Euroopan parlamentin työjärjestys

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Säännöt koskevat seuraavia parlamentin tavanomaisen toiminnan näkökohtia:

Euroopan parlamentin jäsenet (mepit):

• ovat edustajantoimessaan riippumattomia
• nauttivat tiettyjä erioikeuksia ja vapauksia
• noudattavat Euroopan parlamentin jäsenten ohjesääntöä ja muita oikeudellisia velvoitteita, joita ovat muun muassa seuraavat:
  • käyttäytymissäännöt
  • liitteessä I olevat nuhteettomuutta ja avoimuutta koskevat menettelysäännöt, jotka koskevat muun muassa eturistiriitoihin ja yksityisistä sidonnaisuuksista ilmoittamiseen, varallisuuteen ja saatuihin lahjoihin sekä edunvalvojien kanssa järjestettyihin tapaamisiin liittyviä näkökohtia, ja
  • liitteessä II olevat Euroopan parlamentin jäsenten asianmukaista käyttäytymistä edustajantoimensa hoitamisessa koskevat säännöt.

Parlamentin toimihenkilöt

Euroopan parlamentin jäsenet valitsevat puhemiehen, 14 varapuhemiestä ja viisi kvestoria salaisella äänestyksellä 2,5 vuoden toimikaudeksi.

• Puhemies
  • ohjaa parlamentin ja sen eri toimintojen toimintaa
  • edustaa parlamenttia
  • varmistaa sääntöjenmukaisuuden ja ylläpitää järjestystä
  • avaa, keskeyttää ja päättää istunnot, johtaa keskusteluja ja valvoo äänestystä
  • määrää tarkistusten ja muiden äänestyksessä käsiteltävien tekstien ja parlamentin kysymysten käsiteltäväksi ottamisesta ja
  • saattaa parlamentin valiokuntia koskevat asiat niiden käsiteltäväksi.
• Varapuhemiehillä on erityiset vastuualueet, ja he hoitavat puhemiehen tehtäviä tarvittaessa.
• Kvestorit vastaavat suoraan parlamentin jäseniä koskevista hallinnollisista ja taloudellisista seikoista.
• Puhemiehistö koostuu puhemiehestä ja 14 varapuhemiehestä. Kvestorit ovat puhemiehistön neuvoa-antavia jäseniä. Puhemiehistö päättää parlamenttia koskevista taloudellisista, organisatorisista ja hallinnollisista asioista. Se vastaa myös Euroopan parlamentin jäsenten ohjesäännön soveltamisesta.
• Puheenjohtajakokous muodostuu puhemiehestä ja poliittisten ryhmien puheenjohtajista (ks. jäljempänä). Se päättää parlamentin työn järjestämisestä ja lainsäädäntötyön suunnitteluun liittyvistä asioista.
• Valiokuntien puheenjohtajakokous muodostuu kaikkien pysyvien valiokuntien tai erityisvaliokuntien puheenjohtajista. Se voi antaa valiokuntatyötä sekä istuntojakson esityslistoja koskevia suosituksia.
• Valtuuskuntien puheenjohtajakokous muodostuu muiden maailman maiden parlamenttien valtuuskuntien puheenjohtajista. Se voi antaa valtuuskuntien työskentelyä koskevia suosituksia.
• Parlamentin jäsenet muodostavat poliittisia ryhmiä poliittisten kantojensa perusteella. Ryhmän muodostamiseen tarvitaan vähintään 23 parlamentin jäsentä, jotka valitaan vähintään neljäsosasta EU:n jäsenvaltioita. Ryhmät saavat taloudellista ja hallinnollista tukea kokonsa perusteella.
  • Osa parlamentin jäsenistä ei kuulu mihinkään poliittiseen ryhmään. He saavat tukea toimintaansa parlamentissa.
  • Eri poliittisia ryhmiä edustavat yksittäiset parlamentin jäsenet voivat muodostaa yli puoluerajojen toimivan laajennetun työryhmän, jossa käsitellään erityisiä kysymyksiä, kuten eläinten hyvinvointia tai kansanterveyttä. He voivat myös muodostaa epävirallisia ryhmittymiä, joissa eri poliittiset ryhmät voivat epävirallisesti vaihtaa näkemyksiä erityisistä kysymyksistä.

Lainsäädäntömenettelyt

• Tavallinen lainsäätämisjärjestys (ensimmäinen, toinen ja kolmas käsittely), jossa parlamentti käyttää lainsäädäntövaltaa yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa.
• Kuulemismenettelyt, joissa parlamentti antaa lausunnon säädösluonnoksesta.
• Hyväksyntämenettelyt, joissa säädöksen antamiseen vaaditaan parlamentin hyväksyntä.

Lainsäädäntömenettelyjen aikana parlamentti kiinnittää erityistä huomiota esimerkiksi talousarvioon kohdistuvaan vaikutukseen, perusoikeuksien kunnioittamiseen, oikeusperustaan, säädösvallan siirtoon ja toissijaisuusperiaatteen noudattamiseen.

Valiokunta-aloitteiset menettelyt

Valiokunta-aloitteisten lainsäädäntömietintöjen tapauksessa parlamentti pyytää Euroopan komissiota tekemään ehdotuksia (47 artikla) tai tekee ehdotuksia perussopimuksissa määrätyissä tapauksissa (46 artikla).

Muut kuin lainsäädäntömietinnöt

Parlamentti voi myös laatia valiokunta-aloitteisia muita kuin lainsäädäntömietintöjä tietyistä aiheista.

• Perussopimusasiat, joissa säännöt koskevat parlamentin roolia silloin, kun EU:n perussopimuksia muutetaan, EU:hun liittyy uusi maa tai maa päättää erota EU:sta.
• Talousarviomenettelyt, joissa säännöt koskevat sekä EU:n vuotuisen talousarvion käsittelyä että sen monivuotista rahoituskehystä.
• Kansainväliset sopimukset, joissa vaaditaan parlamentin hyväksyntä tai lausunto. Sitä voidaan kuulla EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä asioissa.

Suhteet muihin EU:n toimielimiin ja elimiin

Parlamentti

• valitsee komission puheenjohtajan ja koko komission
• voi esittää epäluottamuslauseen komissiolle
• osallistuu esimerkiksi Euroopan keskuspankin ja tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimityksiin.

Parlamentin kysymykset

Euroopan parlamentin jäsenet voivat esittää kirjallisia kysymyksiä

• neuvostolle
• komissiolle tai
• komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle.

He voivat esittää neuvostolle ja komissiolle myös suullisesti vastattavia kysymyksiä, joista keskustellaan.

Suhteet kansallisiin parlamentteihin

• Parlamentti tiedottaa toiminnastaan säännöllisesti jäsenmaiden kansallisille parlamenteille. Euroopan parlamentin jäsenet ja kansallisten parlamenttien jäsenet tapaavat satunnaisesti unionin asioita käsittelevien parlamentaaristen elinten konferenssissa.

Parlamentin istunnot

• Parlamentti järjestää nelipäiväisen täysistunnon 12 kertaa vuodessa Strasbourgissa ja lisäksi ylimääräisiä istuntojaksoja Brysselissä.
• Yksityiskohtaiset säännöt kattavat muun muassa seuraavat asiat:
  • puheaika
  • kielten käyttö
  • asiakirjojen jakelu
  • äänestykset.

Valiokunnat

• Pysyvät valiokunnat valmistelevat parlamentin päätökset täysistuntotasolla toimittamalla omaa eritystä toimialaansa koskevat mietinnöt ja muut asiakirjat.
• Tiettyä aihetta tarkastelemaan voidaan perustaa erityisvaliokuntia tietyksi ajaksi.
• Tutkintavaliokuntia voidaan asettaa tutkimaan epäilyjä EU:n lainsäädännön rikkomuksista tai hallinnollisesta epäkohdasta.
• On olemassa sääntöjä, jotka koskevat tilanteita, joissa kahden tai useamman pysyvän valiokunnan toimivaltaan liittyy ristiriita, sekä mahdollisuutta perustaa väliaikainen lainsäädäntövaliokunta, joka käsittelee tiettyä ehdotusta oikeudellisesti sitovaksi säädökseksi tai lainsäädäntöä edeltävää strategista asiakirjaa.

Parlamenttien välisistä suhteista vastaavat valtuuskunnat

Parlamentti asettaa parlamenttien välisistä suhteista vastaavia valtuuskuntia ja sekavaliokuntia eri maiden kansallisten parlamenttien kanssa ja tekee yhteistyötä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen kanssa.

Vetoomukset

Kuka tahansa EU:n kansalainen voi esittää parlamentille vetoomuksen asiassa, joka kuuluu EU:n toiminnan alaan ja koskee häntä välittömästi.