TIIVISTELMÄ

Marraskuussa 2022 hyväksytyssä EU:n globaalissa terveysstrategiassa globaali terveys asetetaan EU:n ulkopoliittisten toimien keskeiseksi pilariksi ja osaksi ulkopolitiikkaa ja Euroopan terveysunionin ulkoista ulottuvuutta sekä sisällytetään Global Gateway -strategiaan. Terveysstrategian hyväksymisen jälkeen EU on edistynyt huomattavasti globaalin terveyden vahvistamisessa. Tässä kertomuksessa esitetään keskeiset toimet ja niissä edistyminen.

Globaalin terveyden parantamiseen tähtäävissä toimissa on keskitytty kriittisiin painopisteisiin muun muassa antamalla huomattavaa rahoitusta tartuntatautien torjuntaan esimerkiksi maailman terveysrahastolle, rokoteallianssi Gaville, pandemiarahastolle ja maailmanlaajuiselle polion hävittämistä koskevalle ohjelmalle. Samalla EU aikoo jatkossakin tukea ehkäisy- ja valvontaohjelmia ja torjua siten ei-tarttuvia tauteja, kuten syöpää ja mielenterveyden häiriöitä. Lisäksi se on tarjonnut apua humanitaarisissa yhteyksissä ja torjunut ilmastoon ja ympäristöön liittyviä terveysriskejä. Terveysriskien ehkäisemiseksi ilmasto- ja ympäristötoimia olisi kuitenkin hyödyllistä vielä lisätä. Myös seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia on tuettu muun muassa Team Europe -aloitteella.

EU on edistynyt huomattavasti myös terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamisessa ja yleisen sairausvakuutusturvan laajentamisessa muun muassa Lusakan toimintaohjelman, Maailman terveysjärjestön (WHO) yleistä sairausvakuutusturvaa koskevan kumppanuusohjelman ja Afrikassa toimivia kansanterveyslaitoksia koskevan Team Europe -aloitteen avulla. Lisäksi sähköisissä terveyspalveluissa on edistytty huomattavasti, mistä on kiittäminen erityisesti siirtymistä EU:n digitaalisesta koronatodistuksesta WHO:n maailmanlaajuiseen digitaalisia terveystodistuksia koskevaan verkostoon sekä sähköisiä terveyspalveluja koskevaa Team Europe -aloitetta terveysjärjestelmien vahvistamiseksi ja yleisen sairausvakuutusturvan edistämiseksi Afrikassa. EU edistää aktiivisesti lääkkeitä ja lääkinnällisiä laitteita sekä paikallista valmistusta koskevia tiukkoja maailmanlaajuisia normeja lääkelainsäädännön tarkistamisella, rokotteiden, lääkkeiden ja terveysteknologian valmistusta ja saatavuutta Afrikassa koskevalla Team Europe -aloitteella (MAV+) sekä osallistumalla asiaan liittyviin monenvälisiin foorumeihin. Lisäksi EU tukee työvoiman kehittämistä ja liikkuvuutta osaamiskumppanuuksien, mahdollisuuslähtöistä ammatillista koulutusta koskevan Team Europe -aloitteen sekä korkea-asteen koulutukseen ja tutkimukseen liittyvien valmiuksien kehittämistä koskevien toimien avulla. Euroopan maiden ja kehitysmaiden kliinisten kokeiden yhteistyökumppanuus (globaalin terveyden EDCTP3) tukee globaalia terveyttä koskevaa, Afrikan kanssa tehtävää tutkimusta. Siinä keskitytään erityisesti tartuntatauteihin, joihin kuuluu laiminlyötyjä, uusia ja uudelleen ilmaantuvia sairauksia.

Terveysuhkien torjunta on myös yksi EU:n tärkeimmistä toimista. EU onkin edistynyt merkittävästi rajatylittäviin terveysuhkiin varautumisen ja reagoinnin parantamisessa erityisesti panemalla täytäntöön rajatylittävistä vakavista terveysuhkista annetun asetuksen ja perustamalla vuoden 2021 lopulla terveyshätätilanteiden valmiusviranomaisen. Tämä tukee suoraan EU:n globaalin terveysstrategian tavoitteita, sillä parantamalla sisäisiä mekanismejaan terveyskriisien hallitsemiseksi EU osallistuu myös globaaleihin toimiin, joilla ehkäistään ja vähennetään terveysuhkien leviämistä rajojen yli. Lisäksi EU on osallistunut aktiivisesti neuvotteluihin, jotka liittyivät kesäkuussa 2024 tehtyyn kansainvälisen terveyssäännöstön (2005) muutokseen ja toukokuussa 2025 laadittuun uuteen WHO:n pandemiasopimukseen, ja siten konkreettisesti edistänyt ennakoivan globaalin terveyshallinnon luomista. EU vahvistaa myös maailmanlaajuisia laboratorio- ja valvontavalmiuksia varautumisen parantamiseksi. Parantaakseen EU:n varautumista ja reagointia kansanterveysriskeihin komissio kehittää kriisivalmiuksia tukevia strategisia reservejä. Vaikka rescEU:n strateginen varastointi on tarkoitettu pääasiassa EU:ta varten, sitä voidaan käyttää myös globaaleihin toimituksiin, jos tämä on unionin edun mukaista. EU on tukenut covid-19-rokotteiden käyttöönottoa matalan ja keskitulotason maissa ja antanut pandemiarahastolle rahoitustukea. Lisäksi EU torjuu aktiivisesti mikrobilääkeresistenssiä kiireellisenä globaalia terveyttä koskevana haasteena yhteistoiminnallisella yhteinen terveys -mallilla, mistä on esimerkkinä terveysturvallisuutta koskeva, yhteinen terveys -mallia Afrikassa hyödyntävä Team Europe -aloite. Komissio sekä Euroopan lääkevirasto (EMA) ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) tekevät yhdessä sääntelyyn liittyvää yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Lisäksi EU varmistaa, että globaalia terveyttä tuetaan kauppapolitiikalla ja että Maailman kauppajärjestön (WTO) pyrkimyksiä kehittää tehokkaita vastatoimia tulevia pandemioita varten edistetään aktiivisesti.

Varmistaakseen koordinoidun, yhdennetyn vastauksen globaalia terveyttä koskeviin haasteisiin komissio on omaksunut terveys kaikissa politiikoissa -lähestymistavan monialaisen yhteistyön parantamiseksi. Team Europe -lähestymistapa puolestaan vahvistaa entisestään EU:n, sen jäsenvaltioiden ja eurooppalaisten rahoituslaitosten välistä koordinointia. Lisäksi komissio tehostaa koordinointia jäsenvaltioiden kanssa yhteisillä toimilla EU:n globaalin terveysstrategian vaikutusten maksimoimiseksi.

Yhteistyö kansainvälisten kumppanien kanssa on edelleen EU:n globaalia terveyttä koskevien toimien ytimessä. Komissio ja korkea edustaja / varapuheenjohtaja ovat sisällyttäneet terveyskeskusteluja EU:n ja kumppanimaiden välisiin poliittisiin vuoropuheluihin kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi. EU jatkaa yhteistyötä WHO:n, monenvälisen terveysjärjestelmän kulmakiven, kanssa, tekee yhteistyötä myös muiden kansainvälisten kumppanien, kuten YK:n lastenrahaston (Unicef), YK:n väestöohjelmarahaston (UNFPA), YK:n ympäristöohjelman (UNEP) sekä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD), kanssa sekä osallistuu aktiivisesti monenvälisiin foorumeihin, kuten G7- ja G20-foorumeihin. Alueellisesti EU on vahvistanut kumppanuuttaan Afrikan, Latinalaisen Amerikan ja Karibian sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen kanssa. Valtiotasolla EU tekee yhteistyötä yli 200:n humanitaarisen avun kumppanin, niin kansalaisjärjestöjen kuin kansainvälisten järjestöjenkin, kanssa tukeakseen terveydenhuollon ja muiden palvelujen saatavuutta eniten apua tarvitsevien keskuudessa. Se on tukenut myös naapurialueita ja EU:n laajentumisprosessia.

Aloitteiden kestävyyden varmistaminen edellyttää vankkaa taloudellista tukea. Tätä varten EU on ottanut käyttöön rahoitusta useiden välineiden kautta. Vuosina 2021–2027 viralliseen kehitysapuun on sidottu 5,4 miljardia euroa kumppanimaiden terveysaloitteiden tukemiseksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä – Globaali Eurooppa. Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmasta on myönnetty lähes miljardi euroa terveyteen liittyvään tutkimukseen ja innovointiin. EU4Health-ohjelmasta osoitettiin vuosina 2022–2024 yli 130 miljoonaa euroa kansainvälisille kumppaneille. Humanitaarisissa yhteyksissä on vuosina 2022–2025 osoitettu 745 miljoonaa euroa erityisesti terveyteen liittyviin toimiin. Lisätukea on myönnetty liittymistä valmistelevasta tukivälineestä, teknisen avun ohjelmasta (TAIEX) sekä innovatiivisista rahoitusvälineistä, kuten Human Development Accelerator -välineestä Euroopan investointipankin kanssa.

Arvioitaessa EU:n globaalin terveysstrategian edistymistä olennaisen tärkeitä ovat seuranta ja vastuuvelvollisuus. Komissio pyrkii perustamaan kattavan seurantakehyksen sekä jatkaa sidosryhmien kanssa käytävän vuoropuhelun edistämistä avoimuuden ja jatkuvan parantamisen varmistamiseksi. Suhteet kansalaisjärjestöihin ovat edelleen keskeinen osa näitä yhteistyötoimia, ja komissio käykin säännöllistä vuoropuhelua kansalaisjärjestöjen kanssa.

EU pitää entiseen tapaan globaalin terveysstrategian täytäntöönpanoa tärkeänä keskeisten aloitteiden täytäntöönpanon yhteydessä. Tähän sisältyy Global Gateway -strategian laajentaminen, jonka tavoitteena on saada aikaan julkisia ja yksityisiä investointeja jopa 300 miljardia euroa vuoteen 2027 mennessä. Vuonna 2025 on käynnistetty tai käynnistetään keskeisiä aloitteita, kuten jo hyväksytty varautumisunionistrategia, unionin valmius- ja reagointisuunnitelma, joka tehostaa ehkäisevää hoitoa koskevaa työtä, sekä uusi strategia kansanterveysuhkien lääketieteellisten vastatoimien tukemiseksi.

Komissio jatkaa yhteistyötä laajan sidosryhmäjoukon kanssa strategioiden tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi. Vaikka vastassa on geopoliittisia haasteita ja julkisiin talousarvioihin kohdistuu huomattavaa painetta, EU aikoo jatkossakin vahvistaa monenvälisiä järjestelmiä, edistää kumppanuuksia ja saavuttaa siten kestävää edistystä globaalissa terveydessä sitoumustensa ja käytettävissään olevien resurssien mukaisesti. Keskeinen väline näissä toimissa on jatkossakin Team Europe -lähestymistapa. Sen avulla varmistetaan koordinoidut toimet, joilla vahvistetaan EU:n johtoasemaa globaalissa terveyshallinnossa ja toiminnassa.

Johdanto

Covid-19-pandemia korosti globaalin terveyden verkottuneisuutta ja sitä, että kukaan ei ole turvassa ennen kuin kaikki ovat turvassa. Se toi esiin terveydenhuoltojärjestelmien haavoittuvuuksia maailmanlaajuisesti ja korosti kiireellistä tarvetta vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä ja kokonaisvaltaisia, rajat- ja alat ylittäviä terveystoimia. Pandemia korosti myös terveyden geopoliittisia ja taloudellisia ulottuvuuksia. Se osoitti, että globaali terveys ei ole välttämätön vain tarpeiden, oikeuksien, solidaarisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta, vaan se on myös turvallisuuden, vakauden, vaurauden ja kilpailukyvyn perusedellytys.

Vastauksena näihin haasteisiin komissio hyväksyi marraskuussa 2022 EU:n globaalin terveysstrategian ”Paremmat terveysolot kaikille muuttuvassa maailmassa” 1 . Se on osoitus uudistetusta, vahvistetusta sitoutumisesta terveyden parantamiseen maailmanlaajuisesti matkalla kohti vuotta 2030 sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.

Strategiassa globaali terveys asetetaan EU:n ulkopoliittisten toimien keskeiseksi pilariksi ja osaksi ulkopolitiikkaa ja Euroopan terveysunionin ulkoista ulottuvuutta sekä sisällytetään Global Gateway -strategiaan, jossa terveys on yksi viidestä kumppanuuden keskeisestä osa-alueesta. Samalla hahmotellaan tarpeisiin ja oikeuksiin perustuva toimintamalli, jossa korostetaan yhdenvertaisuutta, solidaarisuutta ja ihmisoikeuksia. Lisäksi edistetään vahvempia kumppanuuksia kahdenvälisellä, alueellisella ja globaalilla tasolla sekä terveys kaikissa politiikoissa- ja Team Europe -lähestymistapoja. Tammikuussa 2024 hyväksytyissä neuvoston päätelmissä 2 vahvistettiin EU:n johtava asema globaalin terveyden edistämisessä yhdessä kumppaneiden kanssa.

Viisi vuotta covid-19-pandemian alkamisen jälkeen ja kaksi ja puoli vuotta strategian hyväksymisen jälkeen tässä ensimmäisessä edistymiskertomuksessa arvioidaan strategian täytäntöönpanoa. Tämä kertomusta laaditaan ratkaisevalla hetkellä kansainvälisen dynamiikan muuttuessa tilanteessa, jossa geopoliittiset haasteet – kuten jatkuvat konfliktit ja monenvälisen järjestyksen muutokset – muokkaavat globaalia terveysympäristöä.

Samaan aikaan komission uuden toimikauden poliittiset suuntaviivat ja painopisteet – kuten varautumisunionistrategia 3 , laajentumispolitiikka ja uusi kilpailukykykompassi 4 – korostavat entisestään terveyden huomattavan tärkeää roolia selviytymiskykyisemmän, vauraamman Euroopan saavuttamisessa. Draghin raportissa 5 on korostettu terveyteen investoimisen taloudellisia perusteluja ja yhdistetty se EU:n kilpailukykyyn. Niinistön raportissa 6 puolestaan on korostettu terveyden merkitystä Euroopan ja maailman turvallisuudelle. Tämä vahvistaa EU:n sitoutumista sen varmistamiseen, että globaali terveys pysyy unionin geopoliittisen ja taloudellisen toimintaohjelman keskeisenä osana.

Tässä kertomuksessa esitetään yleiskatsaus strategian täytäntöönpanon keskeisistä saavutuksista ja haasteista. Kertomus on komission yksiköiden ja Euroopan ulkosuhdehallinnon välisen, strategiassa esitetyn terveys kaikissa politiikoissa -lähestymistavan mukaisen yhteistyön tulos. 7 Kertomus on jäsennelty strategian pääosioiden mukaisesti:

·Painopiste 1: Terveys ja hyvinvointi (perusperiaatteet 1–2)

·Painopiste 2: Terveysjärjestelmien vahvistaminen ja yleinen sairausvakuutusturva (perusperiaatteet 3–6)

·Painopiste 3: Terveysuhat ja varautuminen (perusperiaatteet 7–11)

·Sisäinen hallinto ja koordinointi EU:n sisällä (perusperiaatteet 12–13)

·Ulkoinen ja monenvälinen hallinto (perusperiaatteet 14–18)

·Rahoitus ja investoinnit globaaliin terveyteen (perusperiaate 19)

·Seuranta ja vastuuvelvollisuus (perusperiaate 20).

1.Painopiste 1: Terveys ja hyvinvointi (perusperiaatteet 1–2)

EU:n globaalissa terveysstrategiassa asetetaan etusijalle terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen elinkaaren kaikissa vaiheissa puuttumalla huonon terveyden taustasyihin ja parantamalla terveyspalvelujen yhdenvertaista saatavuutta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EU omaksuu terveys kaikissa politiikoissa -lähestymistavan. Terveys on laaja-alainen kysymys. Se edellyttää kokonaisvaltaista, yhdennettyä reagointia, jossa otetaan huomioon terveyden taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset taustatekijät. EU:n globaali terveysstrategia noudattaa tätä kokonaisvaltaista toimintamallia edistämällä koordinoituja toimia useilla aloilla. Toimintamallilla varmistetaan, että poliittisiin päätöksiin sisällytetään myös terveysnäkökohdat, kun päätökset koskevat esimerkiksi ilmastoa, ympäristöä, energiaa, ravitsemusta, elintarviketurvaa, sosiaalista suojelua, väestönkehitystä, koulutusta, tutkimusta, humanitaarista apua, rahoitusalaa, kauppaa, teollisuutta, ulkoasioita ja turvallisuutta.

1.1.Tartuntatautien torjunta

Tartuntataudit ovat edelleen merkittäviä globaaleja terveyshaasteita. EU toteaa, että niiden torjunta edellyttää koordinoituja ja pitkäjänteisiä toimia kansainvälisellä tasolla. EU tukee merkittävien tartuntatautien ehkäisyä, hoitoa ja seurantaa monissa kumppanimaissa tekemällä yhteistyötä WHO:n ja muiden maailmanlaajuisten kumppaneiden kanssa sekä rahoittamalla globaaleja terveysaloitteita, kuten maailman terveysrahastoa, rokoteallianssi Gavia, pandemiarahastoa ja maailmanlaajuista polion hävittämistä koskevaa ohjelmaa.

EU4Health-ohjelman puitteissa käynnistettiin vuosina 2021–2024 lähes 40 toimea tartuntatautien torjumiseksi ennaltaehkäisyä, varhaista havaitsemista, hoitoa ja pitkän aikavälin kansanterveysstrategioita sisältävällä kattavalla toimintamallilla. Näillä pyrkimyksillä keskitytään ensisijaisesti EU:n sisällä tehtäviin toimiin, mutta ne auttavat myös parantamaan globaalia terveyttä vahvistamalla alueellista varautumista ja tukemalla tiedon jakamista ja yhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa.

Maailman terveysrahasto

EU on sitoutunut myöntämään aidsin, tuberkuloosin ja malarian torjunnan maailmanlaajuiselle terveysrahastolle 715 miljoonaa euroa vuosiksi 2023–2025, mikä on 30 prosenttia EU:n edellistä sitoumusta enemmän. Vuoteen 2024 mennessä rahaa oli varattu yli 610 miljoonaa euroa. Vuoteen 2023 mennessä maailman terveysrahasto oli ollut mukana 65 miljoonan hengen pelastamisessa. Pelkästään vuonna 2023 annettiin antiretroviraalista hoitoa 25 miljoonalle hivin kantajalle ja aidsiin sairastuneelle. Lisäksi hoitoa sai 7,1 miljoonaa tuberkuloosipotilasta ja ihmisille jaettiin 227 miljoonaa hyttysverkkoa.

Maailman terveysrahasto on jatkanut investointiensa lisäämistä vahvempien terveys- ja yhteisöjärjestelmien kehittämiseen aidsin, tuberkuloosin ja malarian torjuntaan tähtäävien toimien tukemiseksi ja yleiseen sairausvakuutusturvaan siirtymisen nopeuttamiseksi. Se on reagoinut myös muihin pandemioihin esimerkiksi perustamalla covid-19:n torjuntamekanismin (C19RM), johon EU myönsi 150 miljoonaa euroa. Hiljattain maailman terveysrahasto on hyväksynyt lisärahoituksen, jolla tuetaan m-rokon torjuntaan tähtääviä toimia esimerkiksi Burundissa, Ghanassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Liberiassa, Norsunluurannikolla ja Ugandassa.

Rokoteallianssi Gavi

EU tukee rokoteallianssi Gavia ja korostaa, että tautien ehkäisyyn ja rokottamiseen investoiminen on paras tapa edistää globaalia terveyttä. EU myönsi vuosien 2021–2025 Gavi 5.0/5.1 -strategiaan 300 miljoonaa euroa, mikä on 50 prosenttia enemmän kuin edellisellä rahoituskaudella. G7- ja G20-maiden rokoteallianssi Gaville ja sen seuraavalle täydennykselle ilmaiseman tuen 8 mukaisesti EU sitoutui syyskuussa 2024 myöntämään lisäksi 260 miljoonaa euroa vuosien 2026–2030 Gavi 6.0 -strategian tukemiseen. EU isännöi 25. kesäkuuta 2025 yhdessä Gates-säätiön kanssa rokoteallianssi Gavin maailmanlaajuista huippukokousta nimeltään Health & Prosperity through Immunisation (Terveyttä ja vaurautta rokotuksilla).

Rokoteallianssi Gavi on perustamisestaan, vuodesta 2000, alkaen vuoden 2023 loppuun auttanut rokottamaan yli 1,1 miljardia lasta rutiinirokotusten avulla. Se tavoittaa yli puolet maailman lapsista tukemillaan rokotteilla. Nämä toimet ovat edistäneet yli 18,8 miljoonan kuoleman ehkäisemistä. Sijoituksen tuoton arvioidaan olevan 54 Yhdysvaltain dollaria yhtä sijoitettua Yhdysvaltain dollaria kohti.

Joulukuussa 2023 rokoteallianssi Gavin johtokunta hyväksyi rokotteiden valmistusta Afrikassa edistävän Accelerator-välineen, jolla tuetaan Afrikan rokotetuotannon perustan kestävää kasvua. Rokoteallianssi Gavi ja Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskukset suunnittelivat välineen paikallisesti tuotettujen rokotteiden kysynnän varmistamiseksi. Rokotteiden valmistusta Afrikassa edistävä Accelerator-väline on innovatiivinen rahoitusmekanismi, jolla tuetaan Afrikassa tuotettujen rokotteiden hankintaa Afrikan markkinoille. Rahasto muodostettiin joulukuussa 2023 päättyneen COVAX-yhteistyömekanismin seuraajaksi. EU on 220 miljoonan euron sitoumuksellaan yksi rokotteiden valmistusta Afrikassa edistävän Accelerator-välineen suurimmista tukijoista. EU:n ja sen jäsenvaltioiden osuus on 750 miljoonaa euroa yhteensä 1,2 miljardista Yhdysvaltain dollarista.

Maailmanlaajuinen polion hävittämistä koskeva ohjelma

Maailmanlaajuinen polion hävittämistä koskeva ohjelma on estänyt yli 20 miljoonaa poliotapausta, ja tapausten määrä on vähentynyt yli 99,9 prosenttia vuoteen 1955 verrattuna. Vuonna 2022 rokotettiin yli 400 miljoonaa lasta yli 35 maassa yli 1,2 miljardilla oraalisella poliorokoteannoksella. Vuonna 2023 rokotettiin yli 320 miljoonaa lasta useaan kertaan yli 30 maassa yli 985 miljoonalla oraalisella poliorokoteannoksella. Vuonna 2024 taas rokotettiin yli 270 miljoonaa lasta useaan kertaan 36 maassa yli miljardilla oraalisella poliorokoteannoksella.

Uusien infektioiden onnistuneesta hävittämisestä huolimatta polio kuitenkin koettelee edelleen taudin esiintymisalueita, kuten Afganistania ja Pakistania, joissa esiintyy luonnonvaraisia poliovirustapauksia, sekä useita Afrikan maita, joissa on koettu epidemioita.

EU osallistuu maailmanlaajuiseen polion hävittämistä koskevaan ohjelmaan jopa 300 miljoonalla eurolla, jotka kanavoidaan Euroopan investointipankin (EIP) kautta. EU tekee läheistä yhteistyötä avunantajaryhmän kanssa ohjatessaan toteutuskumppaneita kohti polion hävittämistä ja integroitumista rokoteallianssi Gaviin. Luonnonvarainen poliovirus pyritään hävittämään vuoden 2027 loppuun mennessä ja kiertävä rokoteperäinen tyypin 2 poliovirus (cVDPV2) vuoden 2029 loppuun mennessä.

1.2.Tarttumattomien tautien ehkäisy

Vaikka tartuntataudit ovat edelleen ensisijainen painopiste, EU keskittyy yhä enemmän kasvavaan kuormitukseen, joka aiheutuu tarttumattomista taudeista, joista on tullut maailmanlaajuisesti suurin kuolemansyy. Koska on havaittu, että toimia tarvitaan kiireellisesti, YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmassa tarttumattomien tautien torjunta on nostettu keskeiseksi painopisteeksi kestävän kehityksen tavoitteessa 3. 9 Tätä on tukenut myös G7-ryhmä, joka on todennut, että on tärkeää ehkäistä tarttumattomia tauteja ja mielenterveysongelmia, havaita ne aikaisessa vaiheessa ja hallita niitä toimimalla monialaisesti ja kattavasti. Lisäksi ryhmä on havainnut tarttumattomien tautien ja mielenterveysongelmien vaikutuksen terveyteen ja elämänlaatuun sekä yhteiskuntiin ja talouksiin. 10 Vastaavasti G20-ryhmässä tarttumattomat taudit ja mielenterveys sisältyivät sekä terveysministerien yleiseen julistukseen että terveysministerien julistukseen ilmastonmuutoksesta, terveydestä ja yhdenvertaisuudesta ja yhteisestä terveydestä. 11

Ei-tarttuvia tauteja koskeva EU:n aloite (Healthier Together) 12 toimii strategisena kehyksenä, jolla edistetään kattavaa toimintamallia tarttumattomien tautien ja niihin liittyvien riskitekijöiden, kuten tupakan käytön, torjuntaan. Jäsenvaltiot tekevät kehyksen puitteissa yhteistyötä vastatakseen huomattaviin kansanterveyteen liittyviin haasteisiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja mielenterveyden ongelmiin. Jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä yhteisten toimien 13 avulla parantaakseen terveysosaamista, riskiryhmien seulontaa, hoitopolkuja ja tietojärjestelmiä sekä puuttuakseen sosiaaliseen ja terveyteen liittyvän eriarvoisuuteen. EU4Health-ohjelmaan assosioituneet EU:n ulkopuoliset maat voivat osallistua näihin toimiin. Osallistuminen on mahdollista myös muiden ohjelmien kautta.

Laajemmissa toimissaan tarttumattomien tautien torjumiseksi komissio sitoi vuodet 2024–2027 kattavalle kaudelle 3,4 miljardia euroa, jotka komissio sitoutui myöntämään vuoden 2025 kasvua edistävää ravitsemusta käsitelleessä huippukokouksessa. 14 Rahoituksella tuetaan akuutin ja kroonisen aliravitsemuksen hoitoa ja ehkäisyä, parannetaan terveellisen ruokavalion saatavuutta sekä edistetään ravitsevien viljakasvien, hedelmien ja vihannesten paikallista tuotantoa.

EU tekee tiivistä yhteistyötä myös kansainvälisten järjestöjen, kuten WHO:n, OECD:n ja Unicefin kanssa. Tupakoinnin torjuntaa koskeva Maailman terveysjärjestön (WHO) puitesopimus (FCTC) ja vuonna 2025 pidettävä tarttumattomia tauteja käsittelevä YK:n korkean tason kokous ovat ratkaisevan tärkeitä mahdollisuuksia vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä ja edistää poliittisia ratkaisuja tarttumattomiin tauteihin liittyvien kuolemien vähentämiseksi.

Mielenterveys

Myös mielenterveys on noussut kiireelliseksi maailmanlaajuiseksi haasteeksi. EU onkin hyväksynyt vuonna 2023 laaja-alaisen mielenterveysstrategian 15 , jossa mielenterveysnäkökohdat otetaan osaksi kaikkia toimintapolitiikkoja ja jossa noudatetaan ehkäisykeskeistä, useat sidosryhmät käsittävää toimintamallia. Tiedonannossa esitetään 20 lippulaivahanketta, joiden toteutus on käynnissä tai jo saatettu päätökseen ja joihin on varattu lähes 1,3 miljardin euron rahoitusmahdollisuudet. Tiedonannossa käsitellään seuraavia keskeisiä aloja: hyvän mielenterveyden, mielenterveysongelmien ehkäisyn ja varhaisen puuttumisen edistäminen, kohdennettu tuki jäsenvaltioille kansallisten mielenterveysjärjestelmien vahvistamiseksi ja parhaiden ja lupaavien käytäntöjen saatavuuden, keräämisen ja jakamisen parantamiseksi, terveydenhuollon ammattilaisten kouluttaminen, erityinen tuki lasten, nuorten ja eniten apua tarvitsevien (kuten humanitaarisista kriiseistä kärsivien) mielenterveyden tukemiseksi, työhön liittyvät psykososiaaliset riskit sekä leimautumisen ehkäiseminen.

EU on käynnistänyt useita keskeisiä aloitteita mielenterveystuen vahvistamiseksi. WHO:n kanssa toteutettavalla 11 miljoonan euron hankkeella 16 annetaan räätälöityä tukea valmiuksien kehittämisen ja poliittisten vuoropuhelujen avulla, jotta jäsenvaltiot voisivat parantaa mielenterveyshuoltoaan. Hankkeeseen osallistuvien EU:n 27 jäsenvaltion, Norjan ja Islannin mielenterveyshuollon valmiuksia koskevassa kyselytutkimuksessa saavutettiin 100 prosentin osallistumisaste. Kyselytutkimuksen avulla tuotettiin 29 maaprofiilia, joiden ansiosta WHO pystyi räätälöimään poliittiset vuoropuhelut maiden tarpeiden ja toimintaympäristön mukaan. Lisäksi EU-PROMENS-ohjelmalla 17 , johon investoidaan 9 miljoonaa euroa, tuetaan terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisille annettavaa monialaista koulutusta. Ohjelman tavoitteena on, että EU:ssa koulutetaan noin 2 000 ammattilaista vuoteen 2026 mennessä ja että vuosittain tehdään noin 100 vaihtoa.

Kansanterveyttä koskevassa EU:n parhaiden käytäntöjen portaalissa 18 on nyt EU:n rekisteri, joka sisältää 29 mielenterveysalan parasta käytäntöä. Rekisteri tarjoaa julkisesti saatavilla olevia aloitteita, joita voidaan monistaa. Unicef kehittää parhaillaan 2 miljoonan euron rahoituksella pakettia lasten ja nuorten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämiseksi. 19 EU puolestaan on käynnistänyt leimautumisen ehkäisemistä koskevan tukipaketin ja siihen liittyvän tiedotuskampanjan, jotka esiteltiin maailman mielenterveyspäivänä vuonna 2024. Lisäksi EU osoittaa vuosittain keskimäärin 26 miljoonaa euroa mielenterveystuen ja psykososiaalisen tuen antamiseen 20 yhteisöjen selviytymiskyvyn parantamiseksi humanitaarisissa yhteyksissä sekä kriiseistä kärsivien, suurta hätää kokevien ja traumatisoituneiden henkilöiden – myös sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrien – selviytymisen tukemiseksi. EU on tukenut esimerkiksi Mental Health Gap -toimintaohjelmaan liittyvän koulutuksen toteutusta Syyrian ja Nepalin perusterveydenhuollon terveyskeskuksissa. Se on rahoittanut myös järjestöjä, kuten World Visionia, HIASia ja Profamiliaa, tarjotakseen ihmishenkiä pelastavaa terveys- ja suojeluapua – myös mielenterveystukea ja psykososiaalista tukea – siirtymään joutuneille väestöryhmille Kolumbian ja Venezuelan rajalla. Lisäksi EU vahvistaa maiden ja yhteisöjen mielenterveystukeen ja psykososiaaliseen tukeen liittyviä varautumis- ja reagointivalmiuksia WHO:n Building Better Before -aloitteen 21 kautta.

EU on myös rahoittanut yhteistyössä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton (IFRC) kanssa hanketta mielenterveystuen ja psykososiaalisen tuen tarjoamiseksi Ukrainasta siirtymään joutuneille ihmisille. Hankkeen kokonaismäärärahat ovat 31,2 miljoonaa euroa, ja se toimii 28 maassa – 25:ssä EU:n jäsenvaltiossa ja Euroopan talousalueen maassa sekä kolmessa naapurimaassa – kesäkuusta 2022 lokakuuhun 2025. Toimen päätavoitteena on kehittää terveydenhuollon ja hoidon ammattilaisten valmiuksia sekä tarjota mielenterveystukea ja psykososiaalista tukea Ukrainasta siirtymään joutuneille ihmisille. Tähän mennessä yli 30 000 ammattilaista ja vapaaehtoista on koulutettu antamaan mielenterveystukea ja psykososiaalista tukea, ja lähes 500 000 Ukrainasta siirtymään joutunutta on pyytänyt apua vakiintuneiden palvelualustojen kautta.

Syöpä

Tarttumattomien tautien joukossa syöpä on edelleen yksi kiireellisimmistä terveyshaasteista. Siihen liittyvät tapaukset ja kuolemantapaukset lisääntyvät edelleen. Tähän haasteeseen vastaamiseksi EU aikoo jatkossakin puuttua ongelmaan kohdennetulla ennaltaehkäisyllä, varhaisella havaitsemisella, parannetuilla hoidoilla sekä syöpäpotilaille ja syövästä selviytyneille annettavalla tuella, minkä tarpeellisuuden myös G7-ryhmä on havainnut. 22

Tätä sitoumusta ilmentää EU:n syöväntorjuntasuunnitelma, joka vahvistaa pyrkimyksiä vähentää syöpätaakkaa EU:ssa ja sen ulkopuolella. 23 Suunnitelma on YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen, ja sillä tuetaan kyseisiä tavoitteita edistämällä syövän seulonnan ja hoidon yhdenvertaista saatavuutta, parantamalla syöpää koskevaa osaamista ja tietoinfrastruktuureja sekä puuttumalla syöpään liittyviin terveyden taustatekijöihin. Monet suunnitelman toimenpiteistä on jo saatu valmiiksi tai ainakin käyntiin. 24

EU:n syöväntorjuntasuunnitelman kansainvälistä ulottuvuutta vahvistettiin toukokuussa 2023 käynnistämällä EU:n ja Yhdysvaltojen terveysalan erityistyöryhmä 25 , joka otti syövän yhdeksi kolmesta osa-alueestaan (globaalien terveysuhkien torjumisen ja globaalin terveysarkkitehtuurin vahvistamisen ohella). Erityistyöryhmä perusti kaksi teknistä työryhmää, jotka käsittelevät lasten syöpiä ja keuhkosyöpää. Teknisten työryhmien toimilla tuetaan Yhdysvaltojen Cancer Moonshot -aloitteen, Euroopan syöväntorjuntasuunnitelman ja EU:n syöväntorjunnan mission tavoitteita. Tekniset työryhmät ovat määritelleet työnsä menetelmät ja laajuuden, ja vuonna 2025 ne käynnistävät kaksi havainnoivaa tutkimusta lasten harvinaisten syöpien ymmärtämiseksi sekä syöpäriskille alttiiden henkilöiden (tupakoitsijoiden ja entisten tupakoitsijoiden) keuhkosyöpäseulonnan menetelmien selvittämiseksi.

Tupakan kulutus on merkittävä kansanterveysongelma EU:ssa ja maailmanlaajuisesti. Se on ehkäistävissä olevien syöpien pääsyy, sillä 27 prosenttia kaikista syövistä EU:ssa on peräisin tupakan käytöstä. Tupakan käytöllä on edelleen vakavia vaikutuksia myös terveydenhuoltoon ja terveydenhuoltomenoihin, vakavia sosioekonomisia vaikutuksia – kuten köyhyys ja eriarvoisuus – sekä ympäristövaikutuksia, mikä koettelee raskaasti terveydenhuoltojärjestelmiä ja nuoria. Tässä yhteydessä EU:n yhtenä painopisteenä on edelleen tehostaa ponnisteluja kattavan tupakoinnintorjuntapolitiikan saavuttamiseksi.

EU on yhdessä jäsenvaltioiden kanssa FCTC-sopimuksen täysivaltainen osapuoli ja oli sen hyväksymisen tärkein liikkeellepaneva voima. WHO:n puitesopimus FCTC kehitettiin vastauksena tupakkaepidemian globaalistumiseen. Se on näyttöön perustuva sopimus, jolla vahvistetaan kaikkien ihmisten oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyteen. FCTC-sopimuksen ja sen pöytäkirjojen tavoitteena on suojella nykyisiä ja tulevia sukupolvia tupakan kulutuksen ja tupakansavulle altistumisen tuhoisilta terveyteen ja ympäristöön liittyviltä sekä sosiaalisilta ja taloudellisilta seurauksilta tarjoamalla puitteet tupakantorjuntatoimenpiteille, jotka sopimuksen osapuolten on pantava täytäntöön kansallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla tupakan käytön ja tupakansavulle altistumisen vähentämiseksi jatkuvasti ja merkittävästi (FCTC:n 3 artikla).

EU:n ja Yhdysvaltojen terveysalan erityistyöryhmän syöpäosa-alueen lisäksi syöväntorjuntasuunnitelma hyötyy kansainvälisten sidosryhmien, kuten Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen (IARC) ja OECD:n, panoksesta. Euroopan komissio laatii parhaillaan syövän seulontaa ja diagnoosia koskevia suuntaviivoja ja syövän hoidon laadunvarmistusjärjestelmiä. IARC laatii niitä yhdessä komission kanssa kohdunkaulan syöpää varten. Rintasyövän osalta on tällä hetkellä saatavilla suuntaviivoja sekä kysymyksiä ja vastauksia, ja niitä on mukautettu ja otettu käyttöön maailmanlaajuisesti. Seuraavaksi laaditaan suuntaviivat paksu- ja peräsuolen syöpää, keuhkosyöpää, eturauhassyöpää ja mahasyöpää varten. 26 OECD kehittää yhdessä komission kanssa maakohtaisia syöpäprofiileja syöpään liittyvien eriarvoisuuksien rekisterin avulla. Rekisteri antaa tietoa syöpään liittyvistä eriarvoisuuksista EU:n 27 jäsenvaltiossa sekä Islannissa ja Norjassa. Toinen painos profiileista julkaistiin helmikuussa 2025. 27

Euroopan komissio tukee myös laajentumisprosessissa mukana olevia maita seurannassa, tiedonkeruun parantamisessa ja syöpätaakkaa koskevien indikaattoreiden vertailussa eurooppalaisen syöpätietojärjestelmän 28 ja syöpärekisterien eurooppalaisen verkoston 29 kautta.

Työturvallisuuden ja työterveyden alalla komissio tekee tiivistä yhteistyötä IARC:n kanssa Euroopan sosiaalirahasto plussan työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon puitteissa. Komissio on mukana rahoittamassa IARC:n monografiaohjelmaa. Kyseessä on kansainvälinen, monialainen toimintamalli syöpää aiheuttavien vaarojen kartoittamiseen ehkäistävissä olevien syövän syiden selvittämiseksi.

1.3. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistäminen

EU aikoo jatkossakin edistää ja suojella kaikkia ihmisoikeuksia ja varmistaa niiden toteutumisen. Lisäksi EU on sitoutunut sekä Pekingin toimintaohjelman että kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin (ICPD) toimintaohjelman ja sen tarkistuskonferenssien tulosten täysipainoiseen ja tulokselliseen täytäntöönpanoon sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja ‑oikeuksien edistämiseen tässä yhteydessä. Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet sekä sukupuolten tasa-arvo ovat yhteydessä toisiinsa ja olennaisen tärkeitä edistettäessä muita oikeuksia ja elämänvalintoja, kuten pääsyä koulutukseen ja työmarkkinoille, jotta ihmiset voivat hyödyntää potentiaalinsa ja edistää vauraiden yhteiskuntien muodostumista.

EU:n sitoumuksia tuetaan poliittisella vuoropuhelulla ja ohjelmasuunnittelulla, jotta palvelujen ja tiedon yhdenvertaista saatavuutta voidaan parantaa. Erityistä huomiota kiinnitetään naisiin ja nuoriin. EU:n toimissa käsitellään keskeisiä kysymyksiä, kuten perhesuunnittelua, äitiyskuolleisuutta, sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja haitallisia käytäntöjä, kuten pakko-, varhais- ja lapsiavioliittoja sekä naisten sukuelinten silpomista.

Joulukuussa 2022 käynnistettiin seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia Afrikassa koskeva Team Europe -aloite 30 , jolla pyritään tukemaan komission, kymmenen EU:n jäsenvaltion 31 ja kolmen Afrikan alueellisen talousyhteisön 32 välisiä kumppanuuksia sekä mukautumaan alueellisiin painopisteisiin ja tukemaan niitä. Aloite perustuu jäsentensä merkittäviin yhteisiin rahoitusosuuksiin, joihin sisältyy 60 miljoonaa euroa uusia varoja EU:n talousarviosta vuosiksi 2023–2027. Seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia koskevan Team Europe -aloitteen puitteissa käynnistettiin maaliskuussa 2024 SafeBirth Africa -ohjelma. 33 Ohjelma on sittemmin valittu Global Gateway -strategian vuoden 2025 lippulaivahankkeeksi 34 , ja sen tavoitteena on parantaa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvien hyödykkeiden saatavuutta. Yhtenä painopisteenä on synnytyksen jälkeinen verenvuoto, joka on äitiyskuolleisuuden suurin syy.

Komissio on lisäksi myöntänyt 45 miljoonaa euroa kaudeksi 2023–2026 UNFPAn Supplies Partnership -kumppanuuteen, jonka puitteissa tarjotaan ehkäisyvälineitä ja äitiyslääkkeitä nuorille ja naisille 54 maassa. 35 , 36 Syyskuussa 2024 ilmoitettiin EIP:n johtaman, UNFPAn Supplies Partnership -kumppanuuteen liittyvän etupainotteisen rahoitusmekanismin kehittämisestä. 37

EU pyrkii ehkäisemään sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja lopettamaan sen EU:n ja YK:n Spotlight-aloitteen avulla. Aloite sai 500 miljoonaa euroa rahoitusta kaudeksi 2017–2023, ja komissio tukee edelleen sen toista vaihetta maailmanlaajuisella, alueellisella ja maakohtaisella tasolla – muun muassa Afrikan alueellisella ohjelmalla 2.0, jossa käsitellään erityisesti haitallisia käytäntöjä sekä edistetään seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia.

Seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvät toimet ovat ratkaisevan tärkeitä humanitaarisissa yhteyksissä. Erityisesti näissä yhteyksissä, joissa väkivaltaa esiintyy enemmän ja haavoittuvuudet pahenevat, on ensiarvoisen tärkeää tarjota seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyviä palveluja, kuten lisääntymisterveyspakkauksia, sekä reagoida sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan lääketieteellisesti. Näiden tarpeiden täyttämiseksi EU osoittaa vuosittain keskimäärin 37 miljoonaa euroa seksuaali-, lisääntymis- ja äitiysterveyteen sekä vastasyntyneiden terveyteen kriisitilanteissa keskeisillä kumppanuuksilla UNFPAn, Première Urgence Internationalen (PUI), Alliance for International Medical Actionin (ALIMA) ja International Rescue Committeen (IRC) sekä muiden humanitaaristen kumppaniorganisaatioiden kanssa.

Lisäksi komissio tukee neljää usean maan yhteistä nuorten ja haavoittuvassa asemassa olevien seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia koskevaa hanketta 16:ssa Afrikan maassa naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa kautta. Hankkeita johtaa eurooppalaisten ja afrikkalaisten kansalaisjärjestöjen yhteenliittymä, ja niiden rahoitus kaudeksi 2022–2025/2026 on 32 miljoonaa euroa.

1.4.Ihmisten auttaminen humanitaarisissa yhteyksissä

Lisäksi komissio auttaa nopeasti ja tehokkaasti apua tarvitsevia ihmisiä, jotka kärsivät humanitaarisista hätätilanteista ja konflikteista. Komission tarveperustainen toimintamalli perustuu inhimillisyyden, puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja riippumattomuuden periaatteisiin ja varmistaa, että apu saavuttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat. Toimintamallin pohjalla on ihmisten oikeuksien, ihmisarvon ja turvallisuuden kunnioittaminen, ja siinä korostetaan paikallisyhteisöjen omaa mahdollista roolia toiminnassa.

Vuodesta 2022 vuoden 2025 alkupuolelle EU maksoi 745 miljoonaa euroa perusterveydenhuollon tarjoamiseen kriiseistä kärsiville ja heikommassa asemassa oleville ryhmille. Näihin keskeisiin terveyspalveluihin sisältyvät perus- ja erikoisterveydenhuolto, epideemisten taudinpurkausten ehkäisy ja niihin varautuminen ja reagoiminen, yhteisöille suunnattu tiedottaminen, kirurgia ja kuntoutus sotatilanteessa, valmiuksien kehittäminen ja terveysinfrastruktuurin kunnostaminen sekä käteisenä rahana ja arvoseteleinä annettava apu terveydenhuollon ja kroonisten sairauksien hoidon jatkuvuuden edistämiseksi.

Terveyspalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden vahvistamiseksi EU tukee yhdennettyä toimintamallia, jossa edistetään perus- ja erikoisterveydenhuollon välisiä läheteketjuja ja keskiössä ovat potilaan tarpeet. EU:n yhdennetyssä toimintamallissa tunnustetaan myös terveyden ja ravitsemuksen, veden, puhtaanapidon ja hygienian, suojelun, sukupuolten tasa-arvon, koulutuksen ja elintarvikeavun väliset yhteydet ja käsitellään niitä monialaisen interventiotoimintamallin avulla.

Merkittävänä esimerkkinä toimii meneillään oleva ohjelmakumppanuus IFRC:n ja Punaisen Ristin kansallisten yhdistysten kanssa humanitaarisen avun rahoittamisen puitteissa. Ohjelman kokonaisrahoitus on 218,8 miljoonaa euroa kaudeksi 2022–2026. Tavoitteena on tarjota tehokkaita, hyvin mukautettuja paikallisia toimia apua tarvitseville yhteisöille soveltamalla useat eri vaaratekijät huomioivaa, monialaista ja integroituja järjestelmiä sisältävää toimintamallia, jossa keskitytään katastrofivalmiuteen sekä epidemia- ja pandemiavalmiuteen ja -toimiin. Ohjelman tavoitteena on laajentaa ennakoivaa toimintaa ja integroida siihen ilmasto- ja ympäristönäkökohdat.

1.5.Ilmasto- ja ympäristöterveysriskeihin puuttuminen

Terveen tulevaisuuden turvaaminen kaikille ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin turvaaminen ovat keskeisiä tavoitteita, jotka yhdistävät EU:n ilmasto-, ympäristö- ja terveyspolitiikkoja. EU pyrkii integroimaan nämä politiikat yhteinen terveys -mallin mukaisesti ja tunnustaen, että kasvihuonekaasujen, saastumisen tai biologisen monimuotoisuuden heikkenemisen vähentäminen hyödyttää merkittävästi myös terveyspolitiikkaa.

EU on edistynyt merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, sillä ne laskivat 8 prosenttia vuonna 2023, mikä on suurin vuotuinen lasku vuosikymmeniin (poikkeuksellista vuotta 2020 lukuun ottamatta). Päästöt ovat nyt 37 prosenttia vuoden 1990 tasoa pienemmät, kun taas BKT on kasvanut 68 prosenttia samalla ajanjaksolla. Tämä osoittaa EU:n sitoutumisen edistää taloutensa hiilestä irtautumista ja tukea samalla talouskasvua. Lisäksi saastumisen ehkäisemisessä ja vähentämisessä on edistytty jonkin verran esimerkiksi ilmansaasteiden tai muovijätteen osalta. Kuitenkin yksi kymmenestä ennenaikaisesta kuolemasta liittyy ympäristön saastumiseen, johon liittyvät myös kemikaalit. 38 Maailmanlaajuisesti tilanne on vielä huolestuttavampi.

Komissio julkaisi ensimmäisen eurooppalaisen ilmastoriskien arvioinnin 39 pohjalta maaliskuussa 2024 tiedonannon ilmastoriskien hallinnasta ihmisten ja hyvinvoinnin suojelemiseksi 40 . Komissio esittää syksyllä 2026 eurooppalaisen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan suunnitelman, jolla tuetaan jäsenvaltioita ilmastoriskeihin varautumisessa ja unionin selviytymiskyvyn vahvistamisessa. Tavoitteena on laatia tasapainoinen politiikkapaketti, joka toimii synergiassa varautumisunionistrategian, kilpailukykykompassin, tulevan vesiresilienssistrategian ja muiden keskeisten politiikka-aloitteiden kanssa. Eurooppalaisella ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevalla suunnitelmalla pyritään suojelemaan terveydenhuoltojärjestelmän infrastruktuuria ja edistämään terveyttä ja hyvinvointia yli rajojen vastauksena ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

EU on maailmanlaajuisen ilmastodiplomatian johtavia toimijoita. Se pyrkii jatkuvasti lisäämään maailmanlaajuisia ponnisteluja ilmastonmuutoksen torjumiseksi monenvälisillä neuvotteluilla, kuten ilmastonmuutosta koskevalla Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksella ja Pariisin sopimuksella, G7- ja G20-ryhmissä, monenvälisissä aloitteissa ja kahdenvälisissä vuoropuheluissa. G20-ryhmän terveysministerien ilmastonmuutosta, terveyttä ja yhdenvertaisuutta sekä yhteistä terveyttä koskevan julistuksen 41 hyväksyminen oli merkittävä hetki monenvälisissä terveyssitoumuksissa, ja EU oli yksi tärkeimmistä tekijöistä tämän saavutuksen varmistamisessa. EU on myös suurin avustaja matalan ja keskitulotason maiden julkisen ilmastorahoituksen rahoittamisessa. Vastatakseen maailmanlaajuisiin haasteisiin EU on käynnistänyt Global Gateway -strategian, joka tarjoaa kattavan kehyksen yhteistyölle kumppanimaiden kanssa. Se on sidottu kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaan 42 ja Pariisin sopimukseen, ja se tarjoaa kumppanimaille tukea vihreän ja digitaalisen siirtymän nopeuttamiseksi myös energia-, ilmasto- ja terveysalalla.

Terveys on EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikan keskeinen pilari. Ilmastoa ja terveyttä koskevassa ministerien julistuksessa, joka hyväksyttiin COP28-kokouksessa, ja WHO:n johtamassa Budapestin julistuksessa, jonka kaikki WHO:n jäsenvaltiot Euroopan alueella allekirjoittivat, vahvistetaan sitoutuminen terveysnäkökohtien sisällyttämiseen ympäristötoimiin. Molemmat julistukset vahvistavat kansainvälistä yhteistyötä ja selviytymiskykyä ilmastoon ja ympäristöön liittyvissä terveyshaasteissa. Lisäksi 203 monikansallista, monen kumppanin tutkimus- ja innovointihanketta on saanut rahoitusta Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta 43 . EU:n kokonaisrahoitusosuus ympäristön pilaantumisen ja ilmastonmuutoksen ihmisten terveydelle aiheuttamien vaikutusten torjumiseen on noin miljardi euroa.

Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia tutkimuksen näkökulmista käsittelevän korkean tason konferenssin 44 tulosten pohjalta laaditaan strategista tutkimus- ja innovointiohjelmaa, joka ohjaa tulevia terveyteen, ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyviä tutkimus- ja innovointiohjelmia. Ohjelmassa käsitellään ilmastonmuutoksen ja saasteiden vaikutuksia tarttumattomiin tauteihin ja tartuntatauteihin, väestön ja terveydenhuoltojärjestelmien selviytymiskykyä sekä terveydenhuoltoalan hiilineutraaliutta.

2.Painopiste 2: Terveysjärjestelmien vahvistaminen ja yleinen sairausvakuutusturva (perusperiaatteet 3–6)

EU:n globaalissa terveysstrategiassa etusijalle asetetaan terveydenhuoltojärjestelmien vahvistaminen, ja yleinen sairausvakuutusturva on EU:n globaalia terveyttä koskevan toimintamallin kulmakivi. EU toteaa, että vahvat terveydenhuoltojärjestelmät ovat välttämättömiä parempien terveystulosten saavuttamiseksi, terveyteen liittyvien eriarvoisuuksien vähentämiseksi ja talouskasvun edistämiseksi, kuten myös G7- 45 ja G20-ryhmät ovat havainneet. Tämän seurauksena EU pyrkii tukemaan maita selviytymiskykyisten, yhdenvertaisten ja kestävien terveydenhuoltojärjestelmien kehittämisessä. Tähän sisältyvät investoinnit terveysinfrastruktuuriin ja terveysalan valmiuteen, terveydenhuoltohenkilöstön valmiuksien vahvistaminen, keskeisten lääkkeiden ja terveysteknologioiden saatavuuden parantaminen sekä digitaalisten terveysratkaisujen edistäminen. EU tekee yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen, kuten WHO:n, kanssa ja tukee globaalia terveyttä koskevia aloitteita. Siten se pyrkii edistämään yleistä sairausvakuutusturvaa ja terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamista kaikkialla maailmassa.

2.1.Kansainväliset aloitteet kumppanimaiden terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamiseksi

EU:n globaalissa terveysstrategiassa keskitytään vahvistamaan perusterveydenhuoltoa, kansanterveysjärjestelmiä ja yhteisöperustaista hoitoa yleisen sairausvakuutusturvan saavuttamisen ja globaalin terveyden parantamisen keskeisinä pilareina. Tekemällä yhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa ja investoimalla kestäviin terveysratkaisuihin EU pyrkii rakentamaan vahvempia terveydenhuollon toimintayksiköitä, tehostamaan hallintoa ja varmistamaan keskeisten palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden.

Lusakan toimintaohjelma

Yhteisymmärrys terveysarkkitehtuurin uudistamisesta pyritään saamaan aikaan erilaisilla toimilla, kuten globaalin terveyden tulevaisuutta koskevilla aloitteilla ja Lusakan toimintaohjelmalla, jotta voidaan tukea maiden johtajuutta, perusterveydenhuoltoa ja yleistä sairausvakuutusturvaa. Useat käynnissä olevat prosessit, kuten Afrikan etenemissuunnitelma, Afrikan unionin (AU) Lusakan toimintaohjelman seurantakehys, AU:n ja Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskusten Afrikan terveysrahoitus uudella aikakaudella -yhteenvetoasiakirja sekä Lusakan ystävien ja sekakomitean työryhmä, johon kuuluvat maailman terveysrahasto, rokoteallianssi Gavi ja maailmanlaajuinen rahoitusjärjestely, toimivat yhdessä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. EU osallistuu aktiivisesti näihin prosesseihin vastatakseen edelleen nykyisiin haasteisiin ja pitääkseen yllä saavutettuja onnistumisia. Lisäksi se tekee rakentavaa yhteistyötä kumppanimaidensa ja sidosryhmiensä kanssa saavuttaakseen parannuksia nykyisessä haastavassa tilanteessa. Tähän sisältyy globaalia terveyttä koskevien aloitteiden välisten synergioiden ja koordinoinnin selvittäminen.

Yleistä sairausvakuutusturvaa koskeva kumppanuus WHO:n kanssa

Vuodesta 2011 lähtien komissio on tukenut WHO:n organisaatiouudistusta vahvistaakseen sen roolia terveydenhuoltojärjestelmää koskevan, strategiseen suunnitteluun ja terveydenhuoltojärjestelmien hallinnointiin liittyvän poliittisen vuoropuhelun tehokkaana koollekutsujana ja edistäjänä yleisen sairausvakuutusturvan ja perusterveydenhuollon aikaansaamiseksi. EU tukee näitä toimia WHO:n kanssa solmitulla yleistä sairausvakuutusturvaa koskevalla kumppanuudella, jossa korostetaan perusterveydenhuollon ja yhteisöperustaisten palvelujen tarjoamisen merkitystä yhdenvertaisten terveydenhuoltojärjestelmien keskeisenä edistäjänä.

Vuoden 2022 lopussa EU sitoutui myöntämään EU:n globaalin terveysstrategian käynnistämisen ohella 125 miljoonaa euroa yleistä sairausvakuutusturvaa koskevaan kumppanuusohjelmaan. Tästä summasta 61 miljoonaa euroa on jo ohjattu kumppanuuteen, ja sillä WHO:n maatoimistot ja hallitukset saavat apua teknisten asiantuntijoiden kautta. Seitsemälle kohdemaalle (vaihe I) vuonna 2011 aloitettu tuki on laajentunut yli 119 maahan kuudella WHO:n alueella, ja ohjelmaan on liittynyt kahdeksan uutta avunantajavaltiota 46 .

Ohjelma on tällä hetkellä vaiheessa IV (2018–2025). Sillä edistetään ihmisten hyvinvointia ja terveyspolitiikkaa kansallisten tarpeiden mukaan ja vahvistetaan terveydenhuoltojärjestelmiä WHO:n terveyspoliittisten neuvonantajien avulla 119 maassa. Reaaliaikaiset seurantaistunnot ja vuosiraportointi helpottavat maiden ja alueiden välillä tapahtuvaa oppimista.

Afrikassa toimivia kansanterveyslaitoksia koskeva Team Europe -aloite

Tarttuvien ja tarttumattomien tautien aiheuttama kaksinkertainen taakka Afrikassa on vahvistanut, että afrikkalaisilla kansanterveyslaitoksilla on elintärkeä rooli. Afrikan maat tunnustavat yhä useammin tarpeen vahvistaa kansanterveyslaitoksiaan yhdennetyn, kokonaisvaltaisen terveydenhuoltojärjestelmän vahvistamiseksi, terveyskriiseihin reagoimisen parantamiseksi, hoidon saatavuuteen liittyvän eriarvoisuuden vähentämiseksi ja yleiseen sairausvakuutusturvaan siirtymisen edistämiseksi. Kansanterveyslaitoksilla on keskeinen rooli osallistavan kansanterveystoiminnan ja kattavan, näyttöön perustuvan päätöksenteon varmistamisessa.

Tämän tukemiseksi muutamat EU:n jäsenvaltiot 47 käynnistivät Team Europe -aloitteen Afrikassa toimiville kansanterveyslaitoksille annettavasta tuesta osana EU:n ja Afrikan Global Gateway -pakettia. Aloite käynnistettiin Brysselissä maaliskuussa 2024 EU:n ja AU:n globaalia terveyskumppanuutta ja yhdenvertaista saatavuutta koskevan korkean tason tapahtuman yhteydessä. Sillä vahvistetaan EU:n strategista kumppanuutta Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskusten kanssa sekä parannetaan EU:n ja AU:n yhteistyötä eurooppalaisten ja afrikkalaisten koulujen ja kansanterveyslaitosten välillä.

Aloitteella tuetaan kansanterveyslaitoksia yli 50:ssä Afrikan maassa. Aloitteen käynnistämisen jälkeen, vuonna 2024, komissio myönsi 50 miljoonaa euroa verkostoitumisen ja kumppanuuksien vahvistamiseksi afrikkalaisten ja eurooppalaisten kansanterveyslaitosten välillä tutkimuksen, koulutuksen sekä toimintalinjoja koskevan neuvonnan ja niiden edistämisen kehittämiseksi yhteistyössä. Toimilla kehitetään myös kansanterveysvalmiuksia kymmenessä Saharan eteläpuolisen Afrikan maassa erityisesti kansanterveyden tutkimuksen, tautien ehkäisyn ja terveyden edistämisen, kansanterveyden työvoiman kehittämisen sekä palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden arvioinnin ja edistämisen osalta.

2.2.Digitaaliset terveydenhuollon aloitteet

EU on eturintamassa hyödyntämässä digitaalisia terveysteknologioita. Digitaalisilla terveydenhuollon aloitteillaan EU pyrkii luomaan saumattoman, turvallisen ja verkottuneen terveydenhuollon ekosysteemin, joka antaa yksilöille, terveydenhuollon ammattilaisille ja tutkijoille mahdollisuuden saada ja jakaa terveystietoja sekä edistää innovointia, kilpailukykyä ja parempia terveyspäätöksiä.

Terveystietojen hallinnan vahvistaminen

Yksi EU:n globaalin terveysstrategian tavoitteista on hyödyntää sitä, että EU on edelläkävijä terveystietojen ja digitaalisten sertifikaattien sääntelyssä, pilven käytössä tietojen yhteiskäyttöä varten sekä tietosuojassa ja yksityisyydessä. EU pyrkii hyödyntämään terveystietojen potentiaalia myös EU:n ulkopuolella noudattamalla eurooppalaisen terveystietoalueen periaatteita, joilla pyritään edistämään terveystietojen vahvempaa hallinnointia ja yhteentoimivuuden parantamista. Yhteistyö WHO:n Euroopan aluetoimiston kanssa ja jatkuvat toimet digitaalisen terveyden edistämiseksi maailmanlaajuisilla foorumeilla tukevat EU:n johtajuutta ja sitoutumista käynnissä olevan digitaalisen muutoksen muokkaamiseen yhdenvertaisella tavalla.

Syyskuussa 2023 WHO:n Euroopan aluetoimisto ja komissio käynnistivät EU4Health-ohjelman alaisuudessa 12 miljoonan euron hankkeen terveystietojärjestelmien vahvistamiseksi sekä terveystietojen hallinnan ja yhteentoimivuuden edistämiseksi 53 maassa WHO:n Euroopan alueella. 48 Eurooppalaista terveystietoaluetta koskevan asetuksen mukaisesti aloitteella edistetään turvallista tietojen yhteiskäyttöä yksityisyyden suojaa koskevien EU:n periaatteiden mukaisesti EU:ssa ja koko Euroopan alueella.

Tämän nelivuotisen hankkeen tavoitteena on parantaa terveystietojen käyttöä ja uudelleenkäyttöä terveydenhuoltopalvelujen tarjoajien, poliittisten päättäjien ja potilaiden keskuudessa sekä parantaa terveystietojärjestelmien laatua ja yhteentoimivuutta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi WHO:n Euroopan aluetoimisto ja komissio kehittävät ja toteuttavat valmiuksien kehittämistoimia ja avustustoimia, joilla korjataan puutteita, vastataan tarpeisiin ja hyödynnetään asiantuntemusta WHO:n Euroopan alueen tuettujen maiden terveystietojärjestelmissä, terveystietojen hallinnoinnissa ja valmiuksissa, jotta onnistuneita käytäntöjä voidaan mahdollisesti laajentaa maa- tai aluetasolla. Hankkeella edistetään myös osallistujamaiden, komission, WHO:n Euroopan aluetoimiston ja ulkoisten sidosryhmien välistä yhteistyötä kansanterveyden tietoverkoston kautta.

Tämän kumppanuuden lisäksi eurooppalaista terveystietoaluetta koskevat periaatteet ja normit ohjaavat terveyteen liittyvää komission digitaalista panosta globaaleilla foorumeilla, kuten G7- ja G20-foorumeilla ja OECD:ssä sekä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävissä keskusteluissa.

WHO:n maailmanlaajuinen digitaalisia terveystodistuksia koskeva verkosto

Yksi EU:n globaalin terveysstrategian merkittävä virstanpylväs oli EU:n digitaalisen koronatodistuksen siirtäminen – suurimpana yhteentoimivien digitaalisten koronatodistusten kansainvälisenä järjestelmänä – WHO:n maailmanlaajuiseen digitaalisia terveystodistuksia koskevaan verkostoon. EU:n digitaalisen koronatodistuksen yhdyskäytävä suljettiin 31. joulukuuta 2023. Sen jälkeen digitaalisten covid-19-todistusten globaalin myöntämisen ja todentamisen jatkamisen on varmistanut maailmanlaajuinen digitaalisia terveystodistuksia koskeva verkosto, johon on tähän mennessä liittynyt noin 80 maata. Tämä EU:n kehittämään ratkaisuun perustuva yhteistyö vahvistaa digitaalista terveysinfrastruktuuria ja tukee selviytymiskykyisiä terveydenhuoltojärjestelmiä maailmanlaajuisesti. WHO:n kanssa tehtävän jatkuvan yhteistyön osana kehitetään maailmanlaajuisen digitaalisia terveystodistuksia koskevan verkoston lisäkäyttötapauksia, kuten kansainvälistä rokotus- tai muuta todistusta tai rokotuskorttia.

Osana 1. kesäkuuta 2024 hyväksyttyjä kansainvälisen terveyssäännöstön muutoksia WHO:n jäsenvaltiot sopivat sisällyttävänsä siihen säännöksiä, jotka mahdollistavat kansainvälisen rokotus- tai muun todistuksen digitaalisten versioiden käytön ja sujuvoittavat rokotustodistuksia tarvitsevien matkustamista. Tämä aloite, joka perustuu EU:n ja sen jäsenvaltioiden alun perin ehdottamaan tarkistukseen, kuvastaa sekin EU:n sitoutumista terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamiseen parantamalla keskeisten terveyspalvelujen saatavuutta, tekemällä niistä nykyajan tarpeisiin mukautettavia digitaalisten välineiden avulla sekä edistämällä maailmanlaajuista kehitystä tällä alalla.

Sähköisiä terveyspalveluja koskeva Team Europe -aloite terveysjärjestelmien vahvistamiseksi ja yleisen sairausvakuutusturvan edistämiseksi Afrikassa

Osana EU:n ja Afrikan Global Gateway -pakettia Team Europe käynnisti maaliskuussa 2024 EU:n ja AU:n globaalia terveyskumppanuutta ja yhdenvertaista saatavuutta koskevan korkean tason tapahtuman yhteydessä digitaalista terveyttä koskevan Team Europe -aloitteen digitaalisten terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamiseksi ja yleisen sairausvakuutusturvan aikaansaamiseksi. Tällä aloitteella, joka on linjassa Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskusten digitaalisen terveyden muutoksen ohjelman kanssa, tuetaan Afrikan maita digitaalisten ratkaisujen käyttöönotossa terveydenhuoltojärjestelmien vahvuuden ja kestävyyden parantamiseksi. Aloitteeseen sisältyy pandemiavalmiutta ja -toimia koskevia digitaalisia ratkaisuja, kuten WHO:n maailmanlaajuisia digitaalisia terveystodistuksia koskeva verkosto, joka tukee digitaalisia välineitä, digitaalisia taitoja ja digitaalista muutosta, sekä jäljitettävyys- ja todentamisjärjestelmää koskeva kumppanuus Unicefin kanssa lääkeväärennösten torjumiseksi.

Team Europe -aloitteen käynnistämisen jälkeen, vuonna 2024, komissio myönsi 25 miljoonaa euroa digitaalisten terveysratkaisujen tukemiseksi pandemiavalmiuden ja terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamista varten Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

2.3.Lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden sekä paikallisen valmistuksen laadun edistäminen

EU:n pyrkimyksiä parantaa rokotteiden, lääkkeiden ja terveysteknologioiden saatavuutta maailmanlaajuisesti, erityisesti Afrikassa, täydentävät sen toimet lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden laadun edistämiseksi. Tukemalla luotettavien sääntelyjärjestelmien ja laadunvalvontamekanismien kehittämistä EU pyrkii varmistamaan, että lääkkeet ja terveystuotteet ovat turvallisia, tehokkaita ja laadukkaita.

EU:n lääkelainsäädännön tarkistaminen

Komissio ehdotti huhtikuussa 2023 EU:n terveysuhkien torjuntaa koskevan sitoumuksen pohjalta EU:n lääkelainsäädännön uudistamista 49 nykyistä asetusta ja direktiiviä muuttamalla. Aloitteella pyritään vastaamaan alan keskeisiin haasteisiin, kuten kohtuuhintaisten lääkkeiden saatavuuden parantamiseen potilaiden keskuudessa, mikrobilääkeresistenssiä koskevien toimien tehostamiseen ja EU:n lääketeollisuuden maailmanlaajuisen kilpailukyvyn parantamiseen. Uudistuksella otetaan käyttöön toimenpiteitä sääntelyprosessien yksinkertaistamiseksi, toimitusketjun resilienssin vahvistamiseksi sekä lääkkeiden kehittämistä ja käyttöä koskevien kestävien käytäntöjen edistämiseksi.

Ehdotettu asetus sisältää uuden artiklan (141 artikla), jolla pyritään edistämään kansainvälistä yhteistyötä. Sen ansiosta EMA voi tehdä yhteistyötä EU:n ulkopuolisten toimivaltaisten viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Ehdotettua asetusta ja direktiiviä koskevat neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä EU:n tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Ihmisten käyttöön tarkoitettujen lääkkeiden rekisteröintiä koskevia vaatimuksia käsittelevä kansainvälinen harmonisointineuvosto ja lääkealan sääntelyviranomaisten kansainvälinen yhteenliittymä (ICMRA)

EU:n globaalissa terveysstrategiassa todetaan, että terveydenhuoltojärjestelmien parantamista koskevan kansainvälisen yhteistyön keskeisenä näkökohtana ovat lähentymisen tarve ja kansainvälisten standardien noudattamisen vahvistaminen. Niiden saavuttamisessa komissiolla on keskeinen asema monenvälisillä foorumeilla, kuten ihmisten käyttöön tarkoitettujen lääkkeiden rekisteröintiä koskevia vaatimuksia käsittelevässä kansainvälisessä harmonisointineuvostossa ja ICMRAssa. Ihmisten käyttöön tarkoitettujen lääkkeiden rekisteröintiä koskevia vaatimuksia käsittelevän kansainvälisen harmonisointineuvoston perustajajäsenenä komissio ohjaa organisaation suuntaa ja painopisteitä, auttaa luomaan korkeat tieteelliset standardit ja edistää maailmanlaajuista yhdenmukaistamista.

Näiden toimien lisäksi komissio on lääkeväärennösten yleistymistä vastustaakseen asettanut kaikille humanitaarisille kumppaneille oikeudellisen velvoitteen noudattaa EU:n ja WHO:n vaatimuksia, jotka koskevat farmaseuttista laadunvarmistusta. EU:n humanitaarisen kumppanuuden todistuksen 2021–2027 50 mukaisesti sillä rahoitettaviin toimiin sovellettavien lääkintätarvikkeita ja elintarvikehuoltoa koskevien säännösten 51 perusteella humanitaaristen kumppanien on varmistettava laadukkaiden lääkintätarvikkeiden hankinta ja käyttö humanitaarisissa toimissaan.

Lääkinnällisten laitteiden sääntelyä käsittelevä kansainvälinen foorumi

EU pyrkii jatkossakin edistämään lääkinnällisten laitteiden korkeita laatustandardeja ja tunnustaa niiden huomattavan tärkeyden kansanterveyden ja turvallisuuden varmistamisessa. Lääkinnällisten laitteiden sääntelyä käsittelevän kansainvälisen foorumin perustajajäsenenä EU:lla on keskeinen rooli kansainvälisen sääntelyn yhdenmukaistamisessa ja lähentämisessä. Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa merkityksellisen edustuksen hallintokomitean kokouksissa sekä teknisissä työryhmissä. Ryhmät laativat useista aiheista teknisiä ohjeita, joista on hyötyä sääntelyviranomaisille ja muille alan sidosryhmille maailmanlaajuisesti.

Vuonna 2023 EU toimi lääkinnällisten laitteiden sääntelyä käsittelevän kansainvälisen foorumin puheenjohtajana. Puheenjohtajakaudellaan EU välitti muille sääntelyviranomaisille tietoa EU:n sääntelykehyksestä ja paransi foorumin laatimien ohjeasiakirjojen yhteensopivuutta EU:n kehysten kanssa. Muita puheenjohtajakauden tärkeitä tuloksia ovat lääkinnällisten laitteiden sääntelyä käsittelevän kansainvälisen foorumin jäsenyyden laajentaminen, yhteyksien vahvistaminen muihin kansainvälisiin sääntelyviranomaisiin, vuorovaikutuksen lisääminen EU:n sääntelyviranomaisten ja sidosryhmien kanssa, koulutuksen kehittämisen edistäminen sekä muiden asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden, osallistumisen varmistaminen. EU:n osallistuminen lääkinnällisten laitteiden sääntelyä käsittelevän kansainvälisen foorumin toimintaan on jatkunut, ja tällä hetkellä EU johtaa työtä kolmessa lääkinnällisten laitteiden sääntelyä käsittelevän kansainvälisen foorumin työryhmässä. Nuo kolme työryhmää käsittelevät laadunhallintajärjestelmiä, haittavaikutuksiin liittyvää terminologiaa sekä in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita koskevaa kliinistä tutkimusnäyttöä.

EMAn ja EU:n ulkopuolisten maiden välinen sääntely-yhteistyö

Komissio on yhteistyössä EMAn kanssa vahvistanut kahdenvälisiä kumppanuuksia keskeisten maiden kanssa sekä edistänyt sääntelyä koskevaa vuoropuhelua terveyttä ja lääkinnällisiä tuotteita koskevien tieteellisten ja teknisten tietojen vaihdolla. Näillä toimilla pyritään edistämään yhteensopivuutta kansainvälisten standardien ja suuntaviivojen kanssa ja samalla tehostamaan maailmanlaajuista sääntely-yhteistyötä.

Tämän seurauksena eri sääntelyelimet eri puolilla Afrikkaa, Latinalaista Amerikkaa, Lähi-itää ja Kaakkois-Aasiaa sekä WHO tunnustavat EMAn yhä useammin viitevirastoksi sekä virallisten että epävirallisten, muiden sääntelyviranomaisten arvioihin tukeutumista koskevien menettelyjen kautta. Toukokuussa 2024 Euroopan lääkealan sääntelyverkosto, johon kuuluvat komissio, EMA ja Euroopan talousalueen 30 kansallista sääntelyviranomaista, lisättiin WHO:n nimettyjen viranomaisten luetteloon. Tämä tunnustus vahvistaa sen, että verkko toimii edistyksellisellä tasolla kansainvälisten sääntelystandardien, suuntaviivojen ja parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Erityisesti on mainittava, että Euroopan lääkealan sääntelyverkostosta tuli ensimmäinen alueellinen sääntelyjärjestelmä, jolle myönnettiin pääsy WHO:n nimettyjen viranomaisten luetteloon. Tämän virstanpylvään odotetaan lisäävän luottamusta ja yhteistyötä maailmanlaajuisten sääntelyviranomaisten välillä, vahvistavan terveydenhuoltojärjestelmiä, helpottavan lääkehankintoja ja parantavan laadukkaiden lääkkeiden saatavuutta.

Koska EMA on sitoutunut sääntelyn vahvistamiseen maailmanlaajuisesti, se tukee myös pyrkimyksiä parantaa Afrikan sääntely-ympäristöä MAV+:n avulla. Tähän sisältyvät tulevan Afrikan lääkeviraston valmiuksien vahvistaminen, yhteisten sääntelystandardien ja suuntaviivojen hyväksymisen edistäminen sekä yhteisten lääkearviointien helpottaminen.

Rokotteiden, lääkkeiden ja terveysteknologioiden valmistusta ja saatavuutta Afrikassa koskeva Team Europe -aloite (MAV+)

EU:n globaalin terveysstrategian tavoitteiden mukaisesti vuonna 2021 käynnistettiin MAV+-aloite terveydenhuoltojärjestelmien ja lääkkeiden maailmanlaajuisen saatavuuden vahvistamiseksi. EU:n Global Gateway -investointistrategian yhtenä keskeisenä pilarina MAV+-aloitetta vahvistettiin kuudennessa Afrikan unionin ja EU:n huippukokouksessa vuonna 2022 osana Global Gateway -investointipakettia.

Maailmanlaajuisten toimitusketjujen monipuolistamiseksi ja vastauksena afrikkalaisten johtajien tavoitteeseen lisätä merkittävästi paikallista tuotantoa vuoteen 2040 mennessä MAV+ kattaa moninaiset tarjontaa ja kysyntää koskevat näkökohdat Afrikassa. Lisäksi se tarjoaa tukea farmaseuttisten päästä päähän -arvoketjujen kehittämisen mahdollistavalle ympäristölle innovoinnista ja sääntelystä tuotantoon ja markkinoiden avaamiseen.

MAV+-aloitteella on tähän mennessä otettu käyttöön yli 1,3 miljardia euroa avustuksina ja lainoina sekä lisäksi 750 miljoonaa euroa rokoteallianssi Gavin rokotteiden valmistusta Afrikassa edistävän Accelerator-välineen kautta. MAV+-aloite kattaa yhteensä yli 108 hanketta ja 47 toteutuskumppania. Se toimii maanosa- ja maatasolla (erityisesti Senegalissa, Nigeriassa, Ghanassa, Ruandassa, Etelä-Afrikassa ja Egyptissä). Seuraavassa on esimerkkejä MAV+-aloitteeseen sisältyvistä toimista: 1) valmistajien tukeminen eri puolilla Afrikkaa rahoitus- ja muilla välineillä, 2) kansallisten sääntelyvirastojen valmiuksien parantaminen (EU on tukenut Senegalin ja Ruandan kansallisia sääntelyvirastoja WHO:n määrittämän kehittyneisyystason saavuttamisessa), 3) tutkimusvalmiuksien ja oppilaitosten kehittäminen, sekä 4) vakaan, ennakoitavan kysynnän edistäminen esimerkiksi rokotteiden valmistusta Afrikassa edistävää Accelerator-välinettä tukemalla. Maatasolla komissio rahoittaa toimia Afrikan maissa keskittyen voimakkaasti tutkimukseen, sääntelyn vahvistamiseen, korkea-asteen koulutukseen ja osaamiseen. Näin se tarjoaa tukea, joka on yhdenmukaista lääke- ja terveydenhuoltojärjestelmien kehittämistä koskevien kansallisten suunnitelmien kanssa. Maanosan tasolla MAV+-aloitteella tuetaan Afrikan lääkeviraston ja Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskusten aloitteen Platform for Harmonised Health Products Manufacturing (PHAHM) käyttöönottoa. Lisäksi MAV+ on synergioiden hyödyntämiseksi kytköksissä asiaankuuluviin AU:n ja EU:n aloitteisiin, kuten AU:n ja EU:n innovaatio-ohjelmaan ja EDCTP-yhteisyritykseen.

EU ja sen jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä Team Europen puitteissa kehitysrahoituslaitosten, kuten EIP:n, kanssa tarjotakseen rahoitusvälineyhdistelmän yksityisen sektorin investointien vauhdittamiseksi. Tässä yhteydessä käynnistettiin vuonna 2024 uusi takausväline, Human Development Accelerator (HDX), komission, EIP:n ja Gates-säätiön välisenä kumppanuutena (ks. 6 kohta).

2.4.Työvoiman kehittäminen ja liikkuvuus

Terveysalan työvoima on kaikkien terveydenhuoltojärjestelmien keskeinen edellytys. Yksi globaalin terveysstrategian keskeisistä painopisteistä on terveydenhuoltojärjestelmien vahvistaminen maailmanlaajuisesti, mihin kuuluu osaavien ammattilaisten kriittisen vajeen korjaaminen monilla alueilla. Tämä todettiin myös G7- ja G20-ryhmissä, jotka ovat tukeneet WHO:n akatemian, G20-maiden kansanterveysalan henkilöstölaboratorion ja yleistä sairausvakuutusturvaa koskevan tietokeskuksen työtä. 52

Osaamiskumppanuudet

Globaalilla terveysstrategialla pyritään edistämään kaikkia osapuolia hyödyttäviä, terveysalan työvoimapulaan liittyviä liikkuvuusjärjestelyjä kumppaneiden kanssa edistämällä kiertomuuttoa ja torjumalla aivovuotoa. Osaamiskumppanuudet ovat hyödyllinen väline kansainvälisissä kumppanuuksissa. Niillä helpotetaan EU:n, jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden välistä yhteistyötä työvoiman liikkuvuuden ja osaamisen kehittämisen parantamiseksi kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla, vähennetään pulaa EU:n työmarkkinoiden tietyillä aloilla ja edistetään samalla lähtöyhteisöjen talouden ja osaamisen kehittymistä. Osaamiskumppanuuksia on käynnistetty Marokon, Tunisian, Egyptin, Pakistanin ja Bangladeshin kanssa, ja niiden painopisteinä ovat kaikille osapuolille merkitykselliset alat. Käynnissä on joitakin toimintoja myös hoitoalalla. Osaamiskumppanuuksien kautta EU käy tiivistä vuoropuhelua osallistujajäsenvaltioiden ja kumppanimaiden kanssa varmistaakseen, että yhteistyöstä seuraa aivotuontia kaikille osapuolille. Tavoitteena on luoda kaikkia hyödyttävä tilanne, jossa sekä EU että kumppanimaat hyötyvät osaamisen ja työvoiman vaihdosta.

Mahdollisuuslähtöistä ammatillista koulutusta koskeva Team Europe -aloite

Global Gateway -investointipaketissa korostetaan, että ammatillinen koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat välttämättömiä EU:n laajempien terveys- ja kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän myötä Afrikassa käynnistettiin mahdollisuuslähtöistä osaamisen kehittämistä ja ammatillista koulutusta koskeva Team Europe -aloite huhtikuussa 2024. Aloitteessa EU, Belgia, Saksa, Ranska ja Suomi pyrkivät yhdessä varmistamaan, että Saharan eteläpuolisen Afrikan ammatillisen koulutuksen ja harjoittelun tarjonta vastaa konkreettisiin, kunnollisiin työmahdollisuuksiin, joita muodostuu erityisten investointien, kaupankäynnin, arvoketjujen kehityksen ja muun markkinadynamiikan ansiosta muun muassa terveys- ja lääkealalla, niihin liittyvillä aloilla ja niiden arvoketjuissa. Mahdollisuuslähtöistä osaamisen kehittämistä ja ammatillista koulutusta koskeva Team Europe -aloite auttaa yhteistyössä yksityisen sektorin sidosryhmien kanssa havaitsemaan työllistymismahdollisuuksia ja niihin tarvittavat osaamisprofiilit sekä muuntamaan ne suosituksiksi ammatilliseen koulutukseen, harjoitteluun ja osaamiseen liittyvistä toimista, joilla tuetaan tarvittavan osaamisen tarjontaa konkreettisia työllistymismahdollisuuksia varten. 53

Valmiuksien ja osaamisen kehittäminen korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen avulla

Global Gateway -strategiaan sisältyvän MAV+-aloitteen puitteissa tehdään investointeja myös korkeakoulutukseen ja tutkimukseen. Ruandan yliopistossa käynnistettiin vuonna 2023 bioteknologian maisteri- ja tohtoriohjelmat, jotka perustuvat tiiviiseen yhteistyöhön useiden eurooppalaisten yliopistojen kanssa. Lisäksi Länsi-Kapin yliopisto (Etelä-Afrikka) ja Antwerpenin trooppisen lääketieteen laitos (Belgia) ovat perustamassa Etelä-Afrikan lääketurvatoiminnan osaamiskeskusta. Etelä-Afrikan lääketurvatoiminnan osaamiskeskuksen on määrä muun muassa kouluttaa asiantuntijoita lääketurvallisuutta koskevien taitojen ja johtajuuden kehittämiseksi sekä uuden sukupolven lääketurvatoiminnan asiantuntijoiden tukemiseksi.

Vastaavasti EU on tukenut senegalilaisen Institut Pasteur Dakarin uutta koulutuskeskusta, joka on nimeltään Centre Africain de Résilience aux Epidémies (CARE). Keskuksen tavoitteena on vahvistaa Institut Pasteur Dakarin roolia alueellisena osaamiskeskuksena tautien valvontaan sekä epidemioihin varautumiseen ja niiden torjuntaan liittyvässä koulutuksessa Afrikassa. Keskus tarjoaa koulutusta afrikkalaisille ammattilaisille, jotka saavat huipputason taidot tietojen keruussa, analysoinnissa ja mallintamisessa tulevien terveysuhkien ennakoimiseksi.

EU kehittää terveysalan valmiuksia ja taitoja kumppanimaissaan myös Erasmus+:n – EU:n lippulaivakoulutusohjelman – avulla, jossa on kumppanimaille avoin kansainvälinen ulottuvuus. Osana Erasmus+ -ohjelmaa EU rahoittaa opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuuden lisäksi korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen valmiuksien lisäämistä ja instituutioiden vahvistamista koskevia hankkeita myös terveydenhuoltoalalla. Osana tällaisia toimia kumppanimaiden koulutuksen järjestäjät ja viranomaiset tekevät yhteistyötä eurooppalaisten kumppaneidensa kanssa erilaisissa toimissa, jotka kaikki liittyvät suoraan laadukkaan, osallistavan koulutuksen tarjoamiseen, myös sairaanhoidossa ja terveydenhuollossa. Esimerkkejä toimista ovat koulutussuunnitelman kehittäminen, opettajankoulutus ja laadunvarmistusmekanismien järjestäminen yliopistoihin korkealaatuisen koulutuksen varmistamiseksi. Yksi esimerkki Erasmus+ -ohjelmaan sisältyvästä korkea-asteen koulutuksen valmiuksien kehittämisen hankkeesta on Mimin (2023–2026). Hankkeen tavoitteena on parantaa Beninin terveydenhuollon ammattilaisten taitoja ja sairaalakäytäntöjä äitien ja vastasyntyneiden infektioiden ehkäisemiseksi.

2.5.Globaalia terveyttä koskevan tutkimuksen tukeminen

EU pyrkii jatkossakin vahvistamaan globaalia terveyttä koskevaa tutkimusta ja innovointia. Tätä varten on perustettu Euroopan maiden ja kehitysmaiden kliinisten kokeiden yhteistyökumppanuus 54 (EDCTP) tukemaan uusien tai parannettujen terveysteknologioiden kliinistä kehittämistä köyhyyteen liittyvien ja laiminlyötyjen tartuntatautien yksilöimistä, hoitamista ja ehkäisemistä varten sekä rahoittamaan toimia, joilla luodaan tutkimusvalmiuksia Afrikassa. Siitä lähtien, kun EDCTP perustettiin vuonna 2003, siitä on tullut luotettu kliininen tutkimuskumppani 30:lle Afrikan maalle ja 15:lle Euroopan maalle sekä Euroopan unionille, Afrikan unionille ja WHO:lle, jotka yhdessä muodostavat EDCTP-yhteenliittymän.

Komission ja EDCTP-yhteenliittymän globaalin terveyden EDCTP3 -yhteisyrityksestä on meneillään kolmas versio, ja sen talousarvio vuosiksi 2021–2031 on 1,86 miljardia euroa. EU:n rahoitusosuus on 910 euroa ja EDCTP-yhteenliittymän vähintään 550 miljoonaa euroa. Loput, enintään 400 miljoonaa euroa, tulevat muilta rahoittajilta (säätiöiltä, elinkeinoelämästä ja muilta tutkimusta rahoittavilta tahoilta). Yhteisyrityksen perustamisen jälkeen yli 470 kliinistä tutkimusta on saanut tukea useiden globaalin terveyden EDCTP-ohjelmien kautta. Lisäksi on myönnetty yli 120 avustusta sääntelyä ja eettistä toimintaa koskevien valmiuksien kehittämiseen ja yli 270 apurahaa Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tuleville tutkijoille.

Globaalin terveyden EDCTP:n perustamisen jälkeen sen kautta on – laiminlyötyihin sairauksiin liittyen – myönnetty rahoitusta esimerkiksi Pediatric Praziquantel Consortiumille. Tarkoituksena on kehittää uusi hoito alle kouluikäisille lapsille, joilla on toimintakykyä alentava, erityisesti pieniä lapsia Afrikassa vaivaava loistauti nimeltä skistosomiaasi. EMAn myönteisen tieteellisen lausunnon jälkeen WHO lisäsi arpraziquantelin (praziquantelia vastaava lääke) alustavasti hyväksyttyjen lääkkeiden luetteloon toukokuussa 2024, jolloin Afrikan lapsia varten tuli uusi hoito saataville.

Lisäksi globaalin terveyden EDCTP:llä on rahoitettu HAT-R-ACC-hankkeen kautta feksinidatsolin kehittämistä. Feksinidatsoli on ensimmäinen unitaudin akuutin, tappavan muodon hoitoon tarkoitettu lääke. EMAn myönteisen tieteellisen lausunnon jälkeen WHO sisällytti sen lokakuussa 2024 asiaa koskeviin hoito-ohjeisiin, minkä ansiosta hoito tuli saataville niissä Afrikan maissa, joissa tautia esiintyy.

Vuonna 2024 EDCTP3:n kautta sai rahoitusta 74 globaalia terveyttä koskevaan tutkimukseen liittyvää hanketta, joiden kokonaismäärärahat olivat 254 miljoonaa euroa. Hankkeista 59 on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa esiintyvien tartuntatautien torjuntaa koskevia tutkimus- ja innovointihankkeita, 15 puolestaan valmiuksien kehittämiseen, verkostoitumiseen ja koulutukseen liittyviä hankkeita.

Vastauksena vuoden 2024 m-rokko-epidemiaan Kongon demokraattisessa tasavallassa EDCTP3 käynnisti hätärahoitusmekanisminsa ja esitti kiireellisen pyynnön. Yhdeksän hanketta sai yhteensä 12,1 miljoonan euron rahoituksen, joka käytettiin rokotteisiin ja hoitokeinoihin sekä valvontastrategioihin ja epidemiologisiin tutkimuksiin. Lisäksi EDCTP julkaisi joulukuussa 2024 vuoden 2025 työohjelmansa, joka oli kunnianhimoisin yhteenliittymän perustamisen jälkeen ja jonka alustava talousarvio vuodeksi 2025 oli yhteensä 214 miljoonaa euroa. Ohjelmaan sisältyy sekä tiettyjä tautiryhmiä että yleisiä globaalia terveyttä koskevia haasteita (kuten ripulitauteja).

EDCTP3-toimien lisäksi komissio tukee globaalia terveyttä koskevaa tutkimusta useilla keskeisillä aloitteilla. Global Antibiotic Research and Development Partnership -kumppanuus (GARDP), jolle on luvattu 20 miljoonaa euroa, pyrkii nopeuttamaan hoitojen kehittämistä lääkeresistenttejä bakteeri-infektioita vastaan. Samaan aikaan sen alaisella SECURE-aloitteella pyritään miljoonan euron rahoituksella laajentamaan keskeisten antibioottien maailmanlaajuista saatavuutta lääkeresistenttien bakteeri-infektioiden hoitoa varten.

Lisäksi komissio on EU4Health-ohjelman vuoden 2023 työohjelman puitteissa laatinut – WHO:n T&K-suunnitelman kanssa – rahoitusosuussopimuksen, jonka talousarvio on 7,42 miljoonaa euroa. Sopimuksella tuetaan turvallisten, tehokkaiden rokotteiden ja hoitojen kehittämistä filoviruksia (kuten ebolaa ja marburgia) vastaan sekä tuleviin epidemioihin varautumista epidemioiden välisenä aikana. Tämä varautumistyö mahdollistaa kliinisten hoitokeino- ja rokotetutkimusten nopean toteuttamisen epidemioiden aikana, kuten Ugandassa vuonna 2025 puhjenneen ebolaepidemian aikana.

3.Painopiste 3: Terveysuhat (perusperiaatteet 7–11)

EU:n globaalissa terveysstrategiassa tunnustetaan, että terveysuhkien torjunta on keskeinen painopiste nykypäivän verkottuneessa maailmassa ja suhteessa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, sillä pandemioiden ja epidemioiden puhkeamisen riski on yhä suurempi erityisesti vektorihyönteisten välittämien tautien leviämisen vuoksi. Tässä kohdassa raportoidaan näiden periaatteiden noudattamisesta sekä korostetaan EU:n toimia terveysuhkien torjumiseksi, varautumisen ja reagoinnin parantamiseksi ja globaalin terveysturvallisuuden edistämiseksi. Tämä osa kattaa erityisesti ne EU:n toimet, joilla puututaan ensisijaisiin terveysuhkiin, vahvistetaan globaalia terveyshallintoa ja sovelletaan kattavaa yhteinen terveys -mallia.

3.1.Lainsäädännölliset ja sääntelytoimet

Asetus valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista

EU jatkaa pyrkimyksiään terveysturvallisuuden parantamiseksi ja on edistynyt merkittävästi myös rajatylittäviin terveysuhkiin varautumisen ja reagoimisen parantamisessa. Keskeinen osa tätä työtä on rajatylittävistä vakavista terveysuhkista vuonna 2022 annetun asetuksen 55 täytäntöönpano, jolla vahvistetaan EU:n kehystä useisiin maihin vaikuttavien terveyskriisien käsittelemiseksi. Asetuksella varmistetaan, että EU:lla on paremmat valmiudet havaita ja ehkäistä vakavia terveysuhkia, kuten pandemioita tai taudinpurkauksia, ja reagoida niihin – erityisesti siksi, että asetuksella vahvistetaan terveysturvakomitean roolia pysyvänä foorumina jäsenvaltioiden varautumis- ja reagointitoimien koordinoinnissa.

Lisäksi EU tekee tiivistä yhteistyötä WHO:n kanssa, erityisesti vaihtamalla tietoja, ottamalla WHO:n mukaan kokouksiinsa (esimerkiksi tarkkailijaksi terveysturvakomiteaan) sekä tukemalla kansainvälisen terveyssäännöstön täytäntöönpanoa yhdessä sen kanssa. Tämän kumppanuuden avulla EU pyrkii varmistamaan koordinoidumman reagoinnin terveyshätätilanteisiin maailmanlaajuisesti.

Hätätilannekehysasetus

EU on täydentänyt rajatylittävistä vakavista terveysuhkista annettua asetusta parantamalla varautumisvalmiuksiaan edelleen hätätilannekehysasetuksella 56 , jota on sovellettu joulukuusta 2022 alkaen, vaikka asetusta ei ole vielä 57 otettu käyttöön.

Asetuksessa säädetään toimenpidekehyksestä, joka voidaan ottaa käyttöön, jos EU:n tasolla havaitaan kansanterveyttä koskeva hätätilanne. Näin EU voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet kriisin kannalta olennaisten lääketieteellisten vastatoimien riittävän, oikea-aikaisen saatavuuden ja tarjonnan varmistamiseksi. Asetuksessa vahvistetaan hätäpuitteet, joiden rajoissa voidaan käynnistää esimerkiksi hätärahoitus, hätätilanteiden edellyttämien tutkimus- ja innovointisuunnitelmien käyttöönotto sekä lääketieteellisten vastatoimien tuotanto, saatavuus ja toimittaminen. Asetus sisältää uuden koordinointielimen: terveyskriisineuvoston, joka perustetaan, jos hätätilannekehys otetaan käyttöön. Terveyskriisineuvoston perustaminen on erityisen tärkeää asioissa, jotka liittyvät lääketieteellisiin vastatoimiin kriisiaikoina.

Lisäksi neuvosto valtuutti huhtikuussa 2025 komission aloittamaan neuvottelut Norjan, Islannin ja Liechtensteinin kanssa niiden yhteydestä asetukseen, millä vahvistetaan lääketieteellisten vastatoimien maailmanlaajuista saatavuutta kriisiaikoina 58 EU:n globaalin terveysstrategian perusperiaatteen 7 tavoitteiden mukaisesti.

Kansainvälistä terveyssäännöstöä koskevien neuvottelujen päättäminen ja edistyminen pandemiasopimusneuvotteluissa

Globaalissa terveysstrategiassa esitetään vaatimukset pandemiasopimuksen neuvottelemisesta ja kansainvälisen terveyssäännöstön vahvistamisesta. Tältä osin on edistytty merkittävästi. Kesäkuun 1. päivänä 2024 otettiin 77. Maailman terveyskokouksessa merkittävä askel maailmanlaajuisen terveysturvajärjestelmän vahvistamisessa hyväksymällä joukko muutoksia vuoden 2005 kansainväliseen terveyssäännöstöön. Muutoksiin sisältyy määräyksiä, joiden tarkoituksena on muun muassa ottaa käyttöön uusi pandemiahätätilanteen varoitustaso, suojella solidaarisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatetta lisäämällä yhteistyötä kansainvälisen terveyssäännöstön sopimuksen osapuolina olevien valtioiden välillä ja WHO:n kanssa sekä vahvistaa sopimuksen osapuolina olevien valtioiden keskeisiä valmiuksia. Lisäksi perustetaan koordinoiva rahoitusmekanismi, jolla tehostetaan varojen käyttöä keskeisten valmiuksien kehittämiseksi, sekä täytäntöönpanokomitea kansainvälisen terveyssäännöstön tehokkaampaa täytäntöönpanoa varten. Muutokset sisältävät myös määräyksiä WHO:n mahdollisista suosituksista asiaankuuluvien terveystuotteiden saatavuudesta ja jakelusta, kansainvälisten toimitusketjujen ylläpitämisestä ja kansainvälisen matkustamisen helpottamisesta sekä useita muita parannuksia, kuten mahdollisuuden käyttää digitaalisia terveysasiakirjoja. Muutosten hyväksymisellä saavutetaan yksi globaalin terveysstrategian keskeisistä tavoitteista ja vahvistetaan merkittävästi Euroopan terveysunionin ulkoista ulottuvuutta. Neuvosto hyväksyi 26. toukokuuta 2025 päätöksen, jolla EU:n jäsenvaltioita kehotettiin hyväksymään muutokset EU:n edun mukaisesti ja varauksetta, koska EU ei ole kansainvälisen terveyssäännöstön osapuoli.

Samaan aikaan EU on osallistunut aktiivisesti neuvotteluihin uudesta WHO:n pandemiasopimuksesta. Siitä päästiin alustavaan yhteisymmärrykseen 16. huhtikuuta 2025, ja yhteisymmärryksessä laadittu teksti hyväksyttiin virallisesti 78. Maailman terveyskokouksessa 20. toukokuuta 2025. Kun sopimus on pantu täytäntöön, sillä vahvistetaan – yhdessä muutetun kansainvälisen terveyssäännöstön kanssa – maiden valmiuksia ehkäistä pandemioita ja varautua niihin yhteinen terveys -mallin avulla. Sillä parannetaan varhaista ennaltaehkäisyä, ympäristötekijöiden valvontaa ja eläinten terveyttä sekä kiinnitetään huomiota terveydenhuoltohenkilöstön ja terveydenhuoltojärjestelmien selviytymiskyvyn tukemiseen. Sopimus lisää tutkimusyhteistyötä ja edistää vapaaehtoista teknologian siirtoa. Lisäksi se parantaa rokotteiden ja muiden lääketieteellisten vastatoimien yhdenvertaista saatavuutta ja jakelua sekä tukee valmiuksien kehittämistä sitä tarvitsevissa maissa. Tämä on ratkaiseva askel kohti yhdenvertaisempaa, ennakoivampaa globaalia toimintamallia tulevien pandemioiden ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi. Tällainen saavutus korostaa myös kansainvälisen yhteistyön, monenvälisyyden ja solidaarisuuden jatkuvaa voimaa globaalin terveyden edistämisessä. Painopiste on nyt sopimuksen Pathogen Access and Benefit-Sharing System (PABS) -osa-alueen kehittämisessä. Kun näistä määräyksistä on sovittu, pandemiasopimus on valmis allekirjoitettavaksi ja ratifioitavaksi, minkä jälkeen se tulee voimaan.

On syytä panna merkille, että WHO:n pandemiasopimus tai kansainväliseen terveyssäännöstöön sovitut muutokset eivät vaikuta jäsenvaltioiden velvollisuuksiin määritellä oma terveyspolitiikkansa sekä järjestää ja toimittaa terveyspalveluja ja sairaanhoitoa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaisesti. WHO:n pandemiasopimuksen yhteisymmärryksessä laaditussa tekstissä perusperiaatteena on suvereniteetti, ja muutetussa kansainvälisessä terveyssäännöstössä se pysyy muuttumattomana.

3.2.Euroopan varautuminen globaalin selviytymiskyvyn yhteydessä

Kriittisten lääkkeiden allianssi ja niitä koskeva säädös

Tammikuussa 2024 perustetulla kriittisten lääkkeiden allianssilla on ratkaiseva rooli EU:n selviytymiskyvyn vahvistamisessa kriittisen lääkepulan varalta. Allianssi muodostaa neuvoa-antavan mekanismin, joka kokoaa yhteen yli 300 järjestöä elinkeinoelämästä, kansalaisyhteiskunnasta, tiedeyhteisöstä, terveydenhuollon tarjoajista ja viranomaisista. Allianssi pyrkii yksilöimään keskeiset alat ja toiminnan painopisteet sekä ehdottamaan ratkaisuja kriittisten lääkkeiden tarjonnan vahvistamiseksi EU:ssa.

Allianssin strategiseen raporttiin sisältyvissä suosituksissa, jotka ovat kriittisiä lääkkeitä koskevan säädösehdotuksen perustana, keskitytään useisiin keskeisiin aloihin, kuten toimitusketjujen haavoittuvuuksien arvioinnin menetelmien kehittämiseen, kannustimien luomiseen kriittisten lääkkeiden valmistuksen vahvistamiseksi EU:ssa, kriittisten lääkkeiden varavarastojen perustamiseen ja julkisia hankintoja koskevien kriteerien laatimiseen, markkinoiden tasapuolisen kilpailun varmistamiseen tähtäävien toimenpiteiden täytäntöönpanoon, kansainvälisten kumppanuuksien maiden makrotason valintaan ja kansainvälisen solidaarisuuden kehittämiseen.

Kriittisiä lääkkeitä koskevasta säädöksestä 59 11. maaliskuuta 2025 annettu ehdotus tähtää kriittisten lääkkeiden saatavuuden parantamiseen EU:ssa edistämällä toimitusketjun monipuolistamista ja lääketeollisuuden tehostamista EU:ssa. Yksi säädöksen tavoitteista on tukea toimitusketjujen monipuolistamista helpottamalla strategisten kumppanuuksien solmimista. Säädöksessä ehdotetuilla toimenpiteillä pyritään ensisijaisesti puuttumaan unioniin suuntautuvia toimituksia uhkaaviin haavoittuvuuksiin globaaleissa toimitusketjuissa. Nämä haavoittuvuudet johtuvat usein toimitusketjujen keskittymisestä ja siitä, että vaihtoehtoisia toimittajia ei ole saatavilla. Säädöksellä edistetään keskittyneiden toimitusketjujen monipuolistamista tukemalla vaihtoehtoisia toimittajia. Tämä hyödyttää paitsi EU:n toimitusvarmuutta myös maailmanlaajuista toimitusvarmuutta.

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen valvontatyö

ECDC edistää EU:n terveysturvallisuutta suorittamalla kokoaikaista maailmanlaajuista epidemioiden varhaistunnistusta, uhkien arviointia ja viestintää. Globaalit kumppanit ovat mukana tässä prosessissa, ja tapahtumien oikea-aikaisen, tehokkaan todentamisen varmistamiseksi niille voidaan myöntää pääsy ECDC:n työkaluihin, kuten EpiPulseen. ECDC on tukenut epidemioiden varhaistunnistuksen, riskinarvioinnin ja valvonnan valmiuksien kehittämistä liittymistä valmistelevan tukivälineen 6 ja EU:n terveysturva-aloitteen (9 miljoonaa euroa) kautta. Viimeksi mainitulla aloitteella laajennetaan vuonna 2013 käynnistettyä MediPIET-ohjelmaa 60 . Sillä perustetaan tartuntatautien aiheuttamien haasteiden ehkäisemisestä ja valvonnasta vastaava alueellinen työryhmä sekä parannetaan alueellista yhteistyötä rajatylittävien terveysturvauhkien torjumiseksi EU:n ehdokasmaissa, mahdollisissa ehdokasmaissa ja Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaissa.

ECDC:n ryhmät ovat tiedottaneet myös valvontastrategioista Afrikassa aikaisempien ebolaepidemioiden sekä hiljattaisten m-rokko- ja marburgepidemioiden aikana. Lisäksi ECDC toteuttaa WHO:n kanssa useita valvontaohjelmia, joilla pyritään saavuttamaan yhteiset globaalia kansanterveyttä koskevat tavoitteet, kuten tuhkarokon ja synnynnäisen vihurirokon hävittäminen, saavuttamaan eri tartuntatauteja (tuberkuloosi, hiv, hepatiitit B ja C) koskevat kestävän kehityksen tavoitteet sekä edistämään maailmanlaajuisia pyrkimyksiä varmistaa influenssa- ja SARS-CoV 2 -rokotteiden oikea koostumus. Tautienehkäisy- ja -valvontakeskusten verkoston puitteissa ECDC edistää valvontastandardeja käymällä teknisiä keskusteluja parhaista käytännöistä esimerkiksi sairaalaperustaisessa valvonnassa. Useat molekyylivalvontamoduulit perustuvat sekvenssin jakamista koskeviin globaaleihin tietokantoihin, mikä mahdollistaa globaalit analyysit EU:n/ETA:n ja globaalin terveyden hyväksi.

ECDC ylläpitää EU:n terveysalan erityistyöryhmää, joka on kansanterveysalan liikuteltava EU:n työryhmä. Se on käytettävissä nopean hätäavun tarjoamiseksi tartuntatauteihin liittyvissä kriiseissä, myös rajatylittävissä terveyshätätilanteissa, sekä EU:n jäsenvaltioissa että EU:n ulkopuolella. Työryhmä lähetettiin esimerkiksi tukemaan m-rokkoepidemian torjuntaa Kongon demokraattiseen tasavaltaan, koleran torjuntaa Sambiaan sekä marburg-virustaudin torjuntaa Ruandaan. Lisäksi EU:n terveysalan erityistyöryhmä pyrkii parantamaan selviytymiskykyä tulevista hätätilanteista, ja se voidaan lähettää eri maihin tukemaan hätätilanteisiin varautumisen vahvistamista maailmanlaajuisesti. Lisäksi se edistää toiminnan jälkeisiä arviointeja epidemioiden jälkeen käyttämällä ECDC:n menetelmää tulevien reagointistrategioiden parantamiseen.

Globaalien laboratorio- ja valvontavalmiuksien vahvistaminen varautumisen parantamiseksi

Uhkien arviointi ja tiedonkeruu ovat keskeisiä tekijöitä terveysuhkien varhaisen havaitsemisen ja asiaankuuluvien lääketieteellisten vastatoimien määrittämisen kannalta. Epidemioiden varhaistunnistuksen, laboratoriodiagnostiikan ja sekvensointikapasiteetin vahvistaminen ovat keskeisiä painopisteitä, jotta voidaan varmistaa nopea, tietoon perustuva reagointi uusiin terveysriskeihin.

Näiden toimien tukemiseksi komissio tukee WHO:n pandemia- ja epidemiatietokeskusta erityisesti avoimista lähteistä peräisin olevia epidemiatietoja koskevan aloitteen jatkokehityksessä sekä WHO:n yhteistyöfoorumia, jolla jaetaan tietoja, malleja ja välineitä pandemioihin varautumista varten. Komissio tukee myös Dakarissa sijaitsevaa WHO:n keskusta valvontatietojen digitalisoinnissa. Hankkeen tavoitteena on tukea WHO:n toimintaa ja logistiikkaa, jotta Dakarissa sijaitseva WHO:n hätäkeskus voi hallita toimitusketjuja tehokkaasti ja reagoida nopeasti terveyshätätilanteissa. Hanke nopeuttaa kriittisten tarvikkeiden toimituksia laajentamalla varastoja ja toiminnallisia valmiuksia alueellisissa keskuksissa, erityisesti Dakarissa sijaitsevassa keskuksessa. Ensiapuhenkilöstölle järjestetään koulutusohjelmia, joilla varmistetaan tarvikkeiden tehokas käyttö ja hallinta ja siten minimoidaan vasteajat.

Komissio tukee myös jätevesien valvonnan institutionaalistamista patogeenien havaitsemisen ja kansanterveyttä koskevan päätöksenteon parantamiseksi. Vuonna 2024 komissio, Gates-säätiö ja muut kansainväliset kumppanit perustivat GLOWACONin – kansanterveyteen liittyvää jäteveden ja ympäristön valvontaa käsittelevän maailmanlaajuisen yhteenliittymän – jätevesien valvonnan sisällyttämiseksi globaaleihin kansanterveysstrategioihin ja globaalin valvontajärjestelmän kehittämiseksi. Komissio tukee myös UNEPia ja WHO:ta erityisesti jätevesien valvontajärjestelmien ja tiedonkeruun toteuttamisessa vähäisten resurssien ympäristöissä kaikkialla Afrikassa sekä kehittää strategioita, tietojen yhteiskäyttöä ja valmiuksien kehittämiseen tähtääviä toimia koskevaa strategista ohjausta.

Lisäksi komissio on tehnyt yhteistyötä Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskusten kanssa sekvensointitoimien laajentamiseksi. Tavoitteena on vahvistaa reagointia epidemioiden puhkeamiseen lisäämällä testauskapasiteettia, parantamalla data-analytiikkaa, hyödyntämällä sekvensointiin perustuvaa valvontaa seuraavan sukupolven sekvensoinnin ja bioinformatiikan avulla sekä seuraamalla mikrobilääkeresistenssiä järjestelmällisesti. Komissio tukee myös WHO:n Afrikan aluetoimistoa sen pyrkimyksissä auttaa jäsenvaltioitaan kehittämään genomikapasiteettiaan SARS-CoV-2:n havaitsemiseksi ja määrittämiseksi sekä rakentamaan pitkän aikavälin kestäviä valmiuksia muita patogeenejä vastaan.

Unionin pelastuspalvelumekanismi

Unionin pelastuspalvelumekanismin puitteissa komissiolla on huomattavat lääketieteelliset valmiudet sekä Euroopan pelastuspalvelureservin että rescEU:n kautta. Vuodesta 2014 lähtien Euroopan pelastuspalvelureserviin on kuulunut hätälääkintäryhmiä, lääkinnällisen evakuoinnin (MEDEVAC) valmiuksia sekä sertifioitu nopean toiminnan ja logistiikan moduuli, johon sisältyy liikkuva, lähetettävissä oleva ja parhaillaan laajennettava laboratorio.

·Hätälääkintäryhmät

Komissio on kehittänyt unionin pelastuspalvelumekanismin kautta vankan hätälääkintäryhmästrategian. Yli 40 ryhmää on jo tällä hetkellä luokiteltu tai luokiteltavana. Kyseessä on siis suurin hätälääkintäryhmien joukko, jota koordinoidaan yhdellä, maailmanlaajuisella mekanismilla. Kaikki ryhmät noudattavat hätälääkintäryhmiä koskevassa WHO:n aloitteessa asetettuja vaatimuksia. Lisäksi unionin pelastuspalvelumekanismi tukee edelleen harjoituksia, koulutusta sekä tiedonkeruuta ja -vaihtoa.

Euroopan pelastuspalvelureserviin kuuluu tällä hetkellä yhdeksän luokiteltua hätälääkintäryhmää, ja lisäksi 13 on luokiteltavana.

RescEU-hätälääkintäryhmät pyrkivät muodostamaan yhden maailman kehittyneimmistä siviilikenttäsairaaloista, jonka odotetaan olevan täysin toimintakykyinen vuoden 2026 loppuun mennessä. Seitsemän jäsenvaltion 61 ja yhden osallistuvan valtion (Turkki) yhteenliittymän hallinnoima hanke on saanut yhteensä 108 miljoonan euron rahoituksen. Hankkeeseen kuuluu kolme tyypin 2 hätälääkintäryhmää ja 18 erikoistunutta hoitotiimiä, jotka hallitsevat muun muassa tehohoidon, palovammahoidon ja kehittyneen diagnostiikan. Aloitteen moduulirakenne mahdollistaa joustavan vastaamisen erilaisiin katastrofitilanteisiin.

·MEDEVAC

Norjassa rescEU:n MEDEVAC on vakiintunut hanke, jonka kehittäminen alkoi vuonna 2020. Kyseessä on lentokone, joka on ollut käytössä 1. maaliskuuta 2022 alkaen erittäin tarttuvia tauteja sairastavien potilaiden kuljettamista varten.

Vuonna 2023 – Ukrainan sodan puhkeamisen ja Turkissa koetun maanjäristyksen jälkeen – ilmeni, että tarvitaan nopeita, joustavia järjestelmiä, joilla voidaan reagoida ja jotka voivat olla yhteydessä muiden yksiköiden kanssa yhteisissä, koordinoiduissa puitteissa. Norja pyysi valmiuksiensa laajentamista myös palovammapotilaiden sekä kemiallisista, biologisista, säteily- ja ydinonnettomuuksista (CBRN) kärsivien potilaiden kuljettamiseen. Norjassa rescEU:n MEDEVAC-tukisopimuksen uusi versio näine muutoksineen tuli voimaan elokuussa 2024.

Lääketieteellisten vastatoimien varastointi

Parantaakseen EU:n varautumista ja reagointia kansanterveysriskeihin komissio kehittää myös kriisivalmiuksia tukevia strategisia reservejä. Ne ovat ratkaisevan tärkeitä kriittisten lääkkeiden saavutettavuuden ja oikea-aikaisen saatavuuden varmistamiseksi kriisien ja katastrofien varalta.

Komissio on perustanut EU:n pelastuspalvelumekanismin puitteissa strategisia reservejä parantaakseen EU:n varautumista ja reagointia kansanterveysriskeihin lääkinnällisen tuen ja CBRN-uhkiin liittyvien vastatoimien avulla rescEU:n, hätälääkintäryhmien ja MEDEVAC-valmiuksien lisäksi. Tällaisia strategisia reservejä ovat vastatoimet, joiden tarkoituksena on kriisien aikana vastata esimerkiksi hoitokeinojen (kuten antibioottien, rokotteiden ja vasta-aineiden), tehohoitolääkkeiden, lääkinnällisten laitteiden, henkilönsuojaimien ja erityisten CBRN-uhkien torjuntaan tarkoitettujen laitteiden varastojen mahdolliseen nopeaan ehtymiseen tai kasvavaan kysyntään. Reservejä laajennetaan edelleen.

Tällä hetkellä varastoja on 22, ja ne sijaitsevat 16 jäsenvaltiossa. Varastot ovat ratkaisevan tärkeitä kriittisten lääkkeiden saavutettavuuden ja oikea-aikaisen saatavuuden varmistamiseksi kriisien ja katastrofien varalta. Niitä on käytettävä viimeisenä keinona, ja ne täydentävät kansallisia toimintavalmiuksia ja Euroopan pelastuspalvelureserviä. Varastot on tarkoitettu ensisijaisesti EU:n jäsenvaltioissa ilmeneviä terveyshätätilanteita varten, mutta niitä voidaan lähettää myös muualle, jolloin unionin pelastuspalvelumekanismi auttaa logistiikassa ja tarjoaa operatiivista tukea.

Lisäksi EU4Health-ohjelman vuoden 2024 työohjelman puitteissa on suunniteltu 10 miljoonan euron yhteistä varastointitoimintaa jäsenvaltioiden reserviyhteistyön edistämiseksi.

ReliefEU

EU on lisäksi kehittänyt ReliefEU:n puitteissa humanitaaristen kumppaniensa (YK:n humanitaarisen avun varastojen, Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) ja Unicefin) kanssa Panamaan, Dubaihin, Brindisiin, Nairobiin ja Kuala Lumpuriin sijoittuvan hätäavustustarvikevarastojen verkoston sekä perustanut terveydenhuollon varmuusvarastoja Kööpenhaminaan. Varastojen tarkoituksena on tukea humanitaaristen kumppanien toimia, jotta ne voivat antaa apua tarvitseville ihmisille tuloksekasta, tehokasta ja oikea-aikaista apua.

3.3.Kansainvälinen yhteistyö ja ulkoiset toimet

Covid-19-rokotteiden käyttöönotto matalan ja keskitulotason maissa

Covid-19-pandemian johdosta komissio käynnisti unionin pelastuspalvelumekanismin kerätäkseen lahjoituksia rokotteita, asiantuntemusta sekä lääkinnällisiä ja muita laitteita varten. Rahoitusta annettiin humanitaarista apua varten näiden tarvikkeiden ja asiantuntemuksen toimittamiseksi perille. Komissio myönsi myös 10 miljoonan euron rahoitusosuuden Unicefin hallinnoimaan ”humanitaariseen puskuriin”, myös sen viimeisiin toimitusvaiheisiin. Lisäksi kanavoitiin 100 miljoonan euron rahoitusosuus solidaarisuus- ja hätäapuvarauksesta epidemioiden valvontavälineen kautta rokotteiden yhdenvertaisen saatavuuden ja viimeisten toimitusvaiheiden tukemiseksi sekä terveydenhuoltojärjestelmien ja varautumisen vahvistamiseksi 34:ään Afrikan maahan. Rahoituksen avulla kansainväliset järjestöt (WHO, Unicef, IFRC, IOM, Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC), YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR) ja Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskukset) ja kansalaisjärjestöt (ALIMA, CONCERN, PUI, IRC, Action Against Hunger) pystyivät toteuttamaan 50 toimea.

Suunnitelman mukaisesti EU myönsi 375 miljoonaa euroa covid-19-rokotteiden käyttöönottoon valituissa alirokotetuissa maissa. EU ja sen jäsenvaltiot lahjoittivat maailmanlaajuisesti yli 530 miljoonaa rokoteannosta. Toukokuussa 2023 WHO julisti, että covid-19 ei ole enää kansainvälinen kansanterveyteen liittyvä hätätilanne, ja COVAX-yhteistyömekanismi lakkautettiin saman vuoden lopussa. Tässä uudessa tilanteessa tuki kattaa rokotteiden toimitusvalmiudet maatasolla laajemmin.

Pandemiarahasto

Globaali terveysstrategia julkaistiin marraskuussa 2022, ja samoihin aikoihin G20-ryhmä perusti pandemiarahaston. Pandemiarahasto perustettiin avustusten myöntämiseksi matalan ja keskitulotason maille pandemiavalmiuden parantamiseksi ja muiden investointityyppien edistämiseksi. Kesäkuun 2024 loppuun mennessä sekä valtiollisten että muiden kuin valtiollisten avunantajien rahoitusosuudet olivat yhteensä 1,6 miljardia Yhdysvaltain dollaria, ja komissio oli 427 miljoonan euron osuudellaan suurin yksittäinen avunantaja. EU:n ja jäsenvaltioiden 62 osuus pandemiarahaston maksuosuuksista Team Europen puitteissa oli lähes puolet. G7- ja G20-maat jatkavat vahvaa tukeaan rahastolle sekä vaativat avunantajapohjan laajentamista ja rahaston varojen täydentämistä. 63

Kahdella ensimmäisellä rahoituskierroksellaan, heinäkuussa 2023 ja syys-lokakuussa 2024, pandemiarahasto myönsi yhteensä 885 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria avustuksina, jotka hyödyttivät 75:tä maata 47 hankkeen kautta kuudella maantieteellisellä alueella. Pandemiarahasto osoitti ketteryytensä ja myönsi syyskuussa 2024 nopeutetusti 129 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria kymmenelle m-rokosta kärsivälle maalle 64 . Yhteisrahoituksen ja yhteisinvestointien avulla rahastosta on sen kahdella rahoituskierroksella otettu lisäksi käyttöön 6 miljardia Yhdysvaltain dollaria pandemiavalmiutta ja -toimia varten. Erityisesti on huomattava, että 43 prosenttia rahaston varoista on osoitettu Saharan eteläpuoliselle Afrikalle, joka tarvitsee paljon avustuksia.

Kaikissa hankkeissa sovelletaan monialaista toimintamallia, ja 95 prosentissa hankkeista on mukana vähintään yksi muu ministeriö kuin terveys- tai valtiovarainministeriö, esimerkiksi maatalous-, karja- tai ympäristöministeriö. Hankkeista 70 prosentissa on käynnistetty yhteinen terveys -mallin käyttöönottoon liittyviä toimia, joihin kuuluvat kansallisten mallin koordinaatioelinten perustaminen tai vahvistaminen sekä ihmisten ja eläinten terveydenhuoltojärjestelmien integrointi. Kesäkuun 30. päivään 2024 mennessä koulutusta oli saanut kahdeksassa hankkeessa noin 3 500 henkilöä, jotka olivat laboratoriotyöntekijöitä, kenttäepidemiologeja, terveydenhoitoalan työntekijöitä, eläinten terveydenhoidon ammattilaisia sekä maataloustuottajia. Lisäksi on toteutettu perustavanlaatuisia toimia tartuntatautien valvonnan, havaitsemisvalmiuksien sekä pandemioihin varautumisen ja reagoinnin suunnittelun parantamiseksi.

Yhteinen terveys -mallin soveltaminen mikrobilääkeresistenssin torjuntaan

Komissio käsittelee mikrobilääkeresistenssiä aktiivisesti kiireellisenä globaalina terveyshaasteena osana yhteistoiminnallista yhteinen terveys -mallia, kuten G7-ryhmä on todennut 65 ja kuten myös ilmastonmuutosta, terveyttä ja yhdenvertaisuutta sekä yhteistä terveyttä koskevassa G20-maiden terveysministerien julistuksessa 66 todetaan. Kansainvälinen ja monialainen yhteistyö ovat keskeisiä osia vuoden 2023 mikrobilääkeresistenssiä koskevassa neuvoston suosituksessa, jossa hahmotellaan toimia, joilla pyritään tehostamaan EU:n osallistumista mikrobilääkeresistenssin torjuntaa koskeviin maailmanlaajuisiin aloitteisiin muun muassa G7- ja G20-ryhmissä sekä mikrobilääkeresistenssiä käsittelevässä transatlanttisessa erityistyöryhmässä. Komissio on vahvistanut yhteistyötään WHO:n, Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO), Maailman eläintautijärjestön (WOAH) ja UNEPin muodostaman nelikantaisen allianssin kanssa. Komissio antaa taloudellista tukea ja osallistuu aktiivisesti nelikantaisen allianssin mikrobilääkeresistenssiä käsittelevään monen sidosryhmän kumppanuusfoorumiin tarkkailijana ohjauskomiteassa, edistää yhteisen, maailmanlaajuisen vision kehittämistä ja lisää yhteisymmärrystä mikrobilääkeresistenssistä. Lisäksi komissio tarjoaa kehitysvalmiuksia ja tukee mikrobilääkeresistenssiin liittyviä toimia matalan ja keskitulotason maissa, erityisesti mikrobilääkeresistenssiä koskevan YK:n monenvälisen erityisrahaston kautta.

Mikrobilääkeresistenssin maailmanlaajuisessa torjunnassa yksi merkittävä virstanpylväs, jonka saavuttamiseen komissio osallistui aktiivisesti, oli Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen toinen mikrobilääkeresistenssiä käsittelevä korkean tason kokous syyskuussa 2024. YK:n jäsenvaltioiden – myös EU:n jäsenvaltioiden – hyväksymässä poliittisessa julistuksessa sitouduttiin konkreettisiin toimiin mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi kaikilla aloilla yhteinen terveys -mallin avulla. Lisäksi marraskuussa 2024 hyväksyttiin Jeddan julistuksen mukaiset sitoumukset Saudi-Arabiassa pidetyssä neljännessä mikrobilääkeresistenssiä käsitelleessä maailmanlaajuisessa korkean tason ministerikokouksessa, jossa joitakin Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen poliittisen julistuksen osia muunnettiin konkreettisiksi toimiksi. Komissio hyväksyi julistuksen EU:n puolesta. Komissio tukee uutta riippumatonta, mikrobilääkeresistenssin vastaisia toimia tukevaa näyttöä kokoavaa paneelia, joka nelikantaisen allianssin on määrä perustaa.

Komission tieteellisen neuvonannon mekanismi on julkaissut tieteellisen lausunnon yhteinen terveys -mallin toimien hallinnoinnista EU:ssa. Siinä esitetään keskeisiä poliittisia suosituksia yhteinen terveys ‐mallin hallinnoimiseksi ja edistämiseksi. Lausunto ja yhteinen terveys -strategia voisivat ohjata monialaisia politiikkoja, jotta monimutkaisiin haasteisiin voitaisiin vastata tehokkaammin. Tällä aloitteella EU pyrkii vahvistamaan asemaansa maailmanlaajuisena johtajana rajatylittävien terveysuhkien torjunnassa yhtenäisen, monialaisen toimintamallin avulla.

Komissio on tukenut innovatiivisten lääketieteellisten vastatoimien, kuten mikrobilääkkeiden, rokotteiden, diagnostiikan ja muiden toimien, kehittämistä, saatavuutta ja saavutettavuutta mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi. Tätä varten komissio on myöntänyt 12,5 miljoonaa euroa uuden MTBVAC-tuberkuloosirokotteen kehittämisen tueksi. Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen poliittisen lausuman mukaisesti komissio tekee tiivistä yhteistyötä GARDPin kanssa tukeakseen kliinisiä tutkimuksia, joilla pyritään kehittämään uusia antibiootteja lasten infektioita, tippuria ja vakavaa sepsistä vastaan. Komissio tukee myös kansanterveyden SECURE-yhteenliittymää (GARDPin ja WHO:n aloite) uusien rekisteröityjen ja geneeristen välttämättömien antibioottien saatavuuden nopeuttamiseksi, jotta maita voidaan auttaa torjumaan lääkkeille vastustuskykyisiä bakteeri-infektioita.

Lisäksi EU tukee MEDILABSECURE-hanketta 67 , joka on viime vuosikymmenen aikana edistänyt yhteinen terveys -mallin toimintasuunnitelmien täytäntöönpanon ja valvonnan lisäarvoa kansallisella ja alueellisella tasolla 22 naapurimaassa. Vuodesta 2013 alkaen komissio on myöntänyt aloitteeseen noin 10 miljoonaa euroa, ja vuoden 2027 loppuun asti on myönnetty vielä 5 miljoonaa euroa lisää.

Yhteinen terveys -mallia Afrikassa hyödyntävä terveysturvallisuutta koskeva Team Europe -aloite

Maaliskuussa 2024 käynnistettiin EU:n globaalin terveysstrategian mukaisesti kestävää terveysturvallisuutta koskeva Team Europe -aloite 68 , jossa vahvistetaan yhteinen terveys -mallilla tartuntatautiuhkien ja mikrobilääkeresistenssin ehkäisemistä, niihin varautumista ja niiden torjuntaa Afrikassa.

Team Europe -aloite kokoaa yhteen Team Europen jäseniä 69 ja kansainvälisiä kumppaneita, kuten Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskukset ja WOAHin, tukemaan Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskusten ja muiden afrikkalaisten toimijoiden operatiivisia ja teknisiä valmiuksia yhteinen terveys -mallin koordinoinnin, henkilöstölaboratorioiden, valvontajärjestelmien ja toteuttamistutkimusten parantamiseksi kansallisella, alueellisella ja maanosan tasolla.

Aiempien onnistumisten pohjalta aloitteella laajennetaan EU:n rahoittamaa yhteistyötä Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskusten ja ECDC:n 70 välillä (2021–2026) sekä WOAHin toteuttamaa EBOSURSY-ohjelmaa, joka oli käynnissä kymmenessä Afrikan maassa vuosina 2017–2024 ja jolla edistettiin ihmisten ja eläinten terveyden ammattilaisten välistä yhteistyötä ja autettiin maita valmistautumaan paremmin ebolan ja muiden zoonoosien leviämiseen 71 . Lokakuussa 2024 aloitettiin jatkohanke nimeltä ZOOSURSY 72 , jonka maantieteellinen ulottuvuus laajenee itäiseen ja eteläiseen Afrikkaan. Samalla siihen liittyvän työn aihepiiri laajennettiin koskemaan myös lainsäädännön edistämistä. Lisäksi yhteenliittymään liittyy uusia tiedekumppaneita, mikä lisää hankkeen yhteinen terveys -potentiaalia.

Kauppapolitiikka ja globaali terveys

EU varmistaa jatkossakin, että kauppapolitiikka tukee globaalia terveyttä. Tältä osin EU edistää rakentavasti WTO:n pyrkimyksiä luoda tehokkaita ratkaisuja tulevia pandemioita varten. 73 Abu Dhabissa helmikuussa 2024 järjestetyn 13. ministerikokouksen jälkeen EU on edelleen sitoutunut asiaankuuluvien WTO:n neuvostojen ja komiteoiden työhön, jossa tarkastellaan ja hyödynnetään kaikkia covid-19-pandemian aikana saatuja oppeja ja haasteita, jotta voidaan rakentaa tehokkaita ratkaisuja nopeasti tulevia pandemioita varten. 74 Tätä varten EU tukee WTO:n yhteistyötä asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen kanssa muun muassa kolmenvälisellä yhteistyöllä WHO:n ja Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) kanssa sekä näihin toimiin osallistumisen jatkamista.

Työturvallisuus ja -terveys

Kansainvälisesti Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA) jatkaa yhteistyötä Kansainvälisen työjärjestön kanssa erityisesti Länsi-Balkanilla ja Turkissa. Lisäksi se tekee yhteistyötä WHO:n kanssa ja osallistuu sen alaiseen Health in the World of Work Network -verkostoon, joka on tarkastellut pandemioihin varautumista ja niiden ennaltaehkäisyä sekä aiheita, jotka koskevat työelämään liittyviä biologisia vaaroja.

4.Sisäinen hallinto ja koordinointi EU:n sisällä (perusperiaatteet 12–13)

EU:n globaalissa terveysstrategiassa korostetaan koordinoidun, yhdennetyn toimintamallin tarvetta globaaleihin terveyshaasteisiin vastaamisessa. Yhä verkottuneemmassa maailmassa politiikkojen välisen johdonmukaisuuden varmistaminen on ratkaisevan tärkeää vaikuttavien ja kestävien terveystulosten saavuttamiseksi. Politiikan alojen, EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden välisten synergioiden edistäminen on olennaisen tärkeää kattavan terveys kaikissa politiikoissa -lähestymistavan hallintokehyksen luomiseksi. Tässä kohdassa tarkastellaan EU:n toimia politiikan koordinoinnin tehostamiseksi ja keskitytään aloitteisiin, joissa terveysnäkökohdat yhdistyvät eri politiikkoihin, kuten Team Europe -lähestymistapaan. Lisäksi strategian täytäntöönpanossa sovelletaan ihmisoikeuksiin perustuvaa toimintamallia, jossa kiinnitetään erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin, naisiin, lapsiin, nuoriin ja vammaisiin henkilöihin, muiden asiaankuuluvien EU:n poliittisten kehysten, kuten kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen (2017) 75 , sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan EU:n toimintasuunnitelman 2021–2025 (GAP III) (2021) 76 , vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan EU:n strategian (2021) 77 ja nuorisotoimintasuunnitelman (2022) 78 , mukaisesti.

4.1.Kokonaisvaltainen lähestymistapa: terveys kaikissa politiikoissa

Komissio on omaksunut kokonaisvaltaisen terveyttä koskevan toimintamallin ottamalla terveysnäkökohdat mukaan kaikille politiikan aloille ja varmistamalla hyvin koordinoidun, kattavan reagoinnin. Tämän sitoumuksensa vahvistamiseksi komissio pyrkii jatkuvasti vahvistamaan yksiköidensä ja muiden toimijoiden välistä koordinointia.

Osana tätä pyrkimystä globaalia terveyttä käsittelevä yksiköiden välinen ryhmä on tehostanut tiedonvaihtoaan ja laajentanut osallistumistaan useisiin komission yksiköihin. Ryhmällä on keskeinen rooli sen varmistamisessa, että globaalia terveyttä koskevat näkökohdat sisällytetään järjestelmällisesti eri politiikan aloihin. Yksiköiden välinen ryhmä edistää monialaista yhteistyötä eri politiikan aloilla ja parantaa siten merkittävästi EU:n valmiuksia panna globaalia terveyttä koskevaa strategiaa täytäntöön yhtenäisellä, tehokkaalla tavalla.

Covid-19-pandemian aikana yksiköiden välistä ryhmää laajennettiin myös muihin pääosastoihin, yksiköihin ja virastoihin, mikä johti tavallista useammin järjestettyihin kokouksiin ja laajempaan osallistumiseen. Sen jälkeen keskusteluihin on lisätty yksiköitä, millä varmistetaan monipuolinen edustus, tehokas tietojen jakaminen ja poliittisten tavoitteiden edistäminen. Lisäksi pääosastojen välille on perustettu muita epävirallisia koordinointimekanismeja, joilla on keskeinen rooli globaalia terveyttä koskevan päätöksenteon ja yhteistyön tehostamisessa.

4.2.Team Europe -lähestymistapa

Jotta EU:n ja sen jäsenvaltioiden politiikkoja voitaisiin yhdistää ja koordinoida paremmin ja jotta ne voisivat puhua yhdellä äänellä, EU, sen jäsenvaltiot ja eurooppalaiset rahoituslaitokset pyrkivät vastaamaan globaaleihin haasteisiin yhteisellä Team Europe -lähestymistavalla. Näin pyritään maksimoimaan vaikutus ja tehokkuus edistämällä kansallisten ja EU:n politiikkojen ja toimien välistä synergiaa. Team Europe -lähestymistapa käynnistettiin vuonna 2020 vastauksena covid-19-pandemiaan. Sen jälkeen sitä on laajennettu koskemaan useita EU:n ulkoisen toiminnan aloja, kuten muita globaaliin terveyteen liittyviä kysymyksiä, joilla on merkitystä muun muassa terveydenhuoltojärjestelmien, mikrobilääkeresistenssin ja terveysturvallisuuden vahvistamisen kannalta. Team Europe -lähestymistapa on keskeisessä asemassa Global Gateway ‑strategian ja EU:n globaalin terveysstrategian täytäntöönpanossa, ja siinä hyödynnetään EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden yhdistettyjen resurssien tehostetun koordinoinnin potentiaalia vaikutusten ja tehokkuuden parantamiseksi. Terveysalan viisi alueellista Team Europe -aloitetta Afrikassa ovat käynnistäneet yksinkertaistamisprosessin, jonka tavoitteena on parantaa tehokkuutta ja vaikuttavuutta edelleen ja samalla hyödyntää käynnistysvaiheessa saatuja kokemuksia. Team Europe -koordinointia tehdään myös globaalia terveyttä koskevien aloitteiden hallintomekanismeissa sekä globaalia terveyttä kehitysyhteistyössä käsittelevän EU:n jäsenvaltioiden epävirallisen asiantuntijaryhmän yhteydessä.

Laatikko 1. Team Europe -lähestymistapa: esimerkkinä m-rokko

Näkyvä esimerkki Team Europe -lähestymistavasta oli vastaus kansanterveyteen liittyvään, vuonna 2024 koettuun kansainväliseen terveyshätätilanteeseen, joka johtui Kongon demokraattisessa tasavallassa ja 18 muussa Afrikan maassa levinneestä m-rokkoepidemiasta. EU ja sen jäsenvaltiot reagoivat antamalla välittömästi tukea kansainvälisten järjestöjen, alueellisten elinten, viranomaisten ja maailmanlaajuisten terveysalan toimijoiden kautta.

EU ja jäsenvaltiot ovat ottaneet Team Europen puitteissa käyttöön laajoja resursseja valvonnan, diagnostiikan, hoidon, riskiviestinnän ja terveydenhuoltojärjestelmän vahvistamisen alalla, mikä kattaa kaikki tehokkaan toiminnan kannalta välttämättömät pilarit.

EU:n terveysalan erityistyöryhmä lähetti ECDC:n epidemiologeja paikan päälle tukemaan Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksia ja kansallisia viranomaisia. EMA teki yhteistyötä WHO:n ja afrikkalaisten kumppanien kanssa diagnostiikkaa, hoitomenetelmiä ja rokotteita koskevien viranomaishyväksyntöjen nopeuttamiseksi. Lisäksi EU myönsi 1,5 miljoonaa euroa humanitaarisena apuna valvonnan, laboratoriovalmiuksien ja tapausten hallinnan vahvistamiseksi Kongon demokraattisessa tasavallassa, Ugandassa ja Burundissa. Tähän sisältyi Burundin Punaiselle Ristille annettu tuki sekä tehostettu valvonta kotiseudultaan siirtymään joutuneille henkilöille tarkoitetuilla leireillä Keniassa. Lisäksi marraskuussa 2024 sidottiin 20 miljoonan euron paketti Kongon demokraattisen tasavallan terveydenhuoltojärjestelmän vahvistamiseen yhteistyössä WHO:n, Unicefin ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

Rokotteet ovat ratkaisevan tärkeitä epidemian akuutin vaiheen pysäyttämiseksi. EU ja jäsenvaltiot ovat Team Europen puitteissa toimittaneet yli 600 000 rokotetta, joista noin 500 000 on toimitettu Kongon demokraattiseen tasavaltaan, Ruandaan, Etelä-Afrikkaan, Ugandaan ja Angolaan. Yli 355 000 annosta toimitettiin Kongon demokraattiseen tasavaltaan syyskuun 2024 ja huhtikuun 2025 välisenä aikana, yli 19 000 annosta Ruandaan lokakuun 2024 ja huhtikuun 2025 välisenä aikana, yli 10 000 annosta Etelä-Afrikkaan maaliskuussa 2025, 52 000 annosta Ugandaan tammi-huhtikuussa 2025 sekä 10 000 annosta Etelä-Afrikkaan ja 67 000 annosta Angolaan syyskuun 2024 ja toukokuun 2025 välisenä aikana. Lisäksi hankittiin 500 000 rokotetta rokoteallianssi Gavin kautta tukemaan rokotuskampanjoita Keski-Afrikan tasavallassa, Liberiassa ja Ruandassa.

EU ja jäsenvaltiot tukevat WHO:n maailmanlaajuista m-rokkosuunnitelmaa ja Afrikan maanosan m-rokkosuunnitelmaa vahvistamalla reagointivalmiuksia, kuten valvontaa, laboratoriodiagnostiikkaa, hoitoon pääsyä ja työvoiman koulutusta. EU osallistui 241 miljoonan Yhdysvaltain dollarin mobilisointiin pandemiarahaston kautta havaitsemisen, laboratoriovalmiuksien ja hätätyöhenkilöstön koulutuksen parantamiseksi. Tästä summasta 129 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria osoitettiin kymmenelle eniten kärsineelle maalle ja 112 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria toimi yhteisrahoituksena. Lisäksi maailman terveysrahasto myönsi 9,5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria Kongon demokraattiselle tasavallalle ja kohdensi 7,1 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria uudelleen Ruandassa, Ghanassa, Norsunluurannikolla, Liberiassa ja Burundissa toteutettaviin reagointitoimiin.

Epidemiatoimien lisätueksi EU myönsi 12 miljoonan euron rahoituksen tutkimuskumppanuudelle 15 Euroopan maan ja 29 Afrikan maan kanssa. Aloitteessa keskitytään parantamaan osaamista m-rokon epidemiologiasta sekä rokotteiden ja hoitojen turvallisuudesta ja tehokkuudesta erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien kannalta. Jäsenvaltiot myönsivät lisäksi 4,3 miljoonaa euroa WHO:n erityiseen m-rokkoa koskevaan avustuspyyntöön. Ne vastasivat myös yli 80 prosentista WHO:n hätäapurahastolle vuonna 2024 myönnetystä kohdentamattomasta rahoituksesta ja osoittivat 3,5 miljoonaa euroa globaaleihin m-rokon vastaisiin toimiin.

Tällä toimintamallilla EU ja jäsenvaltiot varmistivat kattavat toimet, joissa yhdistettiin valvonta, diagnostiikka, sairaanhoito, yhteisön osallistuminen ja humanitaarinen apu. Toimilla vahvistetaan pitkän aikavälin selviytymiskykyä m-rokkoa ja uusia terveysuhkia vastaan.

Globaaliin terveyteen kohdistuvia vaikutuksia koskeva yhteinen toiminta

Keskeinen osa strategiaa on EU:n ja sen jäsenvaltioiden välisen koordinoinnin parantaminen. Sen vahvistamiseksi EU4Health-ohjelma rahoittaa Euroopan yhteistä toimintaa 4,7 miljoonalla eurolla EU:n globaalin terveysstrategian vaikutusten maksimoimiseksi. 79 Hankkeeseen, joka alkoi 1. lokakuuta 2023 ja kestää kaksi vuotta, osallistuu 39 organisaatiota 24:stä Euroopan maasta, muun muassa Norjasta ja Ukrainasta. Tavoitteena on vahvistaa EU:n globaalin terveysstrategian näkyvyyttä ja vaikutusta sekä sen osuutta globaaliin terveyteen.

Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on tehostaa koordinointia ja tietojen vaihtoa EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden välillä sekä kansalaisyhteiskunnan ja EU:n ulkopuolisten sidosryhmien kanssa sen varmistamiseksi, että EU puhuu yhdellä äänellä globaalia terveyttä koskevissa asioissa. Tämän saavuttamiseksi hanke on jäsennelty kahdeksaan työpakettiin 80 , joissa keskitytään neljään ydintoimeen. Ensinnäkin yhteisessä toiminnassa laaditaan ja ylläpidetään kattavaa karttaa EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa tehtävistä globaalia terveyttä koskevista toimenpiteistä. Toiseksi hankkeella pyritään parantamaan välineitä ja prosesseja, jotta tietojen vaihto kansallisten ja eurooppalaisten globaaliin terveyteen liittyvien sidosryhmien välillä helpottuisi. Kolmanneksi hankkeella vahvistetaan EU:n ulkoista viestintää sen varmistamiseksi, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden panokset globaalin terveyden tukemiseksi tunnustetaan, ja samalla edistetään Team Europe -lähestymistapaa. Lopuksi hankkeella pyritään perustamaan maailmanlaajuinen ehdotuksia keräävä foorumi, jossa käsitellään monialaisia ja monimutkaisia globaaliin terveyteen liittyviä kysymyksiä.

Hankkeen tavoitteena on viime kädessä maksimoida EU:n globaalin terveysstrategian vaikutus varmistamalla tiiviimpi koordinointi jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten välillä sekä vahvistamalla EU:n strategista toimintamallia ja vaikutusta globaalia terveyttä koskeviin prosesseihin. Hankkeen loppuun mennessä saavutettaviin odotettuihin tuloksiin kuuluvat jatkuvan mekanismin kehittäminen kansallisten ja eurooppalaisten globaalia terveyttä koskevien strategioiden täytäntöönpanon seuraamiseksi ja koordinoimiseksi, digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto tietojen vaihdon lisäämiseksi, viestintävälineiden luominen Team Europe -lähestymistavan vahvistamiseksi sekä avoimen, ehdotuksia keräävän foorumin perustaminen EU:n kantojen valmistelua ja mukauttamista varten.

5.Ulkoinen ja monenvälinen hallinto (perusperiaatteet 14–18)

EU:n globaalissa terveysstrategiassa tunnustetaan ulkoisen ja monenvälisen hallinnon ratkaiseva rooli globaaleihin terveyshaasteisiin vastaamisessa. Tältä osin EU on edistynyt merkittävästi kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten järjestöjen, myös WHO:n, kanssa solmimiensa kumppanuuksien vahvistamisessa sekä monenvälisen yhteistyön edistämisessä kiireellisten globaalia terveyttä koskevien kysymysten käsittelemiseksi. Tässä kohdassa esitetään katsaus EU:n kansainvälisten kumppaneiden kanssa tekemään yhteistyöhön liittyviin toimiin. Niihin kuuluvat muun muassa EU:n keskeisille organisaatioille myöntämät rahoitusosuudet, osallistuminen monenvälisiin foorumeihin ja alueelliset kumppanuudet.

5.1.Globaali terveysdiplomatia

Globaalissa terveysstrategiassa todetaan, että terveydestä on tullut tärkeä osa muita politiikkoja – kuten ulko-, turvallisuus- ja kauppasuhteita – sekä EU:n ulkoisen toiminnan suunnitelmaa ja kansainvälistä yhteistyötä. Terveysdiplomatiasta on siten tullut olennainen osa EU:n ja kumppanimaiden välisiä suhteita.

Vuodesta 2022 lähtien terveyden sisällyttämistä ulkopolitiikkaan on vahvistettu lisäämällä terveys EU:n ja kumppanimaiden välisiin poliittisiin vuoropuheluihin kansainvälisen yhteistyön helpottamiseksi. Terveys on nyt osa asialistaa useimmissa merkittävissä poliittisissa vuoropuheluissa – alkaen huippukokouksista aina eri puolilta maailmaa tulevien, johtavassa asemassa olevien virkamiesten tapahtumiin, joita komission yksiköt ja Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) koordinoivat.

Ulkoministeriöiden osallistuminen oli ominaista Yhdysvaltojen johtamassa maailmanlaajuisessa toimintasuunnitelmassa covid-19-pandemian aikana. Komission yksiköt ja EUH ovat maaliskuusta 2024 alkaen tehneet erittäin hedelmällistä yhteistyötä Yhdysvaltojen käynnistämän Foreign Ministry Channel For Global Health Security -kanavan kautta. Kokouksissa on käsitelty yhteinen terveys -mallia, mikrobilääkeresistenssiä, korkeapatogeenistä lintuinfluenssaa ja m-rokkoa sekä diplomaattihenkilöstölle annettavaa, globaalia terveyttä koskevaa koulutusta.

Strateginen viestintä ja disinformaation torjunta ovat olennainen osa diplomaattista toimintaa. EUH on työskennellyt kumppanimaiden kanssa globaalia terveyttä koskevissa neuvotteluissa EU:n kantojen selventämiseksi ja EU:n tukitoimia koskevan tiedon jakamisen edistämiseksi esimerkiksi m-rokkoepidemian aikana.

Myös eri puolilla maailmaa toimivien EU:n edustustojen aktiivisempi rooli globaalin terveysstrategian täytäntöönpanossa on pyritty varmistamaan. Edustustot ovat osoittautuneet tehokkaaksi lähteeksi terveyteen liittyvän tiedon keräämisessä ja viestinnässä Geneven ja New Yorkin lisäksi EU:n kumppanimaissa.

5.2.Vahvemman monenvälisen globaalin terveydenhuoltojärjestelmän luominen: EU:n ja WHO:n kumppanuus

EU on jo pitkään tunnustanut WHO:n monenvälisen terveydenhuoltojärjestelmän kulmakiveksi ja sen keskeisen roolin globaaleihin terveyshaasteisiin vastaamisessa. Myös G7-maat 81 ja G20-maat 82 ovat tunnustaneet tämän. Globaalien haasteiden edessä tehokas kansainvälinen yhteistyö ja kansallisia toimia täydentävät monenväliset toimet ovat välttämättömiä kansalaisten hyvinvoinnin ja hengen suojelemiseksi sekä yhteiskuntien ja talouksien hyvinvoinnin ja vakauden suojelemiseksi. Vakiintuneen kumppanuuden kautta EU ja WHO tekevät yhteistyötä useilla aloilla vahvistaakseen terveydenhuoltojärjestelmiä, edistääkseen yleistä sairausvakuutusturvaa ja reagoidakseen maailmanlaajuisiin terveyshätätilanteisiin tehokkaasti.

EU:n ja WHO:n kumppanuus kehittyy EU:n globaalin terveysstrategian mukaisesti edelleen uusiin terveyshaasteisiin vastaamista varten. Strategiassa korostetaan tarvetta luoda vahva, monenvälinen järjestelmä, jonka ytimessä on WHO, jotta voidaan vähentää terveyteen liittyvää eriarvoisuutta ja rakentaa selviytymiskykyisiä terveydenhuoltojärjestelmiä maailmanlaajuisesti. WHO on edelleen vakaa kumppani tässä tavoitteessa, ja sillä on ratkaiseva rooli kestävän kehityksen tavoitteen 3 ja EU:n terveystavoitteiden saavuttamisessa. Niihin kuuluvat muun muassa yleisen sairausvakuutusturvan vahvistaminen ja reagoivat terveydenhuoltojärjestelmät, joilla voidaan vastata globaaleihin haasteisiin.

Jo nykyisellään EU ja sen jäsenvaltiot ovat yhdessä WHO:n suurin rahoittaja, ja ne toimivat jatkossakin vahvan, selviytymiskykyisen WHO:n puolesta. EU tukikin aktiivisesti WHO:n vuonna 2024 järjestettyä rahoituskierrosta muutosvaiheena kohti kohdennetumman, tuloksellisemman rahoituksen käyttöönottoa globaalin terveyden edistämiseksi. Komission rahoitusosuus on yli 250 miljoonaa euroa. EU:n ja sen jäsenvaltioiden rahoitusosuus vuosina 2025–2028 Team Europe -aloitteen puitteissa on yhteensä 783 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mikä tekee Euroopasta kierroksen suurimman avunantajan. Tämä sitoumus kuvastaa EU:n tavoitetta vahvistaa WHO:ta sekä varmistaa, että globaalia terveyttä koskevat sitoumukset johtavat konkreettisiin parannuksiin kumppanimaissa ja edistävät kaikkien parempia terveysoloja.

Rahoitusosuuksien lisäksi komission yksiköt ja EUH tekevät aktiivista yhteistyötä WHO:n kanssa strategisella, diplomaattisella, teknisellä ja operatiivisella tasolla, myös EU:n Genevessä sijaitsevan edustuston kautta. Yhteistyöhön kuuluu myös komission linjayksiköiden ja WHO:n suora yhteistyö, joka kattaa sekä WHO:n päätoimipaikan että WHO:n Euroopan aluetoimiston. Lisäksi komissio tekee läheistä koordinointityötä jäsenvaltioiden kanssa EU:n edustustojen kautta ennen WHO:n tärkeimpiä kokouksia, kuten Maailman terveyskokousta sekä johtokuntien ja alueellisten komiteoiden kokouksia. Lisäksi komissio pitää säännöllisesti korkean tason strategisia kokouksia WHO:n johdon kanssa.

Komissio tukee useiden pääosastojen kautta myös monia WHO:n ohjelmia, joissa keskitytään muun muassa yleiseen sairausvakuutusturvaan, terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamiseen kaikilla kuudella WHO:n alueella, terveysturvallisuuteen, mikrobilääkeresistenssiin, laboratoriovalmiuksien parantamiseen Afrikassa, jätevesien seurannan edistämiseen kansanterveyden parantamiseksi, terveys- ja ympäristöasioiden risteämiskohtaan sekä terveystietojärjestelmien vahvistamiseen Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Pelkästään EU4Health-ohjelman puitteissa otettiin käyttöön 92,68 miljoonaa euroa vuosina 2021–2024 WHO:n kanssa tehtyjen rahoitusosuussopimusten ja suorien avustusten kautta. Tästä summasta 56 miljoonalla eurolla tuetaan kriisivalmiutta (kuten terveystietojärjestelmien ja terveystietojen hallinnoinnin vahvistamiseen keskittyviä digitaaliseen terveydenhuoltoon liittyviä aloitteita Euroopan alueella sekä maailmanlaajuisen digitaalisia terveystodistuksia koskevan verkoston perustamista ja toimintaa), yli 11 miljoonaa euroa on osoitettu terveyden edistämiseen ja tautien ehkäisyyn ja yli 10 miljoonaa euroa on kohdennettu syöpään liittyviin aloitteisiin. Lisäksi 9,5 miljoonaa euroa osoitetaan terveydenhuoltojärjestelmiin ja työvoimaan liittyviin hankkeisiin.

Humanitaarisissa ja pelastuspalvelutoimissa EU:n ja WHO:n kumppanuus on osoittautunut arvokkaaksi reagoitaessa kriiseihin esimerkiksi Ukrainassa, Afganistanissa, Gazassa, Syyriassa ja Turkissa. Näiden toimien keskimääräinen vuosittainen talousarvio on 55 miljoonaa euroa. EU:n ja WHO:n yhteistyö ulottuu myös kriisinhallintaan erityisesti Ukrainassa, jossa toimet keskittyvät mielenterveystukeen ja pakolaisten terveydenhuoltoon. Muilla EU:n tukemilla WHO:n aloitteilla pyritään torjumaan alkoholiin liittyviä haittoja ja kehittämään uusia lääketieteellisiä vastatoimia mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi. Lisäksi WHO osallistuu assosioituneena kumppanina EU:n yhteiseen toimintaan, kuten syöpien ja muiden tarttumattomien tautien ehkäisyyn keskittyvään JA PreventNCD -toimintaan sekä terveysalan työvoimaa koskeviin haasteisiin puuttuvaan HEROES-toimintaan. Komissio tekee yhteistyötä WHO:n ja muiden maailmanlaajuisten kumppanien kanssa myös väliaikaisessa lääketieteellisten vastatoimien verkostossa (i-MCM-Net). Tämä verkostojen verkostoksi kutsuttu toimintamalli on suunniteltu helpottamaan laadukkaiden, turvallisten, tehokkaiden ja kohtuuhintaisten lääketieteellisten vastatoimien oikea-aikaista, yhdenvertaista saatavuutta kansanterveyteen liittyvien hätätilanteiden ilmetessä.

Lisäksi komissio tukee WHO:n toteuttamaa terveydenhuollon menetelmien saatavuusohjelmaa (HTAP), joka käynnistettiin tammikuussa 2024 covid-19-teknologian tietovaranto-ohjelman (C-TAP) seuraajana. HTAP:n tavoitteena on varmistaa olennaisten terveystuotteiden yhdenvertainen, kohtuuhintainen saatavuus maailmanlaajuisesti jakamalla henkistä omaisuutta, osaamista ja tietoaineistoa vapaaehtoisesti teknologian kehittäjien kesken. ECDC on tehnyt yhteistyötä WHO:n Euroopan aluetoimiston kanssa jo yli 20 vuoden ajan. Tammikuussa 2025 järjestettiin ECDC:n ja WHO:n Euroopan aluetoimiston vuotuinen ohjelmien koordinointikokous, jossa molempien organisaatioiden ylempi johto vahvisti sitoutumisensa yhteistyön tehostamiseen.

5.3.Yhteistyö muiden kansainvälisten kumppanien kanssa

WHO:n ohella EU vahvistaa edelleen kumppanuuksiaan muiden globaaliin terveyteen liittyvien kansainvälisten järjestöjen kanssa. Komissio tekee yhteistyötä teknisellä tasolla, mutta kertomuksen asianomaisissa kohdissa määritetyllä tavalla se tarjoaa rahoitusta useille kansainvälisille järjestöille, kuten Unicefille, UNFPAlle, IFRC:lle, ICRC:lle, UNEPille, OECD:lle, rokoteallianssi Gaville, epidemioiden torjuntaa edistävälle kansainväliselle yhteenliittymälle (CEPI), maailmanlaajuiselle tutkimusyhteistyölle tartuntatautien alalla (GloPID-R) sekä useille kansainvälisille kansalaisjärjestöille ja jäsenvaltioiden erityisvirastoille.

Komissio on esimerkiksi myöntänyt 3,8 miljoonaa euroa UNEPille jätevesien seurantaohjelmien jatkokehittämiseen ja toteutukseen Afrikassa. Vastaavasti YK:n järjestöille maksettiin vuosina 2022–2025 yhteensä 202 miljoonaa euroa humanitaaristen terveysaloitteiden toteuttamista varten. Samaa tarkoitusta varten IFRC:lle ja ICRC:lle on osoitettu 133 miljoonaa euroa ja kansainvälisille kansalaisjärjestöille 410 miljoonaa euroa.

Komissio tekee myös tiivistä yhteistyötä OECD:n kanssa ja edustaa EU:ta OECD:n terveyskomitean puolivuosittaisissa kokouksissa. Komissio ja OECD jatkavat vahvaa, suoraa yhteistyötä pääasiassa teknisellä tasolla. Yhteistyötä edistetään lukuisilla rahoitusosuussopimuksilla, joilla komissio rahoittaa terveydenhuoltojärjestelmien selviytymiskykyä, tarttumattomia tauteja ja mikrobilääkeresistenssiä koskevia OECD:n hankkeita. Lisäksi komissio käy säännöllistä strategista vuoropuhelua OECD:n ylemmän johdon kanssa. EU4Health-ohjelman puitteissa komissio allekirjoitti vuosina 2022–2024 OECD:n kanssa erityisten terveyteen liittyvien aloitteiden tukemiseksi kuusi rahoitusosuussopimusta, joiden kokonaisarvo on 12,15 miljoonaa euroa.

Lisäksi komissio on yksi GloPID-R:n johtokunnan jäsenistä. GloPID-R on kansainvälinen tutkimusrahoittajien verkosto, joka on perustettu vahvistamaan maailmanlaajuista varautumista ja reagointia tartuntatautiepidemioihin. Sen jälkeen, kun GloPID-R vuonna 2013 perustettiin, sillä on ollut merkittävä rooli maailmanlaajuisessa yhteistyössä ja tutkimusrahoituksen koordinoinnissa reagoitaessa esimerkiksi zika- ja m-rokkoepidemioihin ja SARS-CoV-2-pandemiaan. GloPID-R-verkostoon kuuluu tällä hetkellä 35 jäsentä, ja sillä on kahdeksan tarkkailijaorganisaatiota eri puolilla maailmaa. Sen sihteeristöä on rahoitettu kolmella peräkkäisellä Horisontti-avustuksella, joiden rahoitusosuus on noin 6,7 miljoonaa euroa.

Lisäksi EU ja sen jäsenvaltiot osallistuvat aktiivisesti Kansainvälisessä työjärjestössä käytäviin neuvotteluihin uudesta työpaikkojen biologisia vaaroja koskevasta kansainvälisestä standardista. Kansainvälisen työkonferenssin odotetaan hyväksyvän uuden standardin kesäkuussa 2025.

5.4.Terveysnäkökohdat G7- ja G20-ryhmissä

Erityisesti covid-19-pandemian jälkeen G7- ja G20-maiden terveyspolitiikoilla on ollut ratkaiseva rooli globaaleihin terveyshaasteisiin vastaamisessa. G7- ja G20-ryhmien peräkkäiset puheenjohtajavaltiot ovat varmistaneet jatkuvuuden ja täydentävyyden näiden foorumien välillä, ja EU on aktiivisesti muokannut keskusteluja ja vahvistanut sitoutumistaan monenvälisyyteen ja kansainväliseen terveysyhteistyöhön.

EU on edistänyt erityisesti YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman terveyteen liittyvien tavoitteiden saavuttamista ja varmistanut, ettei ketään jätetä jälkeen. EU on tukenut yleisen sairausvakuutusturvan edistämistä muun muassa parantamalla terveydenhuoltohenkilöstön tukemista ja terveysalan yhdenvertaisuuden saavuttamista edistämällä rokotteiden ja muiden terveystuotteiden yhdenvertaista saatavuutta tuotannon alueellisen hajauttamisen avulla. Tämä on perustunut Team Europe -lähestymistapaan kuuluvan MAV+-aloitteen pyrkimyksiin valmistaa lääketieteellisiä vastatoimia Afrikassa.

EU on myös puolustanut tarvetta pitää terveysrahoitus maailmanlaajuisen poliittisen ohjelman kärjessä. G20-maiden yhteisen finanssi- ja terveysalan työryhmän kautta EU on pyrkinyt vahvistamaan maailmanlaajuista terveysarkkitehtuuria ja pandemian torjuntaa sekä samalla tukemaan pandemiarahastoa ja sen täydentämistä, jotta voidaan varmistaa pitkän aikavälin rahoitus pandemioiden ehkäisyn ja niihin varautumisen valmiuksien puutteiden korjaamiseksi matalan ja keskitulotason maissa.

Rahoituksen lisäksi EU on painottanut sisäisiä terveyttä koskevia painopisteitään molemmilla foorumeilla. Tämän seurauksena viimeaikaisissa ministeritason tuloksissa on käsitelty turvallisen, ihmiskeskeisen digitaalisen terveyden ja tekoälyn mahdollisuuksien edistämistä, tarttumattomien tautien torjuntaa, yhteinen terveys -mallin toteuttamisen edistämistä erityisesti mikrobilääkeresistenssin ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä maailmanlaajuisen yhteistyön edistämistä pitkittyneen koronataudin torjumiseksi.

Lisäksi EU on aktiivisesti mukana maailmanlaajuisessa terveysturva-aloitteessa 83 , samanmielisten maiden ja järjestöjen välisessä epävirallisessa kumppanuudessa, jolla vahvistetaan globaalia kansanterveysalan varautumista ja reagointia CBRN-uhkiin ja pandeemiseen influenssaan. Maailmanlaajuisen terveysturva-aloitteen jäsenet tapaavat vuosittain G7-kokousten yhteydessä. Aloitteen puitteissa on perustettu useita työryhmiä, joiden tehtävänä on kehittää esimerkiksi bioterroriin ja hengityselinsairauksiin liittyviä yhteistyöpuitteita.

5.5. EU:n ja Afrikan kumppanuus

EU:n ja Afrikan kumppanuus on keskeisessä asemassa terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamisessa sekä terveydenhuollon ja terveystuotteiden yhdenvertaisen saatavuuden edistämisessä koko maanosassa.

Afrikan unionin ja EU:n kuudennessa huippukokouksessa helmikuussa 2022 ilmoitettiin Afrikan ja Euroopan Global Gateway -investointipaketista, jolla tuetaan selviytymiskykyisten, kestävien terveydenhuoltojärjestelmien kehittämistä. Sen toteutus perustuu Team Europe -lähestymistapaan, jossa EU sekä sen jäsenvaltiot ja rahoituslaitokset tukevat yhdessä konkreettisia, mullistavia hankkeita painopistealoilla. Maaliskuussa 2024 Afrikan unionin komissio ja EU järjestivät yhteistyössä neuvoston puheenjohtajavaltio Belgian kanssa korkean tason konferenssin, joka oli osoitus EU:n ja AU:n strategisen terveyskumppanuuden laajentamisesta. Korkean tason konferenssi vahvisti strategisten painopisteiden yhdenmukaistamisen ja esitteli asiaan liittyvien aloitteiden ja ohjelmien konkreettista edistymistä.

EU:n globaalin terveysstrategian mukaisesti ja Afrikan uutta kansanterveyssuunnitelmaa koskevan pyynnön mukaisesti on määritelty viisi keskeistä painopistealuetta: 1) rokotteiden, lääkkeiden ja terveysteknologian valmistus ja saatavuus (MAV+), 2) seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet, 3) terveysturvallisuus yhteinen terveys -mallin avulla, 4) kansanterveyslaitokset ja 5) digitaalinen hyvinvointi.

EU:n ja Afrikan terveyskumppanuuden yhteisen ohjauksen vahvistamiseksi luodulla korkean tason ohjausrakenteella varmistetaan koordinoitu, tehokas toimintamalli alueen terveyshaasteisiin vastaamiseksi. Tässä yhteydessä eurooppalaiset ja afrikkalaiset johtavat virkamiehet kokoontuivat arvioimaan edistymistä ja jäljellä olevaa työtä Addis Abebassa kesäkuussa 2023 ja Brysselissä maaliskuussa 2024. Brysselissä järjestetyn tapahtuman yhteydessä, maaliskuussa 2024, Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskukset ja komissio virallistivat komission eri yksiköiden ja Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskusten välisen jatkuvan kumppanuuden allekirjoittamalla yhteistyöjärjestelyn. Asiakirjalla luodaan perusta Euroopan komission ja Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskusten tulevalle yhteiselle työsuunnitelmalle, hahmotellaan yhteistyömenetelmiä, kuten säännöllistä teknistä vuoropuhelua, valmiuksien kehittämistä ja teknisen yhteistyön edistämistä, sekä helpotetaan tietojenvaihtoa ja henkilöstövaihtoa.

Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskukset ovat nousseet keskeiseksi kumppaniksi lippulaivahankkeissa Afrikan mantereella. Erityisesti ne ovat toteuttaneet valvontaa Afrikan laboratoriolääketieteen yhdistyksen (ASLM) ja Afrikan kansanterveyssäätiön (APHF) toteuttaman, genomin sekvensointia koskevan 6 miljoonan euron Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskusten ja Euroopan komission yhteisaloitteen (PGI 2.0) avulla sekä testausta 9,4 miljoonan euron Partnership to Accelerate Mpox Testing (PAMTA) -aloitteen puitteissa m-rokkotestauksen ja sekvensoinnin saatavuuden parantamiseksi m-rokon koettelemissa Afrikan maissa. Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksille tarjotaan myös teknistä tukea lääkinnällisten tuotteiden maanosan laajuisen yhdistetyn hankintamekanismin perustamiseksi jakamalla kokemuksia ja asiantuntemusta lääketieteellisten vastatoimien yhteishankinnoista EU:n tasolla.

ECDC toteuttaa komission rahoittamaa Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskusten ja ECDC:n välistä 9 miljoonan euron kumppanuutta, jolla vahvistetaan Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskusten valmiuksia terveysuhkiin varautumisessa ja reagoinnissa. Vuonna 2024 hankkeen puitteissa toteutettiin menestyksekkäästi 38 kurssia tai työpajaa, joilla pyrittiin helpottamaan epidemiariskin aiheuttavien tartuntatautien yhdenmukaistettua valvontaa ja varhaistunnistusta maanosan tasolla sekä tukemaan Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskusten kansanterveysalan työvoiman kehittämisstrategian täytäntöönpanoa.

5.6.Kumppanuus Latinalaisen Amerikan ja Karibian kanssa

Covid-19-kriisin jälkeen perustettiin EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian välinen, terveydenhuoltojärjestelmien selviytymiskykyä ja terveystuotteiden – myös rokotteiden tuotannon – yhdenvertaista saatavuutta koskeva kumppanuus vastauksena Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden johtajien osoittamaan vahvaan kiinnostukseen maidensa terveydenhuoltojärjestelmien lujittamista ja paikallisten tuotantovalmiuksien vahvistamista kohtaan.

EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön (CELAC) vuoden 2023 huippukokouksen julkilausumassa asetettiin inhimillinen kehitys valtionpäämiesten sitoumusten ytimeen ja laadittiin vuoden 2025 etenemissuunnitelma, jonka avulla edistetään inhimillistä kehitystä ja ihmisten terveyttä koskevaa kahden alueen välistä yhteistyötä. Kumppanuudessa on kolme painopistealuetta: sääntelynäkökohdat, tutkimus ja innovointi sekä yksityisen sektorin osallistuminen, ja ne ovat yhteydessä Global Gateway -investointiohjelmaan. Etenemissuunnitelman mukaisesti maaliskuussa 2024 järjestettiin EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden korkean tason tapahtuma, joka koski osallistavaa inhimillistä kehitystä ja terveystuotteiden yhdenvertaista saatavuutta. Ennen vuonna 2025 järjestettävää EU:n ja CELACin huippukokousta EU edistää terveydenhuoltojärjestelmien selviytymiskykyä koskevia aloitteita EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden Global Gateway -investointiohjelman puitteissa. Niihin kuuluvat muun muassa sääntelyn alueellinen yhdenmukaistaminen, paikallinen tuotanto ja innovointi.

5.7.Kumppanuus Aasian ja Tyynenmeren alueen kanssa

EU tekee aktiivisesti yhteistyötä Aseanin kanssa terveyspolitiikan alalla. EU myönsi Aseanille covid-19-pandemian torjuntaan 800 miljoonan euron rahoitusosuuden. Lisäksi EU myönsi myöhemmin 20 miljoonaa euroa WHO:n toteuttamalle Kaakkois-Aasian pandemiavalmiutta ja -torjuntaa koskevalle ohjelmalle, jolla kehitetään testaus-, tutkimus- ja pandemiavalvontavalmiuksia. Elokuussa 2023 EU osallistui Asenin korkean tason vuoropuheluun kestävän, selviytymiskykyisen tulevaisuuden rakentamisesta Aseanin alueella (hätätoimista covid-19-taudin pitkän aikavälin hallintaan).

Tyynenmeren saarten maille myönnettiin yhteensä 120 miljoonaa euroa covid-19-pandemian torjumisen tueksi. EU myöntää 2,85 miljoonaa euroa Tyynenmeren kansanterveyden seurantaverkoston (PPHSN) tukemiseen. Verkosto koostuu vapaaehtoisista maista ja järjestöistä, joiden tehtävänä on edistää kansanterveyden seurantaa ja vastata asianmukaisesti Tyynenmeren saarten 22 maan ja alueen terveyshaasteisiin. Tyynenmeren kansanterveyden seurantaverkoston ensisijaiset painopisteet ovat tartuntataudit, erityisesti epidemiariskin aiheuttavat tartuntataudit. Tässä vaiheessa kohdesairauksia ovat dengue, tuhkarokko, vihurirokko, influenssa, leptospiroosi, lavantauti, kolera ja hiv/sukupuolitaudit.

5.8.Kumppanuudet matalan ja keskitulotason maiden kanssa

EU:n toimia matalan ja keskitulotason maissa kehitetään yhteisvastuuhengessä yhteisten strategisten painopisteiden huomioimiseksi, ja niissä tukeudutaan kumppanuuteen eri sidosryhmien, kuten valtion laitosten, kehityskumppaneiden ja kansalaisyhteiskunnan, kanssa. Humanitaarisia toimia on kuvattu 1.4 kohdassa. Kaaviossa 1 esitetään EU:n kahdenvälisten maakohtaisten terveystoimien maantieteellinen jakauma. EU:n terveystoimet matalan ja keskitulotason maissa keskittyvät Afrikkaan. Maailmanlaajuisella ja alueellisella tasolla toteutettavat toimet muuttuvat kuitenkin maakohtaisiksi, ja niinpä onkin tärkeää helpottaa EU:n edustustojen sitoutumista maakohtaisen seurannan ja EU:n kokonaispanoksen näkyvyyden parantamiseen. Laatikossa 2 on esimerkkejä EU:n edustustojen hallinnoimista maakohtaisista toimista, ja 6 kohdassa on yhteenveto EU:n naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa puitteissa myöntämistä terveysalan kokonaisrahoitusosuuksista.

Terveyteen liittyvä työ maatasolla sisältää muissa kuin terveystoimissa esiintyviä terveyteen liittyviä osatekijöitä. Esimerkiksi EU:n globaalissa terveysstrategiassa esitetään, että sosiaalisen suojelun järjestelmiä on vahvistettava kahdenvälisten maaohjelmien kautta etenkin tukemalla sellaisten sosiaalista suojelua koskevien minimisääntöjen laatimista, joihin sisältyy olennaisen terveydenhuollon yhdenvertainen saatavuus. Tätä varten EU toteutti 32 ohjelmaa vuosina 2023–2024. Niissä painopisteenä oli siirtymä hajanaisista järjestelmistä kattaviin sosiaalisen suojelun järjestelmiin, jotka sisältävät keskeisten terveyspalvelujen saatavuuden sosiaalisen suojelun vähimmäistason osana. Sosiaalinen terveydensuojelu oli erityispainopisteenä neljässä hankkeessa: Kongon demokraattisessa tasavallassa, Madagaskarissa, Somaliassa ja Sudanissa. Lisäksi EU tukee sairausvakuutuksiin tehtäviä parannuksia työllisyyttä, työvoimaa ja sosiaalista suojelua koskevalla EU:n asiantuntijajärjestelyllä (SOCIEUX+), jolla mobilisoidaan EU:n jäsenvaltioiden eurooppalaisia asiantuntijoita auttamaan kumppanimaita.

Kaavio 1. EU:n kahdenväliset terveystoimet maatasolla nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen (2021–2027) puitteissa helmikuun 2025 tilanteen mukaan (kumppanimaiden värikoodit: INTPA: punainen, ENEST: sininen ja MENA: vihreä)

Laatikko 2. Maaesimerkkejä

Kongon demokraattinen tasavalta

Kongon demokraattisessa tasavallassa EU tukee Kinshasaa ja seitsemää maakuntaa avunantajien maantieteellisen työnjaon perusteella. Valtio kattaa hädin tuskin 14 prosenttia terveydenhuoltokustannuksista, pääasiassa palkat ja kotitaloudet (ensisijainen lähde). Loput kustannukset jäävät julkisten ja yksityisten avunantajien katettaviksi. Tilannetta pahentavat vaikea kulku terveydenhuoltopalveluihin maaseutualueilla, turvattomuus ja humanitaariset kriisit.

EU tukee valitsemillaan alueilla terveystoimia ja muita toimia, joilla puututaan inhimillisen kehityksen taustatekijöihin, kuten ravitsemukseen, sukupuoleen ja koulutukseen, ja luo yhteyksiä sosiaalisen suojelun mekanismeihin, solidaarisiin järjestelmiin ja ennakkomaksujärjestelmiin (keskinäiset yhtiöt). Tukitoimilla pyritään vahvistamaan terveydenhuoltojärjestelmän peruspilareita erityisesti naisten ja lasten osalta keskittyen laadukkaisiin lääkkeisiin, hoidon, infrastruktuurin ja laitteiden laatuun, yhteisölähtöiseen ravitsemuksen ja aliravitsemuksen hallintaan, ehkäisyyn ja sukupuoleen perustuvan väkivallan torjuntaan. Itäiset maakunnat (Pohjois-Kivu ja Ituri) ovat EU:n humanitaaristen toimien kohteena. Tavoitteena on muodostaa yhteys kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun välille väestön selviytymiskyvyn varmistamiseksi.

Afganistan

EU tukee afganistanilaisia – erityisesti naisia, lapsia sekä fyysisistä vammoista, psyykkisistä häiriöistä ja huumausaineongelmista kärsiviä, maan sisällä siirtymään joutuneita ja paluumuuttajia – täyttämällä heidän perustarpeitaan erityisesti peruspalvelujen ja toimeentulotuen sekä kestävien ratkaisujen edistämisen osalta.

Terveysalalla EU:n rahoittamilla toimilla pyritään YK:n järjestöjen (WHO, Unicef, UNFPA, UNODC) ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen (HealthNet TPO, Emergency ja Handicap International) kanssa solmittujen kumppanuuksien avulla auttamaan 1) kansallisen terveysturvallisuusjärjestelmän luomisessa, jotta tartuntatautiepidemioihin, kuten polioon, voidaan reagoida tehokkaasti, 2) tarttumattomien tautien ja hälyttävien huumausaine- ja mielenterveyskriisien aiheuttamaan taakkaan puuttumisessa sekä 3) laadukkaiden lisääntymisterveyteen liittyvien palvelujen, nuorille, äideille ja lapsille suunnattujen terveydenhoito- ja ravitsemuspalvelujen sekä vesihuolto-, puhtaanapito- ja hygieniapalvelujen saatavuuden parantamisessa.

Burundi

Burundissa EU:lla on keskeinen rooli terveysalan ryhmässä, ja se käy terveysministeriön kanssa tiivistä vuoropuhelua terveysalan rahoitusuudistuksesta yleisen sairausvakuutusturvan parantamiseksi. Vuoropuhelu edistää osaltaan EU:n toimien vaikutusta terveydenhuoltojärjestelmän vahvistamiseen erityisesti lisääntymis- ja ravitsemusterveyden alalla. Samalla se edistää myös Team Europe -terveysaloitteen kahta tavoitetta (pilari 1 ”terveyspalvelujen saatavuus Burundin väestölle, erityisesti naisille, tytöille ja alle viisivuotiaille lapsille” sekä pilari 2 ”terveydenhuoltolaitoksissa tarjottavien terveyspalvelujen tarjonnan laatua ja epidemiologisen valvonnan laatua parannetaan”).

EU:n terveystoimet ovat yhdenmukaisia vuonna 2022 hyväksytyn maantieteellisen keskittymisen periaatteen kanssa ja kohdistuvat pohjoisiin ja koillisiin maakuntiin. EU:n rahoittamassa terveydenhuoltojärjestelmän tärkeimmässä tukiohjelmassa keskitytään edelleen tulosperusteiseen rahoitukseen sekä raskaana oleville naisille ja alle viisivuotiaille lapsille tarjottavaan maksuttomaan terveydenhuoltoon. Lisäksi EU tukee selviytymiskykyä koskevaa ohjelmaa, jossa keskitytään akuutin ja vakavan aliravitsemuksen hallintaan terveydenhuoltolaitoksissa, kattavaan sukupuoli- ja lisääntymiskasvatukseen sekä katastrofiriskien vähentämiseen. Synergioita käynnissä olevien ja tulevien Team Europe -ohjelmien kanssa edistetään.

5.9.Kumppanuudet naapurimaiden kanssa

EU:n naapuruuspolitiikalla on ratkaiseva rooli terveydenhuoltojärjestelmien ja naapurimaiden kanssa tehtävän yhteistyön vahvistamisessa globaaleihin terveyshaasteisiin vastaamiseksi.

Laajentumis- ja naapuruusalueilla komissio toteuttaa kolmea erityistä talous- ja investointisuunnitelmaa: Länsi-Balkanille, itäiselle naapurustolle ja eteläiselle naapurustolle. Suunnitelmilla pyritään tukemaan talouden elpymistä erityisesti covid-19-pandemian jälkeen sekä näiden alueiden sosioekonomista kehitystä. EU:n painopisteenä naapurustossa on käsitellä luonnonkatastrofeista, kuten Albanian ja Marokon maanjäristyksistä, johtuvia terveyshätätilanteita sekä väkivaltaisia konflikteja niin itäisessä kuin eteläisessäkin naapurustossa.

Itäisessä naapurustossa EU keskittyi aluksi covid-19-pandemiaan liittyviin kiireellisiin tarpeisiin ja siirtyi asteittain kohti kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamista. Vuodesta 2024 lähtien toteutetuilla, terveydenhuoltojärjestelmien selviytymiskykyä koskevilla 7 miljoonan euron alueellisilla toimilla tuetaan itäisen naapuruston maiden verkottumisen lisäämistä ja parannetaan samalla niiden kykyä selviytyä tulevista terveyshätätilanteista. Tämä saavutetaan perustamalla eri kumppanimaista tulevista toimijoista ja päättäjistä koostuvia yhteisöjä. Ne edistävät alueellista yhteistyötä ja vastaavat keskeisiin yhteisiin terveyshaasteisiin, jotka liittyvät kriisivalmiuteen ja -toimiin, terveydenhuollon työvoiman epätasapainoon sekä mielenterveyteen, kulttuurikohtaiset näkökohdat mukaan luettuina.

EU on toteuttanut eteläisessä naapurustossa useita kahdenvälisiä hankkeita kumppanimaiden kanssa terveystarpeiden täyttämiseksi. Hankkeissa keskitytään parantamaan perusterveydenhuoltopalvelujen ja muun humanitaarisen tuen saatavuutta haavoittuvassa asemassa oleville väestöryhmille, kuten maahanmuuttajille, pakolaisille ja turvapaikanhakijoille.

Libyassa terveydenhuoltoon liittyvää apua, kuten sairaanhoitopalveluja, koulutusta ja psykososiaalista tukea, tarjotaan haavoittuvassa asemassa oleville maahanmuuttajille ja suojelua tarvitseville. Libyan sosioekonominen kehitysohjelma parantaa paikallisten viranomaisten valmiuksia tarjota keskeisiä palveluja, myös terveydenhuoltoa. Tunisiassa EU keskittyy tarjoamaan suojelu- ja terveyspalveluja haavoittuvassa asemassa oleville pakolaisille, turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille. EU tukee myös kansallista maahanmuuttajien ja paluumuuttajien sosioekonomisen uudelleenkotouttamisen mekanismia. Egyptissä EU on pyrkinyt parantamaan terveydenhuoltopalvelujen laatua ja saatavuutta poistamalla fyysisiä, sosiaalisia ja taloudellisia esteitä, esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kokemia esteitä.

EU on myös antanut eteläisessä naapurustossa merkittävää taloudellista tukea perusterveydenhuoltopalvelujen saatavuuden parantamiseksi sekä muuta humanitaarista tukea Syyriasta tuleville pakolaisille ja heitä vastaanottaville maille eli Turkille, Libanonille ja Jordanialle. Libanonissa EU on tukenut terveydenhuoltoalaa vuodesta 2018 – keskittyen erityisesti perusterveydenhuoltoon, rokotuksiin ja lääkkeisiin – vastauksena Syyrian kriisiin. EU:n hätärahastosta annetaan merkittävää tukea 60:lle perusterveydenhuollosta vastaavalle keskukselle 299:stä, mikä tekee EU:sta suurimman avunantajan Libanonin perusterveydenhuollon alalla. Tukeen sisältyy keskeisiä palveluita, kuten lääkkeitä, rokotuksia ja instituutioiden vahvistamista, ja viime aikoina siinä on painotettu covid-19-pandemian torjuntatoimia.

Lisäksi vuoden 2023 lopussa hyväksytyllä alueellisella ohjelmalla, jolla EU tukee laillista muuttoliikettä, liikkuvuutta ja osaamiskumppanuuksia Pohjois-Afrikan maiden kanssa (THAMM+), pyritään vahvistamaan kumppanimaiden työvoiman muuttoliikkeen hallintaa muun muassa edistämällä siirtotyöläisten turvallisuutta ja sosiaalista suojelua Marokossa, Tunisiassa ja Egyptissä.

EU:n tukea eteläisessä naapurustossa ohjaavat uusi Välimeren alueen toimintaohjelma ja sen talous- ja investointisuunnitelma. Niissä painopisteinä ovat terveydenhuoltojärjestelmien vahvistaminen, laadukkaan terveydenhuollon saatavuuden parantaminen ja yhteisiin terveyshaasteisiin vastaaminen. Ohjelmaan sisältyy aloitteita, joilla parannetaan terveydenhuoltoinfrastruktuuria, edistetään tautien ehkäisyä ja hallintaa sekä tuetaan tehokkaiden terveydenhuoltomekanismien kehittämistä.

5.10.Laajentumisprosessin tukeminen

EU:n laajentuminen on komission keskeinen painopiste vuosina 2024–2029, kuten myös puheenjohtaja von der Leyenin poliittisissa suuntaviivoissa todetaan.

Tällä hetkellä ehdokasvaltioita on yhdeksän (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Georgia, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Turkki ja Ukraina) ja mahdollisia ehdokasvaltioita yksi (Kosovo). 84 EU tukee näiden maiden liittymisprosesseja ja myös niiden pyrkimyksiä yhdenmukaistaa toimintansa EU:n terveyssäännöstön kanssa. Kansanterveys kuuluu terveyssäännöstön 28 luvun (kuluttajan ja terveyden suojeleminen) ja 1 luvun (tavaroiden vapaa liikkuvuus) soveltamisalaan, ja ehdokasmaiden ja mahdollisen ehdokasmaan olisikin asteittain mukauduttava EU:n terveyspolitiikkoihin, kuten globaaliin terveysstrategiaan ja yhteinen terveys -malliin. Lisäksi ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita tuetaan edelleen niiden työturvallisuutta ja -terveyttä koskevien oikeudellisten puitteiden ja politiikkojen yhdenmukaistamiseksi EU:n säännöstön kanssa 19 luvun (sosiaalipolitiikka ja työllisyys) mukaisesti.

Useissa EU:n ohjelmissa, kuten EU4Health-ohjelmassa ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa, EU:n ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden liittyminen on nimenomaisesti sallittu. Tähän mennessä Bosnia ja Hertsegovina, Moldova, Montenegro ja Ukraina ovat liittyneet EU4Health-ohjelmaan. 85 Nämä sopimukset antavat näille maille mahdollisuuden saada EU:n rahoitusta terveydenhuollon alalla. Sopimusten avulla näiden maiden terveydenhuoltojärjestelmät voivat vastata välittömiin tarpeisiin ja edistää pitkän aikavälin elpymistä. Lisäksi kaikki kuusi Länsi-Balkanin kumppania 86 sekä Moldova, Turkki ja Ukraina ovat liittyneet Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaan.

Liittymistä valmistelevan tukivälineen avulla Länsi-Balkanilla on TAIEXin puitteissa järjestetty yli 25 kansanterveyttä koskevaa työpajaa, asiantuntijavierailua ja tutustumiskäyntiä. Niiden aihepiirit ovat liittyneet esimerkiksi tartuntatauteihin, yhteinen terveys -malliin, syöpään ja ihmisille tarkoitettuihin lääkkeisiin. Twinning-ohjelmalla, jota rahoitetaan 3,5 miljoonalla eurolla liittymistä valmistelevan tukivälineen varoista, on tuettu Serbiassa toteutettavia hankkeita, joilla pyritään vahvistamaan tartuntatautien valvontaan ja ihmisistä peräisin olevien aineiden tukemiseen tarkoitettuja instituutioita. Ohjelmalla on tuettu myös Albanian epidemiologisia valmiuksia sekä Montenegron lääkevirastoa.

Lisäksi EU tukee Ukrainaa esimerkiksi 5 miljoonan euron EU4Recovery-aloitteella. Sillä vastataan terveyshaasteisiin, jotka johtuvat Venäjän hyökkäyssodasta ja maan sisällä joukoittain siirtymään joutuneiden henkilöiden suuresta määrästä, sekä sodan vaikutuksiin, kuten psykososiaalisiin kysymyksiin. Erityistoimia ovat lääkinnällisten laitteiden toimittaminen, ensiapukoulutus, lääketieteen oppilaitosten ja ensihoitoalan koulutus, etälääketieteen palvelujen tukeminen sekä mielenterveyteen liittyvät ja psykososiaaliset tukiohjelmat terveydenhuollon ammattilaisille. Myös EU4Resilient Regions -hanke (10 miljoonaa euroa) tarjoaa keskeisiä terveydenhuoltopalveluja ja psykososiaalista tukea sodan koettelemille yhteisöille. Nämä hankkeet tarjoavat kriittisiä lääkinnällisiä laitteita, koulutusta terveydenhuollon ammattilaisille ja tukea mielenterveysohjelmille.

EU on käynnistänyt IOMin ja WHO:n kanssa yhteisen hankkeen, jonka tarkoituksena on parantaa terveydenhuollon saatavuutta ukrainalaisten keskuudessa tilapäistä suojelua koskevan direktiivin 87 mukaisesti. Aloitteen määrärahat ovat 4,5 miljoonaa euroa, ja se on käynnissä lokakuusta 2023 joulukuuhun 2025. Tavoitteena on vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmiä ja parantaa siirtymään joutuneiden ukrainalaisten mahdollisuuksia saada terveydenhuoltoa niissä maissa, joiden terveydenhuoltoa tilanne koettelee eniten, eli Bulgariassa, Latviassa, Liettuassa, Moldovassa, Puolassa, Romaniassa, Slovakiassa, Tšekissä, Unkarissa ja Virossa. Jatkuviin toimiin sisältyvät terveydenhuollon tukihenkilöiden käyttöönotto, tiedotuskampanjat, terveydenhuollon ammattilaisten verkostojen perustaminen sekä terveydenhuoltojärjestelmien selviytymiskyvyn testaaminen maahanmuuton varalta.

Ukrainan tukivälinettä koskevassa suunnitelmassa on varattu 600 miljoonaa euroa investointeja vuoteen 2027 asti terveydenhuollon infrastruktuurin ja palvelujen vahvistamiseen, terveydenhuoltopalvelujen digitalisointiin sekä lääketieteelliseen analysointiin, kirurgiaan ja potilaiden hoitoon tarkoitettujen laitteiden toimittamiseen.

EU:lla on Ukrainassa myös useita terveysalan teknisen avun hankkeita, joiden tavoitteena on 1) parantaa terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä (esimerkiksi luomalla verituotteiden turvallisuusjärjestelmä), 2) tukea Ukrainan lainsäädännön yhdenmukaistamista kansanterveyttä koskevan EU:n lainsäädännön kanssa, 3) kehittää terveysministeriön valmiuksia johtaa, koordinoida ja valvoa terveysalan uudistusten toteuttamista sekä kehittää reagoivia, selviytymiskykyisiä terveydenhuoltojärjestelmiä covid-19-pandemian yhteydessä (WHO:n kanssa), 4) auttaa paikallisviranomaisia ja yhteisöjä toteuttamaan käynnissä oleva terveydenhuoltojärjestelmän rahoitusta koskeva uudistus ja akuuttilääketieteen muutos sekä vastata haasteisiin (myös psykososiaalisiin kysymyksiin), jotka johtuvat maan sisällä siirtymään joutuneiden henkilöiden suuresta määrästä ja Venäjän hyökkäyksen vaikutuksista, 5) lääketieteellisten laitteiden (diagnostiikkalaitteiden) hankinta, 6) tuki lääkinnällisistä hankinnoista vastaavan viraston valmiuksien parantamiseksi ja 7) lääkinnällinen kuntoutus.

EU toimii keskeisessä roolissa myös lääkkeiden toimitusketjujen vahvistamisessa Länsi-Balkanilla ja Ukrainassa osana Länsi-Balkanin kasvusuunnitelmaa ja Ukrainan tukivälinettä 88 sisällyttämällä kriittisiä lääkkeitä teollisiin toimitusketjuihin ja vahvistamalla paikallista tuotantokapasiteettia. Lisäksi EU on käynnistänyt Länsi-Balkanin ja Ukrainan lääketeollisuudesta kattavan tutkimuksen, jossa kartoitetaan lääkevalmistajia ja arvioidaan toimitusketjuja ja resurssien saatavuutta. Tutkimuksessa yksilöidään keskeiset valmistajat ja tuotteet, jotka ovat unionin kriittisten lääkkeiden luettelon mukaisia, ja samalla arvioidaan maiden mahdollisuuksia tuottaa vaikuttavia farmaseuttisia aineita, lääkinnällisiä laitteita ja rokotteita.

Lisäksi Länsi-Balkan, Moldova ja Ukraina ovat allekirjoittaneet yhteisen hankintasopimuksen, jonka nojalla ne voivat osallistua jäsenvaltioiden kanssa tehtäviin yhteishankintoihin. Näin ne voivat parantaa varautumistaan terveyskriiseihin ja varmistaa lääketieteellisten vastatoimien yhdenvertaisen saatavuuden. Maat ovat myös osa unionin pelastuspalvelumekanismia, jonka avulla ne voivat hyötyä terveysuhkiin vastaamiseen tarvittavien hoitomenetelmien ja laitteiden yhteisestä varastoinnista.

EU auttaa myös näitä maita mukautumaan EU:n vaatimuksiin lääkealalla. EMA tukee liittymistä valmistelevan tukivälineen varoilla Länsi-Balkania ja Turkkia niiden sääntelystandardien yhdenmukaistamisessa lääkkeitä koskevien EU:n vaatimusten kanssa. Kahdella yhteensä 856 000 euron arvoisella sopimuksella pyritään parantamaan ymmärrystä EU:n sääntelyjärjestelmästä ja kehittämään alueen kansallisten toimivaltaisten viranomaisten valmiuksia.

Lisäksi EU tekee yhteistyötä ECDC:n kanssa kahden liittymistä valmistelevaa tukivälinettä koskevan sopimuksen kautta myöntämällä kaikille Länsi-Balkanin edunsaajamaille ja Turkille yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Sopimuksissa keskitytään kolmeen pääalueeseen: 1) liittymistä valmistelevan tukivälineen edunsaajamaiden viranomaisten valmistelutoimenpiteet ECDC:n toimintaan ja järjestelmiin osallistumiseksi, 2) yhteinen terveys -toimien edistäminen mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi Länsi-Balkanilla ja 3) laboratoriossa varmennettujen vakavien akuuttien hengitystieinfektioiden valvonnan tehostaminen EU-/ETA-maiden tavoin tarkoitukseen soveltuvien valvontajärjestelmien käyttöönoton tukemiseksi.

6.Rahoitus ja investoinnit globaaliin terveyteen (perusperiaate 19)

Koska kotimaisten resurssien käyttöönotto terveyden edistämiseksi on olennaisen tärkeää, kuten Lusakan toimintaohjelmassa (ks. 2.1 kohta) todetaan, rahoitus on EU:n maailmanlaajuisen terveysstrategian kriittinen pilari, jolla varmistetaan terveysaloitteiden tehokas toteuttaminen maailmanlaajuisesti. EU ottaa varoja käyttöön maailmanlaajuisella, alueellisella ja kansallisella tasolla erityisten terveysohjelmien, tutkimus- ja innovointialoitteiden, kehitysyhteistyön rahoitusvälineiden ja hätäapumekanismien yhdistelmän avulla. Näillä taloudellisilla toimilla edistetään EU:n maailmanlaajuisten terveystavoitteiden yleistä saavuttamista, laajennetaan kumppanuuksia ja tehdään EU:sta merkittävä maailmanlaajuinen toimija terveysalalla. Perinteisten rahoitusvirtojen lisäksi EU hyödyntää yhä enemmän innovatiivisia rahoitusmekanismeja ja yksityisen sektorin osallistumista maailmanlaajuisten terveysinvestointien tehostamiseksi. Lisäksi EU edistää aktiivisesti yhtenäisiä, tehokkaita toimintamalleja sekä pyrkimyksiä vähentää ja välttää terveysalan maailmanlaajuisen rahoituksen päällekkäisyyttä ja hajanaisuutta G7- ja G20-maissa.

6.1.Terveysalan maailmanlaajuinen rahoitus eri ohjelmissa

EU:n rahoitusosuudet kanavoidaan useiden rahoitusvälineiden kautta, jotka koskevat globaaliin terveyteen liittyvien haasteiden eri osa-alueita:

·Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline – Globaali Eurooppa on EU:n ulkopuolisia maita koskevien ulkoisten toimien ensisijainen väline, jolla rahoitetaan terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamista ja yleistä sairausvakuutusturvaa kumppanimaissa.

·EU4Health-ohjelma vahvistaa osaltaan terveydenhuoltojärjestelmiä ja kriisivalmiutta sekä EU:ssa että sen ulkopuolella.

·Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta tuetaan terveysalan tutkimusta ja innovointia.

·Liittymistä valmistelevalla tukivälineellä tuetaan terveyteen liittyviä uudistuksia ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa.

·Teknisen avun ohjelma tarjoaa asiantuntemusta ja valmiuksien kehittämistä terveysalan hallintoa ja poliittisia uudistuksia varten.

·Humanitaarisella avulla rahoitetaan kiireellisiä terveydenhuollon vastatoimia ja terveyspalveluja kriisitilanteissa.

Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline – Globaali Eurooppa

Komissio on sitonut naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa 79,5 miljardin euron kokonaismäärärahoista 5,4 miljardia euroa viralliseen kehitysapuun terveysaloitteiden tukemiseksi vuosina 2021–2027. Rahoitukseen sisältyy toimia, joissa keskitytään erityisesti terveyteen sekä terveyteen liittyviin osatekijöihin laajemmilla aloilla, kuten valtionhallinnossa ja kansalaisyhteiskunnassa, vesihuollossa ja puhtaanapidossa, koulutuksessa, maataloudessa, monialaisissa toimintamalleissa, sosiaalisessa suojelussa, energiassa, liiketoiminnassa ja hätäaputoimissa. Tähän sisältyvät myös 464 miljoonaa euroa, jotka on osoitettu Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussaan (EKKR+).

Terveyteen liittyvä rahoitus jakautuu globaalille (49 %), alueelliselle tai useita maita koskevalle (23 %) ja kansalliselle (28 %) tasolle. Globaalit ja alueelliset toimet hyödyttävät viime kädessä myös kansallisen tason edunsaajia. Globaalin tason toimia toteutetaan ensisijaisesti globaalien terveysaloitteiden kautta ja alueellisen tason toimia alueellisten Team Europe -aloitteiden ja EU:n ja Afrikan välisten sekä EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden välisten kumppanuuksien puitteissa. Maatason toimia on toteutettu 42 maassa, joista 27 sijaitsee Afrikassa (ks. kaavio 1).

Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa terveysalan rahoitussitoumukset keskittyvät pääasiassa seuraaville aloille: tartuntatautien torjunta (21 %), covid-19-viruksen torjunta (20 %), perusterveydenhuolto (12 %), terveyspolitiikka ja -hallinto (11 %) sekä perusterveydenhuollon infrastruktuuri (11 %). Toteutuskumppaneiden pääryhmiä ovat muun muassa maailmanlaajuiset terveysaloitteet (29 %) ja monenväliset/YK:n virastot (20 %). 89

EU4Health-ohjelma

Vuonna 2024 tehty monivuotisen rahoituskehyksen tarkistus sisälsi EU:n talousarvion uudelleenkohdennuksia kehyksen kansallisiin talousarvioihin kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi meneillään olevien julkisen talouden vakauttamistoimien valossa. Siihen sisältyi myös EU4Health-ohjelman miljardin euron uudelleenkohdentaminen. Näin ollen mukautetun talousarvion priorisoinnista ja huolellisesta kohdentamisesta tuli entistäkin tärkeämpää. Toimilla varmistettiin, että jokaisella eurolla pyritään maksimoimaan vaikutus ja tukemaan EU4Health-asetuksen strategisia tavoitteita. Ohjelman kautta on edelleen sitouduttu tukemaan kansainvälisiä terveysaloitteita ja edistämään globaalia terveysstrategiaa. Siihen sisältyvät pandemiavalmiuden maailmanlaajuisten toimien vahvistaminen, maailmanlaajuisen selviytymiskyvyn edistäminen sekä kansainvälisten kumppanien valmiuksien parantaminen terveyskriisien ehkäisemiseksi.

Ohjelmalla tuetaan myös terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamista ja terveyden edistämistä koskevia aloitteita sekä tiiviin yhteistyön ylläpitämistä keskeisten kansainvälisten järjestöjen, pääasiassa WHO:n, kanssa. Lisäksi kumppanuuksilla OECD:n, IOMin, UNEPin ja IARC:n kanssa on ratkaiseva merkitys globaalien terveystoimien edistämisessä.

EU4Health-työohjelmien puitteissa (2022–2024) EU on WHO:lle antamansa tuen lisäksi sitonut 39,84 miljoonaa euroa muille kansainvälisille kumppaneille. Lukuun sisältyy 12,12 miljoonaa euroa OECD:lle, 2,5 miljoonaa euroa IOMille ja 2 miljoonaa euroa Unicefille pääasiassa terveyden edistämiseen ja tautien ehkäisyyn.

Horisontti Eurooppa -puiteohjelma ja EDCTP

Kuten 2.5 kohdassa todetaan, EU on myöntänyt 910 miljoonaa euroa vuosiksi 2021–2031 globaalin terveyden EDCTP3-ohjelmaan, joka on vuonna 2003 käynnistetyn Euroopan maiden ja kehitysmaiden kliinisten kokeiden yhteistyökumppanuuden kolmas versio.

Horisontti Eurooppa -puiteohjelman pääasiallisen työohjelman puitteissa myös 203 monikansallista, usean kumppanin tutkimus- ja innovointihanketta on saanut rahoitusta vuosiksi 2021–2024. EU:n kokonaisrahoitusosuus hankkeisiin, jotka koskevat ympäristön pilaantumisen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisten terveyteen, on lähes miljardi euroa.

Liittymistä valmisteleva tukiväline ja teknisen avun ohjelma (TAIEX)

Myös EU:n liittymistä valmisteleva tukiväline ja teknisen avun ohjelma ovat ratkaisevassa roolissa terveyteen liittyvien uudistusten ja valmiuksien kehittämisen tukemisessa ehdokasmaissa ja mahdollisessa ehdokasmaassa. Liittymistä valmistelevasta tukivälineestä annetaan rahoitustukea, jolla edistetään näiden maiden mukautumista EU:n normeihin. Teknisen avun ohjelmalla taas tarjotaan asiantuntemusta ja koulutusta, joiden avulla maat voivat kehittää terveysalan hallintoon ja politiikan uudistuksiin liittyviä valmiuksiaan. Tarkempia tietoja on 5.10 kohdassa.

Humanitaarisen avun rahoitus

Komissiolla on ratkaiseva rooli humanitaarisista kriiseistä kärsivien väestöryhmien palvelujen saatavuuden helpottamisessa. Varmistamalla elintarvikkeiden, ravitsemuksen, veden, terveydenhuollon, suojan ja muiden peruspalvelujen saatavuuden sekä rahoittamalla toimia, joilla parannetaan muun muassa sosiaalista suojelua, sukupuolten tasa-arvoa ja koulutusta, komissio auttaa torjumaan sairauksien taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä taustatekijöitä erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten osalta yli 80 maassa.

Vuoden 2022 loppupuolelta vuoden 2025 alkupuolelle humanitaarisena apuna maksettiin 5,5 miljardia euroa noudattamalla yhdennettyä toimintamallia, jossa tunnustetaan terveyden monialainen luonne ja puututaan siihen. Tähän summaan sisältyy 745 miljoonaa euroa, jotka on osoitettu erityisesti terveydenhuollon järjestämiseen samana ajanjaksona sekä hätäaputoimiin esimerkiksi ReliefEU-välineellä, jonka kautta tarjotaan hätärahoitusta ja operatiivisia valmiuksia (muun muassa kuljetus, varastot ja asiantuntemus). Lisäksi 1,9 miljardia euroa on osoittu unionin pelastuspalvelumekanismiin, rescEU:hun sekä Euroopan pelastuspalvelureserviin vuosiksi 2021–2027.

6.2.Innovatiiviset rahoitusmekanismit ja yksityisen sektorin osallistuminen

EKKR+ on Global Gateway -strategian täytäntöönpanon tärkein rahoitusväline. Se tarjoaa useita riskinjakovälineitä, joiden rahoituskapasiteetti on enimmillään 40 miljardia euroa ja joilla voidaan saada jopa 135 miljardia euroa lisärahoitusta. Nämä kehitysrahoituslaitosten kautta annettavat takuut kattavat kaikki riskit, myös kaupalliset, poliittiset ja valuuttojen devalvaatioon liittyvät riskit.

Terveydenhuollon alalla merkittävin innovatiivinen rahoitusmekanismi on HDX 90 . Mekanismia tukee EKKR+, ja sen toteuttaa EIP yhteistyössä Gates-säätiön kanssa. HDX:llä pyritään vahvistamaan terveydenhuoltojärjestelmiä ja parantamaan terveysteknologian saatavuutta poistamalla riski investoinneista sellaisiin hankkeisiin, joilla edistetään yleisen sairausvakuutusturvan kattavuutta. Aloitteella laitetaan liikkeelle enimmillään 750 miljoonan euron investoinnit terveydenhuoltoalalle 91 yrityslainoilla, riskipääomalainoilla ja volyymitakuilla. Gates-säätiö tukee näitä investointeja 250 miljoonan euron vastaavilla avustuksilla ja teknisellä tuella. Takauksella pyritään puuttumaan markkinoiden esteisiin ja houkuttelemaan investointeja yksityiseltä sektorilta. HDX:llä pyritään edistämään infrastruktuuriin tehtäviä investointeja ja parantamaan terveydenhuoltojärjestelmien ympäristöä sekä lisäämään terveystuotteiden ja -teknologioiden valmistuskapasiteettia. Tarkoituksena on vahvistaa biofarmaseuttisten toimitusketjujen palveluja ja parantaa niiden turvallisuutta sekä edistää talouskasvua ja tuottavuutta. Lisäksi pyritään laajaan valikoimaan mahdollisia toimia, joita ovat muun muassa rokotteiden ja lääkinnällisten tuotteiden ja laitteiden valmistus, tutkimus ja kehitys ja toimitus sekä laboratorioiden kehittäminen ja laajentaminen.

Lisäksi komissio tekee säännöllistä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa esimerkiksi liike-elämän neuvoa-antavan Global Gateway -ryhmän, kansainvälisten tapahtumien ja EU:n edustustojen kautta. Tarkoituksena on lisätä ymmärrystä rahoitustarpeista ja muista tarpeista, sääntely- ja markkinarajoitteista ja innovatiivisista ratkaisuista tai vain keskustella niiden mahdollisesta yhteensovittamisesta MAV+-tavoitteisiin nähden. Nämä sitoumukset antavat komissiolle markkinatietoutta, jota hyödynnetään afrikkalaisten ja eurooppalaisten kumppaneiden kanssa käytävissä keskusteluissa. Näin varmistetaan tuettujen toimien mahdollisimman suuri vaikutus.

7.Seuranta ja vastuuvelvollisuus (perusperiaate 20)

Mitattaessa EU:n globaalin terveysstrategian edistymistä keskeisessä asemassa ovat läpinäkyvyys ja vastuuvelvollisuus. Näiden periaatteiden kunnioittaminen varmistaa sitoumusten noudattamisen ja merkityksellisen vaikutuksen saavuttamisen. EU pyrkii jäsennellyn seurannan ja sitoutumisen avulla seuraamaan kehitystä, edistämään yhteistyötä ja vahvistamaan globaaleja terveystoimia. Tässä kohdassa esitellään keskeiset aloitteet, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan.

7.1. Seurantakehys

EU:n globaalin terveysstrategian julkaisemisen myötä komissio sitoutui arvioimaan sen edistymistä ja varmistamaan EU:n globaalien terveystoimien vastuuvelvollisuuden seurannan ja arvioinnin avulla. Tämän saavuttamiseksi strategiassa hahmoteltiin seurantakehyksen kehittäminen, jotta voidaan seurata edistymistä vuodesta 2020 eteenpäin.

Tämä EU4Health-ohjelmasta rahoitettu hanke 92 käynnistettiin kesäkuussa 2024. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida globaalin terveysstrategian täytäntöönpanon edistymistä ja tuloksia, kattaa kaikki perusperiaatteet ja mahdollistaa edistymisen aktiivinen seuranta valittujen indikaattoreiden avulla. 93

Seurantakehyksen suunnitteluun sisältyvät seuraavat vaiheet: määritetään seurannan kohde, indikaattorit ja asianmukaiset vertailukohdat, arvioidaan olemassa olevat tiedot ja tietojärjestelyt sekä yksilöidään tietolähteet ja kehitetään asianmukaiset välineet, jotta voidaan tehdä hakuja ja koota lähteitä lisäanalyysiä varten. Hankkeen tuloksena saadaan pilottityökalu, jolla esitellään valittuja indikaattoreita ja tietoaineistoa, jotta edistyminen strategian tavoitteiden saavuttamisessa voidaan esittää selkeästi ja visuaalisesti.

7.2. Vuoropuhelu sidosryhmien kanssa

Sitoutuminen vankan seuranta- ja vastuuvelvollisuusmekanismin käyttöönottoon edellyttää myös jatkuvaa vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa.

EU:n globaalin terveysstrategian tehokas täytäntöönpano perustuu yhteistyöhön kansalaisyhteiskunnan kanssa sekä kansalaisyhteiskunnan aktiiviseen osallistumiseen. Useita sidosryhmiä käsittävällä toimintamallilla varmistetaan, että strategian täytäntöönpanossa huomioidaan erilaiset näkökulmat.

Yhteistyön helpottamiseksi järjestetään vuosittain globaalin terveyspolitiikan foorumi korkean tason tapahtumana, jossa sidosryhmät kokoontuvat keskustelemaan kiireellisistä globaalia terveyttä koskevista kysymyksistä, pohtimaan poliittisia ratkaisuja ja edistämään kumppanuuksia. Globaalin terveyspolitiikan foorumi on keskeinen osa EU:n sitoutumista läpinäkyvyyteen ja vastuuvelvollisuuteen. Se toimii myös alustana jäsennellylle vuoropuhelulle sidosryhmien kanssa, kun keskustellaan EU:n globaalin terveysstrategian täytäntöönpanosta. Globaalin terveyspolitiikan foorumi järjestettiin viimeksi 15. toukokuuta 2025.

Foorumin lisäksi kansalaisjärjestöjen kanssa tehdään säännöllistä yhteistyötä. Esimerkiksi vuonna 2024 järjestettiin kaksi syväluotaavaa kokousta terveydenhuollon alan alueellisista Team Europe -aloitteista ja globaalia terveyttä koskevien tarpeiden rahoittamisesta seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa.

Lisäksi komission yksiköt ja EUH ovat säännöllisesti yhteydessä EU:n jäsenvaltioihin globaalista terveysstrategiasta ja strategian täytäntöönpanoa edistävistä asioista. Yhteydenpitoon käytetään eri kanavia, kuten neuvostoa, Team Europe -terveysaloitteita, globaalia terveyttä kehitysyhteistyössä käsittelevää epävirallista asiantuntijaryhmää sekä globaaliin terveyteen kohdistuvia vaikutuksia koskevaa yhteistä toimintaa. Strategiasta on keskusteltu myös Euroopan parlamentin kehitysvaliokunnassa (DEVE).

8.Tulevat toimet

Komissio on edelleen vakaasti sitoutunut EU:n globaalin terveysstrategian täytäntöönpanoon ja sen tavoitteiden saavuttamiseen. Komission yksiköt ja EUH vahvistavat jatkossakin kumppanuuksia, ottavat käyttöön resursseja sekä tehostavat koordinointia ja yhteistyötä EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden ja kansainvälisten kumppanien välillä maa-, alue- ja monenvälisellä tasolla. Tältä osin EU vahvistaa vankkumatonta tukeaan WHO:lle, joka on monenvälisen terveydenhuoltojärjestelmän korvaamaton kulmakivi. EU on yhdessä jäsenvaltioidensa kanssa edelleen WHO:n suurin rahoittaja. Se pyrkii jatkossakin varmistamaan WHO:n selviytymiskyvyn ja tehokkuuden globaalia terveyttä koskeviin haasteisiin vastaamisessa. Lisäksi EU pyrkii edelleen raportoimaan avoimesti edistymisestään strategian täytäntöönpanon väliarvioinnilla ja loppuarvioinnilla. Globaalin terveysstrategian täytäntöönpanon edistämiseksi on käynnissä useita aloitteita.

Vuosina 2024–2029 komissio laajentaa Global Gateway ‐strategiaa (terveys yhtenä kumppanuuden viidestä keskeisestä osa-alueesta). Global Gateway -strategian kehittämisen tavoitteena oli mobilisoida jopa 300 miljardia euroa julkisia ja yksityisiä investointeja vuoteen 2027 mennessä avustusten, muiden kuin markkinaehtoisten lainojen ja investointien riskin poistavien takausten yhdistelmällä. Global Gateway -strategiaan sisältyy myös laadullinen ulottuvuus, jolla edistetään korkeita sosiaalisia, ympäristöön liittyviä ja taloudellisia standardeja sekä vaalitaan demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia.

Vastauksena viimeaikaisiin kriiseihin EU käynnisti vuonna 2025 kunnianhimoisen varautumisunionistrategiansa, jossa otetaan huomioon Niinistön raportti ja noudatetaan kaikki vaarat, koko hallinnon ja koko yhteiskunnan kattavaa toimintamallia. Strategia sisältää koko terveysturvallisuuden – terveysuhkien ennaltaehkäisystä, valvonnasta ja nopeasta havaitsemisesta raaka-aineiden toimitusketjujen varmuuden parantamiseen. Siviili-sotilasyhteistyön edistäminen on olennainen osa strategiaa, ja kaikki nämä tekijät yhdessä tukevat selviytymiskyvyn ja koordinoinnin kulttuuria.

Komissio esittää uuden strategian, jolla tuetaan kansanterveysuhkien, myös CBRN-uhkien, vastaisia lääketieteellisiä vastatoimia. Tämä on ensimmäinen varautumisunionistrategian tulos. Se vahvistaa osaltaan EU:n johtoasemaa globaalin terveyden alalla ja EU:n sitoutumista yhteistyöhön kumppaneiden kanssa maailmanlaajuisesti nykyisten ja tulevien terveysuhkien torjumiseksi. Lääketieteellisiä vastatoimia koskevan strategian tarkoituksena on tarjota puitteet koordinoiduille toimille EU:n tasolla ja maailmanlaajuisten kumppanien kanssa. Näin voidaan tukea sellaisten lääketieteellisten vastatoimien kehittämistä ja saavutettavuutta, joissa hyödynnetään esimerkiksi yhteishankintoja, varastointia ja innovatiivista rahoitusta globaalin terveysstrategian perusperiaatteiden mukaisesti. Tällaisia toimia ovat muun muassa globaalia terveyttä koskevan tutkimuksen edistäminen sekä keskeisten terveysteknologioiden ja lääkkeiden (myös lääketieteellisten vastatoimien) yhdenvertaisen saavutettavuuden parantaminen. Kaiken kaikkiaan strategialla pyritään vahvistamaan EU:n tason varautumista terveysuhkiin, parantamaan kansalaisten suojelua ja tukemaan lääketieteellisiä vastatoimia koskevaa globaalia yhteistyötä – ja siten edistämään globaalia terveysturvallisuutta.

Komissio laatii unionille terveyskriisejä koskevan ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnitelman, jonka tavoitteena on edistää tehokasta, koordinoitua reagointia rajatylittäviin vakaviin terveysuhkiin EU:n tasolla sekä täydentää kansallisia ehkäisy-, valmius- ja reagointisuunnitelmia. Suunnitelmaa kehitetään yhteistyössä jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien EU:n virastojen kanssa. Suunnitelmaan tulee säännöksiä hallinnointia, kapasiteettia ja voimavaroja koskevista yhteishankkeista, erityisesti asiaankuuluvien sidosryhmien oikea-aikaisesta yhteistyöstä. Lisäksi on tarkoitus keskustella yhteishankkeista, jotka koskevat turvallista tietojenvaihtoa, epidemiologista valvontaa ja seurantaa, varhaisvaroitusjärjestelmää ja riskinarviointia, riski- ja kriisiviestintää, monialaista yhteistyötä, kriittisiä lääketieteellisiä vastatoimia sekä kiireellistä tutkimusta ja innovointia. Suunnitelmaan sisällytetään myös alueiden väliseen varautumiseen liittyviä rajatylittäviä tekijöitä, joilla tuetaan yhdenmukaisia, monialaisia ja rajatylittäviä kansanterveystoimenpiteitä. Unionin suunnitelma laaditaan kansainvälisessä terveyssäännöstössä (2005, muutettuna) esitetyn WHO:n hätätilannekehyksen mukaisesti. Näin ollen se on valtioiden rajat ylittävien vakavien terveysuhkien ehkäisemistä ja niihin varautumista ja reagointia koskevaan hallinnointiin, kapasiteettiin ja voimavaroihin liittyvien kansainvälisten säännösten mukainen. Vaikka unionin suunnitelman ensisijainen kohderyhmä ovat EU-/ETA-maiden kansalliset toimivaltaiset viranomaiset, suunnitelma voi hyödyttää myös EU:n ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokasmaita.

Myös maailmanlaajuisen epävakauden torjuminen on ratkaisevan tärkeää, sillä heikot terveydenhuoltojärjestelmät voivat pahentaa kriisejä maailmanlaajuisesti. Komissio tehostaa humanitaaristen sekä kehitystä ja rauhaa edistävien toimijoiden välistä yhteistyötä yhtenäisten ja täydentävien toimien varmistamiseksi. Epävakaisiin tilanteisiin sovellettavan EU:n yhtenäisen toimintamallin odotetaan vuonna 2025 yhdistävän kiireellisen hätäavun paremmin pitkän aikavälin ratkaisuihin. Lisäksi ECDC:n ja Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskusten odotetaan virallistavan kumppanuutensa vuonna 2025 yhteisymmärryspöytäkirjan allekirjoittamisella.

9.Päätelmä

EU:n yhteiset ponnistelut globaalin terveyden alalla käynnistyivät uudelleen pandemian vuoksi. EU:n globaalin terveysstrategian täytäntöönpanon kaksi ensimmäistä vuotta osoittavat, että strategiaan liittyvät toimet edistyvät yleisesti ottaen hyvin – haasteista huolimatta ja vaikka työtä on luonnollisesti vielä paljon jäljellä.

EU:n toimia strategian täytäntöönpanemiseksi on jatkettava monimutkaisissa geopoliittisissa olosuhteissa ja finanssipoliittisten rajoitteiden paineessa. EU:n globaalin terveysstrategian täytäntöönpano tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden ylläpitää vauhtia ja jatkaa edistymistä yhdessä.

Team Europe- ja terveys kaikissa politiikoissa -lähestymistavat, jotka perustuvat EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden yhteisiin panoksiin eri aloilla, ovat jatkossakin keskeisessä asemassa, jotta EU voi vahvistaa vastuutaan, syventää johtajuuttaan ja edistää kumppanuuksia parhaan saavutettavissa olevan terveyden hyväksi. Tämä kertomus on tulos useiden yksiköiden yhteisestä työstä, mikä kuvastaa EU:n sitoutumista globaalia terveyttä koskevaan yhtenäiseen ja monialaiseen toimintamalliin.

Komissio ja korkea edustaja / varapuheenjohtaja jatkavat entiseen tapaan yhteistyötä kaikkien sidosryhmien kanssa EU:n globaalin terveysstrategian täytäntöönpanossa. Yhdessä voimme vaikuttaa pysyvästi globaaliin terveyteen ja edistää terveempää ja yhdenvertaisempaa maailmaa jokaisen hyväksi.

(1)

Euroopan komissio, EU:n globaali terveysstrategia .

(2)

Euroopan unionin neuvosto, EU:n globaali terveysstrategia: neuvostolta päätelmät .

(3)

Euroopan komissio, EU:n varautumisunionistrategia .

(4)

Euroopan komissio, EU:n kilpailukykykompassi .

(5)

Draghi, M., The Future of European Competitiveness .

(6)

Niinistö, S., Safer together: Strengthening Europe’s civilian and military preparedness and readiness .

(7)

CLIMA, CNCT, EAC, ECHO, ECDC, EEAS, EMA, EMPL, ENEST, ENV, FPI, GROW, HERA, HOME, INTPA, MENA, SG, RTD, SANTE ja TRADE.

(8)

G7, G7 Health Ministers’ Communiqué , 13 kohta, Ancona, 10.–11. lokakuuta 2024.

(9)

Kestävän kehityksen tavoite 3: Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaikenikäisille. Tavoitteella 3.4 pyritään vähentämään tarttumattomista taudeista johtuvaa ennenaikaista kuolleisuutta kolmanneksella vuoteen 2030 mennessä ehkäisyn ja hoidon sekä mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisen avulla.

(10)

G7, G7 Health Ministers’ Communiqué , 38 kohta, Ancona, 10.–11. lokakuuta 2024.

(11)

G20, G20 Declaration of the Health Ministers ja Health Ministerial Declaration on Climate Change , Rio de Janeiro, 2024.

(12)

Euroopan komissio, Healthier together – EU non-communicable diseases initiative .

(13)

JACARDI-hankkeella tuetaan jäsenvaltioita sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen aiheuttaman taakan vähentämisessä. Yhteisellä PreventNCD-toiminnalla taas tuetaan jäsenvaltioita, jotta ne voivat kehittää ja toteuttaa tarttumattomia tauteja ja terveyden taustatekijöitä koskevia politiikkoja.

(14)

Euroopan komissio, Team Europe pledges €6.5 billion at N4G Paris Summit to fight global malnutrition .

(15)

Komissio hyväksyi kesäkuussa 2023 laaja-alaisen mielenterveysstrategiaa koskevan tiedonannon, jossa esitetään 20 lippulaivahanketta. Komissio on varannut siihen 1,23 miljardin euron rahoitusmahdollisuudet EU:n eri tukiohjelmista.

(16)

Maailman terveysjärjestö, Partnering with the European Union (EU) to tackle mental health challenges .

(17)

European Programme for Mental health Exchanges, Networking and Skills .

(18)

Euroopan komissio, EU Best Practice Portal on Public Health .

(19)

Unicef, The European Commission and UNICEF announce a new partnership to improve health outcomes for children .

(20)

Euroopan komissio, Health – European Civil Protection and Humanitarian Aid Operations .

(21)

Mental Health Innovation Network, Building Better Before: Scaling up capacity for mental health and psychosocial support preparedness .

(22)

G7, G7 Health Ministers’ Communiqué , 39 kohta, Ancona, 10.–11. lokakuuta 2024.

(23)

Euroopan komissio, EU:n syöväntorjuntasuunnitelma .

(24)

Euroopan komissio, Review of Europe's Beating Cancer Plan .

(25)

Euroopan komissio, Yhteinen lehdistötiedote EU:n ja Yhdysvaltojen terveysalan erityistyöryhmän perustamisesta .

(26)

Euroopan komissio, Cancer Screening, Diagnosis and Care .

(27)

Euroopan komissio, European Cancer Inequalities Registry .

(28)

Euroopan komissio, European Cancer Information System .

(29)

European Network of Cancer Registries .

(30)

Euroopan komissio, EU and African partners launch flagship initiative to enhance sexual and reproductive health and rights .

(31)

Belgia, Tšekki, Tanska, Saksa, Irlanti, Ranska, Luxemburg, Alankomaat, Suomi ja Ruotsi.

(32)

Itä-Afrikan yhteisö (EAC), Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisön (ECOWAS) alainen Länsi-Afrikan terveysjärjestö (WAHO) ja eteläisen Afrikan kehitysyhteisö (SADC).

(33)

Unitaid, Joint UNFPA-Unitaid venture backed by major EU funding aims to eliminate the leading cause of mothers dying in childbirth in Africa .

(34)

Euroopan unionin neuvosto, The list of Global Gateway flagship projects for 2025 .

(35)

Euroopan komissio, Sexual and reproductive health and rights: EU announces additional €45 million for UNFPA Supplies Partnership .

(36)

YK:n väestöohjelmarahasto, UNFPA Supplies Partnership .

(37)

Euroopan komissio, European Union and Bill & Melinda Gates Foundation partner to expand contraceptive and health access for women in low- and middle-income countries .

(38)

Euroopan komissio, 2nd Zero Pollution Monitoring and Outlook .

(39)

Euroopan ympäristökeskus, Eurooppalainen ilmastoriskien arviointi .

(40)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Ilmastoriskien hallinta ihmisten ja hyvinvoinnin suojelemiseksi. Saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52024DC0091 .

(41)

G20, G20 Health Ministerial Declaration on Climate Change, Health and Equity, and on One Health , Rio de Janeiro, 2024.

(42)

Yhdistyneet kansakunnat, The 2030 agenda for sustainable development .

(43)

Euroopan komissio, Horizon Europe .

(44)

Euroopan komissio (2024), Research perspectives on the health impacts of climate change – Report on the high-level conference .

(45)

G7, G7 Health Ministers’ Communiqué , 5, 12 ja 23 kohta, Ancona, 10.–11. lokakuuta 2024.

(46)

Irlanti, Japani, Luxemburg, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta, vuoden 2021 jälkeen myös Belgia, Kanada ja Saksa.

(47)

Belgia, Tšekki, Saksa, Irlanti, Ranska, Italia, Alankomaat, Portugali, Suomi ja Ruotsi.

(48)

Maailman terveysjärjestö, Partnering with the EU to strengthen health information systems, data governance and interoperability in Europe .

(49)

Euroopan komissio, Reform of the EU pharmaceutical legislation .

(50)

Avustussopimuksen mallin liitteessä 5 todetaan, että humanitaarisen avun operaatioita toteuttaessaan avustuksensaajien on varmistettava, että niissä noudatetaan avustuksen myöntävän viranomaisen vahvistamia lääkintätarvikkeisiin ja lääkinnällisiin laitteisiin sekä elintarvikkeisiin liittyviä laatuvaatimuksia.

(51)

Euroopan komissio, Provisions on medical and food supplies applicable to actions funded under the EU Humanitarian Partnership Certificate 2021–2027 .

(52)

G7, G7 Health Ministers’ Communiqué , 23 kohta, Ancona, 10.–11. lokakuuta 2024, G20, G20 Declaration of the Health Ministers , Rio de Janeiro, 2024.

(53)

Raportissa ”Report on opportunity driven and industry skills and vocational education and training development for the pharmaceutical sector in Rwanda – Strengthening the Africa-EU partnership in the area of vocational education and training and health through the Global Gateway Africa-Europe Investment package” (elokuu 2023) esitetään konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä kaikkea mahdollisuuslähtöistä ammatillista koulutusta koskeva Team Europe -aloite voi tarjota. Raportissa tutkitaan konkreettisia työllistymismahdollisuuksia ja osaamisvaatimuksia Ruandan lääkealalla ja vastaavilla aloilla (elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden jalostus, elektronisten tuotteiden tuotanto, logistiikka ja toimitusketjuteollisuus) sekä annetaan ammatillisen koulutuksen ja harjoittelun järjestelmälle suosituksia, jotta terveydenhuollon työntekijöille ja avustavalle henkilöstölle voidaan tarjota asianmukaista koulutusta ammatillisen kehittymisen varmistamiseksi.

(54)

EDCTP .

(55)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2371, annettu 23 päivänä marraskuuta 2022, rajatylittävistä vakavista terveysuhkista ja päätöksen N:o 1082/2013/EU kumoamisesta. Saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2022/2371/oj/fin .

(56)

Neuvoston asetus (EU) 2022/2372, annettu 24 päivänä lokakuuta 2022, toimenpidekehyksestä kriisin kannalta olennaisten lääketieteellisten vastatoimien tarjonnan varmistamiseksi kansanterveysuhan ilmetessä unionin tasolla. Saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/eli/reg/2022/2372/oj/fin .

(57)

Huhtikuussa 2025.

(58)

Euroopan unionin neuvosto, neuvoston päätöksestä luvan antamisesta aloittaa neuvottelut Norjan kuningaskunnan, Islannin tasavallan ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan kanssa yhdestä tai useammasta sopimuksesta terveyshätätilanteisiin liittyvistä toimenpiteistä lääketieteellisten vastatoimien alalla.

(59)

Euroopan komissio, ehdotus asetukseksi kriittisten lääkkeiden saatavuuden ja toimitusvarmuuden sekä yleisen edun kannalta tärkeiden lääkkeiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantamista koskevista puitteista sekä asetuksen (EU) 2024/795 muuttamisesta .

(60)

Training Programs in Epidemiology and Public Health Interventions Network, Mediterranean and Black Sea Programme for Intervention Epidemiology Training (MediPIET) .

(61)

Belgia, Saksa, Ranska, Italia, Luxemburg, Portugali ja Romania.

(62)

Euroopan komissio, Tanska, Saksa, Espanja, Ranska, Italia, Alankomaat ja Itävalta.

(63)

G7, G7 Health Ministers’ Communiqué , 13 kohta, Ancona, 10.–11. lokakuuta 2024.

(64)

Burundi, Djibouti, Etelä-Sudan, Etiopia, Kenia, Kongon demokraattinen tasavalta, Ruanda, Somalia, Sudan ja Uganda.

(65)

G7, G7 Health Ministers’ Communiqué , 60 ja 61 kohta, Ancona, 10.–11. lokakuuta 2024. G20, G20 Declaration of the Health Ministers , Rio de Janeiro, 2024.

(66)

G20, G20 Declaration of the Health Ministers , Rio de Janeiro, 2024.

(67)

One Health Secure .

(68)

Euroopan komissio, Team Europe and African partners launch four initiatives .

(69)

Euroopan komissio, Belgia, Tanska, Saksa, Espanja, Ranska ja ECDC.

(70)

Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus, Africa CDC – ECDC Partnership .

(71)

Maailman eläintautijärjestö, Protecting wildlife, protecting ourselves. An outlook on the EBO-SURSY Project .

(72)

Maailman eläintautijärjestö, WOAH launches ZOOSURSY, a new disease surveillance project funded by the European Union .

(73)

Esimerkiksi WTO:n tavarakauppaneuvoston ja sitä avustavien toimielinten laatimassa raportissa, joka käsitteli WTO:n reagointia covid-19-pandemiaan ja varautumista tuleviin pandemioihin. Saatavilla osoitteessa https://docs.wto.org/dol2fe/Pages/SS/directdoc.aspx?filename=q:/G/L/1521.pdf&Open=True .

(74)

Maailman kauppajärjestö, Abu Dhabissa annettu ministerien julistus, 2.3.2024 WT/MIN(24)/DEC.

(75)

Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission yhteinen julkilausuma (2017/C 210/01). Saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex%3A42017Y0630(01) .

(76)

Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskeva kolmas EU:n toimintasuunnitelma (GAP III) – Kunnianhimoinen ohjelma sukupuolten tasa-arvon ja naisten vaikutusvallan lisäämiseksi EU:n ulkoisissa toimissa. Saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52020JC0017&qid=1668001772585 .

(77)

Euroopan komissio, Union of equality – Strategy for the rights of persons with disabilities 2021-2030 .

(78)

Euroopan komissio, EU hyväksyy ensimmäisen EU:n ulkoiseen toimintaan liittyvän nuorisotoimintasuunnitelman .

(79)

JA GHI – European Joint Action to Maximise the Impact of the EU Global Health Strategy .

(80)

Työpaketit: 1) koordinointi – Ranskan (työ-, terveys- ja solidaarisuusministeriö) johdolla, 2) viestintä ja tulosten levittäminen – Puolan (kansallinen terveysrahasto) johdolla, 3) arviointi ja vaikutustenarviointi – Saksan (Robert Koch -instituutti) ja Norjan (terveysvirasto) johdolla, 4) kestävyys ja integrointi kansallisiin politiikkoihin – Ranskan (työ-, terveys- ja solidaarisuusministeriö) johdolla, 5) EU:n ja sen jäsenvaltioiden keskeisten toimenpiteiden ja rahoituksen kartoittaminen globaalissa terveydenhuollossa ja siihen liittyvässä jatkuvassa koordinointimekanismissa – Latvian (Pauls Stradiņšin yliopistollinen sairaala) johdolla, 6) EU:n ja sen jäsenvaltioiden välinen tietojen ja tiedustelutietojen jakaminen globaalia terveyttä käsittelevissä yhteyspisteissä – Tšekin (terveysministeriö) ja Alankomaiden (terveys-, hyvinvointi- ja urheiluministeriö) johdolla, 7) EU:n globaalia terveyttä koskeviin toimiin liittyvän ulkoisen viestinnän vahvistaminen – Italian (kansanterveyslaitos) ja Kreikan (Ateenan kansallinen ja kapodistrinen yliopisto) johdolla, 8) EU:n koordinoinnin parantamista koskevia ehdotuksia keräävä foorumi – Saksan (Robert Koch -instituutti), Suomen (sosiaali- ja terveysministeriö) ja Ruotsin (kansanterveysvirasto) johdolla.

(81)

G7, G7 Health Ministers’ Communiqué , 10 kohta, Ancona, 10.–11. lokakuuta 2024.

(82)

G20, G20 Declaration of the Health Ministers ja Health Ministerial Declaration on Climate Change , Rio de Janeiro, 2024.

(83)

Jäsenet ovat Euroopan komissio, Italia, Japani, Kanada (sihteeristö), Meksiko, Ranska, Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat.

(84)

Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 (1999) ja

Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

(85)

Komissio allekirjoitti heinäkuussa 2022 sopimuksen Ukrainan liittämisestä EU4Health-ohjelmaan. Komissio allekirjoitti helmikuussa 2023 sopimuksen Moldovan liittämisestä EU4Health-ohjelmaan. Komissio allekirjoitti tammikuussa 2024 sopimuksen Montenegron liittämisestä EU4Health-ohjelmaan. Komissio allekirjoitti heinäkuussa 2024 sopimuksen Bosnia ja Hertsegovinan liittämisestä EU4Health-ohjelmaan. Sopimuksia on sovellettu takautuvasti 1. tammikuuta 2022 alkaen (Moldova), 1. tammikuuta 2023 alkaen (Montenegro) ja 1. tammikuuta 2024 alkaen (Bosnia ja Hertsegovina).

(86)

Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Serbia.

(87)

Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi. Saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/eli/dir/2001/55/oj/fin .

(88)

Euroopan komissio, Poliittiset suuntaviivat 2024–2029 .

(89)

Analyysissä käytetyt DAC-koodit: 12110, 12181, 12182, 12191, 12196, 12220, 12230, 12250, 12261, 12262, 12263, 12264, 12281, 12310, 12320, 12330, 12340, 12350, 12382, 13010, 13020, 13030, 13040, 13081, 13096, 32168 ja 72011.

(90)

Euroopan komissio, Accelerating Human Development .

(91)

Euroopan komissio, Global Gateway: EU steps up support for global health and equitable access to health products and local manufacturing .

(92)

Hanke on osa puitesopimusta SANTE/2021/OP/0002, jonka määrärahat ovat 616 120 euroa.

(93)

Tutkimuksen ovat laatineet Technopolis, Ecorys, EUPHA ja Empirica.

Toimet	Tukena	Tilanne
GLOBAALI TASO
1. Perustetaan EU:n jäsenvaltioiden kanssa koordinointijärjestelmä varmistamaan EU:n kuuluva ääni ja johtava asema maailmanlaajuisissa terveyskysymyksissä Team Europe -lähestymistavan mukaisesti.	EU4Health	Käynnissä
2. Laajennetaan nykyistä eurooppalaista mikrobilääkeresistenssin seurantaverkostoa kaikki taudinaiheuttajat käsittäväksi yhdennetyksi seurantamekanismiksi. Tuetaan EU4Health-ohjelmasta.	EU4Health	Soveltamisala on mukautettu mikrobilääkeresistenssiä ja terveydenhuollon tartuntoja koskevan yhdennetyn yhteisen terveysvalvonnan edistämiseen mikrobilääkeresistenssiä ja terveydenhuoltoon liittyviä infektioita koskevan yhteisen toiminnan avulla 1
3. Hyödynnetään terveysdatan tarjoamia mahdollisuuksia maailmanlaajuisesti	EU4Health	Käynnissä
4. Edistetään molempia osapuolia hyödyttäviä liikkuvuusjärjestelyjä kumppaneiden kanssa muun muassa tukemalla kumppanimaita terveydenhuollon henkilöstön koulutuksessa, rekrytoinnissa, työn aloittamisessa ja palveluksessa pitämisessä sekä heidän ammatillisen kehityksensä varmistamisessa asianmukaisilla koulutusohjelmilla ja avustavan henkilöstön ammatillisilla koulutusohjelmilla	NDICI – Globaali Eurooppa, EU4Health	Käynnissä
5. EU:n globaalin terveysstrategian täytäntöönpanon seuranta ja arviointi julkaisemalla kertomus lähtökohtaisesti joka toinen vuosi, tukemalla jatkuvaa vuoropuhelua ja osallistamalla keskeisiä sidosryhmiä.	EU4Health	Käynnissä
6. Tuetaan Yhdistyneiden kansakuntien väestöohjelmarahaston (UNFPA) Supplies Partnership -kumppanuutta, joka koskee lisääntymisterveyteen liittyviä hyödykkeitä. Tällä autetaan perhesuunnittelutarpeiden tyydyttämisessä ja ennalta ehkäistävissä olevan äitiyskuolleisuuden vähentämisessä	NDICI – Globaali Eurooppa	Käynnissä
7. Tuetaan aidsin, tuberkuloosin ja malarian torjunnan maailmanlaajuista rahastoa ja terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamista	NDICI – Globaali Eurooppa	Käynnissä
8. Tuetaan WHO:n hallinnoimaa yleistä sairausvakuutusturvaa koskevaa kumppanuusohjelmaa yleisen sairausvakuutusturvan parantamiseksi ja terveydenhuoltojärjestelmien vahvistamiseksi kumppanimaissa	NDICI – Globaali Eurooppa, hätätilanteen tukiväline	Käynnissä
9. Tuetaan Kansainvälistä rokoteallianssia Gavia lastentautien vastaisen rokotuskattavuuden lisäämisessä ja entistä enemmän aikuisten terveyden parantamisessa (esimerkiksi tarjoamalla ihmisen papilloomavirus -rokotetta)	NDICI – Globaali Eurooppa	Käynnissä
10. Tuetaan pandemiarahastoa	NDICI – Globaali Eurooppa	Käynnissä
11. Tuetaan covid-19-rokotteiden käyttöä tietyissä maissa, joissa rokotekattavuus on kaikkein alhaisin	NDICI – Globaali Eurooppa, hätätilanteen tukiväline	Käynnissä
12. Tuetaan rokotteiden tutkimusta ja kehittämistä uusia tartuntatauteja vastaan muun muassa epidemioiden torjuntaa edistävän kansainvälisen yhteenliittymän (CEPI) kautta	Horisontti Eurooppa	Käynnissä
ALUEELLINEN TASO
13. Rokotteiden, lääkkeiden ja terveysteknologian paikallista valmistusta ja saatavuutta Afrikassa parantava Team Europe -aloite, jolla vahvistetaan lääkejärjestelmiä ja yhdessä terveysteollisuuden kanssa alueellista valmistuskapasiteettia	NDICI – Globaali Eurooppa ja muut välineet	Aloitettu ja käynnissä
14. Team Europe -aloite seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien parantamiseksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, erityisesti nuorten tyttöjen ja naisten keskuudessa	NDICI – Globaali Eurooppa	Aloitettu ja käynnissä
15. Kestävää terveysturvallisuutta koskeva Team Europe -aloite, jossa yhteinen terveys -lähestymistavalla vahvistetaan Afrikan järjestelmiä ja valmiuksia, jotka koskevat tartuntatautiuhkien ja mikrobilääkeresistenssin kestävää ja riskitietoista ehkäisemistä, niihin varautumista ja niiden torjuntaa	NDICI – Globaali Eurooppa	Aloitettu ja käynnissä
16. Afrikan kansanterveyden valmiuksia koskeva Team Europe -aloite, jossa tuetaan Afrikassa toimivia kansallisia ja alueellisia kansanterveyslaitoksia sekä annetaan tukea Afrikan unionin ja EU:n kansanterveyslaitosten välisten kumppanuuksien välityksellä	NDICI – Globaali Eurooppa	Aloitettu ja käynnissä
17. Sähköisiä terveyspalveluja koskeva Team Europe -aloite, jossa pyritään vahvistamaan terveysjärjestelmiä ja yleistä sairausvakuutusturvaa ja tukemaan vahvoja ja sähköiset palvelut mahdollistavia terveysjärjestelmiä Afrikassa	NDICI – Globaali Eurooppa	Aloitettu ja käynnissä
18. Tuetaan globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyritystä Team Europe -lähestymistavan ja Team African avulla tavoitteena löytää uusia ratkaisuja tartuntatautitaakan keventämiseksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Siinä käsitellään myös mikrobilääkeresistenssin kasvavaa uhkaa ja ilmastokriisiin liittyvien tartuntatautien asettamia haasteita	Horisontti Eurooppa	Käynnissä
19. Rokote-, lääke- ja terveysteknologiatuotantoa sekä terveysjärjestelmien vahvistamista koskeva EU:n, Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kumppanuus	NDICI – Globaali Eurooppa	Käynnissä
KAHDENVÄLINEN TASO
20.Terveysjärjestelmien tukeminen ja vahvistaminen kumppanimaissa olennaisen hoidon yhdenvertaisen saatavuuden parantamiseksi.	NDICI – Globaali Eurooppa	Käynnissä