Direktiivissä 2014/59/EU vahvistetaan vaikeuksissa olevien rahoituslaitosten ongelmien ratkaisemista koskevat uudet säännöt, koska monet Euroopan unionin (EU) jäsenvaltiot joutuivat sijoittamaan pankkijärjestelmiinsä julkisia varoja pankkien pelastamiseksi vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.
Direktiivin tavoitteena on välttää tulevaisuudessa lähellä kaatumista olevien pankkien pelastamista veronmaksajien varoilla.
Sillä luodaan lähellä kaatumista olevien pankkien yhteiset EU:n elvytys- ja kriisinratkaisusäännöt.
TÄRKEIMMÄT KOHDAT
Vaikeuksissa olevat pankit – ehkäisy
Kaikkien pankkien on laadittava elvytyssuunnitelma ja toimitettava se kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle.
Lisäksi kansallisen kriisinratkaisuviranomaisen on laadittava kriisinratkaisusuunnitelma siltä varalta, että elvytys ei toimi ja tarvitaan uudelleenjärjestelyä (kriisinratkaisua).
Näissä suunnitelmissa määritellään toimet, joihin ryhdytään, mikäli pankki joutuu sen kaatumiseen johtaviin vaikeuksiin.
Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevat pankit – varhainen tilanteeseen puuttuminen
Pankin ollessa huonossa taloudellisessa tilanteessa kansallisella toimivaltaisella viranomaisella on valtuudet puuttua asiaan esimerkiksi nimeämällä väliaikainen hallinnonhoitaja.
Lähellä kaatumista olevat pankit – uudelleenjärjestely (kriisinratkaisu)
Jos pankin laskusuunta jatkuu, kansallisella kriisinratkaisuviranomaisella on monenlaisia valtuuksia, joiden avulla minimoidaan sen kaatumisesta veronmaksajille koituvat kustannukset, mukaan lukien se, että yksityistä sektoria velvoitetaan kattamaan kustannukset ensisijaisesti.
Tämä menettely on velkakirjojen arvon alaskirjaus, joka eroaa julkisilla varoilla pelastamisesta, ja sen oli tultava voimaan viimeistään tammikuussa 2016. Jäsenvaltiot voivat ennen tätä päivää sisällyttää velkakirjojen arvon alaskirjauksen kansallisiin oikeusjärjestelmiinsä.
Pankkien kaatuessa osakkeenomistajat joutuvat ensimmäisinä kantamaan uudelleenjärjestelykustannukset. Tämän jälkeen käännytään velkojien puoleen, joista viimeisinä maksumiehiksi joutuvat suojaamattomien talletusten (yli 100 000 euroa) haltijat. Muutosdirektiivillä (EU) 2017/2399 yhdenmukaistettiin pankkien velkojien hierarkiaa luomalla ensisijaisille etuoikeudettomille veloille uusi velkaluokka, joka sijoittuu maksukyvyttömyysmenettelyn ensisijaisuusjärjestyksessä ennen etuoikeudeltaan huonompia velkoja mutta ylimmän etuoikeusluokan velkojen jälkeen. Etuoikeudettomien velkojen uudella lakisääteisellä ensisijaisuusjärjestyksellä maksukyvyttömyysmenettelyssä on tarkoitus parantaa velkojen arvon alaskirjausta niiden velkainstrumenttien osalta, jotka täyttävät omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen. Ensisijaisuusjärjestys helpottaa myös kokonaistappionsietokykyä koskevan standardin täytäntöönpanoa EU:ssa maailmanlaajuisen järjestelmän kannalta merkittävien laitosten osalta.
Osakkeenomistajat ja velkojat joutuvat ottamaan kantaakseen kaatuvan laitoksen tappiot. Niiden kantamat tappiot ovat vähintään kahdeksan prosenttia uudelleenjärjestelysuunnitelmaa soveltavan pankin veloista (veloista tai velvollisuuksista). Jos tappiot ovat tätä korkeammat, voi kriisinratkaisurahasto (ks. alla) puuttua asiaan. Muita kansallisen viranomaisen valtuuksia ovat muun muassa mahdollisuus myydä uudelleenjärjestelysuunnitelmaa soveltava laitos tai sulauttaa se toiseen laitokseen.
Finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän marraskuussa 2015 laatiman kokonaistappionkattamiskykyä koskevan standardin täytäntöönpanemiseksi muutosdirektiivillä (EU) 2019/879 otettiin käyttöön uusia luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten tappioinsietokykyä ja uudelleenpääomittamiskykyä koskevia sääntöjä.
Muutosdirektiivillä (EU) 2022/2556 yhdenmukaistetaan direktiivin säännökset ja useat muut asiaan liittyvät direktiivit finanssialan digitaalisesta häiriönsietokyvystä annetun asetuksen (EU) 2022/2554 ks. tiivistelmä) mukaisesti finanssiyhteisöjä tieto- ja viestintäteknologiaa koskevia riskejä koskevien vaatimusten kanssa.
Kansalliset kriisinratkaisurahastot tukevat taloudellisesti pankkien uudelleenjärjestelysuunnitelmia
Kunkin jäsenvaltion on perustettava kansallinen kriisinratkaisurahasto, jota rahoittavat etukäteen sen alueella toimivat luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset. Rahastosta rahoitetaan lähellä kaatumista olevien pankkien uudelleenjärjestely.
Sisäiseen MREL-vähimmäisvaatimuksen asettaminen konsolidoinnin perusteella.
Muutosdirektiivillä (EU)2024/1174 otetaan käyttöön sääntöjä, joiden nojalla kriisinratkaisuviranomaiset voivat asettaa sisäisen MREL-vähimmäisvaatimuksen konsolidoinnin perusteella tietyin edellytyksin. Tällä pyritään lieventämään mahdollista kohtuutonta ja haitallista vaikutusta tiettyihin pankkiryhmiin, erityisesti holdingemoyhtiön alaisuudessa toimiviin ja tiettyihin operatiivisiin yhtiörakenteisiin – Euroopan komission esittämä skenaario. Jos kriisinratkaisuviranomainen sallii pankkiryhmittymän soveltaa tätä konsolidoitua käsittelyä, välissä olevilla tytäryhtiöillä ei ole velvollisuutta vähentää omia osakkuuksiaan sisäisestä MREL-vähimmäisvaatimuksesta.
Koordinointi vakuutusviranomaisten kanssa
Muutosdirektiivillä (EU)2025/1 lisätään direktiiviin 2014/59/EU uusia vaatimuksia, joilla varmistetaan tietojenvaihto ja koordinointi vakuutus- ja pankkialan kriisinratkaisu- ja valvontaviranomaisten välillä. Siinä säädetään erityisesti näiden viranomaisten tiiviistä yhteistyöstä laadittaessa elpymis- ja kriisinratkaisusuunnitelmia finanssiryhmittymiin kuuluville yhteisöille ja ryhmille sekä näiden viranomaisten osallistumisesta kriisinratkaisukollegioihin.
Komissio hyväksyi ajanjaksolla vuodesta 2015 vuoteen 2024 direktiiviä 2014/59/EU koskevien täytäntöönpanosäädösten ja delegoitujen säädösten sarjan. Niihin sisältyvät:
niiden rahoitusosuuksien laskemisesta, jotka pankkien on maksettava kriisinratkaisurahastoihin, ja rahoitusosuuksien mukauttamisesta laitosten riskiprofiilin perusteella ja
tiedoista, jotka pankkien on toimitettava kriisinratkaisurahastoon maksettavan rahoitusosuuden laskentaa varten
niiden olosuhteiden ja edellytysten määrittelemisestä, joiden täyttyessä ylimääräisen rahoitusosuuden suorittamista jälkikäteen voidaan lykätä kokonaan tai osittain
perusteista, joiden mukaisesti määritetään laitoksen talouden kannalta olennaiset toimet, palvelut ja toiminnot sekä
perusteista, joiden mukaisesti määritetään ydinliiketoiminta-alueisiin sisältyvät liiketoiminta-alueet ja niihin liittyvät palvelut
delegoitu asetus (EU) 2016/860 direktiivin 2014/59/EU 44 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun alaskirjaus- tai muuntamisvaltuuksien soveltamisalan ulkopuolelle rajaamista edellyttävien olosuhteiden tarkentamisesta
täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/911 konsernin rahoitustukisopimusta käsittelevän kuvauksen muodosta ja sisällöstä
täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/962 toimivaltaisten viranomaisten ja kriisinratkaisuviranomaisten tietoja tunnistaessaan ja niitä Euroopan pankkiviranomaiselle toimittaessaan käyttämistä yhtenäisistä muodoista, malleista ja määritelmistä
delegoitu asetus (EU) 2016/1075 muun muassa elvytyssuunnitelmien, kriisinratkaisusuunnitelmien ja konsernien kriisinratkaisusuunnitelmien sisältöä määrittelevistä standardeista
delegoitu asetus (EU) 2016/1400 liiketoiminnan tervehdyttämissuunnitelmaan sisällytettävistä vähimmäisosatekijöistä ja sen täytäntöönpanon edistymisestä laadittavien kertomusten vähimmäissisällöstä
delegoitu asetus (EU) 2018/345 teknisistä sääntelystandardeista, joissa täsmennetään arviointiperusteet liittyen menetelmiin, joita käytetään laitosten tai yhteisöjen varojen ja velkojen arvon arvioimiseen
delegoitu asetus (EU) 2019/348 teknisistä sääntelystandardeista, joissa täsmennetään laitoksen kaatumisesta rahoitusmarkkinoihin, muihin laitoksiin ja rahoitusolosuhteisiin aiheutuvan vaikutuksen arviointiperusteet
täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/622 teknisistä täytäntöönpanostandardeista, jotka koskevat omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimusta koskevaan Euroopan pankkiviranomaiselle tehtävään raportointiin liittyviä yhdenmukaisia raportointilomakkeita, ohjeita ja menetelmiä
delegoitu asetus (EU) 2021/1118 teknisistä sääntelystandardeilla, joissa täsmennetään menetelmät, joita kriisinratkaisuviranomaisten on käytettävä, kun ne arvioivat kriisinratkaisun kohteena olevia yhteisöjä koskevaa direktiivissä 2013/36/EU tarkoitettua vaatimusta ja yhteenlaskettua puskurivaatimusta kriisinratkaisun kohteena olevan konsernin konsolidoidulla tasolla, jos kriisinratkaisun kohteena olevaan konserniin ei sovelleta kyseisiä vaatimuksia mainitun direktiivin nojalla
delegoitu asetus (EU) 2021/1340 teknisistä sääntelystandardeista, joissa määritetään kriisinratkaisun lykkäämisvaltuuksien tunnustamista koskevien sopimusehtojen sisältö
Täytäntöönpanoasetus (EU) 2024/1618 täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/763 muuttamisesta valvontaan liittyvän raportoinnin ja omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevan vähimmäisvaatimuksen julkistamisen osalta; ja
delegoitu asetus (EU) 2024/895 delegoidun asetuksen (EU) 2015/63 muuttamisesta hyväksyttävien velkojen laskennan ja siirtymäjärjestelyn osalta
Muutosdirektiivi (EU) 2017/2399 oli saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä , ja sääntöjä on sovellettu kyseisestä päivästä alkaen.
Muutosdirektiivi (EU) 2019/879 oli saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä mennessä. Sen sääntöjä on sovellettu jäsenvaltioissa kyseisestä päivästä alkaen lukuun ottamatta MREL-vähimmäisvaatimuksen ilmoittamista koskevaa sääntöä, jota on sovellettu alkaen, ja myöhemmät soveltamispäivät ovat tietyissä olosuhteissa mahdollisia.
Muutosdirektiivi (EU) 2022/2556 oli saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä , ja sääntöjä on sovellettu kyseisestä päivästä alkaen.
Muutosdirektiivi (EU) 2023/2864 oli saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä mennessä, ja sitä on sovellettu samasta päivästä lähtien.
Muutosdirektiivi (EU) 2024/1174 oli saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä , ja sääntöjä on sovellettu alkaen.
Muutosdirektiivi (EU) 2025/1 on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä mennessä, ja sääntöjä sovelletaan alkaen.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU, annettu , luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, , s. 190–348).
Direktiiviin 2014/59/EU tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen tekstiin. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.
MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT
Direktiivi (EU) 2025/1 vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksen luomisesta (IRRD).
Asetus (EU) 2023/2859 rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta.
Direktiivi (EU) 2022/2556 eri finanssialan direktiivien muuttamisesta digitaalisen häiriönsietokyvyn osalta.
Täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/622 direktiivin 2014/59/EU soveltamista koskevista teknisistä täytäntöönpanostandardeista omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vähimmäisvaatimusta koskevaan raportointiin liittyvien yhdenmukaisten raportointilomakkeiden osalta.
Delegoitu asetus (EU) 2021/1118 direktiivin 2014/59/EU täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla, jotka koskevat menetelmää kriisinratkaisun kohteena olevia yhteisöjä koskevan direktiivin 2013/36/EU 104 a artiklassa tarkoitetun vaatimuksen ja yhteenlasketun puskurivaatimuksen arvioimiseksi.
Delegoitu asetus (EU) 2019/348 direktiivin 2014/59/EU täydentämisestä laitoksen kaatumisesta rahoitusmarkkinoihin, muihin laitoksiin ja rahoitusolosuhteisiin aiheutuvan vaikutuksen arviointiperusteita koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla.
Delegoitu asetus (EU) 2018/345 direktiivin 2014/59/EU täydentämisestä niiden teknisten sääntelystandardien osalta, joissa täsmennetään arviointiperusteet liittyen menetelmiin, joita käytetään laitosten tai yhteisöjen varojen ja velkojen arvon arvioimiseen.
Täytäntöönpanoasetus (EU) 2025/2303 direktiivin 2014/59/EU mukaisia kriisinratkaisusuunnitelmia varten toimitettaviin tietoihin liittyviä menettelyjä ja vakiomuotoisia lomakkeita ja malleja koskevista teknisistä täytäntöönpanostandardeista.
Delegoitu asetus (EU) 2017/867 omaisuuden osittaisessa siirrossa direktiivin 2014/59/EU 76 artiklan mukaisesti suojattavien järjestelyjen tyypeistä.
Delegoitu asetus (EU) 2016/778 direktiivin 2014/59/EU täydentämisestä ylimääräisten jälkikäteen suoritettavien rahoitusosuuksien lykkäämisestä ja kriittisten toimintojen ja ydinliiketoiminta-alueiden määrittämisperusteista.
Delegoitu asetus (EU) 2016/860 direktiivin 2014/59/EU 44 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun alaskirjaus- tai muuntamisvaltuuksien soveltamisalan ulkopuolelle rajaamista edellyttävien olosuhteiden tarkentamisesta.
Täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/911 direktiivin 2014/59/EU mukaisista konsernin rahoitustukisopimusta käsittelevän kuvauksen muotoa ja sisältöä koskevista teknisistä täytäntöönpanostandardeista.
Täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/962 teknisten täytäntöönpanostandardien vahvistamisesta Euroopan pankkiviranomaiselle direktiivin 2014/59/EU nojalla toimitettavien tietojen muodoista, malleista ja määritelmistä.
Delegoitu asetus (EU) 2016/1075 direktiivin 2014/59/EU täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla, jotka koskevat elvytys- ja kriisinratkaisusuunnitelmia, riippumattomia arvioijia, arvostuksia, sopimuksiin perustuvaa tunnustamista, ilmoituksia, keskeyttämisilmoituksia ja kriisinratkaisukollegioiden toimintaa.
Delegoitu asetus (EU) 2016/1450 direktiivin 2014/59/EU täydentämisestä teknisten sääntelystandardien osalta, joissa täsmennetään arviointiperusteet liittyen menetelmiin, joilla asetetaan omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskeva vähimmäisvaatimus.
Delegoitu asetus (EU) 2016/1712 direktiivin 2014/59/EU täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla, jotka koskevat kriisinratkaisutarkoituksia varten tarvittavia rahoitussopimuksia koskevia vähimmäistietoja.