Avoimet ja ennakoitavat työehdot EU:ssa

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Direktiivi (EU) 2019/1152 avoimista ja ennakoitavista työehdoista Euroopan unionissa

DIREKTIIVIN TARKOITUS

Direktiivin tarkoituksena on parantaa työehtoja edistämällä avoimempaa ja ennakoitavampaa työllisyyttä samalla kun varmistetaan työmarkkinoiden mukautuvuus. Siinä säädetään vähimmäisoikeuksista ja päivitetään säännöt, jotka koskevat työntekijöille annettavia tietoja työehdoista.

Direktiivillä vahvistetaan Euroopan sosiaalista ulottuvuutta osana Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamista.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Direktiivi perustuu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 31 artiklaan, jossa määrätään, että jokaisella työntekijällä on oikeus terveellisiin, turvallisiin ja ihmisarvoisiin työoloihin ja työehtoihin ja oikeus enimmäistyöajan rajoitukseen sekä päivittäisiin ja viikoittaisiin lepojaksoihin ja palkalliseen vuosilomaan. Se on myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden 5 ja 7 konkreettinen jatkotoimi.

Ketkä kuuluvat direktiivin soveltamisalaan?

Direktiiviä sovelletaan työntekijöihin, jotka työskentelevät yli kolme tuntia viikossa neljän viikon aikana (eli yli 12 tuntia kuukaudessa) ja joita sitoo kussakin jäsenvaltiossa voimassa olevissa laeissa, työehtosopimuksissa tai käytännöissä määritelty työsopimus tai työsuhde, EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö huomioon ottaen. Direktiivin soveltamisalaan voivat kuulua nollatuntisopimuksella työskentelevät työntekijät, kuten pikaruokaketjutyöntekijät, logistiikkakeskuksissa työskentelevät työntekijät, supermarketeissa toimivat hyllyjen täyttäjät, kotitaloustyöntekijät tai maksusitoumuksen perusteella työskentelevät työntekijät1 ja alustatalouden työntekijät, kuten tilauksesta toimivat kuljettajat tai kuriirit, edellyttäen, että heidän työsuhteensa täyttää edellä mainitut kriteerit.

Virkasuhteessa olevat, asevoimat tai hätä- ja lainvalvontaviranomaiset voidaan jättää direktiivin III luvun ulkopuolelle (Työehtoihin liittyvät vähimmäisvaatimukset), jos siihen on objektiiviset perusteet.

Työsuhde

Työnantajien on annettava työntekijälle työsuhdetta koskevat perustiedot kirjallisesti ja viimeistään viikon kuluessa ensimmäisestä työpäivästä. Näihin tietoihin kuuluvat muun muassa

Seuraavat lisätiedot on annettava työntekijälle kuukauden kuluessa ensimmäisestä työpäivästä:

Komennukselle toiseen EU-maahan tai EU:n ulkopuoliseen maahan siirretyt (lähetetyt) työntekijät

Työnantajan on annettava tarvittavat asiakirjat ennen lähtöä, ja asiakirjoissa on oltava ainakin seuraavat lisätiedot:

Direktiivin 96/71/EY (ks. tiivistelmä) mukaiselle lähetetylle työntekijälle on lisäksi ilmoitettava muun muassa

Työehtoja koskevat vähimmäisvaatimukset

Direktiivissä asetetaan työntekijöille useita vähimmäisoikeuksia, muun muassa

EU-maat voivat sallia työmarkkinaosapuolten tekemät työehtosopimukset, joissa vahvistetaan työolot, jotka poikkeavat edellä mainituista, edellyttäen, että työntekijöiden suojelun yleistä tasoa pidetään yllä.

Työsopimukset, joiden mukaan työhön kutsutaan tarvittaessa2

EU-maiden, jotka sallivat sopimukset, joiden mukaan työhön kutsutaan tarvittaessa, tai samankaltaiset työsopimukset, on pyrittävä estämään väärinkäytökset, esimerkiksi

Valitukset, oikeussuojakeinot, suojatoimet ja irtisanomiset

EU-maiden on

Tämä direktiivi ei ole peruste heikentää EU:ssa työskentelevien työntekijöiden nauttiman suojan yleistä tasoa eikä estä EU-maita antamasta lakeja, jotka ovat työntekijöille suotuisampia.

Kumoaminen

Direktiivillä kumotaan neuvoston direktiivi 91/533/ETY työehdoista ilmoittamisesta työntekijöille alkaen.

MISTÄ ALKAEN DIREKTIIVIÄ SOVELLETAAN?

Sitä on sovellettu alkaen, ja se on saatettava osaksi EU-maiden lainsäädäntöä mennessä.

TAUSTAA

Ks. myös:

KESKEISET TERMIT

  1. Maksusitoumuksen perusteella työskentelevä työntekijä: työnantaja hankkii kolmannelta osapuolelta (yleensä valtion viranomaiselta) maksusitoumuksen, jota käytetään käteismaksun sijasta maksuna palvelua tarjoavalle työntekijälle.
  2. Työsopimus, jonka mukaan työhön kutsutaan tarvittaessa: nollatuntisopimuksen kaltainen työnantajan ja työntekijän välinen sopimus, jossa työnantaja ei ole velvollinen tarjoamaan vähimmäistyöaikaa, kun taas työntekijällä voi olla tai ei ole velvollisuutta ottaa vastaan tarjottua työtä.
  3. Kumottavissa oleva olettama: olettama, jota tuomioistuin pitää oikeana, ellei joku kiistä sitä ja todista asian olevan toisin (”syytön, kunnes toisin todistetaan” on tunnettu esimerkki kumottavissa olevasta olettamasta).
  4. Muutoksenhakuoikeus: oikeus vaatia korvausta.

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1152, annettu , avoimista ja ennakoitavista työehdoista Euroopan unionissa (EUVL L 186, , s. 105–121)

Päivitetty viimeksi