Verkkojen Eurooppa -väline (2021–2027)

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Tavoitteet

Verkkojen Eurooppa 2.0 -välineellä on samanlaiset tavoitteet kuin Verkkojen Eurooppa 1.0-välineellä (joka liittyi kauteen 2014–2020), mutta siinä painotetaan enemmän

• kestävyyttä, hiilestä irtautumista ja päästöjen vähentämistä
• liikennemuotojen täydentävyyttä (sekä liikenne-, energia- ja digitaalialojen välistä synergiaa)
• sotilaallisen liikkuvuuden parantamista koko EU:ssa.

Verkkojen Eurooppa 2.0 -välineen yleisenä tavoitteena on Euroopan laajuisten verkkojen rakentaminen, uudenaikaistaminen ja toteuttaminen liikenteen, energian ja digitaalitalouden aloilla sekä kansainvälisen yhteistyön helpottaminen uusiutuvan energian alalla edistäen erityisesti seuraavaa kolmea alaa.

Liikenne

• Tehokkaat, yhteenliitetyt ja multimodaaliset Euroopan laajuiset liikenneverkot (TEN-T) ja infrastruktuurihankkeiden kehittäminen älykkään, yhteentoimivan, kestävän, osallistavan, esteettömän, turvallisen ja turvatun liikkuvuuden toteuttamiseksi.
• TEN-T-verkon infrastruktuurin sopeuttaminen siviili- ja sotilasalan liikkuvuuden parantamiseksi (sovelletaan erityisiä tukikelpoisuussääntöjä).

Energia

• Rajatylittävän yhteistyön helpottaminen energia-alalla, uusiutuva energia mukaan lukien.
• Sellaisten yhteistä etua koskevien hankkeiden kehittäminen, jotka liittyvät energian sisämarkkinoiden yhdentämisen jatkamiseen ja verkkojen yhteentoimivuuteen yli rajojen ja eri alojen välillä, helpottavat vähähiiliseen talouteen siirtymistä, edistävät energiatehokkuutta ja takaavat toimitusvarmuuden.

Digitaaliala

• Turvallisten ja turvattujen erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönotto, mukaan lukien 5G-järjestelmät, joilla voidaan tarjota gigabittiyhteyksiä alueilla, joilla sijaitsee sosioekonomisia vaikuttajia.
• 5G-järjestelmien keskeytymättömän kattavuuden toteuttaminen kaikilla keskeisillä liikenneväylillä, TEN-T mukaan luettuna.
• EU:n digitaalisten runkoverkkojen parempi häiriönsietokyky ja kapasiteetti yhdistämällä niitä naapurialueisiin.
• Liikenne- ja energiaverkkojen digitalisointi.

Talousarvio (vuoden 2021 hinnoin)

• Liikenne: 25,81 miljardia euroa (mukaan lukien 11,29 miljardia euroa koheesiorahastosta).
• Energia: 5,84 miljardia euroa.
• Digitaaliala: 2,07 miljardia euroa.

Verkkojen Eurooppa -välineestä myönnetään rahoitusta tukien ja hankintojen muodossa.

Ehdotukset esittää yksi tai useampi EU:n jäsenvaltio tai, asianomaisten jäsenvaltioiden suostumuksella kansainväliset järjestöt, yhteisyritykset tai julkiset tai yksityiset yritykset tai elimet, mukaan lukien alueelliset tai paikalliset viranomaiset.

EU:n ulkopuolisen maan tukikelpoisuus

Seuraavat EU:n ulkopuoliset maat voivat osallistua Verkkojen Eurooppa -välineeseen tietyin edellytyksin:

• Euroopan vapaakauppaliittoon kuuluvat jäsenet, jotka ovat myös Euroopan talousalueen jäseniä
• unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat
• Euroopan naapuruuspolitiikan maat,
• muut EU:n ulkopuoliset maat erityissopimuksella.

Yhteisrahoitusosuus

Useimmissa liikennehankkeissa EU:n rahoitustuki ei ylitä 30:tä prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Sitä voidaan kuitenkin korottaa enintään 50 prosenttiin tutkimuksia, priorisoituja toimia ja siviili- ja puolustusalan kaksoiskäyttöön liittyviä toimia varten, ja enintään 85 prosenttiin hankkeille, joiden rahoitus siirretään koheesiorahastosta.

Energiahankkeiden osalta EU:n rahoitustuki ei ylitä 50:tä prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Sitä voidaan kuitenkin korottaa enintään 75 prosenttiin hankkeille, jotka tarjoavat alueellista tai unionin laajuista toimitusvarmuutta, lisäävät yhteenkuuluvuutta unionissa tai tarjoavat huomattavan innovatiivisia ratkaisuja.

Digitaalisten hankkeiden osalta EU:n rahoitustuki ei ylitä 30:tä prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Sitä voidaan kuitenkin korottaa enintään 50 prosenttiin hankkeille, joilla on vahva rajatylittävä ulottuvuus ja enintään 75 prosenttiin gigabittiyhteyksille sosioekonomisia vaikuttajia varten.

Liikenne-, energia- ja digitaalialalla sovelletaan syrjäisimmillä alueilla toteutettavien töiden osalta erityistä 70 prosentin yhteisrahoitusosuutta.

Liikenne-, energia- ja digitaalialojen välisten synergioiden tukemiseksi toimet, joilla pyritään saavuttamaan tavoitteita vähintään kahdella näistä aloista, voivat saada korkeamman yhteisrahoitusosuuden noudatettaessa työohjelmaa, jossa käsitellään vähintään kahta näistä aloista.

Asetuksella kumotaan asetus (EU) N:o 1316/2013 ja asetus (EU) N:o 283/2014.