Hiilenpoistosta ja hiiliviljelystä annetulla asetuksella (EU) 2024/3012 perustetaan Euroopan unionin (EU) laajuinen vapaaehtoinen sertifiointijärjestelmä sellaisia pysyviä hiilenpoistoja1 (ja maaperäpäästöjen vähennyksiä) varten, jotka on tuotettu hiiliviljelyllä2, teollisuusteknologioilla ja pitkäkestoisella hiilen varastoinnilla tuotteisiin3. Tavoitteena on tukea EU:n ja kansallisten vuoden 2030 ilmastotavoitteiden saavuttamista sekä ilmastoneutraaliuuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä ja samalla torjua viherpesua ja edistää innovointia.
TÄRKEIMMÄT KOHDAT
Sertifiointikelpoisuus
Sertifioinnin saamiseksi EU:ssa sijaitsevan toimen (esimerkiksi hankkeen) tuottamien hiilenpoistojen ja maaperäpäästöjen vähennysten on täytettävä jäljempänä esitetyt neljä laatukriteeriä, ja ne on todennettava riippumattomasti.
1. Kvantifiointi.
Toimilla on tarjottava hiilenpoiston nettohyöty. Se lasketaan vertaamalla niiden vakioituja perusuran poistoja tai päästöjä tuotettuihin kokonaispoistoihin tai -päästöihin ja vähentämällä toimen toteuttamisesta (esimerkiksi energiankäytöstä) johtuvat kasvihuonekaasut.
Euroopankomissio vahvistaa erittäin edustavat vakioidut perusurat asiaankuuluvassa EU:n sertifiointimenetelmässä. Jos tällaisia perusuria ei ole saatavilla esimerkiksi tietojen puuttumisen vuoksi, toiminnanharjoittajien on laskettava toimikohtainen perusuransa EU:n menetelmässä vahvistettujen vakiosääntöjen mukaisesti.
2. Lisäisyys.
Toimien on oltava tavanomaisen käytännön suhteen lisäisiä. Sen vuoksi toiminnanharjoittajien on toteutettava toimia, joita niiltä ei jo edellytetä sovellettavassa lainsäädännössä tai jotka ovat jo taloudellisesti toteuttamiskelpoisia ilman hiilenpoiston ja hiiliviljelyn sertifioinnin tarjoamaa kannustinvaikutusta.
3. Vastuu.
Toiminnanharjoittajien on seurattava hiilen varastointia tietyn ajanjakson ajan (seurantajakso) ja taattava se, ja ne ovat vastuussa mahdollisesta hiilen vapautumisesta seurantajakson aikana.
EU:n sertifiointimenetelmissä vahvistetaan erityiset seuranta- ja vastuusäännöt, joissa otetaan huomioon varastoinnin odotettu kesto ja toimeen liittyvä vapautumisriski. Esimerkiksi maanalaiseen varastointiin liittyviin pysyviin hiilenpoistoihin sovelletaan hiilidioksidin geologisesta varastoinnista annetussa direktiivissä 2009/31/EY (CCS-direktiivi, ks. tiivistelmä) säädettyjä suojatoimia.
Hiiliviljelyn ja hiilen varastoinnin tuottamat sertifioidut yksiköt ovat väliaikaisia, minkä vuoksi niiden voimassaolo päättyy seurantajakson lopussa, paitsi jos toiminnanharjoittaja uusii varastoinnin tai osoittaa pysyvän varastoinnin.
4. Kestävyys.
Toimet eivät saa aiheuttaa ympäristöhaittaa, ja niillä olisi ihannetapauksessa tuettava laajempia kestävyystavoitteita, kuten seuraavia:
ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu.
Hiiliviljelyn on tuotettava vähintään yksi oheishyöty luonnon monimuotoisuudelle / ekosysteemeille. Hiilenpoistoon käytetyn biomassan on täytettävä vähintään uusiutuvista lähteistä peräisin olevasta energiasta annetussa direktiivissä (EU) 2018/2001 asetetut biomassan kestävyyttä koskevat EU:n vaatimukset.
Sertifiointimenetelmät
Laatukriteerien täytäntöönpanemiseksi komissio hyväksyy delegoiduilla säädöksillä sertifiointimenetelmiä, jotka on räätälöity toimien mukaan.
Sertifiointiprosessi
Sertifioinnin saamiseksi toiminnanharjoittajan on
toimitettava hakemus tunnustettuun sertifiointijärjestelmään, ja siinä on oltava toimintasuunnitelma, jossa kuvataan, miten toimi noudattaa asiaankuuluvaan hiilenpoiston ja hiiliviljelyn menetelmää, sekä seurantasuunnitelma, jossa esitetään yksityiskohtaisesti, miten noudattamista seurataan
toteutettava toimensa hiilenpoiston ja hiiliviljelyn menetelmiä noudattaen
teetettävä akkreditoidun sertifiointielimen suorittamia riippumattomia tarkastuksia, joilla todennetaan hiilenpoiston ja hiiliviljelyn menetelmien noudattaminen.
Hiiliviljelyn osalta asetuksella (EU) 2024/3012 edistetään yhteisvaikutuksia olemassa olevien tietojärjestelmien, kuten yhteisen maatalouspolitiikan nojalla perustetun viljelylohkotietojärjestelmän, kanssa.
Sertifiointijärjestelmät voivat myöntää sertifioituja yksiköitä vasta sen jälkeen, kun hiilenpoiston / maaperäpäästöjen vähennysten tarkastus on suoritettu onnistuneesti.
Sertifiointielimen on
oltava akkreditoitu (asetuksen (EY) N:o 765/2008 mukaisesti) tai kansallisten viranomaisten tunnustama
oltava riippumaton (ei taloudellisia/oikeudellisia yhteyksiä toiminnanharjoittajiin)
toimittavayleisen edun mukaisesti.
Sertifiointijärjestelmällä on oltava läpinäkyvä ja luotettava hallinto ja seuraavia koskevat selkeät säännöt:
päätöksenteko ja järjestelmän hallinnointi
sisäinen seuranta, mukaan lukien kantelu-/valitusmenettelyt ja maksut
akkreditoitujen sertifiointielinten hyväksyntä
vuotuisen toimintakertomuksen julkaiseminen
sertifiointirekisterin hallinnointi.
Komissio hyväksyy järjestelmän enintään viideksi vuodeksi. Hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos järjestelmä ei noudata hyväksyntäpäätöksessä vahvistettuja sääntöjä.
EU:n rekisteri
EU perustaa joulukuuhun 2028 mennessä keskitetyn rekisterin, joka rahoitetaan käyttäjämaksuilla. Rekisterin avulla
julkaistaan kaikki sertifiointitiedot, mukaan lukien sertifikaatit ja tarkastukset
seurataan sertifioituja yksiköitä, jotta estetään kaksinkertainen laskenta ja varmistetaan läpinäkyvyys.
Hiilenpoistot (Eurooppa-neuvosto – Euroopan unionin neuvosto)
KESKEISET TERMIT
Pysyvät hiilenpoistot. Ihmisen toiminta hiilidioksidin poistamiseksi ilmakehästä ja sen varastoimiseksi turvallisesti ja pystyvästi useita vuosisatoja. Esimerkkejä tällaisesta toiminnasta ovat muun muassa seuraavat:
hiilidioksidin talteenotto ja varastointi suoraan ilmasta
bioenergian tuotantoon yhdistetty hiilidioksidin talteenotto ja varastointi ja muut biomassaan perustuvat menetelmät
hiilidioksidin sitominen pysyvästi kemiallisesti tuotteisiin
muut pysyvään varastointiin johtavat teknologiset ratkaisut.
Hiiliviljely. Ihmisen toiminta, jolla tehostetaan hiilen sitomista ja varastointia metsissä ja maaperässä tai vähennetään maaperän kasvihuonekaasupäästöjä. Tällaista toimintaa ovat muun muassa seuraavat:
turvemaiden ja kosteikkojen uudelleenvettäminen ja ennallistaminen
peltometsätalous ja sekamaatalous, puiden tai pensaiden yhdistäminen viljely- ja/tai karjankasvatusmenetelmiin
maaperän suojelutoimenpiteiden, kuten kerääjäkasvien ja peitekasvien käytön, säilyttävän maanmuokkauksen ja pensasaitojen, toteuttaminen
uudelleenmetsittäminen biologisen monimuotoisuuden ja kestävän metsänhoidon ekologisia periaatteita noudattaen
lannoitteiden käytön tehokkuuden parantaminen typpioksidipäästöjen vähentämiseksi.
ASIAKIRJA
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/3012, annettu , pysyvää hiilenpoistoa, hiiliviljelyä ja hiilen varastointia tuotteisiin koskevasta unionin sertifiointikehyksen perustamisesta (EUVL L, 2024/3012, ).
MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu , puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, , s. 1–17).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2115, annettu , jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta (EUVL L 435, , s. 1–186).
Asetukseen (EU) 2021/2115 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen tekstiin. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2116, annettu , yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta (EUVL L 435, , s. 187–261).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/841, annettu , maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 ja päätöksen N:o 529/2013/EU muuttamisesta (EUVL L 156, , s. 1–25).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842, annettu , sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (EUVL L 156, , s. 26–42).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu , energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, , s. 1–77).
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu , uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu) (EUVL L 328, , s. 82–209).
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/31/EY, annettu , hiilidioksidin geologisesta varastoinnista ja neuvoston direktiivin 85/337/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2000/60/EY, 2001/80/EY, 2004/35/EY, 2006/12/EY ja 2008/1/EY ja asetuksen (EY) N:o 1013/2006 muuttamisesta (EUVL L 140, , s. 114–135).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu , tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (EUVL L 218, , s. 30–47).
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu , kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, , s. 32–46).