Bryssel 7.12.2023

COM(2023) 769 final

2023/0447(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

koirien ja kissojen hyvinvoinnista ja jäljitettävyydestä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)


PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Vuonna 2023 tehdyn eurobarometri-tutkimuksen 1 mukaan 44 prosenttia unionin kansalaisista omistaa lemmikkieläimen ja 74 prosenttia unionin kansalaisista on sitä mieltä, että lemmikkieläinten hyvinvointia olisi suojeltava nykyistä paremmin. Tähän mennessä kymmenen eurooppalaista kansalaisaloitetta on edennyt käsittelyyn asti, ja kuusi niistä liittyy eläinten hyvinvointiin. Tämä on osoitus siitä, että kansalaiset pitävät eläinten suojelua yleisesti ottaen tärkeänä.

Vuonna 2021 EU:ssa arvioitiin olevan 72,7 miljoonaa lemmikkikoiraa ja 83,6 miljoonaa lemmikkikissaa 2 . Koirilla ja kissoilla käydään kauppaa merkittävissä määrin 3 : kasvattajien toimitiloista myydään koiran- ja kissanpentuja ja muista pitopaikoista, erityisesti lemmikkieläinkaupoista, myydään kaikenikäisiä koiria ja kissoja. Myös löytöeläinsuojat luovuttavat löytökoiria ja -kissoja tai kadulla eläneitä tai ei-toivottuja koiria ja kissoja joko myymällä niitä, antamalla niitä adoptoitavaksi tai sijoittamalla niitä uuteen kotiin. Vaikka luvan saaneet kasvattajat, jotka pitävät yllä eläinten hyvinvoinnin korkeaa tasoa, pystyvät täyttämään osan koirien ja kissojen kysynnästä, koirilla ja kissoilla käydään myös laitonta kauppaa tai niitä kuljetetaan laittomasti, myös kolmansista maista.

Vuosina 2022 ja 2023 toteutetun kissojen ja koirien laitonta kauppaa koskevan EU:n koordinoidun toimen 4 yhteydessä kerättiin runsaasti näyttöä asiakirjaväärennöksistä ja harhaanjohtavista tiedoista sekä saatiin viitteitä koirien kaupallisista siirroista, jotka naamioitiin ei-kaupallisiksi siirroiksi, jotta voitiin hyödyntää lievempiä valvontasääntöjä 5 . EU:n täytäntöönpanotoimen aikana jäsenvaltiot tekivät iRASFF-järjestelmään 467 ilmoitusta, joissa ne pyysivät apua mahdollisesti petollista toimintaa sisältävissä tapauksissa. Tämän EU:n koordinoidun toimen avulla pystyttiin yksilöimään tapausjoukkoja, joissa toiminnanharjoittajien epäiltiin syyllistyneen petolliseen toimintaan, ja toimen aikana käynnistettiin ainakin 47 oikeudenkäyntimenettelyä useissa EU:n jäsenvaltioissa. iRASFF-järjestelmään tehdyistä ilmoituksista 45 prosenttia liittyi epäiltyyn petolliseen toimintaan kolmansista maista peräisin olevien koirien siirtojen yhteydessä. Koordinoidun toimen aikana havaittiin peukaloituja terveystodistuksia ja raivotaudin vasta-ainetutkimusraportteja, väärennettyjä lemmikkipasseja sekä koirien ja kissojen laittomia siirtoja Venäjältä ja Valko-Venäjältä.

Huonot kasvatusolot ja laiton kauppa aiheuttavat merkittäviä ongelmia koirien ja kissojen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta sekä tulevien lemmikinomistajien hyvinvoinnin kannalta. Tätä voidaan havainnollistaa iRASFF-järjestelmään tehtyjen ilmoitusten avulla. Ilmoitukset koskivat sairaita koiranpentuja, koiranpentuja, jotka eivät saapuneet määräpaikkaan, koska ne oli lopetettava parvoviruksen vuoksi, Brucella Canis -bakteeritartunnan saaneita koiria, äärimmäisen stressaantuneita koiria sekä ripulista, hengitystieinfektioista, kuivumisesta tai huonosta hoidosta kärsiviä koiria. Joissakin iRASFF-järjestelmään tehdyissä ilmoituksissa mainitaan eläinten julmaa kohtelua koskevat tutkimukset. Joissain taas on kyse silpomisesta, kuten koiranpentujen korvien tai hännän typistämisestä.

Viime vuosina koiria ja kissoja on myyty enenevissä määrin verkkoalustojen ja sosiaalisen median kautta. Monissa alustalla julkaistuissa ilmoituksissa tarjotaan eläimiä, jotka eivät ole peräisin vastuullisilta kasvattajilta, vaan ne tulevat laittomiksi epäillyiltä kasvattajilta tai lemmikkieläinkaupoilta tai niitä on pidetty niiden hyvinvoinnin kannalta haitallisissa oloissa. Jäsenvaltioilla on yleensä vain rajallinen mahdollisuus jäljittää koirien ja kissojen alkuperää, koska kyseisten eläinten tunnistusjärjestelmää sovelletaan vain silloin, kun eläimiä siirretään jäsenvaltioiden välillä tai niiden ulkopuolelle, ja lisäksi niille ei ole olemassa yhtenäistä rekisteröintijärjestelmää.

Euroopan parlamentti hyväksyi vuonna 2020 lemmikkieläinten laitonta kauppaa EU:ssa koskevan päätöslauselman 6 , jossa ehdotettiin yhdenmukaistettua kissojen ja koirien EU:n laajuista pakollista tunnistusmerkintä- ja rekisteröintijärjestelmää laittoman kaupan torjumiseksi. Siinä myös esitettiin, että eläinlääkärin olisi mikrosirutettava lemmikkieläimet, että eläimet olisi rekisteröitävä kansalliseen tietokantaan ja että verkkoilmoitusten kautta lemmikkieläimiä ostavien kuluttajien suojaa olisi parannettava.

Neuvosto kehotti vuonna 2010 komissiota tutkimaan koirien ja kissojen kasvatusta ja kauppaa EU:ssa koskevien menettelyjen välisiä eroja jäsenvaltioissa ja valmistelemaan tarvittaessa toimintapoliittisia vaihtoehtoja sisämarkkinoiden yhdenmukaistamiseksi 7 . Tämän jälkeen komissio julkaisi tutkimuksen 8 , jossa todettiin, että koirien ja kissojen kasvatusta koskevissa kansallisissa laeissa on unionissa vaihtelua ja että koiria ja kissoja ei ole unionissa järjestelmällisesti tunnistusmerkitty ja rekisteröity eikä niiden siirtoja ole valvottu. Tutkimuksessa havaittiin myös hyvinvointiin liittyviä ongelmia, jotka johtuvat kasvattajien toimitilojen ja myyntipaikkojen eläintilojen olosuhteista 9 . Vuonna 2022 neuvostossa 20 jäsenvaltiota 10 kehotti komissiota laatimaan yhteistä EU:n lainsäädäntöä koirien kaupallisesta pitämisestä ja myynnistä, mukaan lukien yhdenmukaistetut jäljitettävyyssäännöt 11 .

Useat jäsenvaltiot ovat myös allekirjoittaneet lemmikkieläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen 12 ja sitoutuneet sitä kautta suojelemaan kissojen ja koirien hyvinvointia.

Koirien ja kissojen hyvinvoinnista ei ole olemassa EU:n lainsäädäntöä. EU:n lainsäädäntö kattaa koirien ja kissojen suojelun silloin, kun niitä kasvatetaan, luovutetaan ja käytetään tieteellisiin tarkoituksiin 13 . Myös koirien ja kissojen kuljetukseen kohdistuu EU:ssa tiettyjä vaatimuksia 14 , jotka koskevat kuljetettavien eläinten vähimmäisikää 15 . EU:n lainsäädäntö kattaa myös koirien ja kissojen siirrot, kun kyse on eläintaudeista, erityisesti raivotaudista, joko silloin, kun niihin sovelletaan näitä eläinterveysvaatimuksia jäsenvaltiosta toiseen ja kolmansista maista tehtyjen siirtojen yhteydessä 16 , tai kun niitä siirretään niin kutsuttuna muuna kuin kaupallisena siirtona omistajiensa mukana 17 .

EU ei ole asettanut erityisiä velvoitteita koirien ja kissojen myynnille verkkoalustojen kautta, mutta siihen sovelletaan asetuksen (EU) 2022/2065 18 , jäljempänä ’digipalvelusäädös’, horisontaalisia säännöksiä. Digipalvelusäädös sisältää velvollisuuksia verkossa toimivien välityspalvelujen tarjoajille, mukaan lukien verkkoalustoille, kuten sosiaalinen media ja verkossa toimivat kauppapaikat. Velvollisuudet koskevat palvelujen vastaanottajien toimittamaa laitonta sisältöä ja tavaroita tai palveluja. Digipalvelusäädöksessä vahvistetaan erityisesti ehdotetun asetuksen kannalta merkityksellisiä verkkoalustojen huolellisuusvelvoitteita, mukaan lukien ”elinkeinonharjoittajien jäljitettävyyden” periaate ja verkossa toimivien kauppapaikkojen velvoite mukauttaa verkkorajapintansa, jotta elinkeinonharjoittajat voivat noudattaa sovellettavaa unionin lainsäädäntöä. Digipalvelusäädös kattaa myös kaikentyyppisen, kansallisessa tai EU:n lainsäädännössä määritellyn laittoman sisällön, minkä vuoksi kaikkea kansallisen tai unionin lainsäädännön nojalla laittomaksi katsottua sisältöä pidetään laittomana tämän asetuksen nojalla, ja sen velvoitteita sovelletaan.

Koirien ja kissojen kauppa on erittäin tuottoisaa, sillä koirien ja kissojen myynnin arvioitu vuotuinen arvo EU:ssa on 1,3 miljardia euroa 19 . Tämä houkuttelee alalle toiminnanharjoittajia, joiden liiketoimintakäytännöt ovat epäreiluja tai jopa laittomia. Joissakin pitopaikoissa koiria tai kissoja pidetään niiden hyvinvoinnin kannalta huonoissa oloissa, naarailla teetetään useita pentueita vuodessa, eläinten ruokintaa, eläintiloja, terveyttä ja hygieniaa laiminlyödään ja eläimiä myydään liian nuorina (koska myynti on helpompaa ja tuotanto halvempaa). Tämän vuoksi monilla eläimillä on fyysisiä vikoja tai ne ovat sairaita, eikä niille ole tehty loishäätöjä. Liian varhain vieroitetuilla tai kaltoinkohdelluilla eläimillä on usein myös käyttäytymishäiriöitä. Lisäksi eläinten tunnistusmerkintöjä voidaan väärentää, jotta niiden alkuperää ei voitaisi jäljittää.

Tilanteesta aiheutuu myös odottamattomia ja epäoikeudenmukaisia kustannuksia lemmikkien ostajille. Sairauksien hoito tai geneettisistä vioista johtuva hoito maksaa. Ostajille on myös tuskallista saada kuulla, että heidän eläimiään ei voi enää hoitaa. Ostaja voi saada myös koiran tai kissan, jolla on vakavia käyttäytymisongelmia ja joka ei siksi sovellu hyvin perheen lemmikiksi. Näissä tapauksissa ostajat saattavat joutua pyytämään eläimen lopettamista. Lisäksi tilanne aiheuttaa eläimille vakavaa kärsimystä, koska niiden ruokinta ei ole asianmukaista, niitä pidetään epämukavissa ja epäterveellisissä olosuhteissa, ja joskus niitä kaltoinkohdellaan, koska eläintenhoitajat eivät tiedä tarpeeksi eläinten hoidosta.

Eri jäsenvaltioiden lainsäädännöissä on suuria eroja, jotka koskevat esimerkiksi ammattimaisten ja muiden kuin ammattimaisten kasvattajien välistä jaottelua, jalostukseen käytettävien eläinten vähimmäis- ja enimmäisikää sekä koirien ja kissojen tunnistusmerkintöjä ja rekisteröintiä, ja sen vuoksi kansallisia sääntöjä on myös vaikea panna täytäntöön sisämarkkinoilla, joilla eläimet liikkuvat vapaasti. Nämä erot todennäköisesti kasvavat, kun kansallisia säännöksiä tarkistetaan ja tehostetaan joissakin jäsenvaltioissa nopealla aikataululla julkisen paineen vuoksi, kun taas toisissa jäsenvaltioissa asiaa ei säännellä juuri lainkaan. Näin eroista muodostuu todennäköisesti esteitä kissojen ja koirien kaupalle. Tämä aiheuttaa haittaa vastuullisille kaupallisille kasvattajille ja estää niitä hyötymästä kissojen ja koirien hyvinvointiin tehdyistä investoinneista.

Joka vuosi eri puolilla EU:ta kissoja ja koiria otetaan valtavasti löytöeläinsuojiin, jotka ovat joko valtion tai voittoa tavoittelemattomien järjestöjen omistuksessa 20 . Esimerkiksi Belgiassa vuonna 2021 löytöeläinsuojiin otettiin 7 642 koiraa ja 25 926 kissaa 21 , ja Espanjassa vastaavat vuosittaiset luvut olivat tätäkin korkeammat, arviolta 100 000 koiraa ja 30 000 kissaa 22 . Edellä mainitun koiria ja kissoja koskevan EU:n koordinoidun toimen yhteydessä raportoitiin epäilyksistä, että joidenkin näiden löytöeläinsuojien kautta harjoitetaan koirien laitonta kauppaa, kun löytöeläinsuojat mainostavat maahantuotujen koirien myyntiä verkossa ilman tarvittavia lupia ja niin, että lemmikkipassien terveystodistuksissa on virheellisiä tietoja.

On tarpeen sisällyttää löytöeläinsuojat tämän asetuksen soveltamisalaan, vaikka niiden toiminta tapahtuisi eri ympäristössä kuin kaupallisten kasvattajien toiminta, ja soveltaa niihin tiettyjä vaatimuksia riippumatta siitä, harjoittavatko ne taloudellista toimintaa, kun ne antavat kissoja tai koiria adoptoitavaksi tai sijoittavat niitä uusiin koteihin. Näin voidaan varmistaa sääntöjen tehokkuus ja täytäntöönpanokelpoisuus ja erityisesti estää markkinoiden vääristyminen sellaisten käytäntöjen vuoksi, jotka voivat johtaa epäreiluun kilpailuun tai johtaa kuluttajia harhaan, sekä ehkäistä kissojen ja koirien laitonta kauppaa.

Tällä ehdotuksella pyritään ratkaisemaan nämä kysymykset ehdottamalla yhteistä kehystä, jonka tavoitteet ovat seuraavat:

vahvistetaan eläinten hyvinvointia koskevat vähimmäisvaatimukset pitopaikoissa kasvatettavien tai pidettävien koirien ja kissojen kasvattamiselle, pitämiselle ja markkinoille saattamiselle;

parannetaan unionin markkinoille saatettavien tai luovutettavien koirien ja kissojen jäljitettävyyttä, myös silloin, kun niitä tarjotaan myyntiin tai adoptioon verkossa;

varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset koiria ja kissoja pitäville ja markkinoille saattaville toiminnanharjoittajille kaikkialla unionissa;

edistetään eläintenhoitajien osaamista;

täydennetään koirien ja kissojen tuontia koskevia nykyisiä sääntöjä.

Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tämä ehdotus on yhdenmukainen eläinten kuljetuksia ja tarttuvia eläintauteja koskevan EU:n nykyisen lainsäädännön kanssa. Se on myös yhdenmukainen eläinten suojelusta kuljetuksen aikana annetun asetuksen tarkistamista koskevan lainsäädäntöehdotuksen kanssa, joka annettiin samana päivänä kuin tämä ehdotus.

Tähän ehdotukseen sisältyvä vaatimus kasvattajien toimitilojen hyväksymisestä perustuu nykyiseen eläinterveyssäännöstön vaatimukseen pitopaikkojen rekisteröinnistä 23 . Jäsenvaltiot voivat hyödyntää eläinterveyssäännöstön mukaisesti rekisteröityjen pitopaikkojen luetteloa yksilöidäkseen ne pitopaikat, jotka on tarkastettava ja hyväksyttävä tämän ehdotuksen mukaisesti.

Tämän ehdotuksen jäljitettävyysvaatimukset perustuvat vastaavasti eläinterveyssäännöstön vaatimuksiin, jotka koskevat rajojen yli siirrettävien koirien ja kissojen tunnistusta, mutta vaatimusta laajennetaan koskemaan kaikkia unionissa markkinoille saatettuja tai siellä luovutettuja koiria ja kissoja, ja lisäksi otetaan käyttöön vaatimus kyseisten koirien ja kissojen rekisteröimisestä kansallisiin tietokantoihin.

Eläinterveyssäännöstö ja lemmikkieläinten muita kuin kaupallisia siirtoja koskevat unionin säännöt 24 sisältävät tiettyjä koirien ja kissojen unioniin tuloa koskevia vaatimuksia. Erityisesti unioniin suuntautuvia siirtoja koskevan yleisen säännön mukaan koirien ja kissojen on tultava kolmannesta maasta, jonka unioni on sisällyttänyt luetteloon eläinten terveyttä koskevien takeiden perusteella, ja kolmannessa maassa sijaitsevan alkuperäisen pitopaikan on oltava rekisteröity. Tämä ehdotus perustuu näihin vaatimuksiin, sillä siinä edellytetään, että kolmannet maat antavat takeet myös tässä ehdotuksessa vahvistettujen eläinten hyvinvointia koskevien sääntöjen valvonnasta ja että kasvattajien toimitilojen on oltava paitsi rekisteröidyt myös hyväksytyt. Jäljitettävyyden osalta eläinten terveyttä koskevissa säännöissä edellytetään, että unioniin tulevien koirien ja kissojen kaupallisissa ja muissa kuin kaupallisissa siirroissa eläimet on tunnistusmerkittävä mikrosirulla. Näiden jäljitettävyyttä koskevien säännösten tehostamiseksi tässä ehdotuksessa edellytetään, että unioniin tulevien koirien ja kissojen omistajien on varmistettava määräpaikassa, että eläimet rekisteröidään johonkin jäsenvaltion tietokannoista. Näin näitä eläimiä voidaan valvoa tehokkaammin.

Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Tämä ehdotus on yhdenmukainen digitaalisten palvelujen sisämarkkinoita koskevan unionin toimintapolitiikan kanssa. Esimerkiksi verkkopalveluja koskevat säännökset on laadittu siten, että ne ovat yhteensopivia digipalvelusäädöksen (asetus (EU) 2022/2065) kanssa.

Tällä ehdotuksella ei muuteta vastuuta koskevaa poikkeusta, jota sovelletaan verkkoalustoihin asetuksen (EU) 2022/2065 6 artiklassa säädetyin edellytyksin. Siinä ei myöskään aseteta saman asetuksen 8 asetuksessa kiellettyä yleistä velvoitetta valvoa tallennettuja tietoja tai pyrkiä aktiivisesti saamaan selville kiellettyä laitonta toimintaa osoittavia tosiasioita tai olosuhteita. Sen velvoitteet eivät myöskään korvaa digipalvelusäädöksessä verkkoalustoille asetettuja velvoitteita, mukaan lukien velvoitteet, jotka antavat kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, eivätkä ole ristiriidassa näiden velvoitteiden kanssa vaan täydentävät niitä. Digipalvelusäädöksessä vahvistetaan yhteiset vastuut verkkoyrityksille, jotka tarjoavat palveluja EU:ssa, mukaan lukien tuotteiden ja palvelujen myyntiä välittävät verkkoalustat. Digipalvelusäädöksessä vahvistetaan sisäänrakennettua noudattamista koskevat velvoitteet, joiden mukaan alustojen on suunniteltava ja järjestettävä verkkorajapintansa siten, että tietyt tiedot voidaan esittää (mutta ainoastaan sellaisten palveluntarjoajien osalta, joita voidaan pitää ’elinkeinonharjoittajina’) ja lainvastaiset ilmoitukset voidaan poistaa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

Ehdotuksen oikeusperustana ovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohta ja 114 artikla, koska tämä ehdotus koskee koirien ja kissojen, jotka ovat perussopimuksen liitteeseen I kuuluvia eläviä eläimiä, kasvattamista, pitoa ja kauppaa, ja sen tavoitteena on varmistaa koirien ja kissojen sisämarkkinoiden moitteeton toiminta, koska näitä eläimiä koskevia yhteisiä eläinten hyvinvointia koskevia vaatimuksia ei ole, välttää eläinten hyvinvointia koskevista erilaisista kansallisista säännöistä johtuvat vääristymät ja kaupan esteet sekä varmistaa eläinten hyvinvoinnin korkea taso ja kuluttajansuojan korkea taso, myös laitonta kauppaa vastaan. 

Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta) 

Tämän ehdotuksen tavoitteena on säännellä koirien ja kissojen kauppaa sisämarkkinoilla, mukaan lukien tuontia kolmansista maista, ja siten varmistaa alan tarkoituksenmukainen kehittäminen, välttää kaupan esteet ja torjua kissojen ja koirien laitonta kauppaa ja samalla varmistaa eläinten hyvinvoinnin suojelun korkea taso. Jäsenvaltiot eivät voi yksin saavuttaa näitä tavoitteita, vaan niitä on käsiteltävä unionin tasolla. Jos toimia toteutettaisiin pelkästään jäsenvaltioiden tasolla, sisämarkkinat saattaisivat pirstaloitua entisestään. Erot eläinten hyvinvoinnin suojelun tasossa todennäköisesti jatkuvat ja kasvavat entisestään, kun kansalaisten vaatimuksiin vastataan, ja tämä johtaa kissojen ja koirien sisämarkkinoiden jakautumiseen.

Esimerkiksi jos tietyntyyppiset kivuliaat toimenpiteet (korvien tai hännän typistäminen) kielletään joissakin jäsenvaltioissa mutta ei toisissa, se aiheuttaa haittaa kauppiaille, jotka pitävät yllä eläinten hyvinvoinnin korkeaa tasoa, koska ne eivät voi hyötyä hyvinvointiin tekemistään investoinneista käydessään kauppaa rajojen yli. Tämä voi johtaa tuotannon siirtämiseen jäsenvaltioihin, joissa tällaista kieltoa ei sovelleta.

Löytöeläinsuojien toimintaa harjoitetaan usein rajojen yli, koska eläinten siirtoja voidaan mainostaa verkkopalvelujen kautta. Jotkin löytöeläinsuojat voivat myös tarjota kissoja ja koiria myyntiin. Koska löytöeläinsuojien markkinoille luovuttamien eläinten määrää voidaan pitää merkittävänä, ne on sisällytettävä tämän asetuksen soveltamisalaan riippumatta siitä, voidaanko niiden harjoittamaa toimintaa pitää taloudellisena toimintana, koska ainakin niille aiheutuneet kohtuulliset kustannukset korvataan. Sen vuoksi löytöeläinsuojat olisi sisällytettävä tämän asetuksen soveltamisalaan ja niihin olisi sovellettava joitakin tämän asetuksen vaatimuksia, jotka koskevat viittä eläinten perustarvetta, eläintenhoitajien osaamista, eläinlääkäreiden käyntejä sekä eläinten tunnistusmerkintöjä ja rekisteröintiä.

Koirien ja kissojen jäljitettävyys on olennaisen tärkeää näiden eläinten laittoman kaupan torjumiseksi. Unionin markkinoille toimitettujen koirien ja kissojen jäljitettävyyttä on tällä hetkellä vaikea varmistaa. Koska koirilla ja kissoilla voidaan käydä kauppaa rajojen yli unionissa eivätkä olemassa olevat kansalliset tietokannat ole yhteentoimivia, yksittäisten jäsenvaltioiden kansallisella tasolla toteuttamilla aloitteilla ei voida korjata nykyisiä puutteita, vaan tarvitaan unionin tason toimia. Jotta jäljitettävyyttä koskevat säännökset olisivat tehokkaita, niitä olisi sovellettava kaikkiin unionissa luovutettaviin koiriin tarkoituksesta riippumatta.

Suhteellisuusperiaate

Tässä ehdotuksessa vahvistetaan koirien ja kissojen kasvattamiseen, pitämiseen ja unionin markkinoille saattamiseen sovellettavat eläinten hyvinvointia koskevat vähimmäisvaatimukset. Nämä säännöt ovat välttämättömiä sisämarkkinoiden toiminnan suojelemiseksi, eikä niissä ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Oikeasuhteisuuden varmistamiseksi tämän ehdotuksen säännöksiä, jotka koskevat kasvattamista ja pitoa pitopaikoissa, ei sovelleta hyvin pieniin pitopaikkoihin. Kissojen ja koirien kasvattamista ja pitoa koskevia sääntöjä ei sovelleta kasvattajiin, joiden tuottamien pentueiden määrä jää tiettyä määrää pienemmäksi, ja niiden on ainoastaan tunnistusmerkittävä ja rekisteröitävä koirat tai kissat ennen niiden saattamista unionin markkinoille. Vastaavaa lähestymistapaa sovelletaan löytöeläinsuojiin ja lemmikkieläinkauppoihin, joissa pidetään vähäistä määrää koiria tai kissoja. Niiden on ainoastaan tunnistusmerkittävä ja rekisteröitävä koirat tai kissat ennen niiden luovuttamista unionissa. Koska löytöeläinsuojat eivät yleensä tavoittele voittoa, useita kasvattajien toimitiloihin ja lemmikkieläinkauppoihin sovellettavia säännöksiä – esimerkiksi eläintiloja koskevia yksityiskohtaisia vaatimuksia (lämpötila, tilavaatimukset, valaistus) – ei sovelleta löytöeläinsuojiin löytöeläinsuojia koskevien unionin sääntöjen oikeasuhteisuuden varmistamiseksi.

Lisäksi vaikka koiria tai kissoja unionissa luovuttavien luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden edellytetään varmistavan, että eläimet on mikrosirutettu ja rekisteröity, tämä on tarpeen, jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen vaikuttavuus sen tavoitteiden saavuttamisessa, erityisesti laittoman kaupan torjunnassa. Se on myös oikeasuhteista, kun otetaan huomioon tämän vaatimuksen vähäinen vaikutus luonnollisiin henkilöihin, jotka luovuttavat koiria tai kissoja unionin markkinoille (ks. jäljempänä kohta ”Vaikutusten arviointi”). Ehdotuksessa ei aseteta tällaista velvoitetta luonnollisille henkilöille, jotka luovuttavat koiria tai kissoja satunnaisesti unionin markkinoille muutoin kuin verkkopalvelujen kautta.

Tämän ehdotuksen mukaisesti jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön tiukempia kansallisia sääntöjä, jotka koskevat eläintiloja, silpomista, virikkeitä ja valinta- ja jalostusohjelmia edellyttäen, että niissä ei kielletä tai estetä toisessa jäsenvaltiossa pidettävien koirien ja kissojen markkinoille saattamista kyseisen jäsenvaltion alueella sillä perusteella, että näitä koiria ja kissoja ei ole pidetty kyseisten tiukempien kansallisten sääntöjen mukaisesti.

Toimintatavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: asetus.

Koirien ja kissojen kasvattamisen, pidon ja markkinoille saattamisen sekä markkinoille saatettavien ja luovutettavien koirien ja kissojen jäljitettävyyden sääntely edellyttää teknisiä toimia ja sääntöjä, joiden olisi oltava täsmällisiä, jotta voidaan varmistaa toiminnanharjoittajien tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla. Vaadittu tarkkuuden ja yhdenmukaistamisen taso voidaan saavuttaa paremmin sellaisenaan velvoittavalla asetuksella kuin direktiivillä.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Ei sovelleta, koska tällä hetkellä ei ole koirien ja kissojen hyvinvointia koskevaa lainsäädäntöä.

Eläinten hyvinvointia koskevan EU:n lainsäädännön toimivuustarkastuksessa käsitellään kuitenkin tätä nykyisen lainsäädännön puutetta unionin markkinoille saatettavien koirien ja kissojen suojelun osalta. Toimivuustarkastuksen yhteydessä järjestetyssä julkisessa kuulemisessa valtaosa vastaajista katsoi, että eläinten hyvinvointia koskevat lajikohtaiset vaatimukset puuttuvat kissojen (79 prosenttia, 47 064 vastaajaa 59 286:sta) ja koirien (80 prosenttia, 47 272 vastaajaa 59 286:sta) osalta. Sama näkemys nousi esiin myös sidosryhmien haastatteluissa. Esimerkiksi yksi (eläinlääkäreitä edustava) ammattijärjestö totesi, että lemmikkieläimet ovat erittäin tärkeitä kuluttajille ja että näiden eläinten hyvinvointiin liittyy paljon ongelmia.

Sidosryhmien kuuleminen

Sidosryhmien kuulemisia järjestettiin koirien ja kissojen hyvinvointia koskevan vapaaehtoisen aloitteen 25 puitteissa sekä koirankasvattajien järjestöjen, lemmikkieläinruokateollisuuden, verkkopalvelujen, lääketeollisuuden ja eläinten hyvinvointia edistävien järjestöjen kanssa järjestetyissä kahdenvälisissä tapaamisissa.

Sidosryhmät olivat yhtä mieltä havaituista ongelmista (tasapuolisten toimintaedellytysten puuttuminen, kuluttajille ja eläimille haitalliset petolliset käytännöt, verkkopalvelujen ja sosiaalisen median rooli) ja siitä, että EU:n on vahvistettava yhteiset säännöt näiden markkinoiden sääntelemiseksi. Verkkoalustat kannattivat lemmikkieläimiä koskevaa yhdenmukaistettua EU:n kehystä ja pitivät tätä tilaisuutena lisätä luottamusta verkkomyyntikanavia kohtaan ja parantaa niiden luotettavuutta.

Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen laati raportin 26 , jossa se antoi tieteellistä ja teknistä neuvontaa pitopaikoissa pidettävien kissojen ja koirien hyvinvointiin liittyvistä seikoista, kuten niiden kasvattamisesta, ruokinnasta, eläintiloista ja terveydestä. EFSAn raporttiin sisältyy suosituksia, jotka koskevat eläintilojen tyyppiä ja liikuntaa, eläintilojen lämpötilaa ja valaistusta, eläinten terveyttä ja niille tehtäviä kivuliaita kirurgisia toimenpiteitä.

Komissio otti huomioon myös eläinten hyvinvointia käsittelevän EU:n foorumin vapaaehtoisen aloitteen päätelmät kaupattavien lemmikkieläinten (koirien ja kissojen) hyvinvoinnista. Päätelmissä annetaan ohjeistusta koirien vastuullisesta kasvattamisesta, kissojen kasvattamisesta, koirien ja kissojen kaupallisista siirroista, koiran- ja kissanpentujen sosiaalistamisesta, koirien myyntiä harjoittavista verkkoalustoista ja koirien ostajille tarkoitetuista ohjeista. Sekä EFSAn lausunto että eläinten hyvinvointia käsittelevän EU:n foorumin päätelmät ovat julkisesti saatavilla internetissä. Komissio otti huomioon myös vapaaehtoiseen aloitteen puitteissa aloitetta varten laaditut kaksi raporttia: raportin koirien ja kissojen markkinointia ja myyntiä koskevan EU:n lainsäädännön mahdollisia osatekijöitä koskevista suosituksista 27 ja raportin koirien ja kissojen jalostusta koskevan EU:n lainsäädännön mahdollisia osatekijöitä koskevista suosituksista 28 .

Vaikutustenarviointi

Analyysi ja kaikki asiaa tukeva näyttö esitetään komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa, joka julkaistaan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua ehdotuksen julkaisemisesta.

Saatavilla oleva vaikutuksia tukeva näyttö voidaan tiivistää seuraavasti:

Ehdotuksen soveltamisalan piiriin arvioidaan kuuluvan noin 24 000–30 000 kaupallista koirankasvattajaa ja 8 000–10 000 kaupallista kissankasvattajaa 29 , joista 20 prosenttia on kaupallisia rotukoirien ja -kissojen kasvattajia 30 . Arvioiden mukaan EU:n vuotuisesta koirien ja kissojen tuotannosta noin 4,4 miljoonaa koiranpentua ja miljoona kissanpentua tulee muilta kuin kaupallisilta kasvattajilta (vastaa noin 50:tä prosenttia EU:ssa vuosittain syntyneistä ja kasvatetuista koirista ja kissoista).

Eläintiloja koskevat vaatimukset

EU:ssa kasvatettavien koirien ja kissojen hyvinvointia voitaisiin parantaa uusilla vaatimuksilla, joilla lisätään eläinten liikkumisvapautta ympäristössä, jossa ei ole häkkejä, jossa on eläinten fysiologiset tarpeet täyttäviä lämpöviihtyvyysalueita ja jossa on enemmän tilaa toimia sekä erilaisia tiloja, kuten ulko- ja sisätiloja 31 .

Rotukoirien ja -kissojen kaupallisille kasvattajille ei odoteta aiheutuvan lisäkustannuksia, koska ne pääsääntöisesti noudattavat jo nyt rotujärjestönsä asettamia vastaavia tai tiukempia hyvinvointivaatimuksia 32 .

Syyt, miksi koirat ja kissat päätyvät löytöeläinsuojiin, vaihtelevat, mutta niissä on muun muassa kadulla eläneitä ja hylättyjä eläimiä, omistajien luovuttamia eläimiä, palautettuja adoptoituja eläimiä ja löytöeläinsuojassa syntyneitä kissan- ja koiranpentuja 33 . Löytöeläinsuojissa on erityisen paljon kulkukoiria ja -kissoja ja muita eläimiä Etelä- ja Itä-Euroopan maissa 34 . EU:lla ei ole tällä hetkellä löytöeläinsuojia koskevia säännöksiä, ja vaikka monissa jäsenvaltioissa on käytössä tiettyjä kansallisia toimenpiteitä, olosuhteet monissa Euroopan löytöeläinsuojissa ovat eläinten hyvinvoinnin kannalta hälyttäviä 35 . Erityisesti liian täynnä olevissa löytöeläinsuojissa on merkittävä riski, että eläinten hyvinvointiolot ovat huonot 36 .

Jalostusta koskevat vaatimukset

Jalostukseen käytettävien narttukoirien ja -kissojen vähimmäisikää, lisääntymistiheyden rajoittamista ja tietyn iän ylittäneiden narttukoirien ja -kissojen terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa koskevien vaatimusten käyttöönoton avulla eläinten fyysinen ja fysiologinen kypsyys voitaisiin ottaa paremmin huomioon, mikä parantaisi eläinten hyvinvointia 37 , 38 . Joillakin EU:n jäsenvaltioilla on jo lainsäädäntökehys, jossa vahvistetaan jalostukseen käytettävien eläinten vähimmäis- tai enimmäisikä. Toisissa jäsenvaltioissa tätä ei rajoiteta millään lailla 39 . Ehdotus edistäisi näin ollen tasapuolisempia toimintaedellytyksiä kaikentyyppisille kasvattajille. Tuotannon häiriöt vältetään asianmukaisella siirtymäajalla, jotta toiminnanharjoittajilla on aikaa mukautua uusiin sääntöihin. Näin vältetään myös häiriöt koirien ja kissojen luovuttamisessa kuluttajille.

Kasvattajien toimitilojen hyväksyminen

Kasvattajien toimitilojen on jo oltava rekisteröityjä asetuksen (EU) 2016/429 40 (”eläinterveyssäännöstö”) mukaisesti. Rekisteröintiin ei kuitenkaan vaadita toimivaltaisen viranomaisen suorittamaa tarkastusta, jolla varmistetaan, että pitopaikka noudattaa eläinten hyvinvointia koskevia sääntöjä. Lisäksi tietyt jäsenvaltiot (kuten Itävalta, Belgia, Ranska, Saksa ja Portugali) sääntelevät kasvattajien toimitiloja kansallisessa lainsäädännössään. Jotkin jäsenvaltiot hyväksyvät kasvattajien toimitilat eläinten hyvinvointia koskevien kriteerien perusteella, mutta eivät kaikki. Ne jäsenvaltiot, joissa tällaisia vaatimuksia sovelletaan, määrittelevät kasvattajan toimitilat hyväksyntää edellyttäviksi ammattimaisiksi pitopaikoiksi eri perustein, mikä vahvistaa alan epätasapuolisia toimintaedellytyksiä 41 .

Nykyinen vaatimus kasvattajien toimitilojen rekisteröimisestä antaa toimivaltaisille viranomaisille mahdollisuuden hyödyntää olemassa olevia rekistereitä ja helpottaa hyväksyntää edellyttävien pitopaikkojen yksilöimistä. Rotueläinten kasvattajien olisi todennäköisesti helppo saada hyväksyntä (koska ne yleensä noudattavat jo nyt tiukempia eläinten hyvinvointia koskevia vaatimuksia).

Koirien ja kissojen tunnistusmerkinnät ja rekisteröinti sekä kansalliset tietokannat

Kaikkien koirien ja kissojen pakollinen tunnistusmerkintä (sähköisesti luettavalla transponderilla) ja rekisteröinti kansalliseen tietokantaan ennen niiden markkinoille saattamista tai luovuttamista parantaisivat koirien ja kissojen jäljitettävyyttä (erityisesti yhdistettynä verkkoalustojen kautta myytäviä tai adoptoitavia koiria ja kissoja koskeviin tiettyihin ehtoihin 42 ). Tämän seurauksena toimivaltaiset viranomaiset pystyvät paremmin valvomaan kaupattavien ja sisämarkkinoilla liikkuvien koirien ja kissojen tunnistetietoja ja alkuperää, mikä ehkäisee petoksia, ja siten valvomaan paremmin eläinten hyvinvointioloja niiden alkuperäisessä pitopaikassa.

Tällainen koirien rekisteröinti on jo pakollista 24 jäsenvaltiossa. Lopuista kolmesta jäsenvaltiosta kahdessa tätä säännellään tietyillä alueilla, ja ainoastaan yhdellä jäsenvaltiolla ei ole tällaisia vaatimuksia lainkaan. Sen vuoksi toimenpiteen kustannukset olisivat käytännössä vähäiset (vaikkakin hieman korkeammat kissojen osalta, koska niiden tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on pakollista vain seitsemässä jäsenvaltiossa) 43 .

Toimenpide ei vaikuta rotukoiranpentujen ja -kissanpentujen kasvattajiin, koska nämä kasvattajat kuuluvat yhdistyksiin, joilla on jo vastaavia tunnistusmerkintöjä ja rekisteröintiä koskevia vaatimuksia 44 . Ehdotuksella olisi vähäiset taloudelliset vaikutukset muihin toiminnanharjoittajiin, jotka saattavat koiria ja kissoja unionin markkinoille: eläinlääkärin suorittamasta transponderin asentamisesta ja rekisteröinnistä arvioidaan aiheutuvan toiminnanharjoittajalle tai luovuttajalle noin 50 euron kustannukset (summa kuitenkin vaihtelee eri jäsenvaltioissa) 45 . Niissä jäsenvaltioissa, joissa koirien (24) ja kissojen (7) rekisteröinti on jo pakollista 46 , ei aiheudu lisäkustannuksia.

Kansallisten tietokantojen yhteentoimivuutta koskeva vaatimus vaikuttaa kaikkiin jäsenvaltioihin. Tämä on välttämätöntä, jotta asianmukainen jäljitettävyys voidaan varmistaa ja todentamisjärjestelmät toimivat kaikilta osin. Joissakin jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa saatujen kokemusten perusteella voidaan todeta, että yhteentoimivuus voidaan saavuttaa kehittämällä sovellusrajapintoja. Jäsenvaltioille ehdotetaan siirtymäaikaa, jotta ne voivat tehdä nämä mukautukset. Tällä hetkellä yksityinen Europetnet-aloite yhdistää jo 17 jäsenvaltion kansalliset ja alueelliset tietokannat (vaikkakin osallistuminen on vapaaehtoista) 47 . Näin ollen tämän vaatimuksen vaikutus olisi suhteellisen vähäinen.

Verkkomyynti

Arviolta noin 60 prosenttia koiran- tai kissanomistajista ostaa lemmikkinsä verkosta. Se tarkoittaa noin 4,8 miljoonaa koiraa ja 1,2 miljoonaa kissaa 48 . EU:ssa on ainakin 75 verkkoalustaa, joilla välitetään koirien ja kissojen myyntiä tai antamista 49 . Koirien tarjoamista verkossa säännellään tällä hetkellä kahdeksassa jäsenvaltiossa ja kissojen tarjoamista verkossa ainakin seitsemässä jäsenvaltiossa 50 . Näissä kansallisissa sääntelytavoissa on useita eroja. Esimerkiksi Itävallassa vain rekisteröidyt kasvattajat voivat mainostaa verkossa. Brysselissä ja Flanderissa verkkomainoksessa on mainittava koiran tai kissan kasvattajan hyväksyntänumero, kun mainostaja on hyväksytyn pitopaikan (kasvattaja/myyjä/löytöeläinsuoja) johtaja. Myös mikrosirun numero on esitettävä mainoksessa.

Ehdotuksessa esitetään, että koirien ja kissojen ottajat voisivat todentaa koirien ja kissojen tunnistusmerkintöjen ja rekisteröinnin aitouden kansallisiin tietokantoihin liitetyllä verkkosivustolla. Verkkoalustojen olisi mukautettava rajapintojaan niin, että luovuttajat toimittavat ostajille tarvittavat tiedot, joiden avulla ostajat voivat todentaa koirien ja kissojen tunnistusmerkintöjen ja rekisteröinnin aitouden verkkosivustolla.

Yksityisten aloitteiden puitteissa on kehitetty järjestelmiä, joita tietyt verkkoalustat käyttävät jo vapaaehtoisesti todentaakseen koirien ja kissojen tunnistusmerkintöjen ja rekisteröinnin aitouden, ennen kuin tarjous julkaistaan verkkoalustalla. Lisäksi eräät jäsenvaltiot ovat alkaneet edellyttää tällaisten todennusjärjestelmien käyttöä. Ranskassa alustojen on 1 päivästä heinäkuuta 2023 alkaen tarkistettava ennen koirien tai kissojen myyntiä edistävän mainoksen julkaisemista, että siinä on kaikki pakolliset tiedot (mukaan lukien kasvattajan tunnistetiedot ja eläimen tunnistusmerkintä), jotka on todennettava automaattisesti kansallisesta tietokannasta. Kun tämä on tehty, julkaistussa mainoksessa on maininta ”todennettu mainos”. Saksassa hallitus ilmoitti vuonna 2021 aikovansa kehittää vastaavia vaatimuksia, joilla tunnistusmerkintöjen todentamisesta tehdään pakollista lemmikkieläinten verkkokaupassa.

Tällainen järjestelmä parantaisi huomattavasti jäljitettävyyttä, ja näin myyjät, verkkoalustat, lemmikin ottajat ja toimivaltaiset viranomaiset voisivat helposti tarkistaa koiran tai kissan tunnistusmerkinnät ja rekisteröinnin.

Unioniin tulo

Unioniin saapuu vuosittain useita tuhansia koiria ja kissoja, eli määrä on merkittävä. Laillisen tuonnin lisäksi laiton kauppa EU:n ulkopuolelta on lisääntynyt viime vuosina. EU:n koordinoidun toimen aikana EU:n sisällä tai sen rajoilla havaittiin, että suoraan kolmansista maista, kuten Serbiasta, Valko-Venäjältä, Venäjältä ja Turkista, peräisin olevia koiria ja kissoja koskevista tapauksista 45 prosentissa oli sääntöjenvastaisuuksia tai niissä epäiltiin petosta 51 . Koirien ja kissojen siirtoja koskevia nykyisiä EU:n sääntöjä, kuten asetuksen (EU) N:o 576/2013 ja eläinterveyssäännöstön säännöksiä, on täydennettävä, jotta laittoman kaupan mahdollisuuksia voidaan suitsia.

Jotkin jäsenvaltiot, joiden kautta koiria ja kissoja tulee unioniin, kuten Latvia, ovat havainneet lähetysten yhteydessä toistuvia sääntöjenvastaisuuksia ja epäiltyjä petoksia sekä muita kuin kaupallisia siirtoja koskevien asiakirjojen väärinkäyttöä kaupallisiin tarkoituksiin ja Venäjältä ja Valko-Venäjältä tulevien koirien ja kissojen määrän lisääntymistä. Tämän vuoksi jotkin näistä jäsenvaltioista harkitsevat kansallisia toimenpiteitä – esimerkiksi Latvia on ottanut käyttöön tuonnin yhteydessä lisävalvontatoimenpiteitä. Jos asiaan ei kuitenkaan puututa EU:n tasolla, eläimet todennäköisesti vain saapuisivat unioniin muiden jäsenvaltioiden kautta.

Lisäksi unionin kansalaiset ovat tuoneet selvästi esiin, että he ovat erittäin huolissaan pitopaikoissa kasvatettavien ja pidettävien ja unionin markkinoilla luovutettavien koirien ja kissojen hyvinvoinnista ja myös terveydestä. Tämä käy ilmi edellä mainituista eläinten hyvinvointia koskevasta eurobarometri-tutkimuksesta ja Euroopan parlamentin päätöslauselmasta sekä erittäin suuresta määrästä vetoomuksia, kysymyksiä, kanteluita ja kirjeitä, jotka Euroopan komissio on saanut kansalaisilta, kansalaisyhteiskunnan järjestöiltä ja parlamentin jäseniltä. Kansalaisten mielipide näkyy siinä, kuinka paljon allekirjoituksia eläinten hyvinvointia edistävien kansalaisjärjestöjen tietyissä jäsenvaltioissa järjestämissä kampanjoissa on kerätty.

Jos EU:ssa sijaitseviin kasvattajien toimitiloihin, lemmikkieläinkauppoihin ja löytöeläinsuojiin alettaisiin soveltaa eläinten hyvinvointia koskevia vaatimuksia, mutta koirien ja kissojen tuontiin kolmansista maista ei sovellettaisi vastaavia vaatimuksia, tuonti lisääntyisi kolmansien maiden pitopaikoista, joissa eläinten hyvinvoinnin taso on heikko. Tämä johtuu houkuttelevista hinnoista ja siitä, että unionin kuluttajilla ei ole riittävästi tietoa alkuperäisen pitopaikan hyvinvointioloista. Näin ollen tämän ehdotuksen eläinten hyvinvointia koskevaa toimintapoliittista tavoitetta ei saavutettaisi asianmukaisesti, eikä unionin kansalaisten huolenaiheisiin vastattaisi.

Lisäksi koirien ja kissojen tuonnin osalta suunnitellut toimenpiteet (eläinlääkärin käynnit pitopaikoissa, pitopaikkoihin sovellettavat ruokintaa, eläintiloja, eläinten terveyttä, käyttäytymistarpeita ja silpomista koskevat vaatimukset) ovat tarpeen koirien ja kissojen terveyden sekä kansanterveyden suojelemiseksi.

Kun kissoja ja koiria kasvatetaan ala-arvoisissa oloissa tehdasmaisissa kaupallisissa kasvattajien toimitiloissa (ns. pentutehtaissa), naaraita käytetään jalostukseen liian tiuhaan. Tämän johdosta eläimet usein rasittuvat, kuihtuvat ja ovat alttiimpia tartuntataudeille. Myös niiden elinikä lyhenee.

Jos eläimiä ei voida jäljittää eivätkä niiden rokotukset ole kunnossa, ihmisiin tarttuvien tautien, kuten raivotaudin ja ekinokokkoosin, leviämisen riski, ja siten myös kansanterveysriskit unionissa, kasvavat. Huono ruokinta ja huonot eläintilojen olosuhteet, mukaan lukien alhainen hygieniataso, sekä kivuliaat toimenpiteet, kuten silpominen, heikentävät eläinten immuunijärjestelmiä ja johtavat mikrobilääkkeiden käytön lisääntymiseen, mikä vaikuttaa antibiooteille vastustuskykyisten infektioiden kehittymiseen ihmisillä. Jos eläinten käyttäytymiseen liittyviä tarpeita ei täytetä riittävällä tavalla eikä koiran- ja kissanpentuja sosiaalisteta asianmukaisesti, koiran- ja kissanpennuille kehittyy käyttäytymisongelmia, ja aggressiivisen käytöksen kehittyminen voi aiheuttaa vakavia turvallisuusriskejä, kun eläimet kasvavat.

Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Ehdotuksessa jätetään pitopaikkoihin sovellettavien vaatimusten ulkopuolelle koirien ja kissojen pienimuotoiset kasvattajat sekä pienet lemmikkieläinkaupat ja löytöeläinsuojat, koska tällaiset säännöt olisivat niille suhteettomia. Lisäksi ehdotuksessa hyödynnetään digitaalisia välineitä (erityisesti koirien ja kissojen kansallisten tietokantojen yhteentoimivuutta) petosten rajoittamista koskevan toimintapoliittisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Perusoikeudet

Komissiolle siirrettävä valta hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä koirien ja kissojen kansallisia tietokantoja koskevista teknisistä vaatimuksista ja verkkoalustojen todentamisjärjestelmästä sisältää komission velvoitteen määritellä kyseisissä täytäntöönpanosäädöksissä tietosuojaa koskevat säännökset yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Vaikutus unionin talousarvioon esitetään yksityiskohtaisesti rahoitusselvityksessä, ja se voidaan tiivistää seuraavasti:

Ehdotus edellyttää lisää henkilöresursseja lainsäädännön täytäntöönpanon hallinnointiin ja koirien ja kissojen tunnistusmerkintöjä ja rekisteröintiä koskevien yhteentoimivien tietokantojen kehittämiseen (3 henkilöä kokoaikaiseksi muutettuna).

Lisäksi arvioidaan, että tämän verkkoalustoilla tarjottujen eläinten tunnistusmerkintöjen ja rekisteröinnin aitouden todentamiseen tarkoitetun järjestelmän kehittämiseen ja käyttöönottoon sekä kansallisten tietokantojen yhteentoimivuuden varmistamiseen tarvitaan 1,5 miljoonan euron toimintamäärärahat ja sen jälkeen 300 000 euroa vuodessa järjestelmän ylläpitoon ja käyttöön.

5.LISÄTIEDOT

Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Tässä ehdotuksessa esitetään luettelo toimintapoliittisista indikaattoreista, joita voidaan tarkistaa ja täydentää, sekä vaatimus, jonka mukaan jäsenvaltioiden on raportoitava niistä säännöllisesti komissiolle, jotta voidaan seurata ja arvioida tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista. Komissio julkaisee tietojen perusteella säännöllisesti päivitettävän seurantataulukon unionin markkinoille saatettujen koirien ja kissojen hyvinvoinnista.

Jotta seitsemän vuoden siirtymäkauden jälkeen saadaan kerättyä vankkaa näyttöä, 15 vuoden kuluttua voimaantulosta olisi esitettävä arviointiraportti.

Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

Ei sovelleta.

Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

I luku – Kohde, soveltamisala ja määritelmät

Soveltamisalaan kuuluvat koirien ja kissojen kasvattaminen ja pitäminen pitopaikoissa (mukaan lukien lemmikkieläinkaupat ja löytöeläinsuojat) sekä niiden markkinoille saattaminen tai tarjoaminen maksutta adoptoitavaksi. Ehdotukseen sisältyy myös unionissa markkinoille saatettavien tai luovutettavien koirien ja kissojen jäljitettävyys. Tieteellisiin tarkoituksiin käytettävät koirat ja kissat on jätetty ehdotuksen ulkopuolelle.

II luku – Pitopaikkojen toiminnanharjoittajia koskevat velvoitteet

Tätä lukua ei sovelleta pieniin pitopaikkoihin.

Siinä käsitellään eläinten hyvinvoinnin periaatteita eläinten ”viittä perustarvetta” kuvaavan mallin avulla. Eläinten viisi perustarvetta liittyvät ravintoon, ympäristöön, terveyteen, käytökseen ja henkiseen tilaan.

Luvussa säädetään myös toiminnanharjoittajien velvollisuudesta ilmoittaa toiminnastaan toimivaltaisille viranomaisille ja tiedottaa asiakkaille vastuullisesta lemmikinpidosta.

Tässä luvussa vahvistetaan eläintenhoitajien osaamisvaatimukset ja edellytetään, että eläinlääkäri tekee pitopaikkoihin tarkastuskäyntejä.

Tämän jälkeen luvussa määritellään ruokintaa ja juottoa, eläintiloja, terveyttä, käyttäytymistarpeita ja kivuliaita toimenpiteitä koskevat tekniset vaatimukset, joita sovelletaan kasvattajien toimitiloihin, lemmikkieläinkauppoihin ja löytöeläinsuojiin (osaa säännöksistä ei kuitenkaan sovelleta löytöeläinsuojiin). Lisäksi siinä edellytetään, että kasvattajien toimitilojen on saatava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä. Eläintiloja, terveyttä ja kasvattajien toimitilojen hyväksyntää koskevien säännösten soveltamisen aloitusajankohtaa on lykätty viidellä vuodella.

III luku – Koirien ja kissojen tunnistusmerkinnät ja rekisteröinti

Tässä luvussa edellytetään, että koiria ja kissoja pitävien pitopaikkojen ja koirien ja kissojen luovuttajien unionissa on tunnistusmerkittävä nämä eläimet mikrosirulla ja rekisteröitävä ne tietokantaan.

Siinä vaaditaan myös, että koirien ja kissojen luovuttajien on esitettävä todiste tunnistusmerkinnöistä ja rekisteröinnistä. Lisäksi jos koiria tai kissoja tarjotaan luovutettaviksi verkkoalustojen kautta, näiden verkkoalustojen on annettava luovuttajille mahdollisuus esittää todisteet kyseisillä alustoilla tarjottavien koirien tai kissojen tunnistusmerkinnöistä ja rekisteröinnistä. Siinä edellytetään, että komissio varmistaa sellaisen julkisesti saatavilla olevan ja maksuttoman järjestelmän kehittämisen, jolla todennetaan koiran tai kissan tunnistusmerkintöjen ja rekisteröinnin aitous.

IV luku – Toimivaltaiset viranomaiset

Tässä luvussa edellytetään, että toimivaltaiset viranomaiset tarjoavat eläintenhoitajille eläinten hyvinvointia koskevaa koulutusta ja hyväksyvät eläinten hyvinvointia koskevia koulutusohjelmia.

Siinä vaaditaan, että jäsenvaltioiden on otettava käyttöön mikrosirulla tunnistusmerkittyjen koirien ja kissojen tietokanta.

Lisäksi luvussa velvoitetaan toimivaltaiset viranomaiset keräämään, analysoimaan ja julkaisemaan eläinten hyvinvointia koskevia tietoja ja raportoimaan niistä komissiolle kolmen vuoden välein.

V luku – Koirien ja kissojen unioniin tulo

Tämä luku sisältää säännöt, jotka koskevat sellaisten koirien ja kissojen unioniin tuloa, jotka on kasvatettu ja joita on pidetty tämän ehdotuksen edellytysten tai niitä vastaavien edellytysten mukaisesti.

VI luku – Menettelysäännökset

Tässä luvussa annetaan komissiolle valta täydentää ja muuttaa asetuksen liitteiden muita kuin keskeisiä osia delegoiduilla säädöksillä, jotta voidaan ottaa huomioon eläinten hyvinvoinnin kannalta merkityksellinen uusi tieteellinen näyttö tai tekninen kehitys.

VII luku – Muut säännökset

Tämä luku sisältää säännöt tiukemmista kansallisista toimenpiteistä. Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tällaisia sääntöjä, joita sovelletaan asetuksen tullessa voimaan. Lisäksi jäsenvaltiot voivat antaa uutta lainsäädäntöä, jossa vahvistetaan tiukempia kansallisia säännöksiä eläintilojen, virikkeiden, silpomisen ja jalostusstrategioiden osalta edellyttäen, että ne ovat yhdenmukaisia unionin vastaavien sääntöjen kanssa ja että niillä ei rajoiteta sellaisten tuotteiden vapaata liikkuvuutta ja markkinoille saattamista, jotka eivät täytä tiukempia kansallisia vaatimuksia.

Luvussa myös edellytetään, että komission on julkaistava joka viides vuosi seurantaraportti markkinoille saatettujen koirien ja kissojen hyvinvoinnista. Luvussa todetaan, että jäsenvaltioiden on otettava käyttöön tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat seuraamukset ja ilmoitettava niistä komissiolle.

.

2023/0447 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

koirien ja kissojen hyvinvoinnista ja jäljitettävyydestä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 52 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 53 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Elävät eläimet, mukaan lukien kissat ja koirat, kuuluvat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteen I soveltamisalaan, ja ne ovat osa unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa. Näille eläimille on markkinat unionissa, ja niillä käydään merkittävissä määrin myös rajatylittävää kauppaa. Useat jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet lemmikkieläinten suojelua koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen. On olemassa kattavaa näyttöä siitä, että koirien ja kissojen sisämarkkinat unionissa eivät toimi optimaalisesti ja että näillä eläimillä käydään laitonta kauppaa unionissa ja unioniin tuonnin yhteydessä. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa pitopaikoissa kasvatettavien ja pidettävien koirien ja kissojen hyvinvointia koskevat vähimmäisvaatimukset sekä tiukentaa unionissa luovutettavien koirien ja kissojen jäljitettävyyttä koskevia vaatimuksia.

(2)Koska unionissa ei ole sellaisia eläinten hyvinvointia koskevia säännöksiä, joilla säädeltäisiin koirien ja kissojen kasvattamista, pitoa ja markkinoille saattamista, ja mahdolliset kansalliset säännöt ovat keskenään erilaisia, näitä eläimiä usein syntyy, kasvatetaan ja myydään tai adoptoidaan maksutta niiden hyvinvoinnin kannalta haitallisissa oloissa. Eri jäsenvaltioissa toimivien koirien ja kissojen kaupallisten kasvattajien välinen kilpailu ei ole tasapuolista, koska eläinten hyvinvointiolot vaikuttavat merkittävästi näiden toiminnanharjoittajien kilpailukykyyn, ja ne vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltioiden välillä. Tämän seurauksena kilpailu vääristyy, erityisesti kun on kyse vastuullisista eläinten kasvattajista ja pitäjistä, jotka eivät voi muuttaa eläinten hyvinvointiin tekemiään investointeja rahaksi rajatylittävän kaupan yhteydessä, koska ne kilpailevat sellaisten toiminnanharjoittajien kanssa, jotka käyttävät eläinten hyvinvoinnin kannalta ala-arvoisia oloja kilpailuvalttina ja painaakseen hintoja ja hyvinvoinnin tasoa alas.

(3)Kuluttajia ei myöskään suojata riittävästi, koska hyvinvoinnin kannalta huonoissa oloissa kasvatettujen tai pidettyjen eläinten hankkineille aiheutuu usein ikäviä seurauksia, kuten ostetun tai hankitun eläimen terveysongelmat, käytöshäiriöt tai geneettiset viat.

(4)Sen vuoksi olisi vahvistettava eläinten hyvinvointia koskevat vähimmäisvaatimukset pitopaikoille, jotka kasvattavat, pitävät ja saattavat markkinoille koiria ja kissoja. Näin voidaan varmistaa alan tarkoituksenmukainen kehittäminen, yhdenmukaiset kilpailuolosuhteet ja kuluttajansuoja sekä eläinten hyvinvoinnin korkea taso.

(5)Viimeisen vuosikymmenen aikana kotitalouksissa lemmikkieläiminä pidettävien koirien ja kissojen kysyntä on kasvanut huomattavasti. Tämän seurauksena koirien ja kissojen kasvattaminen ja kauppa unionin markkinoilla on lisääntynyt merkittävästi, ja sama trendi pätee myös myyntiin, adoptioihin ja tuontiin kolmansista maista. Koska unionissa ei ole koirien ja kissojen hyvinvointia koskevia vaatimuksia, ja jäsenvaltioissa sovellettavat kansalliset vaatimukset ovat keskenään erilaisia, koirilla ja kissoilla käydään merkittävissä määrin laitonta kauppaa niiden hyvinvoinnin kannalta erittäin haitallisissa oloissa.

(6)Koirien ja kissojen laitonta kauppaa on edesauttanut se, että näiden eläinten alkuperäinen pentue ei ole jäljitettävissä. Näin ollen koirat ja kissat kärsivät laittoman kaupan yhteydessä, koska niiden kasvatusta ei valvota. Jos halutaan varmistaa, että toiminnanharjoittajat noudattavat samoja eläinten hyvinvointia koskevia vaatimuksia ja sisämarkkinoilla on koirien ja kissojen luovutusten osalta yhdenmukaiset kilpailuolosuhteet, tarvitaan luotettavia keinoja jäljittää eläinten alkuperä. Sen vuoksi on välttämätöntä varmistaa koirien ja kissojen jäljitettävyys järjestelmällä, johon koirien ja kissojen tunnistusmerkinnät ja rekisteröinti merkitään ennen niiden ensimmäistä luovutusta unionissa ja aina silloin, kun eläinten omistusoikeus siirtyy.

(7)EU:n ulkopuolelta peräisin oleva kissojen ja koirien laiton kauppa on kasvussa. Koirien ja kissojen siirtoja EU:hun koskevat nykyiset EU:n säännöt, kuten asetuksen (EU) N:o 576/2013 ja eläinterveyssäännöstön säännökset, eivät sisällä riittäviä keinoja tämän laittoman kaupan estämiseksi.  Sen vuoksi tarvitaan uusia sääntöjä, joilla torjutaan koirien ja kissojen laitonta kauppaa. Nykyisissä eläinten terveyttä koskevissa säännöissä edellytetään, että unioniin tulevien koirien ja kissojen kaupallisissa ja muissa kuin kaupallisissa siirroissa eläimet on tunnistusmerkittävä mikrosirulla. Näiden jäljitettävyyttä koskevien säännösten tehostamiseksi unioniin tulevien koirien ja kissojen omistajien olisi varmistettava, että eläimet rekisteröidään määräpaikassaan johonkin jäsenvaltioiden tietokannoista. Näin näiden eläinten siirtoja voidaan valvoa entistä paremmin.

(8)Tämän ehdotuksen jäljitettävyyttä koskevilla säännöksillä edistetään myös kansanterveyden suojelua parantamalla eläinten hyvinvointia ja terveyttä ja valvomalla tehokkaammin eläintautien (joista osa on luonteeltaan zoonoottisia) mahdollista leviämistä yhteinen terveys -mallin mukaisesti.

(9)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/429 54 säännellään tarttuvia eläintauteja, jotta voidaan välttää näiden tautien leviäminen unionissa. Eläinten terveys on yksi eläinten hyvinvointiin liittyvistä viidestä perustarpeesta, ja sen vuoksi se on sisällytetty tähän asetukseen. Tässä asetuksessa ei kuitenkaan käsitellä asetuksessa (EU) 2016/429 lueteltuja tauteja vaan pikemminkin koirien ja kissojen terveydentilaa, johon ei-tarttuvat taudit (esimerkiksi vammat) tai luetteloimattomat taudit (esimerkiksi tietyt loiset) vaikuttavat. Tässä asetuksessa vahvistetut säännöt täydentävät näin ollen asetusta (EU) 2016/429, eivätkä ne toista kyseisessä asetuksessa vahvistettuja sääntöjä tai ole päällekkäisiä niiden kanssa.

(10)Asetuksessa (EU) 2016/429 edellytetään, että koirat ja kissat on tunnistusmerkittävä transponderilla, mutta ainoastaan jos eläimiä siirretään jäsenvaltioiden välillä tai ne saapuvat unioniin. Kyseisessä asetuksessa edellytettyä tunnistusmerkintää ei ole täysin yhdenmukaistettu, koska asetukseen ei sisälly transpondereita koskevia tarkkoja vaatimuksia. Kyseisessä asetuksessa jäsenvaltioita ei myöskään velvoiteta pitämään koirien ja kissojen tietokantoja. Sen vuoksi jäsenvaltiot olisi velvoitettava ottamaan käyttöön unionin markkinoilla luovutettavien koirien ja kissojen tietokannat ja ylläpitämään niitä, jotta voidaan varmistaa näiden eläinten jäljitettävyys. On myös tarpeen varmistaa, että nämä tietokannat ovat yhteentoimivia. Näin koirista ja kissoista on helpompi löytää tietoja kaikkialla unionissa, ja toimivaltaiset viranomaiset voivat varmistaa virallisella valvonnalla, että eläinten hyvinvointia koskevia sääntöjä noudatetaan.

(11)Koirien ja kissojen luovuttaminen – tehtiinpä se voiton tavoittelemiseksi tai maksutta – vaikuttaa sisämarkkinoihin. Sen vuoksi kaikki eläimet, joilla käydään kauppaa unionin markkinoilla, olisi pystyttävä jäljittämään petosten estämiseksi, ja eläinten pitoon kasvattajien toimitiloissa, lemmikkieläinkaupoissa tai löytöeläinsuojissa olisi sovellettava yksityiskohtaisia sääntöjä.

(12)Koirien ja kissojen pitäminen omistajien puolesta esimerkiksi lemmikkieläinhoitoloissa on väliaikaista ja paikallista toimintaa, eikä sillä ole merkittävää vaikutusta sisämarkkinoihin. Sen vuoksi on perusteltua olla soveltamatta tässä asetuksessa säädettyjä koirien ja kissojen pitopaikkoja koskevia vaatimuksia lemmikkieläinhoitoloihin.

(13)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2010/63/EU 55 säännellään tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten, mukaan lukien koirien ja kissojen, säilyttämistä, kasvattamista ja toimittamista. Tieteellisiin tarkoituksiin käytettävät koirat ja kissat olisi sen vuoksi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

(14)Moniin koiriin ja kissoihin sovelletaan nyt ensimmäistä kertaa hyvinvointia koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä, joilla niiden elinoloja voidaan kohentaa. Kun kuitenkin otetaan huomioon, kuinka vaikeaa joskus on käytännössä määrittää, pidetäänkö koiria ja kissoja lemmikkeinä vai markkinoille saattamista tai luovuttamista varten, lemmikkieläinten omistajat, joiden pitämien koirien ja kissojen määrä ja tuottamien pentueiden määrä alittaa tietyn kynnysarvon, olisi tällä asetuksella vapautettava tietyistä velvoitteista. Muussa tapauksessa kyseisiin lemmikkieläinten omistajiin sovellettaisiin tämän asetuksen vaatimuksia, mikä ei olisi oikeasuhteista.

(15)Kun edellisessä johdanto-osan kappaleessa tarkoitettu kasvatustoimintaa koskeva kynnysarvo ylitetään, kaikkiin eläinten kasvattamiseen käytettäviin tiloihin sovelletaan tämän asetuksen II luvussa vahvistettuja kasvattajan toimitiloja koskevia sääntöjä, vaikka kasvatustoimintaa harjoitettaisiin kotitalouksissa, kuten erilaiset kaupalliset kasvattajat usein tekevät. Kotitalouksien, joissa koiria ja kissoja pidetään muita tarkoituksia kuin lisääntymistä varten, ei katsota olevan kasvattajien toimitiloja, eikä niiden tarvitse noudattaa tämän asetuksen II lukua.

(16)Vaikka joissain kasvattajien toimitiloissa toimii luvan saaneita kasvattajia, jotka noudattavat hyvän eläintenhoidon vaatimuksia, merkittävä osa unionin markkinoille saatetuista eläimistä on peräisin harmaiden markkinoiden kasvattajilta ja vastuuttomilta kasvattajilta, jotka eivät huolehdi kasvattamiensa koirien ja kissojen hyvinvoinnin riittävästä tasosta. Tämä aiheuttaa epäreilua kilpailua sekä rotueläinten että muiden kuin rotueläinten kasvattajille, jotka pitävät yllä eläinten hyvinvoinnin korkeaa tasoa. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa eläinten hyvinvointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt, joita sovelletaan toiminnanharjoittajiin kaikissa kasvattajien toimitiloissa.

(17)Lisäksi unionin markkinoilla koiria ja kissoja luovuttavat monenlaiset toiminnanharjoittajat, joiden toiminta on myös monenkirjavaa. Kaupallisten kasvattajien lisäksi on lemmikkieläinkauppoja, joissa tavallisesti muissa pitopaikoissa syntyneitä ja kasvatettuja koiria ja kissoja pidetään myyntiä varten. Näiden eläinten suojelu voi olla puutteellista, eikä näille pitopaikoille ole olemassa yhteisiä hyvinvointivaatimuksia, joita niiden pitäisi noudattaa. Koska lemmikkieläinkaupat ovat kaupallisia toiminnanharjoittajia, jotka saattavat markkinoille koiria ja kissoja, näihin pitopaikkoihin on tarpeen soveltaa tämän asetuksen vaatimuksia.

(18)Löytöeläinsuojat ovat yksityisiä tai julkisia yrityksiä tai voittoa tavoittelemattomia järjestöjä, jotka ottavat kiinni ja pitävät kulkukoiria ja -kissoja tai aiemmin lemmikkeinä eläneitä eläimiä, jotka ovat karanneet tai jotka on otettu talteen tai hylätty. Joskus hallitsematon lemmikkien lisääntyminen tai niiden tehtailu johtaa kulkukoirien ja -kissojen lisääntymiseen, ja ne päätyvät löytöeläinsuojiin. Löytöeläinsuojissa olevat eläimet voivat olla taustastaan riippuen puhdasrotuisia tai sekarotuisia, ja pentue on voinut myös syntyä löytöeläinsuojassa. Löytöeläinsuojissa voidaan pitää suurta määrää eläimiä, ja niitä voidaan myydä tai antaa adoptoitavaksi tai uudelleensijoitettavaksi toisinaan maksutta tai aiheutuneiden kohtuullisten kustannusten korvaamista vastaan.

(19)Vaikka kaupallisten kasvattajien ja lemmikkieläinkauppojen toiminnassa on eroja verrattuna löytöeläinsuojien toimintaan, ne kaikki luovuttavat koiria ja kissoja unionin markkinoilla, ja päällekkäisyyttä löytyy erityisesti kysynnän osalta. Kun kuluttajat etsivät koiraa tai kissaa, he voivat joko päättää ostaa eläimen kasvattajalta (joko suoraan tai lemmikkieläinkaupan tai välittäjän kautta) tai adoptoida eläimen löytöeläinsuojasta. Koiria ja kissoja hankitaan hyvin harvoin suoraan lemmikkieläinten omistajilta. Yksi tärkeä tekijä koiran tai kissan valinnassa on mahdolliset käytösongelmat tai muut ongelmat, joita huonoissa hyvinvointioloissa pidetyllä eläimellä voi olla; tällaisten ongelmien takia eläin voi soveltua huonommin lemmikiksi riippumatta siitä, onko eläintä pidetty kaupallisen kasvattajan toimitiloissa, lemmikkieläinkaupassa vai löytöeläinsuojassa. Koska kauppaa harjoittavat myös välittäjät, jotka toimivat enimmäkseen verkossa, kuluttajat eivät välttämättä tiedä ennen koiran tai kissan hankkimista, onko eläin peräisin löytöeläinsuojasta, kasvattajalta vai lemmikkieläinkaupasta. On olemassa näyttöä siitä, että unionin markkinoille tuodaan merkittäviä määriä eläimiä, erityisesti kissoja, löytöeläinsuojista. Lisäksi on näyttöä siitä, että eläimiä, erityisesti koiria, luovutetaan tuleville lemmikkieläinten omistajille löytöeläinsuojista jäsenvaltiosta toiseen. Jotta tämän asetuksen tavoite – eli koirien ja kissojen sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja alan tarkoituksenmukainen kehittäminen sekä eläinten hyvinvoinnin korkea taso – toteutuisi, on tarpeen soveltaa joitakin tämän asetuksen vaatimuksia löytöeläinsuojiin, joissa pidetään tiettyä vähimmäismäärää eläimiä, riippumatta siitä, myyvätkö ne eläimiä maksua vastaan vai luovuttavatko ne eläimiä ainoastaan ilmaiseksi tai kohtuullisten kustannusten korvausta vastaan. Oikeasuhteisuuden vuoksi ja ottaen huomioon, että löytöeläinsuojien toiminta eroaa muiden toiminnanharjoittajien toiminnasta ja voi täyttää yleishyödyllisen tehtävän, löytöeläinsuojiin olisi sovellettava ainoastaan joitakin tämän asetuksen vaatimuksia, kuten eläintenhoitajien lukumäärää ja osaamista, eläintiloja, ruokintaa ja juottoa, käyttäytymistarpeita ja kivuliaita toimenpiteitä sekä eläinlääkärin ohjauskäyntejä koskevia vaatimuksia.

(20)Koska löytöeläinsuojat luovuttavat merkittävän määrän eläimiä unionissa ja koska on tarpeen varmistaa, että tässä asetuksessa esitetyt jäljitettävyyttä ja laittoman kaupan estämistä koskevat tavoitteet saavutetaan, myös löytöeläinsuojiin olisi sovellettava tämän asetuksen vaatimuksia, jotka koskevat koirien ja kissojen tunnistusmerkintöjä ja rekisteröintiä, riippumatta siitä, voidaanko niiden toimintaa pitää luonteeltaan taloudellisena.

(21)Tässä asetuksessa vahvistetaan koirien ja kissojen hyvinvointia koskevat vaatimukset, joten se kuuluu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 56 soveltamisalaan ja sen vuoksi olisi sovellettava vastaavia toimivaltaisten viranomaisten määritelmiä. Kyseisessä asetuksessa vahvistettua toimivaltaisten viranomaisten määritelmää olisi sovellettava, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevaan viralliseen valvontaan sovellettavien sääntöjen kanssa.

(22)Eläinten ”viisi perustarvetta” (ravinto, fyysinen ympäristö, terveys, vuorovaikutus ja henkinen tila) on määritelty tieteellisen näytön perusteella kuvaamaan eläinten hyvinvoinnin eri ulottuvuuksia. Perustarpeissa ei ole kyse pelkästään eläimille aiheutuvien kielteisten kokemusten poistamisesta, vaan niissä otetaan huomioon myös myönteiset kokemukset. Sen vuoksi asetuksen olisi pohjauduttava näihin viiteen perustarpeeseen.

(23)Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen asianmukainen täytäntöönpano, on olennaista, että toimivaltaiset viranomaiset pystyvät yksilöimään pitopaikat, jotka kuuluvat niiden virallisen valvonnan piiriin. Sen vuoksi on tarpeen, että pitopaikoissaan koiria ja kissoja pitävät toiminnanharjoittajat ilmoittavat toiminnastaan toimivaltaisille viranomaisille.

(24)Hyvin koulutettu ja osaava henkilöstö on olennaisen tärkeää eläinten hyvinvointiolojen parantamiseksi. Eläinten hyvinvointiin liittyvä osaaminen edellyttää tietämystä kunkin lajin käyttäytymismalleista ja -tarpeista. Jotta voidaan välttää koirille ja kissoille aiheutuvaa kipua, tuskaa ja kärsimystä, eläintenhoitajilla olisi oltava sellaista eläinten hyvinvointia koskevaa osaamista, joka on olennaista heidän tehtäviensä ja käsittelemiensä eläinten kannalta. 

(25)Koska eläinten hyvinvointiin kuuluu myös eläinten terveys, eläinlääkäreillä on parhaat edellytykset ohjeistaa toiminnanharjoittajia siitä, miten eläinten hyvinvointia voidaan parantaa pitopaikoissa. Eläinlääkäreiden olisi tiedotettava aktiivisesti eläinten terveyden ja hyvinvoinnin välisestä suhteesta. Tämän vuoksi eläinlääkärin olisi säännöllisesti tehtävä koiria ja kissoja pitäviin pitopaikkoihin eläinten hyvinvointiin liittyviä käyntejä.

(26)Jotkin jalostusstrategiat voivat aiheuttaa koirien ja kissojen hyvinvointiin liittyviä ongelmia. Tiettyjen geneettisten ominaisuuksien valinta esteettisistä tai muista kaupallisista syistä voi aiheuttaa myös eläinten hyvinvoinnin kannalta epäedullisia ominaisuuksia, jotka siirtyvät tuleville sukupolville. Sen vuoksi toiminnanharjoittajien olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että niiden jalostusstrategiat eivät aiheuta tällaisia kielteisiä seurauksia koirien ja kissojen hyvinvoinnille.

(27)On tieteellisesti todistettua, että sisäsiitoksella on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia eläinten terveyteen ja hyvinvointiin. Sen vuoksi koirien ja kissojen sisäsiitos, mukaan lukien ensimmäisen asteen sukulaisten ja toisen asteen sukulaisten paritus, olisi kiellettävä, koska tämä lisää periytyvien sairauksien ja vikojen esiintymistä ja heikentää immuunijärjestelmän toimintaa, ja nämä molemmat vaikuttavat haitallisesti koirien ja kissojen terveyteen ja hyvinvointiin.

(28)Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, antoi teknistä ja tieteellistä neuvontaa useissa kysymyksissä, jotka liittyvät kasvattajien toimitiloissa pidettäville koirille ja kissoille osoitettuihin eläintiloihin, niiden terveyteen ja niille tehtäviin kivuliaisiin toimenpiteisiin 57 . Tässä asetuksessa otetaan huomioon elintarviketurvallisuusviranomaisen suositukset, jotka koskevat eläintilojen tyyppiä ja liikuntaa, pitoalueen lämpötilaa ja valaistusta, eläinten terveyttä ja niille tehtäviä kivuliaita kirurgisia toimenpiteitä.

(29)Tieteellisen näytön perusteella ruokinta, juotto, eläintilat, terveys, käyttäytymistarpeet ja kivuliaiden toimenpiteiden estäminen ovat oleellisia koirien ja kissojen hyvinvoinnin kannalta. Sen vuoksi on välttämätöntä säännellä näitä koirien ja kissojen pitämiseen liittyviä osa-alueita yksityiskohtaisesti.

(30)Tieteellisen näytön perusteella on selvää, että koirilla ja kissoilla on oltava riittävästi tilaa, jotta ne voivat käyttäytyä lajilleen tyypillisellä tavalla ja olla tavanomaisessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Tämä ei ole mahdollista, jos eläinten liikkumista rajoitetaan ja niitä pidetään häkeissä. Koirien ja kissojen pitäminen häkeissä olisi sen vuoksi kiellettävä.

(31)Pitkäaikainen kytkettynä pitäminen olisi kiellettävä, koska se voi aiheuttaa merkittävää haittaa eläinten hyvinvoinnille. Se voi aiheuttaa liikuntaelinhäiriöiden yleistymistä, eikä eläin pysty välttämättä makaamaan tai lepäämään mukavasti eikä käyttäytymään normaalisti.

(32)On erittäin tärkeää, että koirilla ja kissoilla on riittävästi tilaa käyttäytyä lajinomaisella tavalla. Samasta syystä häkkejä saisi käyttää ainoastaan poikkeusolosuhteissa, kuten aggressiivisten eläinten eristämiseen tai eläinlääkärikuljetuksiin. Koirien ja kissojen olisi saatava elintiloissaan myös rajoittamattomasti luonnonvaloa, ja luonnonvaloa olisi tarvittaessa täydennettävä keinovalaistuksella, jotta eläimille saadaan asianmukainen vuorokausirytmi. Koirien olisi päästävä päivittäin turvallisesti ulkoilemaan, jotta ne voivat liikkua, olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja käyttäytyä muutoin lajinomaisella tavalla tarpeidensa mukaisesti.

(33)Tiineyteen liittyvien komplikaatioiden ja hyvinvoinnin vaarantumisen ehkäisemiseksi narttukoiria ja -kissoja olisi käytettävä jalostukseen vasta sen jälkeen, kun niiden luusto on täysin kehittynyt ja ne ovat sukukypsiä. Jotta ne saavat fyysisesti toipua tiineydestä ja imetyksestä, narttukoiria ja -kissoja saisi pennuttaa uudestaan vasta riittävän ajan kuluttua. Jotta voidaan ehkäistä tiettyjä patologisia lisääntymiseen liittyviä ongelmia, kuten märkäkohtua, peräkkäisiä tiineyksiä saisi olla enintään kolme, ja tämän jälkeen eläimelle olisi annettava riittävästi aikaa toipua. Kun narttukoira tai -kissa vanhenee, sen pennuttaminen olisi vähitellen lopetettava. 

(34)Tässä asetuksessa edellytetty muutos pennutuksen tiheyteen voi joissakin tapauksissa vaikuttaa koirien ja kissojen kasvattajien tulotasoon, koska vuosittain tuotettavien pentueiden määrä vähenee. Sen vuoksi on tarpeen antaa kasvattajille aikaa mukauttaa liiketoimintamallejaan.

(35)Lemmikkieläiminä pidettävät koirat ja kissat eivät saisi vaarantaa ihmisten turvallisuutta. Jotta voidaan vähentää ihmisiin kohdistuvan aggressiivisuuden riskiä, kasvattajan toimitiloissa syntyneitä koiria ja kissoja olisi sosiaalistettava asianmukaisesti niiden lajitovereiden, mahdollisuuksien mukaan muiden eläinten ja ihmisten kanssa. Ne olisi pidettävä mielekkäässä ja vaarattomassa ympäristössä, jossa on virikkeitä ja jossa ne voivat leikkiä ja käyttäytyä lajinomaisella tavalla. Koiran tai kissan erottaminen emosta ennen luonnollista vieroitusta voi aiheuttaa eläimille vaikeaa eroahdistusta, minkä vuoksi se olisi kiellettävä.

(36)Toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa kissojen ja koirien ulkomuotoa tai ehkäistä tiettyä käytöstä, kuten korvien tai hännän typistäminen, kynsien poisto ja äänihuulten leikkaus, vaikuttavat erittäin kielteisesti kissojen ja koirien hyvinvointiin. Nämä toimenpiteet aiheuttavat kipua ja estävät kissojen ja koirien lajinomaisen käytöksen. Sen vuoksi kyseiset toimenpiteet olisi sallittava ainoastaan, jos ne suorittaa eläinlääkäri ja ne ovat lääketieteellisistä syistä tarpeen.

(37)Kasvattajien toimitilojen olot ovat keskeisessä asemassa, jotta voidaan varmistaa, että koiria ja kissoja pidetään ja hoidetaan asianmukaisesti ennen markkinoille saattamista. Sen vuoksi on tärkeää, että toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät tällaiset toimitilat ja että niissä tehdään tarkastuskäynti ennen niiden hyväksymistä. Luettelon kyseisistä hyväksytyistä toimitiloista on tärkeää olla myös julkisesti saatavilla, jotta mahdolliset ostajat voivat tarkistaa eläimen luovuttajan tilanteen. Koska pitoaluetta ja terveyttä koskevien vaatimusten soveltamisen aloitusajankohtaa on lykätty kaikkien pitopaikkojen osalta, kasvattajien toimitilojen hyväksyntää koskevaa velvollisuutta olisi alettava soveltaa samana päivänä kuin eläintiloja ja terveyttä koskevia vaatimuksia.

(38)Jotkut toiminnanharjoittajat, jotka saattavat markkinoille koiria ja kissoja, tai löytöeläinsuojat, jotka luovuttavat koiria ja kissoja, yrittävät saada mahdollisia asiakkaita ostamaan eläimen hinnalla millä hyvänsä käyttämällä tunteisiinvetoavia argumentteja eivätkä kerro heille lemmikkieläimen omistamisen seurauksista. Toiset toiminnanharjoittajat tai löytöeläinsuojat taas painottavat lemmikkieläimen omistamiseen liittyvää vastuuta, mikä rajoittaa niiden myyntimahdollisuuksia. Tämä ero toiminnanharjoittajien menettelyissä hyödyttää yleensä vähemmän vastuullisia toiminnanharjoittajia, mikä johtaa kilpailun vääristymiseen, vaikka eläinten hyvinvoinnin ja yleisen järjestyksen kannalta on tärkeää tiedottaa koiran tai kissan ostajille heidän vastuustaan. Sen vuoksi on perusteltua edellyttää, että kaikkien koiria ja kissoja lemmikkieläimiksi unionin markkinoilla luovuttavien on kerrottava tuleville lemmikinomistajille siihen liittyvästä vastuusta. Lisäksi jos koiran tai kissan luovutusta edistetään verkossa, verkossa olevaan mainokseen olisi liitettävä asianmukainen varoitus, jossa kerrotaan vastuullisesta lemmikinpidosta.

(39)Adoptoitavien koirien ja kissojen myyntiin tai siirtoihin liittyvää laitonta kauppaa ja petollisia käytäntöjä edesauttaa jäljitettävyyden puuttuminen, koska kyseisten eläinten tunnistusmerkinnöille ja rekisteröinnille ei ole vaatimuksia. Petollisia käytäntöjä voi lisäksi esiintyä, kun koirien ja kissojen tunnistusmerkintä- ja rekisteröintijärjestelmiä ei ole yhdenmukaistettu tai niiden käyttö ei ole helppoa, koska tekniset järjestelmät eivät ole yhteentoimivia. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää yhdenmukaistaa tunnistusmerkintä- ja rekisteröintimenetelmiä koskevat vaatimukset ja varmistaa, että koirien ja kissojen tunnistusmerkinnät ja rekisteröinti on tehty, ennen kuin eläin luovutetaan ensimmäisen kerran unionissa. Koirien ja kissojen luovuttajien olisi toimitettava todiste tunnistusmerkinnöistä ja rekisteröinnistä johonkin jäsenvaltioiden tätä tarkoitusta varten perustamaan tietokantaan, ennen kuin eläin saatetaan markkinoille ensimmäisen kerran unionissa. Tämän jälkeen aina kun eläimen omistusoikeus tai vastuu siitä siirtyy, luovuttajan on toimitettava todiste eläimen tunnistusmerkinnöistä ja rekisteröinnistä johonkin näistä tietokannoista. Oikeasuhteisuuden vuoksi tätä velvoitetta ei pitäisi soveltaa luonnollisiin henkilöihin, jotka luovuttavat koiria ja kissoja satunnaisesti muulla tavoin kuin verkkoalustoilla.

(40)Koirien ja kissojen luovuttajien olisi esitettävä paitsi tunnistusmerkintää koskeva todiste eli asiakirja, josta ilmenee eläimeen asennetun transponderin numero, myös todiste kyseisen eläimen rekisteröinnistä viralliseen tietokantaan. Näin eläintä koskevat keskeiset tiedot voidaan luovuttaa edelleen uudelle omistajalle, ja eläin voidaan jäljittää.

(41)Koska tällä hetkellä suurin osa koirista ja kissoista myydään tai annetaan verkkoalustoilla julkaistujen ilmoitusten kautta, verkkoalustojen tarjoajien olisi toimittava huolellisesti, kun ne välittävät koiria ja kissoja. Sen vuoksi verkkoalustoja olisi vaadittava mukauttamaan koirien ja kissojen ilmoituksia koskevia sääntöjään niin, että luovuttajien on esitettävä todisteet myytävien tai annettavien koirien ja kissojen tunnistusmerkinnöistä ja rekisteröinnistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2022/2065 soveltamista. Lisäksi komission olisi varmistettava sellaisen julkisesti saatavilla olevan ja maksuttoman järjestelmän kehittäminen, jonka avulla voidaan todentaa koiran tai kissan tunnistusmerkintöjen ja rekisteröinnin aitous. Tämän tarkoituksena on torjua petoksia tehokkaammin niin, että unionissa luovutettavien koirien ja kissojen alkuperä voidaan jäljittää, mikä taas tehostaa toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa valvontaa ja viime kädessä parantaa näiden eläinten hyvinvointia. Tämä ei saisi luoda verkkoalustoille velvoitetta valvoa yleisesti verkkoalustalla julkaistuja ilmoituksia tai yleistä tiedonhankintavelvoitetta, jonka tarkoituksena on arvioida tunnistusmerkintöjen ja rekisteröinnin oikeellisuutta ennen ilmoituksen julkaisemista.

(42)Koska eläintenhoitajien tietämys eläinten hyvinvoinnista vaikuttaa suoraan niiden hoitamien koirien ja kissojen hyvinvointiin, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että saatavilla on riittävästi koulutusta sekä määrällisesti että laadullisesti, jotta eläintenhoitajat voivat täyttää tässä asetuksessa säädetyt koulutusvaatimukset.

(43)Jotta koirien ja kissojen jäljitettävyys voidaan varmistaa, eläimet olisi tunnistusmerkittävä yksilöllisesti käyttämällä transponderia, ja tämän lisäksi niiden tunnistusmerkintä olisi rekisteröitävä tietokantaan. Näin ollen jäsenvaltioiden, joilla ei vielä ole kansallisia koirien ja kissojen tietokantoja, olisi otettava käyttöön tällaiset tietokannat, jotta tunnistusmerkinnät olisivat luotettavia ja ne voitaisiin todentaa. Jotta jäljitettävyys voidaan varmistaa myös unionin sisällä, näiden kansallisten tietokantojen olisi oltava yhteentoimivia; näin toimivaltaiset viranomaiset ja asiaankuuluvat sidosryhmät voivat todentaa tunnistusmerkintöjen aitouden.

(44)Jotta voidaan arvioida pitopaikoissa pidettävien koirien ja kissojen hyvinvointiolojen ja näiden eläinten jäljitettävyyden edistymistä, on tarpeen, että jäsenvaltiot keräävät ja analysoivat keskeisiä politiikkaindikaattoreita ja raportoivat niistä. Nämä indikaattorit olisi yhdenmukaistettava tällä asetuksella, jotta voidaan varmistaa niiden vertailukelpoisuus unionin tasolla ja jotta unioni voi seurata tämän asetuksen toimintapoliittisten tavoitteiden edistymistä.

(45)Unioniin tuotuja koiria ja kissoja on voitu kasvattaa tai pitää niiden hyvinvoinnin kannalta haitallisissa oloissa kolmansissa maissa. Kun lisäksi otetaan huomioon unionin kansalaisten huoli koirien ja kissojen hyvinvoinnista sekä eläinten terveyteen ja kansanterveyteen liittyvät riskit, jotka liittyvät koirien ja kissojen kasvattamiseen erikoistuneen alkuperäisen pitopaikan heikkoihin hyvinvointioloihin, on tärkeää, että kolmansista maista tuodut koirat ja kissat täyttävät hyvinvointia koskevat säännöt, jotka vastaavat tässä asetuksessa vahvistettuja sääntöjä ja tarjoavat samat takeet eläinten jäljitettävyydestä. Koska koiria ja kissoja tuovien kolmansien maiden toiminnanharjoittajien on tehtävä tämän vuoksi muutoksia, on tarpeen säätää siirtymäkaudesta, jonka kesto on sama kuin unionin toiminnanharjoittajiin sovellettavan siirtymäkauden kesto.

(46)Edellisessä johdanto-osan kappaleessa mainitut säännökset olisi pantava täytäntöön laatimalla luettelo kolmansista maista, joista koirien ja kissojen luovuttaminen unioniin on hyväksyttyä. Hyväksyntä perustuu komission arvioon siitä, miten luotettavasti kolmannet maat voivat valvoa virallisesti tässä asetuksessa edellytettyjen eläinten hyvinvointia koskevien sääntöjen tai vastaavien sääntöjen noudattamista niiden alueella sijaitsevissa pitopaikoissa, joista luovutetaan tai aiotaan luovuttaa koiria ja kissoja unioniin. Lisäksi olisi laadittava luettelo kyseisissä kolmansissa maissa olevista koiria ja kissoja kasvattavista tai pitävistä pitopaikoista, joista on sallittua viedä näitä eläimiä unioniin, jotta voidaan varmistaa jäljitettävyys ja valvonta unionin rajatarkastusasemilla. Komission olisi tehtävä riskiperusteista lähestymistapaa noudattaen tarkastuksia tämän asetuksen nojalla hyväksyttyjen kolmansien maiden ja tämän asetuksen nojalla hyväksyntää hakevien kolmansien maiden virallisen valvonnan järjestelmän luotettavuudesta.

(47)Asetuksen (EU) 2016/429 mukaisesti vahvistetaan luettelo kolmansista maista, joista koirien ja kissojen saapuminen unioniin on sallittua, jotta voidaan hallita tarttuvien eläintautien unioniin kulkeutumisen riskiä. Edellisessä johdanto-osan kappaleessa mainittu luettelo kolmansista maista olisi sen vuoksi rajattava asetuksen (EU) 2016/429 mukaisesti hyväksyttyihin kolmansiin maihin, jotka antavat asianmukaiset takeet toimivaltaisen viranomaisensa kyvystä valvoa ja varmistaa, että unioniin vientiä varten koiria ja kissoja kasvattavat ja pitävät pitopaikat noudattavat tässä asetuksessa säädettyjä eläinten hyvinvointia koskevia vaatimuksia. 

(48)Jotta voidaan ottaa huomioon tekninen ja tieteellinen kehitys ja niiden sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät vaikutukset, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, joilla muutetaan tämän asetuksen 6 artiklaa niin, että jalostusstrategioilla ei tuoteta sellaisia genotyyppejä, jotka vaikuttavat haitallisesti koirien ja kissojen terveyteen tai hyvinvointiin.

(49)Jotta voidaan vahvistaa eläinten hyvinvointia koskevilla käynneillä arvioitavat vähimmäisvaatimukset, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, joilla täydennetään tämän asetuksen 10 artiklaa.

(50)Jotta voidaan ottaa huomioon tekninen ja tieteellinen kehitys ja niiden sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät vaikutukset, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, joilla muutetaan tämän asetuksen liitteitä siltä osin kuin on kyse koirien ja kissojen kasvattamiseen, pitämiseen ja tunnistusmerkintöihin liittyvistä vaatimuksista sekä tämän asetuksen toimintapoliittisten tavoitteiden seurannan indikaattoreista.

(51)On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 58 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(52)Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen seuraavien säännösten yhdenmukainen täytäntöönpano:

9 artiklan 3 kohta, jossa yhdenmukaistetaan eläintenhoitajien koulutuksen tai työkokemuksen sisältö;

17 artiklan 5 kohta, jossa täsmennetään sellaiset tiedot, jotka luovuttajien on esitettävä todisteena sekä verkkoalustojen kautta että muulla tavoin tarjottavien koirien ja kissojen tunnistusmerkinnöistä ja rekisteröinnistä;

17 artiklan 7 kohta, jossa täsmennetään koirien ja kissojen tunnistusmerkintöjen ja rekisteröinnin aitouden automaattisia tarkastuksia suorittavan järjestelmän tietyt ominaisuudet;

19 artiklan 3 kohta, jossa määritetään 1 kohdassa tarkoitettujen tietokantojen sisältöä koskevat vähimmäisvaatimukset ja tietokantojen yhteentoimivuutta koskevat vaatimukset;

20 artiklan 3 kohta, jossa määritetään yhdenmukaistettu menetelmä liitteen III mukaisesti kerättyjen tietojen mittaamiselle ja malli, jonka mukaisesti jäsenvaltiot raportoivat nämä tiedot komissiolle;

21 artiklan 5 kohta, jossa vahvistetaan menettely, jolla unioni tunnustaa niiden edellytysten vastaavuuden tämän asetuksen pitopaikkoja koskevien säännösten kanssa, joiden mukaisesti koiria ja kissoja kasvatetaan ja pidetään pitopaikoissa sellaisessa kolmannessa maassa, joka aikoo viedä eläimiä unioniin.

Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 59 mukaisesti.

(53)Kansalaisten suhtautuminen koirien ja kissojen hyvinvointiin vaihtelee, ja jotkin jäsenvaltiot ovat jo hyväksyneet aihetta koskevia kattavia sääntöjä. Sen vuoksi on tarpeen, että jäsenvaltioiden sallitaan pitää voimassa tiukempia kansallisia sääntöjä, joiden tarkoituksena on tässä asetuksessa vahvistettuja sääntöjä kattavampi eläinten suojelu. Jäsenvaltioilla olisi myös edelleen oltava mahdollisuus hyväksyä tiukempia kansallisia sääntöjä tietyillä aloilla edellyttäen, että kyseiset säännöt eivät vaikuta sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan.

(54)Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava tällaisista kansallisista säännöistä komissiolle. Komissio toimittaa ne muiden jäsenvaltioiden tietoon. Jos kansalliset säännöt kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/1535 soveltamisalaan, niistä olisi ilmoitettava komissiolle kyseisen direktiivin mukaisesti.

(55)On olennaisen tärkeää, että unionin lainsäädäntöä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti, jotta sitä voidaan mukauttaa odotettujen vaikutusten aikaansaamiseksi. Sen vuoksi komissio olisi tällä asetuksella velvoitettava valvomaan koirien ja kissojen hyvinvointia unionissa ja suorittamaan arviointi, joka esitetään muille unionin toimielimille.

(56)Tämän asetuksen täysimääräisen täytäntöönpanon varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi vahvistettava sen rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia koskevat säännöt ja varmistettava, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(57)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli sellaisten yhdenmukaistettujen vähimmäissääntöjen vahvistamista, joilla varmistetaan sisämarkkinoiden moitteeton toiminta sekä koirien ja kissojen hyvinvoinnin korkea taso ja niiden jäljitettävyys, vaan se voidaan toiminnan vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU
KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan vähimmäisvaatimukset seuraavia varten:

a)pitopaikoissa kasvatettavien tai pidettävien tai unionin markkinoille saatettavien koirien ja kissojen hyvinvointi;

b)unionin markkinoille saatettavien tai unionissa luovutettavien koirien ja kissojen jäljitettävyys.

2 artikla

Soveltamisala

1.Tätä asetusta sovelletaan koirien ja kissojen kasvattamiseen, pitämiseen ja markkinoille saattamiseen sekä niiden luovuttamiseen unionissa.

2.Tätä asetusta ei sovelleta tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien koirien tai kissojen kasvattamiseen, pitämiseen, markkinoille saattamiseen tai niiden luovuttamiseen.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1.’koiralla’ Canis lupus familiaris -lajiin kuuluvaa eläintä;

2.’kissalla’ Felis silvestris catus -lajiin kuuluvaa eläintä;

3.’koirien ja kissojen hyvinvoinnilla’ koiran tai kissan fyysistä ja henkistä tilaa niissä olosuhteissa, joissa se syntyy, elää ja kuolee;

4.’pidolla’ mitä tahansa toimintaa, jonka aikana eläintä pidetään tai käsitellään pitopaikassa;

5.’markkinoille saattamisella’ koirien ja kissojen pitämistä myyntiä, myyntiin tarjoamista, jakelua tai mitä tahansa muuta eläimen omistusoikeuden tai sitä koskevan vastuun siirtoa varten vastiketta vastaan tai vähintään aiheutuneiden kustannusten korvaamista vastaan, mukaan lukien eläinten markkinointi edellä mainittuja tarkoituksia varten;

6.’luovuttamisella’ koirien tai kissojen omistusoikeuden tai niitä koskevan vastuun siirtämistä millä tahansa tavalla tai missä tahansa muodossa joko vastiketta vastaan tai vastikkeetta, lukuun ottamatta luonnollisten henkilöiden tekemiä koirien tai kissojen satunnaisia luovuttamisia muulla tavoin kuin verkkoalustan välityksellä;

7.’verkkoalustalla’ asetuksen (EU) 2022/2065 3 artiklan i alakohdassa määriteltyä verkkoalustaa, jolla välitetään koirien ja kissojen markkinoille saattamista tai luovutusta;

8.’ilmoittamisella’ koiran tai kissan luovuttamista koskevan mainoksen julkaisua verkkoalustalla;

9.’narttukoiralla’ naaraskoiraa ensimmäisestä astutuksesta tai keinosiemennyksestä siihen asti, kun viimeinen sen elinaikana synnyttämä pentue on vieroitettu;

10.’narttukissalla’ naaraskissaa ensimmäisestä astutuksesta tai keinosiemennyksestä siihen asti, kun viimeinen sen elinaikana synnyttämä pentue on vieroitettu;

11.’pitopaikoilla’ kasvattajien toimitiloja, löytöeläinsuojia ja lemmikkieläinkauppoja;

12.’kasvattajien toimitiloilla’ mitä tahansa tilaa tai rakennelmaa, jossa pidetään lisääntymistarkoituksessa koiria ja kissoja, joiden jälkeläiset on tarkoitus saattaa markkinoille, mukaan lukien kotitaloudet;

13.’lemmikkieläinkaupoilla’ mitä tahansa tilaa tai rakennelmaa, jossa pidetään lemmikkieläimiksi myytäviä koiria ja kissoja, jotka eivät ole syntyneet siellä;

14.’löytöeläinsuojilla’ mitä tahansa luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön ylläpitämää tilaa tai rakennelmaa, lukuun ottamatta kotitalouksia, jossa pidetään ei-toivottuja, hylättyjä, virallisesti kadulla eläneitä, karanneita tai talteenotettuja koiria ja kissoja luovutustarkoituksessa joko vastiketta vastaan tai maksutta;

15.’toiminnanharjoittajalla’ mitä tahansa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, lukuun ottamatta löytöeläinsuojista vastaavia henkilöitä, joka kasvattaa, pitää, käy kauppaa tai saattaa markkinoille hallinnassaan olevia koiria ja kissoja, myös rajoitetun ajan;

16.’luovuttajalla’ mitä tahansa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka luovuttaa koiran tai kissan, mukaan lukien löytöeläinsuojista vastaavat luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt;

17.’toimivaltaisilla viranomaisilla’ asetuksen (EU) 2017/625 3 artiklan 3 alakohdassa määriteltyjä toimivaltaisia viranomaisia;

18.’jalostusstrategialla’ järjestelmällistä toimintaa, johon sisältyy jalostettavien koirien ja kissojen ja niiden sukusolujen ja alkioiden rekisteröiminen, valinta, jalostaminen ja vaihtaminen ja joka suunnitellaan ja toteutetaan toivottujen fenotyyppisten ja/tai genotyyppisten ominaispiirteiden säilyttämiseksi tai parantamiseksi kohderyhmänä olevassa jalostuseläinten populaatiossa;

19.’silpomisella’ toimenpidettä, myös leikkausta, joka suoritetaan muista kuin hoidollisista tai diagnostisista syistä ja jonka seurauksena ruumiin tunteva osa vahingoittuu tai se menetetään tai luuston rakenne muuttuu;

20.’kärsimyksellä’ epämiellyttävää, ei-toivottua fyysistä tai henkistä tilaa, joka aiheutuu eläimen altistumisesta haitallisille vaikutuksille tai merkittävän positiivisen vaikutuksen puuttumisesta;

21.’eläintiloilla’ rakennuksia tai rajattua ulkotilaa koirien ja kissojen pitopaikoissa;

22.’koiratarhalla’ fyysistä rakennelmaa, jossa on yksi tai useampi yksittäinen suljettu alue koirien sijoittamiseen;

23.’kissatarhalla’ fyysistä rakennelmaa, jossa on yksi tai useampi yksittäinen suljettu alue kissojen sijoittamiseen;

24.’eläintenhoitajalla’ henkilöä, joka hoitaa pitopaikassa kasvatettavia tai pidettäviä koiria ja kissoja;

25.’virikkeellä’ eläimen elinympäristössä olevaa materiaalia tai rakennelmaa, jolla on toiminnallisia tai ravitsemuksellisia ominaisuuksia ja joka voi herättää ja tyydyttää uteliaisuutta ja appetitiivisia käyttäytymistarpeita tai motivoida fyysisesti;

26.’kytkettynä pitämisellä’ eläimen sitomista kiinnityspisteeseen, jotta se pysyy halutulla alueella;

27.’häkillä’ kehikkoa, laatikkoa, säiliötä tai muuta tukevaa rakennelmaa, jota käytetään koirien ja kissojen liikkumisen rajoittamiseen;

28.’lemmikkieläimellä’ koiraa tai kissaa, joka on tarkoitettu pidettäväksi kotitaloudessa omaksi iloksi ja seuraksi;

29.’vastuullisella lemmikinpidolla’ koiran tai kissan omistajan tai tulevan omistajan sitoumusta huolehtia koiran tai kissan käyttäytymiseen liittyvien, ympäristöön liittyvien ja fyysisten tarpeiden tyydyttämisestä monin tavoin sekä ehkäistä riskejä, joita koira tai kissa saattaa aiheuttaa yhteisölle, muille eläimille tai ympäristölle.

II LUKU
PITOPAIKKOJEN TOIMINNANHARJOITTAJIA KOSKEVAT VELVOITTEET

4 artikla

Poikkeukset tässä luvussa säädetyistä velvoitteista

Tätä lukua ei sovelleta

kasvattajien toimitiloihin, joissa pidetään enintään kolmea narttukoiraa tai -kissaa ja joissa syntyy yhteensä enintään kaksi pentuetta kalenterivuodessa;

lemmikkieläinkauppoihin, joissa pidetään minä tahansa ajankohtana enintään kolmea koiraa tai kuutta kissaa;

löytöeläinsuojiin, joissa pidetään minä tahansa ajankohtana enintään kymmentä koiraa tai kahtakymmentä kissaa.

5 artikla

Hyvinvoinnin yleiset periaatteet

Toiminnanharjoittajien ja löytöeläinsuojista vastaavien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden on sovellettava pitopaikassaan kasvatettaviin tai pidettäviin koiriin ja kissoihin seuraavia periaatteita:

a)Koirille ja kissoille annetaan vettä ja ravintoa, joiden laatu ja määrä mahdollistavat eläimen hyvän ravitsemuksen ja nesteytyksen.

b)Koirien ja kissojen fyysinen elinympäristö on asianmukainen ja miellyttävä erityisesti tilan, lämpötilan ja liikkumisen helppouden kannalta.

c)Koirat ja kissat pidetään turvassa, puhtaina ja terveinä ehkäisemällä erityisesti niiden hoidosta, käsittelystä tai silpomisesta johtuvia sairauksia, toimintahäiriöitä, vammoja ja kipua.

d)Koirien ja kissojen elinympäristö on sellainen, että ne voivat olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa aiheuttamatta haittaa muille ja käyttäytyä lajilleen ominaisella tavalla sekä muodostaa positiivisen suhteen ihmisiin.

e)Koiria ja kissoja pidetään siten, että niiden henkinen tila optimoidaan ehkäisemällä eläimille aiheutuvia kielteisiä kokemuksia tai vähentämällä niiden kestoa ja voimakkuutta sekä tarjoamalla niille mahdollisimman paljon pitkäkestoisia ja voimakkaita myönteisiä kokemuksia a–d alakohdassa tarkoitettujen perustarpeiden osalta.

6 artikla

Koirien ja kissojen hyvinvointia koskevat yleiset vaatimukset

1.Toiminnanharjoittajat ja löytöeläinsuojista vastaavat luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt ovat vastuussa valvonnassaan olevien koirien ja kissojen hyvinvoinnista ja niiden hyvinvointiin kohdistuvien riskien minimoimisesta.

2.Toiminnanharjoittajien ja löytöeläinsuojista vastaavien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden on varmistettava, että koiria ja kissoja hoitaa riittävä määrä eläintenhoitajia, joilla on 9 artiklassa vaaditut taidot ja osaaminen.

3.Kasvattajien toimitilojen toiminnanharjoittajien on varmistettava, että jalostusstrategioilla ei tuoteta sellaisia genotyyppejä ja fenotyyppejä, jotka vaikuttavat haitallisesti koirien ja kissojen tai niiden jälkeläisten hyvinvointiin.

Kun toiminnanharjoittajat säätelevät koirien ja kissojen lisääntymistä, ne eivät saa parittaa vanhempia ja jälkeläisiä tai isovanhempia ja jälkeläisiä.

Tämä kohta ei estä lyhytkuonoisten koirien ja kissojen valintaa ja jalostusta edellyttäen, että valinta- tai jalostusohjelmilla minimoidaan lyhytkuonoisuuteen liittyvien piirteiden kielteiset vaikutukset hyvinvointiin.

4.Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä artiklaa niiden tiettyjen kriteerien osalta, jotka toiminnanharjoittajien on täytettävä laatiessaan 3 kohdan vaatimukset täyttäviä jalostusstrategioita, ottaen huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen tieteelliset lausunnot sekä sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset.

7 artikla

Velvollisuus ilmoittaa koirien ja kissojen kasvattamisesta tai pitämisestä pitopaikoissa

Toiminnanharjoittajien ja löytöeläinsuojista vastaavien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden on ilmoitettava toiminnastaan toimivaltaisille viranomaisille ja annettava siitä seuraavat tiedot:

a)toiminnanharjoittajan tunnistetiedot, nimi ja osoite;

b)pitopaikan sijainti;

c)pitopaikan tyyppi: kasvattajan toimitila, lemmikkieläinkauppa tai löytöeläinsuoja;

d)pitopaikassa pidettävien eläinten laji ja rotu tapauksen mukaan;

e)pitopaikassa pidettävien eläinten enimmäismäärä.

8 artikla

Velvollisuus tiedottaa vastuullisesta lemmikinpidosta

1.    Kun toiminnanharjoittajat ja löytöeläinsuojista vastaavat luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt saattavat markkinoille tai luovuttavat koiria tai kissoja lemmikkieläimiksi, niiden on annettava lemmikkieläimen ottajalle tarvittavat tiedot, jotta tämä pystyy takamaan eläimen hyvinvoinnin, mukaan lukien vastuullista lemmikinpitoa koskevat tiedot.

2.    Kun koirien ja kissojen luovuttamista mainostetaan verkossa, ilmoituksessa on oltava selvästi näkyvin ja lihavoiduin kirjaimin seuraava varoitus:

Eläin ei ole lelu. Eläimen ostaminen tai adoptointi on valtavan suuri päätös. Eläimen omistaja on velvollinen huolehtimaan kaikkien eläimen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien tarpeiden täyttämisestä kaikissa tilanteissa.”

9 artikla

Eläintenhoitajien eläinten hyvinvointiin liittyvä osaaminen

1.    Kissoja ja koiria käsittelevien eläintenhoitajien on

a)ymmärrettävä näiden eläinten biologista käyttäytymistä sekä niiden fysiologisia ja etologisia tarpeita;

b)osattava tunnistaa niiden tunnetiloja, mukaan lukien mahdolliset kärsimyksen merkit, ja määrittää soveltuvat asiaa helpottavat toimenpiteet tällaisissa tapauksissa;

c)osattava soveltaa hyviä eläinten hoitokäytäntöjä, käyttää ja ylläpitää hoidossaan oleville lajeille tarkoitettuja välineitä ja minimoida eläinten hyvinvointiin kohdistuvat riskit;

d)tunnettava tämän asetuksen mukaiset velvoitteensa.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu osaaminen voidaan hankkia koulutuksen tai työkokemuksen kautta. Koulutus ja työkokemus on dokumentoitava.

3.Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä 2 kohdassa tarkoitetun koulutuksen tai työkokemuksen sisältöä koskevat vähimmäisvaatimukset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 24 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

10 artikla

Eläinten hyvinvointia koskevat käynnit

1.Toiminnanharjoittajien ja löytöeläinsuojista vastaavien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden on

a)varmistettava, että eläinlääkäri tekee niiden vastuulla oleviin pitopaikkoihin vähintään kerran vuodessa tarkastuskäynnin, jonka tarkoituksena on ohjeistaa toiminnanharjoittajaa tai löytöeläinsuojasta vastaavaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä siitä, miten torjua eläinten hyvinvointiin liittyviä riskitekijöitä;

b)kirjattava a alakohdassa tarkoitetun eläinlääkärin käynnin aikana tehdyt havainnot ja niihin liittyvät jatkotoimet sekä säilytettävä nämä tiedot vähintään kuuden vuoden ajan ja asetettava ne pyynnöstä toimivaltaisten viranomaisten saataville.

2.Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä artiklaa ja joilla vahvistetaan se, mitä eläinten hyvinvointia koskevien käyntien yhteydessä on vähintään arvioitava.

11 artikla

Ruokinta ja juotto

1.Toiminnanharjoittajien ja löytöeläinsuojista vastaavien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden on varmistettava, että koiria ja kissoja ruokitaan liitteessä I olevassa 1 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti, ja ne voivat eläinlääkärin tai eläinten ravitsemuksen asiantuntijan kirjallisten ohjeiden perusteella mukauttaa liitteessä I olevassa 1 kohdassa esitettyä ruokintatiheyttä.

2.Toiminnanharjoittajien ja löytöeläinsuojista vastaavien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden on varmistettava, että koirien ja kissojen ruokinta ja nesteytys on asianmukaista antamalle niille

a)jatkuvasti saatavilla olevaa juomavettä;

b)riittävissä määrin riittävän laadukasta ravintoa, jotta se täyttää koirien ja kissojen fysiologiset, ravitsemukselliset ja aineenvaihdunnalliset tarpeet ja saa ne kylläisiksi, osana koirien ja kissojen ikään, rotuun, luokkaan, aktiivisuustasoon ja terveydentilaan mukautettua ruokavaliota;

c)ravintoa, joka ei sisällä mahdollisesti kärsimystä aiheuttavia aineita;

d)ravintoa siten, että vältetään äkilliset muutokset ja varmistetaan ruoansulatusjärjestelmän asianmukainen toiminta erityisesti vieroitusvaiheen aikana.

3.Toiminnanharjoittajien ja löytöeläinsuojista vastaavien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden on varmistettava, että ruokintaan ja juottamiseen tarkoitetut välineet on rakennettu ja asennettu siten, että

a)ne ovat yhtäläisesti kaikkien koirien ja kissojen saatavilla, jotta minimoidaan eläinten välinen kilpailu ja vältetään ahdistunutta käytöstä varsinkin, jos koirilla ja kissoilla ei ole ravintoa jatkuvasti tarjolla;

b)minimoidaan roiskuminen ja estetään haitallisista aineista johtuva ravinnon ja veden pilaantuminen;

c)estetään koirien ja kissojen loukkaantuminen, hukkuminen ja muut niille aiheutuvat vahingot;

d)ne on helppo puhdistaa ja desinfioida tautien ehkäisemiseksi.

12 artikla

Eläintilat

1.Toiminnanharjoittajien on varmistettava, että koirille ja kissoille osoitetut eläintilat ovat liitteessä I olevan 2 kohdan mukaiset.

2.Toiminnanharjoittajien ja löytöeläinsuojista vastaavien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden on varmistettava, että

a)eläinten pitopaikat ja niissä käytetyt välineet soveltuvat kyseisissä pitopaikoissa pidettävien koirien ja kissojen tyypeille ja lukumäärälle ja mahdollistavat tarvittavan kulun ja koirille ja kissoille tehtävän perusteellisen tarkastuksen;

b)kaikki pitopaikan osat, mukaan lukien lattiat, katot ja tilanjakajat, sekä koirille ja kissoille tarkoitetut välineet rakennetaan ja huolletaan asianmukaisesti, ja ne on helppo puhdistaa ja desinfioida sen varmistamiseksi, että ne eivät aiheuta riskiä eläinten hyvinvoinnille;

c)jos eläimiä pidetään kasvattajien toimitiloissa tai lemmikkieläinkaupoissa, ilmanvirtaus, pölyn määrä, lämpötila, ilman suhteellinen kosteus ja kaasupitoisuudet pysyvät sellaisissa rajoissa, jotka eivät ole haitallisia koirille ja kissoille, ja ilmanvaihto on riittävä, jotta voidaan välttää ylikuumeneminen ja tarvittaessa poistaa liiallinen kosteus yhdessä lämmitysjärjestelmien kanssa;

d)koirilla ja kissoilla on riittävästi tilaa liikkua vapaasti ja käyttäytyä lajilleen ominaisella tavalla tarpeidensa mukaisesti, ja niillä on riittävästi tilaa virikemateriaaleille ja -rakennelmille, mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja vetäytyä omiin oloihinsa sekä puhtaita lepopaikkoja;

e)ulkona pidettäviä koiria ja kissoja suojataan epäsuotuisilta ilmasto-olosuhteilta ja esimerkiksi lämpöstressiltä, auringonpolttamilta ja paleltumilta.

3.Koirien ja kissojen pitäminen häkeissä on kiellettyä.

Häkkejä saa käyttää ainoastaan yksittäisten koirien ja kissojen kuljetukseen ja väliaikaiseen eristämiseen edellyttäen, että äärimmäisistä lämpötiloista johtuvaa stressiä vältetään.

4.Koirien pitäminen yksinomaan sisätiloissa on kiellettyä. Sisätiloissa pidettävien koirien on päästävä päivittäin ulkotiloihin, jossa ne voivat liikkua ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Lisäksi kun koiria pidetään koiratarhoissa, toiminnanharjoittajien on suunniteltava ja rakennettava yksittäiset aitaukset siten, että koirat pääsevät vapaasti kulkemaan suljettuun ulkotilaan ja sisätilaan tai yksittäiseen koppiin.

5.Kun kissoja pidetään kissatarhoissa, toiminnanharjoittajien on suunniteltava ja rakennettava yksittäiset aitaukset siten, että kissat pystyvät liikkumaan vapaasti ja käyttäytymään lajityypillisesti.

6.Toiminnanharjoittajien on varmistettava, että sisätiloissa, joissa pidetään koiria ja kissoja, on niille soveltuva termoneutraali alue.

7.Toiminnanharjoittajien on varmistettava, että koirille ja kissoille on aina tarjolla luonnonvaloa. Toiminnanharjoittajien on järjestettävä keinovalaistusta, jos se on tarpeen jäsenvaltion ilmasto-olosuhteiden ja maantieteellisen sijainnin vuoksi.

8.Tätä artiklaa sovelletaan [...] päivästä [...]kuuta [...] [5 vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

13 artikla

Terveys

1.Toiminnanharjoittajien on varmistettava, että toteutetaan toimenpiteitä, joilla turvataan koirien ja kissojen terveys liitteessä I olevan 3 kohdan mukaisesti.

2.Toiminnanharjoittajien ja löytöeläinsuojista vastaavien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden on varmistettava, että

a)niiden vastuulla oleville koirille ja kissoille tehdään eläintenhoitajien suorittama tarkastus vähintään kerran päivässä;

b)koirat tai kissat, joilla on merkkejä taudista, sairaudesta, vammasta tai muutoin alentuneesta hyvinvoinnin tasosta, siirretään tarvittaessa ilman aiheetonta viivytystä erilliselle alueelle, ne saavat tarvittaessa eläinlääkärin hoitoa, ja ne pidetään kyseisellä alueella, kunnes ne ovat täysin toipuneet, tai vaihtoehtoisesti lopetetaan ilman aiheetonta viivytystä;

c)kissan tai koiran lopettaa ainoastaan eläinlääkäri;

d)käytössä on toimenpiteitä, mukaan lukien lääkitseminen, ulkoisten ja sisäisten loisten ehkäisemiseksi ja häätämiseksi, mukaan lukien ennalta ehkäisevät eläinlääkinnälliset hoidot, joilla ehkäistään yleisiä tauteja, joille koirat tai kissat todennäköisesti altistuvat, ottaen asianmukaisesti huomioon epidemiologinen tilanne;

e)virikemateriaalit eivät aiheuta loukkaantumisriskiä, biologista tai kemiallista saastumista tai muuta terveysriskiä.

3.Toiminnanharjoittajien on varmistettava, että

a)narttukoiria ja -kissoja käytetään jalostukseen ainoastaan, jos ne ovat ylittäneet liitteessä I olevan 3.1 ja 3.2 kohdan mukaisen vähimmäisiän, niiden luuston kasvu on päättynyt eikä niillä ole sairauksia tai fyysisiä heikkouksia, jotka voisivat vaikuttaa kielteisesti niiden tiineyteen ja hyvinvointiin;

b)narttukoirien ja -kissojen tiineydet, joiden tuloksena syntyy pentuja, ovat enimmäistiheyden mukaisia;

c)imettäviä narttukissoja ei astuteta tai keinosiemennetä;

d)eläinlääkäri tutkii 8-vuotiaat tai sitä vanhemmat narttukoirat ja 6-vuotiaat tai sitä vanhemmat narttukissat ennen kuin niitä käytetään jalostukseen ja antaa kirjallisen vahvistuksen siitä, että tiineys ei aiheuta vaaraa eläimen hyvinvoinnille, mukaan lukien terveydelle;

e)aikuisia naaraspuolisia koiria ja kissoja, joita ei enää pennuteta, mukaan lukien tämän asetuksen säännösten vuoksi, ei lopeteta tai hylätä. Toiminnanharjoittajien on varmistettava jatkossakin kyseisten eläinten hyvinvointi tämän asetuksen mukaisesti.

Toiminnanharjoittajan on säilytettävä d alakohdassa tarkoitettu kirjallinen vahvistus vähintään kolmen vuoden ajan kyseisen narttukoiran tai -kissan kuolemasta.

4.Tätä artiklaa sovelletaan [...] päivästä [...]kuuta [...] [5 vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

14 artikla

Käyttäytymistarpeet

1.Toiminnanharjoittajien ja löytöeläinsuojista vastaavien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden on varmistettava, että toteutetaan toimenpiteitä, joilla täytetään kissojen ja koirien käyttäytymistarpeet liitteessä I olevan 4 kohdan mukaisesti.

2.Koirien ja kissojen pitäminen alueilla, jotka rajoittavat niiden luonnollista liikkumista, on kielletty, lukuun ottamatta seuraavien menettelyjen tai hoitojen suorittamiseksi:

a)fyysiset tutkimukset, mukaan lukien eläinten tunnistaminen;

b)eläinten tunnistusmerkintä;

c)näytteenotto ja rokotukset;

d)hygieniaan, terveyteen tai lisääntymiseen liittyvät menettelyt;

e)lääketieteellinen hoito.

3.Eläinten pitäminen kytkettynä pitopaikan tiloissa yli tunnin ajan on kiellettyä, paitsi lääketieteellisen hoidon aikana.

4.Toiminnanharjoittajien ja löytöeläinsuojista vastaavien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden on varmistettava, että eläimillä on mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa aiheuttamatta haittaa muille ja käyttäytyä lajilleen ominaisella tavalla sekä tuntea myönteisiä tunteita.

5.Kasvattajien toimitilojen toiminnanharjoittajien on varmistettava, että käytössä on asianmukainen strategia eläinten sosiaalistamiseksi ihmisten ja mahdollisuuksien mukaan muiden eläinten kanssa.

15 artikla

Kivuliaat toimenpiteet

1.Silpominen, kuten korvien ja hännän typistäminen, varpaiden osittainen tai täydellinen amputaatio ja äänihuulten leikkaus, on kiellettyä, ellei toimenpiteitä suoriteta lääketieteellisestä syystä ja niiden ainoa tarkoitus on parantaa koirien ja kissojen terveyttä. Tällaisessa tapauksessa toimenpiteen saa suorittaa ainoastaan eläinlääkäri, se on tehtävä nukutuksessa ja siinä on käytettävä pitkäkestoista kivunlievitystä.

2.Kastraatio ja sterilisaatio ovat sallittuja ainoastaan, jos ne suorittaa eläinlääkäri, ne tehdään nukutuksessa ja niissä käytetään pitkäkestoista kivunlievitystä.

3.Seuraavat käsittelyt kielletään:

a)ruumiinosien jatkuva sitominen;

b)eläinten potkiminen, lyöminen, raahaaminen, heittäminen ja puristaminen;

c)koirien ja kissojen altistaminen sähkövirralle;

d)kuonokoppien pitkäaikainen käyttö, ellei se ole tarpeen terveyteen tai hyvinvointiin liittyvistä syistä, jolloin kesto on rajoitettava lyhimpään tarvittavaan aikaan;

e)koirien ja kissojen nostaminen raajoista, päästä, hännästä tai turkista.

16 artikla

Kasvattajien toimitilojen hyväksyminen

1.Kasvattajan toimitilojen toiminnanharjoittajien on [...] päivästä [...]kuuta [...] [5 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta] saatava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä toimitiloilleen, ennen kuin ne voivat myydä toimitiloissaan syntyneitä koiria ja kissoja.

2.Toimivaltaisen viranomaisen on myönnettävä kasvattajan toimitiloille hyväksymistodistus edellyttäen, että aiemmin tehdyllä tarkastuskäynnillä on vahvistettu, että toimitilat täyttävät tämän asetuksen vaatimukset.

3.Toimivaltaisten viranomaisten on ylläpidettävä luetteloa hyväksytyistä kasvattajien toimitiloista ja asetettava se julkisesti saataville.

III LUKU
KOIRIEN JA KISSOJEN TUNNISTUSMERKINNÄT JA REKISTERÖINTI

17 artikla

Koirien ja kissojen tunnistusmerkinnät ja rekisteröinti

1.Kaikki pitopaikoissa pidettävät koirat ja kissat, jotka on tarkoitus luovuttaa unionissa, mukaan lukien kasvattajien toimitiloissa pidettävät aikuiset koirat ja kissat, löytöeläinsuojissa pidettävät koirat ja kissat sekä luonnollisten henkilöiden luovuttamat koirat ja kissat, on tunnistusmerkittävä mikrosirun sisältävällä ihonalaisella transponderilla liitteen II mukaisesti [...] päivästä [...]kuuta [...] [3 vuotta voimaantulosta]. Pitopaikkojen toiminnanharjoittajien on varmistettava, että niiden pitopaikoissa syntyneet koirat ja kissat on tunnistusmerkitty sinä päivänä, kun ne luovutetaan unionissa, tai viimeistään kolmen kuukauden kuluttua eläimen syntymästä. Transponderin asentaa eläinlääkäri, tai se asennetaan eläinlääkärin vastuulla.

2.Eläinlääkärin tai eläinlääkärin vastuulla toimivan avustajan on rekisteröitävä 1 kohdan mukaisesti tunnistusmerkityt koirat ja kissat 19 artiklassa tarkoitettuun kansalliseen tietokantaan [...] päivästä [...]kuuta [...] [3 vuotta voimaantulosta]. Kasvattajien toimitiloissa pidettävät koirat ja kissat rekisteröidään kyseisestä koirasta tai kissasta vastuussa olevan kasvattajan toimitilojen omistajan nimissä. Löytöeläinsuojissa pidettävät koirat ja kissat rekisteröidään kyseisestä löytöeläinsuojasta vastuussa olevan henkilön nimissä. Jos luonnolliset henkilöt aikovat luovuttaa koiran tai kissan unionissa, kyseinen eläin rekisteröidään tämän henkilön nimissä. Koiran tai kissan seuraavan omistajan tai niistä seuraavaksi vastuussa olevan henkilön on varmistettava, että omistusoikeuden tai vastuun siirtäminen kirjataan 19 artiklassa tarkoitettuun tietokantaan.

3.Ennen kuin koiran tai kissan voi luovuttaa unionissa, luovuttajan on esitettävä eläimen ottajalle [...] päivästä [...]kuuta [...] [3 vuotta voimaantulosta]

a)todiste 1 ja 2 kohdan mukaisesti tehdyistä eläimen tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä;

b)seuraavat kyseistä koiraa tai kissaa koskevat tiedot:

i)sen laji;

ii)sen sukupuoli;

iii)sen syntymäaika ja -maa; ja

iv)tarvittaessa sen rotu.

Lemmikkieläinten ottajien on pystyttävä tarkistamaan 7 kohdassa tarkoitetun järjestelmän kautta luovutettujen eläinten tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin aitous.

4.Verkkoalustojen tarjoajien on [...] päivästä [...]kuuta [...] [5 vuotta voimaantulosta] varmistettava, että niiden verkkorajapinta on suunniteltu ja toteutettu siten, että koirien ja kissojen luovuttajat voivat täyttää 3 kohdan mukaiset velvoitteensa asetuksen (EU) 2022/2065 31 artiklan mukaisesti, ja ilmoitettava lemmikkieläinten ottajille näkyvällä tavalla mahdollisuudesta tarkistaa eläimen tunnistusmerkinnät ja rekisteröinti 6 kohdassa tarkoitettuun järjestelmään johtavan linkin kautta.

Koirien ja kissojen luovuttaja on yksin vastuussa verkkoalustan rajapinnan kautta toimitettujen tietojen paikkansapitävyydestä. Tämän kohdan säännösten ei voida tulkita asettavan verkkoalustan tarjoajalle asetuksen (EU) 2022/2065 8 artiklassa tarkoitettua yleistä valvontavelvoitetta.

5.Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään, mitä tietoja luovuttajien on toimitettava todisteeksi 3 kohdan a alakohdan mukaisista eläimen tunnistusmerkinnöistä ja rekisteröinnistä, kun koiria ja kissoja tarjotaan verkkoalustojen kautta tai muilla tavoin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 24 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6.Komissio varmistaa [...] päivästä [...]kuuta [...] [3 vuotta voimaantulosta], että järjestelmä, jolla tarkastetaan luovutettujen koirien tai kissojen tunnistusmerkintöjen ja rekisteröinnin aitous automaattisesti 19 artiklassa tarkoitetun tietokannan avulla, on maksutta julkisesti saatavilla. Komissio voi antaa tämän järjestelmän kehittämisen, ylläpidon ja käytön riippumattoman tahon tehtäväksi. Järjestelmän on täytettävä seuraavat vaatimukset:

se tarkistaa koiran tai kissan tunnistusmerkintöjen ja rekisteröinnin aitouden luotettavasti 19 artiklassa tarkoitettujen kansallisten tietokantojen avulla;

se on asetuksen (EU) 2018/1725 60 ja asetuksen (EU) 2016/679 61 tietosuojasäännösten mukainen.

7.Komissio antaa viimeistään [...] päivänä [...]kuuta [...] [3 vuotta voimaantulosta] täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään seuraavat 6 kohdassa tarkoitettua järjestelmää koskevat seikat:

järjestelmän keskeiset toiminnot;

järjestelmää koskevat tekniset, sähköiset ja salausvaatimukset.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 24 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

IV LUKU
TOIMIVALTAISET VIRANOMAISET

18 artikla

Koulutus

Edellä olevan 9 artiklan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltainen viranomainen, jonka tehtävänä on

a)varmistaa, että eläintenhoitajille on tarjolla koulutusta kurssien muodossa;

b)hyväksyä a alakohdassa tarkoitettujen kurssien sisältö.

19 artikla

Koirien ja kissojen tietokannat

1.Toimivaltaisten viranomaisten on [...] päivästä [...]kuuta [...] [3 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta] otettava käyttöön tietokanta mikrosirutettujen koirien ja kissojen rekisteröintiä varten ja ylläpidettävä sitä.

2.Jäsenvaltioiden on [...] päivästä [...]kuuta [...] [5 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta] varmistettava, että niiden 1 kohdassa tarkoitetut tietokannat ovat yhteentoimivia muiden jäsenvaltioiden vastaavien tietokantojen kanssa, jotta koiran tai kissan tunnistusmerkinnät voidaan todentaa ja jäljittää kaikkialla unionissa. 

3.Komissio vahvistaa viimeistään [...] päivänä [...]kuuta [...] [soveltamispäivä] täytäntöönpanosäädöksillä 1 kohdassa tarkoitettuja tietokantoja koskevat vaatimukset seuraavien osalta: 

a)tietokantojen sisältö;

b)tietokantojen yhteentoimivuus jäsenvaltioiden välillä;

c)tietokantojen toiminto, jonka avulla koiran tai kissan tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä voidaan esittää todiste 17 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti;

d)rekisteri, johon jäsenvaltiot ilmoittavat tietokantansa, ja tarvittavat parametrit näiden tietokantojen yhdistämiseksi toisiinsa b alakohdassa vahvistettujen säännösten mukaisesti;

e)edellä 17 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun järjestelmän pääsyoikeudet, jotta voidaan vahvistaa koirien ja kissojen tunnistusmerkintöjen ja rekisteröinnin aitous;

f)asetuksen (EU) 2018/1725 ja asetuksen (EU) 2016/679 vaatimusten mukaiset tietosuojasäännökset.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 24 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

20 artikla

Eläinten hyvinvointia koskevien tietojen kerääminen ja raportointi

1.Toimivaltaisten viranomaisten on kerättävä, analysoitava ja julkaistava liitteessä III esitetyt tiedot.

2.Toimivaltaisten viranomaisten on laadittava ja toimitettava komissiolle koneellisesti luettavassa muodossa raportti, jossa on 1 kohdassa tarkoitetut tiedot ja yhteenveto edellisenä vuonna kerätyistä tiedoista, viimeistään 31 päivänä elokuuta joka kolmas vuosi [...] päivästä [...]kuuta [...] [6 vuotta voimaantulosta] alkaen.

3.Komissio voi vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä yhdenmukaistetun menetelmän 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen keräämiseksi ja mallin 2 kohdassa tarkoitettua raporttia varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 24 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

V LUKU
KOIRIEN JA KISSOJEN UNIONIIN TULO

21 artikla

Koirien ja kissojen unioniin tulo

1.Koirien ja kissojen unioniin tulo unionin markkinoille saattamista varten on [...] päivästä [...]kuuta [...] [5 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta] sallittua ainoastaan, jos niitä on pidetty jonkin seuraavista mukaisesti:

a)tämän asetuksen II luku;

b)edellytykset, joiden unioni on tunnustanut vastaavan tässä asetuksessa vahvistettuja edellytyksiä; tai

c)tapauksen mukaan vaatimukset, jotka sisältyvät unionin ja viejämaan väliseen asiaa koskevaan sopimukseen. 

2.Koirien ja kissojen unioniin tulo markkinoille saattamista tai luovuttamista varten on [...] päivästä [...]kuuta [...] [5 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta] sallittua ainoastaan, jos ne tulevat asetuksen (EU) 2017/625 126 ja 127 artiklan mukaisesti luetellusta kolmannesta maasta tai kolmannen maan alueelta ja pitopaikasta.

3.Kolmansista maista ja kolmansien maiden alueilta unioniin tulevien koirien ja kissojen mukana olevassa virallisessa todistuksessa on [...] päivästä [...]kuuta [...] [5 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta] oltava vakuutus siitä, että ne ovat 1 kohdan mukaisia ja että koirat ja kissat ovat peräisin 2 kohdan mukaisesti luetellusta pitopaikasta.

4.Unioniin tulevat koirat ja kissat on tunnistusmerkittävä 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla mikrosirulla, joka mahdollistaa jäljitettävyyden, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) No 576/2013 10 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja asetuksen (EU) 2020/692 62 74 artiklan 1 kohdan soveltamista.

Jos unioniin tulevia koiria tai kissoja ei ole vielä rekisteröity 19 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun jäsenvaltion tietokantaan, kun ne saapuvat määräpaikkaansa, eläimen omistajan tai siitä vastuussa olevan henkilön on varmistettava, että eläin kirjataan jonkin jäsenvaltion tietokantaan 48 tunnin kuluessa saapumisesta.

5.Siirretään komissiolle valta vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä menettely, jolla unioni tunnustaa vastaavat edellytykset 1 kohdan b alakohdan mukaisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 24 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

VI LUKU
MENETTELYSÄÄNNÖKSET

22 artikla

Liitteiden muuttaminen

Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tämän asetuksen liitteitä tieteellisen ja teknisen kehityksen, mukaan lukien tarvittaessa EFSAn tieteelliset lausunnot, sekä sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristövaikutusten huomioon ottamiseksi seuraavien osalta:

a)ruokintatiheys ja vieroittamismenettely;

b)lämpötilan vaihteluvälit:

c)valaistusparametrit;

d)koiratarhojen ja kissatarhojen rakenne;

e)ruokintaan ja juottoon tarkoitettujen välineiden rakenne;

f)koirien ja kissojen eri luokkien tilavaatimukset;

g)tiineystiheydet;

h)jalostukseen otettavien narttukoirien ja -kissojen vähimmäisikä;

i)sosiaalistaminen, virikkeet ja muut toimenpiteet koirien ja kissojen käyttäytymistarpeiden täyttämiseksi;

j)koirien ja kissojen merkitsemiseen käytettäviä transpondereita koskevat vaatimukset;

k)toimintapolitiikan seurantaa ja arviointia varten kerättävät tiedot.

Liitteissä esitettyihin vaatimuksiin tehtävien lisäysten on perustuttava päivitettyyn tieteelliseen tai tekniseen näyttöön, joka koskee erityisesti tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien koirien ja kissojen hyvinvoinnin varmistamiseksi tarvittavia olosuhteita. Näissä delegoiduissa säädöksissä on tarvittaessa säädettävä riittävistä siirtymäkausista, jotta toiminnanharjoittajat, joihin vaikutukset kohdistuvat, voivat mukautua uusiin vaatimuksiin.

23 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.Siirretään komissiolle [...] päivästä [...]kuuta [...] [tämän asetuksen voimaantulopäivä] määräämättömäksi ajaksi 6 artiklan 4 kohdassa, 10 artiklan 2 kohdassa ja 22 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 6 artiklan 4 kohdassa, 10 artiklan 2 kohdassa ja 22 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevan 6 artiklan 4 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja 22 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

24 artikla

Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 178/2002 58 artiklan 1 kohdalla perustettu pysyvä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tällöin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

VI LUKU
TIUKEMMAT KANSALLISET TOIMENPITEET JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

25 artikla

Tiukemmat kansalliset säännökset

1.Tämä asetus ei estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tiukempia kansallisia sääntöjä, joiden tarkoituksena on koirien ja kissojen hyvinvoinnin kattavampi suojelu ja jotka ovat voimassa tämän asetuksen tullessa voimaan, edellyttäen, että kyseiset säännöt eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssa eivätkä häiritse sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tällaisista kansallisista säännöistä komissiolle ennen [...] päivää [...]kuuta [...] [tämän asetuksen soveltamispäivä]. Komissio toimittaa ne muiden jäsenvaltioiden tietoon.

2.Tämä asetus ei estä jäsenvaltioita ottamasta käyttöön tiukempia kansallisia toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan jäsenvaltion alueella sijaitsevissa pitopaikoissa pidettävien koirien ja kissojen hyvinvoinnin kattavampi suojelu seuraavien eläinten hyvinvointiin liittyvien seikkojen osalta:

a)eläintilojen olosuhteet;

b)silpominen;

c)virikkeet;

d)valinta- ja jalostusohjelmat, mukaan lukien jalostukseen käytettävien eläinten vähimmäis- ja enimmäisikä.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisista kansallisista säännöistä ennen niiden hyväksymistä. Komissio toimittaa ne muiden jäsenvaltioiden tietoon.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet sallitaan ainoastaan, jos ne eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssa eivätkä häiritse sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa.

4.Jäsenvaltiot eivät saa kieltää tai estää toisessa jäsenvaltiossa pidettävien koirien ja kissojen saattamista markkinoille alueellaan sillä perusteella, että kyseisiä koiria ja kissoja ei ole pidetty jäsenvaltion tiukempien eläinten hyvinvointia koskevien kansallisten sääntöjen mukaisesti.

26 artikla

Raportointi ja arviointi

1.Komissio julkaisee 20 artiklan mukaisesti saatujen raporttien ja asiaa koskevien lisätietojen perusteella seurantaraportin unionissa markkinoille saatettujen koirien ja kissojen hyvinvoinnista viimeistään [...] päivänä [...]kuuta [...] [7 vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] ja sen jälkeen joka viides vuosi.

2.Komissio arvioi tätä asetusta, mukaan lukien jalostukseen käytettävien koirien ja kissojen mahdollista enimmäisikää, ja toimittaa raportin arviointinsa pääkohdista Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle viimeistään [...] päivänä [...]kuuta [...] [15 vuotta tämän asetuksen voimaantulosta].

3.Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua raportointia varten jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle näiden raporttien laatimista varten tarvittavat tiedot.

27 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nämä säännökset ja toimenpiteet komissiolle, ja jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki niitä koskevat myöhemmät muutokset viipymättä.

28 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan [...] päivästä [...]kuuta [...] [2 vuotta tämän asetuksen voimaantulopäivästä], jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta    Neuvoston puolesta

Puhemies    Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

Sisällysluettelo

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

1.4.4.Tulosindikaattorit

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus asetukseksi koirien ja kissojen hyvinvoinnista ja jäljitettävyydestä

1.2.Toimintalohko(t) 

Otsake 1: Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

1.3.Ehdotus/aloite liittyy 

X uuteen toimeen 

 uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 63  

 käynnissä olevan toimen jatkamiseen 

 yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen 

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

Ehdotuksen tavoitteena on luoda yhteiset puitteet sellaisten koirien ja kissojen hyvinvoinnille, joita pidetään pitopaikoissa ja luovutetaan unionissa. Näin voidaan ehkäistä eläimille aiheutuvaa vakavaa kärsimystä ja epäterveitä liiketoimintakäytäntöjä, myös petoksia, ja suojella asiakkaita.

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

Erityistavoite nro

1. Varmistetaan yhteiset eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset koirien ja kissojen kasvatukselle, pitämiselle, markkinoille saattamiselle tai luovuttamiselle.

2. Parannetaan unionin markkinoille saatettavien ja luovutettavien koirien ja kissojen jäljitettävyyttä.

3. Edistetään eläintenhoitajien osaamista.

4. Parannetaan kuluttajansuojaa.

5. Täydennetään koirien ja kissojen tuontia koskevia nykyisiä sääntöjä.

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Erityistavoite 1

Parannetaan pitopaikoissa pidettävien koirien ja kissojen elinoloja.

Erityistavoite 2:

Vähennetään koirien ja kissojen laittoman kaupan riskiä.

Erityistavoite 3

Parannetaan koirien ja kissojen kohtelua.

Erityistavoite 4

Lisätään tiedotusta koiria ja kissoja ostaville asiakkaille.

Erityistavoite 5

Vähennetään koirien ja kissojen laittoman tuonnin riskiä.

1.4.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

Erityistavoite 1

Hyväksyttyihin kasvattajien toimitiloihin rekisteröityjen koirien ja kissojen lukumäärä.

Erityistavoite 2:

EU:n tasolla yhteentoimivien kansallisiin tietokantoihin rekisteröityjen koirien ja kissojen lukumäärä.

Erityistavoite nro 3:

Kansallisesti tarjottavaan koulutukseen osallistuvien eläintenhoitajien lukumäärä vuodessa.

Erityistavoite nro 4:

Verkkoalustojen välityksellä luovutettavien koirien ja kissojen tunnistusmerkintöjen ja rekisteröinnin automaattisten tarkistusten lukumäärä.

Erityistavoite 5

Kolmansista maista peräisin olevaa laitonta kauppaa koskevien ilmoitusten lukumäärä iRASFF-järjestelmässä.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Ehdotuksen tavoitteena on vahvistaa vaatimukset, jotka koskevat pitopaikoissa pidettävien koirien ja kissojen ravitsemusta, eläintiloja ja hoitoa sekä niille tehtävien kivuliaiden toimenpiteiden välttämistä. Lisäksi sillä otetaan käyttöön tiukemmat koirien ja kissojen jäljitettävyyttä koskevat vaatimukset ja kyseisten eläinten tuontia koskevat tiukemmat säännöt.

Jos asetus hyväksytään vuonna 2024, sitä voitaisiin alkaa soveltaa vuodesta 2025. Rahoitustarve alkaa asetuksen voimaantulopäivästä (loppuvuodesta 2024 tai vuonna 2025).

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Syyt siihen, miksi toimi toteutetaan EU:n tasolla (ennen toteutusta)

Tällä hetkellä EU:ssa ei ole koirien ja kissojen hyvinvointia koskevaa lainsäädäntöä, ja tilanne jäsenvaltioissa on erittäin vaihteleva ja epätasainen sekä hyvinvointia koskevien vaatimusten että jäljitettävyyden osalta. Koska yhteistä kehystä ei ole, jäsenvaltioiden yksittäisillä toimilla on vain rajallinen vaikutus, eikä niillä voida puuttua keskeisiin ongelmiin, kun koirilla ja kissoilla käydään kauppaa vapaasti EU:ssa. Lisäksi jäljitettävyyttä koskevien yhteisten sääntöjen puuttuminen edesauttaa laitonta kauppaa kolmansista maista.

Odotettavissa oleva EU:n tason lisäarvo (toteutuksen jälkeen)

Ehdotuksessa vahvistetaan koirien ja kissojen pitoon sovellettavat eläinten hyvinvointia koskevat yhteiset vaatimukset sekä koirien ja kissojen jäljitettävyyttä koskevat yhteiset vaatimukset. Tämä lähestymistapa luo tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille soveltuville EU:n toiminnanharjoittajille, myös niissä jäsenvaltioissa, joissa ei tällä hetkellä ole eläinten hyvinvointia koskevaa lainsäädäntöä. Lisäksi EU:ssa olevien asiakkaiden suojelua parannetaan, kun on kyse huonon kohtelun vuoksi sairaiden ja henkisesti tai muulla tavoin häiriintyneiden koirien ja kissojen ostamisesta.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Asetus perustuu jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kokemuksiin sekä tieteelliseen tietoon.

Ehdotuksessa otetaan huomioon eläinten hyvinvointia käsittelevän EU:n foorumin vapaaehtoisen aloitteen päätelmät kaupattavien lemmikkieläinten (koirien ja kissojen) terveydestä ja hyvinvoinnista. Päätelmissä annetaan ohjeistusta koirien vastuullisesta kasvattamisesta, kissojen kasvattamisesta, koirien ja kissojen kaupallisista siirroista, koiran- ja kissanpentujen sosiaalistamisesta, koirien myyntiä harjoittavista verkkoalustoista ja koirien ostajille tarkoitetuista ohjeista sekä suosituksia pitopaikoissa pidettävien koirien ja kissojen hyvinvoinnin sääntelystä.

Ehdotus perustuu lisäksi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen tieteelliseen ja tekniseen neuvontaan kaupallisissa kasvattajien toimitiloissa pidettävien kissojen ja koirien hyvinvointiin liittyvistä seikoista, kuten eläintiloista ja eläinten terveydestä. EFSAn raporttiin sisältyy suosituksia, jotka koskevat eläintilojen tyyppiä ja liikuntaa, eläintilojen lämpötilaa ja valaistusta, eläinten terveyttä ja niille tehtävien kivuliaiden kirurgisten toimenpiteiden välttämistä.

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

Asetuksen on määrä olla osa sisämarkkinaohjelman elintarvikelohkoa, ja se toimii synergiassa Euroopan digitaalistrategian kanssa, jolla edistetään ihmisten tarpeisiin vastaavia ja oikeudenmukaista ja kilpailukykyistä taloutta edistäviä digitaalisia ratkaisuja.

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

Kustannukset katetaan sisämarkkinaohjelman elintarvikelohkosta, koska tämän asetuksen tavoitteilla edistetään yhtä ohjelman keskeisistä tavoitteista eli eläinten hyvinvoinnin parantamista koskevia EU:n Pellolta pöytään -tavoitteita.

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

 kesto on rajattu

   toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

   maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia VVVV–VVVV ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia VVVV–VVVV.

 kestoa ei ole rajattu

Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2025 ja päättyy vuonna 2027,

minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat 64   

 Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

julkisoikeudellisille yhteisöille

sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

sellaisille elimille tai henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

[…]

[…]

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Ehdotuksessa edellytetään, että jäsenvaltiot toimittavat komissiolle tietoja kolmen vuoden välein seurantaa ja arviointia varten.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle 

Euroopan komission hallintotapaselvityksen mukaisesti terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto (SANTE) toteuttaa tehtäviään sovellettavien lakien ja asetusten mukaisesti, toimii avoimesti ja läpinäkyvästi ja täyttää tiukat ammatilliset ja eettiset vaatimukset.

Pitopaikoissa pidettävien koirien ja kissojen hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävät toimet toteutetaan suoralla hallinnoinnilla käyttämällä varainhoitoasetuksen tarjoamia toteutustapoja, pääasiassa avustuksia ja hankintoja. Suora hallinnointi mahdollistaa avustussopimukset niiden edunsaajien tai sopimukset niiden toimeksisaajien kanssa, jotka osallistuvat suoraan unionin politiikkoja tukeviin toimiin. Komissio varmistaa, että rahoitettujen toimien tuloksia seurataan suoraan. Rahoitettujen toimien maksutavat sopeutetaan maksutapahtumien riskeihin.

Komission valvonnan tehokkuuden, tuloksellisuuden ja taloudellisuuden varmistamiseksi valvontastrategiassa painotetaan ennakko- ja jälkitarkastusten tasapainoa ja keskitytään avustusten toteuttamisen ja sopimusten täytäntöönpanon kolmeen keskeiseen vaiheeseen varainhoitoasetuksen mukaisesti:

asetuksen poliittisten tavoitteiden mukaisten ehdotusten/tarjousten valinta;

toiminnan valvonta ja seuranta ja jälkiarviointi, jotka kattavat hankkeen toteutuksen, julkiset hankinnat, ennakko- ja välimaksut ja loppusuoritukset ja vakuuksien hallinnoinnin;

edunsaajien ja toimeksisaajien toimipaikoissa tehdään myös jälkitarkastuksia tapahtumien otoksesta. Näiden tapahtuminen valinnassa hyödynnetään riskinarviointia ja satunnaista valintaa.

Terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosastoon, jäljempänä ’SANTE-pääosasto’, sovelletaan hallinnollisia tarkastuksia, mukaan luettuna varainhoidon valvonta, sisäinen tarkastus, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja sisäisen tarkastuksen yksikön vuosikertomukset, vuotuinen vastuuvapauden antaminen unionin talousarvion toteuttamisesta sekä mahdolliset OLAFin suorittamat tutkimukset, joilla varmistetaan, että annettuja resursseja käytetään asianmukaisella tavalla.

Komission sisäisen valvonnan kehyksen 65 mukaisesti SANTE-pääosasto on laatinut sisäisen valvonnan strategian, jossa keskitytään varainhoitoon ja varainhoitoasetuksen noudattamiseen erityisesti viiden valvontatavoitteen 66 sekä kustannustehokkaan ja vaikuttavan valvonnan ja petostentorjuntatoimenpiteiden osalta. Strategia on kehittyvä asiakirja, jota päivitetään säännöllisesti, ja sen hyväksyy SANTE-pääosaston hallintoneuvosto.

SANTE-pääosaston riskienhallinnasta ja sisäisestä valvonnasta vastaavan johtajan vastuulla on koordinoida valvontastrategian laatimista ja päivittämistä sekä sitä, että siitä tiedotetaan kaikille asianomaisille työntekijöille. Tätä varten johtaja käynnistää vuosittain sisäisen valvonnan järjestelmän arvioinnin, jota hyödynnetään SANTE-pääosaston vuotuisessa toimintakertomuksessa.

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Riskienhallinta on sisällytetty kaikilta osin SANTE-pääosaston suunnittelu- ja valvontasykliin. Merkittävimmät riskit yksilöidään vuotuisessa riskinarvioinnissa. Riskienarvioinnissa keskitytään jäännösriskiin, ottaen huomioon kaikki jo toteutetut toimenpiteet riskin vähentämiseksi. Riskienarviointi päättyy ylemmän johdon tasolla käytäviin keskusteluihin, joissa puheenjohtajana toimii pääjohtaja. Niin sanotuista kriittisistä riskeistä raportoidaan komissaarille, ja samalla toimitetaan toimintasuunnitelma niiden vähentämiseksi hyväksyttävälle tasolle. Toimintasuunnitelmien täytäntöönpanon seuraamiseksi laaditaan vuosittain tilannekatsaus, joka toimitetaan komissaarille väliraportin yhteydessä.

SANTE-pääosasto sisällytti riskienhallinnan talousarvion toteuttamiseen. Mahdolliset riskit tai ongelmat yksilöidään varainhoitoprosessin jokaisessa vaiheessa.

Uuden asetuksen täytäntöönpanon kannalta keskeistä on julkisia hankintoja koskevien sopimusten myöntäminen sekä erilaisten avustusten myöntäminen tietyille toimille ja organisaatioille.

Julkisia hankintoja koskevat sopimukset tehdään pääasiassa tuotekehityksen (kuten sidosryhmien kuuleminen) ja myynninedistämistoimien (käytön tukemiseksi) kaltaisilla aloilla.

Avustuksia myönnetään pääasiassa komission toimien tukemiseen tuotekehityksen saralla.

Suurimmat riskit ovat seuraavat:

• riski, että asetuksen tavoitteita ei täysin saavuteta valittujen hankkeiden tai sopimusten riittämättömän toteutuksen tai laadun tai täytäntöönpanon viivästymisen vuoksi;

• riski, että myönnettyjä varoja käytetään tehottomasti tai epätaloudellisesti, olivatpa kyseessä sitten avustukset (rahoitussääntöjen monimutkaisuus) tai hankintasopimukset (vaaditun asiantuntemuksen omaavia talouden toimijoita saattaa olla rajallinen määrä, mikä vähentää mahdollisuuksia vertailla hintatarjouksia joillakin aloilla);

• komission maineeseen kohdistuva riski, jos paljastuu petoksia tai rikollista toimintaa; kolmansien osapuolten sisäisten valvontajärjestelmien perusteella voidaan saada ainoastaan osittainen varmuus, koska erilaisia toimeksisaajia ja edunsaajia on paljon ja jokainen niistä käyttää omia valvontajärjestelmiään.

Komissio on ottanut käyttöön sisäiset menettelyt, joiden tarkoituksena on kattaa edellä mainitut riskit. Sisäiset menettelyt ovat täysin varainhoitoasetuksen mukaiset ja sisältävät petostentorjuntatoimenpiteitä ja kustannus-hyötynäkökohtia. Tämän kehyksen puitteissa komissio tutkii mahdollisuuksia tehostaa hallinnointia ja lisätä tehokkuutta entisestään. Valvontakehyksen keskeiset piirteet ovat seuraavat:

Hankkeiden toteutusta edeltävät ja sen aikana tehtävät tarkastukset:

• Otetaan käyttöön asianmukainen hankehallintajärjestelmä, jossa keskitytään siihen, miten hankkeet ja sopimukset edistävät toimintapoliittisia tavoitteita, varmistetaan kaikkien toimijoiden järjestelmällinen osallistuminen, otetaan käyttöön säännöllinen hankehallintakertomus, jota täydennetään tapauskohtaisesti tehtävillä tarkastuskäynneillä, mukaan lukien riskiraportit ylimmälle johdolle, sekä säilytetään asianmukainen talousarvion joustavuus.

• Komissio laatii malliavustussopimuksia ja palvelunhankintasopimuksia. Sopimuksiin sisältyy erinäisiä valvontaan liittyviä järjestelyjä, kuten tilintarkastuslausunnot, rahoitustakuut, paikan päällä tehtävät tarkastukset ja OLAFin tarkastukset. Kustannusten tukikelpoisuussääntöjä yksinkertaistetaan esimerkiksi käyttämällä yksikkökustannuksia, kertakorvauksia, rahoitusta, joka ei perustu toimien kustannuksiin, ja muita varainhoitoasetuksen tarjoamia mahdollisuuksia. Näin vähennetään valvontakustannuksia ja painotetaan korkean riskin aloilla suoritettavia tarkastuksia ja valvontaa.

• Kaikki henkilöstöön kuuluvat allekirjoittavat hyvää hallintotapaa koskevat toimintasäännöt. Valintamenettelyyn tai avustus- tai hankintasopimusten hallinnointiin osallistuvat työntekijät allekirjoittavat (lisäksi) ilmoituksen siitä, ettei heillä ole asiassa eturistiriitoja. Henkilökunta saa säännöllistä koulutusta ja vaihtaa parhaita toimintamalleja verkostojen kautta.

• Hankkeen tekninen toteutus tarkastetaan säännöllisesti asiakirjoista toimeksisaajan ja edunsaajan toimittamien teknisten etenemisraporttien perusteella. Lisäksi järjestetään tapauskohtaisesti tapaamisia toimeksisaajien ja edunsaajien kanssa ja paikalla tehtäviä käyntejä.

Tarkastukset hankkeen päättyessä: Tiettyyn otokseen suoritetaan jälkitarkastuksia paikan päällä menoilmoitusten tukikelpoisuuden todentamiseksi. Tarkoituksena on estää, havaita ja oikaista rahoitustoimien laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvät asiavirheet. Jotta tarkastukset olisivat vaikutuksiltaan tehokkaita, tarkastettavien edunsaajien valinnassa käytetään perustana riskiperusteista valintaa ja satunnaisotantaa ja kiinnitetään paikan päällä tehtävissä tarkastuksissa mahdollisuuksien mukaan huomiota toiminnallisiin seikkoihin.

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

Komission ja SANTE-pääosaston sisäisen valvonnan strategioissa otetaan huomioon tärkeimmät kustannustekijät ja jo useiden vuosien aikana toteutetut toimet valvontakustannusten vähentämiseksi valvonnan tehokkuutta vaarantamatta. Nykyisillä valvontajärjestelmillä on osoitetusti onnistuttu ehkäisemään ja/tai havaitsemaan virheitä ja/tai sääntöjenvastaisuuksia ja virheiden tai sääntöjenvastaisuuksien tapauksessa korjaamaan ne.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 325 artiklassa EU ja jäsenvaltiot velvoitetaan suojaamaan EU:n taloudellisia etuja petoksilta ja muulta laittomalta toiminnalta. SEUT-sopimuksen 317 artiklan ja varainhoitoasetuksen 67 36 artiklan mukaan komissio toteuttaa EU:n talousarviota moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti noudattaen vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa 68 , johon kuuluu petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisy, havaitseminen, korjaaminen ja seuranta.

Suoraan hallinnoitavien toimien osalta komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja ennalta ehkäiseviä seuraamuksia. Tätä varten komissio hyväksyi petostentorjuntastrategian, jota päivitettiin viimeksi huhtikuussa 2019 (COM(2019) 196), ja siihen liittyvän tarkistetun toimintasuunnitelman, joka hyväksyttiin heinäkuussa 2023 (COM(2023) 405). Pääosastot ja toimeenpanovirastot ovat kehittäneet ja panneet täytäntöön omat petostentorjuntastrategiansa OLAFin menetelmien pohjalta. Niitä päivitetään yleensä joka kolmas vuosi, ja niiden täytäntöönpanoa seurataan ja siitä raportoidaan johdolle säännöllisesti. SANTE-pääosasto on kehittänyt ja pannut täytäntöön oman petostentorjuntastrategiansa OLAFin menetelmien pohjalta vuodesta 2013 lähtien. Strategiaa päivitetään kolmen vuoden välein. SANTE-pääosaston viimeisin petostentorjuntastrategia kattaa vuodet 2021–2024, ja hallintoneuvosto hyväksyi sen 8 päivänä marraskuuta 2021 OLAFin järjestämän vertaisarvioinnin jälkeen. Sen täytäntöönpanoa seurataan ja siitä raportoidaan johdolle kahdesti vuodessa.

Suoran hallinnoinnin alaisen talousarvion toteuttamisen osalta komissio toteuttaa myös seuraavia toimenpiteitä:

- asetuksen täytäntöönpanosta seurauksena olevissa päätöksissä ja sopimuksissa annetaan nimenomaisesti komissiolle sekä OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle valtuudet tehdä tilintarkastuksia, paikalla tehtäviä todentamisia ja tarkastuksia sekä periä takaisin aiheettomasti maksettuja määriä ja soveltuvin osin määrätä hallinnollisia seuraamuksia;

- tarjous-/ehdotuspyynnön arviointivaiheessa hakijat ja tarjoajat tarkastetaan ilmoituksiin ja varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmään (EDES) perustuvien julkaistujen poissulkemisperusteiden perusteella;

- kustannusten avustuskelpoisuutta koskevia sääntöjä yksinkertaistetaan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti;

- petoksiin ja sääntöjenvastaisuuksiin liittyvistä kysymyksistä annetaan säännöllistä koulutusta ja tietoa kaikille sopimuksen hallintaan osallistuville henkilöstön jäsenille sekä tilintarkastajille ja valvojille, jotka tarkistavat edunsaajien ilmoitukset itse paikalla.

Valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän varmuusprosessi perustuu käytössä olevien valvontajärjestelmien valmiuksiin havaita merkittäviä ja/tai toistuvia puutteita. Valvontajärjestelmät koostuvat eri osioista: toimien valvonta ja tarkastaminen, ennakkotarkastukset, jälkitarkastukset ja sisäisen tarkastuksen yksikön ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastukset sekä SANTE-pääosaston EU:n jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa suorittamat terveys- ja elintarviketarkastukset. Kaikilla asiaan liittyvillä toimijoilla on keskeinen rooli petosten ehkäisemisessä ja havaitsemisessa.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

Numero

JM/EI-JM 69

EFTA-mailta 70

ehdokasmailta 71

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

03.02.06 – Ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden korkean tason edistäminen

JM

EI

EI

EI

EI

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin 

   Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

   Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

1

Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

Pääosasto: SANTE  72

  

Vuosi 

Vuosi 

Vuosi 2027 ja sitä seuraavat vuodet 

YHTEENSÄ 

2025 

2026 

 Toimintamäärärahat  

  -

  -

  -

  -

03.02.06 – Ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden korkean tason edistäminen 

Sitoumukset 

(1a) 

0,500

0,500

0,500

1,500

Maksut 

(1b) 

0,200

0,400

0,900

1,500

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat  

 -

 -

 -

-

Budjettikohta 

-  

-

SANTE-pääosaston määrärahat YHTEENSÄ 

Sitoumukset 

=1a+3 

0,500

0,500

0,500

1,500

Maksut 

=1b+3 

0,200

0,400

0,900

1,500

Toimintamäärärahat YHTEENSÄ 

Sitoumukset 

(4) 

0,500

0,500

0,500

1,500

Maksut 

(5) 

0,200 

0,400 

0,900 

1,500 

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ 

(6) 

 -

 -

 -

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 1 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ 

Sitoumukset 

=4+ 6 

0,500 

0,500

0,500  

1,500 

Maksut 

=5+ 6 

0,200 

0,400 

0,900  

1,500 



□ Toimintamäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ 

Sitoumukset 

(4) 

Maksut 

(5) 

 Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ 

 

(6) 

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–6 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ
(Viitemäärä) 

Sitoumukset 

=4+ 6 

0,500 

0,500 

0,500 

1,500

Maksut 

=5+ 6 

0,500  

0,400 

0,900 

1,500 





Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

7

”Hallintomenot”

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä (Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamista koskevista sisäisistä säännöistä (Euroopan komissiota koskeva pääluokka) annetun komission päätöksen liite 5) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

 

 -

-

Vuosi 

Vuosi 

Vuosi 

YHTEENSÄ 

2025 

2026 

2027 ja sitä seuraavat vuodet 

Pääosasto: <SANTE.> 

  -

 Henkilöresurssit  

0,440 

0,449 

0,458 

1,346 

 Muut hallintomenot  

0,054 

0,054 

0,054 

0,162 

SANTE-pääosasto YHTEENSÄ 

 0,494

0,494 

0,503 

0,512 

1,508 

 

 

 

 

 

 

 

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ  

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) 

-  

0,494

0,503

0,512

1,508

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) 

 

 

 

 

 

 

 

 

  

Vuosi 

Vuosi 

Vuosi 

YHTEENSÄ 

2025 

2026 

2027 ja sitä seuraavat vuodet 

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ  

Sitoumukset 

0,994 

1,003 

1,012

3,008

Maksut 

0,694 

0,903 

1,412 

3,008 

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset 

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset

 

 

Vuosi

Vuosi

Vuosi

YHTEENSÄ

 

2025

2026

2027 ja sitä seuraavat vuodet

 

Tyyppi[1]

Keskimäär. kustannukset

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lkm

Kustannus

Lukumäärä yhteensä

Kustannukset yhteensä

 

ERITYISTAVOITE 2 Parannetaan unionin markkinoille saatettavien ja luovutettavien koirien ja kissojen jäljitettävyyttä

 

– Tuotos

Verkkoalustoilla tarjottujen eläinten tunnistusmerkintöjen ja rekisteröinnin aitouden todentamiseen tarkoitetun järjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto sekä kansallisten tietokantojen yhteentoimivuuden varmistaminen

 

-

0,500

-

0,500

-

0,500

-

1,500

Välisumma, erityistavoite 2

-

0,500

-

0,500

-

0,500

-

1,500

KAIKKI YHTEENSÄ

-

0,500

-

0,500

-

0,500

-

1,500

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin 

   Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

   Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

 

Vuosi 

Vuosi 

Vuosi 

YHTEENSÄ 

2025 

2026 

2027 ja sitä seuraavat vuodet 

 

 

 

 

 

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7 

-  

-  

-  

Henkilöresurssit  

0,440 

0,449 

0,458 

1,346 

Muut hallintomenot  

0,054 

0,054 

0,054 

0,162 

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma  

0,494 

0,503 

0,512 

1,508 

 

 

 

 

 

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7[2] sisältymättömät   

-  

-  

-  

-  

Henkilöresurssit  

-  

-  

-  

-  

Muut hallintomenot  

-  

-  

-  

-  

 

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma  

-  

-  

-  

-  

 

 

 

 

 

YHTEENSÄ 

0,494 

0,503 

0,512 

1,508 

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

   Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

   Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

 

Vuosi 
2024 

Vuosi 
2025 

Vuosi 2026 

Vuosi 2027 ja sitä seuraavat vuodet 

20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) 

 

20 01 02 03 (EU:n ulkopuoliset edustustot) 

 

 

 

 

01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta) 

 

 

 

 

 01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta) 

 

 

 

 

Muu budjettikohta (mikä?) 

 

 

 

 

20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö) 

 

20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) 

 

 

 

 

XX 01  xx yy zz  10 

 

– päätoimipaikassa 

 

 

 

 

 

– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa  

 

 

 

 

01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö - epäsuora tutkimustoiminta) 

 

 

 

 

 01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö - suora tutkimustoiminta) 

 

 

 

 

Muu budjettikohta (mikä?) 

 

 

 

 

YHTEENSÄ 

 

3 

3 

3 

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Virkamiehet hoitavat kaikki tehtävät, jotka liittyvät suhteisiin jäsenvaltioihin, sidosryhmiin ja lainsäädännön valmisteluun.

Ulkopuolinen henkilöstö

Sopimussuhteiset toimihenkilöt hoitavat tehtävät, jotka edellyttävät digitaalisten palvelujen erityisasiantuntemusta.

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 

Ehdotus/aloite

   voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

1,5 miljoonaa euroa toimintamenoja budjettikohdasta 03.0206 vuosina 2025–2027 katetaan budjettikohdan sisäisillä uudelleenjärjestelyillä.

   edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät sekä ehdotetut välineet.

   edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

Ehdotus/aloite

   rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

   rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi
N 73

Vuosi
N+1

Vuosi
N+2

Vuosi
N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho 

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ



3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin 

   Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

   Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

   vaikutukset omiin varoihin

   vaikutukset muihin tuloihin

tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin    

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:

Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna

Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 74

Vuosi
N

Vuosi
N+1

Vuosi
N+2

Vuosi
N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Momentti ….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

[…]

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

[…]

(1)    Euroopan komissio, erityiseurobarometri 533 ”Attitudes of Europeans towards Animal Welfare”, kenttätutkimus: maaliskuu 2023.
(2)    FEDIAF:n vuosikertomus 2023: https://europeanpetfood.org/about/annual-report/
(3)    Pelkästään koirien vuotuinen kysyntä EU:ssa voi olla yli 8 miljoonaa eläintä vuodessa.
(4)    Euroopan komissio torjuu eläinten laitonta kauppaa (mukaan lukien kissojen ja koirien laitonta kauppaa) tiiviissä yhteistyössä Europolin kanssa muun muassa Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin (EMPACT) kautta järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevasta EU:n strategiasta vuonna 2021 annetun tiedonannon ja muiden asiaankuuluvien EU:n toimintapolitiikkojen, strategioiden ja toimintasuunnitelmien mukaisesti.
(5)    Euroopan komissio, Terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto, Illegal trade of cats & dogs, EU enforcement action, 2023, doi:10.2875/236344. 
(6)    Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 12 päivänä helmikuuta 2020, EU:n sisämarkkinoiden ja kuluttajien oikeuksien suojelusta lemmikkieläinten laittoman kaupan kielteisiltä vaikutuksilta ( 2019/2814(RSP) )
(7)    Neuvoston päätelmät koirien ja kissojen hyvinvoinnista, annettu 29 päivänä marraskuuta 2010: https://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/agricult/118076.pdf    
(8)    ”Study on the welfare of dogs and cats involved in commercial practices”, Euroopan komissio, 2015: https://food.ec.europa.eu/system/files/2016-10/aw_eu-strategy_study_dogs-cats-commercial-practices_en.pdf  
(9)    Eläinten hyvinvointi voi vaarantua useista syistä: silpominen, sisäsiitos, peruuttamattomat käyttäytymisongelmat, kaltoinkohtelu, loiset tai bakteeri- ja virusinfektiot, fyysinen hyväksikäyttö, geneettiset viat, konformaatioon liittyvät sairaudet.
(10)    DK, DE, LT, SE, BG, LV, CY, BE, CZ, LU, IE, PT, FI, NL, SK, EE, MT, SI, ES, HR.
(11)    Maatalous- ja kalastusneuvoston istunto 21 päivänä helmikuuta 2022.
(12)    Euroopan neuvosto, Lemmikkieläinten suojelua koskeva eurooppalainen yleissopimus, CETS 125 - Lemmikkieläinten suojelua koskeva eurooppalainen yleissopimus (coe.int) .
(13)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/63/EU, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 33).
(14)    Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2005, annettu 22 päivänä joulukuuta 2004, eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana sekä direktiivien 64/432/ETY ja 93/119/EY ja asetuksen (EY) N:o 1255/97 muuttamisesta (EUVL L 3, 5.1.2005, s. 1).
(15)    Komissio on antanut ehdotuksen, joka koskee eläinten, erityisesti koirien ja kissojen, hyvinvointia kuljetuksen aikana koskevien sääntöjen tarkistamista ja täydentämistä.
(16)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) (EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1).
(17)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 576/2013, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, lemmikkieläinten muista kuin kaupallisista siirroista ja asetuksen (EY) N:o 998/2003 kumoamisesta (EUVL L 178, 28.6.2013, s. 1).
(18)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2065, annettu 19 päivänä lokakuuta 2022, digitaalisten palvelujen sisämarkkinoista ja direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta (digipalvelusäädös) (EUVL L 277, 27.10.2022, s. 1).
(19)    IBF International Consulting, VetEffecT, Wageningen University & Research Centre (WUR), Istituto Zooprofilattico Sperimentale dell'Abruzzo e del Molise ”G. Caporale” (IZSAM), Study on the welfare of dogs and cats involved in commercial practices, 2015, s. 6 ( https://food.ec.europa.eu/system/files_ro?file=2016-10/aw_eu-strategy_study_dogs-cats-commercial-practices_en.pdf )
(20)    Magnus, J., A Starter Guide to Understanding and Working with Animal Shelters for Animal Sanctuaries , Open Sanctuary, sivulla vierailtu marraskuussa 2023.
(21)    Flanderin hallitus, Eläinten hyvinvoinnin osasto, Opgevangen dieren in Vlaamse dierenasielen 2021, 2021, Cijfers opgevangen dieren asielen 2021 - website.xlsx (vlaanderen.be)
(22)    Fatjó, J. et al, ”Epidemiology of Dog and Cat Abandonment in Spain (2008–2013)”, Animals, Vol. 5, 2, MDPI, s. 426–441, https://doi.org/10.3390%2Fani5020364 .
(23)    Eläinterveyssäännöstön mukaan hyväksyntävaatimus koskee ainoastaan eläinsuojia, jotka siirtävät eläimiä toisiin jäsenvaltioihin ja keräyskeskuksiin.
(24)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 576/2013, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, lemmikkieläinten muista kuin kaupallisista siirroista (EUVL L 178, 28.6.2013, s. 1). 
(25)    https://food.ec.europa.eu/animals/animal-welfare/eu-platform-animal-welfare/platform-conclusions_en#pets
(26)    EFSA (Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen), 2023, Scientific and technical assistance on welfare aspects related to housing and health of cats and dogs in commercial breeding establishments. EFSA Journal, 21(9), 1–105. https://doi.org/10.2903/j.efsa.2023.8213
(27)     https://food.ec.europa.eu/system/files/2023-07/aw_platform_plat-conc_recom_dog-cat_sales.pdf
(28)     https://food.ec.europa.eu/system/files/2023-07/aw_platform_plat-conc_recom_dog-cat_breeding.pdf
(29)    Eläinten hyvinvoinnin suojelua koskeva sidosryhmien kuuleminen rotueläinten kasvattajien edustajien, yhdistysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa.
(30)    IBF international Consulting, Study on the Welfare of Dogs and Cats involved in Commercial Practices, final report, SANCO, EU COM, 2015.
(31)    Sidosryhmien kuuleminen.
(32)    Sidosryhmien kuuleminen rotueläinten kasvattajien edustajien kanssa.
(33)    Van der Leij, W. J. L. et al, ”Quantification of a shelter cat population: trends in intake, length of stay and outcome data of cats in seven Dutch shelters between 2006 and 2021”, PLOS ONE , Vol. 18, 5, PLOS ONE, 2023, https://doi.org/10.1371/journal.pone.0285938.
(34)    Veto Tierschutz, Wo wir helfen, sivulla vierailtu marraskuussa 2023.
(35)    Veto Tierschutz, Wo wir helfen, sivulla vierailtu marraskuussa 2023.
(36)    McCobb, E. and Dowling-Guyer, S., ”Welfare assessments for long-term housing in animal shelters,’ Veterinary record , Vol. 178, 1, s. 17–18, https://doi.org/10.1136/vr.h6936 .
(37)    Kaupattavien lemmikkieläinten (koirien ja kissojen) terveyttä ja hyvinvointia käsittelevä vapaaehtoinen aloite, Welfare in Pet Trade, Responsible dog breeding guidelines, DOC/2020/11972 Rev1, 2020.
(38)    Kaupattavien lemmikkieläinten (koirien ja kissojen) terveyttä ja hyvinvointia käsittelevä vapaaehtoinen aloite, Welfare in Pet Trade, Responsible cat breeding guidelines, DOC/2020/11982 Rev1, 2020.
(39)    EU Dog & Cat Alliance, The welfare of dogs and cats involved in commercial practices: a review of the legislation across EU countries; EU Dog and Cat Alliance, National Legislation – EU Dog & Cat Alliance (dogandcatwelfare.eu) .
(40)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) (EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1–208).
(41)    EU Dog and Cat Alliance, National Legislation – EU Dog & Cat Alliance (dogandcatwelfare.eu) .
(42)    Eurogroup for Animals, The illegal pet trade: game over, 2020, 3. luku.
(43)    EU Dog and Cat Alliance, National legislation .
(44)    Ks. esimerkiksi Fédération Internationale Féline, FIFe Breeding & Registration Rules, 2023 tai Fédération Cynologique Internationale, International Breeding Rules of the FCI.
(45)    Arvio perustuu eri jäsenvaltioiden kustannusvertailuihin sekä Europetnetin sivustolla Microchipping oleviin tietoihin.
(46)    EU Dog and Cat Alliance, National legislation .
(47)    Europetnet, Member organizations .
(48)    Arvio perustuu julkaisuun EU Dog & Cat Alliance and Blue Cross, Online pet sales in the EU What’s the cost?
(49)    EU Dog and Cat Alliance and Blue Cross, Online pet sales in the EU What’s the cost?
(50)    EU Dog and Cat Alliance, National legislation .
(51)    Euroopan komissio, Terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto, Illegal trade of cats & dogs, EU enforcement action, 2023, doi:10.2875/236344. .
(52)    EUVL C […], […], s. […] .
(53)    EUVL C […], […], s. […] .
(54)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) (EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1).
(55)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/63/EU, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 33).
(56)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/625, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta (virallista valvontaa koskeva asetus) (EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1–142).
(57)    EFSA (Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen), Candiani, D., Drewe, J., Forkman, B., Herskin, M. S., Van Soom, A., Aboagye, G., Ashe, S., Mountricha, M., Van der Stede Y., Fabris, C. 2023. Scientific and technical assistance on welfare aspects related to housing and health of cats and dogs in commercial breeding establishments. EFSA Journal,21(9), 1–105.https://doi.org/10.2903/j.efsa.2023.8213
(58)    Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).
(59)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13–18).

(60)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).
(61)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
(62)    Komission delegoitu asetus (EU) 2020/692, annettu 30 päivänä tammikuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä tiettyjen eläinten, sukusolujen ja alkioiden ja eläinperäisten tuotteiden lähetysten unioniin saapumista ja saapumisen jälkeisiä siirtoja ja käsittelyä koskevien sääntöjen osalta (EUVL L 174, 3.6.2020, s. 379).
(63)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.
(64)    Kuvaukset talousarvion eri toteuttamistavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston BUDGpedia-verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/corp/budget/financial-rules/budget-implementation/Pages/implementation-methods.aspx
(65)    C(2017) 2373 annettu 19 päivänä huhtikuuta 2017
(66)    COSO-mallin mukaisesti, joka on hyväksytty komission sisäisen valvonnan kehyksen viimeisimmässä 19 päivänä huhtikuuta 2017 annetussa versiossa C(2017) 2373, tiedonanto komissiolle sisäisen valvonnan kehyksen tarkistamisesta (C(2017) 2373 annettu 19 päivänä huhtikuuta 2017), jolla korvataan asiakirjassa SEC(2001)2037 vahvistetut ja asiakirjalla SEC(2007)1341 tarkistetut sisäisen valvonnan standardit.
(67)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
(68)    Tiedonanto komissiolle sisäisen valvonnan kehyksen tarkistamisesta (C(2017) 2373), annettu 19 päivänä huhtikuuta 2017 (periaate 8, osatekijä 8.2)
(69)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.
(70)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.
(71)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.
(72)    Vuotuiset 300 000 euron ylläpitokustannukset eivät sisälly, koska niitä sovelletaan vuodesta 2028 alkaen ja ne sisältyvät seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen.
(73)    Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.
(74)    Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.

Bryssel 7.12.2023

COM(2023) 769 final

LIITTEET

asiakirjaan Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

koirien ja kissojen hyvinvoinnista ja jäljitettävyydestä


LIITE I

Pitopaikkoihin sovellettavat vaatimukset

(11–15 artiklan nojalla)

1.Ruokinta

1.1Toiminnanharjoittajan on noudatettava seuraavia ruokintatiheyksiä:

a)aikuiset kissat ja koirat on ruokittava kahdesti päivässä;

b)tiineillä narttukoirilla ja -kissoilla on oltava ravintoa jatkuvasti saatavilla;c)alle 8 viikon ikäiset koiranpennut on ruokittava vähintään viisi kertaa päivässä;

d)alle 12 viikon ikäiset kissanpennut on ruokittava vähintään neljä kertaa päivässä.

1.2Jokaista vastasyntynyttä koiran- tai kissanpentua on ruokittava niiden emon ternimaidolla pentujen kahden ensimmäisen elinpäivän aikana.

1.3Jos narttukoira tai -kissa on sairas tai ei muutoin pysty ruokkimaan jälkeläisiään, toiminnanharjoittajan on ruokittava pentuja samassa pitopaikassa olevien muiden narttukoirien tai -kissojen maidolla ja koiran- ja kissanpennuille tarkoitetulla maidonkorvikkeella niin usein kuin korvikkeen valmistaja tai eläinlääkäri ohjeistaa, kunnes pennut on vieroitettu. 

1.4Toiminnanharjoittajan on varmistettava, että kaikki vieroittamattomat koiran- ja kissanpennut saavat tarpeeksi maitoa, jotta niiden paino nousee tasaisesti.

1.5Vieroitus on tehtävä antamalla pennuille vähitellen kiinteää ravintoa vähintään seitsemän päivän ajan, eikä sitä saa lopettaa ennen kuin koiran- tai kissanpennut ovat kuuden viikon ikäisiä.

2.Eläintilat

2.1Lämpötila:

Toiminnanharjoittajien on varmistettava, että lämpötila on

a)10–26°C sisätiloissa, joissa pidetään aikuisia koiria;

b)15–26°C sisätiloissa, joissa pidetään aikuisia kissoja;

c)22–28°C pesätiloissa koiranpentujen 10 ensimmäisen elinpäivän ajan;

d)18–27°C pesätiloissa kissanpentujen 21 ensimmäisen elinpäivän ajan.

Lämpötilan vaihteluvälejä on mukautettava vastaavasti lyhytkuonoiseen rotuun/tyyppiin kuuluvien eläinten osalta ja sellaisten eläinten osalta, joilla on poikkeuksellinen turkki (karvattomat tai paksuturkkiset rodut).

2.2Valaistus

2.2.1Tarvittaessa keinovalaistusta on tarjottava vähintään yhtä pitkään kuin luonnonvaloa on tavanomaisesti saatavilla klo 9–17.

2.2.2Keinovalon on oltava laajaspektristä tai täysspektristä.

2.2.3Valaistusvoimakkuuden on oltava vähintään 50 luksia eläimen pään korkeudella.

2.2.4Eläimillä on oltava mahdollisuus olla pimeässä vähintään kahdeksan tuntia päivässä.

2.3Tilaa koskevat vaatimukset

2.3.1Koirien ja kissojen vähimmäistilavaatimukset (koko eläinten käytettävissä oleva alue, mukaan lukien tapauksen mukaan 11 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut sisätilat ja suljetut ulkotilat):

Elopaino

Pinta-ala eläintä kohden

Jokaista lisättyä aikuista eläintä

tai narttukoiraa ja -kissaa, jolla on pentuja, kohden

Vähimmäiskorkeus

(jos katettu)

Alle 10 kg painavat koirat ja kissat

4 m2

+ 2 m2

1,80 m

Yli 10 kg mutta alle 20 kg painavat koirat

6 m2

+ 3 m2

Yli 20 kg mutta alle 30 kg painavat koirat

8 m2

+ 4 m2

Yli 30 kg painavat koirat

10 m2

+ 5 m2

2.3.2Pennuille on tehtävä pesätila, ja se on suunniteltava niin, että narttukoira voi poistua pentujensa luota.

2.3.3Jos suljetulla alueella on useampi kuin yksi koira tai kissa, toiminnanharjoittajien on varmistettava toimenpiteillä (esim. tilanjakajat), että eläinten aggressiivinen käytös ei aiheuta uhkaa toisille eläimille.

3.Terveys

3.1Narttukissoja saa käyttää jalostukseen ainoastaan, jos ne ovat vähintään 12 kuukauden ikäisiä.

3.2Narttukoiria saa käyttää jalostukseen ainoastaan, jos ne ovat vähintään 18 kuukauden ikäisiä.

3.3Toiminnanharjoittajat saavat teettää enintään kolme pentuetta kullakin narttukoiralla tai -kissalla kahden vuoden aikana.

3.4Kun narttukoiralla tai -kissalla on ollut kahden vuoden aikana kolme peräkkäistä tiineyttä, joiden tuloksena on syntynyt pentuja, toiminnanharjoittajien on varmistettava, että narttukoira- tai kissa saa toipua estämällä sen tiineys vähintään yhden vuoden ajan.

4.Käyttäytymistarpeet

4.1Toiminnanharjoittajien on varmistettava, että

a)koiran- ja kissanpennuilla on ensimmäisten 15 elinviikkonsa aikana säännöllisesti mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen lajitovereiden ja ihmisten sekä mahdollisuuksien mukaan muiden eläinten kanssa;

b)kissa- tai koiratarhoihin sijoitetut aikuiset kissat ja koirat voivat olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa erityisesti ihmisten säännöllisten käyntien ja eläinten käsittelyn kautta;

c)alueilla, joissa kissoja ja koiria pidetään, on kaikkien eläinten saatavilla olevia virikkeellistäviä rakennelmia ja esineitä, jotka tekevät ympäristöstä mielekkään ja vähentävät eläinten turhautumista;

d)alle 8 viikon ikäisiä koiranpentuja ei eroteta pysyvästi niiden emoista;

e)alle 12 viikon ikäisiä kissanpentuja ei eroteta pysyvästi niiden emoista.



LIITE II

Koirien ja kissojen tunnistusmerkinnät ja rekisteröinti

(17 artiklan nojalla)

Kissojen ja koirien tunnistusmerkitsemiseen 16 artiklan mukaisesti käytettävien transpondereiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)mikrosirussa on oltava yksilöllinen tunnistenumero, jota ei voida käyttää toisaalla eikä ohjelmoida uudelleen;

b)tunnistenumerosta on käytävä ilmi eläimen alkuperämaa;

c)koodirakenteen ja radiotaajuustunnistuksen teknisen periaatteen on oltava ISO-standardien 11784 ja 11785 mukaisia;

c)ISO-standardien 11784 ja 11785 noudattamista on arvioitava ISO-standardin 24631 mukaisesti.



LIITE III

Tiedonkeruu

(20 artiklan nojalla)

1.Asetuksen 17 artiklassa tarkoitettujen vuoden aikana mikrosirutettujen koirien ja kissojen määrä.

2.Asetuksen 16 artiklassa tarkoitettujen vuoden aikana hyväksyttyjen kasvattajien toimitilojen määrä.