissopimuksen 104 artiklan mukainen liiallista alijäämää koskeva menettely edellyttää päätöstä liiallisen alijäämän olemassaolosta. Perustamissopimukseen liitetyssä liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyssä pöytäkirjassa on lisämääräyksiä liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn soveltamisesta. Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta 22 päivänä marraskuuta 1993 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 3605/93 (1) annetaan yksityiskohtaiset säännökset ja määritelmät mainitun pöytäkirjan tämän määräyksen soveltamiseksi.

(4)

Katsoessaan, että jäsenvaltiossa on tai siellä voi ilmetä liiallinen alijäämä, komissio antaa perustamissopimuksen 104 artiklan 5 kohdan määräysten mukaisesti asiasta neuvostolle lausunnon. Tarkasteltuaan kaikkia 104 artiklan 3 kohdan mukaisessa kertomuksessaan esitettyjä näkökohtia sekä ottaen huomioon talous- ja rahoituskomitean 104 artiklan 4 kohdan mukaisen lausunnon komissio on 24 päivänä kesäkuuta 2004 antamassaan lausunnossa katsonut, että Tšekin tasavallan julkisen talouden alijäämä on liiallinen.

(5)

Perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdassa määrätään, että neuvoston olisi otettava huomioon kyseisen jäsenvaltion mahdolliset huomautukset ennen kuin se kokonaisarvion tehtyään päättää, onko jäsenvaltion alijäämä liiallinen.

(6)

Kokonaisarvion perusteella voidaan todeta seuraavaa: Tšekin tasavallan julkisen talouden alijäämä suhteessa BKT:hen oli 12,9 prosenttia vuonna 2003 (5,9 prosenttia suhteessa BKT:hen, jos merkittävä kertaluonteinen valtion takausten sisällyttäminen lukuihin jätetään huomiotta). Näin ollen se ylitti perustamissopimuksen mukaisen 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden viitearvon ylittyminen ei johtunut poikkeuksellisesta tapahtumasta, johon Tšekin viranomaiset eivät voineet vaikuttaa, eikä vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitetusta talouden vakavasta taantumasta. Julkistalouden alijäämä ylittää todennäköisesti 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen myös vuonna 2004. Komission keväällä 2004 antaman ennusteen mukaan alijäämä kasvaa vuonna 2004 5,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen, kun taas Tšekin tasavallan lähentymisohjelmassa oletetaan alijäämän olevan 5,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuonna 2003 velka oli 37,6 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja on todennäköistä, että se pysyttelee myös vuonna 2004 perustamissopimuksessa määrätyn 60 prosentin viitearvon alapuolella.

9.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 62/21

(1)

Perustamissopimuksen 104 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on vältettävä liiallisia julkistalouden alijäämiä. Tämä pätee myös niihin jäsenvaltioihin, joita koskee poikkeus, eli kaikkia 1 päivänä toukokuuta 2004 Euroopan unioniin liittyneitä maita.

(2)

Vakaus- ja kasvusopimus perustuu terveen julkisen talouden tavoitteeseen, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä ja saavuttamaan uusien työpaikkojen syntyä edistävä vahva ja kestävä kasvu.

(3)

Perustamissopimuksen 104 artiklan mukainen liiallista alijäämää koskeva menettely edellyttää päätöstä liiallisen alijäämän olemassaolosta, ja perustamissopimukseen liitetyssä liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyssä pöytäkirjassa on lisämääräyksiä liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn soveltamisesta. Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta 22 päivänä marraskuuta 1993 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 3605/93 (1) esitetään yksityiskohtaiset säännökset ja määritelmät mainitun pöytäkirjan määräyksen soveltamiseksi.

(4)

Perustamissopimuksen 104 artiklan 5 kohdassa edellytetään, että komissio antaa lausunnon neuvostolle, jos komissio katsoo, että jäsenvaltiossa on tai siellä voi ilmetä liiallinen alijäämä. Tarkasteltuaan kaikkia 104 artiklan 3 kohdan mukaisessa kertomuksessaan esitettyjä näkökohtia ja ottaen huomioon talous- ja rahoituskomitean 104 artiklan 4 kohdan mukaisen lausunnon komissio katsoo 24 päivänä kesäkuuta 2004 antamassaan lausunnossa, että Maltassa on liiallinen julkisen talouden alijäämä.

(5)

Perustamissopimuksen 104 artiklan 6 kohdassa määrätään, että neuvoston on otettava huomioon kyseisen jäsenvaltion mahdolliset huomautukset ennen kuin se päättää kokonaisarvion tehtyään, onko jäsenvaltiossa liiallinen alijäämä.

(6)

Kokonaisarvion perusteella voidaan todeta seuraavaa: Maltan julkisen talouden alijäämä oli 9,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2003 (josta 3,2 prosenttia suhteessa BKT:hen johtui kertaluonteisesta toimenpiteestä), mikä ylittää perustamissopimuksessa asetetun 3 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden alijäämän viitearvon ylittävä osa ei johtunut vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitetusta epätavallisesta tapahtumasta, johon Maltan viranomaiset eivät olisi voineet vaikuttaa, eikä talouden jyrkästä laskusuhdanteesta. Julkisen talouden alijäämä pysyy yli 3 prosentissa suhteessa BKT:hen vuonna 2004. Komission kevään 2004 ennusteessa alijäämän arvioidaan olevan 5,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2004, kun Maltan lähentymisohjelmassa alijäämän ennustetaan olevan 5,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Julkinen velka, joka oli 72,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2003, tulee todennäköisesti poikkeamaan lisää perustamissopimuksessa asetetusta 60 prosentin viitearvosta vuonna 2004,

9.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 62/22

(1)

Jäsenvaltiot totesivat vuonna 2004, että eräiden seikkojen osalta on tarpeen toteuttaa yhteensovitettu tarkastusohjelma vuonna 2005.

(2)

Haitallisista aineista eläinten rehuissa 7 päivänä toukokuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/32/EY (2) vahvistetaan aflatoksiini B1:n enimmäispitoisuus rehuissa. Yhteisöllä ei kuitenkaan ole säännöksiä muista mykotoksiineista kuten okratoksiini A:sta, tsearalenonista, deoksinivalenolista ja fumonisiineistä. Tietojen hankkiminen pistokokeiden avulla kyseisten mykotoksiinien esiintymisestä olisi hyödyllistä tilanteen arvioimiseksi asianmukaisen lainsäädännön kehittämistä varten. Lisäksi tietyt rehuaineet kuten vilja- ja öljykasvien siemenet ovat sadonkorjuu-, varastointi- ja kuljetusolojen vuoksi erityisen alttiita mykotoksiinikontaminaatiolle. Koska mykotoksiinipitoisuudet vaihtelevat vuosittain, kaikista mainituista mykotoksiineista on aiheellista kerätä tiedot useina peräkkäisinä vuosina.

(3)

Antibioottien – kokkidiostaatteja ja histomonostaatteja lukuun ottamatta – saattaminen markkinoille ja käyttö rehujen lisäaineina on sallittu ainoastaan 31 päivään joulukuuta 2005 saakka. Aikaisemmat tarkastukset, joilla on pyritty selvittämään antibioottien ja kokkidiostaattien esiintymistä eräissä rehuissa, joissa kyseisistä aineista joidenkin käyttö on kielletty, osoittavat, että tällaisia rikkomuksia ilmenee edelleen. Löydösten tiheys ja asian arkaluonteisuus perustelevat tarkastusten jatkamisen.

(4)

On tärkeää huolehtia, että eläinperäisten rehuaineiden käyttöä rehuissa koskevat rajoitukset, sellaisina kuin niistä säädetään asiaa koskevassa yhteisön lainsäädännössä, on pantu tosiasiallisesti täytäntöön.

(5)

On syytä varmistaa, ettei hivenaineisiin kuuluvien kuparin ja sinkin määrä sianrehuseoksissa ylitä niitä enimmäispitoisuuksia, joista säädetään eräiden hivenaineiden ryhmään kuuluvien rehun lisäaineiden hyväksymisedellytysten muuttamisesta 25 päivänä heinäkuuta 2003 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 1334/2003 (3).

(6)

Tässä suosituksessa säädetyt toimenpiteet ovat elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevän pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

1.

Suositellaan, että jäsenvaltiot toteuttavat vuonna 2005 yhteensovitetun tarkastusohjelman, jolla pyritään selvittämään seuraavaa:

2.

Suositellaan, että jäsenvaltiot sisällyttävät 1 kohdassa tarkoitetun yhteensovitetun tarkastusohjelman tulokset erillisenä lukuna tarkastustoimia koskevaan vuosikertomukseensa, joka on jätettävä viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2006 direktiivin 95/53/EY 22 artiklan 2 kohdan sekä yhdenmukaistetun kertomusmallin viimeisimmän version mukaisesti.

9.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 62/30

(1)

Komissio vastaanotti 9. tammikuuta 2004 asetuksen (ETY) N:o 4064/89 (jäljempänä ’sulautuma-asetus’) 4 artiklan mukaisen ilmoituksen liiketoimesta, jolla Bertelsmann AG (Bertelsmann) ja Sony-konserniin kuuluva Sony Corporation of America (Sony) siirtävät musiikkiäänitealan maailmanlaajuiset liiketoimintonsa (lukuun ottamatta Sonyn Japanin toimintoja) yhteisyritykseen. Yhteisyrityksen nimeksi tulee Sony BMG ja sen toimialana on artistien etsiminen ja kehittäminen (niin sanottu A&R (2)) sekä musiikkiäänitteiden markkinointi ja myynti. Sony BMG ei harjoita oheistoimintoja kuten musiikin kustantamista, valmistusta tai jakelua.

(2)

Bertelsmann on kansainvälinen mediayhtiö, joka toimii maailmanlaajuisesti musiikin äänittämisen ja kustantamisen, televisio-ohjelmien, radio-ohjelmien, kirjojen ja lehtien kustantamisen, kirjapainopalvelujen sekä kirja- ja musiikkikerhojen alalla. Bertelsmannin toiminnasta musiikkiäänitteiden alalla vastaa sen kokonaan omistama tytäryhtiö Bertelsmann Music Group (BMG). BMG:n levy-yhtiöitä ovat Arista Records, Jive Records, Zomba ja RCA.

(3)

Sony harjoittaa maailmanlaajuista toimintaa musiikin äänittämisen ja kustantamisen, teollisuus- ja kulutuselektroniikan sekä viihdeteollisuuden alalla. Musiikkiäänitteiden alalla sen toiminnasta vastaa Sony Music Entertainment. Sonyn levy-yhtiöitä ovat Columbia Records Group, Epic Records Group ja Sony Classical.

(4)

Keskittymiä käsittelevä neuvoa-antava komitea antoi 127. kokouksessaan 9. heinäkuuta 2004 myönteisen lausunnon komission päätösluonnoksesta, jossa keskittymä hyväksyttiin.

(5)

Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja totesi 5. heinäkuuta 2004 antamassaan kertomuksessa, että osapuolten oikeutta tulla kuulluiksi oli noudatettu.

(6)

Komissio havaitsi, että musiikkiäänitteiden merkitykselliset tuotemarkkinat (joihin sisältyvät A&R-toiminta sekä musiikkiäänitteiden myynninedistäminen, myynti ja markkinointi) voidaan jakaa erillisiin tuotemarkkinoihin musiikkilajin perusteella (kuten kansainvälinen populaarimusiikki, kansallinen populaarimusiikki, klassinen musiikki) tai erottaa kokoomaäänitteiden markkinat. Tarkasteltavana olevassa asiassa voitiin kuitenkin jättää avoimeksi, muodostavatko edellä mainitut musiikkilajit tai luokat erilliset markkinat, sillä keskittymä ei johtaisi määräävän markkina-aseman syntymiseen tai vahvistumiseen millään tarkastelluista markkinamääritelmistä.

(7)

Markkinatutkimuksessa vahvistettiin useita tekijöitä, joiden perusteella musiikkiäänitteiden merkitykselliset maantieteelliset markkinat ovat kansalliset (esim. A&R, hinnoittelu, myynti ja markkinointi ovat pääasiassa kansallista toimintaa, suuri paikallisen musiikin kysyntä ja riippumattomien levy-yhtiöiden vähäinen läsnäolo kansainvälisillä markkinoilla).

(8)

Komissio katsoo markkinatutkimuksen tulosten perusteella, että verkkomusiikki ei kuulu fyysisten musiikkiäänitteiden markkinoille erityisesti siitä syystä, että tuote ja sen jakelutapa on erilainen. Se määritteli kahdet erilliset verkkomusiikin markkinat: i) verkkomusiikkilisenssien tukkumarkkinat ja ii) verkkomusiikin jakelun vähittäismarkkinat.

(9)

Tarkasteltavana olevassa asiassa komissio katsoo, että niin verkkomusiikkilisenssien tukkumarkkinat kuin verkkomusiikin jakelun vähittäismarkkinat ovat laajuudeltaan kansalliset. Tämä voi muuttua tulevaisuudessa siitä riippuen, kuinka verkkomusiikkilisenssien myöntäminen ja musiikin jakelu kehittyvät jatkossa kansainvälisellä tasolla.

(10)

Sekä kysyntä- että tarjontapuolta koskevien seikkojen perusteella komissio havaitsi merkkejä siitä, että musiikin kustantaminen voidaan jakaa erillisiin tuotemarkkinoihin sen mukaan, millaisten oikeuksien käytöstä on kyse (mekanisointi-, esitys-, synkronointi-, paino- ja muut oikeudet). Merkityksellisten tuotemarkkinoiden tarkka laajuus voitiin kuitenkin jättää avoimeksi, sillä kilpailuoikeudellinen arviointi on sama kaikilla tarkastelluilla markkinamääritelmillä.

(11)

Markkinatutkimus on vahvistanut, että maantieteelliset markkinat ovat pääasiassa kansalliset joistakin rajatylittävistä tekijöistä huolimatta, sillä mekanisointi- ja esitysoikeuksien lisenssimaksut peritään yleensä kansallisella tasolla. Merkityksellisten maantieteellisten markkinoiden tarkka laajuus voitiin kuitenkin jättää avoimeksi, sillä kilpailuoikeudellinen arviointi on sama kaikilla tarkastelluilla markkinamääritelmillä.

(12)

Komission tutkimuksessa ei saatu riittäviä todisteita viiden ”suuren yhtiön” (Sony, BMG, Universal, EMI ja Warner) yhteisestä määräävästä asemasta musiikkiäänitteiden markkinoilla.

(13)

Euroopan yhteisöjen tuomioistuinten oikeuskäytännön (erityisesti Airtours-tuomion) perusteella markkinatoimijoiden yhteinen määräävä asema edellyttää seuraavien seikkojen täyttymistä: i) yhteensovittamisen ehdoista on sovittu yhteisesti; ii) näiden ehtojen noudattamista on mahdollista valvoa; iii) on olemassa koossapitäviä tekijöitä yhteisestä toimintalinjasta poikkeamista vastaan; ja iv) kolmannet osapuolet (todelliset ja mahdolliset kilpailijat, asiakkaat) eivät pysty vaarantamaan yhteensovittamisesta odotettuja etuja.

(14)

Arvioidessaan viiden suuren yhtiön mahdollista yhteistä määräävää asemaa musiikkiäänitteiden markkinoilla komissio tarkasteli, oliko mahdollista osoittaa, että viisi suurta yhtiötä olivat kolmen–neljän viime vuoden aikana soveltaneet yhteensovitettua hinnoittelupolitiikkaa ETA:n jäsenvaltioissa.

(15)

Tätä tarkoitusta varten komissio tutki viiden suuren yhtiön tukkukauppiaille ja vähittäiskauppiaille tarjoamien tukkuhintojen kehitystä vuosina 1998–2003. Komissio keskittyi analyysissaan erityisesti keskimääräisten nettotukkuhintojen, julkaistujen jälleenmyyjähintojen, tukku- ja nettohintojen suhteen, laskun loppusummasta myönnettyjen alennusten ja taannehtivien alennusten kehitykseen.

(16)

Arvioidakseen suurten yhtiöiden mahdollisesti harjoittamaa tukkuhintojen yhteensovittamista komissio tarkasteli, onko kunkin viiteen suureen yhtiöön kuuluvan yhtiön sadan eniten myydyn albumin (suhdannekorjattujen) keskimääräisten nettohintojen kehitys ollut yhdensuuntaista viidessä suurimmassa jäsenvaltiossa (tätä pidetään edustavana otoksena, sillä sata eniten myytyä albumia kattaa arviolta 70–80 prosenttia kunkin suuren yhtiön kokonaismyynnistä). Toiseksi komissio tutki, olisiko hintojen yhteensovittaminen ollut mahdollista käyttämällä lähtökohtana listahintoja (jälleenmyyjähinnat). Kolmanneksi komissio analysoi, olivatko suurten yhtiöiden myöntämät alennukset yhdenmukaistettuja ja riittävän avoimia kilpailukäyttäytymisen valvomiseksi tehokkaasti.

(17)

Keskimääräisten nettohintojen perusteella komissio havaitsi suurten yhtiöiden hinnoissa tiettyä yhdensuuntaisuutta ja suhteellisen samanlaista kehitystä viisillä suuremmilla markkinoilla (Ranska, Saksa, Italia, Espanja ja Yhdistynyt kuningaskunta). Nämä havainnot eivät kuitenkaan itsessään riitä perusteeksi päätellä, että yhteensovitettua hinnoittelua on harjoitettu.

(18)

Sen vuoksi komissio tutki tarkemmin sitä, olivatko muut tekijät, nimittäin listahinnat ja alennukset, yhdenmukaistettuja ja niin avoimia, että ne riittävät todisteeksi yhteensovittamisesta.

(19)

Komissio havaitsi joitakin merkkejä siitä, että julkaistuja jälleenmyyjähintoja olisi voitu käyttää lähtökohtana suurten yhtiöiden listahintojen yhdenmukaistamiseksi kaikissa viidessä jäsenvaltiossa. Alennusten osalta tutkimus osoitti, että alennusten suuruus vaihteli jossain määrin suurten yhtiöiden välillä ja että tietyt alennukset eivät olleet riittävän avoimia salaisen yhteistyön osoittamiseksi.

(20)

Lisäksi komissio tarkasteli, oliko musiikkiäänitteiden markkinoilla ominaispiirteitä, jotka helpottavat yhteisen määräävän aseman syntymistä. Tässä yhteydessä se tarkasteli erityisesti tuotteen homogeenisyyttä, avoimuutta ja kostomekanismeja.

(21)

Tuotteen homogeenisyyden osalta komissio totesi, että yksittäisten albumien sisällöt poikkeavat toisistaan, mutta hinnoittelu ja markkinointi on jossain määrin yhdenmukaistettua. Sisällön erilaisuus vaikuttaa kuitenkin jonkin verran hinnoitteluun ja pienentää markkinoiden avoimuutta. Salainen yhteistyö on tällöin vaikeampaa, koska se edellyttää seurantaa yksittäisten albumien tasolla.

(22)

Avoimuuden osalta komissio totesi, että viikoittaisten levymyyntilistojen julkaiseminen, yhteisen asiakaskannan vakaus ja suurten yhtiöiden viikkoraporttien muodossa harjoittama vähittäismarkkinoiden seuranta lisäävät markkinoiden avoimuutta ja helpottavat yhteensovitetun toimintalinjan valvomista. Tutkimus osoitti kuitenkin myös, että kampanja-alennusten seuranta edellyttää seurantaa albumien tasolla, mikä pienentää avoimuutta markkinoilla ja vaikeuttaa salaista yhteistyötä. Kaiken kaikkiaan komissio ei ole löytänyt riittävästi todisteita siitä, että suuret yhtiöt olisivat voittaneet tämän avoimuuden puutteen.

(23)

Kostomekanismien osalta komissio tutki sitä, voisivatko suuret yhtiöt ryhtyä kostotoimenpiteisiin ”petkuttavia” yhtiöitä vastaan, erityisesti palaamalla (tilapäisesti) kilpailutilanteeseen tai sulkemalla yhteisestä toimintalinjasta poikkeavan yhtiön kokoelmalevyjä koskevien yhteisyritysten ja sopimusten ulkopuolelle. Komissio ei kuitenkaan ole löytänyt riittävästi todisteita tällaisten kostotoimenpiteiden toteuttamisesta tai niillä uhkaamisesta.

(24)

Komissio havaitsi myös pienemmissä jäsenvaltioissa suurta yhdenmukaisuutta suurten yhtiöiden julkaistuissa jälleenmyyjähinnoissa, joita periaatteessa olisi voitu käyttää lähtökohtana hintojen yhdenmukaistamiseksi suurten yhtiöiden välillä. Tutkimus osoitti kuitenkin, että myös pienemmissä jäsenvaltioissa oli eroja alennusten määrissä ja että tietyt alennukset eivät olleet riittävän avoimia.

(25)

Edellä suurempien jäsenvaltioiden osalta esitetyt tuotteen homogeenisyyttä, markkinoiden avoimuutta ja mahdollisuuksia kostotoimenpiteisiin koskevat komission näkökannat pitävät paikkansa myös pienempien jäsenvaltioiden tapauksessa.

(26)

Komissio katsoo, että se ei ole löytänyt riittäviä todisteita viiden suuren yhtiön yhteisestä määräävästä asemasta musiikkiäänitteiden markkinoilla yhdessäkään ETA:n jäsenvaltiossa.

(27)

Komissio on tarkastellut myös sitä, johtaisiko sulautuma suurten musiikkiyhtiöiden yhteisen määräävän aseman syntymiseen jossakin ETA:n jäsenvaltiossa. Komissio katsoo kuitenkin edellä esitettyjen seikkojen perusteella (erityisesti markkinoiden avoimuus, tuotteen sisällön heterogeenisyys ja kostotoimenpiteet), että viiden suuren yhtiön vähentyminen sulautuman seurauksena neljään suureen yhtiöön ei aiheuttaisi niin merkittäviä vaikutuksia, että se riittäisi suurten yhtiöiden yhteisen määräävän aseman syntymiseen musiikkiäänitteiden markkinoilla.

(28)

Kolmannet osapuolet ilmaisivat huolestumisensa siitä, että yhteisyritys saisi määräävän aseman musiikkiäänitteiden markkinoilla, koska sillä on vertikaalinen suhde Bertelsmannin mediatoimintoihin. On väitetty, että Bertelsmann voisi käyttää hyväkseen asemaansa televisio- ja radiokanavien markkinoilla sulkeakseen kilpailijat markkinoilta ja suosiakseen Sony BMG:tä, erityisesti myöntämällä sille edullisemmat hinnat tai erityiskohtelun tai estämällä kilpailijoita mainostamasta artistejaan näiden kanavien kautta.

(29)

Komissio päättelee, että on epätodennäköistä, että ehdotettu yhteisyritys saisi yksin määräävän aseman musiikkiäänitteiden markkinoilla Saksassa, Alankomaissa, Belgiassa, Luxemburgissa ja Ranskassa, joissa Bertelsmann toimii RTL-televisio- ja radiokanavien kautta. Vertikaalisesta integroitumisesta Bertelsmann-mediakonserniin saatavat edut (esim. Pop Idol -formaatin kautta, joka alan asiantuntijoiden mukaan on jo ohittanut huippunsa) ovat jo mukana BMG:n vuoden 2003 markkinaosuuksissa. Näiden markkinaosuuksien perusteella ehdotettu yhteisyritys ei saavuta yhden yrityksen määräävän aseman raja-arvoa. Lisäksi komissio ei ole löytänyt todisteita siitä, että Bertelsmannin kannalta olisi kannattavaa sulkea kilpailijat televisio- ja radiokanaviensa ulkopuolelle.

(30)

Komissio toteaa, että laillisen verkkomusiikin markkinat ovat tällä hetkellä syntyvaiheessa, sillä useimmat musiikkisivustot ovat aloittaneet toimintansa Euroopan talousalueella vasta vähän aikaa sitten. Sen vuoksi on vaikeaa tehdä lopullisia päätelmiä suurten levy-yhtiöiden markkina-asemista, erityisesti kansallisilla markkinoilla. Lisäksi verkosta ladattuja tai virtaustoistolla toistettuja musiikkikappaleita koskevat tiedot eivät näytä antavan selvää kuvaa eri toimijoiden markkina-asemista eikä alaa koskevia julkisia tilastoja ole. Komission saamien tietojen perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että suurten levy-yhtiöiden asema verkkomusiikkilisenssien tukkumarkkinoilla näyttää suurelta osin samalta kuin niiden asema musiikkiäänitteiden markkinoilla.

(31)

Koska kyse on kehittyvistä markkinoista ja koska tämänhetkiset sopimukset poikkeavat toisistaan hinnoittelun ja ehtojen suhteen, komissio on päätellyt, että ei ole löydetty riittäviä todisteita suurten yhtiöiden yhteisestä määräävästä asemasta verkkomusiikkilisenssien kansallisilla markkinoilla tai siitä, että keskittymä johtaisi yhteisen määräävän aseman syntymiseen näillä markkinoilla.

(32)

Kolmannet osapuolet ovat ilmaisseet huolestumisensa siitä, että sulautuman seurauksena Sony voisi saada määräävän aseman verkkomusiikin jakelun kansallisilla markkinoilla Sony Connect -verkkomusiikkipalvelunsa kautta. On väitetty, että Sony voisi yhteisyrityksen kautta sulkea kilpailijat verkkomusiikin jakelun loppupään markkinoilta, erityisesti estämällä kilpailevien Internet-jakelijoiden pääsyn yhteisyrityksen kokoelmaan tai syrjimällä kilpailijoita, esimerkiksi käyttöä koskevien sääntöjen, uusien kappaleiden luovutusajankohdan ja raitaformaatin suhteen.

(33)

Komissio toteaa, että Sony Connect -palvelua, joka aloitettiin Yhdysvalloissa toukokuussa 2004, ollaan vasta käynnistämässä Euroopassa. Sen vuoksi sillä ei ole tällä hetkellä markkinaosuutta. Lisäksi on toimijoita, jotka ovat jo saavuttaneet tietyn aseman markkinoilla (esim. OD2), ja muita toimijoita on vastikään tullut tai ilmoittanut tulevansa pian markkinoille. Sulkemalla kokoelmansa kilpailijoilta ehdotettu yhteisyritys Sony BMG menettäisi huomattavia lisenssituloja kilpailijoiden myymistä musiikkikappaleista. Tällaisen strategian kannattavuus vaikuttaa epävarmalta.

(34)

Kolmannet osapuolet ovat ilmaisseet huolestumisensa siitä, että yhteisyrityksen perustaminen johtaisi osapuolten kilpailukäyttäytymisen yhteensovittamiseen läheisillä musiikin kustantamisen markkinoilla.

(35)

Komission mielestä yhteensovittamista voisi esiintyä vain rajoitetussa määrin, sillä kustannusoikeuksien hallinnoinnista vastaavat pääasiassa yhteisvalvontajärjestöt (ainakin tärkeiden mekanisointi- ja esitysoikeuksien osalta). Yhteisvalvontajärjestöt myöntävät voimassa olevan lainsäädännön perusteella lisenssejä syrjimättömillä ehdoilla ja sopivat maksuista kustantajien, sanoittajien ja säveltäjien kanssa. Komissio katsoo lisäksi, että eräiden kolmansien osapuolten esittämien huolenaiheiden vastaisesti keskittymä ei johtaisi siihen, että suuret yhtiöt ohittavat yhteisvalvontajärjestöt, sillä tällaisesta strategiasta ei ole riittävän konkreettisia todisteita.

(36)

Päätöksessä esitetään päätelmä, jonka mukaan ehdotettu keskittymä ei luo eikä vahvista musiikkiäänitteiden, verkkomusiikkilisenssien tai verkkomusiikin jakelun kansallisilla markkinoilla yhden yrityksen tai useamman yrityksen yhteistä määräävää asemaa, jonka seurauksena tehokas kilpailu estyisi olennaisesti yhteismarkkinoilla tai niiden merkittävällä osalla. Päätöksessä todetaan myös, että toimenpiteen tarkoituksena ei ole sovittaa yhteen yhteisyrityksen emoyhtiöiden, Sonyn ja Bertelsmannin, kilpailukäyttäytymistä musiikin kustantamisen markkinoilla eikä sillä myöskään ole tällaista vaikutusta. Tämän vuoksi päätöksessä julistetaan keskittymä yhteismarkkinoille ja ETA-sopimuksen toimintaan soveltuvaksi sulautuma-asetuksen 2 artiklan 2 ja 4 kohdan ja 8 artiklan 2 kohdan sekä ETA-sopimuksen 57 artiklan mukaisesti.

9.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 62/34

(1)

Vuoden 2003 liittymisasiakirjan liitteessä XIV olevassa 5 luvun B jakson a alakohdassa määrätään, että terveyttä koskevista vaatimuksista tuoreen lihan tuotannossa ja markkinoille saattamisessa 26 päivänä kesäkuuta 1964 annetun neuvoston direktiivin 64/433/ETY (2) liitteessä I ja terveyttä koskevista kysymyksistä lihavalmisteiden ja tiettyjen muiden eläinperäisten tuotteiden tuotannossa ja markkinoille saattamisessa 21 päivänä joulukuuta 1976 annetun neuvoston direktiivin 77/99/ETY (3) liitteissä A ja B esitettyjä rakenteellisia vaatimuksia ei sovelleta liittymisasiakirjan liitteessä XIV olevassa lisäyksessä (4) lueteltuihin Slovakian laitoksiin ennen 31 päivää joulukuuta 2006, jos tietyt edellytykset täyttyvät.

(2)

Vuoden 2003 liittymisasiakirjan liitteessä XIV olevaa lisäystä on muutettu komission päätöksellä 2004/463/EY (5).

(3)

Slovakian toimivaltaisen viranomaisen virallisen ilmoituksen mukaan kolme liha-alan laitosta on saattanut päätökseen tarvittavat uudistukset ja täyttää nyt täysin yhteisön lainsäädännössä asetetut vaatimukset. Kaksi luettelossa mainittua liha-alan laitosta on lakkauttanut toimintansa. Kyseiset laitokset olisi siksi poistettava siirtymäajan piiriin kuuluvien laitosten luettelosta.

(4)

Kolme siirtymäajan piiriin kuuluvien laitosten luettelossa mainittua laitosta on edistynyt huomattavasti pyrkimyksissään täyttää yhteisön lainsäädännössä asetetut rakenteelliset vaatimukset. Kyseiset laitokset eivät kuitenkaan huomattavista teknisistä rajoituksista johtuen pysty saattamaan päätökseen tarvittavia uudistuksia määräaikaan mennessä. Siksi on perusteltua myöntää niille lisää aikaa uudistusten päätökseen saattamiselle.

(5)

Vuoden 2003 liittymisasiakirjan liitteessä XIV oleva lisäys olisi siksi muutettava vastaavasti. Selkeyden vuoksi se on syytä korvata.

(6)

Elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevälle pysyvälle komitealle on ilmoitettu tässä päätöksessä säädetyistä toimenpiteistä,

9.3.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 62/37

(1)

Euroopan unionin tavoitteena on turvallinen, vakaa, yhtenäinen, vauras ja demokraattinen Irak, joka edistää osaltaan alueen vakautta. EU tukee Irakin kansaa ja Irakin väliaikaista hallitusta Irakin taloudellisessa, yhteiskunnallisessa ja poliittisessa jälleenrakentamisessa 8 päivänä kesäkuuta 2004 hyväksytyn Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1546 mukaisesti.

(2)

Marraskuun 5 päivänä 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto suhtautui myönteisesti mahdollista Irakin osalta toteutettavaa yhdennettyä poliisi-, oikeusvaltio- ja siviilihallinto-operaatiota varten muodostettuun yhteiseen selvitysvaltuuskuntaan ja tarkasteli sen raporttia. Eurooppa-neuvosto totesi, että on tärkeää lujittaa rikosoikeusjärjestelmää oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen edellyttämälle tasolle. Se pani merkille Irakin viranomaisten toivomuksen, että Euroopan unioni osallistuisi aktiivisemmin toimintaan Irakissa ja että rikosoikeusjärjestelmän lujittaminen olisi Irakin tarpeiden ja painopisteiden mukaista.

(3)

Eurooppa-neuvosto oli yhtä mieltä siitä, että Euroopan unioni voisi edesauttaa jälleenrakennusta ja vakaan, turvallisen ja demokraattisen Irakin luomista toteuttamalla yhdennetyn operaation, jolla voitaisiin muun muassa edistää rikosoikeusjärjestelmän eri toimijoiden yhteistyön tiivistämistä, lujittaa poliisi-, oikeus- ja vankeinhoitolaitoksen korkeiden ja lupaavien virkamiesten hallinnollisia taitoja ja parantaa rikostutkintataitoja ja -menettelyjä oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia täysin kunnioittaen.

(4)

Eurooppa-neuvostossa sovitun mukaisesti neuvosto päätti yhteisellä toiminnalla 2004/909/YUTP (1) lähettää asiantuntijaryhmän jatkamaan vuoropuhelua Irakin viranomaisten kanssa, aloittamaan vaalien jälkeen mahdollisesti käynnistettävän yhdennetyn poliisi-, oikeusvaltio- ja siviilihallinto-operaation alustavan suunnittelun ja erityisesti arvioimaan tällaisen operaation kiireelliset turvallisuustarpeet.

(5)

Yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto päätti 21 päivänä helmikuuta 2005 käynnistää Irakin osalta yhdennetyn oikeusvaltio-operaation siten, että se olisi mahdollisimman pian operatiivinen, mikä edellyttää Irakin viranomaisten esittämää virallista kutsua.

(6)

Operaation onnistuminen edellyttää tehokasta strategista ja teknistä kumppanuutta irakilaisten kanssa koko operaation ajan Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mukaisesti ja Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa täydentäen.

(7)

Euroopan unioni aikoo hyödyntää vuoropuheluaan Irakin ja sen naapurimaiden kanssa kannustaakseen aluetta sitoutumaan ja tukemaan jatkuvasti turvallisuuden lisäämistä sekä Irakin poliittista prosessia ja jälleenrakennusta osallisuuden, demokratian periaatteiden, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen pohjalta sekä tukeakseen turvallisuutta ja yhteistyötä alueella.

(8)

Operaatio EUJUST LEX pannaan täytäntöön olosuhteissa, joissa yleinen järjestys, henkilöiden turvallisuus ja Irakin vakaus ovat uhattuina ja jotka voisivat haitata Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa määriteltyjen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden toteutumista.

(9)

Nizzassa 7–9 päivänä joulukuuta 2000 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston antamien suuntaviivojen mukaisesti tässä yhteisessä toiminnassa olisi määritettävä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 18 ja 26 artiklan mukaisesti korkeana edustajana toimivan pääsihteerin asema.

(10)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan 1 kohdassa edellytetään ohjeellisen rahoitusmäärän ilmoittamista yhteisen toiminnan koko täytäntöönpanon ajaksi. Yhteisön talousarviosta rahoitettavien määrien ilmoittaminen ilmentää lainsäätäjän tahtoa ja edellyttää, että maksusitoumusmäärärahoja on saatavilla asianomaisen varainhoitovuoden ajan. Operaatio EUJUST LEX saa myös materiaalia ja henkilöstöä jäsenvaltioilta,

a)

operaation johtaja

b)

koordinointitoimisto Brysselissä

c)

yhteystoimisto Bagdadissa

d)

jäsenvaltioiden käyttöön asettamat ja EUJUST LEX -operaation koordinoimat koulutuspalvelut ja kouluttajat.