EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 2.7.2025

COM(2025) 363 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

EU:n kvanttistrategia: Kvanttistrategia muuttuvassa maailmassa

EU:n kvanttistrategia muuttuvassa maailmassa

1.1Johdanto

Eurooppa on kvanttimaanosa. 1 Eurooppa on aina ollut kvanttitieteen kotipaikka, josta on lähtöisin alan ikonisia edelläkävijöitä, kuten Max Planck, Albert Einstein, Niels Bohr ja Erwin Schrödinger, sekä nykyajan uranuurtajia ja nobelisteja, kuten Theodor Hänsch, Albert Fert, Serge Haroche, Anton Zeilinger, Alain Aspect ja Anne L’Huillier.

Kvanttitieteen edistyminen on yksi teknologian historian suurimmista mullistuksista. Draghin raportissa 2 kvanttiteknologiaan viitataan tietotekniikan seuraavana uraauurtavana innovaationa, joka voi avata uusia mahdollisuuksia EU:n teollisuuden kilpailukyvylle ja teknologiselle itsenäisyydelle.

Olemme juuri nyt käännekohdassa, sillä kvanttiteknologioiden hyödyntämiseen liittyvä maailmanlaajuinen kilpailu kiihtyy ja teknologiat ovat siirtymässä laboratorioista tosielämän sovelluksiin. Kvanttiteknologioita hyödynnetään monenlaisissa sovelluksissa terveydenhuollossa käytettävistä magneettiresonanssikuvausskannereista (MRI) ja energia-alan aineellisista eduista aina geofysiikassa ja navigoinnissa käytettäviin gravimetriantureihin, suojattuun viestintään ja kvanttilaskennan käyttöön monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa logistiikassa ja rahoitusalalla. Nämä läpimurrot alkavat uudistaa keskeisiä teollisuudenaloja ja yhteiskuntien infrastruktuuria. 

Kvanttiteknologioilla on myös kaksikäyttöpotentiaalia 3 , minkä vuoksi niitä voidaan hyödyntää sekä puolustukseen että kansalliseen turvallisuuteen liittyvissä sovelluksissa. Tämän vuoksi niiden kehittäminen on myös suurten julkisten ja yksityisten toimijoiden strategisten etujen mukaista. 

Tätä taustaa vasten EU on määritellyt kvanttiteknologian kriittiseksi teknologiaksi 4 taloudellisen turvallisuuden strategiassa 5 ja valkoisessa kirjassa Euroopan puolustusvalmiudesta vuoteen 2030 mennessä 6 .

Ensimmäiset laajamittaiset teollistamispyrkimykset ovat nyt käynnissä eri puolilla maailmaa, erityisesti Yhdysvalloissa, jossa niitä edistävät huipputeknologiayritysten valtavat yksityiset investoinnit, ja Kiinassa, jossa ne perustuvat suurelta osin julkiseen rahoitukseen.

Myös Eurooppa on saavuttanut huomattavaa edistystä kvanttitieteellisessä huippuosaamisessa: Euroopassa on maailman laajin kvanttialan osaamisen keskittymä, ja täällä julkaistaan maailmanlaajuisesti eniten alan tieteellisiä julkaisuja. EU:ssa on myös yksi suurimmista kvanttialan startup-ekosysteemeistä 7 . Arviolta kolmasosa maailman kaikista kvanttialan yrityksistä on sijoittautunut EU:hun 8 , ja EU:n toimittajat toimittavat lähes puolet kvanttitietokoneissa käytettävistä laitteisto- ja ohjelmistokomponenteista 9 .

Eurooppa on tällä hetkellä kuitenkin jäljessä, kun on kyse innovointivalmiuksien ja tulevaisuuden potentiaalin muuntamisesta todellisiksi markkinamahdollisuuksiksi. Tämän seurauksena se sijoittuu tällä hetkellä maailmanlaajuisesti vasta kolmanneksi kvanttilaskentaan, -tunnistukseen ja -viestintään liittyvien patenttihakemusten määrässä. 10  

Lisäksi Euroopan toimet ovat edelleen hajallaan eri jäsenvaltioissa sekä kansallisissa ja alueellisissa rahoituselimissä. Viiden viime vuoden aikana EU ja sen jäsenvaltiot ovat investoineet kvanttiteknologioihin yli 11 miljardia euroa. Useat jäsenvaltiot ovat laatineet omia kansallisia strategioitaan ja etenemissuunnitelmiaan, mutta riittämätön koordinointi on johtanut toimien päällekkäisyyteen, resurssien tehottomaan käyttöön ja kasvavaan kilpailuun osaajista. Tämä uhkaa heikentää EU:n kykyä saavuttaa kriittinen massa ja mittakaava, mikä jumiuttaa kaupallistamisputkea ja viime kädessä rajoittaa maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen eurooppalaisen teollisuuskapasiteetin ja yhtenäisten eurooppalaisten kvanttimarkkinoiden kehittymistä.

On myös syytä huomata, että vaikka Eurooppa on johtavassa asemassa kvanttialan alkuvaiheen yrittäjyydessä, sen kehittyvältä ekosysteemiltä puuttuvat tällä hetkellä kestävä taloudellinen tuki ja riittävät markkinanäkymät. Euroopan suurten teollisten toimijoiden joukossa ei myöskään ole riittävästi kvanttiteknologian varhaisia omaksujia, minkä vuoksi kehittyvillä startup-ekosysteemeillä ei ole riittäviä markkinanäkymiä.

Tämä aloite perustuu kilpailukykykompassiin 11 , jossa kvanttiala määritellään yhdeksi keskeisistä teknologia-aloista, joilla on merkitystä tulevaisuuden taloudessa 12 . Aloitteessa esitetään kvanttialan sidosryhmien näkemyksiä 13 hyvin vastaava, kattava strategia, jolla pyritään varmistamaan Euroopalle johtava asema maailmanlaajuisessa kvanttikilpailussa. Strategialla tuetaan tämän kaksikäyttöpotentiaaliteknologian kehittämistä EU:ssa ja autetaan siten myös panemaan täytäntöön varautumisunionistrategian 14 , Niinistön raportin 15 , Euroopan puolustuksen tulevaisuutta koskevan valkoisen kirjan 16 , sisäisen turvallisuuden strategian (ProtectEU) 17 ja Euroopan unionin kansainvälisen digitaalistrategian 18 suosituksia.

1.2EU:n kvanttistrategia: visio ja strateginen täytäntöönpanokehys 

Euroopalla on erittäin hyvät valmiudet johtaa käynnissä olevaa kvanttivallankumousta. Visiona on tehdä Euroopasta kvanttiteollisuuden voimatekijä ja kvanttiteknologioiden maailmanmarkkinoiden johtaja hyödyntäen jatkuvaa tieteellistä johtoasemaa.

Strategisessa visiossa hyödynnetään EU:n olemassa olevia vahvuuksia, joita ovat maailmanluokan tutkimus, tieteellinen huippuosaaminen, elinvoimainen startup-yritysperusta ja vahva julkinen investointirakenne. Nämä keskeiset pilarit ovat olennaisen tärkeitä pyrittäessä vähentämään hajanaisuutta, nopeuttamaan teollista käyttöönottoa ja varmistamaan strateginen riippumattomuus kvanttiteknologioiden alalla.

Tämän vision saavuttamiseksi strategiassa keskitytään viiteen toisiinsa liittyvään toiminta-alaan:

·1. toiminta-ala – Tutkimus ja innovointi: Huippuosaamisen vahvistaminen kaikkialla Euroopassa johtoaseman saavuttamiseksi kvanttitieteessä ja teollisuuden muutoksessa.

·2. toiminta-ala – Kvantti-infrastruktuurit: Kestävien, skaalautuvien ja koordinoitujen infrastruktuurikeskusten kehittäminen tuotannon, suunnittelun ja sovellusten kehittämisen tukemiseksi.

·3. toiminta-ala – EU:n kvanttiekosysteemin vahvistaminen: Toimitusketjujen turvaaminen ja kvanttiteknologioiden teollistaminen investoimalla startup- ja scale-up-yrityksiin.

·4. toiminta-ala – Avaruudessa käytettävät kvanttiteknologiat ja kvanttiteknologiat, joilla on kaksikäyttöpotentiaalia (turvallisuus ja puolustus): Turvallisten, itsenäisten kvanttivalmiuksien sisällyttäminen Euroopan avaruus-, turvallisuus- ja puolustusstrategioihin.

·5. toiminta-ala – Kvanttialan osaaminen: Monipuolisen maailmanluokan työvoiman kehittäminen koordinoitujen, ketterien koulutusjärjestelmien ja -ohjelmien avulla sekä osaajien liikkuvuuden edistäminen kaikkialla EU:ssa.

Näitä viittä strategista toiminta-alaa tuetaan älykkäällä toteuttamismenetelmällä. Kuten jäljempänä 3.1 jaksossa ”EU:n kvanttistrategian täytäntöönpanon tärkeimmät osatekijät” kuvataan, menetelmä perustuu teknologioiden elinkaareen perustuvaan iteratiiviseen kehityssilmukkaan, jossa kvanttialan tieteellisiä löydöksiä yhdistetään jatkuvasti tosielämän sovelluksiin ja siirretään markkinoille, mikä saa aikaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin talousvaikutuksia. Tämä toteuttamismenetelmä auttaa houkuttelemaan johtavia teollisia ja julkisia käyttäjiä sekä varmistaa markkinoille pääsyn ja EU:n kehittyvän kvanttiekosysteemin kestävyyden.

Kaavio 1: EU:n kvanttistrategian viisi strategista toiminta-alaa

EU täydentää täytäntöönpanon elinkaarta luomalla edistymisen seuraamiseksi ja helpottamiseksi strategisen hallintokehyksen.

Strategia perustuu vuonna 2023 annettuun kvanttiteknologioita koskevaan eurooppalaiseen julistukseen 19 . Tämä oli keskeinen poliittinen askel, jolla jäsenvaltioiden toimet linjattiin yhteisten painopisteiden ja eurooppalaisten arvojen mukaisesti. Strategia perustuu myös kvanttiteknologian koordinointiryhmän 20 koordinoimana perustettujen kaikkien EU:n jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmien havaintoihin 21 .

2EU:n kvanttistrategian strategiset toiminta-alat

2.1Toiminta-ala 1: Euroopan kvanttialan tutkimus ja innovointi

Euroopan kvanttialan tutkimuspohja, jota tuetaan useilla EU:n ja kansallisilla ohjelmilla, on muodostanut vankan tieteellisen perustan. Viiden viime vuoden aikana EU on investoinut kvanttiteknologioihin lähes 2 miljardia euroa, jota täydentää jäsenvaltioiden antama yli 9 miljardin euron julkinen rahoitus. Näillä varoilla on tuettu kvanttialan tutkimusta ja koulutusta, kansallisten kvanttiklustereiden ja kvanttilaskentaa ja klassista laskentaa yhdistelevien supertietokonekeskusten perustamista, kvanttiteknologiateollisuutta sekä kansainvälisiä kumppanuuksia.

Merkittävästä kansallisesta ja EU:n tason rahoituksesta huolimatta Euroopan kvanttialan tutkimus on edelleen hajallaan eri jäsenvaltioissa ja välineissä, mikä aiheuttaa päällekkäisyyttä, puutteita painopistealueilla ja kilpailua niukasta osaamisesta. Jos toimia ei koordinoida eikä niissä keskitytä kunnolla yhteisiin strategisiin painopisteisiin, Eurooppa ei saavuta kvanttialaa koskevia tavoitteitaan.

Siksi komissio ehdottaa erityistä Euroopan kvanttialan tutkimus- ja innovointialoitetta. Sillä pyritään linjaamaan EU:n ja jäsenvaltioiden toimet yhteisesti sovitun tutkimus-, teknologia- ja innovointiohjelman mukaisesti. Siinä yhdistetään toimia yhteisten aiheiden perusteella sekä asetetaan yhteisiä tavoitteita johdonmukaisuuden varmistamiseksi, päällekkäisyyksien välttämiseksi ja kriittisen massan saavuttamiseksi.

Aloite jäsennetään seuraavien keskeisten toimintavaiheiden mukaisesti:

·Tutkimus: Tuetaan perustutkimusta, teknologista kehitystä ja innovointitoimintaa kvanttilaskennan, -viestinnän ja -tunnistuksen aloilla.

·Tutkimuksesta tuotantoon: Investoidaan lisää huipputason kvanttilaskenta-, -viestintä- ja -tunnistusinfrastruktuurien ja kvanttilaitteistojen rakentamiseen, asiaankuuluvien mahdollistavien teknologioiden kehittämiseen sekä viimeisintä kehitystä edustaviin pilottituotantolinjoihin ja suunnitteluvälineisiin, joilla tuetaan teollistamista ja ekosysteemien kehittämistä.

·Soveltaminen ja käyttö:  Tuetaan sovellusten kehittämistä keskeisillä julkisilla ja teollisilla aloilla ja varmistetaan, että kaikilla kvanttialoilla saavutettu tieteellinen edistys siirtyy tosielämän sovelluksiin ja saa aikaan vaikutuksia.

Edellä mainitun lisäksi aloitteeseen sisältyy investointeja osaajien houkuttelemiseen ja osaamisen kehittämiseen. Tällä pyritään varmistamaan, että kvanttialalla on tulevaisuudessa saatavilla hyvin koulutettua työvoimaa.

Euroopan kvanttialan tutkimus- ja innovointialoite toteutetaan tulevassa kvanttisäädöstä koskevassa ehdotuksessa määriteltävän EU:n tason hallintokehyksen kautta. Tällä välin EuroHPC-yhteisyrityksen 22 toimeksiantoa laajennetaan muuttamalla sen perustamisasetusta, jotta se voidaan sovittaa saumattomasti yhteen Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman, avaruus- ja puolustusohjelmien sekä muiden rahoitusvälineiden kanssa.

·Muutetaan EuroHPC-yhteisyritystä koskevaa asetusta siten, että yhteisyrityksen toimeksianto laajennetaan koskemaan kaikkia kvanttiteknologioita, ja siirretään ensimmäisenä toimena Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelman nykyisen pilarin 2 kvanttialan tutkimus- ja innovointitoimet yhteisyrityksen piiriin [vuoden 2025 kolmas neljännes]. ·Esitetään ehdotus kvanttisäädökseksi [2026].

2.2Toiminta-ala 2: Euroopan kvantti-infrastruktuurit

EU investoi tällä hetkellä suuriin kvantti-infrastruktuurialoitteisiin, kuten EuroHPC-yhteisyrityksen kvanttilaskentajärjestelmiin, turvalliseen EuroQCI-kvanttiviestintäinfrastruktuuriin 23 unionin turvallisten yhteyksien ohjelman (IRIS²) 24 puitteissa sekä kehittyneisiin tunnistusalustoihin. EU investoi myös useisiin pilottituotantolinjoihin siruyhteisyrityksen 25 puitteissa kvanttiteknologioiden teollistamisen valmistelemiseksi Euroopassa.

Nämä julkisesti rahoitetut kvantti-infrastruktuurit ovat Euroopan kvanttialan tavoitteiden strateginen edellytys. Ne tarjoavat mahdollisuuden käyttää huipputason kvanttijärjestelmiä ja -alustoja, jotka eivät muutoin olisi monienkaan eurooppalaisten kvanttialan sidosryhmien ja käyttäjien saatavilla korkeiden kehitys- ja käyttökustannusten, teknisen monimutkaisuuden tai tiettyjen palvelujen, kuten suojatun viestinnän, tarpeen vuoksi. Ne toimivat innovaatioiden testialustana ja tarjoavat osaajille harjoitteluympäristön ja teollisuudelle, pk-yrityksille ja tutkijoille tilan, jossa on mahdollista kokeilla uusia kvanttiteknologioita, lisätä ymmärrystä niistä ja ohjata niiden kehitystä. Ne ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan nopeuttaa kvanttiteknologian omaksumista, lisätä teollisuuden kapasiteettia sekä varmistaa, että kvanttiteknologian hyödyt jakautuvat laajalti koko unionissa.

Tulevaisuudessa EU jatkaa ja laajentaa investointejaan julkisiin kvantti-infrastruktuureihin laskennan ja simuloinnin, viestinnän sekä tunnistuksen aloilla, kuten jäljempänä kuvataan.

2.2.1Kvanttilaskenta ja -simulointi

Kvanttilaskenta voi mullistaa kykymme ratkaista monimutkaisia laskennan optimointiongelmia, jotka ovat kaikkein tehokkaimpienkin suurteholaskentajärjestelmien ulottumattomissa. Sillä odotetaan olevan katalyyttisiä vaikutuksia useilla aloilla: esimerkiksi lääke- ja kemianteollisuuden simulaatiot voivat mahdollistaa uusien lääkkeiden ja kemikaalien kehittämisen, energia-alalla kvanttilaskenta voi auttaa löytämään uusia akkumateriaaleja tai korkean lämpötilan suprajohteita ja merkittäviä parannuksia on mahdollista saavuttaa myös esimerkiksi logistiikassa ja rahoitusalalla. Lisäksi kvanttitietokoneet pystyvät ratkaisemaan tällaisia ongelmia paljon energiatehokkaammin kuin klassiset supertietokoneet. Kvanttitietokoneilla ei niinkään korvata suurteholaskentajärjestelmiä, vaan ne täydentävät näitä ja toimivat kiihdyttiminä, jotka parantavat laskentaratkaisun yleistä suorituskykyä ja tuottavat tuloksia paljon aiempaa nopeammin ja energiatehokkaammin. Kvanttilaskentaa käytetään myös yhä enemmän tekoälyn rinnalla ja tukena. Kvanttilaskenta voi esimerkiksi nopeuttaa tekoälymallien kouluttamista, kun taas tekoälyä hyödynnetään kvanttilaskennan virheenkorjauksessa, mikä parantaa järjestelmän yleistä luotettavuutta.

Kvanttilaskennassa ollaan tällä hetkellä ratkaisevassa vaiheessa: pienen mittakaavan kvanttiprosessoreita on jo olemassa, mutta yleisenä haasteena on teknologian laajentaminen täysin toimintakykyisiksi kvanttitietokoneiksi, jotka voisivat lopullisesti osoittaa kvanttilaskennan hyödyt. Tällä hetkellä keskeisenä haasteena on, miten voidaan rakentaa suuremman mittakaavan koneita, jotka toisivat selvän kvanttiedun 26 klassisiin tietokoneisiin verrattuna. Seuraavien 5–10 vuoden aikana kvanttitietokoneiden kyky ratkaista tosielämän ongelmia kasvaa valtavasti. Siksi EU ja sen jäsenvaltiot sekä muut merkittävät toimijat – kuten Australia, Etelä-Korea, Japani, Kanada, Kiina, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat – investoivat voimakkaasti kvanttiteknologioihin tavoitellessaan johtoasemaa kvanttivallankumouksessa. 27 Tällä hetkellä on kehitteillä useita kvanttilaskenta-alustoja, joista jokainen perustuu erilaiseen teknologiseen lähestymistapaan. 28 Taulukossa 1 on lueteltu eri puolilla maailmaa sijaitsevien yritysten kvanttitietokoneet.

Teknologia-alusta	Suprajohtavuus	Ioniloukku	Kylmät atomit	Fotoniikka	Spinkubitit
EU:n koneet	17	6	8	5	3
Yhdistyneen kuningaskunnan koneet	4	6	0	5	2
Yhdysvaltojen koneet	26	7	4	2	0
Kanadan koneet	13	0	0	1	0
Kiinan koneet	2	0	0	0	0
Muiden maiden (ROW) 29 koneet	1	0	0	1	3

Taulukko 1: Kvanttilaskennan ja -simuloinnin toimittajien toimintaympäristö

Euroopassa kehitetään kansallisten ohjelmien ja EU:n kvanttiteknologian lippulaivaohjelman 30 puitteissa kaikkia tärkeimpiä edellä kuvattuja kvanttilaskentateknologioita. Nämä toimet ovat johtaneet toimivien prototyyppien ja ohjelmistovälineistöjen kehittämiseen sekä useiden syväteknologia-alan spin-off-yritysten perustamiseen. Lisäksi useissa EU:n jäsenvaltioissa ollaan jo ottamassa käyttöön EuroHPC-yhteisyrityksen puitteissa ensimmäisiä kvanttilaskentajärjestelmien prototyyppejä (ks. kaavio 2). Tämä varhainen käyttöönotto palvelee kahta keskeistä tarkoitusta: se tukee itsenäisen, riippumattoman ja kilpailukykyisen eurooppalaisen kvanttiteollisuuden syntymistä luomalla varhaiset markkinat laitteistojen ja ohjelmistojen toimittajille sekä mahdollistaa samalla sisämarkkinoiden kehittämisen kasvattamalla käyttötapausten ja käyttäjien määrää ja mittakaavaa.

Eurooppa on myös mahdollistanut onnistuneesti kvanttitietokoneiden hybridisoinnin suurteholaskennan kanssa varhaisessa vaiheessa ja saavuttanut siten EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteen, jonka mukaan Euroopalla olisi oltava ensimmäinen kvanttikiihdytetty tietokone vuoteen 2025 mennessä. 31 Tämä on strateginen virstanpylväs: se tukee eurooppalaista kvanttilaitteistoekosysteemiä, edistää teollisten käyttötapausten syntymistä ja luo perustan kehittyneemmille hybridijärjestelmille. Kaikki tämä edistää pitkän aikavälin tavoitetta saavuttaa kattava kvanttilaskentakapasiteetti vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tämän hybridisaation ansiosta eurooppalaiset tekoälytehtaat 32 voivat käyttää kvanttitietokoneita, mikä edistää tekoälyn maanosa -toimintasuunnitelman 33 tavoitteiden saavuttamista.

Tulevaisuudessa Euroopan kvanttialan tutkimus- ja innovointialoitteella tuetaan edelleen koordinoituja toimia, jotta voidaan nopeuttaa siirtymistä nykyisistä ensimmäisen sukupolven kvanttilaitteista täysin toimintakykyisiin koneisiin. Tavoitteena on, että Eurooppa pystyy hankkimaan seuraavan sukupolven kvanttitietokoneet ensisijaisesti EU:n toimittajilta. Samalla näitä alustoja pyritään laajentamaan asteittain siten, että jokaisessa järjestelmässä on noin sata virhekorjattua kubittia 34 vuoteen 2030 mennessä. Tämä tavoite on linjassa merkityksellisen laskentaedun saavuttamista koskevien teollisuuden etenemissuunnitelmien kanssa. Euroopan tavoitteena on olla vuoteen 2035 mennessä ensimmäinen maanosa, joka saavuttaa tuhansien virhekorjattujen kubittien mittakaavan alustaa kohti. Tätä pidetään välttämättömänä kynnysarvona tosielämän ongelmien ratkaisemiseksi.

Tämän virstanpylvään saavuttaminen olisi käännekohta käytännön kvanttiedun 35 kannalta ja tekisi Euroopasta kvanttilaskennan maailmanlaajuisen johtajan. Se vahvistaisi Euroopan kvanttilaskentayritysten kehitystä ja auttaisi edistämään edelläkävijäkäyttäjäsovellusten kehittämistä ja täytäntöönpanoa vahvistaen samalla unionin teknologista riippumattomuutta.

Kaavio 2: EuroHPC-yhteisyrityksen supertietokoneet, kvanttitietokoneet ja simulaattorit kartalle sijoitettuina

Samalla Eurooppa jatkaa investoimista kvanttisimulaattoreihin 36 , jotka pystyvät jäljittelemään kvanttijärjestelmän käyttäytymistä käyttäen vähemmän monimutkaista laitteistoa. Tällaisten kvanttisimulaattoreiden avulla pystytään jo nyt tekemään läpimurtoja materiaalitieteessä, kvanttikemiassa ja perusfysiikassa. Eurooppa on eturintamassa kehittämässä ja ottamassa käyttöön tällaisia alustoja, joiden odotetaan tuottavan arvokkaita tuloksia jo ennen yleiskäyttöisiä kvanttitietokoneita, koska niiden laitteistovaatimukset ovat alhaisemmat.

Lisäksi on tarkoitus kehittää EU:n kvanttilaskentaa ja -simulointia koskeva etenemissuunnitelma, jossa vahvistetaan selkeät vertailuarvot ja seurantaprosessi erityyppisten kvanttialustojen teknologisen kehityksen ja kypsyyden seuraamiseksi. Etenemissuunnitelman avulla voidaan arvioida säännöllisesti, mitkä alustat ovat edistyneimpiä tai lupaavimpia pitkällä aikavälillä. Tämä näyttöön perustuva lähestymistapa ohjaa EU:n strategisia päätöksiä ja auttaa priorisoimaan kvanttilaskentaan tehtäviä tulevia julkisia investointeja.

·Julkaistaan EU:n kvanttilaskentaa ja -simulointia koskeva etenemissuunnitelma [2026]. ·Laajennetaan EuroHPC-yhteisyritykseen perustuvien kvanttilaskentajärjestelmien määrää ja kapasiteettia [vuodesta 2026 eteenpäin] ja perustetaan kvanttilaskennan seurantakehys [2026].

2.2.2 Kvanttiviestintä

Kvanttiviestintä mahdollistaa ultrasuojatun tiedonsiirron, turvaa kriittiset infrastruktuurit ja suojelee arkaluonteisia tietoja tulevilta kvanttiteknologioihin perustuvilta kyberuhilta 37 . Sen ansiosta voidaan myös luoda kvanttiviestintäverkkoja kvanttilaitteiden, kuten antureiden ja tietokoneiden, yhdistämiseksi niin kutsutuksi kvantti-internetiksi. Kaksikäyttöpotentiaalinsa ansiosta kvanttiviestintä tukee sekä siviilisovelluksia (esimerkiksi finanssitransaktioiden tai julkisten verkkojen turvaaminen) että puolustustarpeita (esimerkiksi suojattu viestintä sotilasoperaatioissa tai kansalliseen turvallisuuteen liittyvissä operaatioissa). EU rakentaa aloitteidensa, kuten eurooppalaisen kvanttiviestintäinfrastruktuurin (EuroQCI) 38 ja kvantti-internetin, avulla täysin riippumatonta, luotettavaa kvanttiviestintäinfrastruktuuria, joka suojelee kriittisiä tietovirtoja, turvaa julkisen viestinnän ja kriittiset infrastruktuurit sekä vahvistaa Euroopan sisäistä turvallisuutta ProtectEU-strategian 39 mukaisesti.

EuroQCI-aloite

EuroQCI-aloitteessa kehitetään suojattu kvanttiviestintäinfrastruktuuri, joka kattaa koko EU:n, myös sen merentakaiset alueet. Se on osa unionin IRIS²-aloitetta, ja se koostuu strategisia kohteita maiden sisällä ja välillä yhdistäviin kuituviestintäverkkoihin perustuvasta maanpäällisestä segmentistä sekä satelliitteihin perustuvasta avaruussegmentistä.

Aloite etenee nopeasti: 26 jäsenvaltiota on parhaillaan ottamassa käyttöön kansallisia maanpäällisiä kvanttiviestintäverkkoja, joita käytetään myös suojatun viestinnän mahdollistavaan kvanttiavaimen jakamiseen (jäljempänä ”QKD”) käytettävän satelliitin (Eagle 1) testaamiseen. Satelliitti on tarkoitus laukaista vuonna 2026, ja se on ensimmäinen eurooppalainen demonstraatio kiertoradalla.

Näitä maanpäällisiä kvanttiviestintäverkkoja käytetään QKD:n toteuttamiseen ja testaamiseen tosielämän ympäristöissä. Pilottihankkeita ovat muun muassa lääketieteellisten tietojen suojattu siirto sairaaloiden välillä, salattu viestintä viranomaislaitosten välillä ja QKD-linkit kriittisessä infrastruktuurissa, kuten sähköverkon valvontakeskuksissa. Hankkeilla pyritään osoittamaan, miten QKD voi turvata keskeiset julkiset palvelut ja kansalliset toiminnot.

EU tukee tätä käyttöönottoa hyödyntämällä kokonaisvaltaisesti eurooppalaista kvanttikomponenttien, -laitteiden ja -järjestelmien 40 toimitusketjua. Käyttöön ollaan ottamassa myös kattavaa QKD:n testaus- ja arviointilaitosta, joka tarjoaa sertifiointia edeltäviä ympäristöjä kvanttiavaimen jakamiseen käytettäviä komponentteja varten ja valmistelee niiden integrointia päästä päähän ulottuviin järjestelmiin ja verkkoarkkitehtuureihin. 41  

Lisäksi toiminta liittyy läheisesti EU:n kyberturvallisuuspolitiikkaan, kuten NIS 2 -direktiiviin, kyberturvallisuusasetuksen tulevaan tarkistamiseen ja ENISAn kvanttiturvallista salausta koskevaan etenemissuunnitelmaan. Tällä pyritään varmistamaan, että kvanttiviestintä‑, ‑tunnistus- ja -laskentainfrastruktuureissa otetaan alusta alkaen käyttöön puolustustason turvallisuustoimenpiteitä, toimitusketjun eheyden tarkastuksia ja valmiuksia reagoida häiriöihin.

Myös muut johtavat alueet investoivat maanpäällisiin ja avaruudessa oleviin kvanttiturvallisiin valmiuksiin. Esimerkiksi Kiina on demonstroinut avaruuden ja maan välistä QKD:tä ja kehittänyt yli 2 000 kilometriä suojattuja maanpäällisiä, kaupunkien välisiä yhteyksiä. 42 Yhdysvallat puolestaan investoi voimakkaasti kvantti-internetin testialustoihin ja kansallisiin laboratoriokumppanuuksiin, mutta se ei ole vielä käynnistänyt koko mantereen laajuista, federoitua suojatun viestinnän ohjelmaa. Eurooppalainen malli, jossa maanpäälliset ja satelliittisegmentit integroidaan IRIS²-aloitteen kautta ja joka perustuu sisäänrakennetun turvallisuuden periaatteisiin ja EU:n valvomiin komponentteihin, asemoi EU:n luotettavien kvanttiverkkojen kehityksen eturintamaan.

Kaudella 2025–2035 EU laajentaa edelleen EuroQCI-aloitetta.

Ensin, vuosina 2025–2030, EU ottaa käyttöön jäsenvaltiot yhdistäviä, rajat ylittäviä maanpäällisiä kvanttiyhteyksiä sekä maa-asemia, jotka yhdistävät EuroQCI:n maanpäälliset segmentit EuroQCI:n satelliitteihin avaruuteen perustuvaa kvanttiavaimen jakamista varten. Vuoteen 2030 mennessä luodaan näin ensimmäinen koko EU:n kattava yhteenliitetty, kokeellinen, maanpäällinen ja avaruudessa sijaitseva suojattu viestintäverkko.

Toiseksi EU helpottaa markkinoille saattamista ja turvallisuussertifiointia. Se tukee edelleen kvanttiviestintäteknologioiden ja -protokollien 43 kehittämistä, kypsyttämistä ja käyttöönottoa sekä niiden säännöllistä integrointia EuroQCI:hin. Lisäksi EuroQCI:n avaruussegmenttiä parannetaan, jotta voidaan tarjota päästä päähän ulottuvia, sekä avaruus- että maanpäällisiin järjestelmiin perustuvia suojattuja QKD-palveluja, jotka integroidaan asteittain IRIS²-avaruuspalvelujen seuraavaan sukupolveen. Yleinen EuroQCI-infrastruktuuri sertifioidaan yhdenmukaistetun EU:n järjestelmän puitteissa luottamuksen ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi.   

Kvantti-internetaloite

Kvantti-internetaloite täydentää EuroQCI:tä valmistelemalla kvanttiverkkojen tulevaa sukupolvea. Sillä luodaan perusta hajautetulle kvanttilaskennalle ja -tunnistukselle sekä ultrasuojatulle datanjakamiselle.

Eurooppa on jo määritellyt täydellisen arkkitehtuurieritelmän kvantti-internetverkolle ja demonstroinut kvanttiverkkoja suurkaupunkien mittakaavassa. 44 Lisäksi on perustettu käyttötapauskehyksiä ja ekosysteemien rakentaminen on alkanut kvantti-internetallianssin (QIA) 45 teknologiafoorumin käynnistymisen myötä. Kyseessä on ensimmäinen kvantti-internetiä käsittelevä maailmanlaajuinen, avoin foorumi. Euroopassa on myös perustettu ensimmäisiä teollisia kvantti-internetiin liittyviä spin-off-yrityksiä ja lanseerattu ensimmäisiä tuotteita, mikä on merkki teknologian varhaisesta siirtymisestä teollisuuteen tällä alalla.

Euroopan kvanttialan tutkimus- ja innovointialoitteella tuetaan kvantti-internetin teknologista kehitystä 46 ja varmistetaan erilaisten taustalla olevien laskenta-alustojen yhteentoimivuus. Vuonna 2026 aloitteella tuetaan eurooppalaista kvantti-internetiä edistävän pilottilaitoksen perustamista. Laitos mahdollistaa keskeisten kvanttiturvallisten komponenttien testaamisen ja varhaiset käyttötapaukset, turvalliset kvanttipilvipalvelut, hajautetun laskennan ja kehittyneet validointiympäristöt ja toimii näin siltana tutkimuksen ja käyttöönoton välillä ennen täyttä toiminnallisuutta. Tavoitteena on ottaa käyttöön täysin toimintavalmis, kvanttiturvallinen viestintäverkko vuoteen 2030 mennessä federoidun kvantti-internetin ensimmäisenä askeleena. Tämä auttaa myös asemoimaan EU:n alan kansainvälisen standardoinnin eturintamaan. Koska kvanttilaskennan kehitys aiheuttaa viestinnän turvallisuuteen liittyviä riskejä 47 , EU ja sen jäsenvaltiot panevat samalla täytäntöön kvanttiturvallista salausta koskevan suosituksen 48 ja ovat juuri julkaisseet samaa aihetta koskevan etenemissuunnitelman 49 .

·Otetaan käyttöön ensimmäinen EU:n kattava yhteenliitetty, kokeellinen maanpäällinen ja avaruudessa sijaitseva suojattu viestintäverkko [vuoteen 2030 mennessä]. ·Julkaistaan kvanttiviestintää koskeva etenemissuunnitelma [2026].  ·Perustetaan pilottilaitos eurooppalaista kvantti-internetiä varten [2026].

2.2.3 Kvanttitunnistus

Kvanttitunnistuksessa hyödynnetään kvanttiominaisuuksia fysikaalisten ominaisuuksien mittaamiseksi ennennäkemättömän herkästi ja tarkasti, ja se ylittää merkittävästi klassisten anturien kyvyt 50 . Sillä on valtava potentiaali monilla eri aloilla terveydenhuollosta, ilmastonmuutoksesta ja pohjavesivarojen seurannasta turvallisuuteen, puolustukseen, avaruusalaan ja navigointiin.

EU:n kvanttiteknologian lippulaivaohjelmalla on ollut johtava rooli kvanttitunnistusteknologioiden edistämisessä perustieteestä aina sovelluslähtöiseen tutkimukseen. Toimivia prototyyppejä testataan jo tosielämän ympäristöissä, mikä on osoitus Euroopan johtavasta asemasta niin antureihin liittyvässä innovoinnissa kuin perustan luomisessa teknologian teolliselle käyttöönotolle ja käyttämiselle sovelluksissa, joilla on kaksikäyttöpotentiaalia.

Kvanttigravimetrit

EU kehittää parhaillaan liikkuvien ja kiinteiden kvanttigravimetrien verkostoa 51 , jonka avulla voidaan havaita jopa useiden kymmenien kilometrien syvyydessä olevia maanalaisia kohteita, kuten vesivarastoja, kaasuesiintymiä, mineraalivaroja, magmakammioita tai hautautunutta infrastruktuuria. Nämä gravimetrit ovat erityisen arvokkaita ajan mittaan tapahtuvien maanalaisten muutosten seurannassa, jolla tuetaan sovelluksia, jotka liittyvät geotieteeseen ja geofysiikkaan (kuten pinnanalainen kartoitus ja ennakkovaroitukset maanjäristyksistä), ilmastotieteeseen (kuten jäätiköiden sulamisen ja pohjaveden ehtymisen seuranta), luonnonuhkien ehkäisemiseen ja maa- ja vesirakentamiseen, sekä puolustuksen ja pelastuspalvelujen strategisia sovelluksia, kuten ihmisen tekemien maanalaisten rakennelmien havaitsemista ja kriittisen infrastruktuurin valvontaa.

Euroopassa otetaan kvanttiteknologian lippulaivaohjelman puitteissa seuraavien 3–5 vuoden kuluessa käyttöön maassa sijaitsevien gravimetrien verkosto, jota täydennetään stratosfääriasemiin sijoitetuilla gravimetreillä. Samalla EU suunnittelee ensimmäisen kvanttiteknologiaa hyödyntävään avaruusgravimetriaan liittyvän Pathfinder-lennon 52 laukaisemista vuoden 2030 jälkeen. Lisäksi tutkitaan kvanttigravimetrian sisällyttämistä IRIS2-jatkotoimiin. Nämä toimet voivat tasoittaa tietä maapallon havainnointiin tarkoitetulle täysimittaiselle maassa, ilmassa ja avaruudessa sijaitsevien gravimetrien verkostolle, joka tukisi sekä tieteellistä tutkimusta että strategisia sovelluksia, myös sellaisia sovelluksia, joilla on kaksikäyttöpotentiaalia.

Kvanttiteknologiaa hyödyntävä magneettiresonanssikuvaus (Q-MRI)

Lääketieteellisen diagnostiikan alalla EU:ssa tehty tutkimus on tasoittanut tietä kvanttiteknologioita hyödyntävälle kuvantamiselle, jossa käytetään kvanttiantureita magneettisten signaalien mittaamiseen molekyylitasolla. Nämä järjestelmät tarjoavat valtavia mahdollisuuksia täsmälääketieteelle ja yksilöllistetylle terveydenhuollolle, koska niiden avulla voidaan nopeuttaa syöpien ja hermostoa rappeuttavien sairauksien havaitsemista sekä nykyaikaistaa Euroopan diagnostiikkainfrastruktuuria.

Vuonna 2025 EU tukee kvanttiteknologian lippulaivaohjelman puitteissa eurooppalaisen Q‑MRI-pilotti-infrastruktuurin 53 perustamista useisiin jäsenvaltioihin. Infrastruktuuri mahdollistaa kvanttiteknologiaa hyödyntävien MRI-järjestelmien 54 kliinisen validoinnin, ja se on akkreditoitujen tutkimuskeskusten, sairaaloiden ja teollisuutta edustavien kumppaneiden avoimesti käytettävissä hyväksyttyjen kvanttikuvantamisprototyyppien testaamiseen. Kun infrastruktuuriin integroidaan tekoälyyn perustuvia analyysivälineitä, sillä voidaan parantaa diagnostiikan tarkkuutta, tukea aikaisempaa puuttumista ja auttaa alentamaan terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Ajan mittaan verkostoa laajennetaan asteittain useampiin jäsenvaltioihin.

Euroopan kvanttialan tutkimus- ja innovointialoitteessa jatketaan myös Q-MRI-antureiden tutkimuksen ja kehittämisen rahoittamista sekä niiden integrointia kansanterveysalan tutkimusinfrastruktuureihin, millä pohjustetaan niiden laajempaa teollistamista.

Edellä mainitun lisäksi EU tukee jatkossakin uusia, herkempiä kuvantamisvarjoaineita koskevaa tutkimusta, joka tuo uusia diagnosointivalmiuksia esimerkiksi neurologiaan (kuten Alzheimerin taudin varhaisvaiheen häiriöt aivojen yhteyksissä) ja onkologiaan (kuten syövän havaitseminen aineenvaihdunnallisen kuvantamisen avulla).

Parantaakseen edelleen strategista asemaansa ja edistääkseen suunnittelua kvanttitunnistusteknologioiden ja -metrologian sekä -testausinfrastruktuureiden alalla EU laatii koordinoidun kvanttitunnistusta, -mittausta ja -testausta koskevan eurooppalaisen etenemissuunnitelman ja tukee aiheeseen liittyviä standardointitoimia yhteistyössä metrologialaitosten ja jäsenvaltioiden kanssa. Keskeisenä tavoitteena on myös varmistaa Euroopan strateginen riippumattomuus turvallisilla, vaatimusten mukaisilla kriittisten anturikomponenttien ja -järjestelmien toimitusketjuilla.

·Otetaan käyttöön hajautettu gravimetrijärjestelmä eri puolilla Eurooppaa [vuodesta 2026 eteenpäin]. ·Julkaistaan kvanttitunnistusta koskeva etenemissuunnitelma [2026]. ·Perustetaan eurooppalainen Q-MRI-pilotti-infrastruktuuri ja laajennetaan sitä eri puolille Eurooppaa [vuodesta 2025 eteenpäin].

2.3Toiminta-ala 3: Euroopan kvanttialan ekosysteemi

Elinvoimainen, yhteenliitetty ja vankka kvanttialan ekosysteemi on ratkaisevan tärkeä Euroopan pitkän aikavälin kyvylle kehittää ja ottaa käyttöön kvanttiteknologioita laajamittaisesti. Tällä hetkellä Euroopan kvanttialan ekosysteemi koostuu noin 70:stä startup- ja scale-up-yrityksestä, syväteknologiasijoittajasta, tutkimus- ja innovointiorganisaatiosta, kansallisesta osaamisklusterista ja teollisesta toimitusketjusta. Ekosysteemi on kuitenkin edelleen hyvin hauras. Se koostuu pääasiassa pienistä startup- ja scale-up-yrityksistä, joilla on merkittäviä kasvun esteitä, kuten epävakaat tulovirrat, laajentumiseen tarvittavan pääoman rajallinen saatavuus ja vähäinen teollisuuden kysyntä lyhyellä aikavälillä. EU:ssa ei myöskään ole laajamittaisia kvanttilaitteistojen tarjoajia tai ankkuriloppukäyttäjiä, jotka pystyisivät edistämään kysyntää ja nopeuttamaan teollista käyttöönottoa. Tämä rakenteellinen heikkous rajoittaa sekä yksityisiä investointeja että kriittisten toimitusketjujen kehittymistä.

Jos koordinoituja toimia ei toteuteta eikä todellisia markkinamahdollisuuksia tule saataville, vaarana on, että monet startup-yrityksistä katoavat tai siirtyvät suotuisampiin ekosysteemeihin Euroopan ulkopuolelle.

Ekosysteemin tukemiseksi Euroopan on ryhdyttävä päättäväisiin toimiin, jotta voidaan edistää teollistumista, laajentaa lupaavia toimijoita, varmistaa strategiset toimitusketjut, kehittää edelläkävijämarkkinoita, suojella strategisia voimavaroja ja kouluttaa kvanttialan ammattilaisten seuraava sukupolvi.

2.3.1 Siirtyminen tutkimuksesta tuotantoon ja teollistamiseen

Kvanttiteknologioiden maailmanmarkkinat ovat vasta kehittymässä. Niiden ennustetaan kasvavan nykyisestä 2–3 miljardista eurosta 155 miljardiin euroon vuoteen 2040 mennessä. 55 Tämä ennakoitu kasvu edellyttää koordinoitua, yhtenäistä EU:n teollistamisstrategiaa, jotta eurooppalaiset yritykset voivat hyödyntää tulevia mahdollisuuksia.

Kvanttisirut ovat kvanttiteknologioiden teollistamisen ja markkinoiden kehityksen keskeinen mahdollistaja. Tällä hetkellä niiden kehitys on kuitenkin samassa vaiheessa kuin puolijohteiden kehitys oli 30–40 vuotta sitten, ja suurin osa nykyisistä kvanttilaitteista on omisteisia malleja ja suurelta osin käsintehtyjä.

Euroopan on edettävä nopeasti kohti laajamittaista, edullista kvanttisirujen valmistusta, jossa käytetään mahdollisimman paljon mikroelektroniikan ja fotoniikan prosessien kanssa yhteensopivia prosesseja tai kehitetään tarvittaessa uusia prosesseja. Tämä toimintamalli mahdollistaisi olemassa olevan puolijohdeinfrastruktuurin hyödyntämisen, kustannusten vähentämisen sekä kvanttisirujen ja -laitteiden markkinoilletuontiajan lyhentämisen.

Tämän suuntaisesti EU käynnistää pian siruyhteisyrityksen puitteissa ensimmäiset kuusi kvanttiteknologioiden pilottituotantolinjaa sirusäädöksen 56 mukaisesti. EU ja sen jäsenvaltiot rahoittavat yhdessä kutakin pilottituotantolinjaa 40–50 miljoonalla eurolla. Ne tukevat varhaista prototyyppien luomista, suunnittelun validointia ja prosessien kehittämistä sekä edistävät käytännön käyttötapauksia tekemällä tiivistä yhteistyötä teollisuuden kanssa. Näillä kuudella pilottituotantolinjalla laajennetaan kvanttiteknologian lippulaivaohjelman kokeellisten pilottituotantolinjojen 57 muodostama pohja teollisiksi pilottituotantolinjoiksi.

Näiden toimien ansiosta Eurooppa pystyy seuraavien 3–5 vuoden aikana kypsyttämään edelleen ja vakiinnuttamaan kvanttiteknologioita sekä muita mahdollistavia teknologioita ja prosesseja ennen ensimmäisten kvanttisirujen tilausvalmistajien perustamista vuoden 2030 vaiheilla. Täysimittaisen teollistamisen suunnittelun ja täytäntöönpanon tukemiseksi komissio julkaisee EU:n kilpailukykykompassin mukaisesti vuoden 2026 kuluessa kattavan kvanttisirujen teollistamista koskevan etenemissuunnitelman.

Koska suunnitteluvalmiudet ja kirjastot ovat olennaisen tärkeitä kvanttisiruekosysteemien kannalta, EU käynnistää siruyhteisyrityksen puitteissa kvanttiteknologioiden suunnittelulaitoksen. Laitos toimii puolijohdeteollisuuden pilvipohjaisen suunnittelualustan rinnalla, ja se yhdistetään kvanttiteknologioiden pilottituotantolinjoihin.

Kvanttiteknologioiden teollistamisen helpottamiseksi tarvitaan myös teknistä yhteentoimivuutta ja uusia standardeja. Siksi EU julkaisee vuonna 2026 kvanttialan standardeja koskevan eurooppalaisen etenemissuunnitelman ja tukee yhdessä jäsenvaltioiden kanssa teollisuuden sidosryhmien aktiivista osallistumista eurooppalaisiin ja kansainvälisiin standardointielimiin.

2.3.2 Kehittyvän eurooppalaisen kvanttiekosysteemin vahvistaminen ja laajentaminen

Eurooppalaisen kvanttiekosysteemin todellinen laajeneminen edellyttää seuraavia toimenpiteitä:

Kvanttiteknologioiden testialustojen avoimesti käytettävän keskitetyn, Euroopan laajuisen verkoston perustaminen. Kvanttiteknologiat perustuvat erittäin herkkiin järjestelmiin ja laboratorioihin, 58 jotka ovat teknisesti monimutkaisia ja erittäin kalliita. Tämän vuoksi useimpien toimijoiden, erityisesti pk-yritysten ja startup-yritysten, on epäkäytännöllistä rakentaa tai ylläpitää tällaisia laitoksia itsenäisesti. Jotta voidaan laajentaa mahdollisuutta käyttää testauslaitoksia ja erityislaitteita sekä suorittaa kokeita, kvanttiteknologian lippulaivaohjelman olemassa olevia pilottilaitoksia ollaan muuttamassa kvanttiteknologioiden testialustojen avoimesti käytettäväksi keskitetyksi, Euroopan laajuiseksi verkostoksi. Nämä laitokset tarjoavat kehittäjille, startup-yrityksille, pk-yrityksille ja tutkijoille palveluja sekä mahdollisuuden testata, validoida ja vertailla kvanttilaitteitaan. 59 Tämä nopeuttaa siirtymistä prototyypeistä markkinoille ja tukee sertifiointitoimia, jotka ovat välttämättömiä luotettavien toimitusketjujen syntymiseksi ja asiakkaiden luottamuksen varmistamiseksi eri aloilla.

Kvanttialan osaamisklustereiden laajentaminen. Tällaisia klustereita sisältyy jo kansallisiin ja alueellisiin innovointiekosysteemeihin useissa jäsenvaltioissa. Ne ovat alueellisia keskuksia, jotka tarjoavat jaettuja infrastruktuureja ja palveluja sekä yhdistävät tutkimuksen ja teollisuuden toimijoita. Euroopan kvanttialan tutkimus- ja innovointialoitteella tuetaan näiden klustereiden laajentamista ja verkottamista, jotta ne kattaisivat koko EU:n – myös sellaiset jäsenvaltiot, joissa ei vielä ole klustereita. Kvanttialan osaamisklusterit toimivat hajautettuina asiantuntijakeskuksina, jotka muodostavat kvanttiekosysteemin tukikudoksen. Ne yhdistävät startup-yritykset, tutkijat ja teollisuuden kumppanit infrastruktuureihin, pilottituotantolinjoihin ja suunnittelulaitoksiin kaikkialla unionissa. Ne edistävät yhteistyötä 60 ja lisäävät yhdenmukaisuutta kaikkien strategisten kvanttialojen (tutkimuksesta ja teollistamisesta osaamisen kehittämiseen) välillä. Eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien tavoin kvanttialan osaamisklusterit tarjoavat alueellisiin vahvuuksiin räätälöityjä palveluja mutta ovat silti osa yleiseurooppalaista yhteistyötä ja edistävät sitä.

Teollis- ja tekijänoikeuksien suojelumekanismien edistäminen, jotta kvanttialan yritykset voivat käyttää niitä varmistaakseen strategisen määräysvallan keskeisiin innovaatioihin ja estääkseen kriittisten resurssien ulosvirtauksen.

Kvanttiteknologioiden teollisen käyttöönoton nopeuttaminen. EU soveltaa koordinoitua lähestymistapaa edelläkävijäkäyttäjien edistämiseksi sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Tässä yhteydessä julkiset hankinnat ovat keskeinen väline, jolla edistetään varhaista käyttöönottoa ja luodaan ensimmäisiä markkinamahdollisuuksia. EuroHPC-yhteisyritys tukee jo ensimmäisten kvanttitietokoneiden ostamista julkisten hankintojen kautta. Lisäksi komissio tukee innovointiin suuntautuneita hankintajärjestelyjä, joiden avulla sairaalat, infrastruktuurin ylläpitäjät, kriittiset julkiset palvelut ja valtion virastot voivat toimia kvanttiteknologioita hyödyntävien ratkaisujen ensimmäisinä asiakkaina. Tätä tuetaan räätälöidyillä taloudellisilla kannustimilla ja käyttöönottokehyksillä sellaisille julkisille elimille, jotka ovat valmiita toimimaan edelläkävijöinä. Jäsenvaltioiden asemoiminen eurooppalaisten kvanttiteknologioiden ensimmäisiksi institutionaalisiksi ostajiksi lähettää vahvan signaalin markkinoille ja sijoittajille, mikä tukee ekosysteemin kehittymistä ja kaupallista elinkelpoisuutta.

Luodaan yhteyksiä kvanttialan startup-yritysten ja eurooppalaisten yhtiöiden välille. Tämä on olennaisen tärkeää startup-yritysten markkinoiden laajentumisen kannalta. Komissio käynnistää yhteistyössä kvanttialan ekosysteemin kanssa 61 alakohtaisia haasteita erityisesti ilmailu- ja avaruusteollisuudessa, autoteollisuudessa, energia-alalla, valmistusteollisuudessa, logistiikka-alalla ja lääkealalla kannustaakseen suuria teollisia toimijoita ryhtymään strategisiksi yhteiskehityskumppaneiksi ja edelläkävijäkäyttäjiksi. 

Kasvava kvanttiekosysteemi tarvitsee myös jatkuvasti lisää alan osaajia. Tätä käsitellään tarkemmin jäljempänä 2.5 jaksossa.

2.3.3 Investoinnit kvanttialan startup- ja scale-up-yrityksiin

Vaikka siemenvaihetta edeltävän vaiheen ja siemenvaiheen rahoitusta on laajalti saatavilla julkisista lähteistä, Eurooppaan suuntautuu ainoastaan viisi prosenttia maailmanlaajuisesta yksityisestä kvanttialan rahoituksesta, kun taas Yhdysvaltojen osuus on yli 50 prosenttia. Rahoitusvaje korostuu erityisesti myöhemmissä kehitysvaiheissa. 62 Tässä on riskinä, että Euroopan ulkopuoliset sijoittajat hankkivat EU:n startup-yrityksiä, mikä voi johtaa teollis- ja tekijänoikeuksien, kriittisten teknologioiden, teknologisen itsenäisyyden ja osaajien menettämiseen.

Näin ollen sijoitusrahastoja, myös julkisesti tuettuja yksityisiä rahastoja, kannustetaan houkuttelemaan merkittäviä pääomainvestointeja kvanttiteknologioiden kehittämiseen. Tähän sisältyvät muun muassa Euroopan innovaationeuvoston (EIC) 63 rahaston ja Euroopan investointipankkiryhmän (EIP-ryhmä) European Tech Champions -aloitteen 64 tuki sekä InvestEU-ohjelman kautta toteutettavien salkun suuririskisimmän osan kattavien takuiden ja yhteissijoitusjärjestelyjen kautta tarjottava tuki.

Toukokuussa 2025 hyväksytyssä EU:n start-up- ja scale-up-strategiassa 65 ilmoitettiin Scaleup Europe -rahaston perustamisesta osaksi Euroopan innovaationeuvoston rahastoa merkittävien yksityisten varojen keräämiseksi ja suorien pääomasijoitusten tekemiseksi strategisilla aloilla, kuten kvanttialalla. Strategia tarjoaa myös erityisiä ratkaisuja, joilla pyritään parantamaan innovatiivisten startup- ja scale-up-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta, osallistua julkisiin hankintoihin, päästä markkinoille, käyttää palveluja ja saada osaajia.

Kuten koheesiopolitiikan väliarvioinnissa 66 ehdotettiin, hallintoviranomaiset voisivat lisäksi hyödyntää mahdollisuutta – kannustimien ja joustojen tuella – kohdentaa varoja uudelleen muiden painopisteiden ohella myös Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP) tavoitteiden edistämiseen tehtäviin investointeihin. Komissio kehottaa jäsenvaltioita ja alueita keskittymään koheesiopolitiikan väliarvioinnin yhteydessä tehtävässä uudelleenkohdentamisessa läpimurtoja tekeviin innovatiivisiin yrityksiin ja auttamaan sellaisia yrityksiä, jotka edistävät Euroopan strategisia aloja ja arvoketjuja, kuten kvanttiteknologioita.

Lisäksi komissio esittää säästö- ja investointiunionin 67 yhteydessä toimenpiteitä, joilla puututaan rahoituspalvelujen sisämarkkinoiden hajanaisuuteen ja poistetaan esteitä, jotka haittaavat saumattomien rajat ylittävien investointien tekemistä EU:ssa. Tämä koskee myös riskipääomaa, jolla on tärkeä rooli kvanttiteknologioiden kehittämisessä. EU muun muassa kannustaa yhteisösijoittajia tekemään pääomasijoituksia, yksinkertaistaa listautumissääntöjä listautumista koskevan säädöksen täytäntöönpanon yhteydessä, esittää toimenpiteitä, joilla tuetaan yksityisiin yrityksiin sijoittaneiden irtautumista, sekä tutkii yhdessä EIP:n kanssa mahdollisia aloitteita, joilla pyritään houkuttelemaan yksityisiä investointeja riski- ja kasvupääomaan ja käsittelemään kansallisten verotusmenettelyjen esteitä. 68  

2.3.4 Toimitusketjun turvallisuuden vahvistaminen

Häiriönsietokykyisiin toimitusketjuihin tukeutuva elinvoimainen kvanttiekosysteemi on olennaisen tärkeä Euroopan taloudellisen turvallisuuden vahvistamisen kannalta. EU:n pitkäaikainen avoimuus kaupankäynnille, investoinneille ja tutkimukselle on ollut ja tulee jatkossakin olemaan keskeisen tärkeää Euroopan kvanttiekosysteemin kehittämisen kannalta, mutta se aiheuttaa myös tiettyjä haasteita. Yhtäältä eurooppalaiset kvanttialan yritykset ja tutkijat tukeutuvat jatkuviin toimituksiin luotettavista lähteistä ja hyötyvät niistä suuresti. Toisaalta riskinä voi olla, että näitä toimitusketjuja käytetään aseena. Siksi on olennaisen tärkeää tunnistaa Euroopan kvanttialan toimitusketjun kriittiset haavoittuvuudet ja puuttua niihin, jotta voidaan vähentää riskejä, jotka johtuvat EU:n liiallisesta riippuvuudesta Euroopan ulkopuolisista lähteistä. Riskien kartoittaminen ja nousevan kvanttiekosysteemin kehityksen tiivis seuranta ovat siksi olennainen osa eurooppalaista toimintamallia terveen, turvallisen ja kilpailukykyisen eurooppalaisen kvanttialan syväteknologiaympäristön luomiseksi.

Komissio toteuttaa parhaillaan osana Euroopan taloudellisen turvallisuuden strategiaa 69 ja kriittisten teknologioiden seurantakeskusta 70 tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien ja jäsenvaltioiden kanssa EU:n laajuista kvanttiteknologioiden riskinarviointia kartoittaakseen toimitusketjun haavoittuvuuksia. Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti materiaaleja, komponentteja ja keskeisiä teknologioita. Arviointien tavoitteena on yksilöidä kvanttiteknologioiden toimitusketjun strategiset riippuvuudet, mahdolliset pullonkaulat ja systeemiset haavoittuvuudet, jotka vaihtelevat harvinaisista materiaaleista tarkkuuskomponentteihin, ohjauselektroniikkaan ja ohjelmistopinoihin. Tuloksia hyödynnetään kohdennetuissa lieventävissä toimenpiteissä, joita ovat esimerkiksi toimituslähteiden monipuolistaminen, eurooppalaisen tuotantokapasiteetin lisääminen, kumppanuuksien solmiminen toimittajamaiden kanssa Global Gateway -strategian puitteissa sekä riskinjakomekanismit. Ensimmäisten tulosten odotetaan valmistuvan vuonna 2026. Lisäksi rooli, joka kvanttiteknologioilla on EU:n turvallisuuden ja yleisen järjestyksen varmistamisessa, otetaan huomioon keskusteluissa käynnissä olevista ja tulevista aloitteista, jotka koskevat sekä ulkomailta tulevia että ulkomaille suuntautuvia sijoituksia, sekä vientivalvonnan yhteydessä.

Tuleva kvanttisäädös perustuu edellä kuvattuihin tuloksiin. Sillä tuetaan edelleen kvanttiekosysteemin vahvistamista ja laajemmin edellä mainittuja teollistamistoimia kannustamalla jäsenvaltioita, yrityksiä, sijoittajia ja tutkijoita investoimaan (pilotti)tuotantolaitoksiin ja tukemaan kyseisiä toimia laajamittaisten EU:n laajuisten aloitteiden tai kansallisten tai alueellisten toimenpiteiden puitteissa.

·Perustetaan siruyhteisyrityksen puitteissa kuusi uutta kvanttiteknologioiden pilottituotantolinjaa teknologioiden siirtämiseksi laboratoriosta markkinoille [2025]. ·Julkaistaan kvanttisirujen teollistamista koskeva etenemissuunnitelma [2026]. ·Perustetaan kvanttiteknologioiden suunnittelulaitos [2026]. ·Julkaistaan kvanttialan standardeja koskeva eurooppalainen etenemissuunnitelma [2026]. ·Laajennetaan kvanttialan osaamisklustereiden verkostoa [2026].  ·Toteutetaan ja saatetaan päätökseen toimitusketjun haavoittuvuuksia koskevia EU:n laajuisia arviointeja [2025–2026].

2.4Toiminta-ala 4: Avaruudessa käytettävät kvanttiteknologiat ja kaksikäyttökvanttiteknologiat (turvallisuus ja puolustus)

Kvanttiteknologioilla on kaksikäyttöpotentiaalia. Näin ollen ne ovat olennaisen tärkeitä sekä Euroopan kilpailukyvyn että sen strategisen riippumattomuuden lisäämiseksi avaruusalalla ja turvallisuus- ja puolustusalalla. Kvanttiteknologioissa viime aikoina saavutetut edistysaskeleet lupaavat puolustukseen ja turvallisuuteen liittyen merkittäviä hyötyjä, joita ovat muun muassa ultrasuojattu viestintä, tehostettu taistelukentän kartoitus ja optimoitu logistiikka. Ne voivat kuitenkin aiheuttaa myös riskejä, jos vastustajat saavat teknologisen etulyöntiaseman. Ennakoivat politiikka- ja valvontatoimenpiteet sekä tiivis koordinointi keskeisten kumppanien, kuten Euroopan puolustusviraston, kanssa ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan hyödyntää kvanttiteknologioiden koko potentiaali vähentäen samalla niihin liittyviä riskejä.

Kvanttiteknologiat avaruudessa

Kvanttiteknologiat tarjoavat strategisesti merkittäviä mahdollisuuksia eurooppalaisille avaruusoperaatioille. Turvalliset kvanttiviestintäteknologiat on jo sisällytetty EU:n keskeisiin avaruusalan aloitteisiin, kuten EuroQCI- ja IRIS²-hankkeisiin ja avaruuden kvanttigravimetriaan liittyvään Pathfinder-operaatioon. EU:n avaruustoimet kattavat myös kvanttiteknologiaa hyödyntävien inertiasuunnistusjärjestelmien – kuten Galileo-ohjelman puitteissa kehitettyjen, optisiin kvanttiantureihin perustuvien prototyyppien – kehittämisen autonomista paikannusta varten sellaisiin ympäristöihin, joissa maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä (GNSS) on tarkoituksellisesti tehty toimintakyvyttömiksi tai sitä on manipuloitu. Prototyyppejä on tarkoitus testata tulevina vuosina Galileo-satelliiteissa niiden toiminnallisen käyttöönoton mahdollisuuksien arvioimiseksi. Samaan aikaan arvioidaan, olisiko Galileo-järjestelmää mahdollista päivittää tulevaisuudessa ottamalla käyttöön kvanttikelloja. Kvanttilaskennan kehittyneiden laskentavalmiuksien odotetaan myös tehostavan avaruusteknologiaa, mikä voi auttaa muun muassa lisäämään ihmisen ymmärrystä maailmankaikkeudesta. Monia kvanttiteknologioihin perustuvia avaruussovelluksia on mahdollista hyödyntää merkittävästi myös sotilas- ja tiedustelutarkoituksiin.

Näiden kvanttiteknologioiden avulla on mahdollista saavuttaa merkittäviä edistysaskeleita ajanmäärityksen vakauden, tarkkuuden ja häiriönsietokyvyn osalta, mikä vahvistaa Euroopan strategista riippumattomuutta satelliittinavigoinnissa. Tutkiakseen laajemmin kvanttiteknologioiden potentiaalia avaruusalalla komissio laajentaa Euroopan avaruusjärjestön (ESA) kanssa tehtävän yhteistyön nykyistä kehystä. Tarkoituksena on laatia yhdessä avaruudessa käytettävää kvanttiteknologiaa koskeva etenemissuunnitelma ja varmistaa avaruuteen liittyvien kvanttialan toimien täydentävyys ja synkronointi.

Turvallisuutta ja puolustusta edistävät kvanttiteknologiat

Kvanttiteknologioiden kaksikäyttöpotentiaali tarkoittaa sitä, että niissä saavutetuista läpimurroista voi olla merkittävää hyötyä myös strategisille turvallisuus- ja puolustussovelluksille. Esimerkiksi kvanttilaskenta voi muuttaa radikaalisti puolustusstrategioita mahdollistamalla nopeamman päätöksenteon ja auttamalla ratkaisemaan monimutkaisia operatiivisia ja logistisia haasteita. Se voi myös auttaa suunnittelemaan uusia sotilaskäyttöön tarkoitettuja materiaaleja tai suojaamaan arkaluonteisia tietoja kyberuhilta.

Kvanttilaskenta voi muuntaa keskeisiä turvallisuus- ja puolustussovelluksia, joita ovat esimerkiksi äärilämpötilassa olevien nestevirtojen simulaatiot, palamisdynamiikka tai lämmönkestävien materiaalien kehittäminen. Kvanttitunnistusteknologiat tarjoavat kriittisiä puolustusvoimavaroja, kuten erittäin tarkkaa gravimetriaa, magnetometriaa ja inertiasuunnistusta. Tällaiset anturit mahdollistavat maanalaisten rakenteiden havaitsemisen, merenalaisen seurannan ja kehittyneen uhkien havaitsemisen. Samalla kvanttiviestintä, erityisesti kvanttiavaimen jakaminen, varmistaa ultrasuojatun tiedonvaihdon maanpäällisten ja satelliittiverkkojen välillä, mikä suojaa sotilas- ja tiedustelutietoja vakoilulta ja tulevilta kvanttiteknologioihin perustuvilta kyberuhilta. Sekä tunnistus- että viestintäteknologiat ovat näin ollen Euroopan strategisen riippumattomuuden ja toiminnallisen ylivoiman keskeisiä mahdollistajia puolustuksen ja turvallisuuden yhteydessä.

Globaalit toimijat, kuten Yhdysvallat 71 ja Kiina, investoivat vahvasti kvanttiteknologioiden avaruus- ja sotilassovelluksiin, kuten GNSS:stä riippumattomaan navigointiin, suojattuun satelliitti- ja maanpäälliseen viestintään sekä kvanttiteknologiaa hyödyntäviin LIDAR-järjestelmiin 72 ja tutkiin. Kvanttiteknologiat ovat alkaneet vaikuttaa myös laajempiin yhteenliittymiin ja yhteistyökehyksiin 73 .

EU:ssa useiden jäsenvaltioiden 74 puolustusohjelmiin sisältyy jo investointeja puolustusvalmiiden kvanttiteknologioiden, kuten kylmäatomiantureiden, timanttiantureiden tai kvanttitietokoneiden, kehittämiseen, minkä lisäksi jäsenvaltiot tutkivat käyttötapauksia, kuten kehittynyttä ajanmääritystä, GNSS:stä riippumatonta paikannusta ja merenpohjan kartoitusta.

Parantaakseen mahdollisuutta investoida kaksikäyttöteknologioihin ja kriittisiin puolustusteknologioihin EU:n ohjelmien puitteissa komissio esitti hiljattain ehdotuksen 75 asian kannalta merkityksellisten olemassa olevien välineiden soveltamisalan muuttamisesta. Komissio on myös ottanut käyttöön toimenpiteitä kaksikäyttöpotentiaaliteknologioiden, kuten kvanttiteknologian, hyödyntämiseksi puolustuksessa esimerkiksi Euroopan puolustusrahaston ja siihen kuuluvan EU:n puolustusalan innovaatiojärjestelmän (EUDIS) puitteissa toteutettavien toimien avulla.

Kaikkien näiden toimien lähtökohtana on Euroopan pyrkimys varmistaa, että kvanttialalla saavutettu kehitys on hyödynnettävissä, turvallista ja vapaana kolmansien maiden vientisääntelystä ja että se on sopusoinnussa eurooppalaisten puolustus- ja turvallisuustavoitteiden kanssa.

EU ja Nato tiedostavat myös, että kvanttiteknologiat ovat tiedusteluun, valvontaan, navigointiin ja turvalliseen infrastruktuuriin liittyvien tehtävien kannalta kriittisiä mahdollistavia tekijöitä. Nato perusti vuonna 2024 transatlanttisen kvanttiyhteisön, josta oli tarkoitus tulla ”kvanttiteknologioihin valmis allianssi”. Komissio ja Nato tekevät yhteistyötä kvanttiteknologioiden parissa osana kehittyviä ja murroksellisia teknologioita koskevaa EU:n ja Naton jäsenneltyä vuoropuhelua.

Eurooppalaisessa sisäisen turvallisuuden strategiassa (ProtectEU) ja Euroopan puolustusrahastossa kvanttiteknologiat määritellään EU:n pitkän aikavälin turvallisuuden ja teknologisen etulyöntiaseman varmistamisen kannalta keskeiseksi alaksi. Euroopan puolustuksen tulevaisuutta koskevan valkoisen kirjan mukaan kvanttiteknologioilla on mahdollisuus sekoittaa ja muuttaa perinteisiä sodankäyntitapoja. Valkoisessa kirjassa ilmoitetaan, että komissio antaa oman panoksensa Euroopan puolustusmateriaaliteknologian etenemissuunnitelmaan asian kannalta merkityksellisten kvanttialan kehitysaskelten, aloitteiden ja ohjelmien muodossa. Tällä nopeutetaan puolustuksen muutosta hyödyntämällä kaksikäyttöisiin kehittyneisiin teknologisiin voimavaroihin tehtäviä investointeja EU:n, kansallisella ja yksityisellä tasolla.

Näiden toimien ohjaamiseksi komissio laatii vuoteen 2026 mennessä erityisen kvanttitunnistuksen avaruus- ja puolustusteknologioita koskevan etenemissuunnitelman, jolla yhdenmukaistetaan siviili-, turvallisuus- ja puolustusyhteisöjen prioriteetteja. Tämä auttaa koordinoimaan esimerkiksi gravimetriassa, navigoinnissa ja kehittyneessä uhkien havaitsemisessa käytettäviin seuraavan sukupolven kvanttiantureihin tehtäviä investointeja.

Lisäksi EU käynnistää vuodesta 2026 alkaen spin-in-aloitteita, joilla nopeutetaan siviilialan kvantti-innovaatioiden käyttöönottoa turvallisuus- ja puolustussovelluksissa. Aloitteilla yhdistetään huipputason yrityksiä ja tutkimusryhmiä puolustusalan toimijoihin, mikä auttaa lyhentämään kehityssyklejä ja vahvistaa Euroopan teknologista etulyöntiasemaa kaksikäyttöpotentiaalivalmiuksien alalla.

·Allekirjoitetaan ESAn kanssa yhteistyösopimus avaruudessa käytettävää kvanttiteknologiaa koskevan etenemissuunnitelman laatimisesta [vuoden 2025 toinen neljännes]. ·Laaditaan kvanttitunnistuksen avaruus- ja puolustusteknologiaa koskeva etenemissuunnitelma [2026]. ·Annetaan panos Euroopan puolustusmateriaaliteknologian etenemissuunnitelmaan [vuoden 2025 viimeinen neljännes]. ·Käynnistetään spin-in-aloitteita siviilialan yritysten ja tiedemaailman tuomiseksi mukaan puolustussovelluksiin [vuodesta 2026 eteenpäin].

2.5Toiminta-ala 5: Kvanttiosaaminen

Eurooppa on kehittänyt vahvan akateemisen kvanttialan osaamisperustan. Kvanttiteknologian kannalta merkityksellisiltä aloilta korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä on Euroopan unionissa maailman suurin väestöön suhteutettuna. Fysiikan, tieto- ja viestintätekniikan ja tekniikan aloita sekä niihin liittyviltä aloilta valmistuu vuosittain yli 110 000 opiskelijaa. 76 Kvanttiteknologian lippulaivaohjelmaan kuuluvan strategisen tutkimus- ja teollisuusohjelman 2030 77 mukaan Euroopassa on yli 40 kvanttiteknologioihin ja kvanttimekaniikkaan erikoistunutta maisteriohjelmaa. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä vastaamaan EU:n startup-yritysten ja teollisuuden kysyntään, kun otetaan huomioon, että niillä on suuri pula ammattilaisista, joilla on asiaankuuluvaa soveltavaa osaamista. Puutteet ovat kaikkein kriittisimmät soveltavilla aloilla, 78 kuten kvanttiohjelmistotekniikassa, järjestelmäintegroinnissa ja kvanttikyberturvallisuudessa, mikä hidastaa EU:hun sijoittautuneiden startup- ja scale-up-yritysten kaupallistamispolkua.

Komissio toteuttaa osaamisunionin 79 puitteissa useita aloitteita osaamisvajeiden ratkaisemiseksi, mukaan lukien kvanttiteknologioihin liittyvät vajeet. Komissio perustaa vuonna 2026 virtuaalisen EU:n kvanttiosaamisakatemian, joka toimii keskitettynä yhteyspisteenä ja tarjoaa näkyvyyttä saatavilla olevaan kvanttiteknologian koulutukseen ja käytännön sovellusmahdollisuuksiin kaikilla koulutusasteilla. Tämän aloitteen puitteissa komissio edistää yhteistyötä tiedemaailman, koulutuslaitosten, tutkimusyhteisön ja teollisuuden kumppaneiden kanssa koulutusohjelmien ja erillisten koulutusmoduulien suunnittelussa ja toteuttamisessa soveltaen monialaista lähestymistapaa. Ohjelmat sisältävät tutkintoon johtavia kansainvälisen koulutusluokituksen (ISCED) tason 7 (ylempi korkea-asteen koulutus) tai tason 8 (tutkijakoulutusaste) yhteisiä opetussuunnitelmia, joissa käytetään eurooppalaista opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmää (ECTS). Näitä ohjelmia edistetään virtuaalisilla opintomessuilla ja apurahajärjestelmillä.

Lisäksi komissio pyrkii edistämään tulevaisuuteen suuntautuvia taitoja helpottamalla yhteisten, innovatiivisten eurooppalaisten opinto-ohjelmien kehittämistä myös strategisilla aloilla ja keskeisillä teknologian aloilla, kuten kvanttiteknologiassa. Tähän voidaan liittää yhteisesti sovittuihin kriteereihin perustuva eurooppalainen tutkinto tai eurooppalainen yhteistutkintomerkki.

Yksi osaamisunionin tavoitteista on houkutella osaajia eri puolilta maailmaa ja pitää heistä kiinni. Tämän tavoitteen mukaisesti akatemia tukee myös kvanttialan apurahajärjestelmiä, joiden ansiosta EU:sta ja sen ulkopuolelta tulevat korkean osaamistason tohtorikoulutettavat sekä EU:n ulkopuolella asuvat nuoret ammattilaiset voivat työskennellä EU:ssa.

Akatemia kehittää myös viestintä- ja tiedotuskäytäntöjä toimiensa laajentamiseksi ja niitä koskevan tiedon levittämiseksi. Tähän sisältyvät muun muassa erityinen kvanttiosaamisen portaalina toimiva aloitusverkkosivu, joka on integroitu digitaalitaitoja ja työpaikkoja käsittelevään foorumiin, korkeakoulujen sekä ylemmän perusasteen ja keskiasteen opettajille tarkoitetut Teach-the-Teacher-moduulit kvanttilukutaidon saavuttamiseksi koulutuksen varhaisessa vaiheessa sekä parhaiden käytäntöjen jakaminen jäsenvaltioille ja kelpoisuusehdot täyttäville kolmansille maille.

Virtuaalisen akatemian viestintätoimilla pyritään lisäämään yleistä tietoisuutta sekä parantamaan yhteiskunnallista ymmärrystä, luottamusta ja tietoon perustuvaa poliittista sitoutumista kvanttiteknologian alalla. On myös tärkeää, että akatemian viestintä- ja tiedotustoimilla edistetään monimuotoisuutta ja kavennetaan Euroopan kvanttialan työvoiman keskuudessa edelleen vallitsevaa sukupuolten välistä kuilua 80 .

Virtuaalinen akatemia on tärkeä ensimmäinen askel, mutta pitkän aikavälin visiona on perustaa useita, toisiinsa verkottuneita akatemioita, jotka ovat jakautuneet maantieteellisesti eri puolille EU:ta ja jotka kytketään kvanttialan osaamisklustereihin ja puolijohdealan osaamiskeskuksiin tehokkuuden lisäämiseksi.

Lisäksi komissio tukee Digitaalinen Eurooppa -ohjelman puitteissa kvanttialan oppisopimuskoulutusohjelmaa koskevaa pilottihanketta. 81 Tarkoituksena on kouluttaa jatkuvasti uusia kvanttialan asiantuntijoita, joka ovat saaneet harjoitusta tosielämän hankkeissa ja ovat valmiita siirtymään tai palaamaan EU:n työmarkkinoille, sekä ottaa käyttöön työelämään palaamista edistäviä järjestelmiä ammattilaisille. Lisäksi komissio pyrkii luomaan positiivista kierrettä korkeakoulujen ja teollisuuden välille kehittämällä vuodesta 2026 lähtien eurooppalaisia kilpailuja, joissa kilpaillaan pitkälle viedyssä digitaalisessa osaamisessa. Tarkoituksena on ottaa nuoret mukaan kehittämään kvanttiteknologiaan perustuvia ratkaisuja keskeisiin yhteiskunnallisiin ja teollisuuden haasteisiin sekä edistää luovaa, innovatiivista ajattelua.

Koska teknologia kehittyy nopeasti, myös kvanttiteknologioihin liittyvien ammatillisten profiilien osaamisvaatimukset kehittyvät ja muuttuvat. Siksi myös koulutuksen järjestäjien sekä teollisuuden tarpeiden ja työvoiman kysynnän jatkuva seuranta on keskeisen tärkeää. Osaamisunionin puitteissa toimiva osaamista koskevan tiedon hankinnan eurooppalainen seurantakeskus seuraa oikea-aikaisesti Euroopan strategisten alojen osaamistarpeiden kehitystä.

Lisäksi Euroopan innovaationeuvosto käynnistää vuonna 2025 kvanttiteknologia-alan startup-yritysten residenssitutkijoita koskevan pilottiohjelman. Toimella helpotetaan tutkijoiden kohdennettua sijoittamista kasvuyritysten erityistarpeiden mukaisesti. Tätä helpotetaan erityisellä alustalla, joka auttaa yhdistämään tutkijat sekä innovatiiviset startup- ja scale-up-yritykset toisiinsa.

Lisäksi komissio käynnistää kvanttialan osaajien liikkuvuutta koskevan eurooppalaisen ohjelman edistääkseen työvoiman kansainvälistä liikkuvuutta ja osaamisen kehittämistä EU:n, jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden välillä. Tähän sisältyvät myös EU:n ulkopuolelta tuleville tohtorintutkinnon suorittaneille ja uransa alkuvaiheessa oleville kvanttialan ammattilaisille myönnettävät apurahat sekä olemassa olevan työvoiman säilyttäminen ja tukeminen aivovuodon ehkäisemiseksi. Komissio pyrkii houkuttelemaan ja kehittämään kvanttialan kansainvälisiä huippututkijoita sekä pitämään heistä kiinni pilotoimalla Marie Skłodowska-Curie -toimea Choose Europe, joka koskee myös muun muassa kvanttialan tutkijoita.

·Perustetaan EU:n kvanttiosaamisakatemia [2026]. ·Käynnistetään eurooppalaisia kilpailuja, joissa kilpaillaan pitkälle viedyssä digitaalisessa osaamisessa kvanttialalla [vuodesta 2026 eteenpäin]. ·Käynnistetään kvanttiteknologia-alan startup-yritysten residenssitutkijoita koskeva pilottiohjelma [2025]. ·Käynnistetään kvanttialan osaajien liikkuvuutta koskeva eurooppalainen ohjelma [vuodesta 2026 eteenpäin].

3EU:n kvanttistrategian strateginen täytäntöönpanokehys

3.1 EU:n kvanttistrategian täytäntöönpanon tärkeimmät osatekijät

Euroopan kvanttialalla on tiettyjä ainutlaatuisia piirteitä: kvanttiteknologiat ovat edelleen suurelta osin vasta kehittymässä, ja monet niiden keskeisistä laitteisto- ja ohjelmistokomponenteista ovat vielä varhaisessa kehitysvaiheessa. Niiden kehittäminen noudattaen perinteistä lineaarista polkua perustieteestä markkinoille veisi 10–15 vuotta. Prosessia pyritään nopeuttamaan soveltamalla jäljempänä kuvattua teknologian elinkaareen perustuvaa räätälöityä täytäntöönpanologiikkaa, jossa tutkimus, innovointi, infrastruktuuri ja markkinoiden varhainen luominen yhdistetään tiiviisti toisiinsa toistuvaksi kehäksi.

Elinkaareen perustuva toimintamalli on erityisen tärkeä eurooppalaisessa ekosysteemissä, koska kaikilla kvanttialoilla on edelleen merkittäviä tieteellisiä ja teknisiä esteitä 82 , joihin on puututtava, jotta saadaan kehitettyä konkreettisia teknologioita. Euroopan on ratkaistava nämä ongelmat ja muutettava saavutetut ratkaisut nopeasti markkinoille valmiiksi sovelluksiksi ennen kuin globaalit kilpailijat vakiinnuttavat itselleen strategisen määräävän aseman.

Tieteellisten ja teknisten esteiden käsittelemiseksi Euroopan kvanttialan tutkimus- ja innovointialoitteella (jota kuvataan edellä 2.1 jaksossa) tuetaan

·kohdennettuja tiede- ja teknologiatoimia, joissa keskitytään edistymistä kaikilla kvanttialoilla nykyisin rajoittavien keskeisten tiede- ja teknologiahaasteiden ratkaisemiseen käsittelemällä näitä pääasiassa tiedettä ja teknologiaa koskevilla ylhäältä alaspäin suuntautuvilla ehdotuspyynnöillä, joilla täydennetään tavanomaisia, alhaalta ylöspäin suuntautuvia ehdotuspyyntöjä

·markkinoita mullistavia tutkimus- ja innovointitoimia sekä kohdennettuja toimia tiettyjen kvanttiteknologioiden ja mahdollistavien teknologioiden kypsyttämiseksi tavoitteena vähentää kvanttialan innovointiin liittyviä riskejä ja nopeuttaa merkittävien tutkimustulosten teollista käyttöönottoa.

Edellä mainittujen toimien vahvistamiseksi sovelletaan lisäksi seuraavaa toimintamallia:

Suurhaastemekanismi

Kvanttialan suurhaasteet toimivat strategisina välineinä, joilla käsitellään tarkkaan määriteltyjä kvanttiteknologian ongelmia, joilla on suuri vaikutus. Näiden suurhaasteiden tarkoituksena on koota yhteen tutkijoita, teollisia käyttäjiä, valmistajia, integroijia ja toimijoita sekä kvanttiteknologioiden että mahdollistavien teknologioiden parista koordinoidusti. Suurhaasteiden tavoitteet ja rakenne ovat samankaltaiset kuin aiemmissa tehtävälähtöisissä aloitteissa.

Niissä keskitytään yksittäisiin startup- ja scale-up-yrityksiin, ja tavoitteena on auttaa näitä toteuttamaan läpimurtoteknologiaa koskeva etenemissuunnitelmansa kilpailukykyisen, yhteistyöhön perustuvan kehitysprosessin kautta. Suurhaaste tuo tällaiset yritykset yhteen johtavien teollisten käyttäjien ja tutkijoiden kanssa kehittämään yhdessä kriittisiä ja skaalautuvia kvanttiratkaisuja. Johtavien teollisten käyttäjien osallistuminen on olennaisen tärkeää, jotta startup-yritykset voivat vastata teollisuuden vaatimuksiin ja validoida teknologiansa teollisissa ympäristöissä. Puolustusalan toimijat, kuten puolustusministeriöt ja puolustusalan yritykset, voivat tarvittaessa osallistua tiettyihin suurhaasteisiin loppukäyttäjinä.

Suurhaasteisiin valitut startup- ja scale-up-yritykset hyötyvät monista eri välineistä (avustuksista, omasta pääomasta, lainoista tai muista sekarahoitusvälineistä). Sekä julkiset että yksityiset rahoitusalan toimijat otetaan mukaan heti alusta alkaen, jotta varmistetaan toimien yhdenmukaisuus strategisten investointitavoitteiden kanssa ja maksimoidaan vaikutukset.

Vuosina 2025–2027 komissio pilotoi yhdessä Euroopan investointipankin ja jäsenvaltioiden kanssa ainakin kahta tällaista suurhaastetta. Toisessa keskitytään vikasietoisiin kvanttilaskentajärjestelmiin, jotka kykenevät ratkaisemaan monimutkaisia teollisia ongelmia. Toinen puolestaan kohdistuu kvanttipohjaisiin paikannus-, navigointi- ja ajanmääritysjärjestelmiin ympäristöissä, joissa maailmanlaajuiset satelliittinavigointijärjestelmät eivät toimi. Jos rahoitusta on saatavilla, jatkossa suurhaasteita seuraa mahdollisesti lisää esimerkiksi kvanttiteknologiaa hyödyntävässä lääketieteellisessä kuvantamisessa (Q-MRI), jota voidaan käyttää sairauksien varhaisessa diagnosoinnissa ja yksilöllistetyssä lääketieteessä.

Teknologian elinkaareen perustuva toimintamalli

Kaikkien edellä mainittujen toimien perustana on teknologian elinkaareen perustuva toimintamalli, jossa EU:n kvanttistrategian viisi strategista toiminta-alaa yhdistetään koordinoiduksi, iteratiiviseksi kehitysprosessiksi. Tämä mahdollistaa jatkuvan iteraation keksimisen, kehittämisen, testaamisen ja käyttöönoton välillä.

Edellä 2.2 jaksossa esitellyt Euroopan julkiset kvantti-infrastruktuurit ja pilottituotantolinjat ovat mallissa keskeisessä asemassa. Nämä resurssit toimivat tutkimuksen ja teollistamisen välisenä siltana. Niiden rakentaminen, ylläpito ja laajentaminen luovat tarvittavan fyysisen ja organisatorisen perustan, joka mahdollistaa koko kvanttiekosysteemin vahvistamisen ja vaalimisen. Ne voivat auttaa muuntamaan tutkimuksen käytännön sovelluksiksi tarjoamalla testialustoja, laitteistoja ja verkostoja, joita tarvitaan tutkimuksen läpimurtojen testaamiseen, validointiin ja laajentamiseen. Ne toimivat myös erinomaisina kokeiluympäristöinä, jotka auttavat houkuttelemaan osaajia sekä kehittämään käytännön sovelluksia ja käyttötapauksia. Lisäksi ne auttavat kvanttialan startup-yrityksiä ja pk-yrityksiä saamaan käyttöönsä uusimpia teknologia-alustoja ja laboratoriotiloja, joissa nämä voivat kehittää prototyyppejään ja valmistella ne teollista käyttöönottoa varten. Kvanttialan osaamisklustereiden federoitu verkosto toimii tämän elinkaareen perustuvan suotuisan toimintamallin katalysaattorina, joka yhdistää toisiinsa tutkimusorganisaatioita, startup-yrityksiä, scale-up-yrityksiä, suuria teollisuustoimijoita ja infrastruktuurin tarjoajia ja luo näin siltoja tieteen ja teollisuuden toimijoiden välille.

Jotta voidaan varmistaa, että elinkaari on sekä vankka että tarkoituksenmukainen, otetaan käyttöön keskeisiä suorituskykyindikaattoreita, seurataan välitavoitteiden toteutumista ja vertaillaan tuloksia olemassa oleviin teknologioihin.

Tämä yhdennetty malli myös yhdenmukaistaa EU:n ja jäsenvaltioiden strategioita keskittämällä investoinnit yhteisten tavoitteiden edistämiseen ja luomalla koordinoituja palautemekanismeja. Sillä vältetään päällekkäisyydet, luodaan kriittistä massaa ja vahvistetaan Euroopan maailmanlaajuista vaikutusvaltaa kvanttiteknologioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa.

4Kansainvälinen yhteistyö

Tilanteessa, jossa geopoliittinen epävarmuus ja sen suorat vaikutukset maailmanlaajuiseen investointi- ja kaupankäyntiympäristöön lisääntyvät, Euroopan on suojeltava etujaan säilyttäen samalla avoimuutensa ja tehden ennakoivaa yhteistyötä luotettavien kumppaneiden kanssa. Tämä ajatus näkyy monissa EU:n viimeaikaisissa toimintapolitiikoissa, kuten kansainvälisessä digitaalistrategiassa ja taloudellisen turvallisuuden strategiassa.

Ensisijaisia kumppaneita ovat samanmieliset maat, erityisesti ne, joiden kanssa EU koordinoi jo nyt teknologiaa ja kauppapolitiikkaa koskevia kysymyksiä esimerkiksi vapaakauppasopimusten, kauppa- ja teknologianeuvostojen 83 tai digitaalisten kumppanuuksien 84 puitteissa. Komissio aikoo laajentaa tätä yhteistyötä aloitteilla, jotka koskevat yhteisiä tutkimusohjelmia, koordinoituja ehdotuspyyntöjä, asiantuntemuksen jakamista, infrastruktuurien vastavuoroista käyttömahdollisuutta, yhdenmukaisia teollis- ja tekijänoikeuskehyksiä sekä maailmanlaajuisten kvanttialan standardien laatimista. Se tekee yhteisyötä myös alakohtaisiin toimintapolitiikkoihin liittyvien konkreettisten kvanttiteknologiasovellusten osalta esimerkiksi uusien materiaalien kehittämiseksi. Tässä yhteydessä EU on jo alkanut toteuttaa kvanttiteknologiaa koskevia yhteisiä tutkimus- ja innovointihankkeita Etelä-Korean, Japanin ja Kanadan kanssa.

EU tekee yhteistyötä myös nopeasti kasvavien, kehittyvien kvanttiekosysteemien kanssa, sillä ne tarjoavat EU:n yrityksille taloudellisia mahdollisuuksia, edistävät EU:n kvanttiteollisuuden kilpailukykyä maailmanlaajuisesti sekä tarjoavat eurooppalaisille kvanttialan yrityksille keinon monipuolistaa kumppanuuksiaan ja vähentää riippuvuuksiaan. Tämä toimintamalli ohjaa kahden- ja monenvälisiä kumppanuuksia, jotka perustuvat yhteisiin arvoihin, keskinäiseen luottamukseen ja valmiuksien ja markkinoiden täydentävyyteen ja joilla varmistetaan samalla EU:n etujen suojelun asianmukainen taso strategisilla aloilla.

Lisäksi EU vahvistaa kvanttiteknologiaan liittyvää rooliaan kansainvälisillä standardointifoorumeilla, kauppaa koskevissa vuoropuheluissa ja monenvälisissä kvanttialan yhteenliittymissä. 85

Kaikissa edellä mainituissa toimissa komissio tekee tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa luodakseen sellaisen kvanttialan kansainvälistä yhteistyötä koskevan johdonmukaisen eurooppalaisen kehyksen, jossa yksilöidään ensisijaiset maat ja jäsennellyn yhteistyön alat. Se tukee myös yhteisiä diplomaattisia aloitteita ja kvanttiteknologioita koskevien yhteisten eurooppalaisten kantojen muodostamista, millä varmistetaan, että Eurooppa saa äänensä paremmin kuuluviin kvanttialan innovoinnin globaalin hallinnan ja etiikan muotoilemisessa.

5Hallinto

Vahva, osallistava EU:n tason hallinto on olennaisen tärkeä, jotta voidaan ohjata, koordinoida ja seurata EU:n kvanttistrategian täytäntöönpanoa ja edistää osallistumista kaikkialta unionista, mikä tarkoittaa sekä kaikkien jäsenvaltioiden ja kaikentyyppisten kvanttialan sidosryhmien edustajien osallistamista että sukupuolten tasapuolisen edustuksen varmistamista.

Ensinnäkin korkean tason neuvoa-antava ryhmä, joka kokoaa yhteen johtavat eurooppalaiset kvanttitieteilijät ja teknologia-asiantuntijat, tarjoaa riippumatonta strategista ohjausta EU:n kvanttistrategian täytäntöönpanossa.

Toiseksi jäsenvaltioiden kanssa tehtävän jäsennellyn yhteistyön kehys auttaa varmistamaan johdonmukaisen täytäntöönpanon kaikissa EU:n tason ja kansallisissa ohjelmissa, koordinoimaan vuotuista elinkaarikehitystä viidellä strategisella toiminta-alalla ja seuraamaan kvanttialan toimitusketjujen ja niiden kriittisten komponenttien turvallisuuden ja häiriönsietokyvyn kehittymistä. Erityinen asiantuntijaryhmä 86 , joka kokoaa kaikki jäsenvaltiot yhteen, toimii aktiivisesti jo nyt ja osallistuu tiiviisti EuroHPC-yhteisyrityksen hallintoneuvoston tulevaan työhön sitten, kun yhteisyritystä koskevaa asetusta on muutettu.

Lisäksi komissio jatkaa tiivistä vuorovaikutustaan koko eurooppalaisen kvanttialan yhteisön – tiedemaailman, startup-yritysten, teollisuuden toimijoiden sekä innovaatiosidosryhmien ja niiden edustajien – kanssa.

6Päätelmät

Kvanttiteknologiat ovat käännekohdassa. EU on vakiinnuttanut asemansa kvanttialan tutkimuksen maailmanlaajuisena johtajana ja luonut pohjan kilpailukykyiselle teolliselle perustalle. Kvanttiteknologioiden hyödyntämiseen liittyvä maailmanlaajuinen kilpailu on kuitenkin kiihtymässä. Johtavat maat lisäävät julkisia investointeja, koordinoivat kansallisia strategioita ja vahvistavat teknologian siirtymistä tutkimuksesta teollisuuteen teknologisen itsenäisyyden ja taloudellisen edun saavuttamiseksi. Kvanttiteknologioiden kaksikäyttöpotentiaali voi myös parantaa maiden turvallisuus- ja puolustusvalmiuksia. Samaan aikaan yksityisistä investoinneista on tulossa keskeinen erottava tekijä onnistumisen ja epäonnistumisen välillä. Jotta Eurooppa säilyttäisi kilpailukykynsä, pystyisi vaikuttamaan kvanttialan innovaatioiden taustalla oleviin arvoihin ja kykenisi hyödyntämään täysin henkisen johtoasemansa tuomat taloudelliset, turvallisuuteen liittyvät ja muut edut, sen on toimittava kiireesti, selkeästi ja yhtenäisesti.

Euroopan on nyt aika johtaa. Tämä strategia ei ole päämäärä vaan kehittyvä kehys – muuttuva suunnitelma – Euroopan kvanttialan tulevaisuutta varten. Se edellyttää EU:n, jäsenvaltioiden, teollisuuden, tiedeyhteisön ja laajan kansalaisyhteiskunnan yhteistä sitoutumista. Jos tässä onnistutaan, kvanttiteknologiat saavat aikaan seuraavan teknologisen vallankumouksen ja tukevat EU:n kilpailukykyä Euroopan ollessa tämän kehityksen eturintamassa muokkaamassa sitä omilla ehdoillaan.

LISÄYS

Yhteenveto EU:n kvanttistrategian toimista

Toiminta-ala 1: Kvanttialan tutkimus- ja innovointialoite

·Muutetaan EuroHPC-yhteisyritystä koskevaa asetusta siten, että yhteisyrityksen toimeksianto laajennetaan koskemaan kaikkia kvanttiteknologioita, ja siirretään ensimmäisenä toimena kvanttialan tutkimus- ja innovointitoimiin liittyvät Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelman nykyiset toimet yhteisyrityksen piiriin [vuoden 2025 kolmas neljännes] ·Esitetään ehdotus kvanttisäädökseksi [2026] ·Pilotoidaan kahta kvanttialan suurhaastetta (vikasietoiset kvanttilaskentajärjestelmät sekä kvanttiteknologiaan perustuvat paikannus-, navigointi- ja ajanmääritysjärjestelmät) [2025–2027]

Toiminta-ala 2: Euroopan kvantti-infrastruktuurit

·Julkaistaan EU:n kvanttilaskentaa ja -simulointia koskeva etenemissuunnitelma [2026] ·Laajennetaan EuroHPC-yhteisyritykseen perustuvien kvanttilaskentajärjestelmien määrää ja kapasiteettia [vuodesta 2026 eteenpäin] ·Perustetaan kvanttilaskennan seurantakehys [2026] ·Otetaan käyttöön ensimmäinen EU:n kattava yhteenliitetty, kokeellinen, maanpäällinen ja avaruudessa sijaitseva suojattu viestintäverkko [vuoteen 2030 mennessä] ·Julkaistaan kvanttiviestintää koskeva etenemissuunnitelma [2026] ·Perustetaan pilottilaitos eurooppalaista kvantti-internetiä varten [2026] ·Otetaan käyttöön hajautettu gravimetrijärjestelmä eri puolilla Eurooppaa [vuodesta 2026 eteenpäin] ·Julkaistaan kvanttitunnistusta koskeva etenemissuunnitelma [2026] ·Perustetaan eurooppalainen Q-MRI-pilotti-infrastruktuuri ja laajennetaan sitä eri puolille Eurooppaa [vuodesta 2025 eteenpäin]

Toiminta-ala 3: Euroopan kvanttialan ekosysteemi

·Perustetaan kuusi uutta kvanttiteknologioiden pilottituotantolinjaa siruyhteisyrityksen puitteissa [2025] ·Perustetaan kvanttiteknologioiden suunnittelulaitos [2026] ·Julkaistaan kvanttisirujen teollistamista koskeva etenemissuunnitelma [2026] ·Julkaistaan kvanttialan standardeja koskeva eurooppalainen etenemissuunnitelma [2026] ·Laajennetaan kvanttialan osaamisklustereiden verkostoa [2026] ·Toteutetaan ja saatetaan päätökseen toimitusketjun haavoittuvuuksia koskevia EU:n laajuisia arviointeja [2025–2026]

Toiminta-ala 4: Avaruudessa käytettävät kvanttiteknologiat ja kvanttiteknologiat, joilla on kaksikäyttöpotentiaalia (turvallisuus ja puolustus)

·Allekirjoitetaan ESAn kanssa yhteistyösopimus avaruudessa käytettävää kvanttiteknologiaa koskevan etenemissuunnitelman laatimisesta [vuoden 2025 toinen neljännes] ·Laaditaan kvanttitunnistuksen avaruus- ja puolustusteknologiaa koskeva etenemissuunnitelma [2026] ·Annetaan panos Euroopan puolustusmateriaaliteknologian etenemissuunnitelmaan [vuoden 2025 viimeinen neljännes] ·Käynnistetään spin-in-aloitteita siviilialan yritysten ja tiedemaailman tuomiseksi mukaan puolustussovelluksiin [vuodesta 2026 eteenpäin]

Toiminta-ala 5: Kvanttiosaaminen

·Perustetaan EU:n kvanttiosaamisakatemia [2026] ·Käynnistetään eurooppalaisia kilpailuja, joissa kilpaillaan pitkälle viedyssä digitaalisessa osaamisessa kvanttialalla [vuodesta 2026 eteenpäin] ·Käynnistetään kvanttiteknologia-alan startup-yritysten residenssitutkijoita koskeva pilottiohjelma [2025] ·Käynnistetään kvanttialan eurooppalainen liikkuvuusohjelma [vuodesta 2026 eteenpäin]

Kansainvälinen yhteistyö

·Käynnistetään kahden- ja monenvälisiä yhteistyöaloitteita [vuodesta 2025 eteenpäin] ·Tehdään jäsenvaltioiden kanssa yhteistyötä kvanttialan kansainvälistä yhteistyötä koskevan eurooppalaisen kehyksen luomiseksi [vuodesta 2025 eteenpäin]

(1)

Kvanttiteknologioissa hyödynnetään kvanttimekaniikan periaatteita sellaisten tehtävien suorittamisessa, joiden ratkaiseminen perinteisillä teknologioilla on joko mahdotonta tai erittäin tehotonta. Tärkeimpiä kvanttiteknologia-aloja ovat kvanttilaskenta ja -simulointi, kvanttitunnistus ja kvanttiviestintä.

(2)

  Draghin raportti EU:n kilpailukyvystä .

(3)

Tässä strategiassa kaksikäyttöpotentiaalilla tarkoitetaan kvanttiteknologioiden kykyä palvella sekä siviili- että turvallisuus- ja puolustustarkoituksia. Termillä on tässä laajempi, enemmän tulevaisuuteen suuntautuva merkitys kuin vientivalvontaa koskevan asetuksen (EU) 2021/821 mukaisella oikeudellisella termillä ”kaksikäyttötuote”.

(4)

  Komission suositus (EU) 2023/2113, annettu 3 päivänä lokakuuta 2023, EU:n taloudellisen turvallisuuden kannalta kriittisistä teknologia-aloista jäsenvaltioiden kanssa tehtävää riskinarviointia varten .

(5)

JOIN(2023) 20 final: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52023JC0020 .

(6)

  Valkoinen kirja Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta: Readiness 2030 | Euroopan ulkosuhdehallinto .

(7)

  McKinsey & Company, Quantum Technology Monitor, huhtikuu 2024 .

(8)

Lewis, A., Scudo, P., Cerutti, I., Travagnin, M., Marcantonini, C. ym., Future Directions for Quantum Technology in Europe, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2025, JRC141050. Julkaistaan heinäkuun puolivälissä.

(9)

  Euroopan investointipankki, A Quantum Leap in Finance, 2022 .

(10)

Ks. alaviite 8.

(11)

  Kilpailukykykompassi – Euroopan komissio .

(12)

Euroopan taloudellisen turvallisuuden strategiassa ja siihen liittyvässä, 3. lokakuuta 2023 annetussa komission suosituksessa kvanttiala määritellään kriittiseksi teknologia-alaksi.

(13)

Sidosryhmät ilmaisivat näkemyksensä ennen kvanttistrategian julkaisemista käynnistettyyn kannanottopyyntöön antamissaan vastauksissa: EU:n kvanttistrategia . Sidosryhmien mielestä EU:n kvanttistrategialla olisi nopeutettava siirtymistä kehityksestä tuotantoon perustutkimuksen keskeistä roolia unohtamatta, laajennettava olemassa olevia yleiseurooppalaisia kvantti-infrastruktuureja ja kehitettävä kvanttialan koulutuksen saanutta ammattitaitoista työvoimaa. Sidosryhmät korostavat myös, että on tärkeää kasvattaa unionin valmistuskapasiteettia sekä poistaa taloudelliset, sääntelyyn liittyvät ja hallinnolliset esteet, jotka rajoittavat tai hidastavat startup-yritysten laajentumista kypsiksi, kannattaviksi yrityksiksi sisämarkkinoilla.

(14)

  Varautuminen – Euroopan komissio .

(15)

Niinistön raportti: https://commission.europa.eu/document/download/5bb2881f-9e29-42f2-8b77-8739b19d047c_en?filename=2024_Niinisto-report_Book_VF.pdf .

(16)

  Ks. alaviite 6.

(17)

  Sisäisen turvallisuuden ProtectEU-strategia – Euroopan komissio .

(18)

  Yhteinen tiedonanto EU:n kansainvälisestä digitaalistrategiasta, 5. kesäkuuta 2025 .

(19)

  https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/library/european-declaration-quantum-technologies .

(20)

  https://ec.europa.eu/transparency/expert-groups-register/screen/expert-groups/consult?lang=fi&groupID=3931 .

(21)

  https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/library/shaping-european-strategy-quantum-technology-main-orientations-and-recommendations .

(22)

  Neuvoston asetus (EU) 2021/1173 Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta.

(23)

  Eurooppalainen kvanttiviestintäinfrastruktuuri (EuroQCI) -aloite | Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa .

(24)

  IRIS² | Turvallisia yhteyksiä – Euroopan komissio , asetus (EU) 2023/588.

(25)

  Neuvoston asetus (EU) 2023/1782 siruyhteisyrityksen perustamisesta.

(26)

OECD, A Quantum Technologies Policy Primer , 2025. Kvanttiedulla tarkoitetaan pistettä, jossa kvanttitietokone suorittaa tietyn tehtävän tehokkaammin, nopeammin, tarkemmin tai vähemmällä energialla kuin parhaat mahdolliset klassiset supertietokoneet. Tämä virstanpylväs on käytännön osoitus kvanttilaskennan paremmuudesta tietyissä laskentaongelmissa, vaikka tällaiset ongelmat rajoittuvatkin kapealle alueelle.

(27)

Esimerkiksi Yhdysvaltojen kansallinen kvanttialoite ( https://www.quantum.gov/ ), Kiinan vuoteen 2030 ulottuva kvanttialan etenemissuunnitelma, Japanin kvanttiteknologia- ja -innovointistrategia ( https://www8.cao.go.jp/cstp/english/strategy_r08.pdf ), Australian kansallinen kvanttistrategia ( https://www.industry.gov.au/sites/default/files/2023-05/national-quantum-strategy.pdf ), Kanadan kansallinen kvanttistrategia ( https://ised-isde.canada.ca/site/national-quantum-strategy/en/canadas-national-quantum-strategy ) ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansallinen kvanttistrategia ( https://www.gov.uk/government/publications/national-quantum-strategy ).

(28)

 Edustavat esimerkit kvanttilaskenta-alustoista perustuvat suprajohtaviin piireihin, loukutettuihin ioneihin, neutraaleihin atomeihin, fotoniikkaan, timantteihin tai spinkubitteihin. Niistä jokaiseen liittyy erilaisia laskennan skaalautuvuutta, luotettavuutta ja koherenssia koskevia hyötyjä ja teknisiä haasteita.

(29)

ROW = Rest Of the World.

(30)

  Kvanttiteknologian lippulaivaohjelman kotisivu | Quantum Flagship .

(31)

 Kvantti- ja suurteholaskentaa yhdistelevissä hybridialustoissa kvanttiprosessoreja integroidaan klassisiin suurteholaskentajärjestelmiin varhaisen rinnakkaisprosessoinnin mahdollistamiseksi, jolloin kvanttiprosessorit toimivat perinteisten supertietokoneiden laskennan kiihdyttiminä. EuroHPC-yhteisyrityksen ja kansallisten infrastruktuurien puitteissa toimii tällä hetkellä kolme hybridialustaa, jotka sijaitsevat Saksassa, Ranskassa ja Suomessa. Vuoden 2025 loppuun mennessä hybridisaatio on vakiona kaikissa eurooppalaisissa kvanttilaskentalaitoksissa, mikä vahvistaa tätä merkittävää saavutusta.

(32)

  Tekoälytehtaat | Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa .

(33)

  Tekoälyn maanosa – Euroopan komissio .

(34)

Nykyisten kvanttitietokoneiden tuottamat tulokset eivät ole vielä täysin tarkkoja (kvanttilaskenta on edelleen altis merkittäville virheille). Siksi tehokkaan vikojen korjaamisen toteuttaminen tarkkoja laskentatuloksia tuottavien virhekorjattujen kubittien (eli kvanttitietokoneen prosessointiyksiköiden) saavuttamiseksi on tärkeä virstanpylväs pyrittäessä saavuttamaan täysin toimintakykyinen kvanttitietokone tulevaisuudessa.

(35)

Ks. alaviite 26.

(36)

PASQuanS2: Programmable Atomic Large-scale Quantum Simulation 2 – SGA1 | PASQuanS2.1 | Projekt | Fact Sheet | HORIZON | CORDIS | Euroopan komissio .

(37)

Uhka, jonka kvanttitietokoneet aiheuttavat nykyisille salausprotokollille.

(38)

  Eurooppalainen kvanttiviestintäinfrastruktuuri (EuroQCI) -aloite | Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa .

(39)

  Sisäisen turvallisuuden ProtectEU-strategia – Euroopan komissio .

(40)

Näihin teknologioihin kuuluvat muun muassa kvanttisatunnaislukugeneraattorit (QRNG), yksittäisten fotonien kvanttilähteet ja ilmaisimet, lomittumiseen perustuvat QKD-moduulit ja integroidut televiestintätason alustat. Toimitusketju on sertifioitu EU:n turvallisten yhteyksien ohjelman (asetus (EU) 2023/588) mukaisesti.

(41)

Laitos mahdollistaa tiukan luonnehdinnan, turvallisuustestauksen sekä standardoinnin varhaisen tukemisen. Sen toiminta on sovitettu tiiviisti yhteen Euroopan telealan standardointilaitoksen (ETSI) kvanttiavaimen jakamiseen liittyvien toimien kanssa. www.etsi.org/technologies/quantum-key-distribution .

(42)

Pekingin ja Shanghain välisen runkoverkon ja Micius-satelliittiohjelman (joka on nyt korvattu Jinan-1-satelliittiohjelmalla) kautta.

(43)

 Tällaisia teknologioita ovat esimerkiksi kvanttitoistimien toiminnan kannalta kriittiset, seuraavan sukupolven käyttöiältään pitkäkestoiset ja erittäin tarkat optiset muistit sekä sellaisten täysin toimintakykyisten kvanttitoistimien rakentaminen ja demonstrointi, jotka yhdistävät kaupunkiverkkoja ja jotka on testattu sekä laboratorion että tosielämän oloissa.

(44)

Aloitteessa on onnistuttu saamaan aikaan lomittuminen kahden itsenäisesti toimivan, kymmenen kilometrin pituisen valokuidun yhdistämän kvanttiverkkosolmun välillä. Myös kvantti-internetin laitteistojen, kuten kvanttitoistimiin liittyvän teknologian ja kvanttitoistinsolmujen, kehityksessä on saavutettu teknologista edistystä, minkä lisäksi kvanttiohjelmistopinoissa on otettu kehitysaskeleita. https://quantuminternetalliance.org/ . 

(45)

  https://quantuminternetalliance.org/ . 

(46)

 Esimerkkejä: kvanttimuistin skaalautuvuus, vakaa lomittumisen jakauma ja kvanttiverkon ohjelmistopinon kehittäminen.

(47)

Esimerkiksi ”tallenna nyt, pura salaus myöhemmin” -toimintamallissa rikolliset toimijat keräävät salattuja tietoja, kuten varastettuja tietokantoja, suojattuja tiedostoja tai viestintädataa, ja säilyttävät ne tarkoituksenaan purkaa niiden salaus myöhemmin kvanttitietokoneilla haitantekotarkoituksessa. Ks. esimerkiksi The Second Quantum Revolution: the impact of quantum computing and quantum technologies on law enforcement (Europolin raportti, 2024).

(48)

  Suositus kvanttiturvalliseen salaukseen siirtymisen koordinoidusta etenemissuunnitelmasta | Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa .

(49)

 Etenemissuunnitelmassa määritellään ne kvanttiturvalliset algoritmit, kehityksen standardit ja sertifiointijärjestelmät, joita olisi kehitettävä arkaluonteisten tietojen ja kriittisten infrastruktuurien suojaamiseksi. EU:n kyberturvallisuuden vahvistaminen kvanttiturvallisella salauksella | Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa .

(50)

Kvanttitunnistuksen etuja perinteisiin tunnistustekniikoihin verrattuna ovat muun muassa fysikaalisten suureiden – kuten magneettikenttien, lämpötilan ja painovoiman – parempi havaitsemisherkkyys, tarkemmat, täsmällisemmät mittaukset sekä parempi erotuskyky.

(51)

Taking atom interferometric quantum sensors from the laboratory to real-world applications, Nature Reviews Physics 1, 731–739: https://doi.org/10.1038/s42254-019-0117-4 .

(52)

  https://carioqa-quantumpathfinder.eu/ ; hanke toteutetaan CNES:n, DLR:n ja Airbusin johdolla.

(53)

  Quantum-enhanced and AI-powered metabolic MRI Diagnostics .

(54)

Toteutetaan kontrolloituina kliinisinä tutkimuksina lääkinnällisistä laitteista annetun EU:n asetuksen mukaisesti.

(55)

  McKinsey & Company, Quantum Technology Monitor, 2024 .

(56)

 (EU) 2023/1781: EU:n sirusäädös | Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa .

(57)

  QU-PILOT ja QU-TEST .

(58)

Näitä ovat muun muassa ultrapuhtaat ympäristöt, kryogeeninen jäähdytys, tyhjiöjärjestelmät ja tarkkuusohjauselektroniikka.

(59)

Tulevan tutkimus- ja teknologiainfrastruktuureja koskevan eurooppalaisen strategian mukaisesti.

(60)

Noudattaen asiaankuuluvia EU:n kilpailusääntöjä, kuten vuoden 2023 suuntaviivoja SEUT-sopimuksen 101 artiklan soveltamisesta horisontaalisiin yhteistyösopimuksiin.

(61)

Eurooppalaisen kvanttiteollisuuskonsortion kotisivu – QuIC .

(62)

  The Future of European Competitiveness – A Competitiveness Strategy for Europe .

(63)

Euroopan innovaationeuvosto osoitti jo vuosina 2021–2024 noin 350 miljoonaa euroa kvanttiteknologia-alan startup-yritysten kasvun edistämiseen. Euroopan innovaationeuvosto valmistelee osana Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälinettä järjestetyn EIC:n scale-up-yrityksille suunnatun STEP-ehdotuspyynnön perusteella kvanttialan scale-up-yrityksiin tehtäviä lisäinvestointeja, jotka ovat suuruudeltaan enintään 30 miljoonaa euroa yritystä kohti.

(64)

  Rahasto-osuusrahasto European Tech Champions -aloitteen tueksi .

(65)

  https://research-and-innovation.ec.europa.eu/strategy/strategy-research-and-innovation/jobs-and-economy/eu-startup-and-scaleup-strategy .

(66)

  Uudistetun koheesiopolitiikan väliarviointi (COM(2025) 163) .

(67)

  Säästö- ja investointiunioni – Euroopan komissio .

(68)

Noudattaen soveltuvin osin asiaankuuluvia valtiontukisääntöjä.

(69)

  JOIN(2023) 20 final ; https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52023JC0020 . Strategian yhteydessä arvioidaan myös teknologiaturvallisuuteen ja -vuotoihin liittyviä riskejä, joiden osalta kvanttiteknologiat ovat yksi tähän mennessä määritellyistä neljästä painopistealasta.

(70)

  https://defence-industry-space.ec.europa.eu/eu-space/eu-observatory-critical-technologies .

(71)

Quantum Benchmarking Initiative: https://www.darpa.mil/research/programs/quantum-benchmarking-initiative .

(72)

Kvanttiteknologiaa hyödyntävä LIDAR on valoon perustuvan havainnoinnin ja etäisyyden mittauksen järjestelmä, jossa käytetään kvanttiominaisuuksia, kuten lomittumista, kohteen havaitsemisen ja etäisyyden arvioinnin herkkyyden ja tarkkuuden parantamiseen yli perinteisten menetelmien rajojen.

(73)

Esimerkiksi BRICS and Quantum Computing .

(74)

Esimerkiksi Ranska (puolustuksessa käytettäviä kvanttiantureita koskeva PROQCIMA-ohjelma, https://quantique.france2030.gouv.fr/acces-aux-marches/programme-proqcima ), Saksa (investoinnit kvanttiviestintään ja -tunnistukseen liittovaltion opetus- ja tutkimusministeriön (BMBF) puitteissa), Italia (kylmäatomianturit maailmanlaajuisesta satelliittinavigointijärjestelmästä riippumatonta navigointia varten), Itävalta (kvanttikellot ja inertia-anturit) ja Suomi (puolustuskäyttöön tarkoitetut siirrettävät kvanttitunnistusjärjestelmät).

(75)

  COM(2025) 188, 22.4.2025 : Ehdotus asetukseksi asetusten (EU) 2021/694, (EU) 2021/695, (EU) 2021/697, (EU) 2021/1153, (EU) 2023/1525 ja 2024/795 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse puolustukseen liittyvien investointien edistämisestä EU:n talousarviossa ReARM Europe -suunnitelman toteuttamiseksi.

(76)

  Global Comparison of STEM Education | SpringerLink .

(77)

Strateginen tutkimus- ja teollisuusohjelma 2030 (kvanttiteknologian lippulaivaohjelma): https://qt.eu/media/pdf/Strategic-Reseach-and-Industry-Agenda-2030.pdf.  

(78)

  IQM, State of Quantum, 2025 ja RAND Europe: Quantum’s Future Workforce Needs More Than Physicists .

(79)

  COM(2025) 90 final .

(80)

STEM-alojen korkeakoulutuksessa ja työurilla esiintyy merkittävää sukupuolten välistä epätasapainoa. Ks. She Figures 2024 -raportti .

(81)

  https://digital-skills-jobs.europa.eu/en/opportunities/funding/digital-2025-skills-08-quantum-academy-step-sectoral-digital-skills-academies .

(82)

Esteet liittyvät kvanttilaskennassa esimerkiksi skaalautuviin kvanttivirheenkorjausjärjestelmiin, modulaaristen arkkitehtuurien kvanttiliitäntöihin ja kryogeeniseen ohjauselektroniikkaan, kvanttiviestinnässä esimerkiksi pitkän matkan kvanttitoistimiin, laitteesta riippumattomaan lomittumisen jakautumiseen ja turvallisiin, luotetuista solmuista vapaisiin verkkoihin sekä kvanttitunnistuksessa esimerkiksi pienoiskokoisiin siirrettäviin gravimetreihin, korkearesoluutioisiin Q-MRI-järjestelmiin ja GNSS:stä riippumattomassa navigoinnissa käytettäviin inertia-antureihin.

(83)

Intian ja Yhdysvaltojen kanssa.

(84)

Etelä-Korean, Japanin, Kanadan ja Singaporen kanssa.

(85)

 Kesäkuussa 2025 pidetyssä G7-maiden huippukokouksessa johtajat tunnustivat kvanttiteknologian muutospotentiaalin ja lupasivat lisätä investointeja, edistää luotettavaa maailmanlaajuista yhteistyötä ja vahvistaa kansallisten mittauslaitosten välisiä yhteyksiä G7-maiden yhteisen työryhmän kautta. Ks. Kananaskis Common Vision for the Future of Quantum Technologies .

(86)

  Jäsenvaltioiden edustajien eurooppalainen kvanttiteknologian koordinointiryhmä .