EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 26.4.2023
COM(2023) 241 final
2023/0137(CNS)
Ehdotus
NEUVOSTON ASETUS
liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 26.4.2023
COM(2023) 241 final
2023/0137(CNS)
Ehdotus
NEUVOSTON ASETUS
liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Tämä ehdotus on osa lainsäädäntöpakettia, ja sillä on tarkoitus muuttaa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä 7 päivänä heinäkuuta 1997 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1467/97 1 (vakaus- ja kasvusopimuksen korjaava osio). Sen ohella tehdään ehdotus julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 2 (vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevä osio) korvaamisesta sekä ehdotus jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista 8 päivänä marraskuuta 2011 annetun neuvoston direktiivin 2011/85/EU 3 muuttamisesta. Paketin tarkoituksena on uudistaa EU:n finanssipoliittinen kehys.
Maailmanlaajuisesta finanssikriisistä ja euroalueen valtionvelkakriisistä saatujen opetusten huomioon ottamiseksi asetusta (EY) N:o 1466/97 muutettiin vuonna 2011 asetuksella (EU) N:o 1175/2011 4 , asetusta (EY) N:o 1467/97 muutettiin asetuksella (EU) N:o 1177/2011 5 ja annettiin direktiivi 2011/85/EU osana niin kutsuttua six pack -lainsäädäntöpakettia.
Asetuksen (EY) N:o 1467/97 17 a artikla sisältää uudelleentarkastelulausekkeen, jonka mukaan komission on julkaistava joka viides vuosi kertomus asetuksen soveltamisesta. Kertomuksessa on arvioitava i) asetuksen tehokkuutta sekä ii) edistymistä jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen tiiviimmän koordinoinnin ja niiden taloudellisen suorituskyvyn jatkuvan lähentymisen turvaamisessa perussopimuksen mukaisesti. Kertomukseen liitetään tarvittaessa ehdotus asetuksen muuttamiseksi. Komissio tarkasteli asetusta uudelleen osana helmikuussa 2020 käynnistettyä EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelua 6 .
EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelu perustui useiden eri sidosryhmien laajaan kuulemiseen, johon osallistui muun muassa EU:n toimielimiä, kansalaisia, kansallisia hallituksia ja parlamentteja, työmarkkinaosapuolia, valtioista riippumattomia instituutioita ja tiedeyhteisön edustajia. Se osoitti, että ohjausjärjestelmällä on monia vahvuuksia, mutta myös useita heikkouksia, joita ovat etenkin lisääntyvä monimutkaisuus, tarve vähentää velkaa tuloksellisemmin velkasuhteen ollessa korkea ja luoda puskureita tulevien häiriöiden varalle sekä tarve päivittää monia välineitä ja menettelyjä niin, että otetaan huomioon viimeaikaisten talouden häiriöiden vuoksi toteutetuista politiikkatoimista saadut kokemukset, mukaan lukien vuorovaikutus elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa toteutettujen uudistusten ja investointien kanssa. Ehdotetulla paketilla, johon tämä ehdotus kuuluu, pyritään korjaamaan nämä heikkoudet ja ottamaan saadut kokemukset ohjausjärjestelmässä huomioon.
Komissio esitti 9. marraskuuta 2022 annetussa tiedonannossa 7 linjauksensa EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistamiseksi. ,Tarkoituksena on varmistaa velkakestävyys ja edistää kestävää ja osallistavaa kasvua kaikissa jäsenvaltioissa. Linjauksissa esitettiin vahvempaa kansallista sitoutumista, yksinkertaisempaa ohjausjärjestelmää ja voimakkaampaa keskipitkän aikavälin painottamista yhdistettynä vahvempaan ja johdonmukaisempaan noudattamisen valvontaan. Lokakuussa 2021 käynnistetyssä julkisessa kuulemisessa kehotettiin EU:n toimielimiä ja kaikkia keskeisiä sidosryhmiä osallistumaan tästä aiheesta käytävään keskusteluun, ja myös siinä esitetyt huomiot otettiin huomioon linjauksissa. 8
Talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkasteluun ja lokakuussa 2021 käynnistetyn julkisen kuulemisen tuloksiin sekä 9. marraskuuta 2022 annetussa tiedonannossa esitettyihin linjauksiin pohjautuen lainsäädäntöpaketilla, johon tämä ehdotus sisältyy, EU:n talouden ohjausjärjestelmästä pyritään tekemään yksinkertaisempi, läpinäkyvämpi ja vaikuttavampi, lisäämään jäsenvaltioiden sitoutumista ohjausjärjestelmään ja parantamaan sen noudattamisen valvontaa. Lisäksi pyritään siihen, että ohjausjärjestelmä mahdollistaa uudistusten ja investointien toteuttamisen ja samalla voidaan pienentää korkeaa julkisen talouden velkasuhdetta realistisesti, asteittain ja pitkäjänteisesti. Uudistetun ohjausjärjestelmän on talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä tarkoitus auttaa rakentamaan vihreää, digitaalista ja häiriönsietokykyistä tulevaisuuden taloutta ja varmistaa samalla julkisen talouden kestävyys. Vahvempi noudattamisen valvonta jälkikäteen olisi tarpeellinen vastapari riskiperusteiselle valvontakehykselle, joka antaa jäsenvaltioille enemmän liikkumavaraa sopeutusuransa asettamisessa.
Uudistusehdotuksissa on tästä syystä otettu huomioon julkisen velan kasvu ja velan määrän entistä suurempi vaihtelu, vihreän ja digitaalisen siirtymän edellyttämä mittava investointitarve ja tarve varmistaa energiaturvallisuus, avoin strateginen riippumattomuus ja sosiaalinen ja taloudellinen häiriönsietokyky sekä turvallisuus- ja puolustusalan strategisen kompassin täytäntöönpano.
Asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 1 kohdassa säädetty voimassa oleva velan supistamista koskeva vertailuarvo sellaisille jäsenvaltioille, joiden velkasuhde suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) ylittää 60 prosentin viitearvon (niin kutsuttu 1/20-sääntö) edellyttäisi nykytilanteessa, jossa alijäämä- ja velkasuhteet ovat covid-19-pandemian jäljiltä suuria, liian vaativia etupainotteisia julkisen talouden toimia, jotka vaikuttaisivat erittäin kielteisesti kasvuun ja sitä kautta itse velkakestävyyteen. Tästä syystä ehdotetaan siirtymistä riskiperusteisempaan valvontakehykseen, jonka ytimessä on velkakestävyys ja jossa valvontaa eriytetään nykyistä enemmän ottamalla huomioon kunkin maan julkisen velan haasteet. Samalla noudatetaan läpinäkyvää yhteistä EU:n kehystä, joka on linjassa perussopimuksiin liitetyssä liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 12 suhteessa BKT:hen määritettyjen 3 prosentin ja 60 prosentin viitearvojen kanssa.
Säännöt, jotka koskevat suhteessa BKT:hen lasketun 3 prosentin viitearvon ylittymisestä johtuvan liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn (niin kutsutun alijäämäperusteisen liiallisen alijäämän menettelyn) aloittamista ja päättämistä, säilyvät ennallaan tietyin mukautuksin, joilla varmistetaan johdonmukaisuus velkakriteerin ylittymisestä johtuvan liiallisen alijäämän menettelyn kanssa, tunnustetaan riippumattomien finanssipolitiikan instituutioiden rooli ja selvennetään tapauksia, joissa euroalueen tai koko unionin talous on vakavassa taantumassa. Menettely on vakiintunut EU:n julkisen talouden valvonnan osatekijä, jolla on voitu tuloksellisesti vaikuttaa finanssipoliittiseen toimintaan, ja poliittiset päättäjät ja suuri yleisö ymmärtävät menettelyn hyvin, koska se on yksinkertainen.
Velkakriteerin ylittymisestä johtuvaa liiallisen alijäämän menettelyä (niin kutsuttu velkaperusteinen liiallisen alijäämän menettely) vahvistetaan sekä menettelyn käynnistämisen että päättämisen osalta. Siinä keskitytään sellaisten jäsenvaltioiden, joiden julkinen velka suhteessa BKT:hen on yli 60 prosenttia, poikkeamiin julkisen talouden kehitysuralta, johon jäsenvaltio on sitoutunut ja jonka neuvosto on vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion korvaavan asetusehdotuksen nojalla hyväksynyt.
Viimeisimmän Debt Sustainability Monitor -julkaisun perusteella todettua huomattavaa julkisen velan haastetta olisi pääsääntöisesti pidettävä keskeisenä tekijänä, joka aiheuttaa liiallisen alijäämän menettelyn aloittamisen. Liiallisen alijäämän menettelyssä kehitysura olisi periaatteessa neuvoston alun perin hyväksymä. Jos kyseinen alkuperäinen kehitysura ei olosuhteiden vuoksi ole objektiivisesti tarkasteluna enää toteuttamiskelpoinen, komissio voisi liiallisen alijäämän menettelyn puitteissa ehdottaa neuvostolle muutettua uraa.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Ehdotus on osa laajempaa ehdotuspakettia, joka perustuu komission 9. marraskuuta 2022 julkaisemiin linjauksiin EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistamiseksi. Pakettiin sisältyy myös ehdotus vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion korvaamisesta ja ehdotus neuvoston direktiivin 2011/85/EU muuttamisesta. Paketilla on tarkoitus luoda uudistettu ohjausjärjestelmä, joka perustuu keskipitkän aikavälin näkökulmaan ja jäsenvaltioiden sitoutumiseen ja jolla pyritään suuren velkamäärän uskottavaan ja huomattavaan vähentämiseen sekä kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseen. Uudistetussa talouden ohjausjärjestelmässä säilytetään näin ollen vakaus- ja kasvusopimuksessa asetetut talousarvion kurinalaisuutta ja kasvun edistämistä koskevat perustavoitteet sekä sen oikeusperusta Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa, jäljempänä ’perussopimus’.
Koska uudistetulla ohjausjärjestelmällä pyritään terveeseen ja kestävään julkiseen talouteen sekä kasvun edistämiseen, se vastaa samalla talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen (vakaussopimus) III osaston muodostavan finanssipoliittisen sopimuksen tavoitteita. 9 Lisäksi muissa ehdotetun lainsäädännön osissa säilytetään finanssipoliittisen sopimuksen oleellinen sisältö. Koska ehdotuksessa vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion korvaamisesta sovelletaan maakohtaisiin velkahaasteisiin perustuvaa keskipitkän aikavälin näkökulmaa, se noudattaa osin finanssipoliittisen sopimuksen vaatimusta, jonka mukaan keskipitkän aikavälin rahoitusasemien lähentämisestä tehtävässä ehdotuksessa on otettava huomioon maakohtaiset kestävyysriskit (vakaussopimuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohta). Vaikka finanssipoliittisessa sopimuksessa painotetaan rakenteellista rahoitusasemaa, siinä edellytetään myös kokonaisarviota, johon sisältyy analyysi menoista, joista on vähennetty harkinnanvaraiset tulopuolen toimenpiteet (vakaussopimuksen 3 artiklan 1 kohdan b alakohta), ja tämä analyysi säilytetään vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion korvaavassa asetusehdotuksessa. Finanssipoliittisessa sopimuksessa sallitaan väliaikaiset poikkeamiset keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen tähtäävästä sopeuttamisurasta ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa (vakaussopimuksen 3 artiklan 1 kohdan c alakohta), ja näin tehdään myös vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion korvaavassa asetusehdotuksessa. Finanssipoliittisessa sopimuksessa määrätään, että jos havaitaan merkittäviä poikkeamia keskipitkän aikavälin tavoitteesta tai siihen tähtäävästä sopeuttamisurasta, on toteutettava toimenpiteitä poikkeamien korjaamiseksi tietyn ajanjakson kuluessa (vakaussopimuksen 3 artiklan 1 kohdan e alakohta). Samoin uudistetussa ohjausjärjestelmässä edellytetään korjaavia toimenpiteitä, jos neuvoston vahvistamasta nettomenourasta poiketaan. Lisäksi jos poikkeamiset aiheuttavat alijäämän, joka on yli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, jäsenvaltio voidaan asettaa liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn. Jos jäsenvaltion velka on yli 60 prosenttia suhteessa BKT:hen, velkaperusteista liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä vahvistetaan: niin kutsuttu 1/20-sääntö, joka edellytti liian vaativia julkisen talouden toimia, korvataan keskittymällä poikkeamiin nettomenouralta. Finanssipoliittisessa sopimuksessa annetaan kansallisten riippumattomien finanssipolitiikan instituutioiden tehtäväksi valvoa sopimuksen sääntöjen noudattamista, ja näiden, sääntöjen noudattamisen valvonnasta vastaavien elinten asemaa ja riippumattomuutta koskevat säännökset, jotka oli vakaussopimuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaan esitettävä komission ehdottamissa yhteisissä periaatteissa 10 , on nyt sisällytetty kaikilta osin ehdotukseen direktiivin 2011/85/EU muuttamisesta. Finanssipoliittisen sopimuksen mukaan komissio ja neuvosto osallistuvat noudattamisen valvontaprosessiin (vakaussopimuksen 5 artikla), kuten tässä ehdotuksessa neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta todetaan.
Finanssipoliittisen sopimuksen ja uudistetun talouden ohjausjärjestelmän yhteiset piirteet johtuvat myös finanssipoliittisen sopimuksen saattamisesta osaksi kansallisia oikeusjärjestyksiä. Useimmat vakaussopimuksen sopimuspuolet ovat saattaneet sen määräykset osaksi kansallista lainsäädäntöä kytkemällä säädöksensä suoraan vastaaviin EU:n säädöksiin. 11 Tämä koskee keskipitkän aikavälin tavoitetta ja lähentymisuraa sekä merkittävän poikkeamisen arvioimista tai säännöksiä, joissa edellytetään neuvoston hyväksymien suositusten noudattamista (ne kaikki perustuvat asetukseen (EY) N:o 1466/97).
Näiden yhteneväisyyksien perusteella voidaan katsoa, että ehdotetulla uudistetulla talouden ohjausjärjestelmällä sisällytetään vakaussopimuksen julkista taloutta koskevat määräykset EU:n lainsäädäntöön vakaussopimuksen 16 artiklaa noudattaen.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Ehdotus on osa lainsäädäntöpakettia, jolla on tarkoitus siirtyä riskiperusteiseen yhteiseen EU:n valvontakehykseen, jossa jäsenvaltioita kohdellaan eriytetysti ottaen huomioon niiden julkisen velan haasteet. Ehdotuksella tarkistetaan EU:n finanssipoliittista kehystä yhdistämällä julkisen talouden tavoitteet sekä uudistus- ja investointitavoitteet yhteen kokonaisvaltaiseen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittiseen suunnitelmaan, joka on uuden ohjausjärjestelmän kulmakivi. Suunnitelma sisältää kaikki jäsenvaltioiden antamat uudistus- ja investointisitoumukset, joilla ne pyrkivät vastaamaan talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa sekä maakohtaisissa suosituksissa yksilöityihin haasteisiin. Tällaiset uudistus- ja investointisitoumukset mahdollistavat julkisen talouden sopeuttamisen aikajanan pidentämisen, mikäli ne täyttävät tietyt kriteerit, esimerkiksi edistävät kasvua (esimerkkejä tällaisista uudistuksista ovat vastaaminen väestön ikääntymisen aiheuttamiin haasteisiin, työmarkkinoiden toiminnan parantaminen ja työvoiman tarjonnan lisääminen, kannustaminen innovointiin ja osaamisen vahvistaminen, liiketoimintaympäristön parantaminen 12 , sisämarkkinoiden esteiden poistaminen ja strategisten riippuvuuksien vähentäminen), varmistavat julkisen talouden kestävyyden ja ovat unionin yhteisten painopisteiden mukaisia.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Tämän säädöksen, kuten myös sillä muutettavan asetuksen, oikeusperusta on perussopimuksen 126 artiklan 14 kohdan toinen alakohta.
•Toissijaisuusperiaate
Vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavan osion tarkoituksena on välttää finanssipolitiikan vakavia virheitä, jotka muodostaisivat julkisen talouden kestävyydelle riksi ja mahdollisesti vaarantaisivat talous- ja rahaliiton. Tämä merkitsee, että jäsenvaltioiden perussopimuksen mukaisena velvollisuutena on välttää julkisen talouden liiallisia alijäämiä. Liiallisen alijäämän määrittelyssä käytetään numeerisia raja-arvoja alijäämälle (3 % suhteessa BKT:hen) ja velalle (60 % suhteessa BKT:hen tai riittävä raja-arvon lähestyminen). Liiallisia alijäämiä koskevaan menettelyyn, jolla pannaan täytäntöön liiallista alijäämää koskeva kielto, kuuluu vaiheittaisia toimia, joihin euroalueen maiden osalta sisältyy mahdollisten rahallisten seuraamusten määrääminen. Liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä on sovellettu asiaa koskevien säännösten mukaisesti niin, että on voitu vastata odotuksiin hallitusta menettelystä.
Ehdotus on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukainen. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän ehdotuksen tavoitetta eli perussopimuksessa edellytettyä talouspolitiikan kurinalaisuuden yhdenmukaista noudattamista, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla.
•Suhteellisuusperiaate
Ehdotus on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukainen. Siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen välineelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
•Toimintatavan valinta
Ehdotuksella on tarkoitus muuttaa neuvoston asetusta, joten se on muodoltaan neuvoston asetus.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset
EU:n talouden ohjausjärjestelmää koskevat jälkiarvioinnit julkaistiin helmikuussa 2020 13 ja lokakuussa 2021 14 .
•Sidosryhmien kuuleminen
Sidosryhmien kanssa on toteutettu laajoja kuulemisia. Ne muodostuivat seuraavista:
·Verkkokuuleminen, jolla kerättiin sidosryhmien, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten näkemyksiä. Tiivistelmä tämän kuulemisen tuloksista julkaistiin maaliskuussa 2022. 15
·Neuvostossa (Ecofin), euroryhmässä, talous- ja rahoituskomiteassa sekä talouspoliittisessa komiteassa käytiin perusteellisia temaattisia keskusteluja jäsenvaltioiden kanssa.
Tulokset on otettu huomioon 9. marraskuuta 2022 annetussa komission tiedonannossa linjauksista EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistamiseksi 16 sekä tässä ehdotuksessa.
Marraskuun 9. päivänä 2022 annetun tiedonannon hyväksymisen jälkeen jäsenvaltioiden kanssa on käyty neuvostossa ja Euroopan parlamentissa jatkokeskusteluja, jotka on otettu huomioon tässä ehdotuksessa:
·Euroopan parlamentti hyväksyi 15. maaliskuuta 2023 talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa koskevat vuosittaiset mietintönsä, joissa keskityttiin myös EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistukseen ja eurooppalaisen ohjausjakson tulevaisuuteen.
·Neuvosto (Ecofin) hyväksyi päätelmät linjauksista EU:n talouden ohjausjärjestelmän uudistamiseksi 14. maaliskuuta 2023, ja Eurooppa-neuvosto vahvisti ne 23.–24. maaliskuuta 2023 pitämässään kokouksessa.
•Vaikutustenarviointi
Tälle ehdotukselle on myönnetty vapautus vaikutustenarvioinnista seuraavista syistä: i) vaihtoehtoja ei ole, koska EU:n finanssipoliittinen kehys muodostaa tarkistuksen rajat, ja ii) ehdotuksessa keskitytään kohdennettuihin muutoksiin, jotka iii) eivät lisää jäsenvaltioiden raportointivaatimuksia ja iv) joissa otetaan huomioon äskettäiset näytön keräämistoimet (vuosina 2020–2022 laaditut komission yksiköiden valmisteluasiakirja ja tiedonannot).
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Jos neuvosto määrää jäsenvaltioille sakkoja, niistä saatavat tulot sisällytetään EU:n talousarvioon muina tuloina. Tätä varten on muutettava myös varainhoitoasetuksen 17 21 artiklan 2 kohtaa.
5.LISÄTIEDOT
•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Muutettu asetus sisältää uudelleentarkastelulausekkeen, jonka mukaan komission on julkaistava joka viides vuosi kertomus asetuksen soveltamisesta. Kertomuksessa on arvioitava i) asetuksen vaikuttavuutta sekä ii) edistymistä jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen tiiviimmän koordinoinnin ja niiden taloudellisen suorituskyvyn jatkuvan lähentymisen turvaamisessa perussopimuksen mukaisesti.
6. Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset
Ehdotuksen 1 artikla sisältää asetukseen (EY) N:o 1467/97 ehdotetut muutokset.
Sen 1 kohdassa lisätään uusia määritelmiä asetuksen (EY) N:o 1467/97 1 artiklaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion korvaavan asetusehdotuksen mukaisesti. Sillä muutetaan 2 artiklassa käytetty ilmaus ”epätavallinen tapahtuma” ilmaukseksi ”poikkeukselliset olosuhteet” ja lisätään viittauksia vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion korvaavaan asetusehdotukseen. Tällä artiklalla muutetaan perussopimuksen mukaisen velkakriteerin käyttöä ja luovutaan niin kutsutusta 1/20-säännöstä. Painopisteeksi tulee neuvoston vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion korvaavan asetusehdotuksen nojalla vahvistaman nettomenouran noudattaminen. Viittaus vakavan taloudellisen taantuman määrälliseen kuvaukseen poistetaan. Sen sijaan artiklassa viitataan ehdotettuun vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion korvaavaan asetukseen. Artiklassa yksinkertaistetaan liiallisen alijäämän olemassaoloa koskevan päätöksen kannalta merkityksellisten tekijöiden luetteloa. Jäsenvaltion velkahaasteiden laajuus on keskeinen merkityksellinen tekijä laadittaessa kertomusta perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla. Erityisesti viimeisimmän Debt Sustainability Monitor ‑julkaisun perusteella todettua huomattavaa julkisen velan haastetta on pääsääntöisesti pidettävä keskeisenä tekijänä, joka aiheuttaa liiallisen alijäämän menettelyn aloittamisen. Jos euroalueen tai koko unionin talous on vakavassa taantumassa, komissio ja neuvosto voivat päättää olla tekemättä arviossaan vakavan taloudellisen taantuman olemassaoloa koskevaa päätelmää. Näin toimittiin covid-19-kriisin aikana aktivoidun yleisen poikkeuslausekkeen yhteydessä. Lisäksi säännökset, joissa viitataan monipilaristen eläkejärjestelmien käyttöönottoon, poistetaan.
Artiklan 2 kohdassa säädetään, että perussopimuksen 126 artiklan 4 kohdan nojalla annettu talous- ja rahoituskomitean lausunto sekä perussopimuksen 126 artiklan 6 ja 7 kohdan nojalla annetut neuvoston päätökset ja suositukset on julkaistava. Artiklassa esitetään perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla annettavassa neuvoston suosituksessa asetettavaa korjaavaa nettomenouraa koskevat vaatimukset. Niiden mukaan alijäämän suhteessa BKT:hen on pysyttävä alle 3 prosentin viitearvon ja velka on saatava uskottavasti lasku-uralle tai pidettävä maltillisella tasolla. Niiden vuosien osalta, joina julkistalouden alijäämän odotetaan ylittävän viitearvon, vuotuisen vähimmäissopeutuksen vertailuarvona säilytetään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kyseisessä artiklan kohdassa velvoitetaan jäsenvaltiot sisällyttämään tuloksellisia toimia koskevaan kertomukseensa riippumattoman finanssipolitiikan instituutionsa lausunto. Lisäksi siinä säädetään, että neuvosto voi pidentää korjaamisen määräaikaa poikkeuksellisten olosuhteiden ja euroalueen tai koko unionin talouden vakavan taantuman perusteella.
Artiklan 3 kohdassa kumotaan säännökset perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla annettujen neuvoston suositusten mahdollisesta julkaisemisesta, koska ne julkaistaan 2 kohdan nojalla automaattisesti. Lisäksi kohdan mukaan hallituksen päätökset on julkistettava ja niiden on myös oltava riittävän yksityiskohtaisia, jotta ne voidaan sisällyttää tuloksellisten toimien arviointiin.
Artiklan 4 kohdassa vahvistetaan perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan nojalla annettavassa vaatimusta koskevassa neuvoston päätöksessä asetettua korjaavaa nettomenouraa koskevat vaatimukset. Niiden mukaan kehitysuran avulla alijäämän suhteessa BKT:hen on pysyttävä alle 3 prosentin viitearvon ja velka on saatava uskottavasti lasku-uralle tai pidettävä maltillisella tasolla. Niiden vuosien osalta, joina julkistalouden alijäämän odotetaan ylittävän viitearvon, vuotuisen vähimmäissopeutuksen vertailuarvona säilytetään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Lisäksi kohdassa säädetään, että neuvosto voi pidentää korjaamisen määräaikaa poikkeuksellisten olosuhteiden ja euroalueen tai koko unionin talouden vakavan taantuman perusteella.
Artiklan 5 kohdalla lisätään säännös, jonka mukaan hallituksen päätökset on julkistettava ja niiden on myös oltava riittävän yksityiskohtaisia, jotta ne voidaan sisällyttää neuvoston perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan nojalla esittämän vaatimuksen jälkeen suoritettavaan tuloksellisten toimien arviointiin.
Artiklan 6 kohdassa säädetään edellytyksistä, joilla neuvosto voi tehdä päätöksen liiallista alijäämää koskevan menettelyn lopettamisesta perussopimuksen 126 artiklan 12 kohdan nojalla. Nykyisessä finanssipoliittisessa kehyksessä näistä edellytyksistä määrätään vain käytännesäännöillä.
Artiklan 7 ja 8 kohdassa täydennetään viittauksia perussopimuksen asiaa koskeviin artikloihin.
Artiklan 9 kohdassa säädetään, että komission jäsenvaltioihin tekemien valvontakäyntien yhteydessä on voitava vaihtaa näkemyksiä kansallisten viranomaisten lisäksi myös muiden sidosryhmien, kuten riippumattomien finanssipolitiikan instituutioiden, kanssa. Siinä edellytetään myös, että komissio tekee erityisiä valvontakäyntejä jäsenvaltioihin, joille neuvosto on esittänyt vaatimuksen perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan nojalla, ja säädetään, että tässä yhteydessä komissio voi asianomaisen jäsenvaltion parlamentin kutsusta esittää arvionsa jäsenvaltion talous- ja finanssipoliittisesta tilanteesta.
Artiklan 10 kohdalla poistetaan sakkojen vähimmäismäärä ja säädetään, että sakko kertyy kultakin kuuden kuukauden ajanjaksolta siihen asti, että toteutetaan tuloksellisia toimia, enintään määrään, joka on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen.
Artiklan 11 kohdassa täydennetään viittauksia perussopimuksen asiaa koskeviin artikloihin.
Artiklan 12 kohdalla kumotaan artikla, jonka mukaan sakoista saadut tulot siirretään Euroopan rahoitusvakautusvälineelle. Jos sakkoja määrätään, niistä saatavat tulot siirretään EU:n talousarvioon muina tuloina. Tätä varten on muutettava myös varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohtaa. Lisäksi 12 kohdalla kumotaan Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevat säännökset, koska Yhdistynyt kuningaskunta on eronnut Euroopan unionista.
Artiklan 13 kohdalla muutetaan uudelleentarkastelulauseketta.
Artiklan 14 kohdalla lisätään asetukseen siirtymäsäännöksiä.
Artiklan 15 kohdalla poistetaan liite, joka sisältää Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevia säännöksiä.
Ehdotetun asetuksen 2 artiklassa säädetään muutosasetuksen voimaantulosta ja soveltamisesta.
2023/0137 (CNS)
Ehdotus
NEUVOSTON ASETUS
liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä annetun asetuksen (EY) N:o 1467/97 muuttamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 126 artiklan 14 kohdan ensimmäisen alakohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon 18 ,
ottaa huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon,
noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa, jäljempänä ’perussopimus’, edellytetään jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen sovittamista yhteen unionissa, mikä merkitsee seuraavien johtavien periaatteiden noudattamista: vakaa hintataso, terve julkinen talous ja rahatalous sekä kestävä maksutase.
(2)Unionin talousohjausjärjestelmä, joka koostuu pitkälle viedystä jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen koordinointi- ja valvontajärjestelmästä, on ohjannut jäsenvaltioita niiden pyrkiessä saavuttamaan talous- ja finanssipoliittiset tavoitteensa. Vuonna 1992 tehdystä Maastrichtin sopimuksesta lähtien järjestelmä on auttanut makrotaloudellisessa lähentymisessä, terveen julkisen talouden turvaamisessa ja makrotalouden epätasapainojen korjaamisessa. Euroalueen yhteisen rahapolitiikan ja yhteisen rahan rinnalla järjestelmä on luonut edellytykset talouden vakaudelle, kestävälle ja osallistavalle talouskasvulle ja unionin kansalaisten työllisyyden parantamiselle.
(3)Alun perin 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetuista neuvoston asetuksesta (EY) N:o 1466/97 19 ja neuvoston asetuksesta (EY) N:o 1467/97 20 sekä vakaus- ja kasvusopimuksesta 17 päivänä kesäkuuta 1997 annetusta Eurooppa-neuvoston päätöslauselmasta 21 koostuneen vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve ja kestävä julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä sekä saavuttamaan rahoitusvakauden tukema vahva, kestävä ja osallistava kasvu ja tukemaan tällä tavoin kestävää kasvua koskevien unionin tavoitteiden saavuttamista.
(4)Talous- ja rahaliiton (EMU) kolmannessa vaiheessa jäsenvaltioita koskee perussopimuksen 126 artiklan 1 kohdan mukaan velvoite välttää liiallisia julkistalouden alijäämiä.
(5)Unionin talousohjausjärjestelmää olisi mukautettava siten, että siinä otetaan paremmin huomioon eri jäsenvaltioiden julkisen talouden rahoitusasemien, kestävyysriskien ja muiden haavoittuvuuksien lisääntyvä keskinäinen epäyhtenäisyys. Covid-19-pandemian johdosta toteutetut vahvat politiikkatoimet osoittautuivat hyvin tuloksellisiksi kriisin aiheuttamien taloudellisten ja sosiaalisten vahinkojen lieventämisessä, mutta kriisi sai aikaan julkisen ja yksityisen sektorin velkasuhteiden huomattavan kasvun. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että velkasuhteita pienennetään maltillisille tasoille asteittain, pitkäjänteisesti ja kasvua edistävällä tavalla ja että makrotalouden epätasapainoja korjataan unohtamatta työllisyyttä koskevia ja sosiaalisia tavoitteita. Lisäksi unionin talousohjausjärjestelmää olisi mukautettava siten, että sillä autetaan vastaamaan unionin keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteisiin, joita ovat muun muassa oikeudenmukaisen digitaalisen ja vihreän siirtymän, mukaan lukien ilmastolaki 22 , aikaan saaminen, energiaturvallisuuden varmistaminen, avoin strateginen riippumattomuus, vastaaminen väestörakenteen muutokseen, yhteiskunnan ja talouden häiriönsietokyvyn vahvistaminen sekä turvallisuus- ja puolustusalan strategisen kompassin täytäntöönpano. Tämä kaikki edellyttää uudistuksia ja mittavia pitkäjänteisiä investointeja tulevina vuosina.
(6)Velkakestävyyden sekä kestävän kasvun olisi oltava keskeisellä sijalla unionin talousohjausjärjestelmässä, ja sen vuoksi siinä olisi kohdeltava jäsenvaltioita eriytetysti ottamalla huomioon niiden julkiseen velkaan liittyvät haasteet ja sallimalla maakohtaiset julkisen talouden kehityspolut.
(7)Jotta voidaan varmistaa läpinäkyvä yhteinen unionin kehys, joka perustuu perussopimuksen 126 artiklan 2 kohdassa sekä perussopimuksen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) liitteenä olevassa liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 12 tarkoitettuihin viitearvoihin, monenvälisen valvonnan perustana olevan noudattamisen valvontaa olisi vahvistettava toimimaan tarpeellisena vastaparina riskiperusteiselle valvontakehykselle, joka mahdollistaa maakohtaiset julkisen talouden kehityspolut.
(8)Unionin finanssipolitiikan kehyksen yksinkertaistamiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi kunkin jäsenvaltion julkisen talouden kehitysuran asettamisen ja vuotuisen julkisen talouden valvonnan olisi perustuttava yhteen ainoaan operatiiviseen indikaattoriin, joka on ankkuroitu velkakestävyyteen. Tämän yhden indikaattorin olisi perustuttava kansallisesti rahoitettuihin nettomääräisiin perusmenoihin, joilla tarkoitetaan menoja ilman päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä, korkomenoja ja suhdanteesta johtuvia työttömyysmenoja sekä unionin ohjelmista aiheutuvia menoja, jotka katetaan täysin unionin varoista saatavilla tuloilla. Tämä indikaattori mahdollistaa makrotalouden vakauttamisen, koska automaattisten vakauttajien toiminta, mukaan lukien tulojen ja menojen vaihtelut, joihin hallitus ei suoraan voi vaikuttaa, ei vaikuta siihen.
(9)Perussopimuksen 126 artiklan 2 kohdassa ja pöytäkirjassa N:o 12 tarkoitettu suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) lasketun 3 prosentin viitearvon ylittymisestä johtuva liiallisia alijäämiä koskeva menettely, jäljempänä ’alijäämäperusteinen liiallisia alijäämiä koskeva menettely’, on vakiintunut EU:n julkisen talouden valvonnan osatekijä, jolla on voitu tuloksellisesti vaikuttaa jäsenvaltioiden finanssipolitiikkaan.
(10)Perussopimuksen 126 artiklan 2 kohdassa ja pöytäkirjassa N:o 12 tarkoitetun velkakriteerin, joka on 60 prosenttia suhteessa BKT:hen, ylittymisestä johtuvan liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn, jäljempänä ’velkaperusteinen liiallisia alijäämiä koskeva menettely’, vahvistamiseksi olisi keskityttävä poikkeamiin neuvoston Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) […] 23 nojalla asettamalta julkisen talouden kehitysuralta.
(11)Perussopimuksen 126 artiklan 2 kohdan mukaan alijäämäkriteeriä noudatetaan myös siinä tapauksessa, että suhteessa BKT:hen laskettu 3 prosentin viitearvo ylittyy vain poikkeuksellisesti ja väliaikaisesti ja velkasuhde pysyy lähellä viitearvoa. Näin ollen viitearvon väliaikaisen ja lähellä viitearvoa pysyvän ylityksen ei tulisi käynnistää alijäämäperusteista liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä, jos ylitys johtuu poikkeuksellisista olosuhteista, joihin hallitus ei voi vaikuttaa ja joilla on merkittävä vaikutus asianomaisen jäsenvaltion julkiseen talouteen, kuten asianomaisen jäsenvaltion talouden vakavasta taantumasta.
(12)Jos euroalueen tai koko unionin talous on vakavassa taantumassa, komissio ja neuvosto voivat lisäksi asetuksen (EU) [vakaussopimuksen ennaltaehkäisevästä osiosta annettu asetus] 24 artiklan soveltamisen seurauksena päättää olla tekemättä vakavan taloudellisen taantuman olemassaoloa koskevaa päätelmää.
(13)Neuvosto voi asetuksen (EU) [vakaussopimuksen ennaltaehkäisevästä osiosta annettu asetus] 24 ja 25 artiklan nojalla komission suosituksesta sallia jäsenvaltioiden poiketa neuvoston mainitun asetuksen nojalla vahvistamalta nettomenouralta, jos euroalueen tai koko unionin talous on vakavassa taantumassa tai jos on olemassa poikkeuksellisia olosuhteita, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa ja joilla on merkittävä vaikutus asianomaisen jäsenvaltion julkiseen talouteen, edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Näin ollen tällaisen poikkeaman ei tulisi johtaa velkaperusteisen liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn aloittamiseen.
(14)Arvioidessaan liiallisen alijäämän olemassaoloa perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla komission olisi otettava huomioon keskeisenä merkityksellisenä tekijänä asianomaisen jäsenvaltion velkahaasteen laajuus. Viimeisimmän Debt Sustainability Monitor -julkaisun perusteella todettua huomattavaa julkisen velan haastetta olisi pääsääntöisesti pidettävä keskeisenä tekijänä, joka aiheuttaa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn aloittamisen. Koska komission on perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla otettava huomioon kaikki muut merkitykselliset tekijät siltä osin kuin ne vaikuttavat merkittävästi sen arvioimiseen, noudattaako jäsenvaltio alijäämä- ja velkakriteeriä, huomioon olisi otettava muun muassa keskipitkän aikavälin taloudellisen tilanteen ja julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusaseman kehittyminen sekä rakenneuudistusten ja investointien toteuttaminen. Kansallisen sitoutumisen lisäämiseksi neuvoston direktiivin [jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksistä annettu direktiivi] 24 8 artiklassa tarkoitettujen riippumattomien finanssipolitiikan instituutioiden olisi annettava lausunto merkityksellisistä tekijöistä.
(15)Jotta toteutuneita ja suunniteltuja vuotuisia poikkeamia nettomenouralta voidaan seurata asetuksen (EU) [vakaussopimuksen ennaltaehkäisevästä osiosta annettu asetus] liitteen IV mukaisesti, komission olisi perustettava kullekin jäsenvaltiolle valvontakirjanpito, jolla seurataan tällaisten poikkeamien kumuloitumista ajan myötä. Täytäntöönpanotoimien ja erityisesti kertomuksen, joka laaditaan perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla nettomenouralta poikkeamisen seurauksena, olisi perustuttava valvontakirjanpidon tietoihin. Päätettäessä velkaperusteisen liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn aloittamisesta olisi otettava huomioon myös asetuksessa (EU) [vakaussopimuksen ennaltaehkäisevästä osiosta annettu asetus] tarkoitetun kansallisen keskipitkän aikavälin finanssi- ja rakennepoliittisen suunnitelman nettomenouran tavoitetaso. Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn aloittamista olisi vältettävä etenkin, jos neuvoston asettama jäsenvaltion nettomenoura on kunnianhimoisempi kun komission asetuksen (EU) [vakaussopimuksen ennaltaehkäisevästä osiosta annettu asetus] nojalla esittämä keskipitkän aikavälin tekninen kehitysura eikä poikkeama nettomenouralta ole suhteessa tähän tekniseen kehitysuraan merkittävä.
(16)Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn mukaisen korjaavan nettomenouran avulla julkistalouden alijäämä olisi saatava laskettua pysyvästi perussopimuksen 126 artiklan 2 kohdassa ja pöytäkirjassa N:o 12 tarkoitetun suhteessa BKT:hen lasketun 3 prosentin viitearvon alapuolelle tai pidettyä sen alapuolella neuvoston asettamaan määräaikaan mennessä. Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn mukaisella korjaavalla nettomenouralla olisi myös varmistettava, että suosituksen kattamalla ajanjaksolla edistytään riittävästi ennustetun velkasuhteen saattamisessa uskottavasti lasku-uralle tai sen pitämisessä maltillisella tasolla. Asettaessaan liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn mukaista korjaavaa nettomenouraa neuvoston olisi myös varmistettava, että tarvittavia julkisen talouden sopeuttamistoimia ei lykätä sopeutuskauden myöhempiin vuosiin. Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn mukainen korjaava nettomenoura on periaatteessa sama kuin neuvoston alun perin asettama ura, mutta siinä otetaan huomioon tarve korjata poikkeama alkuperäiseltä uralta. Jos kyseinen alkuperäinen ura ei olosuhteiden vuoksi ole objektiivisesti tarkasteltuna enää toteuttamiskelpoinen, neuvoston olisi voitava asettaa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn puitteissa toisenlainen ura.
(17)Neuvoston olisi jatkossakin voitava komission suosituksesta pidentää määräaikaa, joka liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn piirissä oleville jäsenvaltioille on annettu liiallisen alijäämän korjaamiseen, jos se asetuksen (EU) [vakaussopimuksen ennaltaehkäisevästä osiosta annettu asetus] 24 artiklaa noudattaen toteaa euroalueen tai koko unionin talouden olevan vakavassa taantumassa tai jos on olemassa poikkeuksellisia olosuhteita, joihin hallitus ei voi vaikuttaa ja joilla on merkittävä vaikutus yksittäisen jäsenvaltion julkiseen talouteen, edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Tällainen pidentäminen edellyttää, että häiriö ylittää laajuudeltaan ”tavanomaisen” vaihteluvälin; esimerkiksi luonnonkatastrofien kustannuksiin olisi varauduttava vaihteluvälin sisällä.
(18)Toisen pilarin eläkejärjestelmiä koskevat asetuksen (EY) N:o 1467/97 erityissäännökset olisi kumottava, koska neuvoston vahvistamassa nettomenourassa on jo tarkoitus ottaa huomioon tällaisiin maksuosuuksiin liittyvä verotulojen menetys.
(19)Riippumattomat finanssipolitiikan instituutiot ovat osoittaneet pystyvänsä edistämään julkisen talouden kurinalaisuutta ja vahvistamaan jäsenvaltioiden julkisen talouden uskottavuutta. Riippumattomien finanssipolitiikan instituutioiden roolia, joka on perinteisesti ollut kansallisen kehyksen noudattamisen seuraaminen, olisi kansallisen sitoutumisen vahvistamiseksi laajennettava kattamaan unionin talousohjausjärjestelmä.
(20)Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn päättämiselle olisi säädettävä selkeät edellytykset. Menettelyn päättämisen edellytyksenä olisi oltava, että alijäämä pysyy uskottavasti perussopimuksen 126 artiklan 2 kohdassa ja pöytäkirjassa N:o 12 tarkoitetun suhteessa BKT:hen lasketun 3 prosentin viitearvon alapuolella, ja velkaperusteisen liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn kyseessä ollessa, että jäsenvaltio osoittaa noudattavansa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn mukaista nettomenouraa.
(21)Perussopimuksen 126 artiklan 11 kohdassa määrätyillä sakoilla ei tulisi olla vähimmäismäärää, vaan niiden olisi kerryttävä siihen asti, kunnes toteutetaan tuloksellisia toimia, jotta sakot muodostavat todellisen kannustimen noudattaa liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä jäsenvaltioille perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan nojalla esitettyjä vaatimuksia.
(22)Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevat säännökset olisi kumottava.
(23)Tämä asetus on osa lainsäädäntöpakettia, jonka muut osat ovat asetus (EU) [vakaussopimuksen ennaltaehkäisevästä osiosta annettu asetus] ja direktiivi (EU) [...] julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista annetun direktiivin 2011/85/EU muuttamisesta. Yhdessä niillä luodaan uudistettu unionin talousohjausjärjestelmä, jolla talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen 25 , jäljempänä ’vakaussopimus’, III osasto ”Finanssipoliittinen sopimus” saatetaan osaksi unionin lainsäädäntöä vakaussopimuksen 16 artiklaa noudattaen. Tukeutuen jäsenvaltioiden vakaussopimuksen toteuttamisesta saamaan kokemukseen lainsäädäntöpaketissa säilytetään finanssipoliittisen sopimuksen keskipitkän aikavälin näkökulma välineenä, jolla saadaan aikaan finanssipolitiikan kurinalaisuus ja edistetään kasvua. Paketilla vahvistetaan maakohtaista ulottuvuutta. Näin pyritään lisäämään kansallista sitoutumista muun muassa vahvistamalla riippumattomien finanssipolitiikan instituutioiden roolia, joka perustuu vakaussopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin komission ehdottamiin finanssipoliittisen sopimuksen yhteisiin periaatteisiin 26 . Asetuksessa (EU) [vakaussopimuksen ennaltaehkäisevästä osiosta annettu asetus] säädetään finanssipoliittisessa sopimuksessa edellytetystä, noudattamista koskevaan kokonaisarvioon sisältyvästä analyysista, joka koskee menoja, joista on vähennetty harkinnanvaraiset tulopuolen toimenpiteet. Kuten finanssipoliittisessa sopimuksessa, myös asetuksessa (EU) [vakaussopimuksen ennaltaehkäisevästä osiosta annettu asetus] sallitaan väliaikaiset poikkeamat keskipitkän aikavälin suunnitelmasta vain poikkeuksellisissa olosuhteissa. Samoin mainitussa asetuksessa säädetään, että jos havaitaan merkittäviä poikkeamia keskipitkän aikavälin suunnitelmasta, on toteutettava toimenpiteitä niiden korjaamiseksi tietyn ajanjakson kuluessa. Lainsäädäntöpaketilla vahvistetaan julkisen talouden valvontaa ja noudattamisen valvontamenettelyjä terveen ja kestävän julkisen talouden sekä kestävän kasvun edistämistä koskevan sitoumuksen täyttämiseksi. Tästä syystä talousohjauskehyksen uudistuksessa säilytetään vakaussopimuksessa asetetut talousarvion kurinalaisuutta ja velkakestävyyttä koskevat perustavoitteet.
(24)Sellaisia jäsenvaltioita varten, jotka ovat liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä uudistetun ohjausjärjestelmän tullessa voimaan, tarvitaan siirtymäsäännöksiä. Perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla annetut suositukset ja perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan nojalla esitetyt vaatimukset, jotka on hyväksytty ennen tämän muutosasetuksen voimaantuloa, on tarkistettava niiden mukauttamiseksi muutettujen 3 artiklan 4 kohdan ja 5 artiklan 1 kohdan säännöksiin. Näin neuvosto voi asettaa uusien säännösten mukaisen korjaavan nettomenouran sellaisille jäsenvaltioille, jotka ovat toteuttaneet toimia, etenemättä liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä.
(25)Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1467/97 olisi muutettava,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EY) N:o 1467/97 seuraavasti:
1)Korvataan 1 ja 2 artikla seuraavasti:
”1 artikla
1. Tässä asetuksessa vahvistetaan säännökset, joilla nopeutetaan ja selkeytetään liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanoa. Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn tavoitteena on estää julkistalouden liialliset alijäämät ja, kun niitä esiintyy, nopeuttaa alijäämien korjaamista, kun talousarviota koskevan kurinalaisuuden noudattamista tarkastellaan julkisen talouden alijäämää ja julkista velkaa koskevilla kriteereillä.
2. Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
a)’osallistuvilla jäsenvaltioilla’ niitä jäsenvaltioita, joiden rahayksikkö on euro;
b)’nettomenoilla’ julkisia menoja ilman korkomenoja, päätösperäisiä tulopuolen toimenpiteitä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) [ennaltaehkäisevästä osiosta annettu asetus]* liitteessä II olevassa a kohdassa esitettyjä julkista taloutta koskevia muuttujia, joihin valtio ei voi vaikuttaa;
c)’teknisellä kehitysuralla’ komission asetuksen (EU) [ennaltaehkäisevästä osiosta annettu asetus] nojalla esittämää nettomenouraa;
d)’nettomenouralla’ neuvoston asetuksen (EU) [ennaltaehkäisevästä osiosta annettu asetus] mukaisesti asettamaa jäsenvaltion nettomenojen monivuotista kehitysuraa;
e)’valvontakirjanpidolla’ tietoja jäsenvaltion toteutuneiden nettomenojen kumuloituneista poikkeamista nettomenouralta.
2 artikla
1. Julkisen talouden viitearvon ylittävää alijäämää pidetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’perussopimus’, 126 artiklan 2 kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdassa tarkoitettuna poikkeuksellisena ylittymisenä, jos neuvosto on todennut, että euroalueen tai koko unionin talous on asetuksen (EU) [ennaltaehkäisevästä osiosta annettu asetus] 24 artiklassa tarkoitetussa vakavassa taantumassa tai että on olemassa asetuksen (EU) [ennaltaehkäisevästä osiosta annettu asetus] 25 artiklassa tarkoitettuja poikkeuksellisia olosuhteita, joihin hallitus ei voi vaikuttaa ja joilla on merkittävä vaikutus kyseisen jäsenvaltion julkiseen talouteen.
Viitearvon ylittävää alijäämää on lisäksi pidettävä väliaikaisena, jos komission ennusteet julkisen talouden kehityksestä osoittavat, että alijäämä ei enää ylitä viitearvoa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen vakavan taloudellisen taantuman tai poikkeuksellisten olosuhteiden päätyttyä.
1 a. Kun julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) ylittää viitearvon, sen katsotaan perussopimuksen 126 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti pienenevän riittävästi ja lähestyvän riittävän nopeasti viitearvoa, jos asianomainen jäsenvaltio noudattaa nettomenouraansa.
2. Komission ja neuvoston arvioidessa ja päättäessä liiallisen alijäämän olemassaolosta perussopimuksen 126 artiklan 3–6 kohdan mukaisesti ne voivat pitää vakavasta taloudellisesta taantumasta johtuvaa viitearvon ylittymistä perussopimuksen 126 artiklan 2 kohdan a alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettuna poikkeuksellisena ylittymisenä, jos neuvosto toteaa , että on olemassa asetuksen (EU) [ennaltaehkäisevästä osiosta annettu asetus] 25 artiklassa tarkoitettuja poikkeuksellisia olosuhteita.
3. Laatiessaan perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaista kertomusta komissio ottaa huomioon keskeisenä merkityksellisenä tekijänä kyseisen jäsenvaltion velkahaasteiden laajuuden. Erityisesti jos jäsenvaltiolla on viimeisimmän Debt Sustainability Monitor -julkaisun mukaan huomattavia julkisen velan haasteita, tätä on pääsääntöisesti pidettävä keskeisenä tekijänä, joka aiheuttaa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn aloittamisen.
Komissio ottaa huomioon myös perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut muut merkitykselliset tekijät siltä osin kuin ne vaikuttavat merkittävästi sen arvioimiseen, noudattaako kyseinen jäsenvaltio alijäämä- ja velkakriteeriä.
Kertomuksessa käsitellään tilanteen mukaan seuraavia näkökohtia:
a)keskipitkän aikavälin taloudellisen tilanteen kehittyminen, erityisesti inflaatiokehitys ja suhdannekehitys verrattuna nettomenouran perustana olleisiin oletuksiin;
b)julkisen talouden keskipitkän aikavälin rahoitusaseman kehittyminen, mukaan lukien erityisesti toteutuneen nettomenouralta poikkeamisen laajuus valvontakirjanpidon perusteella vuosittain ja kumulatiivisesti, sekä se, missä määrin poikkeama johtuu asetuksen (EU) [ennaltaehkäisevästä osiosta annettu asetus] 24 artiklassa tarkoitetusta euroalueen tai koko unionin talouden vakavasta taantumasta tai mainitun asetuksen 25 artiklassa tarkoitetuista poikkeuksellisista olosuhteista, joihin hallitus ei voi vaikuttaa ja joilla on merkittävä vaikutus asianomaisen jäsenvaltion julkiseen talouteen. Poikkeaman laajuutta arvioitaessa otetaan tilanteen mukaan huomioon myös poikkeama suhteessa tekniseen kehitysuraan;
c)valtion velka-aseman ja sen rahoituksen kehitys sekä tähän liittyvät riskitekijät, erityisesti maturiteettirakenne, velan valuutta ja ehdolliset vastuut;
d)uudistusten ja investointien toteuttaminen, erityisesti makrotalouden liiallisen epätasapainon ehkäisemiseen ja korjaamiseen liittyvien toimenpiteiden ja unionin yhteisen kasvu- ja työllisyysstrategian mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen, NextGenerationEU-välineestä rahoitetut toimenpiteet mukaan lukien, sekä yleinen julkisen talouden laatu, erityisesti kansallisten julkisen talouden kehysten vaikuttavuus.
Komissio ottaa asianmukaisesti ja nimenomaisesti huomioon myös muut tekijät, joita kyseinen jäsenvaltio pitää merkityksellisinä arvioitaessa kokonaisvaltaisesti alijäämä- ja velkakriteerien noudattamista ja jotka jäsenvaltio on esittänyt neuvostolle ja komissiolle. Tässä yhteydessä tarkastellaan erityisesti kansainvälisen solidaarisuuden edistämiseen ja unionin politiikkatavoitteiden saavuttamiseen tarkoitettuja rahoitusosuuksia. Kyseisen jäsenvaltion komissiolle toimittamaan lausuntoon on sisällyttävä sen kansallisen riippumattoman finanssipolitiikan instituution lausunto merkityksellisistä tekijöistä.
4. Neuvosto ja komissio tekevät tasapainoisen kokonaisarvioinnin kaikista merkityksellisistä tekijöistä, erityisesti niiden vaikutuksesta alijäämä- ja/tai velkakriteerien noudattamisen arviointiin raskauttavina tai lieventävinä tekijöinä.
Kun noudattamista arvioidaan alijäämäkriteeriä soveltaen ja jos julkinen velka suhteessa BKT:hen ylittää viitearvon, nämä tekijät otetaan huomioon perussopimuksen 126 artiklan 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetuissa liiallisen alijäämän olemassaoloa koskevaan päätökseen johtavissa vaiheissa vain, jos yleisperiaatteen molemmat edellytykset – se, että julkistalouden alijäämän on pysyttävä lähellä viitearvoa ja viitearvon ylittämisen on oltava väliaikaista, jotta nämä merkitykselliset tekijät otetaan huomioon – täyttyvät täysin.
Nämä tekijät otetaan kuitenkin huomioon liiallisen alijäämän olemassaoloa koskevaan päätökseen johtavissa vaiheissa, kun noudattamista arvioidaan velkakriteeriä soveltaen.
5. Jos jäsenvaltioiden sallitaan asetuksen (EU) [ennaltaehkäisevästä osiosta annettu asetus] 24 artiklan nojalla poiketa nettomenouralta siinä tapauksessa, että euroalueen tai koko unionin talous on vakavassa taantumassa, komissio ja neuvosto voivat päättää olla tekemättä arvioinnissaan liiallisen alijäämän olemassaoloa koskevaa päätelmää.
6. Jos neuvosto perussopimuksen 126 artiklan 6 kohdan nojalla tekee päätöksen, jossa todetaan, että jäsenvaltiossa on liiallinen alijäämä, neuvosto ja komissio ottavat perussopimuksen kyseisen artiklan mukaisen menettelyn myöhemmissä vaiheissa tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut merkitykselliset tekijät huomioon, sillä ne vaikuttavat kyseisen jäsenvaltion tilanteeseen, tämän asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu tilanne mukaan lukien, erityisesti kun ne vahvistavat määräajan liiallisen alijäämän korjaamiseksi ja mahdollisesti pidentävät mainittua määräaikaa. Kyseisiä merkityksellisiä tekijöitä ei kuitenkaan oteta huomioon, kun neuvosto päättää perussopimuksen 126 artiklan 12 kohdan nojalla kumota perussopimuksen 126 artiklan 6–9 kohdassa ja 11 kohdassa tarkoitetut päätöksensä tai jotkin niistä.
--------------------------
* Asetus (EU) […] [lisätään päivämäärä] [lisätään täydellinen nimi] (EUVL L …).”
2)Korvataan 3 artikla seuraavasti:
”3 artikla
1. Talous- ja rahoituskomitea antaa perussopimuksen 126 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun lausunnon kahden viikon kuluessa siitä, kun komissio on hyväksynyt perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kertomuksen. Talous- ja rahoituskomitean lausunto on julkaistava.
2. Todetessaan, että liiallinen alijäämä on olemassa, komissio ottaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun lausunnon täysin huomioon ja antaa lausunnon ja tekee ehdotuksen neuvostolle perussopimuksen 126 artiklan 5 ja 6 kohdan nojalla ja antaa tästä tiedon Euroopan parlamentille.
3. Neuvosto päättää liiallisen alijäämän olemassaolosta Euroopan yhteisön perussopimuksen 126 artiklan 6 kohdan nojalla pääsääntöisesti neljän kuukauden kuluessa asetuksen (EY) N:o 479/2009 3 artiklan 2 ja 3 kohtaan säädetyistä tietojen toimittamispäivistä. Jos neuvosto päättää, että liiallinen alijäämä on olemassa, se antaa samanaikaisesti kyseiselle jäsenvaltiolle suosituksia Euroopan yhteisön perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla. Neuvoston on julkaistava päätöksensä ja suosituksensa.
4. Neuvoston perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla antamassa suosituksessa on vahvistettava enintään kuuden kuukauden määräaika, jonka kuluessa kyseisen jäsenvaltion on toteutettava tuloksellisia toimia. Tilanteen vakavuuden niin vaatiessa tuloksellisten toimien määräaika voidaan lyhentää kolmeen kuukauteen. Neuvoston suosituksessa on vahvistettava myös määräaika, jonka kuluessa liiallinen alijäämä on korjattava. Neuvoston on suosituksessaan myös pyydettävä jäsenvaltiota noudattamaan korjaavaa nettomenouraa, jolla varmistetaan, että julkisen talouden alijäämä saadaan laskettua alle viitearvon tai pidettyä viitearvon alapuolella suosituksessa asetetussa määräajassa. Niiden vuosien osalta, joina julkistalouden alijäämän odotetaan ylittävän viitearvon, korjaavan nettomenouran on johdettava vuotuiseen vähimmäissopeutukseen, jonka vertailuarvona on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen.
Korjaavalla nettomenouralla on myös saatava velkasuhde uskottavasti lasku-uralle tai pidettävä se maltillisella tasolla ottaen huomioon asetuksen (EU) [ennaltaehkäisevästä osiosta annettu asetus] liitteessä I vahvistetut kriteerit. Korjaavalla nettomenouralla on varmistettava, että vuotuiset julkisen talouden sopeuttamistoimet ovat kolmen ensimmäisen vuoden aikana keskimäärin vähintään samalla tasolla kuin koko sopeutuskauden aikana toteutettavat vuotuiset julkisen talouden toimet keskimäärin.
5. Kyseisen jäsenvaltion on tämän artiklan 4 kohdassa säädetyn määräajan kuluessa esitettävä neuvostolle ja komissiolle selvitys perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan mukaisen neuvoston suosituksen perusteella toteutetuista toimista. Selvityksessä on esitettävä neuvoston suositusta vastaavat julkisia menoja ja tuloja ja sekä meno- että tulopuolen päätösperäisiä toimenpiteitä koskevat tavoitteet sekä tiedot tavoitteiden saavuttamiseksi toteutetuista toimenpiteistä ja suunniteltujen toimenpiteiden luonteesta. Selvitykseen on myös sisällyttävä kyseisen jäsenvaltion riippumattoman finanssipoliittisen instituution lausunto toteutettujen ja suunniteltujen toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuudesta tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenvaltion on julkistettava selvitys.
6. Jos on toteutettu tuloksellisia toimia perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla annetun suosituksen mukaisesti tai jos poikkeukselliset olosuhteet, joihin hallitus ei voi vaikuttaa, vaikuttavat suosituksen antamisen jälkeen merkittävästi asianomaisen jäsenvaltion julkiseen talouteen, kuten neuvoston tämän artiklan 4 kohdan nojalla suositteleman korjaavan nettomenouran noudattamiseen, neuvosto voi komission suosituksesta päättää antaa perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla tarkistetun suosituksen. Tarkistetussa suosituksessa, jossa otetaan huomioon tämän asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut merkitykselliset tekijät, voidaan esimerkiksi pidentää liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettua määräaikaa pääsääntöisesti yhdellä vuodella. Jos neuvosto on todennut euroalueen tai koko unionin talouden olevan asetuksen (EU) [ennaltaehkäisevästä osiosta annettu asetus] 24 artiklassa tarkoitetussa vakavassa taantumassa, neuvosto voi myös päättää antaa komission suosituksesta perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla tarkistetun suosituksen edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Tarkistetussa suosituksessa voidaan esimerkiksi pidentää liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettua määräaikaa pääsääntöisesti yhdellä vuodella.”
3)Korvataan 4 artikla seuraavasti:
”4 artikla
Kun neuvosto harkitsee, onko sen perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla esittämien suositusten johdosta toteutettu tuloksellisia toimia, se tekee päätöksensä kyseisen jäsenvaltion tämän asetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti toimittaman selvityksen ja sen täytäntöönpanon sekä muiden kyseisen jäsenvaltion hallituksen julkistamien ja riittävän yksityiskohtaisten päätösten perusteella.
Jos neuvosto toteaa perussopimuksen 126 artiklan 8 kohdan nojalla, että asianomainen jäsenvaltio ei ole toteuttanut tuloksellisia toimia, se tekee asiasta selkoa Eurooppa-neuvostolle.”
4)Muutetaan 5 artikla seuraavasti:
a)korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1. Perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan mukainen neuvoston päätös, jossa osallistuvaa jäsenvaltiota vaaditaan toteuttamaan alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on perussopimuksen 126 artiklan 8 kohdan nojalla todennut, ettei tuloksellisia toimia ole toteutettu. Neuvoston on vaatimuksessaan pyydettävä jäsenvaltiota noudattamaan korjaavaa nettomenouraa, jolla varmistetaan, että julkisen talouden alijäämä saadaan laskettua alle viitearvon tai pidettyä viitearvon alapuolella vaatimuksessa asetetun määräajan kuluessa. Niiden vuosien osalta, joina julkistalouden alijäämän odotetaan ylittävän viitearvon, korjaavan nettomenouran on johdettava vuotuiseen vähimmäissopeutukseen, jonka vertailuarvona on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen.
Korjaavalla nettomenouralla on myös saatava velkasuhde uskottavasti lasku-uralle tai pidettävä se maltillisella tasolla ottaen huomioon asetuksen (EU) [ennaltaehkäisevästä osiosta annettu asetus] liitteessä I vahvistetut kriteerit. Korjaavalla nettomenouralla on varmistettava, että vuotuiset julkisen talouden sopeuttamistoimet ovat kolmen ensimmäisen vuoden aikana keskimäärin vähintään samalla tasolla kuin koko sopeutuskauden aikana toteutettavat vuotuiset julkisen talouden toimet keskimäärin. Neuvosto esittää myös, millaisin toimenpitein korjaava nettomenoura voidaan saavuttaa.”;
b)korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. Jos on toteutettu tuloksellisia toimia perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan nojalla esitetyn vaatimuksen mukaisesti tai jos poikkeukselliset olosuhteet, joihin hallitus ei voi vaikuttaa, vaikuttavat suosituksen antamisen jälkeen merkittävästi asianomaisen jäsenvaltion julkiseen talouteen, muun muassa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun korjaavan nettomenouran noudattamiseen, neuvosto voi komission suosituksesta päättää perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan nojalla esittää tarkistetun vaatimuksen. Tarkistetussa vaatimuksessa, jossa otetaan huomioon tämän asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut merkitykselliset tekijät, voidaan esimerkiksi pidentää liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettua määräaikaa pääsääntöisesti yhdellä vuodella. Jos neuvosto on todennut, että euroalueen tai koko unionin talous on asetuksen (EU) [ennaltaehkäisevästä osiosta annettu asetus] 24 artiklassa tarkoitetussa vakavassa taantumassa, neuvosto voi myös päättää esittää komission suosituksesta perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan nojalla tarkistetun vaatimuksen edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Tarkistetussa vaatimuksessa voidaan esimerkiksi pidentää liiallisen alijäämän korjaamiselle asetettua määräaikaa pääsääntöisesti yhdellä vuodella.”
5)Korvataan 6 artiklan 1 kohta seuraavasti:
”1. Kun neuvosto harkitsee, onko sen perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan nojalla esittämän vaatimuksen johdosta toteutettu tuloksellisia toimia, se tekee päätöksensä kyseisen jäsenvaltion tämän asetuksen 5 artiklan 1 a kohdan mukaisesti toimittaman selvityksen ja sen täytäntöönpanon sekä muiden kyseisen jäsenvaltion hallituksen julkistamien ja riittävän yksityiskohtaisten päätösten perusteella. Komission tämän asetuksen 10 a artiklan mukaisesti tekemän valvontakäynnin tulokset on otettava huomioon.”
6)Korvataan 8 artikla seuraavasti:
”8 artikla
1. Neuvosto tekee perussopimuksen 126 artiklan 11 kohdan mukaisen päätöksen seuraamusten tehostamisesta kahden kuukauden kuluessa asetuksella (EY) N:o 479/2009 säädetyistä tietojen toimittamispäivistä.
2. Neuvosto tekee perussopimuksen 126 artiklan 12 kohdan mukaisen päätöksen joidenkin tai kaikkien päätöstensä kumoamisesta mahdollisimman pian ja joka tapauksessa kahden kuukauden kuluessa asetuksella (EY) N:o 479/2009 säädetyistä tietojen toimittamispäivistä.
3. Neuvosto voi tehdä perussopimuksen 126 artiklan 12 kohdan mukaisen päätöksen ainoastaan, jos komission ennusteet julkisen talouden kehityksestä osoittavat, että alijäämä on saatu laskettua pysyvästi viitearvon alapuolelle ja, jos liiallisia alijäämiä koskeva menettely on aloitettu velkakriteerin perusteella, että kyseinen jäsenvaltio on noudattanut neuvoston tämän asetuksen 3 artiklan 4 kohdan tai 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistamaa korjaavaa nettomenouraa kahden edellisen vuoden ajan ja sen ennakoidaan komission ennusteiden perusteella noudattavan sitä myös kuluvana vuonna.”
7)Korvataan 9 artiklan 1 kohta seuraavasti:
”1. Liiallisia alijäämiä koskeva menettely keskeytetään
a)jos kyseinen jäsenvaltio toimii perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla annettujen suositusten mukaisesti,
b) jos kyseinen osallistuva jäsenvaltio toimii perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan nojalla esitettyjen vaatimusten mukaisesti.”
8)Korvataan 10 artikla seuraavasti:
”10 artikla
1. Neuvosto ja komissio seuraavat säännöllisesti toimia,
– joita kyseinen jäsenvaltio toteuttaa perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla annettujen suositusten johdosta,
– joita kyseinen osallistuva jäsenvaltio toteuttaa perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan nojalla esitettyjen vaatimusten johdosta.
2. Jos osallistuva jäsenvaltio ei toteuta toimia tai jos ne neuvoston mielestä osoittautuvat riittämättömiksi, neuvosto tekee välittömästi päätöksen perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan tai 126 artiklan 11 kohdan nojalla.
3. Jos asetuksen (EY) N:o 479/2009 nojalla annetut seurantatiedot osoittavat, että osallistuva jäsenvaltio ei ole korjannut liiallista alijäämäänsä määräajassa, joka on asetettu joko perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla annetuissa suosituksissa tai 126 artiklan 9 kohdan nojalla esitetyissä vaatimuksissa, neuvosto tekee välittömästi päätöksen perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan tai 126 artiklan 11 kohdan nojalla.”
9)Muutetaan 10 a artikla seuraavasti:
a)korvataan 1 kohta seuraavasti:
”1. Komissio pitää yllä pysyvää vuoropuhelua jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa tämän asetuksen tavoitteiden mukaisesti. Tätä tarkoitusta varten komissio tekee erityisesti valvontakäyntejä arvioidakseen jäsenvaltion senhetkistä taloudellista tilannetta ja määrittääkseen mahdolliset riskit tai vaikeudet noudattaa tämän asetuksen tavoitteita ja mahdollistaakseen näkemysten vaihdon muiden sidosryhmien, kuten kansallisten riippumattomien finanssipolitiikan instituutioiden, kanssa.”
b)korvataan 2 kohta seuraavasti:
”2. Neuvoston hyväksyttyä perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan nojalla vaatimuksen komissio tekee kyseiseen jäsenvaltioon erityisen valvontakäynnin keskustellakseen toimenpiteistä, joita jäsenvaltio aikoo toteuttaa perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan nojalla esitetyssä vaatimuksessa tarpeellisiksi katsottujen toimenpiteiden perusteella. Komissio voi asianomaisen jäsenvaltion parlamentin kutsusta esittää arvionsa jäsenvaltion talous- ja finanssipoliittisesta tilanteesta. Jäsenvaltioita, joista on annettu perussopimuksen 126 artiklan 8 kohdan nojalla tehdyn päätöksen seurauksena suosituksia ja vaatimuksia ja perussopimuksen 126 artiklan 11 kohdan nojalla päätöksiä, voidaan valvoa tehostetusti ja paikan päällä. Kyseisten jäsenvaltioiden on annettava kaikki tarvittavat tiedot valvontakäynnin valmistelua ja toteutusta varten.”
10)Korvataan 12 artikla seuraavasti:
”12 artikla
1. Sakon määrä on enintään 0,05 prosenttia suhteessa BKT:hen kuudelta kuukaudelta, ja se maksetaan joka kuudes kuukausi, kunnes neuvosto arvioi, että asianomainen jäsenvaltio on toteuttanut tuloksellisia toimia perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan nojalla esitetyn vaatimuksen noudattamiseksi.
2. Jokaisella sakon määräämistä seuraavalla kuuden kuukauden jaksolla siihen asti, kunnes päätös liiallisen alijäämän olemassaolosta on kumottu, neuvosto arvioi, onko kyseinen osallistuva jäsenvaltio toteuttanut tuloksellisia toimia perussopimuksen 126 artiklan 9 kohdan nojalla esitetyn neuvoston vaatimuksen noudattamiseksi. Tässä vuosittaisessa arvioinnissa neuvosto päättää perussopimuksen 126 artiklan 11 kohdan nojalla tehostaa seuraamuksia, jollei kyseinen osallistuva jäsenvaltio ole noudattanut neuvoston vaatimusta.
3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen sakkojen yhteenlaskettu määrä ei saa olla suurempi kuin 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen.”
11)Korvataan 14 ja 15 artikla seuraavasti:
”14 artikla
1. Neuvosto voi perussopimuksen 126 artiklan 12 kohdan nojalla päättää kumota perussopimuksen 126 artiklan 11 kohdan ensimmäisessä ja toisessa luetelmakohdassa mainitut seuraamukset sen mukaan, miten merkittävästi jäsenvaltio edistyy liiallisen alijäämän korjaamisessa.
15 artikla
Jos päätös liiallisen alijäämän olemassaolosta perussopimuksen 126 artiklan 12 kohdan nojalla kumotaan, neuvosto kumoaa kaikki voimassa olevat seuraamukset. Tämän asetuksen 12 artiklan nojalla määrättyjä sakkoja ei palauteta kyseiselle osallistuvalle jäsenvaltiolle.”
12)Kumotaan 16 ja 17 artikla.
13)Korvataan 17 a artiklan 1 kohta seuraavasti:
”1. Komissio julkaisee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2030 ja sen jälkeen joka viides vuosi kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta.
Kertomuksessa on tarkasteltava ainakin
a) tämän asetuksen vaikuttavuutta;
b) edistymistä jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen tiiviimmän koordinoinnin ja niiden taloudellisen suorituskyvyn jatkuvan lähentymisen turvaamisessa perussopimuksen mukaisesti.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun kertomukseen liitetään tarvittaessa ehdotus tämän asetuksen muuttamiseksi.
3. Kertomus toimitetaan edelleen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.”
14)Lisätään 17 b artikla seuraavasti:
”17 b artikla
Neuvosto antaa komission suosituksesta perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla tarkistetun suosituksen tai 126 artiklan 9 kohdan nojalla tarkistetun vaatimuksen jäsenvaltioille, joille on [muutosasetuksen voimaantulopäivä] annettu perussopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla suosituksia tai esitetty 126 artiklan 9 kohdan nojalla vaatimuksia ja jotka ovat toteuttaneet tuloksellisia toimia.
Neuvosto hyväksyy tarkistetun suosituksen tai vaatimuksen siinä yhteydessä, kun se hyväksyy nettomenouran asettamista koskevan suosituksen asetuksen (EU) [ennaltaehkäisevästä osiosta annettu asetus] 16 artiklan nojalla.”
15)Kumotaan liite.
2 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan […] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja