Kumppanuus- ja yhteistyösopimukset: Venäjä, Etelä-Kaukasia ja Keski-Aasia

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

• EU on tehnyt kahdeksan kumppanuus- ja yhteistyösopimusta tai tehostettua kumppanuussopimusta muiden kuin EU-maiden kanssa: Armenian, Azerbaidžanin, Kazakstanin, Kirgisian (Kirgisian tasavalta), Venäjän, Uzbekistanin ja Turkmenistanin kanssa.

• Euroopan parlamentin on vielä ratifioitava Turkmenistanin kanssa tehty kumppanuus- ja yhteistyösopimus, ja sopimuspuolien välisiin suhteisiin sovelletaan osittain väliaikaista sopimusta ja osittain EU:n ja entisen Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton välistä vuoden 1990 sopimusta.

• Kazakstanin kanssa tehdyllä tehostetulla kumppanuus- ja yhteistyösopimuksella päivitetään ja korvataan aiempi kumppanuus- ja yhteistyösopimus.
• Armenian kanssa tehtyä kokonaisvaltaista ja tehostettua kumppanuussopimusta sovelletaan parhaillaan väliaikaisesti. Sillä päivitetään ja korvataan sen voimaan tullessa aiempi kumppanuus- ja yhteistyösopimus.
• Monet näistä maista ovat EU:n naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvia kumppaneita, ja sopimukset tarjoavat perustan naapuruuspolitiikan täytäntöönpanolle.
• Venäjän kanssa solmitun sopimuksen tavoitteena on lisäksi luoda tarvittavat olosuhteet vapaakauppa-alueen perustamiseksi tulevaisuudessa.

Pääpiirteet

Kukin näistä sopimuksista sisältää erityisiä ehtoja, joissa otetaan huomioon kahden sopimuspuolen kahdenväliset tavoitteet. Monilla niistä on kuitenkin yhteisiä piirteitä ja samanlaisia muotoja, joista esitetään seuraavassa esimerkkejä.

• Yleiset periaatteet: demokratian, kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Myös markkinatalouden edistäminen kuuluu kaikkien sopimusten tavoitteisiin. Monia muita periaatteita esitetään sopimuksissa keskeisinä, kuten:
  • oikeusvaltioperiaate ja hyvä hallinto,
  • korruption ja rajatylittävän järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin eri muotojen torjunta,
  • kestävän kehityksen edistäminen ja
  • tehokas monenvälisyys.
• Kahdenvälisen poliittisen vuoropuhelun perustaminen: pyritään lisäämään yksimielisyyttä yhteistä etua koskevista kansainvälisistä kysymyksistä sekä tekemään yhteistyötä vakauden, turvallisuuden sekä demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistämiseksi.
  • Vuoropuhelu tapahtuu ministeritasolla (yhteistyöneuvosto tai kumppanuusneuvosto), parlamentaarisella tasolla (parlamentaarinen neuvosto) julkishallinnon johtotasolla sekä diplomaattisten kanavien ja asiantuntijatapaamisten kautta.
  • Venäjän kanssa tehdyssä sopimuksessa määrätään myös presidenttitason vuoropuhelusta.
• Oikeusasiat, vapaus ja turvallisuus: ensisijaisia tavoitteita voivat olla:
  • oikeusvaltioperiaatteen lujittaminen ja instituutioiden vahvistaminen kaikilla tasoilla sekä hallinnossa yleensä että erityisesti lainvalvonnassa ja oikeudenkäytössä;
  • vuoropuhelun ja yhteistyön lisääminen maahanmuuton, turvapaikka-asioiden ja rajaturvallisuuden alalla;
  • järjestäytyneen rikollisuuden ja rahanpesun torjuminen.
• Kauppa ja kaupan liitännäistoimenpiteet: EU ja kyseinen maa myöntävät toisilleen suosituimmuuskohtelun. Ne sopivat myös tavaroiden vapaasta kuljetuksesta niiden alueen kautta tai läpi.
  • Tilapäisesti hyväksyttyjen kauppatavaroiden tapauksessa kumpikin osapuoli myöntää toiselle vapautuksen tuontimaksuista ja -tulleista.
  • Osapuolten välille ei voida asettaa määrällisiä tuontirajoituksia, ja kauppatavarat vaihdetaan markkinahinnoin.
  • Määräyksiin kuuluu myös ehtoja, jotka koskevat muun muassa työllisyyttä, yritysten perustamista, hoitamista ja toimintaa, palveluiden rajat ylittävää tarjoamista, juoksevia maksuja ja pääomaa.
• Henkisen, teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojelu.
• Taloudellinen ja alakohtainen yhteistyö: voi kattaa lukuisilla eri aloilla tehtävän yhteistyön, joka perustuu asteittaiseen yhdenmukaistamiseen EU:n säädösten ja käytäntöjen sekä tarvittaessa kansainvälisten normien ja standardien kanssa. Aloja voivat olla:
  • maatalous ja elintarvikeala,
  • energia,
  • makrotaloudellinen yhteistyö,
  • julkisen talouden hoito,
  • verotus,
  • matkailu,
  • ympäristö,
  • teollisuus- ja yrityspolitiikka,
  • työllisyyttä, sosiaalipolitiikkaa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koskeva yhteistyö,
  • yhteistyö kansalaisyhteiskunnan alalla,
  • rajatylittävä ja alueellinen yhteistyö.
• Kulttuurialan yhteistyö.
• Rahoitusyhteistyö.