Euroopan parlamentin työjärjestys

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Työjärjestys – Yhdeksäs vaalikausi

TYÖJÄRJESTYKSEN TARKOITUS

• Siinä vahvistetaan EU:n ainoan yleiseurooppalaisen suoraan valitun toimielimen sisäinen organisaatio ja toiminta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 232 artiklan nojalla Euroopan parlamentilla on toimivalta hyväksyä oma työjärjestyksensä.
• Tämä asiakirja kattaa kaikki parlamentin työskentelyn menettelyihin liittyvät näkökohdat.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Säännöt koskevat seuraavia parlamentin tavanomaisen toiminnan näkökohtia:

Euroopan parlamentin jäsenet (mepit)

• ovat edustajantoimessaan riippumattomia
• nauttivat tiettyjä erioikeuksia ja vapauksia
• noudattavat Europan parlamentin jäsenten asemaa koskevia sääntöjä ja lukuisia muita oikeudellisia velvoitteita, joihin lukeutuu taloudellisia etuja koskeva avoimuus.

Parlamentin toimihenkilöt

Euroopan parlamentin jäsenet valitsevat puhemiehen, 14 varapuhemiestä ja 5 kvestoria salaisella äänestyksellä 2,5 vuoden toimikaudeksi.

• Puhemies:
  • vastaa parlamentin yleisestä johdosta ja sen erilaisista toimista
  • edustaa parlamenttia
  • varmistaa sääntöjenmukaisuuden ja ylläpitää järjestystä
  • avaa, keskeyttää ja päättää istunnot, johtaa keskusteluja ja valvoo äänestystä
  • määrää tarkistusten ja muiden äänestyksessä käsiteltävien tekstien ja parlamentin kysymysten käsiteltäväksi ottamisesta ja
  • saattaa parlamentin valiokuntia koskevat asiat niiden käsiteltäväksi.
• Varapuheenjohtajilla on erityiset vastuualueet, ja he hoitavat puhemiehen tehtäviä tarvittaessa.
• Kvestorit vastaavat suoraan parlamentin jäseniä koskevista hallinnollisista ja taloudellisista seikoista.
• Puhemiehistö koostuu puhemiehestä ja 14 varapuhemiehestä. Se päättää parlamenttia koskevista taloudellisista, organisatorisista ja hallinnollisista asioista.
• Puheenjohtajakokous muodostuu parlamentin puhemiehestä ja poliittisten ryhmien puheenjohtajista (ks. alla). Se päättää parlamentin työn järjestämisestä ja lainsäädäntötyön suunnitteluun liittyvistä asioista.
• Valiokuntien puheenjohtajakokous muodostuu kaikkien pysyvien valiokuntien tai erityisvaliokuntien puheenjohtajista. Se voi antaa valiokuntatyötä sekä istuntojakson esityslistoja koskevia suosituksia.
• Valtuuskuntien puheenjohtajakokous muodostuu muiden maailman maiden parlamenttien valtuuskuntien puheenjohtajista. Se voi antaa valtuuskuntien työskentelyä koskevia suosituksia.
• Parlamentin jäsenet muodostavat poliittisia ryhmiä poliittisten kantojensa perusteella. Ryhmän muodostamiseen tarvitaan vähintään 23 parlamentin jäsentä, jotka valitaan vähintään neljäsosasta EU:n jäsenvaltioita. Ryhmät saavat taloudellista ja hallinnollista tukea kokonsa perusteella.
  • Osa parlamentin jäsenistä ei kuulu mihinkään poliittiseen ryhmään. He saavat tukea toimintaansa parlamentissa.
  • Eri poliittisia ryhmiä edustavat yksittäiset parlamentin jäsenet voivat muodostaa yli puoluerajojen toimivan laajennetun työryhmän, jossa käsitellään erityisiä kysymyksiä, kuten eläinten hyvinvointia tai kansanterveyttä.

Lainsäädäntömenettelyt

• tavallinen lainsäätämisjärjestys (1., 2. ja 3. käsittely), joissa parlamentti käyttää lainsäädäntövaltaa yhdessä neuvoston kanssa
• kuulemismenettelyt, joissa parlamentti antaa lausunnon säädösluonnoksesta
• hyväksyntämenettelyt, joissa säädöksen antamiseen vaaditaan parlamentin hyväksyntä.

Lainsäädäntömenettelyjen aikana parlamentti kiinnittää erityistä huomiota esimerkiksi perusoikeuksien kunnioittamiseen, oikeusperustaan, säädösvallan siirtoon, rahoituksen yhteensopivuuteen ja toissijaisuusperiaatteen noudattamiseen.

Valiokunta-aloitteiset menettelyt

Valiokunta-aloitteisten lainsäädäntömietintöjen tapauksessa parlamentti pyytää komissiota esittämään ehdotuksia (47 artikla) tai tekee ehdotuksia perussopimuksissa määrätyissä tapauksissa (46 artikla).

Muut kuin lainsäädäntömietinnöt

Parlamentti voi myös laatia valiokunta-aloitteisia muita kuin lainsäädäntömietintöjä tietyistä aiheista:

• Perussopimusasiat, joissa säännöt koskevat parlamentin roolia silloin, kun EU:n perussopimuksia muutetaan, EU:hun liittyy uusi maa tai maa päättää erota EU:sta.
• Talousarviomenettelyt, joissa säännöt koskevat sekä EU:n vuotuisen talousarvion käsittelyä että sen monivuotista rahoituskehystä.
• Kansainväliset sopimukset, joissa kansainvälisten sopimusten tekemiseen vaaditaan parlamentin hyväksyntä tai lausunto. Sitä voidaan kuulla EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä asioissa.

Suhteet muihin EU:n toimielimiin ja elimiin

Parlamentti

• valitsee komission puheenjohtajan ja koko komission
• voi esittää epäluottamuslauseen komissiolle
• osallistuu esimerkiksi Euroopan keskuspankin ja tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimityksiin.

Parlamentin kysymykset

Euroopan parlamentin jäsenet voivat esittää kirjallisia kysymyksiä

• neuvostolle
• komissiolle tai
• komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle.

He voivat esittää neuvostolle ja komissiolle myös suullisesti vastattavia kysymyksiä, joista keskustellaan.

Suhteet kansallisiin parlamentteihin

• Parlamentti tiedottaa toiminnastaan säännöllisesti jäsenmaiden kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin jäsenet ja kansallisten parlamenttien jäsenet tapaavat satunnaisesti unionin asioita käsittelevien parlamentaaristen elinten konferenssissa.

Parlamentin istunnot

• Parlamentti järjestää nelipäiväisen täysistunnon 12 kertaa vuodessa Strasbourgissa ja lisäksi ylimääräisiä istuntojaksoja Brysselissä.
• Yksityiskohtaiset säännöt kattavat muun muassa seuraavat asiat
  • puheaika
  • kielten käyttö
  • asiakirjojen jakelu
  • äänestykset.

Valiokunnat

• Pysyvät valiokunnat valmistelevat parlamentin päätökset täysistuntotasolla toimittamalla omaa eritystä toimialaansa koskevat mietinnöt ja muut asiakirjat.
• Tiettyä aihetta tarkastelemaan voidaan perustaa erityisvaliokuntia tietyksi ajaksi.
• Tutkintavaliokuntia voidaan asettaa tutkimaan epäilyjä EU:n lainsäädännön rikkomisesta tai hallinnollisesta epäkohdasta.

Parlamenttien välisistä suhteista vastaavat valtuuskunnat

Parlamentti asettaa sekavaliokuntia eri maiden kansallisten parlamenttien kanssa ja tekee yhteistyötä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen kanssa.

Vetoomukset

Kuka tahansa EU:n kansalainen voi esittää parlamentille vetoomuksen, joka kuuluu Euroopan unionin toiminnan alaan ja koskee häntä välittömästi.

VOIMAANTULO

Työjärjestys tuli voimaan 2. heinäkuuta 2019.

TAUSTAA

Työjärjestyksen viimeisin versio:

• Euroopan parlamentin työjärjestys (Euroopan parlamentti)

Lisätietoa:

• Tärkeimpien työjärjestykseen liittyvien säädösten koonnos (Euroopan parlamentti).

ASIAKIRJAT

Työjärjestys – yhdeksäs vaalikausi – heinäkuu 2019 (EUVL L 302, 22.11.2019, s. 1–128)

Euroopan parlamentin työjärjestys – yhdeksäs vaalikausi – kesäkuu 2020

Viimeisin päivitys: 03.07.2020