Direktiivi 2013/32/EU kumoaa pakolaisaseman myöntämistä tai poistamista koskevissa menettelyissä Euroopan unionin (EU) maissa sovellettavista vähimmäisvaatimuksista annetun direktiivin 2005/85/EY.
Sillä perustetaan kansainvälisen suojelun myöntämistä ja poistamista koskevia EU:n laajuisia menettelyitä (pakolaisasema ja suojelu, joka myönnetään ihmisille, jotka eivät ole pakolaisia, mutta joille voi aiheutua vakavan haitan vaara palautettaessa alkuperämaahan).
Uudella direktiivillä varmistetaan, että kansainvälisen suojelun menettelyt
nopeutuvat ja tehostuvat
ovat oikeudenmukaisempia hakijoille
täyttävät EU:n laajuiset kansainvälisen suojelun myöntämistä ja poistamista koskevat vaatimukset.
TÄRKEIMMÄT KOHDAT
Ketä tämä koskee?
Direktiiviä sovelletaan kaikkiin EU:n jäsenvaltioissa tehtyihin kansainvälistä suojelua koskeviin hakemuksiin (Irlantia, Tanskaa ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa* lukuun ottamatta), mukaan lukien rajoilla, aluevesillä tai kauttakulkualueilla tehdyt hakemukset.
Kuinka?
Direktiivissä vahvistetaan kansainvälisen suojelun hakemiseen sovellettavat selkeät säännöt, jotta hakemuksia koskevat päätökset voitaisiin tehdä aiempaa nopeammin ja tehokkaammin. Hakumenettelyn helpottamiseksi on tehtävä erityisjärjestelyjä etenkin rajoilla. Lähtökohtaisesti alkuperäinen hakumenettely (valituksia lukuun ottamatta) saa kestää enintään kuusi kuukautta. Päätöksentekijöille on annettava prosessia koskeva erikoiskoulutus ja hakijoille on annettava menettelylliset takeet.
Tarkoin määritellyissä olosuhteissa, jos hakemus on todennäköisesti perusteeton tai asiaan liittyy vakavia kansallista turvallisuutta tai yleistä järjestystä koskevia seikkoja, voidaan soveltaa erityismenettelyjä, kuten nopeutettua menettelyä tai hakemusten käsittelyä rajalla.
Perustakeet:
Jäsenvaltioiden on varmistettava seuraavat asiat:
Hakijoiden hakemukset on tutkittava yksitellen, objektiivisesti ja puolueettomasti.
Hakijoille on tiedotettava heidän ymmärtämällään kielellä noudatettavasta menettelystä, heidän oikeuksistaan ja tehdystä päätöksestä. Heille on annettava tarvittaessa tulkki, jotta he voivat esittää asiansa.
Hakijoilla on oltava oikeus pyytää neuvoa oikeudelliselta neuvonantajalta omalla kustannuksellaan.
Hakijoilla on oikeus hakea tehokkaasti muutosta tuomioistuimesta ja oikeus ilmaiseen oikeudelliseen apuun muutoksenhaun aikana.
Ennen kuin asianomainen viranomainen tekee päätöksensä, hakijoilla on oikeus henkilökohtaiseen puhutteluun, jossa heillä tulisi olla mahdollisuus esittää hakemusta koskevat täydelliset perusteet. Puhuttelun suorittavan henkilön on oltava pätevä ottamaan huomioon hakijan henkilökohtaiset olosuhteet ja tilanteen yleiset olosuhteet. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yksittäisiä hakemuksia koskevat tiedot pysyvät luottamuksellisina.
Haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä koskevat erityiset takuut:
Henkilöille, joilla on esimerkiksi ikänsä, vammansa, sairautensa, seksuaalisen suuntautumisensa tai trauman vuoksi tai jostakin muusta syystä menettelyihin liittyviä erityistarpeita, on annettava hakumenettelyssä tarvittavaa tukea, kuten riittävästi aikaa.
Ilman huoltajaa olevia lapsia koskevat erityisvaatimukset, kuten velvollisuus nimetä pätevä edustaja. Yleisesti lasten etu on otettava huomioon, kun direktiiviä sovelletaan.
Toistuvien hakemusten estäminen
Jäsenvaltioilla on uusia keinoja käsitellä saman henkilön tekemiä toistuvia hakemuksia. Henkilöt, jotka eivät tarvitse suojelua, eivät voi enää välttää palautusta kotimaahan tekemällä jatkuvasti uusia hakemuksia.
Kumoaminen
Direktiivi 2013/32/EU kumotaan ja korvataan asetuksella (EU) 2024/1348 (ks. tiivistelmä) alkaen.
MISTÄ ALKAEN SÄÄNTÖJÄ SOVELLETAAN?
Direktiivi piti saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä mennessä, lukuun ottamatta 31 artiklan tiettyjä tutkintamenettelyä koskevia näkökohtia, jotka oli saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä alkaen.
Direktiivillä 2013/32/EU tarkistettiin ja korvattiin direktiivi 2005/85/EY.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/32/EU, annettu , kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (uudelleenlaadittu) (EUVL L 180, , s. 60–95).
MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/95/EU, annettu , vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle (uudelleenlaadittu) (EUVL L 337, , s. 9–26).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 603/2013, annettu , Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 604/2013 tehokkaaksi soveltamiseksi sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin esittämistä, Eurodac-tietoihin lainvalvontatarkoituksessa tehtäviä vertailuja koskevista pyynnöistä sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (uudelleenlaadittu) (EUVL L 180, , s. 1–30).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 604/2013, annettu , kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (uudelleenlaadittu) (EUVL L 180, , s. 31–59).
Asetukseen (EU) 604/2013 tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen säädökseen. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/33/EU, annettu , kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista (EUVL L 180, , s. 96–116).
* Yhdistynyt kuningaskunta erosi Euroopan unionista ja siitä tuli kolmas maa (EU:n ulkopuolinen maa) 1. helmikuuta 2020.