EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 16.12.2025

COM(2025) 763 final

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE

Euroopan matkailuohjelman 2030 täytäntöönpanosta

Sisällysluettelo

I.    Johdanto    

II.    Prioriteettiala 1: Mahdollistava poliittinen kehys ja hallintotapa    

III.    Prioriteettiala 2: Vihreä siirtymä    

IV.    Prioriteettiala 3: Digitaalinen siirtymä    

V.    Prioriteettiala 4: Selviytymiskyky ja osallisuus    

VI.    Prioriteettiala 5: Osaaminen ja siirtymävaiheen tuki    

VII.    Päätelmät    

Liite    

I.Johdanto 

Neuvosto hyväksyi Euroopan matkailuohjelman 2030 ja sen monivuotisen EU‑työsuunnitelman, jäljempänä ’matkailuohjelma’, 1. joulukuuta 2022 antamissaan päätelmissä. Neuvosto kehotti komissiota seuraamaan matkailuohjelman täytäntöönpanoa ja raportoimaan neuvostolle vähintään joka kolmas vuosi. Tämä on ensimmäinen kertomus matkailuohjelman täytäntöönpanosta sekä sen monivuotiseen EU-työsuunnitelmaan sisältyvien toimien täytäntöönpanon edistymisestä.

Matkailuohjelma liittyy tiiviisti matkailualan siirtymäpolkuun , joka luotiin yhdessä matkailualan sidosryhmien, mukaan lukien kansallisten, alue- ja paikallisviranomaisten, matkailukohteiden hallinto-organisaatioiden, työmarkkinaosapuolten ja teollisuuden, sekä tiedeyhteisön kanssa ja julkaistiin 4. helmikuuta 2022. Tammikuussa 2024 ja toukokuussa 2025 julkaistiin vuotuiset tilannekatsaukset komission, jäsenvaltioiden ja matkailualan sidosryhmien edistymisestä matkailualan siirtymäpolussa määritellyissä 27 ensisijaisessa toimessa. Komission vuotuisessa työohjelmassa 1 esitellään vuoden 2026 toisella neljänneksellä julkaistava uusi EU:n kestävän matkailun strategia, jossa kehotetaan tehostamaan toimia kaikkialla EU:ssa kilpailukykyisen, kestävän ja selviytymiskykyisen matkailualan edistämiseksi.

Matkailuohjelmaan kuuluu Euroopan matkailuekosysteemin viisi prioriteettialaa: vihreä siirtymä, digitaalinen siirtymä, selviytymiskyky ja osallisuus, osaaminen ja siirtymävaiheen tuki sekä mahdollistava poliittinen kehys ja hallintotapa, jotka ovat matkailualan siirtymäpolun mukaisia. On kuitenkin tärkeää huomata, että kaikkia 27:ta siirtymäpolun aihetta ei käsitellä matkailuohjelmassa, jossa yhdistyvät toimet 16 osa-alueelta. Kuhunkin prioriteettialaan sisältyy useita toimia, kuten matkailupalvelujen monipuolistaminen vuodenaikojen ja eri paikkojen välillä, ympäristöjalanjäljen pienentäminen ja matkailun saavutettavuuden tukeminen. Matkailuohjelman keskeisenä tavoitteena on myös vastata matkailuekosysteemin osaamiskysyntään panemalla täytäntöön Euroopan osaamissopimus , joka on yhteinen osallistumismalli osaamisen kehittämiseen.

Euroopan matkailumaisema on kehittynyt matkailuohjelmaa koskevien neuvoston päätelmien antamisen jälkeisten kolmen vuoden aikana, kuten myös covid-19-pandemian jälkeen, jolloin matkailualaan kohdistui vakavia vaikutuksia. Elpymis- ja palautumistukivälineellä on ollut keskeinen merkitys matkailualan elpymisessä, ja siitä on tuettu 126:ta investointia 19 jäsenvaltiossa. Matkailuun, kulttuuriin ja luoviin aloihin on investoitu noin 13 miljardia euroa. Summalla on tuettu innovointia ja digitalisaatiota sekä matkailukohteiden resilienssiä. Kaiken kaikkiaan matkailualan elpyminen ja kasvu on jatkunut useimmilla alueilla. Geopoliittiset jännitteet, ilmastoilmiöt ja epäsuhtainen matkailu joissakin kohteissa ovat kuitenkin vaikuttaneet kehitykseen ja joissakin tapauksissa myös asukkaiden hyvinvointiin. Myös työvoimapula on jatkunut joillakin aloilla, erityisesti  majoitus- ja ravitsemisalalla .

Lähes kaikki jäsenvaltiot ovat edistyneet kaikilla monivuotisessa EU-työsuunnitelmassa yksilöidyillä prioriteettialoilla. Kokonaisarvio vaihtelevasta edistymisestä kullakin prioriteettialalla esitetään tämän kertomuksen erillisissä osioissa. Analyysi perustuu vuoden 2025 tammikuusta lokakuuhun komission puolesta tehtyyn perusteelliseen tutkimukseen Stock-taking of the co-implementation of the Transition pathway for Tourism and EU Agenda 2030 2 . Arviointi perustuu niiden toimenpiteiden tai aloitteiden määrään, jotka jäsenvaltiot ovat joko toteuttaneet tai aikovat panna täytäntöön vuoteen 2030 mennessä. Nämä toimenpiteet yksilöitiin yhdistämällä tietoja julkisesti saatavilla olevista lähteistä sekä kyselytutkimuksista, kohderyhmiltä ja haastatteluista kerättyjä laadullisia tietoja, joissa sidosryhmät olivat laajasti edustettuina.

Komissio ja matkailualan sidosryhmät ovat myös edistyneet yhdessä jäsenvaltioiden kanssa näiden toimien toteuttamisessa, kuten matkailualan siirtymäpolkua koskevassa vuoden 2024 tilannekatsauksessa osoitetaan. Tietyt siirtymäpolussa ja matkailuohjelmassa määritellyt toimet, joiden on katsottu edistyneen eniten, katsotaan päätökseen saaduiksi tai yhdistetään muihin toimiin. Joillakin prioriteettialoilla edistyminen on kuitenkin ollut vähäistä tai kohtalaista, ja ne olisi edelleen asetettava etusijalle kestävämmän ja kilpailukykyisemmän EU:n matkailualan kehittämiseksi. Nämä yksilöidyt toimet ja niiden edistymisen taso esitetään tämän kertomuksen liitteessä.

II.Prioriteettiala 1: Mahdollistava poliittinen kehys ja hallintotapa 

Matkailuohjelman mahdollistavan poliittisen kehyksen ja hallintotavan prioriteettialalla määritellään yhteensä neljä keskeistä aihetta: lyhytaikaisia vuokramajoituspalveluja koskevat oikeudenmukaiset toimenpiteet, matkailua koskevat tilastot ja indikaattorit, kattavien matkailustrategioiden laatiminen tai päivittäminen ja yhteistyöhön perustuva ja datapohjainen matkailukohteiden hallinnointi.

Keskeinen kohde	Tavoitteet	Toimet ja vastuualueet	Tulos / matkailuohjelman 2030 mukainen määräaika
Lyhytaikaisia vuokramajoituspalveluja koskevat oikeudenmukaiset toimenpiteet	Avoimet EU:n lyhytaikaisten vuokramajoituspalvelujen markkinat, joilla edistetään kilpailua ja kuluttajansuojaa, luodaan mahdollisuuksia ja edistetään kestävää matkailua.	Jäsenvaltiot ja komissio vahvistavat lyhytaikaisia vuokramajoituksia koskevaa EU:n kehystä avoimuuden lisäämiseksi, markkinoiden oikeudenmukaisuuden parantamiseksi ja markkinoille pääsyn parantamiseksi. Jäsenvaltiot tukevat alue- ja paikallisviranomaisia.	EU:n tason yhteinen lyhyen aikavälin kehys.
Matkailua koskevat tilastot ja indikaattorit	Matkailutilastojen saatavuuden ja kattavuuden parantaminen matkailun taloudellisten, sosiaalisten, kulttuuristen ja ympäristövaikutusten huomioon ottamiseksi. Parannetaan pääsyä yksityisen ja matkailukohteiden tason dataan virallisten matkailutilastojen tuottamiseksi tietosuojasääntöjen ja oikeutettujen kaupallisten etujen mukaisesti.	Euroopan tilastojärjestelmän toimijat tarkistavat matkailutilastoja koskevia yhdenmukaistettuja datankeruusääntöjä. Matkailuala, alue- ja paikallisviranomaiset ja matkailukohteiden hallinto-organisaatiot harkitsevat sellaisten datankeruu ja jakamismekanismien kehittämistä, joista voi olla hyötyä myös virallisten matkailutilastojen aggregoinnissa. Komissio panee täytäntöön EU:n matkailualan tulostaulun matkailun ympäristö-, digitaali- ja sosioekonomisten näkökohtien seurannan tukemiseksi.	Vuoteen 2030 mennessä matkailutilastoja koskeva tarkistettu EU:n kehys, joka sisältää matkailun taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia vaikutuksia koskevia indikaattoreita. EU:n matkailualan tulostaulu, jossa esitetään julkisesti vihreää ja digitaalista siirtymää sekä sosioekonomista häiriönsietokykyä koskevia kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason indikaattoreita.
Kattavien matkailustrategioiden laatiminen tai päivittäminen	Strateginen lähestymistapa matkailuun kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla matkailun taloudellisen, ympäristöön liittyvän, kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden huomioon ottamiseksi.	Komissio ja jäsenvaltiot helpottavat tietämyksen ja parhaiden käytäntöjen jakamista.	Parhaiden käytäntöjen vaihtaminen. Jäsenvaltioilla tai niiden keskeisillä matkailualueilla on esimerkkejä kattavista matkailustrategioista vuoteen 2025 mennessä.
Yhteistyöhön perustuva ja datapohjainen matkailukohteiden hallinnointi	Laajennetaan matkailukohteiden hallinto-organisaatioiden toiminta-alaa yhteistyöhön perustuvaan ja datapohjaiseen päätöksentekoon, johon osallistuvat kaikki sidosryhmät, myös paikalliset asukkaat.	Komissio myöntää palkintoja matkailukohteiden älykkäästä ja kestävästä hallinnoinnista. Komissio ja jäsenvaltiot tukevat matkailukohteita paikallisten hallintomallien kehittämisessä.	Matkailukohdepalkinnot. Komission tutkimus matkailukohteiden hallinto-organisaation hallintomalleista EU:ssa; käytäntöyhteisö ja välineistö matkailukohteiden hallinnointia varten vuoteen 2023 mennessä.

Edistyminen mahdollistavan poliittisen kehyksen ja hallintotavan prioriteettialalla on muihin prioriteettialoihin verrattuna edelleen vähäistä kaikkialla EU:ssa, sillä 12 jäsenvaltion edistyminen on luokiteltu kohtalaiseksi ja 15 jäsenvaltion edistyminen on luokiteltu vähäiseksi. Komissio on edistynyt näitä neljää keskeistä aihetta koskevissa toimissa, erityisesti antamalla lyhytaikaisia vuokramajoituspalveluja koskevien tietojen keruuta ja jakamista koskevan ehdotuksensa, jonka lainsäätäjät hyväksyivät 24. huhtikuuta 2024 3 . Tällä helpotettiin matkailutilastojen keruuta matkailun satelliittitilinpidon (TSA) kautta ja EU:n datanhallinnan osaamiskeskus D3Hubille annetun tuen kautta. Sidosryhmät ovat tehneet yli 130 sitoumusta 4 mahdollistavaan poliittiseen kehykseen ja hallintotapaan liittyvistä aiheista. 

Suhteellisen vähäinen edistyminen tällä osa-alueella viittaa siihen, että monet jäsenvaltiot eivät ole vielä ottaneet kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla käyttöön kattavia hallintorakenteita tai poliittisia kehyksiä, joilla voitaisiin tehokkaasti tukea siirtymistä kestävämpiin ja selviytymiskykyisempiin matkailujärjestelmiin. Tähän sisältyy puutteita pitkän aikavälin strategisessa suunnittelussa ja matkailua koskevissa tilastoissa ja indikaattoreissa sekä riittämätön yhteistyöhön perustuvien ja datapohjaisten matkailukohteiden hallinnointikäytäntöjen käyttöönotto.

Lyhytaikaisia vuokramajoituspalveluja koskevien toimenpiteiden voidaan katsoa olevan käynnissä, koska edellä mainittu  asetus (EU) 2024/1028 on hyväksytty ja sitä sovelletaan 20. toukokuuta 2026 alkaen 5 . Tehdyistä tutkimuksista käy ilmi, että 16 jäsenvaltiossa on käytössä lyhytaikaisia vuokramajoituspalveluja koskevaan lainsäädäntöön liittyviä toimenpiteitä, ja niiden täytäntöönpanon valvonnan ja avoimuuden taso vaihtelee. Yhdeksässä jäsenvaltiossa lyhytaikaiseen vuokraukseen tarkoitetut kiinteistöt rekisteröidään kansalliseen tietokantaan, viidessä jäsenvaltiossa aiotaan verottaa vuokratuloja tai kiristää niiden verotusta ja neljässä kaupungissa rajoitetaan tilapäisesti uusia lupia tiheästi asutuilla alueilla. Lyhytaikainen vuokramajoitus ja epäsuhtainen matkailu joissakin matkailukohteissa on otettu huomioon käynnissä olevissa toimissa, joilla pyritään ratkaisemaan kohtuuhintaista asumista koskeva kriisi EU:n tasolla. Lyhytaikaisista vuokramajoituspalveluista on parhaillaan suunnitteilla lisäaloite vuoden 2026 toiselle neljännekselle. Komissio on käynnistänyt kohtuuhintaista asumista koskevan vuoropuhelun , johon sisältyy julkinen kuuleminen ja asumista käsittelevä neuvoa-antava lautakunta. Näitä hyödynnetään laadittaessa kohtuuhintaista asumista koskevaa eurooppalaista suunnitelmaa, joka julkaistaan vuoden 2025 loppuun mennessä.

Matkailua koskevien tilastojen ja indikaattoreiden osalta matkailua koskevia tilastoja ja mittauksia pidetään prioriteetteina 15 jäsenvaltiossa, ja jäsenvaltiot ovat edistyneet yleisesti ottaen matkailutilastojen parantamisessa käyttämällä edistyneempiä tiedonkeruumenetelmiä. Kolmellatoista jäsenvaltiolla on käytössä erityisiä toimenpiteitä, ja 12 jäsenvaltiota on julkaissut jaettavia hyviä käytäntöjä . Yhteensä seitsemän kansallista toimijaa on antanut aiheeseen liittyviä sitoumuksia. Tästä edistyksestä huolimatta on edelleen selvää, että matkailutilastojen saatavuutta ja kattavuutta on parannettava matkailun taloudellisten, sosiaalisten, kulttuuristen ja ympäristövaikutusten huomioon ottamiseksi. Matkailutilastoja koskevan EU:n kehyksen suunniteltu tarkistaminen on tulevaisuudessa keskeinen tekijä tiedonkeruun parantamisessa. 

Sidosryhmät korostivat siirtymäpolun ja matkailuohjelman valmistelun aikana hyvin suunniteltujen ja dataan perustuvien strategioiden merkitystä kaikilla asianmukaisilla tasoilla (kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla). Vaikka tämä kuuluu jäsenvaltioiden tai alueiden toimivaltaan kansallisista hallintorakenteista riippuen, hyvien käytäntöjen tehokas jakaminen on keskeisessä asemassa. Kattavien matkailustrategioiden laatimisen tai päivittämisen osalta tutkimus osoittaa, että kaikilla jäsenvaltioilla on käytössä kansallinen matkailustrategia ja että yli puolet niistä ovat yhdenmukaisia matkailuohjelman kanssa. Jäsenvaltiot, alueet ja kunnat ovat myös käyttäneet EU:n rahoituksen, kuten koheesiopolitiikan 6 , tarjoamia mahdollisuuksia vastatakseen havaittuihin matkailuun liittyviin sosioekonomisiin ja alueellisiin haasteisiin, vahvistaakseen alan selviytymiskykyä ja kestävyyttä sekä edistääkseen kansallisten, alueellisten, paikallisten ja rajat ylittävien matkailustrategioiden täytäntöönpanoa matkailualan siirtymäpolun mukaisesti. Vuonna 2022 käynnistetyssä EU:n kaupunkiagendan alaisessa kestävää matkailua koskevassa temaattisessa kumppanuudessa 29 jäsentä kaikilta hallinnon tasoilta ja erilaisista sidosryhmistä, myös kaupungeista, kokoontuvat keskustelemaan ja suunnittelemaan ratkaisuja kaupunkimatkailuun useiden sidosryhmien monitasoisesta näkökulmasta. Sen puitteissa laaditussa toimintasuunnitelmassa käsitellään monenlaisia aiheita, kuten matkailukohteiden resilienssiä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, digitaalisten taitojen kehittämistä alalla, matkailutarjonnan monipuolistamista, matkailukohteiden saavutettavuutta ja paikallisen vähittäiskaupan suojelua. Kansallisissa, alueellisissa ja paikallisissa matkailustrategioissa olisi edelleen otettava huomioon matkailuohjelman toimet, ja jäsenvaltioiden olisi julkaistava strategiat myös EU:n matkailufoorumissa . Kansallisilla ja alueellisilla strategioilla on jatkossakin tärkeä rooli Euroopan matkailupolitiikassa ja ‑strategioissa.

Yhteistyöhön perustuvan ja datapohjaisen matkailukohteiden hallinnoinnin osalta matkailuohjelmassa kehotetaan komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan matkailukohteita niiden paikallisen hallinnoinnin mallien kehittämisessä. Komissio järjestää edelleen vuotuisia kilpailuja  Euroopan älykkään matkailun pääkaupungista (suuremmille matkailukohteille) ja  Euroopan vihreästä edelläkävijästä (pienemmille matkailukohteille). Osallistujia pyydetään esittelemään niiden älykkääseen ja kestävään matkailukohteiden hallintaan liittyviä saavutuksia. Nämä saavutukset perustuvat yhteistyöhön, datapohjaisiin ratkaisuihin ja verkostoitumiseen muiden matkailukohteiden kanssa, joten ne toimivat inspiraationa ja innovoinnin vauhdittajina. Jäsenvaltiot edistyvät tässä asiassa vaihtelevasti, mutta standardoinnissa ja kestävyydessä on edelleen puutteita.

Edistyminen tällä osa-alueella on ollut yleisesti ottaen vaatimatonta ja vaihtelevaa, ja joitakin parannuksia voitaisiin tehdä, jotta tiedonkeruu olisi edistyneempää ja indikaattorit vakaampia. Kansallisten, alue- ja paikallisviranomaisten välisellä rakenteellisella vuoropuhelulla voitaisiin parantaa viestintää ja tiivistää yhteistyötä. Voitaisiin harkita tuen tarjoamista matkailukohteiden hallinto-organisaatioille, jotta ne voivat kehittyä kokonaisvaltaisiksi kestävän matkailun hallinnoijiksi.

III.Prioriteettiala 2: Vihreä siirtymä 

Matkailuohjelman vihreän siirtymän prioriteettialalla määritellään yhteensä kolme keskeistä aihetta: kiertotalousmallin kehittäminen matkailupalveluissa, matkailuyritysten ja pk-yritysten vihreän siirtymän tukeminen sekä kiertotalouteen perustuvaa ja kestävää matkailua koskevat tutkimus-, innovointi- ja pilottihankkeet.

Keskeinen kohde	Tavoitteet	Toimet ja vastuualueet	Tulos / matkailuohjelman 2030 mukainen määräaika
Kiertotalousmallin kehittäminen matkailupalveluissa	Matkailupalvelujen ympäristöjalanjäljen pienentäminen (elintarvikkeet / yleinen jäte, vesi/energiatehokkuus ja saastuminen).	Komissio ja jäsenvaltiot tukevat matkailupalveluja näiden ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi EU:n tavoitteiden mukaisesti ja tukevat jätehuolto-, vesihuolto- ja puhtaanapitokapasiteetin parantamista.	Matkailu-, majoitus- ja ravitsemispalveluja tarjoavat organisaatiot ovat vähentäneet jätettä jätedirektiivin 2008/98/EY mukaisesti.
Matkailuyritysten ja pk-yritysten vihreän siirtymän tukeminen	Kannustetaan matkailuyrityksiä omaksumaan vihreämpiä käytäntöjä lisäämällä vihreiden palvelujen kysyntää julkisten toimijoiden keskuudessa ja edistämällä järjestelmiä, joilla tuetaan ympäristöjalanjäljen arviointia, seurantaa ja pienentämistä. Pk-yritysten tukeminen ympäristöystävällisten käytäntöjen omaksumisessa sen varmistamiseksi, että niistä ei tule kaupan esteitä.	Komissio ja jäsenvaltiot käyttävät soveltuvin osin asiaankuuluvia ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevia kriteerejä hankkiessaan matkailuun liittyviä palveluja (tapahtumat, majoitus- ja ravitsemispalvelut, matkat). Komissio, jäsenvaltiot ja muut viranomaisten asiaankuuluvat tasot auttavat pk-yrityksiä omaksumaan ympäristöystävällisiä käytäntöjä ja järjestelmiä, esimerkiksi EMAS-järjestelmä, EU-ympäristömerkki, muut EN ISO 14024 ‑standardin mukaiset tyypin I ympäristömerkit tai vastaavat kolmannen osapuolen todentamat vapaaehtoiset merkit.	Ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevien kriteerien käytön lisääminen matkailun ekosysteemin palvelujen hankinnassa; EMAS-rekisteröityjen matkailuorganisaatioiden suurempi määrä; sellaisten EU-ympäristömerkin saaneiden matkailu- tai majoituspalvelujen suurempi määrä, joille on myönnetty jokin muu EN ISO 14024 ‑standardin mukainen tyypin I ympäristömerkki tai vastaava vapaaehtoinen merkki.
Kiertotalouteen perustuvaa ja kestävää matkailua koskevat tutkimus-, innovointi- ja pilottihankkeet	Tuetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä tutkimus- ja innovointihankkeissa ja pilottihankkeissa, joissa kehitetään kestävän matkailun malleja ja siirrettäviä käytäntöjä.	Komissio ja jäsenvaltiot tukevat kestävää matkailua koskevien mallien ja siirrettävien käytäntöjen kehittämistä; matkailukohteiden hallinto-organisaatiot ja viranomaiset asiaankuuluvilla tasoilla tukevat kestävää matkailua koskevien laajamittaisten pilottihankkeiden käynnistämistä kaikkialla EU:ssa, myös saarilla ja syrjäisimmillä alueilla.	Hyväksi todetut ja siirrettävissä olevat kiertotalouteen perustuvan ja kestävän matkailun mallit; parhaat käytännöt matkakohteiden pilottihankkeista, joissa käytetään kokonaisvaltaisia kiertotalousmalleja.

Edistyminen tällä prioriteettialalla on yleisesti ottaen kohtalaista tai merkittävää, sillä yhdeksän EU:n jäsenvaltiota on edistynyt merkittävästi, 16 jäsenvaltiota kohtalaisesti, ja vain kaksi jäsenvaltiota on osoittanut vähäistä edistymistä.

Vihreän siirtymän prioriteettialalla merkittävintä edistymistä viime vuosina on ollut useiden komission Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ehdottamien lainsäädäntöaloitteiden hyväksyminen. Tällaisia aloitteita ovat esimerkiksi luonnon ennallistamista koskeva asetus , nettonollateollisuussäädös , rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi , pakkauksista ja pakkausjätteistä annettu direktiivi sekä yritysvastuudirektiivi . Kuten eurooppalaisessa ilmastolaissa edellytetään, komissio suositteli helmikuussa 2024 ylimääräistä välitavoitetta päästöjen vähentämisestä 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä.

Sidosryhmät ovat antaneet yli 110 sitoumusta matkailuohjelman kolmesta vihreän siirtymän aihealueesta, mikä on osoitus lukuisten matkailualan toimijoiden sitoutumisesta kestävyyteen tähtääviin aloitteisiin.

Toisin kuin ensimmäisellä prioriteettialalla, jäsenvaltiot ovat edistyneet vihreän siirtymän aihealueilla kohtalaisesti, sillä käytössä on suhteellisen suuri määrä aloitteita ja politiikkatoimia. Tämä osoittaa, että jäsenvaltiot ovat sitoutuneet vahvemmin ja tehneet suurempia investointeja tällä alalla.

Siltä osin kuin on kyse kiertotalousmallin kehittämisestä matkailupalveluissa, erityisesti vesiresilienssin merkitys EU:n asialistalla on kasvanut. Ilmastonmuutoksesta, äärimmäisistä sääolosuhteista ja luonnonkatastrofeista johtuvat haasteet vaikuttavat kaikkiin eurooppalaisiin ja kaikkiin talouden aloihin, myös matkailuun. Veden niukkuudesta kärsii vuosittain 30 prosenttia eurooppalaisista ja 20 prosenttia Euroopan maa-alasta. Eurooppalaisista 70 prosenttia on ilmaissut olevansa huolissaan vesien pilaantumisesta ja veden niukkuudesta. Kuitenkin lähes puolet heistä kokee, ettei ole saanut riittävästi tietoa veteen liittyvistä ongelmista maassaan. Useat jäsenvaltiot pitävät matkailualan kiertotalousmallia haasteellisena (jätteiden/vesien/saasteiden ja myös ravitsemispalveluiden osalta), mutta sitäkin useammat pitävät jäte‑ ja vesihuollon parantamista ja matkailupalvelujen aiheuttamien saasteiden vähentämistä ensisijaisena tavoitteena. Yhteensä 13 jäsenvaltiota on toteuttanut toimenpiteitä ravitsemispalvelujen ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi, ja 10 jäsenvaltiota on toteuttanut toimenpiteitä matkailupalvelujen jäte- ja vesihuollon parantamiseksi. Alueet toteuttavat myös yhä enemmän innovatiivisia hankkeita matkailualan kiertotalouden parantamiseksi panostamalla jätehuoltoon, resurssitehokkuuteen ja kiertotalousmalleihin. Matkailupalveluja on tuettava edelleen niiden ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi EU:n tavoitteiden mukaisesti ja jäte- ja vesihuollon sekä saniteettihuollon valmiuksien parantamiseksi.

Matkailuyritysten ja pk-yritysten vihreän siirtymän tukemisen osalta EMAS-järjestelmän ja EU:n ympäristömerkkijärjestelmän käyttöönotto matkailualan yrityksissä on lisääntynyt tasaisesti viime vuosina. Jäsenvaltiot edistävät vihreämpää matkailua kannustamalla ympäristömerkkejä ja tukemalla pk-yrityksiä ympäristövaikutusten arvioinnissa ja ympäristöjalanjäljen pienentämisessä. Sekä komissio että jäsenvaltiot voisivat kuitenkin tehdä enemmän edistääkseen näiden järjestelmien käyttöä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Lisäksi odotetaan, että direktiivin kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä vihreässä siirtymässä soveltaminen syyskuussa 2026 ja lainsäätäjien viherväitteitä koskevan direktiivin mahdollinen hyväksyminen lisäävät ja vahvistavat entisestään kuluttajien tietoisuutta luotettavista merkinnöistä ja kestävyysjärjestelmistä, kuten EU-ympäristömerkistä, EMAS-järjestelmästä ja tuotteiden ympäristöjalanjäljestä (PEF). Monet jäsenvaltiot pitävät pk-yritysten auttamista ympäristöystävällisissä käytännöissä ja ympäristöä säästävien julkisten hankintojen kriteerien käyttöä matkailuun liittyvien palvelujen (matkat, majoitus- ja ravitsemispalvelut, ruokahuolto) hankinnassa haastavana, vaikka molempia pidetäänkin ensisijaisina. Noin puolella jäsenvaltioista on kuitenkin käytössä toimenpiteitä pk-yritysten tukemiseksi. Siksi on selvää, että matkailuyritysten, erityisesti pk-yritysten, vihreän siirtymän olisi pysyttävä ensisijaisena tavoitteena.

Kiertotalouteen perustuvaa ja kestävää matkailua koskevien tutkimus-, innovointi- ja pilottihankkeiden tavoite on selvä – sekä komission että jäsenvaltioiden olisi tuettava kestävää matkailua koskevien mallien ja siirrettävissä olevien käytäntöjen kehittämistä tähän tarkoitettujen hankkeiden avulla. Alueellisella ja paikallisella tasolla myös matkailukohteiden hallinto-organisaatioiden olisi jatkettava tällaisten hankkeiden tukemista, myös saarilla ja syrjäisimmillä alueilla. Vuosien 2021–2027 Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmassa on käynnistetty useita aiheeseen liittyviä ehdotuspyyntöjä, joilla voitaisiin tukea kestävän matkailun kehittämistä: systeemiset kiertotalousratkaisut kestävää matkailua, kulttuuriperintöä sekä kulttuurialaa ja luovia aloja varten, mukaan lukien uusi eurooppalainen Bauhaus- ja Food 2030 ‑hankkeet 7 kaupunkien elintarvikejärjestelmän muuttamiseksi. CORDIS-tietokannan perusteella Horisontti 2020 ‑puiteohjelman / Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman tutkimus- ja innovointirahoitusta oli myönnetty syyskuuhun 2025 mennessä yli 300 hankkeelle, jotka liittyvät matkailuun, kestävyyteen, ilmastoon ja kiertotalouteen. Hankkeissa käsitellään suoraan matkailua kaupungeissa ja kaupunkien lähiympäristöissä. Esimerkkeinä voidaan mainita Horisontti 2020 ‑puiteohjelman SmartCulTour ‑hanke, jossa keskitytään älykkääseen kulttuurimatkailuun; Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman VERNE-hanke, joka toimii kiertotalouteen perustuvien matkailu- ja energiaratkaisujen keskitettynä asiointipisteenä; Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskevaan missioon liittyvät pilottihankkeet ja 100 missiokaupunkia, jotka sisällyttivät matkailun kannalta merkityksellisiä elementtejä ilmastokaupunkisopimuksiinsa sisältyviin ilmasto- ja älysuunnitelmiin; Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmassa käynnistetyn, kaupunkisiirtymän vauhdittamista koskevan kumppanuuden kiertotalousosiossa käsiteltiin myös kiertotalouden mukaisiin kaupunkeihin ja matkailuun liittyviä näkökohtia.

Noin puolet jäsenvaltioista pitää siirrettävissä olevien käytäntöjen kehittämistä tai kiertotalouteen perustuvaa ja kestävää matkailua koskevien pilottihankkeiden perustamista ensisijaisena tavoitteena, ja yhtä monet jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön erityisiä toimenpiteitä. Kiertotalouskaupunkeja ja ‑alueita koskevaa aloitetta olisi käytettävä tietämyksen siirron ja laajentamisen välineenä. Hyväksi todettujen ja siirrettävissä olevien kiertotalouteen perustuvan ja kestävän matkailun mallien ja kestävää matkailua koskevien parhaiden käytäntöjen täytäntöönpaneminen on matkailuekosysteemille edelleen tärkeää. Erityisesti on tarpeen antaa matkailuyrityksille ja ‑kohteille opastusta EU:n lainsäädännön vaatimuksista ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi sekä kehittää niiden vihreän siirtymän toimiin liittyviä taitoja ja valmiuksia.

Kun otetaan huomioon, että EU on yleisesti ottaen edistynyt merkittävästi vihreän siirtymän edistämisessä matkailussa, kiertotalousmallien ja resurssitehokkaiden käytäntöjen käyttöönottoa olisi nopeutettava, jotta paikallisyhteisöille voidaan tarjota konkreettisia hyötyjä, mikä parantaa sosiaalista kestävyyttä. Paikallisten toimijoiden ja välittäjien vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä, vahvistamalla kestäviä hankintoja koskevia kumppanuuksia, syventämällä tietämyksen vaihtoa ja monistamista sekä pilotoimalla kiertotalouden klustereita näillä toimilla autetaan pienentämään matkailun ympäristöjalanjälkeä, edistetään innovointia ja vahvistetaan kilpailukykyä sekä parannetaan sosiaalista kestävyyttä ja paikallisyhteisöille koituvia hyötyjä. Euroopan ympäristökeskuksen Euroopan ympäristö 2025 ‑raportissa esitettyjen havaintojen perusteella tällä alalla toteutettavista toimista on tulossa yhä tärkeämpiä matkailun kannalta, koska ympäristön pilaantuminen on suora uhka Euroopan kilpailukyvylle.

IV.Prioriteettiala 3: Digitaalinen siirtymä 

Digitaalisen siirtymän prioriteettialalla määritellään yhteensä kolme keskeistä aihetta: digitalisaatio matkailualan pk-yrityksissä, julkisen datan jakaminen innovatiivisten matkailupalvelujen edistämiseksi sekä matkailualan digitaalisia välineitä ja palveluja koskevat tutkimus-, innovointi- ja pilottihankkeet.

Keskeinen kohde	Tavoitteet	Toimet ja vastuualueet	Tulos / matkailuohjelman 2030 mukainen määräaika
Digitalisaatio matkailualan pk-yrityksissä	Digitaalisten välineiden tehokas käyttö matkailualan pk-yrityksissä ja mikroyrityksissä resurssien hallintaan, sisäisiin työprosesseihin, palvelujen tarjoamiseen, markkinointiin, viestintään asiakkaiden ja toimitusketjujen kanssa sekä uusien palvelujen kehittämiseen.	Komissio, jäsenvaltiot, muut asiaankuuluvat viranomaiset ja matkailukohteiden hallinto-organisaatiot lisäävät matkailualan pk-yritysten tietoisuutta digitalisaation hyödyistä ja tukevat matkailualan pk-yrityksiä ja startup-yrityksiä digitalisaatio-ohjelmien avulla; komissio kerää ja jakaa matkailualan digitaalisia välineitä ja toimintatapoja koskevia parhaita käytäntöjä.	Matkailualan pk-yritykset saavuttavat digitaalisen intensiteetin perustason vuoteen 2030 mennessä digitaalisen kompassin tavoitteiden mukaisesti; komissio julkaisee vuoteen 2023 mennessä hakukelpoiset kokoelmat matkailualan siirrettävistä digitaalisista välineistä ja käytännöistä; European Enterprise Network ‑verkoston neuvontapalvelut matkailualan pk-yritysten tukemiseksi.
Julkisen datan jakaminen innovatiivisten matkailupalvelujen edistämiseksi	Kannustetaan matkailun kannalta merkityksellisen datan jakamiseen ja osallistutaan siihen innovatiivisten palvelujen tukemiseksi.	Kansalliset, alue- ja paikallisviranomaiset ja matkailukohteiden hallinto-organisaatiot julkaisevat matkailupalvelujen kannalta merkityksellisiä avoimia data-aineistoja – dataa julkisesta liikenteestä, museokokoelmista, matkailijoista jne.	Vuoteen 2025 mennessä esimerkkejä sellaisista avoimista julkisista data-aineistoista merkittävillä matkailualueilla, joita voidaan käyttää matkailuun liittyvien palvelujen kehittämiseen.
Matkailualan digitaalisia välineitä ja palveluja koskevat tutkimus-, innovointi- ja pilottihankkeet	Tuetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä sellaisten tutkimus- ja innovointihankkeiden ja pilottihankkeiden alalla, joilla kehitetään digitaalisten välineiden ja käytäntöjen innovatiivista ja kestävää käyttöä matkailualalla.	Komissio, jäsenvaltiot ja muut asiaankuuluvat viranomaiset tukevat datavetoisen matkailukohteiden kestävän hallinnan kehittämistä. Komissio ja jäsenvaltiot tukevat innovatiivisia matkailupalveluja, joissa hyödynnetään kehittyneitä teknologioita (virtuaali- / täydennetty todellisuus, tekoäly) sekä digitaalista ja digitoitua kulttuuriperintöä.	Vuoteen 2025 mennessä parhaat käytännöt kantokyvyn ja paikallisten asukkaiden hyvinvoinnin seuraamiseksi; vuoteen 2025 mennessä esimerkkejä innovatiivisista palveluista ja kumppanuuksista matkailukokemusten tarjoamiseksi virtuaalisen, täydennetyn ja laajennetun todellisuuden sekä massadatan ja tekoälyn avulla.

Myös tällä prioriteettialalla edistyminen on yleisesti ottaen kohtalaista. Viiden jäsenvaltion edistyminen on ollut merkittävää, 17 jäsenvaltion edistyminen on ollut kohtalaista, ja viisi jäsenvaltiota on osoittanut vähäistä edistymistä.

Komissio tukee innovatiivisen digitaalisen matkailun parissa toimivien pk-yritysten kehittämistä sisämarkkinaohjelman, Euroopan innovaationeuvoston rahoituksen, EU:n digitaali-innovaatiokeskittymien ja Enterprise Europe Network -verkoston avulla. Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta tuetaan myös matkailualan digitaalisia kehittämishankkeita digitaalisen innovoinnin edistämiseksi sadoissa pk-yrityksissä. Sidosryhmät ovat antaneet 86 sitoumusta, jotka liittyvät matkailuohjelman kolmeen vihreän siirtymän aihealueeseen, mikä osoittaa lukuisten matkailualan toimijoiden sitoutuneen digitalisointialoitteisiin.

Ensimmäisestä prioriteettialasta poiketen jäsenvaltiot ovat edistyneet kohtalaisesti myös digitaalisen siirtymän aihealueilla, sillä käytössä on suhteellisen suuri määrä aloitteita ja politiikkatoimia. Tämä osoittaa, että jäsenvaltioiden sitoutuminen ja investoinnit tällä alalla ovat voimakkaampia. Euroopan matkailuekosysteemin digitaalinen siirtymä on edelleen keskeinen mahdollistaja kestävämmille ja selviytymiskykyisemmille matkailukäytännöille.

Digitalisaatio matkailualan pk-yrityksissä ‑aiheen osalta European Monitor of Industrial Ecosystems (EMI) ‑hankkeen  analyysiraportissa (2024 toim.) todettiin, että kaikkien digitaaliteknologioiden käyttöönotto massadataa lukuun ottamatta väheni 13,6 prosentista vuonna 2023 11,5 prosenttiin vuonna 2024. Suurin kasvu tapahtui pilviteknologioissa ja tekoälyssä, joista viimeksi mainittu kasvoi lähes 15 prosentilla, ja esineiden internetissä, joka kasvoi lähes 10 prosenttia. EMIn matkailualan pk-yrityksiä koskeva kartoitus osoitti, että kehittyneitä teknologioita otetaan jo käyttöön innovatiivisissa yrityksissä ja että ne ovat lisääntyneet verrattuna vain kahden vuoden takaiseen tilanteeseen: 37 prosenttia käytti pilviteknologiaa (aiemmin 25 prosenttia), 11,5 prosenttia massadataa ja 23 prosenttia oli ottanut käyttöön tekoälyn (aiemmin 8 prosenttia). Yli puolet jäsenvaltioista piti ensisijaisena innovatiivisten, yksilöllisten matkailupalvelujen ja/tai datavetoisen matkailukohteiden hallinnan kehittämisen tukemista, ja lähes puolet on ottanut käyttöön erityisiä toimenpiteitä näiden kysymysten ratkaisemiseksi. Koska komissio on myös julkaissut tietokannan matkailualan hakukelpoisista digitaalisista välineistä ja käytännöistä , voidaan katsoa, että tällä keskeisellä aihealueella on edistytty merkittävästi. Komissio tarjoaa edelleen kaskadirahoitusta organisaatioille ja ohjelmaklustereille, jotka tukevat suoraan pk-yrityksiä sisämarkkinaohjelman (SMP) puitteissa. Digitaalista siirtymää koskevien aloitteiden jatkuva tukeminen on kuitenkin edelleen olennaisen tärkeää erityisesti digitaalisten välineiden tasapuolisen saavutettavuuden varmistamiseksi ja matkailualan pk-yritysten innovoinnin edistämiseksi.

Komissio ja jäsenvaltioiden viranomaiset ovat edistyneet merkittävästi julkisen datan jakamisessa innovatiivisten matkailupalvelujen edistämiseksi. Ensinnäkin komissio julkaisi heinäkuussa 2023 tiedonannon  yhteisestä eurooppalaisesta matkailun data-avaruudesta , jossa hahmoteltiin keskeisiä näkökohtia, toteutettiin datan jakamista koskeva testitapaus ja ehdotettiin hallintovaihtoehtoja, kuten eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin konsortiota (EDIC). Neljä jäsenvaltiota osallistui vapaaehtoisesti tähän datan jakamista koskevaan testitapaukseen, ja keskusteluja eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin konsortion perustamisesta on jatkettu. Lisäksi matkailukohteiden hallinto-organisaatiot ja aluehallinnot kehittävät edelleen alustoja ja verkkosivustoja, joilla esitellään luotettavaa tietoa matkailupalveluista heidän omilla paikkakunnillaan ja ohjataan matkailuyrityksiä tekemään palveluistaan näkyviä. Komissio perusti myös SMP COSME ‑ohjelmasta rahoitetun EU:n D3Hub‑osaamiskeskuksen , joka tukee matkailukohteiden hallinto-organisaatioita tiedonhallinnassa ja digitalisaatiossa. Data on keskeinen innovoinnin ja kilpailukyvyn edistäjä, joten tietojen saatavuuden, tiedonhallinnan ja datan jakamisen olisi säilyttävä ensisijaisina kysymyksinä myös tulevaisuudessa: EU:n johtavaa asemaa voitaisiin tutkia edelleen älykkään matkailun tukemiseksi kaikissa matkailukohteiden hallinto-organisaatioissa.

Kuten kiertotalouteen perustuvaa ja kestävää matkailua koskevien tutkimus‑ ja innovointi‑ ja pilottihankkeiden tavoitteen tukemista, myös matkailualan digitaalisia välineitä ja palveluja koskevien hankkeiden tukemista olisi jatkettava. Vaikka käynnissä on satoja EU:n rahoittamia matkailuun ja digitaaliteknologiaan liittyviä tutkimus‑ ja innovointihankkeita, odotettuja tuloksia ei ole täysin tavoitettu vuoteen 2025 mennessä. OECD:n kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen (2025–2027) ”Matkailun sosiaalisten vaikutusten optimointi” mukainen toiminta syventää tulevaisuudessa ymmärrystä matkailun kehittämisestä johtuvien taloudellisten ja sosiaalisten kompromissien hallitsemisesta ja auttaa tunnistamaan paremmin matkailun hyödyt matkailukohteissa.

Vaikka matkailuyritysten teknologian käyttöönotto etenee nopeasti, komissio edistää ja tukee teollisuusvetoista aloitetta, jonka tarkoituksena on määritellä suuntaviivat siitä, miten tekoälyä käytetään taitavasti matkailussa  tekoälyn soveltamisstrategian mukaisesti.

Digitaalista siirtymää voitaisiin nopeuttaa luomalla yhteinen kehys matkailutietojen ja strategian integroinnille sekä perustamalla yhteinen tietojärjestelmä näyttöön perustuvan päätöksenteon tueksi. Tutkimalla tekoälyn käyttöä, ottamalla käyttöön yhdenmukaistettuja keskeisiä tulosindikaattoreita ja reaaliaikaisia tietojärjestelmiä edistymisen seurannan tukemiseksi ja tarjoamalla erityisiä valmiuksien kehittämis‑ ja koulutusohjelmia voitaisiin harkita vankkaa datavetoista kehystä matkailun suunnittelua varten.

V.Prioriteettiala 4: Selviytymiskyky ja osallisuus

Selviytymiskyvyn ja osallisuuden prioriteettialalla määritellään yhteensä kolme keskeistä aihetta: matkailupalvelujen saavutettavuus, EU:n matkailupalvelujen ja matkailukohteiden resilienssi ja kestävä innovointi matkailupalvelujen alalla.    

Keskeinen kohde	Tavoitteet	Toimet ja vastuualueet	Tulos / matkailuohjelman 2030 mukainen määräaika
Matkailupalvelujen saavutettavuus	Sosiaalisen ja taloudellisen osallisuuden edistäminen ottaen huomioon ikääntyneet, vammaiset henkilöt ja muut ryhmät, joilla on erityistarpeita.	Komissio, jäsenvaltiot, muut asiaankuuluvat viranomaiset ja matkailukohteiden hallinto-organisaatiot lisäävät tietoisuutta esteettömyyden merkityksestä matkailussa, jotta voidaan parantaa esteettömien matkailupalvelujen saatavuutta ja luoda niille suotuisat olosuhteet.	Esteettömien matkailupalvelujen tarjonnan lisääminen.
EU:n matkailupalvelujen ja matkailukohteiden resilienssi	Parannetaan EU:n matkailupalvelujen ja matkailukohteiden kykyä palvella erilaisia kävijäryhmiä kaikkina kausina ja eri paikoissa.	Komissio, jäsenvaltiot ja muut asiaankuuluvat viranomaiset tarjoavat erilaisia tukimuotoja, joilla autetaan matkailukohteita, yrityksiä ja startup-yrityksiä monipuolistamaan matkailupalveluja erityisesti eri kausina ja eri paikoissa.	Selviytymiskykyisempiä palveluja ja kohteita, joilla on paremmat valmiudet selviytyä merkittävistä häiriöistä.
Kestävä innovointi matkailupalvelujen alalla	Edistetään EU:ta matkailukohteena, joka vastaa matkailun muuttuviin vaatimuksiin samalla kun säilytetään asukkaiden ja heidän ympäristönsä hyvinvoinnin taso.	Komissio, jäsenvaltiot ja muut asiaankuuluvat viranomaiset tarjoavat erilaisia tukimuotoja, joilla autetaan yrityksiä, startup-yrityksiä ja paikallisyhteisöjä innovoimaan kestävillä ja selviytymiskykyisillä matkailupalveluilla, millä on myönteinen nettovaikutus asukkaisiin ja paikallisiin elämäntapoihin.	Innovatiiviset matkailupalvelut, joilla vastataan uudentyyppiseen matkailukysyntään samalla kun otetaan huomioon asukkaiden ja ympäristön pitkän aikavälin kestävyystarpeet.

Edistyminen myös tällä prioriteettialalla on yleisesti ottaen kohtalaista, sillä neljä EU:n jäsenvaltiota on saavuttanut merkittävää edistystä, 18 jäsenvaltiota kohtalaista edistystä ja viisi jäsenvaltiota on osoittanut vähäistä edistystä.

Komissio edistyi merkittävästi hyväksymällä ehdotuksensa eurooppalaisen vammaiskortin ja eurooppalaisen vammaisten henkilöiden pysäköintiluvan perustamisesta, jota sovellettaisiin myös matkailijoihin. Komission Esteetön kaupunki ‑palkinnolla ja Euroopan älykkään matkailun pääkaupunki ‑palkinnolla edistetään edelleen myös vierailu‑ ja asuinpaikkojen esteettömyyttä. Useilla EU:n rahoittamilla hankkeilla tuetaan matkailukohteiden hallinto-organisaatioiden selviytymiskyvyn parantamista ja monipuolistamista. Sidosryhmät ovat antaneet 74 sitoumusta matkailuohjelman kolmesta selviytymiskyvyn ja osallisuuden aihealueesta, mikä osoittaa matkailualan toimijoiden kohtalaisen sitoutumisen selviytymiskykyä käsitteleviin aloitteisiin. Kuten kahden edellisen prioriteettialan kohdalla, selviytymiskyvyn ja osallisuuden alaan kuuluvissa aiheissa on käytössä suhteellisen suuri määrä aloitteita ja politiikkatoimia. Tämä osoittaa, että jäsenvaltiot ovat sitoutuneet ja investoineet enemmän myös tällä alalla.

Matkailupalvelujen saavutettavuuden osalta on viime vuosina edistytty huomattavasti, mutta sen on pysyttävä ensisijaisena tavoitteena, kun otetaan huomioon yli 65‑vuotiaiden matkustajien määrän räjähdysmäinen kasvu tulevina vuosikymmeninä. Euroopan parlamentti teki tutkimuksen pitkäikäisyyteen perustuvan talouden roolista matkailussa. Lainsäätäjät hyväksyivät lokakuussa 2024 ehdotuksen eurooppalaisesta vammaiskortista vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan strategian 2021–2030 mukaisesti. Nämä säännöt helpottavat vammaisten henkilöiden matkustamista kaikkialla EU:ssa, kun heidän vammaisasemansa tunnustetaan. Lähes kaksi kolmasosaa jäsenvaltioista toteuttaa erityisiä toimenpiteitä esteettömien matkailupalvelujen tarjoamisen edistämiseksi ja tiedon välittämiseksi tällä osa-alueella. Kaikki sidosryhmät käsittelevät liikuntarajoitteisten ja vammaisten henkilöiden sekä iäkkäiden matkustajien esteettömyyden parantamista tulevina vuosikymmeninä.

EU:n matkailupalvelujen ja matkailukohteiden resilienssin varmistamisen tavoitteena on kehittää nykyistä selviytymiskykyisempiä palveluja, jotka kestävät paremmin häiriöitä. EU:n rahoittaman, matkailualan kriisinhallintaa ja hallinnointia koskevan hankkeen tavoitteena on vahvistaa EU:n matkailuekosysteemin selviytymiskykyä parantamalla sen hallinnointia ja mekanismeja tulevien kriisien torjumiseksi, hallitsemiseksi ja lieventämiseksi. Jäsenvaltiot edistävät selviytymiskykyä erilaisten strategioiden, kuten kestävän infrastruktuurin, digitaalisen innovoinnin ja osallistavien kokemusten, avulla. Matkailukohteiden resilienssi edellyttää myös matkailupalvelujen monipuolistamista niin vuodenaikojen, toimintojen kuin eri paikkojen välillä, mikä on välttämätöntä epäsuhtaisen matkailun välttämiseksi. Euroopan aluekehitysrahastosta tuetun eurooppalaisen kaupunkialoitteen toisen innovatiivisia toimia koskevan ehdotuspyynnön yhteydessä on esimerkiksi valittu seitsemän hanketta, joiden innovatiivisia kaupunkiratkaisuja kokeillaan matkailuun liittyviin haasteisiin. Tällaisia ratkaisuja ovat muun muassa tuki innovatiivisen, kestävän ja selviytymiskykyisen kaupunkimatkailun tarjouksille, joita kehitetään datalähtöisillä ratkaisuilla, kuulemalla paikallisväestöjä ja kestävyyskriteerien perusteella Coimbrassa, Kööpenhaminassa, Elliniko-Argyroupolissa, Krakovassa, Pratossa, Ravennassa ja Valenciassa. Sisämarkkinaohjelmasta rahoitettavalla laajalla hankkeella pyritään tukemaan pk-yrityksiä kestävän kasvun ja selviytymiskyvyn rakentamisessa. Vaikka useat monialaiset politiikat ja hankkeet ovat osaltaan parantaneet matkailukohteiden resilienssiä raportointikaudella, viime vuosina kysymys epäsuhtaisesta matkailusta on nostettu EU:n matkailuohjelman kärkeen, koska jotkut matkailukohteet ovat ylikuormittuneita ja niillä on yhä suurempia haasteita matkailuvirtojen hajauttamisessa.

Palman vuoden 2023 julistuksessa korostetaan, että kaikilla jäsenvaltioilla on merkitys matkailun sosiaalisen kestävyyden kannalta, kuten matkailumahdollisuuksien asettamisella kaikkien saataville, matkailusta saatavilla nettohyödyillä sekä matkailijoiden että paikallisten asukkaiden pitkän aikavälin hyvinvoinnille.

Kestävä innovointi matkailupalvelujen alalla on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan vastata uudenlaiseen kysyntään ja kunnioittaa matkailukohteiden ja niiden asukkaiden taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja sosiaalisen kestävyyden tarpeita. Jotta voitaisiin markkinoida EU:ta matkailun muuttuviin vaatimuksiin vastaavana matkailukohteena, tarvitaan vahvempaa Eurooppa‑brändiä, jota voitaisiin kehittää edelleen tulevina vuosina. EU:n rahoittamassa hankkeessa  kestävä matkailu EU:ssa – huomisen matkailun muovaaminen tuetaan matkailukohteita ja erityisesti matkailukohteiden hallinto-organisaatioita, jotta niistä tulisi kestävämpiä ja selviytymiskykyisempiä, paikallisyhteisöihin ja ympäristöön keskittyen. Tuloksena ovat toistettavissa olevat parhaat käytännöt ja konkreettiset ratkaisut, joilla vastataan erilaisiin haasteisiin kohteen tasolla – muun muassa matkailun epätasapainoiseen kasvuun. Innovaatioita on kuitenkin tuettava edelleen, jotta yrityksiä, startup-yrityksiä ja paikallisyhteisöjä voidaan auttaa kehittämään kestäviä ja selviytymiskykyisiä matkailupalveluja, jotka vaikuttavat myönteisesti asukkaisiin ja paikallisiin olosuhteisiin.

Kehittämällä varhaisvaroitusjärjestelmiä painottavia vankkoja kriisivalmiuden mekanismeja, asettamalla luotettavat katastrofitiedot saataville eri kielillä ja ottamalla huomioon haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, myös vammaiset henkilöt, voitaisiin parantaa kohteiden varautumista kriiseihin.

VI.Prioriteettiala 5: Osaaminen ja siirtymävaiheen tuki 

Osaamisen ja siirtymävaiheen tuen prioriteettialalla määritellään yhteensä kolme keskeistä aihetta: tiedottaminen vihreän ja digitaalisen siirtymän tarpeista ja mahdollisuuksista matkailun alalla, matkailualan osaamissopimus ja integroitu tukifoorumi matkailualan sidosryhmille.

Keskeinen kohde	Tavoitteet	Toimet ja vastuualueet	Tulos / matkailuohjelman 2030 mukainen määräaika
Tiedottaminen vihreän ja digitaalisen siirtymän tarpeista ja mahdollisuuksista matkailun alalla	Tiedottaminen matkailukysynnän muutoksista, vihreän ja digitaalisen siirtymän tarjoamista mahdollisuuksista matkailualan toimijoille sekä selviytymiskykyä lisäävistä taidoista ja toimintatavoista.	Komissio, jäsenvaltiot ja muut asiaankuuluvat viranomaiset ja matkailukohteiden hallinto-organisaatiot järjestävät tiedotustoimintaa matkailualan sidosryhmille ja tukevat verkostoitumista ja parhaiden käytäntöjen jakamista palkittujen EU:n kaupunkien keskuudessa älykkäästä matkailusta, kulttuurista ja perinnöstä, kestävyydestä, innovoinnista ja saavutettavuudesta.	Tiedon levittäminen matkailualan siirtymäpolusta vuonna 2022; tiedottaminen digitaalisesta ja vihreästä siirtymästä sekä selviytymiskyvystä, parhaiden käytäntöjen vaihdosta ja tapahtumien markkinoinnista.
Matkailualan osaamissopimus	Vastataan osaamisen kysyntään matkailun ekosysteemissä panemalla täytäntöön matkailualan osaamissopimus ja laajentamalla siihen osallistumista, jotta voidaan aktiivisesti edistää osaamisen kehittämistä ja tarjota koulutusmahdollisuuksia työvoimalle, työttömille ja pk-yrityksille.	Komissio, jäsenvaltiot ja muut asiaankuuluvat viranomaiset helpottavat ja tukevat kansallisten, alueellisten ja paikallisten osaamiskumppanuuksien perustamista mahdollisuuksien mukaan ja voimassa olevien puitteiden mukaisesti; komissio helpottaa matkailuyritysten, koulutuksen tarjoajien, ammattiliittojen ja muiden organisaatioiden sitouttamista yhteisesti sovittuihin työvoiman koulutustavoitteisiin toissijaisuusperiaatteen mukaisesti; jäsenvaltiot tukevat osaamiskumppanuuksia, jotta voidaan luoda nopeutettuja koulutuskursseja, oppisopimusjärjestelmiä ja yhdistelmämalleja työttömille ja työnhakijoille.	Perustetaan vuoteen 2024 mennessä alueellisia ja paikallisia osaamiskumppanuuksia merkittävillä matkailualueilla. Vuoteen 2030 mennessä merkittävä osa matkailualan työvoimasta on osallistunut koulutukseen matkailualan osaamissopimuksen tavoitteiden mukaisesti.
Integroitu tukifoorumi matkailualan sidosryhmille	Autetaan matkailualan sidosryhmiä löytämään merkityksellistä ja oikea-aikaista tietoa, rahoitusta ja tukea sekä yhteyksiä vertaisryhmiin ja asiantuntijoihin.	Komissio perustaa sidosryhmien tukifoorumin helpottamaan tiedon jakamista, resurssien saatavuutta ja yhteistyötä matkailualojen välillä ja toimijoiden keskuudessa. Jäsenvaltiot ja muut asiaankuuluvat viranomaiset ja matkailukohteiden hallinto-organisaatiot tiedottavat sidosryhmilleen ja jakavat tietoja tuloksistaan, tapahtumistaan ja resursseistaan eurooppalaiselle yleisölle foorumin ja muiden tiedotuskanavien kautta.	Sidosryhmien tukifoorumi käynnistetään vuoteen 2023 mennessä, ja sillä on säännöllistä tiedonvaihtoa, yhteistyössä kehitettyä sisältöä ja yhteisötoimintaa.

Myös tällä prioriteettialalla edistyminen on kohtalaista, sillä 20 jäsenvaltion edistymisen osoitetaan olevan kohtalaista ja seitsemän jäsenvaltion edistymisen vähäistä.

Edistyminen selviytymiskykyyn ja osallisuuteen liittyvissä kysymyksissä on vaihtelevaa, ja komissio on johtavassa asemassa osaamissopimuksen mukaisten aloitteiden ja matkailualan laajamittaisten osaamiskumppanuuksien sekä EU:n matkailufoorumin kehittämisen myötä. Useat Erasmus+ ‑ohjelmasta ja muista ohjelmista (esimerkiksi Digitaalinen Eurooppa ja sisämarkkinaohjelma) rahoitetut hankkeet tukevat osaamisen kehittämistä ja uudelleenkoulutusta koskevia aloitteita jäsenvaltioiden kansallisten ja alueellisten osaamiskumppanuuksien kautta. Tietoa digitaalisen ja vihreän siirtymän haasteista ja mahdollisuuksista on kuitenkin lisättävä huomattavasti ja EU:n matkailufoorumia on mainostettava. Sidosryhmät ovat antaneet 64 sitoumusta, jotka koskevat matkailuohjelman osaaminen ja siirtymävaiheen tuki ‑prioriteettialan kolmea aihealuetta. Tämä osoittaa, että matkailualan toimijat ovat sitoutuneet kohtalaisesti osaamiseen liittyviin aloitteisiin.

Vaikka tiedottamista vihreän ja digitaalisen siirtymän tarpeista ja mahdollisuuksista matkailun alalla on pyritty lisäämään merkittävästi – kaksi kertaa vuodessa järjestettävien sidosryhmätapahtumien, EU:n matkailupäivien, vuotuisen Euroopan matkailufoorumin sekä Together for EU Tourism (T4T) ‑asiantuntijaryhmän ja muiden sidosryhmien webinaarien muodossa – haasteena on edelleen tavoittaa paikallistason sidosryhmät tiedottamaan heille EU:n matkailupolitiikan painopisteistä. Lisäksi komissio edistää vuotuisia Euroopan älykkään matkailun pääkaupunki- ja Euroopan vihreä edelläkävijä ‑palkintoja , jotka ovat osana matkailuohjelman ja siirtymäpolun toiminta-aloista tiedon välittämistä, sekä vuotuisia  Esteetön kaupunki ‑palkintoja , kulttuuripääkaupunkeja , Euroopan kulttuuriperintöpalkintoja ja  Euroopan vihreä pääkaupunki‑ ja Green Leaf ‑palkintoja . Komissio osallistuu myös viestintä- ja brändäyskampanjoiden rahoittamiseen Euroopan matkailukomission (ETC) kanssa kestävän matkailun näkyvyyden ja kysynnän tukemiseksi EU:ssa.

Tammikuussa 2022 käynnistettiin EU:n osaamissopimus matkailualan laajamittaisesta osaamiskumppanuudesta, joka on kasvanut lähes sataan jäseneen, ja sitä on tuettu useilla Erasmus+ ‑ohjelmasta rahoitetuilla hankkeilla. Vuonna 2024 saavutettiin osittain yleistavoite Euroopan matkailualan työvoimasta yli 10 prosentin uudelleen- tai täydennyskoulutuksesta 8 . Tähän mennessä on perustettu kymmenen kansallista/alueellista osaamiskumppanuutta kansallisen ja alueellisen tason osaamistarpeiden täyttämiseksi. Tavoitteena on perustaa tällaisia kumppanuuksia merkittävillä matkailualueilla tulevien vuosien aikana. Edistystä on siis tapahtunut tällä alalla, mutta erityisesti majoitus‑ ja ravitsemisalan kriittiseen henkilöstöpulaan vastaamiseksi tarvitaan EU:n tasolla lisää ponnisteluja, jotta voidaan kartoittaa osaamisvajeita sekä tarjota helposti saatavilla olevaa ja kohtuuhintaista koulutusta matkailualan uusia ammattiprofiileja varten.

Lisäksi EU:n matkailufoorumi , integroitu tukifoorumi matkailualan sidosryhmille, on ollut täysin toiminnassa yli vuoden ajan ja tavoittanut yli 650 rekisteröitynyttä käyttäjää. Foorumia mainostetaan laajasti, ja se on osoittautunut hyödylliseksi resurssiksi sidosryhmille, kun etsitään tietoa rahoituksesta ja avoimista ehdotuspyynnöistä, jaetaan parhaita käytäntöjä ja sitoumuksia siirtymäpolun eri toimiin sekä mainostetaan tapahtumia ja webinaareja, ja se toimii myös keskustelupalstana rekisteröityneille käyttäjille eri aiheiden käsittelyä varten. Vaikka foorumin helppokäyttöisyyden parantamiseksi ja sen käytön edistämiseksi laajemmassa joukossa sidosryhmiä olisi tehtävä lisäparannuksia, voidaan katsoa, että erityinen toimi tällaisen foorumin kehittämiseksi matkailualan sidosryhmille on saatettu päätökseen.

Vaikka EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla on tehty useita merkittäviä aloitteita, jotka koskevat matkailualan työvoiman osaamisen kehittämistä ja uudelleenkoulutusta, erityisesti aloitteita taitojen siirrettävyydestä ja ulkomailta tulevien lahjakkaiden työntekijöiden houkuttelemisesta taitojen osaamisunionin mukaisesti, olisi toteutettava lisätoimia nykyisen matkailualan työvoiman ja työnhakijoiden tavoittamiseksi avointen, helposti saatavilla olevien ja kohtuuhintaisten koulutuskurssien avulla digitaalisten, vihreiden ja muiden matkailualan kriittisten taitojen parantamiseksi. Lisätukea voitaisiin myöntää toiminnallisten kansallisten ja alueellisten osaamiskumppanuuksien kehittämiseen osaamisunionin puitteissa.

Toimeenpanon vertailu ja kokonaisarviointi

Jäljempänä esitetyn edistymisen analyysimatriisin tarkoituksena on antaa kattava yleiskuva siitä, miten jäsenvaltiot edistyvät matkailuohjelman tavoitteiden saavuttamisessa, kuten tutkimuksessa on jo aiemmin esitetty.

Matkailuohjelman prioriteettialat on lueteltu matriisissa vaakasuoralla akselilla ja EU:n jäsenvaltiot pystysuoralla akselilla. Tässä asettelussa voidaan vertailla selkeästi ja rinnakkain kunkin maan edistymistä kullakin prioriteettialalla, mikä helpottaa vahvuuksien, heikkouksien ja suuntausten määrittämistä.

9 Kaavio 1 – Edistymisen analyysin matriisitulokset 10

Tutkimuksessa jäsenvaltioiden edistyminen matkailuohjelman toimien toteuttamisessa on jaettu kolmeen eri luokkaan: johtavat, edistyvät ja kehittyvät maat. Kunkin kolmen maaryhmän sisällä ilmenee sekä yhtäläisyyksiä että eroja, kun arvioidaan tärkeimpiä saavutuksia sekä havaittuja haasteita ja puutteita.

Samaan ryhmään kuuluvat maat ovat tietyillä osa-alueilla edistyneet vastaavalla tavalla tai kohdanneet samanlaisia esteitä, mikä on osoitus yhteisistä rakenteellisista olosuhteista tai toimintapoliittisista lähestymistavoista. Ryhmien sisällä on kuitenkin myös huomattavia eroja, joihin usein vaikuttavat erilaiset kansalliset ja alueelliset olosuhteet, kuten poliittisen dynamiikan ja hallinnollisten valmiuksien vaihtelut.

Esimerkiksi johtavat maat korostavat matkailun monipuolistamista, strategista asemointia ja brändin luomista, kansallisten strategioiden vahvaa yhdenmukaistamista EU:n painopisteiden kanssa ja innovatiivisten lähestymistapojen hyödyntämistä investoinneissa. Jäsenvaltioilla, joiden edistyminen matkailuohjelman toimien saavuttamisessa on vähäisintä, on huomattavia puutteita näiden toimien toteuttamisessa. Joissakin tapauksissa valtioiden kansallisia matkailustrategioita ei seurata eikä panna toimeen, eikä matkailuun käytettävissä olevien EU:n varojen käyttö ole näissä jäsenvaltioissa yhdenmukaista.

Vaikka yhteisiä tavoitteita ja edistymistä kohti kestävämpää, digitaalisempaa ja selviytymiskykyisempää eurooppalaista matkailuekosysteemiä kohti on huomattavissa, useita täytäntöönpanovajeita 11 esiintyy edelleen. Niiden ratkaisemiseksi voitaisiin toteuttaa lisätoimia, esimerkiksi:

Alue	Analyysi
Työvoiman kehittäminen (27 jäsenvaltiota 12 )	Matkailualan muuttuviin vaatimuksiin vastaaminen edellyttää jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja uudelleenkoulutusta, erityisesti digitaalisen ja vihreän siirtymän osalta.
Datan hyödyntäminen (16 jäsenvaltiota)	Vaikka matkailutietoja kerätään yhä enemmän, niiden strateginen käyttö suunnittelussa ja tuloksellisuuden seurannassa on edelleen vähäistä monissa jäsenvaltioissa.
Koordinointi (14 jäsenvaltiota)	Kansallisten, alueellisten ja paikallisten sidosryhmien välisen jäsennellyn yhteistyön ja koordinoinnin puute haittaa matkailustrategioiden ja ‑uudistusten johdonmukaista suunnittelua ja täytäntöönpanoa EU:n 27 jäsenvaltion välillä ja niiden sisällä.
Pk-yritysten tuki (11 jäsenvaltiota)	Pk-yritykset tarvitsevat kohdennetumpaa tukea, mukaan lukien parempaa rahoituksen saantia, räätälöityä koulutusta ja neuvontapalveluja, jotta ne voivat osallistua tehokkaasti kestävään ja digitaaliseen muutokseen.
Vihreä ja digitaalinen siirtymä (10 jäsenvaltiota)	Pyrkimykset edistää samanaikaisesti digitalisaatiota ja kestävyyttä matkailussa ovat usein hajanaisia tai alikehittyneitä, mikä rajoittaa innovointia ja sopeutumiskykyä koko alalla.
Rahoituksen saatavuus (6 jäsenvaltiota)	Matkailualan toimijat kohtaavat usein esteitä kansallisen ja EU:n tason rahoituksen saannissa, mikä johtuu vähäisistä tiedoista, hallinnollisesta monimutkaisuudesta tai rahoituksen riittämättömästä kohdentamisesta paikallistasolle ja rahoituksesta hyötyville toimijoille.
Lyhyen aikavälin sääntely (5 jäsenvaltiota)	Joissakin jäsenvaltioissa lyhytaikaisten vuokramajoituspalvelujen nopea laajentuminen on edennyt sääntelykehyksiä nopeammin, mikä on aiheuttanut epäjohdonmukaisuuksia ja haasteita erityisesti asuntomarkkinoilla.
Strateginen suunnittelu (5 jäsenvaltiota)	Tarvitaan tulevaisuuteen suuntautuvia matkailustrategioita, joissa on tarkoin määritellyt välitavoitteet ja selkeät täytäntöönpanoaikataulut.

Lisäksi epäsuhtaiseen matkailuun, kriisivalmiuteen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä täytäntöönpano-ongelmia on ilmennyt. Epäsuhtainen matkailu on edelleen haaste, sillä kävijävirrat keskittyvät suosittuihin matkailukohteisiin ja monipuolistamisen edistämiseksi on käytössä vain rajallisia toimenpiteitä. Myös jäsenvaltioiden, alueiden ja kuntien kriisivalmiutta olisi vahvistettava. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on myös edelleen alikehittynyttä, sillä matkailupolitiikat ja infrastruktuuri eivät ole vielä täysin yhdenmukaisia ilmastokestävyyttä koskevien tavoitteiden kanssa.

Nämä havainnot osoittavat, että tulevina vuosina tarvitaan lisää ponnisteluja sen varmistamiseksi, että kaikki sidosryhmät edistyvät tietyillä prioriteettialoilla (ks. liite).

VII.Päätelmät 

Tutkimuksen tulosten sekä siirtymäpolulla edistymistä koskevien vuosien 2023 ja 2024 tilannekatsausten perusteella voidaan päätellä, että suurin osa jäsenvaltioista on edistynyt matkailuohjelman vihreillä, digitaalisilla ja selviytymiskykyä koskevilla prioriteettialoilla. Kaikki jäsenvaltiot ovat yhtä mieltä siitä, että vihreä ja digitaalinen siirtymä on ensisijaisen tärkeä ja että pk-yritysten ja mikroyritysten tukeminen on välttämätöntä. Elpymiseen tähtäävät aloitteet ovat olleet kiitettäviä ja johtaneet monilla alueilla ennätykselliseen kasvuun vuoteen 2025 mennessä. Selviytymiskykyä on kuitenkin vahvistettava muun muassa tukemalla osaamisen ja työvoiman lisäämistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, puuttumalla epäsuhtaiseen matkailuun ja parantamalla kriisivalmiutta. Osaamisen kehittämiseen ja tukimekanismeihin liittyvää politiikkaa on koordinoitava paremmin.

Eroavaisuudet edistymisessä eri prioriteettialoilla korostavat tasapainoisemman ja koordinoidumman lähestymistavan tarvetta paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla. Hallinnon ja poliittisten kehysten vahvistaminen on olennaisen tärkeää paitsi toimien yhdenmukaistamiseksi jäsenvaltioissa, myös sen varmistamiseksi, että matkailu edistää merkitsevästi EU:n laajempia kestävyyttä ja digitaalista siirtymää koskevia tavoitteita.

Tulevassa EU:n kestävän matkailun strategiassa olisi hyödynnettävä näitä tuloksia, jotta voidaan yhdenmukaistaa toimia eri tasoilla (paikalliset, alueelliset, kansalliset ja kansainväliset) sekä aloilla ja varmistaa tasapainoisempi edistyminen kaikkialla EU:ssa.

Tärkeimmät lisätarkastelua vaativat kysymykset

Tutkimuksen tulosten perusteella pyritään lisäämään toimia sekä matkailuohjelman että matkailualan siirtymäpolun osalta seuraavalla tavalla:

1.Talous, resurssitehokkuus ja sosiaalinen kestävyys matkailun ekosysteemissä

Kiertotalouden mallit edellyttävät tuen antamista paikallisille toimijoille ja välittäjille. Kestävää hankintaa koskevia kumppanuuksia voitaisiin vahvistaa, ja tiedon jakamista EU:n kestävistä aloitteista, kuten matkailua koskevasta kiertotalouden toimintasuunnitelmasta sekä EU‑ympäristömerkki‑ ja EMAS‑järjestelmistä, olisi edelleen jatkettava. Jotta aloitteet olisivat osallistavia ja yhteisökeskeisiä, on ensiarvoisen tärkeää perustaa paikallisia ohjelmaklustereita, jotka kokoavat yhteen matkailualan pk-yrityksiä, viranomaisia ja yhteisön sidosryhmiä suunnittelemaan ja toteuttamaan ratkaisuja jätteiden vähentämiseksi, resurssitehokkuuden parantamiseksi ja hyötyjen jakamiseksi yhteisössä.

2.Matkailua koskevat tiedot ja integrointistrategia

EU:n matkailupolitiikka edellyttää vankkaa tietoinfrastruktuuria ja yhtenäistä kehystä sekä yhteistä tietojärjestelmää näyttöön perustuvan päätöksenteon tueksi. Tarvitaan yhdenmukaistettuja keskeisiä tulosindikaattoreita ja reaaliaikaisia tietojärjestelmiä, jotta seurantaa ja vertailukelpoisuutta voidaan kehittää ja parantaa jäsenvaltioissa. Tekoälyn käyttö voi auttaa matkailualan toimijoita suunnittelussa, palveluissa ja toteutuksessa yhdenmukaisten matkailutietojen täyden hyödyntämisen tehostamiseksi. Yhdenmukaistetut keskeiset tulosindikaattorit ja reaaliaikaiset tietojärjestelmät voisivat olla hyödyllisiä, jotta voidaan tukea edistymisen läpinäkyvää seurantaa. Lisäksi älykkäitä matkailukohteita varten voitaisiin luoda EU:n kehys, joka perustuisi matkailukohteiden hallinto-organisaatioiden sertifioimiin yhteisiin suorituskriteereihin ja kaksi kertaa vuodessa toteutettaviin seurantamekanismeihin. Tällaista kehystä voitaisiin kannattaa tukijärjestelmällä matkailun strategisen kehyksen ja hallinnointijärjestelmän kehittämiseksi.

3.Kriisivalmius ja kriiseihin reagointi

Äärimmäisten sääilmiöiden, geopoliittisen epävakauden, terveysuhkien ja taloudellisen epävakauden kaltaiset ulkoiset häiriöt korostavat, että koko alalla ja kaikilla hallinnon tasoilla tarvitaan jäsenneltyjä ja ennakoivia kriisinhallintamekanismeja. Nykyiset kehykset eivät vielä tue riittävästi alan koordinoituja toimia tai pitkän aikavälin selviytymiskykyä. Älykkäiden matkailukohteiden kehykseen voisi kuulua kohteiden toteuttama riskien kartoittaminen matkailualan kriisinhallintaa ja hallinnointia  koskevassa hankkeessa esitetyllä tavalla sekä kriisinhallintaa, johon sisältyisi kaikille matkustajille, myös vammaisille, räätälöity riski‑ ja kriisiviestintä. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillintä voisi edelleen olla ensisijainen tavoite matkailupolitiikassa soveltamalla kriisivalmiuteen ja ‑reagointiin tähtäävää toimintamallia. 

4.Rakenteellinen ja rahoitustuki pk-yrityksille:

Pk-yrityksillä on edelleen haasteita yksityisten investointien ja EU:n rahoituksen saannissa, monimutkaisissa rahoitusmenettelyissä luovimisessa sekä investoimisessa alan vihreään ja digitaaliseen siirtymään ja selviytymiskykyyn. Pk-yritysten taloudellisen ja rakenteellisen tuen yksinkertaistaminen voitaisiin räätälöidä matkailualan toiminnallisiin realiteetteihin tarjoamalla selkeämpää ohjausta, näkyvämpiä rahoituskanavia ja helppokäyttöisiä menettelyjä. Mahdollisuuksiin liittyvässä viestinnässä voitaisiin korostaa käytännön hyötyjä, kuten kustannussäästöjä ja kilpailukykyä sitoutumisen edistämiseksi ja osallistumisen lisäämiseksi. Matkailualan pk-yritykset hyötyvät myös eurooppalaisesta säästö‑ ja investointiunionista (SIU), jonka tavoitteena on luoda parempia taloudellisia mahdollisuuksia EU:n kansalaisille ja yrityksille kanavoimalla säästöjä tuottaviin eurooppalaisiin investointeihin.

5.Välittäjien rooli ja sidosryhmien välisen yhteistyön edistäminen

Kaikki matkailualan toimijat, mukaan lukien toimialajärjestöt, kauppakamarit, matkailukohteiden hallinto-organisaatiot, verkostot ja kansalaisjärjestöt, ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta EU:n tason strategiat voidaan yhdistää alueelliseen ja paikalliseen päätöksentekoon ja täytäntöönpanoon. Sidosryhmien osallistumisen lisääminen edellyttää toimijoiden tiedottamista vihreästä ja digitaalisesta siirtymästä, osaamisen kehittämisestä, selviytymiskyvystä ja osallisuudesta. Tämän vuoksi näiden välittäjien vaikutusta voitaisiin edelleen vahvistaa EU:n tason ohjeiden tulkitsemiseksi ja levittämiseksi, erityisesti tekemällä yhteistyötä säännöllisesti järjestettävillä foorumeilla, asiantuntijaryhmillä ja viestintäfoorumeilla, kuten EU:n matkailufoorumilla.

6.Matkailualan toimijoille suunnattujen EU:n osaamisaloitteiden näkyvyys, koordinointi ja käyttöönotto

EU:n osaamissopimusaloitteella koordinoidaan jo nyt säännöllisiä päivityksiä ja levitetään alakohtaisia taitoja koskevaa tietoa, kartoitetaan uusia, esimerkiksi digitaaliseen tai vihreään osaamiseen, kriisinhallintaan tai saavutettavuuteen liittyviä tarpeita ja muunnetaan ne toteuttamiskelpoisiksi ohjeiksi koulutuksen tarjoajille, työnantajille ja työntekijöille. Näiden toimien tukemiseksi matkailukohteiden hallinto-organisaatioille, verkostoille ja alue‑ ja paikallisviranomaisille voitaisiin tarjota kohdennettuja resursseja, välineitä ja valmiuksien kehittämistä, jotta ne voivat toimia osaamisen lisääjinä ja ohjata yhteisöjään kartoittamaan, hyödyntämään ja priorisoimaan mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Parhaillaan ollaan perustamassa mekanismeja paikallisten ja epävirallisten osaamisen kehittämiseen liittyvien aloitteiden keräämiseksi, tunnistamiseksi ja levittämiseksi. EU:n matkailufoorumia käytetään tässä parhaiden käytäntöjen, tapaustutkimusten ja palautteen jakamisen keskuksena, mutta sen tunnettuutta olisi mahdollista edelleen lisätä.

Ensisijaisia toimia, joita ei otettu kaikilta osin huomioon matkailuohjelmassa tai matkailualan siirtymäpolussa, voitaisiin pitää osana uutta EU:n kestävää matkailustrategiaa. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi painottamalla enemmän epäsuhtaisen matkailun torjuntaa, kriisinhallintaa, kansainvälistä yhteistyötä, datan jakamista, yhteyksien toimivuutta, mukaan lukien kestävää kaupunkiliikennettä ja multimodaalisuutta keskeisinä mahdollistajina sekä investointeja/rahoitusta. Osaamisunionin yhteydessä voitaisiin painottaa vahvemmin alan osaavan työvoiman kehittämistä.

Liite

Euroopan matkailuohjelman 2030 toimien edistymisen tila

Keskeinen kohde	Tavoitteet	Edistymisen taso	Tulevaisuudessa tarvittavat toimet
Lyhytaikaisia vuokramajoituspalveluja koskevat oikeudenmukaiset toimenpiteet	Avoimet EU:n lyhytaikaisten vuokramajoituspalvelujen markkinat, joilla edistetään kilpailua ja kuluttajansuojaa, luodaan mahdollisuuksia ja edistetään kestävää matkailua.	Saatettu osittain päätökseen asetuksen (EU) 2024/1028 hyväksymisen myötä. Täytäntöönpano jäsenvaltioissa on käynnissä.	Asetuksen täytäntöönpanon ja täyden soveltamisen seuranta.
Matkailua koskevat tilastot ja indikaattorit	Matkailutilastojen saatavuuden ja kattavuuden parantaminen matkailun taloudellisten, sosiaalisten, kulttuuristen ja ympäristövaikutusten huomioon ottamiseksi. Parannetaan pääsyä yksityisen ja matkailukohteiden tason dataan virallisten matkailutilastojen tuottamiseksi tietosuojasääntöjen ja oikeutettujen kaupallisten etujen mukaisesti.	Kohtalaista edistystä yhä useamman jäsenvaltion tarjoamien indikaattoreiden myötä matkailun satelliittitileillä (TSA) ja komission edelleen kehittämällä EU:n matkailualan tulostaululla.	Arvioidaan matkailutilastoja koskeva EU:n kehys, joka sisältää matkailun taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia vaikutuksia koskevia indikaattoreita, vuoteen 2030 mennessä, mutta odotettavasti vuonna 2027.
Kattavien matkailustrategioiden laatiminen tai päivittäminen	Strateginen lähestymistapa matkailuun kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla matkailun taloudellisen, ympäristöön liittyvän, kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden huomioon ottamiseksi.	Merkittävää edistystä, sillä kaikilla jäsenvaltioilla on käytössä tavoitetasoltaan erilaisia kansallisia matkailustrategioita.	Kansalliset matkailustrategiat on otettava innoituksena ja sovitettava mahdollisimman hyvin yhteen EU:n uuden kestävän matkailun strategian kanssa, ja ne voitaisiin julkaista jäsenvaltioiden verkkosivustoilla.
Yhteistyöhön perustuva ja datapohjainen matkailukohteiden hallinnointi	Laajennetaan matkailukohteiden hallinto-organisaatioiden toiminta-alaa yhteistyöhön perustuvaan ja datapohjaiseen päätöksentekoon, johon osallistuvat kaikki sidosryhmät, myös paikalliset asukkaat.	Johdonmukaista edistystä vuotuisten älykkään matkailun palkintojen myötä, mutta matkailukohteiden hallinto-organisaatioiden toiminta-alan laajentamiseksi datapohjaiseen päätöksentekoon on tehtävä enemmän työtä.	Komission meneillään oleva tutkimus, jossa käsitellään matkailukohteiden hallinto-organisaatioiden keskeisiä haasteita ja mahdollisuuksia; arvioidaan matkailukohteiden hallinto-organisaatioiden roolia, jotta ne voivat kehittyä perinteisistä markkinointitehtävistä kestävän matkailun kattavaksi hallinnoijiksi.
Kiertotalousmallin kehittäminen matkailupalveluissa	Matkailupalvelujen ympäristöjalanjäljen pienentäminen (elintarvikkeet / yleinen jäte, vesi/energiatehokkuus ja saastuminen).	Kohtalaista edistystä, sillä lähes puolet jäsenvaltioista panee täytäntöön toimenpiteitä ravitsemispalvelujen ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi. Tähän liittyvän EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa koskevan lainsäädännön täytäntöönpano on käynnissä.	Matkailupalvelujen kiertotalouden parantamista seurataan edelleen.
Matkailuyritysten ja pk-yritysten vihreän siirtymän tukeminen	Kannustetaan matkailuyrityksiä omaksumaan vihreämpiä käytäntöjä lisäämällä vihreiden palvelujen kysyntää julkisten toimijoiden keskuudessa ja edistämällä järjestelmiä, joilla tuetaan ympäristöjalanjäljen arviointia, seurantaa ja pienentämistä. Pk-yritysten tukeminen ympäristöystävällisten käytäntöjen omaksumisessa sen varmistamiseksi, että niistä ei tule kaupan esteitä.	Kohtalaista edistystä, sillä lähes puolessa jäsenvaltioista tuetaan pk-yritysten vihreää siirtymää. On edistettävä PEF-menetelmien käyttöä sekä EU-ympäristömerkin ja EMAS-järjestelmän tunnettuutta.	Tätä aihetta ehdotetaan yhdistettäväksi edellä mainittuun matkailupalvelujen kiertotalousmallin kehittämistä koskevaan aihealueeseen tarjoamalla pk-yrityksille jatkuvaa tukea kestäviin matkailupalveluihin.
Kiertotalouteen perustuvaa ja kestävää matkailua koskevat tutkimus‑, innovointi‑ ja pilottihankkeet	Tuetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä tutkimus‑, innovointi‑ ja pilottihankkeissa, joissa kehitetään kestävän matkailun malleja ja siirrettäviä käytäntöjä.	Kohtalaista edistystä kiertotalouteen perustuvaa ja kestävää matkailua koskevien hankkeiden, erityisesti Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman, myötä.	Kiertotalouteen perustuvan ja kestävän matkailun tutkimus‑ ja innovointihankkeita ja pilottihankkeita tuetaan edelleen.
Digitalisaatio matkailualan pk-yrityksissä	Digitaalisten välineiden tehokas käyttö matkailualan pk-yrityksissä ja mikroyrityksissä resurssien hallintaan, sisäisiin työprosesseihin, palvelujen tarjoamiseen, markkinointiin, viestintään asiakkaiden ja toimitusketjujen kanssa sekä uusien palvelujen kehittämiseen.	Merkittävää edistystä digitaalisten välineiden käytössä matkailualan pk-yrityksissä, ja edistyneiden teknologioiden lisääntyneellä käytöllä.	Vaikka lähes kaikki matkailualan pk-yritykset ovat saavuttaneet digitaalisen intensiteetin perustason digitaalisen kompassin tavoitteiden mukaisesti ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönotto lisääntyy nopeasti, digitalisaation tukemisen tarve ja matkailuekosysteemin mukainen seuranta jatkuu.
Julkisen datan jakaminen innovatiivisten matkailupalvelujen edistämiseksi	Kannustetaan matkailun kannalta merkityksellisen datan jakamiseen ja osallistutaan siihen innovatiivisten palvelujen tukemiseksi.	Kohtalaista edistystä julkisten tietojen jakamisessa ja EU:n matkailualan data-avaruuden kehittämisessä.	Koska useimmat jäsenvaltiot katsoivat, että on ensisijaisen tärkeää tukea innovatiivisten, yksilöllisten matkailupalvelujen ja/tai datavetoisen matkailukohteiden hallinnan kehittämistä ja koska EU:n matkailualan data-avaruuden kehittäminen on käynnissä, tämä aihe pysyy prioriteettina.
Matkailualan digitaalisia välineitä ja palveluja koskevat tutkimus‑, innovointi‑ ja pilottihankkeet	Tuetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä sellaisten tutkimus‑, innovointi‑ ja pilottihankkeiden alalla, joilla kehitetään digitaalisten välineiden ja käytäntöjen innovatiivista ja kestävää käyttöä matkailualalla.	Merkittävää edistystä pk-yritysten digitaalista innovointia tukevien hankkeiden, erityisesti Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman, sisämarkkinaohjelman ja Euroopan parlamentin rahoittamien pilottihankkeiden myötä.	Matkailun digitaalisten työkalujen ja palvelujen kehittämistä tukevan T&I‑hankkeen tarve jatkuu.
Matkailupalvelujen saavutettavuus	Sosiaalisen ja taloudellisen osallisuuden edistäminen ottaen huomioon ikääntyneet, vammaiset henkilöt ja muut ryhmät, joilla on erityistarpeita.	Merkittävää edistystä eurooppalaisen vammaiskortin sekä älykkään matkailun palkintojen, joiden kriteerinä on esteettömyys, myötä.	Esteettömiä matkailupalveluja olisi edelleen lisättävä, ja olisi otettava huomioon, miten ne voidaan parhaiten sisällyttää matkailupolitiikan kokonaistyöhön, erityisesti kun otetaan huomioon matkustavan väestön ikääntyminen.
EU:n matkailupalvelujen ja matkailukohteiden resilienssi	Parannetaan EU:n matkailupalvelujen ja matkailukohteiden kykyä palvella erilaisia kävijäryhmiä kaikkina kausina ja eri paikoissa.	Kohtalaista edistystä EU:n rahoittamilla selviytymiskykyä ja epäsuhtaista matkailua koskevilla tutkimuksilla, mutta vähäistä edistystä matkailun kausiluonteisuuden torjunnassa, monipuolistamisessa ja asukkaiden hyvinvoinnin varmistamisessa.	Tuki matkailukohteiden epäsuhtaisen matkailun torjumiseen.
Kestävä innovointi matkailupalvelujen alalla	Edistetään EU:ta matkailukohteena, joka vastaa matkailun muuttuviin vaatimuksiin samalla kun säilytetään asukkaiden ja heidän ympäristönsä hyvinvoinnin taso.	Kohtalaista edistystä uudentyyppiseen kysyntään vastaamisessa ja matkailukohteiden ja niiden asukkaiden taloudellisten, ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten kestävyystarpeiden huomioon ottamisessa.	Vahvempi Eurooppa‑brändi edistää EU:n tunnetuksi tekemistä matkailukohteena. Tämä aihe yhdistetään edellä mainittuun aiheeseen, joka koskee EU:n matkailupalvelujen ja matkailukohteiden resilienssiä.
Tiedottaminen vihreän ja digitaalisen siirtymän tarpeista ja mahdollisuuksista matkailun alalla	Tiedottaminen matkailukysynnän muutoksista, vihreän ja digitaalisen siirtymän tarjoamista mahdollisuuksista matkailualan toimijoille sekä selviytymiskykyä lisäävistä taidoista ja toimintatavoista.	Kaikkien sidosryhmien jatkuva edistyminen matkailualan sidosryhmille suunnattujen tiedotustoimien järjestämisessä. Komission tuki verkostoitumiseen ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen palkittujen EU:n kaupunkien keskuudessa älykkäästä matkailusta, kulttuurista ja perinnöstä, kestävyydestä, innovoinnista ja saavutettavuudesta.	Tietoisuuden lisääminen EU:n matkailupolitiikasta ja uudesta EU:n kestävän matkailun strategiasta on jatkossakin ensisijainen tavoite, kuten myös parhaiden käytäntöjen vaihto ja tapahtumien markkinointi, mukaan lukien matkailun paikallisyhteisöille tarjoamien hyötyjen tunnetuksi tekeminen.
Matkailualan osaamissopimus	Vastataan osaamisen kysyntään matkailun ekosysteemissä panemalla täytäntöön matkailualan osaamissopimus ja laajentamalla siihen osallistumista, jotta voidaan aktiivisesti edistää osaamisen kehittämistä ja tarjota koulutusmahdollisuuksia työvoimalle, työttömille ja pk-yrityksille.	Merkittävää edistystä osaamissopimuksen tunnettuuden lisäämisessä ja matkailualan laajamittaisessa osaamiskumppanuudessa jäsenmäärän jatkuvan kasvun ja osaamisunionin käynnistämisen myötä.	Alueellisten ja paikallisten osaamiskumppanuuksien määrä kasvaa, mutta merkittävä osa matkailualan työvoimasta hyötyisi koulutuksesta. Toimea voitaisiin tukea eurooppalaisella matkailualan koulutusyhteenliittymällä.
Integroitu tukifoorumi matkailualan sidosryhmille	Autetaan matkailualan sidosryhmiä löytämään merkityksellistä ja oikea-aikaista tietoa, rahoitusta ja tukea sekä yhteyksiä vertaisryhmiin ja asiantuntijoihin.	Merkittävää edistystä EU:n laajuisen matkailualan sidosryhmien tukifoorumin perustamisella tiedon jakamisen, resurssien saatavuuden ja yhteistyön helpottamiseksi matkailualojen välillä ja toimijoiden välillä.	Toimi on saatu päätökseen, mutta foorumiin tehdään jatkuvasti parannuksia, joilla edistetään säännöllistä tiedonvaihtoa, yhteistyössä kehitettyä sisältöä ja yhteisötoimintaa.

(1)

  Komission työohjelma vuodeksi 2026 ja liitteet – Euroopan komissio .

(2)

  https://transport.ec.europa.eu/tourism/statistics-reports-and-studies/tourism-studies-and-reports_en , jäljempänä ’tutkimus’.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston  asetus (EU) 2024/1028 , annettu 11 päivänä huhtikuuta 2024, lyhytaikaisia vuokramajoituspalveluja koskevien tietojen keruusta ja jakamisesta ja asetuksen (EU) 2018/1724 muuttamisesta.

(4)

Kaikentyyppisiltä matkailualan sidosryhmiltä kerätään vapaaehtoisuuden pohjalta sitoumuksia toteuttaa matkailualan siirtymäpolussa määritettyjä toimia, ja vaikka niitä voidaan pitää merkkinä edistymisestä, ne eivät heijasta täysin nykyistä tilannetta.

(5)

Asianomaisten jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat täytäntöönpanotoimenpiteet kyseiseen päivämäärään mennessä.

(6)

Suora 4,1 miljardin euron tuki Euroopan aluekehitysrahastosta (kansalliset rahoitusosuudet mukaan lukien 5,4 miljardia euroa) 160 eri ohjelmaan.

(7)

Food 2030 – Tutkimus ja innovointi – Euroopan komissio.

(8)

Vuosittain keskimäärin 10 prosentin koulutus/ täydennys‑/ ja uudelleenkoulutus matkailualan työvoimasta vuosina 2023–2030 matkailuekosysteemin osaamisvajeiden korjaamiseksi – sekä nykyisen työvoiman että uusien tulokkaiden osalta. Tämä sitoumus edustaa yhteensä 7 500 000:ta matkailualan työntekijää (60 %), jotka osallistuvat vuosittain täydennys‑ tai uudelleenkoulutustoimiin vuoteen 2030 mennessä.

(9)

Edistyvät jäsenvaltiot osoittavat myönteistä mukautumista EU:n matkailuohjelman 2030 tavoitteisiin erilaisilla dokumentoiduilla toimilla, aloitteilla ja hankkeilla. Kehittyvät jäsenvaltiot osoittavat lupaavaa edistystä tietyillä aloilla, joskin vähemmän kuin toiset. Johtavilla jäsenvaltioilla on myös uusia mahdollisuuksia kehitykseen, mikä korostaa kaikkien jäsenvaltioiden jatkuvaa potentiaalia vihreää ja digitaalista siirtymää kohti etenemisessä ja selviytymiskyvyn kehittämisessä.

(10)

  Tutkimuksessa käytetyssä pisteytysmenetelmässä arvioidaan kutakin toimea kunkin jäsenvaltion yksilöityjen hankkeiden ja aloitteiden määrän perusteella, ja nämä pisteet yhdistettiin, jotta yleinen edistyminen kullakin prioriteettialalla voitiin määrittää luokitusten ’merkittävä’, ’kohtalainen’ tai ’vähäinen’ mukaiseksi. Tämän jälkeen jäsenvaltiot luokiteltiin ’johtaviksi’, ’edistyviksi’ tai ’kehittyviksi’ riippuen niiden kumulatiivisesta suoriutumisesta kaikilla viidellä prioriteettialalla.

(11)

Niiden jäsenvaltioiden lukumäärä, joiden osalta tämä puute havaittiin tutkimuksessa.

(12)

Niiden valtioiden lukumäärä, joissa tämä puute on havaittu.