Bryssel 20.2.2024

COM(2024) 69 final

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

Tiivistelmä vuotuisista täytäntöönpanokertomuksista, jotka koskevat vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta vuonna 2021 osarahoitettuja toimenpideohjelmia


Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) auttaa lievittämään EU:ssa pahimpia köyhyyden muotoja, kuten ruoan puutetta, lapsiköyhyyttä ja asunnottomuutta.

Vuonna 2021 köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen lisääntyivät osittain covid-19-pandemian vuoksi. Yli 94 miljoonaa ihmistä eri puolilla EU:ta (21,9 % koko väestöstä) oli vuonna 2020 köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa.

Tätä taustaa vasten jäsenvaltiot käyttivät FEADin toimenpideohjelmien resursseja elintarvikeavun ja/tai perushyödykkeinä annettavan avun tarjoamiseen (23 maata toimenpideohjelmassa I) ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseen (Saksa, Alankomaat, Tanska ja Ruotsi toimenpideohjelmassa II). Näin täydennettiin kansallisia toimia aineellisen puutteen korjaamiseksi sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi.

Vuonna 2021 FEAD-rahastosta oli käytettävissä 4,6 miljardia euroa (käypinä hintoina) ohjelmakaudella 2014–2020 (mukaan lukien REACT-EU-välineen määrärahat), joten rahaston kokonaisarvo oli noin 5 miljardia euroa (kansalliset määrärahat mukaan luettuina).

Keskimääräinen täytäntöönpanoaste EU:ssa vuonna 2021 oli 63 prosenttia. Korkein täytäntöönpanoaste oli Bulgariassa (91 %), Espanjassa (86 %) ja Alankomaissa (86 %). Täytäntöönpanoaste nousi vuoteen 2020 verrattuna Romaniassa, Unkarissa ja Kyproksessa.

Vuonna 2021 FEAD-rahaston kautta sai elintarvikeapua yli 15 miljoonaa ihmistä (vrt. 14,9 miljoonaa vuonna 2020) ja perushyödykkeinä annettavaa apua 2,1 miljoonaa ihmistä. Sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tarkoitettua tukea sai noin 18 000 ihmistä neljässä maassa, jotka panivat täytäntöön tyypin II FEAD-ohjelmia (toimenpideohjelma II). FEAD-rahaston tuki jakautui tasaisesti miesten ja naisten kesken (50 %/50 %). Ikäryhmittäin tarkasteltuna FEAD-tuesta ohjattiin lapsille 26 prosenttia ja ikääntyneille 11 prosenttia.

Vuonna 2021 covid-19 vaikutti edelleen voimakkaasti elintarvikeavun ja perushyödykkeinä annettavan avun tarjontaan. Tuen kysyntä kasvoi, ja mukaan oli otettava lisää haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä. Muutoksia oli myös tuen antamistavoissa ja tyypeissä (esimerkiksi Romaniassa otettiin käyttöön arvosetelit). Paikalliset edunsaajaorganisaatiot löysivät tapoja toimia voimassa olevien rajoitusten puitteissa ja onnistuivat edelleen jakamaan tukea yhtä suurelle vastaanottajamäärälle kuin vuonna 2020. Elintarvikkeiden jakeluun ja perushyödykeapuun liittyi logistisia haasteita, jotka saatiin kuitenkin lopulta ratkaistua, jolloin pystyttiin vastaamaan jatkuvaan tuentarpeeseen ja säilyttämään pandemiaa edeltäneen vuoden toimitustaso.

Elintarvikeapua saaneiden absoluuttinen määrä oli suurin Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Puolassa ja Romaniassa. Tämä on linjassa näiden maiden käytettävissä olevien suurten määrärahojen ja REACT-EU-välineen lisävarojen kanssa. Vuonna 2021 jaettiin lähes 450 000 tonnia elintarvikkeita. Mukana oli perustuotteita, kuten maitotuotteita, pastaa, riisiä, vihanneksia ja hedelmiä, öljyä ja lihaa, jotka toimitettiin pakkauksina tai aterioina.

Maissa, jotka toimittavat perushyödykkeinä annettavaa apua FEAD-rahaston kautta, apua sai yli kaksi miljoonaa ihmistä. Yli puolet heistä oli Romaniassa, jossa jaettiin hygieniapaketteja ja koulutarvikkeita. Lapset olivat tavara-avun pääkohde Kyproksessa, Unkarissa, Irlannissa ja Itävallassa.

Elintarvikkeita ja/tai perushyödykkeitä koskevia avustusohjelmia (toimenpideohjelma I) toteuttaneet jäsenvaltiot toteuttivat myös liitännäistoimenpiteitä. Useimmat jäsenvaltiot toteuttivat edelleen liitännäistoimenpiteiden yhdistelmää. Näihin toimenpiteisiin kuuluivat muun muassa ruoan valmistusta ja säilytystä koskeva neuvonta, terveelliseen ruokavalioon kannustava valistus, ruoanlaittotyöpajat, ohjaaminen asianmukaisten palvelujen piiriin, työpajat koulutukseen tai työmarkkinoille integroitumisen parantamiseksi, kotitalouden raha-asioiden hoitoa koskeva neuvonta sekä lastenhoidon tarjoaminen.

FEADin sosiaalisen osallisuuden ohjelmia (toimenpideohjelma II) toteuttaneet neljä maata olivat Saksa, Alankomaat, Tanska ja Ruotsi. Niissä keskityttiin sosiaalisen osallisuuden toimenpiteisiin tietyille kohderyhmille: ikääntyneet naiset, maahantulijat, vähemmistöt ja asunnottomat. Toimenpiteet tavoittivat vuonna 2021 yhteensä 18 000 henkilöä.

Covid-19-pandemian seuraukset vaikuttivat vuonna 2021 edelleen voimakkaasti FEAD-rahastoon. Jäsenvaltioiden oli tarkasteltava uudelleen FEAD-rahaston painopisteitä, kohdennettuja ryhmiä, toimia ja tuen tyyppejä sekä varmistettava samalla haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien jatkuva tuki. REACT-EU-välineen kautta saataville tuoduilla lisäresursseilla tuettiin edelleen aloitteita, joiden tarkoituksena oli puuttua yhä suurempaan epävarmuuteen kaikkialla EU:ssa. Nykyisillä FEAD-ohjelmilla voitiin näin tarjota enemmän elintarvikeapua ja perushyödykkeinä annettavaa apua kohderyhmille sekä tarjota ratkaisevaa tukea epävarmassa tilanteessa oleville ihmisille. FEAD onkin osoittautunut tärkeäksi välineeksi, jolla tuetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman tavoitteita köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten määrän vähentämiseksi. Se on myös ollut joustava tapa käyttää REACT-EU-välineen tarjoamat lisämäärärahat.

FEAD-rahaston kahtena viimeisenä täytäntöönpanovuonna edessä on lisähaasteita. Painetta hankkeiden loppuunsaattamiseen ja jäljellä olevien menojen ilmoittamiseen, Venäjän sotilaallista hyökkäystä pakenevien ukrainalaisten auttamiseen ja elinkustannuskriisin lieventämiseen on enemmän, mikä saattaa lisätä tavara-avun kysyntää EU:ssa.



   1. JOHDANTO

Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) 1 auttaa lievittämään EU:ssa pahimpia köyhyyden muotoja, kuten ruoan puutetta, lapsiköyhyyttä ja asunnottomuutta. FEAD-rahastosta oli käytettävissä yhteensä 4,6 miljardia euroa (käypinä hintoina) vuosina 2014–2020 (mukaan lukien REACT-EU-välineen määrärahat), joten rahaston kokonaisarvo oli noin 5 miljardia euroa (kansalliset määrärahat mukaan luettuina).

Jäsenvaltiot voivat käyttää rahastoa kahdella tavalla:

·elintarvikkeina ja/tai perushyödykkeinä annettavan avun toimenpideohjelman (toimenpideohjelma I) kautta

·sosiaalista osallisuutta edistävän toimenpideohjelman (toimenpideohjelma II) kautta.

Elintarvikkeina ja/tai perushyödykkeinä annettavaa apua on täydennettävä liitännäistoimenpiteillä. Tällaisia ovat esimerkiksi terveelliseen ruokavalioon kannustava valistus, ruoan valmistusta ja säilytystä koskeva neuvonta, terveydenhuollon saatavuuden helpottaminen, psykologinen ja terapeuttinen tuki, osaamisohjelmat, kotitalouden raha-asioiden hoitoa koskeva neuvonta, sosiaalinen ja vapaa-ajan toiminta sekä oikeudellisten palvelujen tarjoaminen.

FEAD-rahaston oikeusperustan 2 mukaisesti tämä tiivistelmä perustuu vuoden 2021 vuotuisiin täytäntöönpanokertomuksiin, jotka komissio on saanut jäsenvaltioilta.

Covid-19-pandemia pahensi jo ennestään suuria haasteita, jotka liittyvät (aineellisen) puutteen vakavimpien muotojen korjaamiseen. FEAD-rahasto perustettiin auttamaan köyhyyden pahimpien muotojen lieventämisessä EU:ssa tarjoamalla elintarvikeapua ja/tai perushyödykkeinä annettavaa apua (toimenpideohjelma I) tai tukemalla sosiaalista osallisuutta (toimenpideohjelma II). Vuoden 2021 vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa korostuvat toimet, joilla pyritään torjumaan vähävaraisimpiin kohdistuvia covid-19-pandemian kielteisiä vaikutuksia sekä lieventämään köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen pahimpia muotoja. Koheesiopoliittisella tukitoimella Euroopan pakolaisten auttamiseksi (CARE) FEAD-ohjelmille luotiin lisäjoustomahdollisuuksia, joiden ansiosta FEAD-rahoituksella on myös voitu merkittävästi tukea Venäjän sotilaallista hyökkäystä pakenevia ukrainalaisia antamalla heille kipeästi kaivattua elintarvike- ja perushyödykeapua.

FEAD-rahasto täydentää kansallisia toimia aineellisen puutteen korjaamiseksi sekä köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi. Siinä keskitytään elintarvikeapuun, perushyödykkeinä annettavaan apuun ja sosiaaliseen osallisuuteen, ja sillä pyritään ratkaisemaan muun muassa ruoan puutteen, lapsiköyhyyden ja asunnottomuuden kaltaisia haasteita. Rahaston työ on linjassa Eurooppa 2020 -strategian sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman ja vuodelle 2030 asetetun uuden kunnianhimoisen tavoitteen kanssa. FEAD-asetuksessa säädetään, että elintarvikkeina ja/tai perushyödykkeinä annettavaa apua on täydennettävä liitännäistoimenpiteillä. Kyse on toimista, joilla edistetään sosiaalista osallisuutta ja puututaan sosiaaliseen ahdinkoon voimaannuttavalla ja kestävällä tavalla.

Vuonna 2021 FEADin yhteiskunnallista toimintaympäristöä leimasivat köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen uudet haasteet, jotka johtuivat osittain covid-19-pandemiasta. Vuonna 2020 EU:ssa yli 94 miljoonaa ihmistä oli köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa 3 , mikä on 21,9 prosenttia koko väestöstä. Luvut sisältävät huomattavia eroja jäsenvaltioiden välillä: Vaihtelua oli Tšekin 11,9 prosentista, Slovakian 14,8 prosentista ja Tanskan 15,9 prosentista Bulgarian 32,1 prosenttiin, Romanian 30,4 prosenttiin ja Kreikan 28,8 prosenttiin. Vuonna 2020 tapahtunut kasvu liittyy suoraan sosioekonomisiin haasteista, jotka olivat seurausta covid-19-pandemian johdosta käyttöön otetuista terveyttä koskevista toimenpiteistä. Vuonna 2021 pandemialla oli todennäköisesti myös muita kielteisiä vaikutuksia kotitalouksien taloudelliseen tilanteeseen, mikä vaikutti köyhyyden ja tuloerojen kasvuun lyhyellä aikavälillä.

Vuosina 2012–2019 saavutetusta kehityksestä huolimatta Eurooppa 2020 -strategian tavoite, jonka mukaan köyhyysvaarassa olevia ihmisiä olisi 20 miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2008, jäi viime vuosikymmenen aikana saavuttamatta. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelmassa asetetaan vuodelle 2030 uusi tavoite, jolla pyritään vuoteen 2030 mennessä pienentämään köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten määrää 15 miljoonalla eli noin 76 miljoonaan, kun määrä vuonna 2019 oli 91 miljoonaa. 4 Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen lapsiin kohdistuvien erityisvaikutusten vuoksi toimintasuunnitelmassa asetetaan myös erityinen ja täydentävä tavoite köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien (0–17-vuotiaiden) lasten määrän vähentämiseksi 5 miljoonalla vuoteen 2030 mennessä.

1.1    Tuleva kehitys

Nykyisessä EU:n pitkän aikavälin talousarviossa 2021–2027 (tunnetaan myös monivuotisena rahoituskehyksenä) FEAD on sisällytetty Euroopan sosiaalirahasto plussaan (ESR+) rahoituksen yksinkertaistamiseksi ja rahastojen välisten synergioiden parantamiseksi. Sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tarkoitetun tuen vahvistamiseksi ESR+-asetuksessa 5 edellytetään, että vähintään 25 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista kohdennetaan sosiaalisen osallisuuden tavoitteisiin (vuosien 2014–2020 ESR:ssä vastaava osuus oli 20 %). Lisäksi edellytetään, että jokainen jäsenvaltio kohdentaa vähintään 3 prosenttia määrärahoista aineellisen puutteen korjaamiseen, joka on FEADin nykyinen päätavoite. Jäsenvaltiot ovat suunnitelleet 5 miljardin euron ESR+:n määrärahoja (4,5 miljardin euron EU:n rahoitusosuus) vähävaraisimpien tukemiseen. Tämä on 4 prosenttia ESR+:n yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin kokonaismäärärahoista, mikä ylittää lakisääteisen kolmen prosentin vaatimuksen.

Aineellisen puutteen korjaamisen tukemiseen sovelletaan erityisiä sääntöjä, jotta se pysyisi mahdollisimman virtaviivaisena. Vaikka tavara-apua koskeviin painopisteisiin tai ohjelmiin sisältyvien toimien hallinnointi (johtamista ja seurantaa koskevat yksinkertaistetut vaatimukset) on osa ESR+:aa, se on suunniteltu yksinkertaisemmaksi, jotta vältetään asianomaisille organisaatioille aiheutuva hallinnollinen rasite.

1.2 FEADin koordinointi EU:n tasolla

FEADin asiantuntijaryhmä oli aiempien vuosien tapaan hallintoviranomaisten tärkein foorumi rahaston täytäntöönpanoa koskevalle tietojenvaihdolle. Asiantuntijaryhmä kokoontui kahdesti vuonna 2021 (yhdessä ESR:n teknisen työryhmän kanssa) keskustellakseen FEAD-ohjelmien täytäntöönpanosta. Merkittäviä näkökohtia, joista keskusteltiin, olivat liitännäistoimenpiteet, tarkastukset, koordinointi muiden EU:n rahastojen kanssa, yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot ja sähköiset arvosetelit sekä REACT-EU:n muutokset.

Sidosryhmäsuhteiden vahvistamiseksi aiemmin pidetyt FEAD-verkoston kokoukset korvattiin vuosina 2020 ja 2021 FEAD-yhteisön vastavuoroisilla oppimistehtävillä. Tänä aikana järjestettiin kolme teemaseminaaria verkossa, kolme vertaisvaihtoa ja kaksi konferenssia, joissa keskusteltiin täytäntöönpanohaasteista ja ESR+:n tarjoamista mahdollisuuksista.

Seminaareissa ja vertaisvaihdoissa käsiteltiin erityisesti seuraavia aiheita:

·FEAD-rahastosta rahoitettujen toimenpiteiden uusien loppukäyttäjien ja covid-19-pandemian aikana käyttöön otettujen uusien käytäntöjen ominaispiirteet

·mahdolliset yhtenäistetyt lähestymistavat loppukäyttäjien sosiaalisen osallisuuden tukemiseksi

·seuranta ja kohderyhmien tavoittaminen

·sosiaalista osallisuutta pandemian aikana ja sen jälkeen koskevat liitännäistoimenpiteet

·(sähköisten) arvosetelijärjestelmien täytäntöönpano

·sidosryhmien ja loppukäyttäjien osallistuminen ja asema.

2. EDISTYMINEN TOIMENPIDEOHJELMIEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSSA 6

2.1. Rahoituksen toteutuminen

Vuonna 2021 FEAD-rahaston tukeen sidottujen tukikelpoisten julkisten menojen kokonaismäärä oli 694 miljoonaa euroa. Vuoden 2021 lopussa FEAD-rahaston investointeihin oli käytettävissä yhteensä 5,0 miljardia euroa. Kokonaismäärärahoihin sisältyy 0,5 miljardin euron lisäys REACT-EU-paketista, joka perustettiin covid-19-epidemian vuoksi. Niihin sisältyvät sekä kohdennetut EU:n varat että kansallinen osarahoitus täytäntöönpanoa varten. Vuoden 2021 loppuun mennessä kaikkia REACT-EU:hun liittyviä muutoksia ei ollut hyväksytty. Vuoden 2021 lopussa vielä käynnissä olleiden ohjelmamuutosten tarkastelun perusteella oli odotettavissa, että kokonaismäärärahoja korotettaisiin entisestään vuonna 2022.

Vuoden 2021 loppuun mennessä 5,0 miljardin euron kokonaismäärästä hyväksyttyjä menoja oli 4,68 miljardia euroa (94 % kokonaistalousarviosta). 7 Vuonna 2021 tuensaajille aiheutuneiden ja toimien toteuttamisesta maksettujen menojen ilmoitetut vuotuiset määrät kasvoivat huomattavasti aiempiin vuosiin verrattuna, 768,3 miljoonaan euroon, ja ne olivat vuoden 2021 loppuun mennessä yhteensä 3 614,5 miljoonaa euroa (eli 65 % kokonaistalousarviosta). Myös ilmoitettujen menojen osalta voidaan aiempiin vuosiin verrattuna havaita kiihtymistä. Ilmoitettujen menojen vuotuinen määrä oli 703,9 miljoonaa euroa eli yhteensä 3 115,3 miljoonaa euroa (eli 63 % kokonaistalousarviosta).

Kun REACT-EU-lisämaksut sisällytetään FEAD-rahaston vuoden 2021 talousarvioihin, mikään FEAD-ohjelma ei ollut toteuttanut käytettävissä olevia määrärahoja täysimääräisesti vuoden 2021 loppuun mennessä. Keskimääräinen täytäntöönpanoaste EU:ssa oli 63 prosenttia. Täytäntöönpanoasteet määräytyvät sen perusteella, mikä osuus myönnetystä kokonaistalousarviosta on tällä hetkellä ilmoitettu komissiolle Tällä hetkellä Bulgaria (91 %), Espanja (86 %), Alankomaat (86 %), Suomi (83 %), Puola (82 %), Irlanti (80 %), Itävalta (78 %), Latvia (77 %), Kypros (73 %) ja Unkari (72 %) edistyvät suhteellisen hyvin. Tämänhetkisen täytäntöönpanon perusteella niiden ennustetaan ilmoittavan koko talousarvionsa menot vuoden 2023 loppuun mennessä.

Suurin lisäys talousarvion täytäntöönpanossa on Romaniassa (26 prosenttiyksikköä enemmän vuoden 2020 loppuun verrattuna), Unkarissa (25 prosenttiyksikköä enemmän), Kyproksessa (21 prosenttiyksikköä enemmän) ja Alankomaissa (20 prosenttiyksikköä enemmän). Lisätoimia tarvitaan täytäntöönpanon nopeuttamiseksi, jotta vältetään FEAD-rahaston talousarvioiden vapauttaminen vuoden 2023 lopussa, erityisesti Italiassa (nykyinen täytäntöönpanoaste 40 %), Kroatiassa (46 %), Liettuassa (64 %) ja Sloveniassa (56 %).

FEAD on osoittautunut joustavaksi välineeksi vastata uusiin tarpeisiin, kuten covid-19-kriisin aiheuttamiin tarpeisiin. FEAD-asetusta muutettiin huhtikuussa 2020 8 osana koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskevaa toista investointialoitetta (CRII+). Tämä mahdollisti arvosetelien ja korttien kaltaiset epäsuorat tavat toimittaa apua perille (infektioriskin vähentämiseksi) sekä henkilönsuojainten ostamisen FEAD-tukea jakaville organisaatioille. Lisäksi muutokset antoivat jäsenvaltioille mahdollisuuden käyttää 100 prosentin EU:n osarahoitusosuutta yhden tilivuoden ajan. Vuoden 2021 loppuun mennessä oli muutettu kahtatoista FEAD-ohjelmaa: kahdeksaa 100 prosentin osarahoituksen hyödyntämiseksi ja neljää hätätoimiin ryhtymiseksi covid-19-pandemian vastatoimena.

FEAD-asetukseen hyväksyttiin uusi muutos helmikuussa 2021 osana REACT-EU:n mukaista komission elpymissuunnitelmaa 9 . Tämän muutoksen myötä jäsenvaltiot voivat myöntää lisärahoitusta ESR:n, FEADin ja Euroopan aluekehitysrahaston ohjelmille. Näillä lisävaroilla voidaan täydentää olemassa olevaa tukea, kuten elintarvike- ja/tai perushyödykeapuhankkeita tai sosiaalista osallisuutta koskevia hankkeita. Lisävarojen olisi oltava kunkin jäsenvaltion erityistarpeiden mukaisia, ja niitä myönnettäessä olisi otettava huomioon vähävaraisimpien määrän kasvu covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeen. Muutoksia tehtiin yhteensä kolmeentoista toimenpideohjelmaan (Belgia, Bulgaria, Viro, Espanja, Ranska, Kroatia, Italia, Latvia, Luxemburg, Itävalta, Romania, Slovenia ja Slovakia), joihin lisättiin REACT-EU-välineen vuoden 2021 erästä yhteensä 506 miljoonaa euroa.

FEAD-asetusta tarkistettiin taas 10 6. huhtikuuta 2022 siltä osin kuin on kyse koheesiopoliittisesta tukitoimesta Euroopan pakolaisten auttamiseksi (CARE). CARE-tukitoimen ansiosta jäsenvaltiot ja alueet voivat nyt käyttää FEAD-rahastoa joustavammin hätäavun tarjoamiseen Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen vuoksi Ukrainasta pakeneville ihmisille. Siinä annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus muuttaa tarvittaessa ohjelmansa tiettyjä osia kriisin edellyttämällä tavalla. Tällaisessa tapauksessa riittää, että jäsenvaltio ilmoittaa komissiolle muutoksesta. Komission erillistä hyväksyntää ei tarvita. Lisäksi tarkistetussa asetuksessa säädetään näiden aloitteiden tukikelpoisuuden aikaisemmasta alkamispäivästä, joka on 24. helmikuuta 2022 Tarkistetussa asetuksessa myös laajennetaan mahdollisuutta EU:n 100 prosentin osarahoitukseen tilivuonna, joka alkaa 1. heinäkuuta 2021 ja päättyy 30. kesäkuuta 2022. Lisäksi 12. huhtikuuta 2022 annettiin asetus 11 CARE-tukitoimen täydentämiseksi. Tällä tarkistuksella lisätään maksuvalmiutta ja nopeutetaan edunsaajien mahdollisuuksia saada varoja. Tämä tapahtuu lisäämällä 3,5 miljardin euroa ennakkomaksuina REACT-EU-välineen vuoden 2021 maksuerään FEAD-rahastoa ja koheesiopolitiikan ohjelmaa varten.

2.2 Täytäntöönpano käytännössä

FEAD-rahaston toiminta ja loppukäyttäjien profiili

Vuonna 2021 FEAD-rahaston kautta elintarvikeapua sai 15,0 miljoonaa ihmistä ja perushyödykkeinä annettavaa apua 2,1 miljoonaa ihmistä. Hieman alle 18 000 ihmistä sai sosiaalista osallisuutta edistävää tukea. Tästä 17,1 miljoonasta 50 prosenttia oli naisia, 26 prosenttia lapsia ja 11 prosenttia yli 65-vuotiaita. Maahantulijoiden, ulkomaalaistaustaisten tai vähemmistöihin kuuluvien osuus oli 18 prosenttia, vammaisten henkilöiden 6 prosenttia ja asunnottomien 5 prosenttia.

FEAD antoi vuonna 2021 menestyksekkäästi apua 27 jäsenvaltiossa ja edistyi hyvin tavoitteidensa saavuttamisessa. Useimmat jäsenvaltiot (23 jäsenvaltiota 27:stä) jakoivat elintarvikkeita ja/tai perushyödykkeitä ja toteuttivat liitännäistoimenpiteitä (taulukko 1 – toimenpideohjelma I). Neljä jäsenvaltiota jatkoi sosiaalisen osallisuuden ohjelmien täytäntöönpanoa (taulukko 1 – toimenpideohjelma II).

Table 1.Avun tyyppi – FEAD

Toimintaohjelma

Avun tyyppi

Jäsenvaltio(t)

Toimenpideohjelma I

Elintarvikeapu

10 jäsenvaltiota: BE, BG, EE, ES, FI, FR, MT, PL, PT ja SI

Perushyödykkeinä annettava apu

1 jäsenvaltio: AT

Molemmat

12 jäsenvaltiota: CY*, CZ, EL, HR, HU, IE, IT, LT, LU, LV, RO SK^

Toimenpide-ohjelma II

Sosiaalista osallisuutta edistävä apu

4 jäsenvaltiota: DE, DK, NL, SE

* Kypros saattoi elintarvikejakeluhankkeensa päätökseen vuonna 2019 ja on sen jälkeen keskittynyt perushyödykkeisiin.

^ Slovakia antoi perushyödykeapua vuosina 2016–2020 ja on raportoinut elintarvikeavusta vasta sen jälkeen.

Lähde: Vuoden 2021 vuotuiset täytäntöönpanokertomukset.

Vuonna 2021 lasten osuus elintarvikkeita, perushyödykkeitä tai sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tarkoitettua tukea saaneista oli noin 26 prosenttia. Tämä osuus on pienentynyt hieman verrattuna vuoteen 2020, jolloin se oli 28 prosenttia. Useissa jäsenvaltioissa lasten osuus elintarviketukea saavista oli suuri, erityisesti Belgiassa, Kroatiassa, Unkarissa, Ranskassa ja Maltassa. Lisäksi Kypros, Unkari, Irlanti ja Itävalta jakoivat tavara-apua vain lapsille (eli kaikki perushyödykkeinä annettava tuki kohdennettiin lapsille).

Loppukäyttäjistä noin 18 prosenttia oli maahantulijoita, ulkomaalaistaustaisia tai vähemmistöihin (myös syrjäytyneisiin yhteisöihin, kuten romaneihin) kuuluvia henkilöitä. Osuus voi kuitenkin olla todellisuudessa tätä suurempi, sillä tukea saaneita maahanmuuttajia koskevia tietoja ei tietosuojasyistä aina raportoida (Kreikka, Ranska ja Slovakia). Suurin ryhmä ovat maahanmuuttajat ylipäänsä, ja seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat pakolaiset ja turvapaikanhakijat.

Arviolta viisi prosenttia FEAD-rahaston loppukäyttäjistä oli asunnottomia. Tämä osuus pysyi pitkälti samana. Asunnottomien lukumäärää on erityisen vaikea arvioida, koska heitä ei ole rekisteröity eivätkä he yleensä ole halukkaita antamaan henkilötietojaan. Irlannissa, Tšekissä ja Ranskassa yli 10 prosenttia elintarvikeavun loppukäyttäjistä oli asunnottomia. Italiassa elintarvikeapua saaneiden asunnottomien osuus oli suhteellisen pieni (3,7 %), mutta he olivat suurin perushyödykkeinä annettavaa apua saanut ryhmä (94 % kaikista loppukäyttäjistä). Myös Tšekissä asunnottomien osuus perushyödykeavun loppukäyttäjistä oli suhteellisen suuri (21 %).

Loppukäyttäjistä noin 6 prosenttia oli vammaisia henkilöitä. Elintarvikeapua saaneiden joukossa oli eniten vammaisia henkilöitä Bulgariassa ja Unkarissa (31 % molemmissa maissa). Perushyödykkeinä annettavaa apua saavien vammaisten henkilöiden osuus oli suhteellisen suuri Romaniassa (19 %), Latviassa (17 %) ja Liettuassa (12 %).

FEAD-rahaston täytäntöönpano covid-19-pandemian vuoksi

Vuonna 2021 covid-19-rajoitukset ja lisääntynyt avun kysyntä vaikuttivat edelleen voimakkaasti elintarviketuen ja perushyödykkeinä annettavan avun tarjoamiseen. Vuonna 2021 jatkettiin myös vuonna 2020 tästä syystä tehtyjä muutoksia. Vuonna 2021 eri ohjelmissa mainittiin muun muassa muutokset loppukäyttäjien tyyppeihin ja määrään, tuen toimittamistapoihin ja tuen tyyppeihin.

Useiden ohjelmien osalta mainittiin, että niihin sisällytettiin sellaisia sosiaalisesti haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä ja perheitä, joita ei ollut tuettu ennen covid-19-pandemiaa, jotta he voisivat selviytyä pandemian aiheuttamista vaikeuksista. Tätä analysoidaan tarkemmin tämän luvun eri osioissa. Tässä luvussa tuodaan esiin myös uusien ryhmien valintaa vuonna 2020 (nykyisen tuen jatkamisen lisäksi) elintarviketukea ja erityisesti perushyödykkeinä annettavaa apua silmällä pitäen. Tukea tarjottiin koko pandemian ajan enemmän, ja tämä jatkui vuonna 2021, kuten jäljempänä olevista osioista käy ilmi. Esimerkiksi Latvia ilmoitti pidentäneensä tukikelpoisuutta hädässä olevien ja pienituloisten kotitalouksien osalta poikkeusolojen aikana vuonna 2021 ja varmistaneensa, että loppukäyttäjät saavat tukea pidempään. Bulgariassa tuen piiriin tuli uusia ryhmiä, kuten sosioekonomisen aseman perusteella valittuja ryhmiä sekä henkilöt, joilla oli suuri covid-19-tartunnan riski (heille tukea tarjottiin kotiinkuljetusten kautta). Vaikka loppukäyttäjien kokonaismäärä kasvoi pandemian aikana, joissakin ohjelmissa tukea saaneiden määrä oli pienempi. Esimerkiksi Irlannissa loppukäyttäjien määrä väheni kansallisten pandemiaan liittyvien toimeentulotukiohjelmien vuoksi. Tämän ansiosta FEAD pystyi keskittymään hyväntekeväisyysjärjestöjen tukemiseen parantamalla elintarvikkeiden laatua ja monipuolisuutta sekä tekemällä yhteistyötä vaikeammin tavoitettavien haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kanssa.

Pandemia vaikutti merkittävästi myös tuen toimittamistapoihin. Jotta tartunnalle altistumisen riskiä voitiin vähentää, ohjelmissa laajennettiin ruokatarvikkeiden ja perushyödykkeiden kotiinkuljetuksia keskitettyjen noutopisteiden sijasta. Muutos mainitaan yhdeksi näkyvimmistä eri ohjelmissa, esimerkiksi Virossa, Kreikassa ja Latviassa. Viro ilmoitti, että koteihin toimitettiin huomattavasti enemmän ruokapaketteja kuin ennen vuotta 2020. Ruokapaketteja toimitettiin myös suoraan asunnottomien suojapaikkoihin. Latviassa valmiita aterioita, joita aiemmin tarjoiltiin soppakeittiöissä, oli tarjolla vain noutoruokana. Useimpien ohjelmien yhteydessä raportoitiin, että covid-19-kriisi aiheutti merkittäviä logistisia haasteita jakelulle. Joissakin maissa kotiinkuljetuksia tekivät loppukäyttäjiä edustavat organisaatiot ja niiden vapaaehtoiset/henkilöstö, kun taas toisissa käytettiin myös pakettien jakelupalveluja. Pandemia vaikutti vapaaehtoisten ja muun henkilöstön saatavuuteen jakelukeskuksissa tehtävää työtä varten. Ranskassa nämä mainitaan merkittävinä tekijöinä, jotka vaikuttivat FEAD-rahaston täytäntöönpanoon. Samaan aikaan Ranska ilmoitti, että FEAD-rahaston elintarviketuen rooli kasvoi, koska supermarketit ja maatalousalan yhteistyökumppanit antoivat vähemmän lahjoituksia.

Myös tuen tyyppi muuttui joissakin tapauksissa. Vaikka elintarviketuki ja toimitetut elintarviketyypit pysyivät yleensä suhteellisen samoina (paitsi Irlannissa, kuten edellä todettiin), perushyödykkeinä annettavaa apua mukautettiin nopeasti vastaamaan pandemiasta vuodesta 2020 alkaen aiheutuneisiin erityistarpeisiin. Apuun sisältyi henkilönsuojaimia, desinfiointiaineita ja muita hygieniatuotteita, joilla tuettiin haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien erityistarpeista huolehtimista pandemian aikana. Yleisesti ottaen nämä muutokset eivät tarkoittaneet aiemmin tarjottujen perushyödykkeiden korvaamista toisilla. Vastasyntyneille tarkoitettujen tuotteiden jakelu jatkui Kyproksessa koko pandemian ajan. Ranska ja Romania ilmoittivat muista muutoksista tuen järjestämisessä. Vuonna 2021 molemmat maat ottivat käyttöön arvosetelit, jotka mahdollistivat elintarvikkeiden ja perushyödykkeiden suoran ostamisen. Romania ilmoitti, että arvosetelien avulla se saavutti tuensaajat tehokkaasti.

Toimenpideohjelma I – Elintarvikkeina annettava apu

Elintarvikeapua saaneiden absoluuttinen määrä oli suurin Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Puolassa ja Romaniassa (ks. taulukko 2). Italian määrärahat kasvoivat REACT-EU-välineen ansiosta huomattavasti, hiukan alle 200 miljoonalla eurolla, mikä lisäsi elintarviketukea saaneiden ihmisten määrää. Myös Romaniassa tuettujen määrä kasvoi huomattavasti (1,2 miljoonasta 1,5 miljoonaan) vuoteen 2020 verrattuna. Tämä liittyi REACT-EU-välineen talousarvion (56 miljoonaa euroa) kasvuun ja talousarvion nopeampaan toteuttamiseen. Muissa jäsenvaltioissa tavoitettujen henkilöiden määrä pysyi kuitenkin suhteellisen vakaana aiempiin vuosiin verrattuna. Ranska ilmoitti loppukäyttäjien määrän vähentyneen vuosina 2020–2021 (5,1 miljoonaa vuonna 2021 verrattuna 5,5 miljoonaan vuonna 2020), mutta tämä on edelleen paljon enemmän kuin ennen covid-19-pandemiaa. Ranskan vuotuisessa täytäntöönpanokertomuksessa ei selitetä tätä määrän vähenemistä. Siinä kuitenkin korostetaan, että FEADin antamaa elintarvikeapua tarvitaan jatkuvasti tilanteessa, johon covid-19-pandemia edelleen vaikuttaa voimakkaasti ja jossa lahjoituksia yksityiseltä sektorilta on vähemmän. Covid-19-pandemian johdosta hyväksytyt joustavammat kansalliset täytäntöönpanosäännöt olivat voimassa koko vuoden 2021. Näin ollen tämä joustavuus ei vaikuttanut loppukäyttäjien määrän vähenemiseen.

Table 2.Elintarviketukea saavien määrä – vuosittain (tuhansina)

Jäsenvaltio

2018

2019

2020

2021

% EU:sta

BE

394

359

382

449

3 %

BG

540

466

494

553

4 %

CY

2

2

–

–

0 %

CZ

101

57

78

62

0 %

EE

23

21

26

24

0 %

ES

1 288

1 229

1 496

1 468

10 %

FI

281

316

317

295

2 %

FR

4 340

4 790

5 504

5 120

34 %

EL

353

290

294

319

2 %

HR

42

108

23

62

0 %

HU

184

141

182

177

1 %

IE

152

195

277

157

1 %

IT

2 678

2 079

2 657

2 984

20 %

LT

197

192

183

195

1 %

LU

13

13

13

13

0 %

LV

70

76

75

88

1 %

MT

13

11

12

10

0 %

PL

1 385

1 356

1 337

1 254

8 %

PT

79

93

149

170

1 %

RO**

–

–

1 186

1 486

10 %

SI

158

153

157

151

1 %

SK

192

185

137

7

0 %

EU

12 486

12 128

14 980

15 044

100 %

** Romaniaa koskevat luvut eivät perustu vuotuiseen täytäntöönpanokertomukseen vaan hallintoviranomaisen komissiolle toimittamiin lisäselvityksiin johtuen epäjohdonmukaisuudesta, joka korjataan vuodesta 2022 alkaen. 12  

Lähde: Vuoden 2021 vuotuiset täytäntöönpanokertomukset, päivitetty 15. joulukuuta 2022 asti.

FEAD-ohjelmissa eri puolilla EU:ta on painotettu ensisijaisina eri kohderyhmiä, mikä näkyy suoraan tukea saaneiden ryhmissä. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että FEAD-ohjelmat täydentävät erilaisia kansallisia toimintapolitiikkoja. Taulukosta 3 käy ilmi, että Unkarissa suhteellisen suuri osuus elintarviketuesta meni lapsille (60 %), kun taas muut jäsenvaltiot päättivät käyttää FEAD-rahastoa useammin suoraan elintarviketukeen yli 65-vuotiaille (Bulgaria: 35 %, Suomi: 36 %, Latvia: 31 %, Romania: 29 %). Naisten osuus elintarviketuen saajien kokonaismäärästä oli 50 prosenttia. Tässäkin on suurta vaihtelua jäsenvaltioiden välillä: Bulgariassa naisten osuus loppukäyttäjistä oli 59 prosenttia ja Maltassa 57 prosenttia, mutta Unkarissa vain 24 prosenttia ja Irlannissa 31 prosenttia (selvästi alle EU:n keskiarvon). Belgian, Tšekin, Luxemburgin, Unkarin ja Espanjan elintarviketuella saavutettiin suuri osuus maahantulijoista. Elintarviketukea EU:ssa saavien vammaisten henkilöiden keskimääräinen osuus oli suhteellisen pieni, keskimäärin 5 prosenttia. Unkari (33 %), Bulgaria (29 %), Romania (17 %), Latvia (17 %), Puola (16 %) ja Liettua (12 %) tavoittivat kuitenkin huomattavasti enemmän vammaisia henkilöitä. Asunnottomia ei usein laskettu elintarviketuen saajiksi lukuun ottamatta Tšekkiä (17 %), Irlantia (17 %) ja erityisesti Slovakiaa (100 %). Slovakian elintarviketukiohjelma kohdistui yksinomaan valmiiden lämpimien aterioiden tarjoamiseen asunnottomille viidessä kaupungissa.

Table 3.Elintarviketukea saaneiden ryhmät vuonna 2021

Lähde: Vuoden 2021 vuotuiset täytäntöönpanokertomukset, päivitetty 15. joulukuuta 2022 asti.

FEAD-rahastosta pandemian aikana rahoitetuilla elintarviketukitoimenpiteillä saavutettujen kohderyhmien muutosta arvioitiin vertaamalla pandemiavuosien (2020–2021) loppukäyttäjien henkilökohtaisia ominaisuuksia kaikkien elintarviketukea vuosina 2014–2019 saaneiden ominaisuuksiin. EU:n tasolla elintarviketuki covid-19-pandemian aikana saavutti hieman pienemmän osuuden lapsista (2 prosenttiyksikköä vähemmän) kuin ennen pandemiaa. Ikääntyneiden, naisten, vammaisten henkilöiden ja asunnottomien osuus kasvoi yhdellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2020 verrattuna. Vain harvat jäsenvaltiot ilmoittivat huomattavista muutoksista yksittäisten kohderyhmien osuuksissa. Bulgariassa ja Unkarissa vammaisten henkilöiden osuus elintarviketuen saajista on kasvanut (10 prosenttiyksikköä ja 11 prosenttiyksikköä enemmän kuin ennen vuotta 2020). Molemmissa maissa elintarviketuki kohdennettiin erityisesti sosiaalisesti syrjäytyneille vammaisille henkilöille, mikä oli ollut suuntana jo ennen covid-19-pandemiaa. Covid-19-sulkutoimet pahensivat tilannetta, johon maiden FEAD-ohjelmilla pyrittiin vastaamaan.

Figure 1.Elintarvikeapu vuosina 2014–2021 (tuhatta tonnia) jäsenvaltioittain

Lähde: Vuoden 2021 vuotuiset täytäntöönpanokertomukset, päivitetty 15. joulukuuta 2022 asti.

Elintarvikkeiden määrä tonneina kasvoi tasaisesti vuodesta 2019 ja oli lähes 450 000 tonnia vuonna 2021. Jäsenvaltioiden useimmiten antama selitys liittyi covid-19-sulkutoimien aikana lisääntyneeseen epävarmuuteen ja siihen vastaamiseen. Yksittäisten jäsenvaltioiden osuudessa tästä kokonaismäärästä ei ole ajan myötä tapahtunut merkittäviä muutoksia. Joukosta erottuu Romania, joka ei antanut elintarviketukea vuosina 2017–2019 mutta käynnisti elintarviketukiohjelmansa uudelleen vuodesta 2020 alkaen.

Kaikki jäsenvaltiot ilmoittivat jollakin tavalla noudattavansa monialaisuuden periaatetta, jonka mukaan elintarviketuella on merkittävä osa vähävaraisimpien tasapainoisen ruokavalion varmistamisessa. Täytäntöönpanotavoissa on kuitenkin huomattavia eroja jäsenvaltioiden välillä. Kaaviossa 2 on esitetty tarkemmin elintarvikevalikoimaan liittyviä valintoja. Bulgariassa, Irlannissa, Maltassa ja Portugalissa hedelmiä ja vihanneksia oli keskimääräistä enemmän. Suomen, Latvian, Maltan ja Romanian elintarvikkeista yli puolet oli tärkkelystuotteita, kuten jauhoja, leipää, perunoita ja riisiä. Belgiassa, Ranskassa, Espanjassa ja Sloveniassa maitotuotteiden osuus elintarvikkeista oli EU:n keskiarvoa suurempi. Valmisruokia tai elintarvikkeita, joita ei voitu luokitella, oli keskimäärin noin 10 prosenttia, mutta Slovakiassa koko elintarvikekori muodostui niistä. Unkarissa niiden osuus oli 40 prosenttia elintarvikkeista. Slovakia toimitti lämmintä keittoa, leivonnaisia ja lämpimiä alkoholittomia juomia, joiden se ilmoitti olevan peräisin jäännöseristä. Kyproksesta ei ole lukuja saatavilla, koska se ei toimittanut elintarviketukea vuonna 2021. Elintarviketuen viimeisimpään toimitukseen vuonna 2018 sisältyi pääasiassa tärkkelystuotteita (45 %), hedelmiä ja vihanneksia (27 %) ja vähemmän eläinperäisiä tuotteita (14 %) ja maitotuotteita (14 %).

Figure 2.Elintarviketuen koostumus vuonna 2021 jäsenvaltioittain

Lähde: Vuoden 2021 vuotuiset täytäntöönpanokertomukset, päivitetty 15. joulukuuta 2022 asti.

Elintarviketuen koostumus ei ole ajan mittaan merkittävästi muuttunut. Ainoastaan vuosina 2014–2016 tarjottujen elintarviketuen tyyppien sisällössä oli pieniä eroja, mikä voi johtua siitä, että tuolloin tukea tarjosivat osittain eri valtiot kuin muulloin.

Figure 3.Elintarviketuen koostumus (osuuksina kokonaistuesta)

Lähde: Vuoden 2021 vuotuiset täytäntöönpanokertomukset, päivitetty 15. joulukuuta 2022 asti.

Elintarvikkeet jaettiin paketteina tai valmiina aterioina. Slovakia jakoi vuonna 2021 ainoastaan aterioita, Ranska, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali ja Slovenia taas jakoivat ainoastaan elintarvikepaketteja. Muut jäsenvaltiot jakoivat molempia. Kaavio 4 osoittaa, että kehityssuunta elintarvikepakettien toimituksissa on tasoittunut vuodesta 2019. Vuonna 2021 elintarvikepaketteja jaettiin 91,1 miljoonaa ja aterioita 77,7 miljoonaa.

Figure 4.Jaettujen elintarvikepakettien ja aterioiden määrän kehitys ajan myötä

Lähde: Vuoden 2021 vuotuiset täytäntöönpanokertomukset, päivitetty 15. joulukuuta 2022 asti.

Katselmuksessa arvioitiin myös jaettujen pakettien ja aterioiden määrän kehitystä henkeä kohti. Pakettien määrä henkeä kohti on vähentynyt tasaisesti vuodesta 2015 alkaen, keskimäärin noin kymmenestä hieman yli kuuteen vuonna 2021. Jaettujen aterioiden määrä henkeä kohti taas kasvoi vuoden 2014 keskimäärin hieman yli kahdesta ateriasta henkilöä kohti hieman alle kuuteen ateriaan henkeä kohti vuonna 2021. Jaettujen elintarvikkeiden määrä painona henkilöä kohti kasvoi merkittävästi 18,9 kilosta vuonna 2014 30,0 kiloon vuonna 2021.

Figure 5.Jaettujen elintarvikkeiden määrän kehitys henkilöä kohti vuosina 2014–2021, eri mittareita

Lähde: Vuoden 2021 vuotuiset täytäntöönpanokertomukset, päivitetty 15. joulukuuta 2022 asti.

Toimenpideohjelma I – Perushyödykkeinä annettava apu

Jäsenvaltiot ilmoittivat perushyödykkeinä annettavan avun saajien määrän olleen suhteellisen vakaa vuosina 2018–2021 (ks. taulukko 4). Romanian osuus kaikista EU:ssa perushyödykkeitä saavista loppukäyttäjistä oli yli puolet, ja se tarjosi loppukäyttäjille neljä hygieniapakkaustoimitusta vuosina 2020–2021. Vuonna 2021 FEAD-rahasto tuki myös koulutarvikkeiden ostamista tarjoamalla haavoittuvassa asemassa olevien lasten vanhemmille sähköisiä arvoseteleitä. Arvoseteleillä voitiin hankkia välttämättömiä koulutarvikkeita ja vaatteita lapsille.

Table 4.Perushyödykkeinä annettavaa apua saavien määrä (tuhansina)

Jäsenvaltio

2018

2019

2020

2021

% EU:sta

AT

45

44

44

42

2 %

CY

1

1

1

1

0 %

CZ

72

34

58

51

2 %

EL

239

189

266

275

13 %

HR

24

83

0

15

1 %

HU

26

57

128

150

7 %

IE

41

40

51

45

2 %

IT

–

5

25

29

1 %

LT

197

192

183

195

9 %

LU

13

13

13

13

1 %

LV

17

70

69

81

4 %

RO**

–

–

1 122

1 188

57 %

SK

110

97

–

–

0 %

EU

785

824

1 960

2 084

100 %

** Romaniaa koskevat luvut eivät perustu vuotuiseen täytäntöönpanokertomukseen vaan hallintoviranomaisen komissiolle toimittamiin lisäselvityksiin johtuen epäjohdonmukaisuudesta, joka korjataan vuodesta 2022 alkaen.

Lähde: Vuoden 2021 vuotuiset täytäntöönpanokertomukset, päivitetty 15. joulukuuta 2022 asti.

Perushyödykkeinä annettavaa apua annettiin vain lapsille Kyproksessa, Unkarissa ja Irlannissa, ja lasten osuus oli suuri myös Itävallassa (84 %). Yleisellä tasolla perushyödykkeinä annettavaa apua ei kohdennettu yli 65-vuotiaille, mutta Latviassa (31 %) ja Kroatiassa (19 %) tätä ryhmää tuettiin enemmän kuin EU:ssa keskimäärin (10 %).

Naisten osuus perushyödykkeinä annettavan avun saajista oli keskimääräistä suurempi Latviassa (57 %), Irlannissa (58 %) ja Itävallassa (63 %). Kyproksessa perushyödykkeinä annettavaa apua saivat ainoastaan naiset (alle 15-vuotiaat tytöt).

Itävallassa, Kyproksessa, Tšekissä, Italiassa ja Luxemburgissa maahanmuuttajataustaisten loppukäyttäjien määrä oli EU:n keskiarvoa suurempi. Perushyödykkeinä annettava apu saavutti Liettuassa, Latviassa ja Romaniassa suhteellisesti enemmän vammaisia henkilöitä kuin muissa jäsenvaltioissa.

Italiassa perushyödykkeinä annettava apu kohdennettiin erityisesti asunnottomille (94 %). Maassa keskityttiin vakavaa aineellista puutetta kohdanneisiin, joista suurin osa oli ulkomaalaistaustaisia kodittomia miehiä. Italia ilmoitti, että suurin osa (72 %) perushyödykkeitä vuonna 2021 saaneista sai myös elintarvikeapua (46 % vuonna 2020). Maa pyrki sekä vastaamaan välittömästi äärimmäisessä köyhyydessä elävien ensisijaisiin tarpeisiin että myös pääsemään vähitellen eroon vakavasta puutteesta. Tämä osoittaa, että Italian FEAD-ohjelma tuki loppukäyttäjiä kattavammin pandemian alusta lähtien ja vastasi siten pandemian aiheuttamien vaikeampien tilanteiden myötä kasvaneeseen kysyntään.

Table 5.Perushyödykkeinä annettavaa apua vuonna 2021 saaneiden henkilökohtaiset ominaisuudet

Lähde: Vuoden 2021 vuotuiset täytäntöönpanokertomukset, päivitetty 15. joulukuuta 2022 asti.

Myös pandemian aikana perushyödykkeinä annettavaa apua saaneiden ryhmiä verrattiin ennen vuotta 2020 apua saaneiden ryhmiin (ks. taulukko 6). Sekä jäsenvaltioiden että EU:n tasolla erot olivat suurempia kuin elintarviketuen osalta. Pandemian aikana naisten osuus perushyödykkeinä annettavan avun saajista oli pienempi (15 prosenttiyksikköä vähemmän) ja vammaisten henkilöiden suurempi (9 prosenttiyksikköä enemmän) kuin ennen vuotta 2020. Latviassa FEAD-rahaston vuosina 2020–2021 tarjoaman perushyödykkeinä annettavan avun saajista huomattavasti pienempi osuus (32 prosenttiyksikköä vähemmän) oli lapsia verrattuna pandemiaa edeltäneeseen ajanjaksoon. Latvian kertomuksessa tätä selitetään viittaamalla ikääntyneiden suurempiin tarpeisiin pandemian aikana sekä kansallisiin lainsäädäntömuutoksiin ja perheisiin keskittyviin erityisiin kansallisiin tukimahdollisuuksiin. Tästä syystä FEADin tarve keskittyä näihin ryhmiin oli vähäisempi. Tämä näkyy myös siinä, että perushyödykkeinä annettavan avun tavoittamien lasten absoluuttinen määrä kasvoi hieman. Unkari ilmoitti, että sen perushyödykkeinä annettavasta avusta aiempaa pienempi osuus tavoitti maahantulijat (24 prosenttiyksikköä vähemmän), mutta tätä vähennystä ei selitetty.

Kyproksessa perushyödykkeinä annettavaa apua saavien naisten osuus kasvoi voimakkaasti pandemian aikana. Naisten osuus kasvoi pandemiaa edeltäneestä 57 prosentista 100 prosenttiin (43 prosenttiyksikköä), koska pandemian aikana tukea saivat ainoastaan naiset. Muutos ei kuitenkaan liity pandemiaan vaan siihen, että Kypros selkeytti vastasyntyneille suunnattua tavara-apuaan, joka on vuodesta 2020 lähtien kohdistettu erityisesti äideille.

Table 6.Tavara-avun kohderyhmien muutos vuosina 2014–2019 ja 2020–2021

Lähde: Vuoden 2021 vuotuiset täytäntöönpanokertomukset, päivitetty 15. joulukuuta 2022 asti. 13

Jäsenvaltioiden vuosikertomukset osoittavat, että FEAD-rahaston puitteissa annettavan perushyödykeavun rahallinen arvo on kasvanut vuoteen 2020 asti. Vaikka kehityssuunta oli tämä jo ennen vuotta 2020, tavara-avun arvo on pandemian alettua noussut selvästi. Romania erottuu muista lähinnä siksi, että se käynnisti FEAD-rahaston toiminnan uudelleen samana vuonna. Vaikka Romania jätettäisiin pois laskuista, kaaviossa 6 on edelleen havaittavissa positiivinen suuntaus vuoteen 2020 asti. Toimitettujen perushyödykkeiden arvo oli tuolloin 34,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 kokonaisarvo laski hieman pääasiassa Romanian ja Italian toimista johtuen, mutta useimmissa maissa arvo pysyi ennallaan tai kasvoi. Vuonna 2021 perushyödykeavun arvo oli huomattava Itävallassa (4,2 miljoonaa euroa), Kreikassa (7,9 miljoonaa euroa), Unkarissa (5,7 miljoonaa euroa) ja Romaniassa (8,4 miljoonaa euroa). Italia ei anna kertomuksessaan selkeää selitystä sille, miksi vuonna 2021 toimitettujen tavaroiden arvo on laskenut vuoteen 2020 verrattuna. Se mainitsee kuitenkin, että tilanne oli muuttunut covid-19-pandemian jälkeen, minkä vuoksi täytäntöönpanevien elinten oli tarpeen organisoida perushyödykkeiden jakaminen osittain uudelleen.

Figure 6.Perushyödykkeinä annettavan avun rahallinen kokonaisarvo (miljoonaa euroa)

Lähde: Vuoden 2021 vuotuiset täytäntöönpanokertomukset, päivitetty 15. joulukuuta 2022 asti.

Ohjelmakauden 2014–2020 alusta lähtien toimitettujen perushyödykkeiden arvon jakautuminen eri kohderyhmille on vaihdellut. Jos vuotta 2015 ei oteta huomioon, perushyödykkeiden kokonaisarvosta lapsille kohdennettu osuus on vaihdellut kolmasosasta kahteen kolmasosaan. Asunnottomien osuus kokonaisarvosta on viime vuosina kasvanut. Kirjoitushetkellä Romania ei ole vielä ilmoittanut vuonna 2021 toimittamansa tavara-avun arvoa kohderyhmittäin. Tästä muodostuvat ne 24 prosenttia, jotka ovat kuviossa 7 ilman luokitusta.

Figure 7.Osuus perushyödykkeinä annettavan avun kokonaisarvosta kohderyhmittäin

Lähde: Vuoden 2021 vuotuiset täytäntöönpanokertomukset, päivitetty 15. joulukuuta 2022 asti.

Jäsenvaltiot ovat analysoineet tarkemmin kohderyhmille vuonna 2021 toimitetun perushyödykkeinä annettavan avun suhteellista arvoa. Näin saadaan käsitys eri tavoista, joilla maat valitsivat perushyödykkeinä annettavan avun tyypin. Perushyödykkeinä annettava apu kohdennettiin lähes kokonaan lapsille Itävallassa 14 , Kyproksessa, Unkarissa ja Irlannissa 15 sekä huomattavassa määrin Kroatiassa (35 %) ja Tšekissä (41 %). Tšekissä 22 prosenttia perushyödykeavusta kohdennettiin asunnottomille, ja Italiassa tuki kohdennettiin tälle ryhmälle miltei kokonaan (94 %).

Perushyödykkeinä annettavan avun arvon jakautuminen kohderyhmille (2021)

Lähde: Vuoden 2021 vuotuiset täytäntöönpanokertomukset, päivitetty 15. joulukuuta 2022 asti.

Perushyödykkeinä annettavan avun arvo tuensaajaa kohti kasvoi hieman vuoteen 2020 asti ja oli tuolloin 35,42 euroa. Vuonna 2021 keskimääräinen arvo tuensaajaa kohti laski merkittävästi, 16,73 euroon (tai 29,55 euroon, jos Romaniaa ei oteta huomioon). Romanian alhaisempaa arvoa selittää se, että suurin osa sen kustannuksista sisältyi vuonna 2020 kirjattuun kaksivuotiseen tukiohjelmaan.

Perushyödykkeinä annettavan avun arvo asunnotonta kohden on vaihdellut voimakkaasti vuosien varrella pääasiassa siksi, että tukea saaneiden asunnottomien määrä on vähentynyt, erityisesti vuonna 2020. Vuonna 2020 keskimääräinen arvo oli yli 277 euroa asunnotonta kohden, mikä johtui Italian ilmoittamasta suhteellisen korkeasta arvosta ja rajallisesta asunnottomien määrästä (323 euroa asunnotonta kohden vuonna 2020 ja 98 euroa vuonna 2021). Italian vuotuisessa täytäntöönpanokertomuksessa ei selitetä tätä eroa.

Figure 8.Perushyödykkeinä annettavan avun arvon kehitys tuensaajaa kohti

Lähde: Vuoden 2021 vuotuiset täytäntöönpanokertomukset, päivitetty 15. joulukuuta 2022 asti.

Toimenpideohjelma I – Liitännäistoimenpiteet

FEAD-asetuksen mukaisesti jäsenvaltiot, joilla oli meneillään toimenpideohjelman I ohjelmia vuonna 2021, toteuttivat myös liitännäistoimenpiteitä. Covid-19-kriisi on kuitenkin aiheuttanut merkittäviä haasteita liitännäistoimenpiteiden toteuttamiselle, ja niiden täytäntöönpano on yleisesti ottaen ollut epätasaista eri jäsenvaltioiden välillä.

Useimmat jäsenvaltiot jatkoivat liitännäistoimenpiteiden toteuttamista, ja vain muutama keskittyi vain yhteen tai kahteen toimenpiteeseen.

Vuonna 2021 täytäntöön pantuja liitännäistoimenpiteitä olivat muun muassa seuraavat:

·ruoan valmistusta ja säilytystä koskeva neuvonta (BE, BG, CZ, ES, FI, FR, HR, LT, LV, MT, PL, PT ja SK)

·terveelliseen ruokavalioon ja elämäntapaan kannustava valistus, esimerkiksi ruoanvalmistustyöpajat (BE, BG, CZ, EL, ES, FI, FR, HR, IT, LT, LU, LV, PT, PL, RO, SI ja SK)

·ruokahävikin vähentämistä koskeva neuvonta (BG, CZ, ES, FI, LU, LV, PL ja PT)

·henkilökohtaista hygieniaa koskeva neuvonta (BE, BG, EL, HR, HU, LV, RO ja SK)

·ohjaaminen asianmukaisten palvelujen (esimerkiksi sosiaali-/hallintopalvelujen) piiriin (BE, BG, CZ, EE, FI, FR, IE, IT, LU, LV, PT ja SK)

·henkilökohtainen neuvonta ja työpajat erityisesti koulutukseen tai työmarkkinoille integroitumisen edistämiseksi (BG, CY, CZ, EL, FI, FR, IE, IT, LT, LV, MT, RO ja SI)

·koulutustoiminta ja osaamisharjoittelu/-ohjelmat (EL, FR, MT, PL, RO ja SI)

·terveydenhuollon saatavuuden helpottamiseen liittyvät toimet (BG, ES, FI, FR, HU, IE, IT, LV ja RO)

·psykologinen ja terapeuttinen tuki (CZ, EL, FI, FR, HU, IT, LT, LV, PL, RO ja SI)

·kotitalouden raha-asioiden hoitoa koskeva neuvonta (BG, CZ, EL, FR, HR, IE, IT, LT, LV, MT, PL, PT ja SK)

·perhe- ja yhteisösuhteiden ylläpitämistä tai palauttamista koskeva erityisneuvonta, mukaan lukien ristiriitojen ratkaiseminen, vanhempien tukeminen ja kotihoidon tukeminen (BG, CY, FR, IE, LT, LV ja PL)

·sosiaalinen ja vapaa-ajan toiminta (CZ, FI, FR, LV, LU, MT, PL ja SI)

·oikeudellisten palvelujen tarjoaminen (CZ, FR, IT, LT, PL ja RO)

muut liitännäistoimenpiteet (AT, BE, BG, CY, CZ, EE, ES, FI, FR, IE, EL, IT, LU, MT, PL, PT, RO ja SI), mukaan lukien henkilökohtaiset tukipalvelut, aikuisten sosiaalihuolto, sosiaaliset kuljetuspalvelut, asunnon tai majoituksen saannin helpottamiseen liittyvät toimet, omien oikeuksien käyttämisessä tarvittava tuki ja koulunkäynnin tukeminen.

Toimenpideohjelma II – Sosiaalinen osallisuus

Neljä jäsenvaltiota (DE, DK, NL ja SE) käyttivät FEAD-rahastoa sosiaalisen osallisuuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Kullakin näistä jäsenvaltioista on erityisiä, tietyille kohderyhmille räätälöityjä toimia. Tämä poikkeaa elintarvikeapua tai perushyödykkeinä annettavaa apua koskevien toimien standardoidusta lähestymistavasta, mikä näkyy selkeimmin asetetuissa indikaattoreissa ja toteutetuissa toimissa. Tämä osio osoittaa, että kaikilla neljällä sosiaalisen osallisuuden ohjelmalla oli vuonna 2021 haasteita tiettyjen kohderyhmien saavuttamisessa covid-19-pandemiaan liittyvien jatkuvien rajoitusten vuoksi. Koska ohjelmat ovat luonteeltaan erityisiä ja räätälöityjä, niiden toimintalinjaa ja kohderyhmiä ei merkittävästi muutettu. Tämän seurauksena tuensaajia oli vuonna 2021 vähemmän kuin aiempina vuosina.

Tuensaajien määrä on selvästi pienempi kuin muissa FEAD-rahaston ohjelmissa, mikä on suunnitelmien mukaista. Taulukosta 7 käy ilmi, että tuensaajien määrä väheni vuonna 2021 huomattavasti vuoteen 2020 verrattuna, erityisesti Saksassa. Tämä johtuu siitä, että vuosina 2021 ja 2022 jatkuvia hankkeita oli selvästi vähemmän. Talousarviorajoitusten vuoksi vain osaa hankkeista voitiin jatkaa vuoden 2020 jälkeen. Vuotuisessa täytäntöönpanokertomuksessaan Saksa toteaa myös, että covid-19-rajoituksilla on edelleen osansa vähenemiskehityksessä. Lukuja tulkittaessa huomioon otetaan ainoastaan ne, jotka vuonna 2021 käyttivät hankkeen neuvontapalvelua, mutta tukea saivat edelleen monet muutkin.

Saksassa, Ruotsissa ja Alankomaissa pienempi tuensaajien määrä liittyi myös covid-19-rajoituksiin, koska fyysiset tapaamiset eivät juurikaan olleet mahdollisia. Alankomaissa tukea tarjottiin usein kirjastoissa, jotka suljettiin vuoden 2021 ensimmäisten viiden kuukauden ajaksi.

Table 7.Sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tarkoitettua tukea saavien määrä

Jäsenvaltio

2018

2019

2020

2021

% EU:sta

DE

37 062

27 742

28 168

16 787

94 %

DK

454

757

277

570

3 %

NL

769

579

366

93

1 %

SE

414

658

1 175

441

2 %

EU

38 699

29 736

29 986

17 891

100 %

Lähde: Vuoden 2021 vuotuiset täytäntöönpanokertomukset, päivitetty 15. joulukuuta 2022 asti.

Taulukossa 8 esitetään eri kohderyhmät, jotka saivat sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tarkoitettua tukea neljässä jäsenvaltiossa. Sarakkeiden kokonaismäärät voivat olla yli 100 prosenttia, koska yksi henkilö on voitu laskea useampaan ryhmään. Alankomaat keskittyi edelleen vain yli 65-vuotiaisiin ja tavoitti pääasiassa naisia (85 %). Kolmessa muussa maassa sosiaalisen osallisuuden tukemisen tärkeimpiin henkilöryhmiin kuuluivat maahantulijat, ulkomaalaistaustaiset henkilöt tai vähemmistöt. Tanska ja Ruotsi keskittyivät lähes yksinomaan asunnottomiin.

Table 8.Sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tarkoitettua tukea saaneiden henkilökohtaiset ominaisuudet vuonna 2021

Lähde: Vuoden 2021 vuotuiset täytäntöönpanokertomukset, päivitetty 15. joulukuuta 2022 asti.

Sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tarkoitetun tuen saajien osuuksia verrattiin osuuksiin ennen vuotta 2020 (ks. taulukko 9). Elintarvikeavun tavoin muutokset kohderyhmissä ovat suhteellisen vähäisiä kokonaistasolla tarkasteltuna. Asunnottomien osuus on pandemia-aikana suurempi (14 prosenttiyksikköä enemmän), mikä johtuu pääasiassa kohderyhmän absoluuttisten lukujen kasvusta Ruotsissa ja Tanskassa. Näissä kahdessa maassa ohjelmissa keskityttiin vain tähän kohderyhmään. Tämä ei vaikuta vastaanottajien osuuteen kansallisella tasolla (100 % ja 97 %) vaan EU:n tasolla, jossa absoluuttisten lukujen kasvu heijastuu myös suhteelliseen osuuteen kokonaisväestöstä. Ruotsissa myös maahantulijoiden osuus kaikista tuensaajista kasvoi. Ruotsi ilmoitti, että erityisesti vuonna 2021 maahan palasi maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, jotka pandemian vuoksi päätyivät usein aiempaa epävarmempaan tilanteeseen.

Table 9.Toimenpideohjelman II kohderyhmien muutos vuosina 2014–2019 (ennen pandemiaa) ja 2020–2021 (prosenttiyksikköinä)

Lähde: Vuoden 2021 vuotuiset täytäntöönpanokertomukset, päivitetty 15. joulukuuta 2022 asti.

Saksassa, Tanskassa, Alankomaissa ja Ruotsissa omaksutun sosiaalista osallisuutta koskevan lähestymistavan tarkastelu auttaa selventämään maiden ohjelmiin liittyviä valintoja. Toisin kuin elintarvikeapu ja perushyödykkeinä annettava apu, FEAD-rahaston sosiaalisen osallisuuden ohjelmissa täytäntöönpanoa ei seurata yhteisin indikaattorein. Sen sijaan maat voivat itse asettaa indikaattoreita, jotka voidaan kohdentaa suunniteltuihin erityistoimiin. Seuraavassa tarkastellaan tarkemmin eri ohjelmiin liittyviä valintoja.

ŸSaksa keskittyy ohjelmassaan tavoittamaan hiljattain maahan saapuneita EU:n kansalaisia ja heidän lapsiaan ja auttamaan heitä pääsemään varhaiskasvatuksen piiriin. Toinen painopiste on neuvonnan ja tuen tarjoaminen asunnottomille. Saksa oli jo ohjelman ensimmäisenä vuonna ylittänyt tavoitteensa ja tavoittanut neuvontapalveluillaan 18 044 maahantulijaa. Seuraavina vuosina määrä jatkoi kasvuaan yhteensä yli 108 000 maahantulijaan. Aikuisten maahantulijoiden neuvontapalveluille asetettu tavoite ylittyi merkittävästi. Muut tavoitteensa Saksa saavutti hieman myöhemmin. Esimerkiksi maahantulijoita, joilla on päiväkoti-ikäisiä lapsia, koskeva tavoite saavutettiin vuonna 2020. Asunnottomien neuvonnalle asetettu tavoite saavutettiin vuonna 2018, ja ohjelman tavoittamien asunnottomien määrä on noussut edelleen yli 35 000:een.

ŸTanskassa FEAD-rahaston tuki on kohdennettu asunnottomille. Asunnottomille on kohdennettu tiedotuspalvelua, joka tarjoaa tilapäistä majoitusta, varastotilaa sekä sosiaalista toimintaa ja työllistyvyyttä edistäviä ohjelmia. Tanska saavutti tavoitteensa 1 400 henkilön tukemisesta vuonna 2018, ja vuoteen 2021 mennessä tukea oli saanut yhteensä 3 016 henkilöä.

ŸAlankomaat käyttää FEAD-rahaston sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tarkoitettua tukea pienituloisten ikääntyneiden sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseen ja torjumiseen. Tämä toteutetaan tiedotusohjelmilla pääasiassa neljän suurimman kaupungin kirjastoissa, joissa järjestetään sosiaalista toimintaa ja ohjelmia. Ohjelman tavoitteena on tarjota tukea 5 000 henkilölle. Vuoden 2021 loppuun mennessä se oli tavoittanut 3 299 henkilöä. Alankomaiden vuotuisessa täytäntöönpanokertomuksessa täsmennetään, että ohjelmassa painotetaan määrän sijasta laatua. Vuosina 2020 ja 2021 tuettiin suunniteltua vähemmän tuensaajia covid-19-rajoitusten vuoksi. Rajoituksilla oli merkittävä vaikutus Alankomaiden tukeen, koska siinä keskityttiin yksinomaan ikääntyneisiin. Tämä ryhmä oli erityisen altis covid-19-infektiolle ja siksi huomattavasti vaikeammin tavoitettavissa pandemian aikana.

ŸRuotsissa FEAD-rahastosta tuetaan sosiaalisesti haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä (asunnottomia tai asunnottomuuden vaarassa olevia henkilöitä, maahantulijoita, ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, vähemmistöjä ja naisia), jotka eivät ole taloudellisesti aktiivisia ja jotka ovat oleskelleet Ruotsissa alle kolme kuukautta. Oleskeluaikaan liittyvällä kriteerillä varmistetaan, että FEAD-rahastolla tavoitetaan kohderyhmä, joka ei kuulu sosiaalipalvelulain soveltamisalaan. Ohjelman tavoitteena on tarjota kohderyhmän tiedontarpeen mukaista perustietoa yhteiskunnasta Ruotsissa sekä kohdennettua tietoa terveysasioista. Yhteisten indikaattorien lisäksi edistymisen arvioimiseksi ei ole asetettu tuotosindikaattoreita.

Kaaviossa 9 esitetään yhteenveto edistymisestä tuotosindikaattoreiden tavoitteiden saavuttamisessa. Kaikki Saksan, Tanskan ja Alankomaiden tavoitteet saavutettiin vuoden 2021 loppuun mennessä.

Figure 9.Tuotosindikaattorien tavoitteiden saavuttaminen – Toimenpideohjelma II: Sosiaalinen osallisuus

Lähde: Vuoden 2021 vuotuiset täytäntöönpanokertomukset, päivitetty 15. joulukuuta 2022 asti.

Kaikissa neljässä ohjelmassa asetetaan erityistavoitteisiin perustuvia tulostavoitteita, jotka on esitetty kaaviossa 9. Kaikki tulostavoitteet saavutettiin, usein jo ensimmäisenä täytäntöönpanovuonna. Tämä herättää kysymyksiä eri tavoitteiden kunnianhimoisuudesta.

ŸSaksassa saavutetaan johdonmukaisesti kaikkien neljän tulosindikaattorin tavoitteet. Neuvonnan piiriin päätyneiden tuettujen maahanmuuttajien osuus on ollut noin 90 prosenttia, ja vuonna 2021 määrä on jopa lisääntynyt. Kolmen muun indikaattorin osalta tulokset ovat pysyneet vakaina tai parantuneet huomattavasti asetettuja tavoitteita paremmin.

ŸTanskassa myös muita palveluja käyttävien käyttäjien osuus kasvoi merkittävästi ohjelman alkuvuosista nykyiseen 89 prosenttiin kohderyhmästä. Vuotuisessa täytäntöönpanokertomuksessa tämä on annettu esimerkkinä käynnissä olevien hankkeiden onnistuneesta tiedotustoiminnasta, mutta onnistumisen syitä ei ole eritelty.

ŸAlankomaissa kaikki tulostavoitteet saavutettiin, mutta osallistujamäärä ei ole kasvanut aikataulussa. Niiden osallistujien osuus, jotka ovat edelleen yhteydessä tuen tarjoajiin, joilla on vahvemmat sosiaaliset verkostot ja paremmat taidot ja jotka ovat saaneet myös muunlaista tukea, on selvästi tavoitetta suurempi lähes jokaisena täytäntöönpanovuonna.

ŸRuotsissa terveys- ja hygieniatasoaan parantaneiden osallistujien määrälle asetettu tavoite saavutettiin jo vuonna 2017, joka oli ohjelman toinen raportointivuosi.

Figure 10.Tulosindikaattorien tavoitteiden saavuttaminen – Toimenpideohjelma II: Sosiaalinen osallisuus

Lähde: Vuoden 2021 vuotuiset täytäntöönpanokertomukset, päivitetty 15. joulukuuta 2022 asti.

Lisäksi arvioitiin kokonaiskustannusten kehittymistä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tarkoitetun tuen kautta tavoitettua yksilöä kohti (ks. kaavio 10). Koska yksittäisinä vuosina raportoidut arvot voivat vaihdella huomattavasti ja tietyt kustannukset saattavat liittyä osallistumiseen eri vuosina, analyysi rajoittuu kumulatiivisiin yksikkökustannuksiin. Ohjelmien edetessä henkilömäärien tai ilmoitettujen kustannusten eroista johtuvia huippuja (tai notkahduksia) esiintyy epätodennäköisemmin, koska ne sulautuvat kokonaissummiin. Tässä tarkastelussa esitetään vertailukelpoiset yksikkökustannukset kolmessa neljästä sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tarkoitetusta ohjelmasta. Saksa ilmoitti yksikkökustannusten olleen huomattavasti alhaisemmat (360 euroa) kuin Ruotsissa (1 776 euroa), Alankomaissa (1 336 euroa) ja Tanskassa (1 182 euroa). Nämä erot selittyvät parhaiten tuen eri tasoilla. Luvut osoittavat myös, että Ruotsin, Alankomaiden ja Tanskan yksilökohtaiset kustannukset kasvoivat. Vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa ei selitetä johdonmukaisesti tätä suuntausta.

Figure 11.Toteutuneet/maksetut vuotuiset kustannukset tuen tavoittamaa henkilöä kohti – Vertailu jäsenvaltioittain – Toimenpideohjelma II: Sosiaalinen osallisuus

Lähde: Vuoden 2021 vuotuiset täytäntöönpanokertomukset, päivitetty 15. joulukuuta 2022 asti.

2.3 Yleiset periaatteet

FEAD-asetuksen 5 artiklassa määritellään monialaiset periaatteet, joita kaikkien FEAD-ohjelmien on noudatettava. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava, miten nämä periaatteet otetaan huomioon. Keskeisimpiä periaatteita käsitellään tarkemmin jäljempänä.

Jäsenvaltioilla on käytössä kaksi pääasiallista tapaa ilmoittaa, miten toimet täydentävät nykyisiä EU:n koheesiovälineitä ja kansallisia toimia, joilla korjataan aineellista puutetta sekä torjutaan köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä ja vältetään samalla päällekkäistä rahoitusta. Eräiden jäsenvaltioiden osalta raportointi päällekkäisyyksien ehkäisemisestä oli hyvin niukkaa. Esimerkiksi Latvia ilmoitti, että edunsaajaorganisaatioiden on allekirjoitettava lausunto, jonka mukaan ne eivät hae eri EU:n rahastoista tukea samaan toimintaan. Toiset, kuten Portugali, käyttävät yhtenäisiä tieto- ja seurantajärjestelmiä päällekkäisen rahoituksen estämiseksi.

Toinen jäsenvaltiot taas ilmoittivat yksityiskohtaisesti, miten niiden ohjelmat hyötyvät rahastojen välisistä mahdollisista synergioista. ESR:n ja FEADin välinen koordinointi toimii toimivaltaisten hallintoviranomaisten välisten institutionaalisten yhteyksien, esimerkiksi jommankumman rahaston seurantakomitean, kautta. Virallisten järjestelyjen lisäksi hallintoviranomaiset raportoivat aktiivisista viestintäaloitteista sen varmistamiseksi, että tuensaajat, loppukäyttäjät ja hallinnon yhteistyökumppanit ovat tietoisia toteutetuista toimista.

Rahastojen välisiä mahdollisia synergioita pyrittiin hyödyntämään useilla erityishankkeilla. Sekä Suomi että Liettua mainitsivat useita ESR:n hankkeita, jotka on suunniteltu oheistoimenpiteiksi, joilla vahvistetaan myös FEAD-tukea saavien sosiaalista osallisuutta ja tuetaan vastaavia kumppaniorganisaatioita jatkotoimien järjestämisessä. Puolassa hallintoviranomaisen ohjeissa edellytetään, että tuensaajaorganisaatiot antavat elintarvikeavun saajille tietoa siitä, miten he voivat hyötyä myös ESR:n tuesta ja auttavat heitä pääsemään osallisiksi näihin toimenpiteisiin.

Kaikki jäsenvaltiot ilmoittivat, että niiden FEAD-ohjelmissa on otettu huomioon naisten ja miesten yhdenvertaisen kohtelun periaatteet sekä yleisesti syrjinnän ehkäiseminen (5 artiklan 11 kohta). Tämä näkyy esimerkiksi kumppaniorganisaatioiden ja hankkeiden valintakriteereissä. Kumppaniorganisaatioiden hankkeiden täytäntöönpanoa varten hyväksymät tiedotusstrategiat perustuvat näihin periaatteisiin. Seurantajärjestelmissä kerätyt tiedot mahdollistavat käynnissä olevien käytäntöjen tarkastelun. Irlanti ilmoitti, miten demografisia tietoja, myös sukupuolijakaumaa, tarkastellaan paikallisten kumppaniorganisaatioiden neljännesvuosittaisessa raportoinnissa sekä jakelupaikoilla tehtävillä tarkastuskäynneillä.

Elintarvikkeiden valintaperusteiden osalta jäsenvaltiot korostivat noudattavansa objektiivisia perusteita, joissa otetaan huomioon eri tuotteiden merkitys tasapainoisen ruokavalion varmistamisessa. 16 Belgia viittasi asiantuntijoiden panokseen elintarvikkeiden valinnassa, jossa otetaan huomioon tuensaajien erityistarpeet sekä elintarvikkeiden ravitsemuksellinen laatu, säilyvyys ja glykeeminen indeksi. Bulgaria ilmoitti noudattavansa terveysministeriön suosituksia tasapainoisesta ruokavaliosta. Espanja totesi, että elintarvikkeiden valinnassa ensisijaisena tavoitteena on tyydyttää haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ravitsemustarpeet mahdollisimman hyvin tarjoamalla perusravinteita (proteiinit, hiilihydraatit, rasvat, kuitu, vitamiinit ja kivennäisaineet) mahdollisimman monipuolisesti sekä vähentää ravitsemuksellisia puutteita. Suomi noudattaa vastaavia periaatteita Ruokaviraston ohjeiden mukaisesti. Kroatiassa jaettujen elintarvikkeiden on noudatettava tiukkoja laatuvaatimuksia, jotka on vahvistettu maataloutta ja elintarvikkeita koskevassa kansallisessa lainsäädännössä, ja ne on tuotettava ja jalostettava kestävästi. Malta käytti osan FEAD-rahaston elintarvikeapuohjelmasta käynnistääkseen kampanjan hedelmien, vihannesten ja maidon jakamiseksi koululaisille. Kampanjan tavoitteena oli luoda terveellisten ja kestävien ruokailutottumusten kulttuuri pienille lapsille. Sloveniassa elintarvikkeet valittiin valittujen kumppaniorganisaatioiden ehdotusten perusteella, mukaan lukien peruselintarvikkeet (kuten maito, pasta ja riisi). Tätä täydennettiin kumppaniorganisaatioiden lahjoittamilla tai ostamilla elintarvikkeilla tasapainoisen ja terveellisen elintarvikepaketin luomiseksi. Edellä mainittujen maiden tavoin myös Slovakia vastaa kumppaniorganisaatioiden pyyntöihin ja ottaa huomioon kansanterveysviraston vaatimukset Slovakian lainsäädännössä vahvistettujen ravintoainesuositusten noudattamisesta.

Useat jäsenvaltiot nostavat ohjaavana periaatteena esiin myös elintarvikejätteen vähentämisen. Tällaiset toimet liittyvät YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen 12.3, jossa pyritään puolittamaan elintarvikejäte henkeä kohti vuoteen 2030 mennessä, sekä EU:n aloitteisiin elintarvikejätteen vähentämiseksi, kuten Pellolta pöytään -strategiaan 17 . Kaikki edellä mainitut jäsenvaltiot ottavat jo huomioon kumppaniorganisaatioiden kokemukset, joiden ansiosta ne voivat tarjota vastaanottajien tarpeita vastaavia elintarvikkeita. Valittuja elintarvikkeita vaihdetaan säännöllisesti vastaamaan kehittyviä tarpeita tai käytännön kokemuksia, mikä auttaa vähentämään elintarvikejätteen syntymistä. Useat jäsenvaltiot ovat toteuttaneet myös lisätoimenpiteitä. Suomessa elintarviketurvallisuus on keskeinen näkökohta, ja maassa huomioidaan valittujen elintarvikkeiden kuljetus, kumppaniorganisaatioiden rajallinen varastointikapasiteetti ja tuotteiden säilyvyys. Tästä syystä Suomi ei tarjoa tuoretuotteita tai kylmäkuljetusta ja -varastointia vaativia tuotteita. Myös Slovakia valitsee tuotteita, jotka on helppo varastoida, jotka eivät edellytä erityisiä varastointiolosuhteita ja joiden säilyvyysaika on riittävän pitkä. Irlannilla on elintarvikejätteeseen kiinnostava lähestymistapa, jossa sen kumppanina toimii FoodCloud, voittoa tavoittelematon sosiaalinen yritys, joka on perustettu torjumaan elintarvikejätettä. FoodCloud rakentaa yhteyksiä suuria määriä ylijäämäruokaa tuottavien yritysten ja eri puolilla maata toimivien hyväntekeväisyysjärjestöjen välille. Näin loppukäyttäjät saavat laadukkaita ylijäämäruokatuotteita. Elintarvikkeita lahjoittavat yritykset hyötyvät alhaisemmista jätteenkäsittelykustannuksista, ja samalla ne antavat tärkeän ja konkreettisen panoksensa yhteiskunnalle.

Ilmaston ja ympäristön huomioon ottaminen on toinen tärkeä monialainen näkökohta, josta jäsenvaltiot ilmoittivat perushyödykkeinä annettavaan apuun liittyvissä valinnoissaan. Itävalta ilmoitti huolehtivansa siitä, että ohjelmaan valitaan kestäviä, laadukkaita tuotteita ja yhä enemmän kierrätettyjä tuotteita. Vuodesta 2020 alkaen esimerkiksi kaikki reput ja koululaukut on tehty kierrätetyistä PET-muovipulloista valmistetuista kankaista. Tšekki täsmensi myös noudattavansa tuotteiden valinnassa periaatetta siitä, että tuotteet eivät saa ympäristölle haitallisia, ja totesi, että ohjelma edistää kierrätystä. Esimerkiksi käytettävä wc-paperi on valmistettu 100-prosenttisesta kierrätysmateriaalista. Vastaavasti Romania korosti kiinnittävänsä perushyödykkeitä koskevissa hankkeissaan huomiota jaettavien hygieniatuotteiden pakkausvaatimuksiin. Tuotteiden pakkausmerkinnöissä on oltava tietoa ympäristönsuojelusta ja pakkausten kierrätyksestä. Romania kiinnittää myös erityistä huomiota luonnonvarojen suojeluun käyttämällä uudelleen elintarvikepakkausten toimittamisessa käytettäviä puulavoja ja vähentämällä paperinkulutusta ilmoittamalla hankkeista sähköpostitse.



3.PÄÄTELMÄT

Covid-19-pandemian seuraukset vaikuttivat vuonna 2021 edelleen voimakkaasti FEAD-rahastoon. Jäsenvaltioiden oli tarkasteltava uudelleen FEAD-ohjelmien painopisteitä, kohderyhmiä, toimia ja tuen tyyppejä sekä varmistettava samalla haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien jatkuva tuki. REACT-EU-välineen kautta saataville tuoduilla lisämäärärahoilla tuettiin edelleen aloitteita, joiden tarkoituksena oli puuttua covid-19-pandemian aiheuttamaan yhä suurempaan epävarmuuteen kaikkialla EU:ssa. Nykyisillä FEAD-ohjelmilla voitiin näin tarjota enemmän elintarvikeapua ja perushyödykkeinä annettavaa apua kohderyhmille sekä tarjota ratkaisevaa tukea epävarmassa tilanteessa oleville ihmisille. FEAD onkin osoittautunut tärkeäksi välineeksi, jolla tuetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan toimintasuunnitelman tavoitteita köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten määrän vähentämiseksi. Se on myös ollut joustava tapa käyttää REACT-EU-välineen tarjoamat lisämäärärahat.

Vuonna 2021 ilmoitetut vuotuiset menot olivat huomattavasti edellisvuosia suuremmat, mikä kasvatti yleistä täytäntöönpanoastetta. Vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa ilmoitettujen menojen määrä nousi vuonna 2020 ilmoitetuista 525,2 miljoonasta eurosta yhteensä 703,9 miljoonaan euroon vuonna 2021. Täytäntöönpanoa olikin parannettava, koska täytäntöönpanoaste oli vuoden 2021 lopussa 63 prosenttia (3,1 miljardia euroa). Koska täytäntöönpanokautta on jäljellä kaksi vuotta, täytäntöönpanoa on tulevana vuonna lisättävä sitoumusten vapauttamisen välttämiseksi. Vuoden 2021 loppuun mennessä hyväksytyiksi talousarvioiksi oli ilmoitettu yhteensä 4,7 miljardia euroa (94 % määrärahoista) ja tuensaajat olivat maksaneet yhteensä 3,6 miljardia euroa (72 % määrärahoista).

Elintarvikeavun (15 miljoonaa) ja perushyödykkeinä annettavan avun (2,1 miljoonaa) saajien arvioitu määrä pysyi suhteellisen vakaana edelliseen vuoteen verrattuna. Elintarvikkeiden määrä tonneina kasvoi tasaisesti vuodesta 2019 ja oli lähes 450 000 tonnia vuonna 2021. Myös perushyödykkeinä annettavan avun rahallinen kokonaisarvo kasvoi kaikkiaan 34,9 miljoonaan euroon. Merkittäviä muutoksia tuensaajien tyypeissä ennen pandemiaa ja sen aikana havaittiin vain muutamissa maissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ohjelmat toimisivat samalla tavalla kuin ennen covid-19-pandemiaa. Ohjelmista nimenomaan raportoitiin, että niiden kohderyhmiä mukautettiin vastaamaan erityistarpeita pandemian aikana. Tämä ei aina näy vertailuissa, koska joissakin tapauksissa tuen uudelleenmääritelty kohderyhmä kuului samaan eturyhmään kuin aikaisemmin. Tukea voitiin esimerkiksi laajentaa kattamaan jo olemassa olevia kohderyhmiä, kuten lapsia, ikääntyneitä ja maahantulijoita.

Jäsenvaltiot raportoivat vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissaan, että kumppaniorganisaatioiden valmiuksiin liittyvät ongelmat ja logistiset haasteet (kotiinkuljetus, vapaaehtoisten mobilisointi, tuensaajien tunnistaminen), jotka liittyivät pääasiassa covid-19-pandemiaan, vaikuttivat edelleen FEAD-rahaston mahdollisuuksiin tavoittaa kohderyhmiä. Tämä tuotiin esiin jo vuonna 2020. Paikalliset edunsaajaorganisaatiot löysivät tapoja toimia voimassa olevien rajoitusten puitteissa ja onnistuivat edelleen jakamaan tukea yhtä suurelle vastaanottajamäärälle kuin vuonna 2020. Sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tarkoitetuissa aloitteissa (Saksan, Tanskan, Alankomaiden ja Ruotsin toimenpideohjelman II ohjelmissa) covid-19-rajoitusten vaikutus oli akuutti erityisesti siksi, että ohjelmien toimipaikat (kirjastot, yhteisökeskukset jne.) joutuivat usein pakollisten sulkemisten kohteeksi sulkutoimien aikana. Elintarvikkeiden jakeluun ja aineelliseen apuun kohdistui myös logistisia haasteita, mutta ne saatiin lopulta ratkaistua siten, että tuen jatkuvaan kysyntään voitiin vastata ja pandemiaa edeltäneen vuoden toimitustasoja voitiin ylläpitää. Koska tuensaajien määrä oli vakaa vuoden 2021 covid-19-sulkutoimien aikana, voidaan päätellä, että pandemian aiheuttama suurempi kysyntä on kompensoinut näitä haasteita.

FEAD-rahaston toimintaan sen viimeisenä kahtena vuotena liittyy myös omanlaisiaan haasteita. Koska hankkeiden loppuunsaattamiseen ja kaikkien asiaankuuluvien menojen ilmoittamiseen kohdistuu enemmän paineita, FEAD-rahaston täytäntöönpanoon vaikuttavat todennäköisesti mahdollisiin terveysrajoituksiin liittyvät epävarmuustekijät, Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan aiheuttamat muuttovirrat ja muut ulkoiset haasteet.

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 223/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta (EUVL L 72, 12.3.2014, s. 1). Asetusta muutettiin elokuussa 2018 varainhoitoasetuksen tarkistuksen yhteydessä ( https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:02014R0223-20180802 ). Asetuksella (EU) 2020/559 muutetaan asetusta (EU) N:o 223/2014 niin, että jäsenvaltiot voivat toteuttaa covid-19-pandemian puhkeamisen johdosta toimia, joilla varmistetaan, että vähävaraisimmat voivat edelleen saada FEAD-ohjelmasta apua turvallisessa ympäristössä. Muutosasetuksen (EU) 2021/177 nojalla jäsenvaltiot voivat käyttää REACT-EU-aloitteen puitteissa vuosina 2021 ja 2022 covid-19-pandemian jälkeiseen elpymiseen käytettävissä olevia lisävaroja.

(2)

Asetuksen (EU) N:o 223/2014 13 artiklan 9 kohta. Heinäkuun 17 päivänä 2014 annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1255/2014 vahvistetaan vuotuisten ja lopullisten täytäntöönpanokertomusten sisältö, mukaan lukien yhteisten indikaattoreiden luettelo.

(3)

 Nämä arvot koskevat EU27-maita kaikkina vuosina, ja ne ovat luettavissa Eurostatin verkkosivustolla ( ILC_PEP S01 ). Puuttuvat tiedot Kroatiasta vuosina 2008 ja 2009 ekstrapoloitiin vuonna 2010 ilmoitetun arvon perusteella.

(4)

Euroopan komissio (2021), ”Commission staff working document accompanying the Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions – The European Pillar of Social Rights Action Plan” ( SWD(2021) 46 final ) .

(5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1057, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1296/2013 kumoamisesta.

(6)

 Luvut edustavat ohjelmakauden 2014–2020 tilannetta 31.12.2021 asti ja perustuvat 12.11.2022 mennessä toimitettuihin vuotuisiin täytäntöönpanokertomuksiin Kaikki kertomukset ja tiedot kerätään EU:n rahastojen yhteishallinnointijärjestelmään SFC2014 ( https://ec.europa.eu/sfc/en/2014/fund/FEAD ). SFC2014-järjestelmää säännellään 5 päivänä toukokuuta 2014 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 463/2014.

(7)

’Hyväksytyillä menoilla’ tarkoitetaan sitä, mitä vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissa kutsutaan ’toimenpiteiden tukiedellytyksiä koskevassa asiakirjassa hyväksyttyjen tukikelpoisten julkisten menojen kokonaismääräksi’ (yhteinen panosindikaattori 1 komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1255/2014 (EUVL L 337, 25.11.2014, s. 46) liitteessä).

(8)

  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex%3A32020R0559

(9)

  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32021R0177

(10)

  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/HIS/?uri=uriserv:OJ.L_.2022.109.01.0001.01.FIN

(11)

  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/HIS/?uri=uriserv:OJ.L_.2022.115.01.0038.01.FIN

(12)

Romania ei ottanut vuotuisessa täytäntöönpanokertomuksessa toimittamissaan virallisissa luvuissa huomioon loppukäyttäjiä, jotka olivat saaneet elintarviketukea jo aiempina vuosina, mikä poikkeaa muiden maiden raportointitavasta. Hallintoviranomainen toimitti tarkistetut luvut, kun tämä epäjohdonmukaisuus havaittiin.

(13)

Romanian ja Slovakian osalta tietoja ei ole ilmoitettu, koska niillä ei ollut vertailtavia tuensaajia. Romania ei ilmoittanut tietoja tuensaajista ennen vuotta 2020, eikä Slovakia ole ilmoittanut tietoja perushyödykkeinä annettavan avun saajista vuoden 2020 jälkeen.

(14)

Itävallan FEAD-rahaston tuki suunnattiin yksinomaan oppilaitoksissa opiskeleville. Osa heistä oli jo iältään yli lasten ikärajan.

(15)

Irlanti ilmoitti, että lapsille toimitetun perushyödykkeinä annettavan avun arvo oli suurempi kuin toimitettujen perushyödykkeiden kokonaisarvo. Tämä näkyy kaaviossa 105 prosenttina. Tätä ei selitetä Irlannin vuotuisessa täytäntöönpanokertomuksessa.

(16)

Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta 11 maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 223/2014 ( EUVL L 72 , 12.3.2014, s. 1) 5 artiklan 13 kohta.

(17)

Euroopan komissio 2020, ”Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten” (COM(2020) 381 final).


Bryssel 20.2.2024

COM(2024) 69 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

Tiivistelmä vuotuisista täytäntöönpanokertomuksista, jotka koskevat vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta vuonna 2021 osarahoitettuja toimenpideohjelmia


I.Yhteiset panosindikaattorit (toimenpideohjelmat I ja II) vuosina 2014–2021 1 2  

Jäsenvaltio

Indikaattori nro 1

Indikaattori nro 2

Indikaattori nro 2a

Indikaattori nro 2b

Indikaattori nro 3

Toimenpiteiden tukiedellytykset määrittävissä asiakirjoissa hyväksyttyjen tukikelpoisten julkisten menojen kokonaismäärä (euroa)

Toimenpiteiden täytäntöönpanosta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten julkisten menojen kokonaismäärä (euroa)

Elintarvikeapuun liittyvien toimenpiteiden täytäntöönpanosta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten julkisten menojen kokonaismäärä tapauksen mukaan (euroa)

Perushyödykkeiden hankintaan liittyvien toimenpiteiden täytäntöönpanosta tuensaajille aiheutuneiden ja maksettujen tukikelpoisten julkisten menojen kokonaismäärä tapauksen mukaan (euroa)

Komissiolle ilmoitettujen tukikelpoisten julkisten menojen kokonaismäärä (euroa) 3

Ajanjakso

2021

Kertymä

2021

Kertymä

2021

Kertymä

2021

Kertymä

2021

Kertymä

AT

6 000 000

27 214 980

4 761 638

25 752 573

–

4 713 097,00

25 309 342

5 229 619

21 099 532

BE

19 326 220

111 536 409

12 802 118

93 073 826

12 109 336,74

89 346 137

–

–

9 703 849

76 128 697

BG

28 333 209

151 754 457

25 272 543

138 420 242

23 904 977,95

131 717 836

–

–

17 641 731

130 066 341

CY

–

4 640 777

800 088

3 567 325

–

756 259

800 088,00

2 740 718

986 820

3 366 042

CZ

2 618 455

35 798 757

4 701 376

20 406 617

1 495 071,15

11 644 793

3 206 305,26

8 034 085

4 580 900

20 058 815

DE

11 479 219

102 560 415

8 447 687

81 576 708

–

–

–

–

16 240 619

61 071 597

DK

477 294

3 764 294

544 230

3 565 712

–

–

–

–

642 551

3 199 650

EE

1 754 488

9 902 729

1 754 488

9 897 175

1 754 488,00

9 897 175

–

–

1 491 315

8 429 614

ES

90 878 864

711 775 099

84 843 073

656 593 945

81 516 244,55

626 107 715

–

–

88 604 867

601 644 112

FI

–

26 519 000

4 370 427

24 136 549

4 240 340,61

23 196 345

–

–

2 246 262

22 012 384

FR

166 824 070

812 477 864

120 565 981

619 247 647

119 522 901,30

615 972 863

–

–

115 991 869

382 091 300

EL

37 644 162

233 708 444

49 709 995

204 210 541

35 533 288,29

166 545 441

5 957 850,69

27 850 431

48 731 328

203 070 973

HR

9 515 679

49 881 790

4 277 633

34 287 293

3 659 846,74

27 344 949

240 492,06

5 323 139

4 509 185

24 681 969

HU

32 493

130 601 837

23 734 310

92 513 001

17 963 537,60

79 414 320

5 767 935,82

12 694 967

27 984 603

79 164 742

IE

6 266 683

24 775 252

5 633 463

23 405 720

3 683 766,75

19 204 367

1 949 695,95

4 201 353

4 528 043

21 346 972

IT

206 850 000

559 032 500

115 035 648

424 857 457

112 884 393,98

414 262 375

2 151 254,21

10 595 082

102 259 397

394 043 426

LT

–

90 857 522

6 519 527

62 079 613

5 622 494,09

57 767 475

897 032,74

4 312 137

8 730 885

57 674 930

LU

617 912

4 657 589

443 675

3 907 039

240 239,02

2 480 824

102 291,53

827 641

443 675

3 086 027

LV

7 203 976

55 468 058

9 630 422

45 358 360

7 370 228,00

34 775 314

1 954 877,00

8 416 700

9 370 481

42 920 432

MT

–

4 640 777

1 174 355

4 346 200

1 143 249,60

4 107 273

–

–

501 659

3 631 626

NL

–

4 408 740

515 862

4 408 740

–

–

–

–

934 381

4 010 426

PL

47 184 815

564 684 609

73 762 393

494 627 186

73 762 392,53

494 627 186

–

–

34 399 679

455 264 472

PT

24 829 049

239 255 537

41 506 956

139 419 478

40 528 390,05

132 795 292

–

–

32 018 583

125 945 554

RO

73 737

621 928 242

150 829 583

321 356 015

51 884 882,92

222 411 315

18 134 084,17

18 134 084

150 829 583

294 334 882

SE

–

8 052 035

1 093 674

7 619 287

–

–

–

–

1 552 520

6 339 350

SI

3 642 281

28 976 990

3 101 693

22 062 181

2 960 263,62

21 239 435

–

–

2 874 330

18 498 089

SK

22 655 099

83 791 381

12 442 547

53 825 885

11 989 424,21

50 909 847

14 405,10

1 209 494

10 894 707

52 127 293

Yhteensä

694 207 705

4 702 666 085

768 275 382

3 614 522 314

613 769 757,70

3 236 524 536

45 889 409,53

129 649 172

703 923 438

3 115 309 245

II.Yhteiset tuotosindikaattorit jaetulle elintarvikeavulle (toimenpideohjelma I) vuosina 2014–2021 4

Jäsenvaltio

Indikaattori nro 4

Indikaattori nro 5

Indikaattori nro 6

Indikaattori nro 7

Indikaattori nro 8

Indikaattori nro 9

Indikaattori nro 10

Hedelmien ja vihannesten määrä (tonnia)

Lihan, kananmunien, kalan ja äyriäisten määrä (tonnia)

Jauhojen, leivän, perunoiden, riisin ja muiden tärkkelystuotteiden määrä (tonnia)

Sokerin määrä (tonnia)

Maitotuotteiden määrä (tonnia)

Rasvojen ja öljyjen määrä (tonnia)

Valmisruokien ja muiden elintarvikkeiden määrä (tonnia)

Ajanjakso

2021

Kertymä

2021

Kertymä

2021

Kertymä

2021

Kertymä

2021

Kertymä

2021

Kertymä

2021

Kertymä

AT

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

–

BE

2 244,87

12 766,79

191,14

2 124,83

2 869,24

17 523,33

–

567,37

4 421,94

26 304,74

337,06

2 409,87

1 421,91

8 247,27

BG

4 455,18

26 230,62

2 116,14

11 860,66

5 529,62

42 466,18

896,59

5 836,63

753,84

3 523,49

280,39

4 217,57

203,76

1 119,06

CY

–

41,18

–

21,67

–

68,63

–

–

–

21,67

–

–

–

–

CZ

194,86

787,23

112,82

638,44

223,70

1 190,29

47,78

358,71

189,47

860,33

41,84

330,85

86,43

830,12

EE

85,00

356,00

132,00

1 108,00

155,00

1 345,00

19,00

482,00

–

41,00

63,00

419,00

76,00

602,00

ES

17 418,00

123 239,97

4 272,88

34 747,67

9 724,67

95 541,81

–

–

44 558,04

277 108,82

7 323,53

39 100,42

11 854,23

117 194,13

FI

–

–

187,44

1 264,87

1 124,81

7 881,27

–

–

102,24

816,61

–

–

411,14

1 986,33

FR

15 264,42

77 111,67

8 304,35

38 810,62

15 170,72

86 784,65

1 963,66

21 796,74

32 644,73

312 078,17

3 295,83

24 910,75

6 932,11

42 718,96

EL

1 695,03

13 049,27

2 095,79

9 443,39

3 541,60

14 783,39

778,00

4 389,64

1 376,30

6 709,39

1 155,34

4 731,56

1 901,17

9 631,88

HR

183,14

2 937,79

82,39

1 389,99

641,11

5 464,15

138,12

1 051,90

254,55

2 164,32

125,60

933,77

269,05

2 700,74

HU

495,99

3 107,56

66,74

556,71

1 301,33

7 026,37

261,10

1 583,48

467,44

1 437,69

467,44

1 707,88

2 015,46

7 073,52

IE

364,62

1 722,76

45,77

218,49

378,84

1 867,02

164,50

911,18

–

6,51

–

–

285,49

1 434,03

IT

5 159,40

28 321,51

2 126,96

8 244,04

33 892,43

186 816,37

3 720,18

11 339,11

20 642,62

116 447,04

4 262,94

21 980,45

17 211,53

54 410,98

LT

606,46

2 414,77

883,98

2 992,76

1 464,46

19 528,19

547,65

4 970,86

784,16

2 889,60

509,94

4 561,72

853,48

5 456,90

LU

498,61

2 445,90

206,76

1 434,91

415,50

2 110,88

63,35

413,73

589,00

3 456,39

94,69

584,62

92,41

2 364,27

LV

213,65

553,51

506,65

2 193,93

1 686,89

9 326,79

222,82

1 150,88

363,64

1 442,89

218,63

1 249,96

–

–

MT

46,56

372,91

13,87

100,37

68,22

449,58

–

–

–

147,05

–

–

7,56

60,93

PL

14 962,82

94 452,01

7 527,99

61 817,70

14 917,08

103 711,69

6 626,96

42 867,12

12 648,27

87 224,65

5 890,00

35 506,79

–

7 157,56

PT

10 305,15

31 205,52

3 153,01

11 069,20

5 517,47

17 099,89

–

981,00

7 938,05

27 615,16

646,18

2 928,05

341,81

2 173,05

RO 5

2 567,73

5 129,25

4 041,80

33 665,73

16 404,94

126 136,38

2 377,53

35 733,15

–

–

4 755,06

49 752,98

–

3 710,97

SI

–

–

–

–

1 011,06

9 423,68

–

–

1 418,19

12 026,32

420,37

2 754,85

356,95

2 649,44

SK

–

2 153,91

–

2 118,02

–

10 051,65

–

1 435,94

–

574,37

–

1 435,94

106,99

715,02

Yhteensä

76 761,49

428 400,13

36 068,48

225 822,00

116 038,69

766 597,19

17 827,24

135 869,44

129 152,48

882 896,21

29 887,84

199 517,03

44 427,48

272 237,16

Jäsenvaltio

Indikaattori nro 11

Indikaattori nro 11a

Indikaattori nro 11b

Indikaattori nro 12

Indikaattori nro 13

Jaetun elintarvikeavun kokonaismäärä (tonnia)

Niiden elintarvikkeiden osuus, joiden osalta toimenpideohjelmasta maksettiin vain kuljetus, jakelu ja varastointi (%)

FEAD-rahastosta yhteisrahoitettujen elintarvikkeiden osuus kumppaniorganisaatioiden jakamien elintarvikkeiden kokonaismäärästä (%) 6

Niiden jaettujen aterioiden kokonaismäärä, jotka rahoitettiin osittain tai kokonaan toimenpideohjelmasta (lukumäärä) 7

Niiden jaettujen elintarvikepakettien kokonaismäärä, jotka rahoitettiin osittain tai kokonaan toimenpideohjelmasta (lukumäärä) 8

Ajanjakso

2021

Kertymä

2021

2021

2021

Kertymä

2021

Kertymä

AT

–

–

–

–

–

–

–

–

BE

11 486,16

69 944,20

–

50,00

1 343 278,00

8 663 949,00

2 439 554,00

14 888 014,00

BG

14 235,52

95 254,21

–

100,00

10 444 191,00

52 168 734,00

276 519,00

1 727 668,00

CY

–

153,15

–

–

–

722 386,00

–

0,00

CZ

896,90

4 995,97

–

50,00

892 818,00

3 205 461,00

248 111,00

1 464 053,00

EE

530,00

4 353,00

37,00

27,00

–

–

53 047,00

310 639,00

ES

95 151,35

686 932,82

–

100,00

28 691 970,26

227 206 117,10

4 326 660,00

31 839 016,00

FI

1 825,63

11 949,08

–

16,00

12 683,00

278 557,00

316 745,00

1 930 674,00

FR

83 575,82

604 211,56

–

28,15

–

–

59 639 117,00

523 096 800,00

EL

12 543,23

62 738,52

–

70,18

2 594 839,00

14 715 664,00

692 171,00

3 905 645,00

HR

1 693,96

16 642,66

10,51

63,87

2 379 709,00

15 043 615,00

97 580,00

846 142,00

HU

5 075,50

22 493,21

–

100,00

1 063 523,00

5 099 878,00

467 436,00

2 033 461,00

IE

1 239,22

6 159,99

–

33,00

1 787 324,00

8 512 305,00

309 088,00

1 583 840,00

IT

87 016,06

427 559,50

–

51,37

14 887 130,00

129 247 768,00

12 225 565,00

198 401 866,00

LT

5 650,13

42 814,80

–

48,31

–

–

1 087 741,00

8 689 306,00

LU

1 960,32

12 810,70

45,12

18,30

–

–

30 868,00

178 141,00

LV

3 212,28

15 917,96

–

79,31

478 373,00

2 123 333,00

432 998,00

2 493 185,00

MT

136,21

1 130,84

–

30,00

–

–

11 111,00

68 105,00

PL

62 573,12

432 737,52

–

69,41

1 942 902,00

11 680 023,00

5 606 238,00

43 442 400,00

PT

27 901,67

93 071,87

–

94,83

–

–

613 055,00

2 503 062,00

RO 9

30 147,06

254 128,46

–

–

11 027 838,00

11 027 838,00

1 188 764,00

17 457 051,00

SI

3 206,57

26 854,29

–

56,84

–

–

1 039 911,00

6 156 655,00

SK

106,99

18 484,85

–

–

101 902,00

292 675,00

–

1 435 952,00

Yhteensä

450 163,70

2 911 339,16

92,63

1 086,57

77 648 480,26

489 988 303,10

91 102 279,00

864 451 675,00



III.Yhteiset tulosindikaattorit jaetulle elintarvikeavulle (toimenpideohjelma I) vuosina 2014–2021 10

Jäsenvaltio

Indikaattori nro 14

Indikaattori nro 14a

Indikaattori nro 14b

Indikaattori nro 14c

Indikaattori nro 14d

Indikaattori nro 14e

Indikaattori nro 14f

Elintarvikeapua saavien henkilöiden kokonaismäärä

Enintään 15-vuotiaiden lasten lukumäärä

Vähintään 65-vuotiaiden henkilöiden lukumäärä

Naisten lukumäärä

Maahanmuuttajien, ulkomaalaistaustaisten, vähemmistöjen (myös marginalisoituneiden yhteisöjen, kuten romanien) lukumäärä

Vammaisten henkilöiden lukumäärä

Asunnottomien lukumäärä

Ajanjakso

2021

2021

2021

2021

2021

2021

2021

AT

–

–

–

–

–

–

–

BE

449 372

131 496

40 139

177 334

130 104

14 575

20 566

BG

553 444

124 152

194 757

326 692

43 645

160 857

134

CY

–

–

–

–

–

–

–

CZ

61 542

29 244

5 630

24 521

16 008

4 394

10 769

EE

24 009

5 394

4 387

12 664

5 185

4 512

1 000

ES

1 468 493

432 075

103 179

776 906

400 957

25 502

27 507

FI

294 644

42 118

105 515

133 493

36 301

7 055

2 727

FR

5 120 090

1 598 303

334 812

2 645 985

–

–

581 793

EL

319 238

62 988

30 747

165 589

22 640

8 288

8 431

HR

62 243

28 819

11 323

33 201

2 419

1 193

17

HU

176 576

106 603

21 250

43 027

56 323

58 835

10 748

IE

157 213

57 048

13 216

48 317

23 682

6 434

26 765

IT

2 983 801

602 179

337 425

1 538 268

687 802

33 209

111 547

LT

195 220

47 928

20 735

101 007

1 828

23 995

222

LU

12 706

3 501

310

6 523

9 988

332

213

LV

87 607

11 813

27 264

49 446

1 369

14 857

743

MT

10 496

5 327

684

6 005

827

67

–

PL

1 253 515

328 617

157 314

638 969

8 305

204 347

34 014

PT

170 371

46 142

11 669

92 145

13 543

1 282

83

RO 11

1 485 586

359 512

426 800

600 707

69 345

250 263

6 794

SI

150 825

30 384

27 736

80 187

13 215

6 311

2 012

SK

6 929

–

431

1 603

–_

268

6 929

Yhteensä

15 043 920

4 053 643

1 875 323

7 502 589

1 543 486

826 576

853 014



IV.Yhteiset tuotosindikaattorit jaetuille perushyödykkeille (toimenpideohjelma I) vuosina 2014–2021

Jäsenvaltio

Indikaattori nro 15

Indikaattori nro 15a

Indikaattori nro 15b

Indikaattori nro 15c

Jaettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo

Lapsille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo

Asunnottomille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo

Muille kohderyhmille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo

Ajanjakso

2021

Kertymä

2021

Kertymä

2021

Kertymä

2021

Kertymä

AT

4 284 633,60

23 172 974,24

4 284 633,60

23 172 974,24

–

–

–

–

BE

–

–

–

–

–_

–

–

–

BG

–

–

–

–

–

–

–

–

CY

800 088,00

2 738 809,96

800 088,00

2 738 809,96

–

–

–

–

CZ

966 146,97

6 661 605,97

394 833,23

2 750 608,36

210 669,78

1 026 986,92

360 643,96

2 884 012,74

EE

–

–

–

–

–

–

–

–

ES

–

–

–

–

–

–

–

–

FI

–

–

–

–

–

–

–

–

FR

–

–

–

–

–

–

–

–

EL

7 881 937,42

28 756 838,99

721 050,31

3 183 043,51

250 207,28

607 793,04

6 910 679,83

24 897 808,41

HR

254 832,59

4 386 572,97

166 606,71

1 739 534,10

143,68

40 444,65

88 082,20

2 606 594,22

HU

5 731 910,96

13 076 544,50

5 731 910,96

13 076 544,50

–

–

–

–

IE

900 000,00

4 333 600,98

948 084,65

4 286 878,67

–

–

21 342,45

75 376,89

IT

2 864 690,79

9 576 979,47

64 492,08

66 021,96

2 705 133,19

9 041 913,21

95 065,52

469 044,30

LT

897 032,74

4 312 137,41

–

–

–

–

897 032,74

4 312 137,41

LU

102 291,53

827 641,23

–

–

–

–

102 291,53

827 641,23

LV

1 791 483,00

7 884 574,36

641 810,00

4 332 236,36

–

–

1 149 673,00

3 552 338,00

MT

–

–

–

–

–

–

–

–

PL

–

–

–

–

–

–

–

–

PT

–

–

–

–

–

–

–

–

RO

8 386 523,13

49 654 222,33

–

12 288 688,37

–

4 250 107,75

–

28 957 676,60

SI

–

–

–

–

–

–

–

–

SK

–

1 141 074,00

–

1 058 424,00

–

25 938,00

–

56 712,00

Yhteensä

34 861 570,73

156 523 576,41

13 753 509,54

68 693 764,03

3 166 153,93

14 993 183,57

9 624 811,23

68 639 341,80

(16)

Lapsille jaetut tavaraluokat 12

AT

BE

BG

CY

CZ

EE

EL

ES

FI

FR

HR

HU

IE

IT

LT

LU

LV

MT

PL

PT

RO

SI

SK

16a

Vauvanvaatteet ja -varusteet

E

E

E

K

K

E

K

E

E

E

K

K

E

K

E

E

E

E

E

E

E

E

E

16b

Koululaukut

K

E

E

E

E

E

K

E

E

E

K

E

E

K

E

E

K

E

E

E

E

E

E

16c

Lehtiöt, vihot, kynät, maalausvälineet ja muut koulutarvikkeet (muut kuin vaatteet)

K

E

E

E

K

E

K

E

E

E

K

K

K

K

E

E

K

E

E

E

E

E

E

16d

Liikuntavarusteet (esim. urheilukengät, trikoot, uimapuvut)

E

E

E

E

E

E

K

E

E

E

K

E

E

K

E

E

E

E

E

E

E

E

E

16e

Vaatteet (esim. talvitakit, kengät, koulupuvut)

E

E

E

E

E

E

E

E

E

E

E

E

E

K

E

E

E

E

E

E

E

E

E

16f

Muut

E

E

E

E

E

E

K

E

E

E

E

K

E

E

E

E

K 13

E

E

E

E

E

K 14  

(17)

Asunnottomille jaetut tavaraluokat 15

AT

BE

BG

CY

CZ

EE

EL

ES

FI

FR

HR

HU

IE

IT

LT

LU

LV

MT

PL

PT

RO

SI

SK

17a

Makuupussit/huovat

E

E

E

E

K

E

K

E

E

E

E

E

E

K

E

E

E

E

E

E

E

E

E

17b

Keittiötarvikkeet (esim. kattilat, pannut, ruokailuvälineet)

E

E

E

E

K

E

E

E

E

E

E

E

E

K

E

E

E

E

E

E

E

E

E

17c

Vaatteet (esim. talvitakit, kengät)

E

E

E

E

K

E

E

E

E

E

E

E

E

K

E

E

E

E

E

E

E

E

E

17d

Liinavaatteet (pyyhkeet, vuodevaatteet)

E

E

E

E

K

E

E

E

E

E

E

E

E

K

E

E

E

E

E

E

E

E

E

17e

Hygieniatarvikkeet (esim. ensiapusetti, saippua, hammasharja, kertakäyttöinen partahöylä)

E

E

E

E

K

E

K

E

E

E

K

E

E

K

E

E

E

E

E

E

K

E

K

17f

Muut

E

E

E

E

E

E

K

E

E

E

E

E

E

E

E

E

E

E

E

E

E

E

E

(18)

Luettelo muille kohderyhmille jaetuista tärkeimmistä tavaraluokista 16

AT

BE

BG

CY

CZ

EE

EL

ES

FI

FR

HR

HU

IE

IT

LT

LU

LV

MT

PL

PT

RO

SI

SK

18a

Luokat täsmennettävä

E

E

E

E

E

E

K

E

E

E

E

E

K

E

E

K 17

K 18

E

E

E

E

E

K15

V.Yhteiset tulosindikaattorit jaetuille perushyödykkeille (toimenpideohjelma I) vuosina 2014–2021 19

Jäsenvaltio

Indikaattori nro 19

Indikaattori nro 19a

Indikaattori nro 19b

Indikaattori nro 19c

Indikaattori nro 19d

Indikaattori nro 19e

Indikaattori nro 19f

Perushyödykeapua saavien henkilöiden kokonaismäärä

Enintään 15-vuotiaiden lasten lukumäärä

Vähintään 65-vuotiaiden henkilöiden lukumäärä

Naisten lukumäärä

Maahanmuuttajien, ulkomaalaistaustaisten, vähemmistöjen (myös marginalisoituneiden yhteisöjen, kuten romanien) lukumäärä

Vammaisten henkilöiden lukumäärä

Asunnottomien lukumäärä

Ajanjakso

2021

2021

2021

2021

2021

2021

2021

AT

41 680

34 932

–

26 425

28 092

–

–

BE

–

–

–_

–

–

–

–

BG

–

–

–

–

–

–

–

CY

598

598

–

598

397

–

–

CZ

50 951

20 116

5 716

20 206

16 730

4 216

11 079

EE

–

–

–

–

–

–

–

ES

–

–

–

–

–

–

–

FI

–

–

–

–

–

–

–

FR

–

–

–

–

–

–

–

EL

274 620

57 205

24 148

141 562

22 813

6 261

7 820

HR

14 888

5 211

2 871

7 813

349

224

16

HU

149 666

149 593

–

783

10 093

1 009

–

IE

45 252

45 127

–

26 252

2 937

–

–

IT

29 225

985

1 161

3 978

22 366

339

27 374

LT

195 220

47 928

20 735

101 007

1 828

23 995

222

LU

12 706

3 501

310

6 523

9 988

332

213

LV

81 171

11 532

25 250

46 557

1 161

13 418

146

MT

–

–

–

–

–

–

–

PL

–

–

–

–

–

–

–

PT

–

–

–

–

–

–

–

RO

1 188 269

370 854

127 342

329 887

68 843

228 249

1 215

SI

–

–

–

–

–

–

–

SK

–

–

–

–

–

–

–

Yhteensä

2 084 246

747 582

207 533

711 591

185 597

278 043

48 085



VI.Arvoseteleinä ja kortteina jaettua tukea koskevat yhteiset tulosindikaattorit (toimenpideohjelma I) 2014–2021 20  

Jäsenvaltio

Indikaattori nro 19bis

Indikaattori nro 19bisa

Indikaattori nro 19bisb

Indikaattori nro 19bisc

Indikaattori nro 19bisd

Indikaattori nro 19bise

Indikaattori nro 19bisf

Perushyödykeapua saavien henkilöiden kokonaismäärä

Enintään 15-vuotiaiden lasten lukumäärä

Vähintään 65-vuotiaiden henkilöiden lukumäärä

Naisten lukumäärä

Maahanmuuttajien, ulkomaalaistaustaisten, vähemmistöjen (myös marginalisoituneiden yhteisöjen, kuten romanien) lukumäärä

Vammaisten henkilöiden lukumäärä

Asunnottomien lukumäärä

Ajanjakso

2021

2021

2021

2021

2021

2021

2021

AT

–

–

–

–

–

–

–

BE

–

–

–

–

–

–

–

BG

–

–

–

–

–

–

–

CY

–

–

–

–

–

–

–

CZ

–

–

–

–

–

–

–

EE

–

–

–

–

–

–

–

ES

–

–

–

–

–

–

–

FI

–

–

–

–

–

–

–

FR

134 943

94 460

2 699

109 304

–

–

–

EL

–

–

–

–

–

–

–

HR

–

–

–

–

–

–

–

HU

–

–

–

–

–

–

–

IE

–

–

–

–

–

–

–

IT

–

–

–

–

–

–

–

LT

–

–

–

–

–

–

–

LU

–

–

–

–

–

–

–

LV

–

–

–

–

–

–

–

MT

–

–

–

–

–

–

–

PL

–

–

–

–

–

–

–

PT

–

–

–

–

–

–

–

RO

296 822

–

296 822

253 384

–

–

5 502

SI

–

–

–

–

–

–

–

SK

–

–

–

–

–

–

–

Yhteensä

–

–

–

–

–

–

–

VII.Yhteiset tuotosindikaattorit sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tarkoitetulle tuelle (toimenpideohjelma II) vuosina 2014–2021 21

Jäsenvaltio

Indikaattori nro 20

Indikaattori nro 20a

Indikaattori nro 20b

Indikaattori nro 20c

Indikaattori nro 20d

Indikaattori nro 20e

Indikaattori nro 20f

Sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tarkoitettua tukea saavien henkilöiden kokonaismäärä

Enintään 15-vuotiaiden lasten lukumäärä

Vähintään 65-vuotiaiden henkilöiden lukumäärä

Naisten lukumäärä

Maahanmuuttajien, ulkomaalaistaustaisten, vähemmistöjen (myös marginalisoituneiden yhteisöjen, kuten romanien) lukumäärä

Vammaisten henkilöiden lukumäärä

Asunnottomien lukumäärä

Ajanjakso

2021

2021

2021

2021

2021

2021

2021

DE

16 787

2 626

157

8 446

13 811

316

6 392

DK

570

0

7

105

523

142

570

NL

93

_

93

79

29

17

0

SE

441

0

13

228

367

0

429

Yhteensä

17 891

2 626

270

8 858

14 730

475

7 391

VIII.Tavoitteiden saavuttaminen – ohjelmakohtaiset tuotosindikaattorit sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tarkoitetulle tuelle (toimenpideohjelma II) vuosina 2014–2021

Jäsenvaltio

Indikaattorin koodi

Indikaattorin nimi (käännetty)

Määrällinen tavoitearvo

Määrällinen arvo (2021)

Kumulatiivinen määrällinen arvo (2014–2021)

Saavuttamisprosentti

DE

1

Neuvontaa saaneiden aikuisten EU-maahanmuuttajien lukumäärä

18 044

7 341

108 265

600 %

2

Niiden tuettujen vanhempien lukumäärä, joilla on päiväkoti-ikäisiä maahanmuuttajalapsia

19 700

3 871

29 124

148 %

3

Tuettujen päiväkoti-ikäisten maahanmuuttajalasten lukumäärä

19 700

2 626

23 575

120 %

4

Neuvontaa saaneiden asunnottomien ja asunnottomuuden vaarassa olevien henkilöiden lukumäärä

21 450

2 949

35 144

164 %

DK

1

Toimenpiteisiin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä iän, sukupuolen ja sosiaalisen tilanteen (mukaan lukien asunnottomuus, oleskeluoikeus, kaltoinkohtelu, mielenterveysongelmat, vammat ja muut vastaavat tekijät) mukaan

–

–

–

–

2

Toimenpiteisiin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä iän, sukupuolen ja sosiaalisen tilanteen (mukaan lukien asunnottomuus, oleskeluoikeus, kaltoinkohtelu, mielenterveysongelmat, vammat ja muut vastaavat tekijät) mukaan

1 400

570

3016

215 %

NL

1

Ohjelman tavoittamien osallistujien (yli 65-vuotiaiden) lukumäärä

5 000

93

3299

66 %



IX.Tavoitteiden saavuttaminen – ohjelmakohtaiset tulosindikaattorit sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tarkoitetulle tuelle (toimenpideohjelma II) vuosina 2014–2021

Jäsenvaltio

Indikaattorin koodi

Mittayksikkö

Indikaattorin nimi (käännetty)

Määrällinen perustasoarvo

Määrällinen tavoitearvo

Määrällinen arvo (2021)

Saavuttamisprosentti vuonna 2021

Keskimääräinen saavuttamisprosentti (2014–2021) 22

DE

1

Prosenttiosuus

Seurannan ja neuvonnan tuloksena neuvonta- ja tukipalvelujen piiriin pääsevien aikuisten EU-maahanmuuttajien osuus kaikista haastatelluista aikuisista EU-maahanmuuttajista

70

70

91,16

130 %

126 %

2

Prosenttiosuus

Niiden päiväkoti-ikäisten maahanmuuttajalasten vanhempien osuus, jotka ovat vanhemmille suunnattujen tukipalvelujen piirissä, kaikista kontaktoiduista maahanmuuttajalasten vanhemmista

50

50

94,16

188 %

182 %

3

Prosenttiosuus

Niiden päiväkoti-ikäisten maahanmuuttajalasten osuus, jotka hyödyntävät varhaiskasvatustarjontaa, kaikista osallistuvista päiväkoti-ikäisistä maahanmuuttajalapsista

50

50

95,31

191 %

172 %

4

Prosenttiosuus

Niiden osallistuvien asunnottomien osuus, jotka pystyvät saamaan apua ja hyödyntämään sosiaalipalveluja avustamisen ja neuvonnan tuloksena, kaikista neuvontaa saaneista asunnottomista

70

70

81,48

116 %

117 %

DK

1

Lukumäärä

Muiden tarjolla olevien palvelujen käyttäjien määrä (ennen toimenpidettä ja) toimenpiteen jälkeen

–

–

–

–

–

2

Lukumäärä

Muiden tarjolla olevien palvelujen käyttäjien määrä (ennen toimenpidettä ja) toimenpiteen jälkeen

–

490

510

104 %

197 %

NL

1

Prosenttiosuus

Osallistuja on edelleen apuorganisaatioiden ja/tai kuntien tavoitettavissa yhden vuoden jälkeen

65

65

80,00

123 %

116 %

2

Prosenttiosuus

Osallistujan mukaan hänen sosiaalinen verkostonsa on vahvistunut osallistumisen ansiosta

40

40

46,00

115 %

112 %

3

Prosenttiosuus

Osallistujan mukaan hänen osaamisensa on vahvistunut osallistumisen ansiosta

60

60

70,00

117 %

93 %

SE

SWR01

Prosenttiosuus

Niiden henkilöiden prosenttiosuus, jotka toteavat saaneensa tukea tai apua, esimerkiksi tietoja, tulkkausta tai ohjeita

–

40

80,00

200 %

190 %

SWR02

Prosenttiosuus

Niiden henkilöiden osuus, jotka toteavat tilanteensa parantuneen terveydestä ja hygieniasta huolehtimisen suhteen

–

40

81,00

203 %

176 %

(1)

 Heinäkuun 17 päivänä 2014 annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1255/2014 vahvistetaan vuotuisten ja lopullisten täytäntöönpanokertomusten sisältö, mukaan luettuna yhteisten indikaattoreiden luettelo. Kaikki tiedot on poimittu EU:n rahastojen yhteishallinnointijärjestelmästä (SFC2014). Jäsenvaltiot voivat muuttaa arvoja, jotka indikaattorille on ilmoitettu edellisvuosina. Sarake ”Kertymä”, jossa on laskettu yhteen kustakin indikaattorista ilmoitetut arvot vuodesta 2014 alkaen, kattaa mahdolliset muutokset, joita jäsenvaltiot ovat tehneet vuosien 2014–2018 osalta ilmoitettuihin arvoihin vuoden 2019 täytäntöönpanokertomuksissaan.

(2)

Kaikki tässä liitteessä esitetyt tiedot perustuvat vuoden 2021 vuotuisiin täytäntöönpanokertomuksiin, jotka on viimeksi päivitetty 15. heinäkuuta 2022, ellei toisin ilmoiteta.

(3)

 Jäsenvaltioiden vuotuisissa täytäntöönpanokertomuksissaan kansallisten lähteiden perusteella raportoimat summat.

(4)

 Indikaattorit 4–11 sisältävät asianomaisia tuotteita missä tahansa muodossa: esimerkiksi tuoreina elintarvikkeina, säilykkeinä ja pakasteina.

(5)

 Romaniaa koskevat luvut eivät perustu vuotuiseen täytäntöönpanokertomukseen vaan hallintoviranomaisen Euroopan komissiolle toimittamiin lisäselvityksiin, jotka johtuvat epäjohdonmukaisuudesta, johon puututaan vuodesta 2022 eteenpäin.

(6)

 Tämän indikaattorin arvot määritetään kumppaniorganisaatioiden tietoon perustuvan arvion perusteella.

(7)

 ’Ateria’ voidaan määritellä kumppaniorganisaation, toimen tai hallintoviranomaisen tasolla. Tämän indikaattorin arvot määritetään kumppaniorganisaatioiden antaman arvion perusteella.

(8)

 ’Elintarvikepaketti’ voidaan määritellä kumppaniorganisaation, toimen tai hallintoviranomaisen tasolla. Pakettien ei tarvitse olla standardoituja koon tai sisällön suhteen. Tämän indikaattorin arvot määritetään kumppaniorganisaatioiden antaman arvion perusteella.

(9)

 Romaniaa koskevat luvut eivät perustu vuotuiseen täytäntöönpanokertomukseen vaan hallintoviranomaisen Euroopan komissiolle toimittamiin lisäselvityksiin, jotka johtuvat epäjohdonmukaisuudesta, johon puututaan vuodesta 2022 eteenpäin.

(10)

 Näiden indikaattorien arvot määritetään kumppaniorganisaatioiden tietoon perustuvan arvion perusteella. Arvojen ei odoteta eikä edellytetä perustuvan loppukäyttäjien toimittamiin tietoihin. Indikaattorilla 14 (mukaan lukien 14a–14f) esitetään arvio tuettujen henkilöiden määrästä varainhoitovuotta kohti, ja sen vuoksi kumulatiivisiin arvoihin henkilöiden kokonaismäärästä on suhtauduttava varauksella, koska sama henkilö on voitu laskea mukaan joka vuosi. Lisäksi indikaattoreita 14 ja 19 (mukaan lukien a–f) on tarkasteltava yhdessä, koska joissakin maissa samat henkilöt saavat sekä elintarvike- että perushyödykeapua ja heidät lasketaan siksi mukaan kaksi kertaa.

(11)

 Romaniaa koskevat luvut eivät perustu vuotuiseen täytäntöönpanokertomukseen vaan hallintoviranomaisen Euroopan komissiolle toimittamiin lisäselvityksiin, jotka johtuvat epäjohdonmukaisuudesta, johon puututaan vuodesta 2022 eteenpäin.

(12)

 Luettelo sisältää kaikki merkitykselliset luokat, jotka kattavat vähintään 75 % jaetuista tavaroista.

(13)

 Latvia jakaa ”shampoota, nestesaippuaa, hammastahnaa ja ‑harjoja, yleispyykinpesuaineita, pyykinpesujauheita (värillisille liinavaatteille), astianpesuaineita, vaippoja, rasvoja vauvoille ja enintään 2-vuotiaille pikkulapsille, kosteuspyyhkeitä vauvoille ja pikkulapsille, vaippoja (sideharsoa) ja saippuaa vauvoille ja pikkulapsille”, jotka on raportoitu indikaattorien 16f0 ja 16f16–16f26 kohdalla.

(14)

 Slovakia jakaa ”hygieniatuotteita (hammasharjoja ja -tahnaa, saippuaa ja shampoota)”, jotka on raportoitu indikaattorin 16f0 kohdalla.

(15)

 Luettelo sisältää kaikki merkitykselliset luokat, jotka kattavat vähintään 75 % jaetuista tavaroista.

(16)

 Luettelo sisältää kaikki merkitykselliset luokat, jotka kattavat vähintään 75 % jaetuista tavaroista.

(17)

 Luxemburg jakaa välttämättömyystarvikkeita – muille kohderyhmille jaettuja tavaraluokkia (indikaattori 18a-1).

(18)

 Latvia jakaa ”shampoota, nestesaippuaa, hammastahnaa ja ‑harjoja, yleispyykinpesuaineita, pyykinpesujauheita (kirjopyykille) ja astianpesuaineita”, jotka on raportoitu indikaattorien 18a-0 ja 18a16–18a21 kohdalla.

(19)

 Näiden indikaattorien arvot määritetään kumppaniorganisaatioiden tietoon perustuvan arvion perusteella. Arvojen ei odoteta eikä edellytetä perustuvan loppukäyttäjien toimittamiin tietoihin. Indikaattorilla 19 (mukaan lukien 19a–19f) esitetään arvio tuettujen henkilöiden määrästä varainhoitovuotta kohti. Näin ollen yhdistettyihin arvoihin henkilöiden kokonaismäärästä on suhtauduttava varauksella, koska samat henkilöt on voitu tavoittaa useaan kertaan. Lisäksi indikaattoreita 14 ja 19 (mukaan lukien a–f) on tarkasteltava yhdessä, koska joissakin maissa samat henkilöt saavat sekä elintarvike- että perushyödykeapua ja heidät lasketaan siksi mukaan kaksi kertaa.

(20)

 Näiden indikaattorien arvot määritetään kumppaniorganisaatioiden tietoon perustuvan arvion perusteella. Arvojen ei odoteta eikä edellytetä perustuvan loppukäyttäjien toimittamiin tietoihin. Indikaattorilla 19bis (mukaan lukien 19bisa–19bisf) esitetään arvio tuettujen henkilöiden määrästä varainhoitovuotta kohti. Näin ollen yhdistettyihin arvoihin henkilöiden kokonaismäärästä on suhtauduttava varauksella, koska samat henkilöt on voitu tavoittaa useaan kertaan. Lisäksi arvosetelien määrää on tarkasteltava yhdessä indikaattorien 14 ja 19 (mukaan lukien14a–14f sekä 19a–19f) kanssa, sillä näissä indikaattoreissa laskettu annettu tuki on voitu antaa arvoseteleinä ja kortteina ja laskea uudelleen tässä raportoiduissa indikaattoreissa 19bis (mukaan lukien 19bisa–19bisf).

(21)

 Indikaattorilla 20 (mukaan lukien 20a–20f) esitetään arvio tuettujen henkilöiden määrästä varainhoitovuotta kohti. Näin ollen kumulatiivisiin arvoihin henkilöiden kokonaismäärästä on suhtauduttava varauksella, koska samat henkilöt on voitu tavoittaa useaan kertaan.

(22)

 Koska ohjelmakohtaiset tulosindikaattorit eivät nimenomaisesti linkity tuotosindikaattoreihin, keskimääräinen saavuttamisprosentti lasketaan saavuttamisprosenttien aritmeettisena keskiarvona kaikkien niiden vuosien osalta, joina ohjelmaan on kirjattu loppukäyttäjiä.