EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 4.12.2023

COM(2023) 786 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Tehokas oikeussuoja ja oikeussuojan saatavuus

EU:n perusoikeuskirjan soveltamista koskeva kertomus vuodelta 2023

Tehokas oikeussuoja ja oikeussuojan saatavuus

EU:n perusoikeuskirjan soveltamista koskeva kertomus vuodelta 2023

Sisällysluettelo

1.Johdanto

2.Tehokasta oikeussuojaa ja oikeussuojan saatavuutta koskeva unionin oikeus

3.Jäsenvaltioiden toimet tehokkaan oikeussuojan tarjoamiseksi

4.Tehokkaan oikeussuojan tarjoaminen tuomioistuimissa

5.EU:n rahoitus tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi

6.Päätelmät

1.Johdanto

Euroopan unionin perusoikeuskirjaan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, on koottu perusoikeudet, jotka kuuluvat jokaiselle Euroopan unionissa, jäljempänä ’EU’. Siinä korostetaan yhtäältä perusoikeuksien ja toisaalta EU:n perustana olevien ihmisarvon kunnioittamisen, vapauden, tasa-arvon ja yhteisvastuun arvojen sekä demokratia- ja oikeusvaltioperiaatteiden keskinäisiä yhteyksiä. Sitovan primaarioikeuden välineenä perusoikeuskirjalla varmistetaan perusoikeuksien suojelu koko EU:ssa.

Milloin perusoikeuskirjaa sovelletaan? Vuodesta 2009 lähtien perusoikeuskirjalla on ollut sama oikeudellinen asema kuin perussopimuksilla eli EU:n oikeudella, johon unionin lainsäädäntö perustuu. 1 EU:n toimielinten on noudatettava perusoikeuskirjaa kaikissa toimissaan, ja jäsenvaltioiden on noudatettava sitä EU:n lainsäädännön täytäntöönpanossa. 2 Jäsenvaltiot panevat EU:n lainsäädäntöä täytäntöön muun muassa – hyväksymällä kansallisia täytäntöönpanotoimenpiteitä – hyväksymällä lakeja asioissa, joiden osalta EU:n lainsäädännössä asetetaan konkreettisia velvoitteita tai sallitaan poikkeuksia 3   – toteuttamalla EU:n rahoitusohjelmia EU:n rahoitussääntöjen mukaisesti.

Kuten vuonna 2020 hyväksytyssä strategiassa perusoikeuskirjan soveltamisen vahvistamiseksi Euroopan unionissa 4 , jäljempänä ’perusoikeuskirjaa koskeva strategia’, vahvistetaan, komissio esittää perusoikeuskirjan soveltamisesta temaattisia vuosikertomuksia. Näissä kertomuksissa keskitytään aloihin, joilla on keskeinen merkitys. 5  Tämänvuotinen perusoikeuskirjaa koskeva kertomus käsittelee tehokasta oikeussuojaa ja oikeussuojan saatavuutta ennakkoedellytyksenä perusoikeuksien käytölle siten, että ketään ei jätetä jälkeen. 6  

Edistyminen perusoikeuskirjaa koskevan strategian täytäntöönpanossa vuosina 2022–2023 -Komissio hyväksyi joulukuussa 2022 perusoikeuskirjan soveltamista koskevan kertomuksensa vuodelta 2022. Kertomus käsittelee kansalaisjärjestöjen ja ihmisoikeuksien puolustajien roolia perusoikeuksien puolustamisessa. 7 -Komissio järjesti vuonna 2023 sidosryhmille useita seminaareja, joissa käsiteltiin sitä, miten EU ja jäsenvaltiot voivat kehittää rooliaan kansalaisjärjestöjen ja ihmisoikeuksien puolustajien suojelemisessa ja tukemisessa sekä niiden vaikutusmahdollisuuksien parantamisessa. Jatkotoimista keskusteltiin marraskuussa 2023 puheenjohtajavaltio Espanjan kanssa järjestetyssä korkean tason tapahtumassa. -Tähän mennessä 25 jäsenvaltiota on nimennyt perusoikeuskirjan yhteyspisteen, jonka tehtävänä on tehostaa yhteistyötä ja edistää perusoikeuskirjan tehokasta soveltamista asianomaisessa jäsenvaltiossa. -Komissio tarjosi myös EU:n henkilöstölle tarkoitettuja kursseja perusoikeuskirjan soveltamisesta vaikutustenarvioinneissa. Oikeusalan ammattilaisille suunnattua koulutusta perusoikeuskirjan soveltamisesta tarjotaan edelleen osana eurooppalaista oikeusalan koulutusstrategiaa vuosiksi 2021–2024. 8  Euroopan oikeusportaaliin kuuluva Euroopan koulutusfoorumi 9 sisältää oikeusalan toimijoille ja ammattilaisille suunnattua sähköistä oppimateriaalia ja koulutusta perusoikeuksista. -Perusoikeuskirjan tehokasta soveltamista koskevaan ”horisontaaliseen mahdollistavaan edellytykseen” 10 , jäljempänä ’perusoikeuskirjaa koskeva horisontaalinen mahdollistava edellytys’, liittyen komissio on arvioinut kaikkia jäsenvaltioiden toimittamia rahoitusohjelmia. Tämän tarkoituksena oli varmistaa, että käytössä on tehokkaat järjestelyt, joilla taataan, että perusoikeuskirjaa noudatetaan asiaankuuluvien EU:n rahastojen täytäntöönpanossa. Komissio on arvioinut tähän mennessä, että perusoikeuskirjaa koskeva horisontaalinen mahdollistava edellytys täyttyy kolmea poikkeusta 11 lukuun ottamatta kaikissa jäsenvaltioissa. Asiaankuuluvia menoja ei voida korvata ennen kuin näiden ohjelmien täytäntöönpanolle perusoikeuskirjaa koskevassa horisontaalisessa mahdollistavassa edellytyksessä määritetyt edellytykset täyttyvät. Komissio myös seuraa tilannetta tiiviisti. -Komissio puolustaa edelleen perusoikeuksia rikkomusmenettelyjen avulla. 12 -Komissio on myös lisännyt tietoisuutta perusoikeuksista ja tarjonnut tietoa #RightHereRightNow -kampanjan 13 , Euroopan oikeusportaalin tietosivun ”Sinun oikeutesi” 14 ja komission verkkosivuston 15 kautta. -Euroopan unionin perusoikeusvirasto, jäljempänä ’FRA’, on jatkanut Charterpedia-tietokantansa päivittämistä. Kyseisessä tietokannassa on perusoikeuksiin liittyvää materiaalia eri puolilta EU:ta. 16 FRA on myös julkaissut ”Charter case studies – Trainer’s manual” -käsikirjan 17 , jossa on kymmenellä EU:n kielellä ohjeita perusoikeuskirjaa käsittelevien koulutustyöpajojen järjestämiseen.

Perusoikeuskirjaa koskevassa vuoden 2023 kertomuksessa keskitytään tehokkaaseen oikeussuojaan ja oikeussuojan saatavuuteen. Nämä oikeudet ovat erittäin tärkeitä sen varmistamisessa, että perusoikeuskirjaa ja unionin lainsäädäntöä, jolla edistetään ja suojellaan perusoikeuskirjassa taattuja oikeuksia, sovelletaan täysimääräisesti. Ilman tehokasta oikeussuojaa yksityishenkilöt eivät voi käyttää tehokkaasti oikeuksiaan, perusoikeudet mukaan lukien.

Tehokkaalla oikeussuojalla ja oikeussuojan saatavuudella vaalitaan lisäksi perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen perustuvaa kulttuuria, kuten komission vuotuisissa oikeusvaltiokertomuksissa 18 tähdennetään. Kansallisten tuomioistuinten ja Euroopan unionin tuomioistuimen, jäljempänä ’unionin tuomioistuin’, tehtävänä on taata unionin oikeuden täysi soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa ja yksityishenkilöiden unionin oikeudesta johtuvien oikeuksien oikeussuoja. 19 SEU-sopimuksen 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on säädettävä tarvittavista muutoksenhakukeinoista tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla. 20

Perusoikeuskirjaa koskeva kertomus täydentää siten komission vuotuisia oikeusvaltiokertomuksia 21 . Oikeusvaltiokertomusten oikeuslaitosta käsittelevässä osassa tarkastellaan kansallisten oikeuslaitosten riippumattomuutta, laatua ja tehokkuutta keskittymällä kaikkien mahdollisuuteen saada oikeussuojaa tuomioistuimissa tai tuomioistuinten ulkopuolista oikeussuojaa. 22 Kertomuksessa esitetään perusoikeusnäkökulma oikeussuojan saatavuuteen 23 . Oikeussuojan saatavuus määritellään jokaisen mahdollisuudeksi etsiä oikeudenmukaista ratkaisua oikeudellisiin ongelmiin ja saada sellainen käyttämällä erilaisia oikeudellisia ja oikeuslaitoksen palveluja perusoikeuksien mukaisella tavalla. 24  Kertomus myös täydentää muita asiaankuuluvia politiikka-aloitteita, kuten EU:n oikeusalan tulostaulua 25 , tasa-arvon unionia koskevia strategioita 26 ja Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmaa 27 .

Tämän kertomuksen tarkoituksena on esittää yleiskatsaus asiaa koskevaan EU:n oikeudelliseen kehykseen ja kuvata viimeaikaista kehitystä (2020–2023). Siinä kuvataan sekä jäsenvaltioiden saavutuksia että haasteita esittämällä lyhyt katsaus sidosryhmien esille tuomiin seikkoihin. Esimerkit kansallisista toimenpiteistä eivät ole tyhjentäviä, ja ne on sisällytetty kertomukseen vain asian havainnollistamiseksi.

2.Tehokasta oikeussuojaa ja oikeussuojan saatavuutta koskeva unionin oikeus

Lissabonin sopimuksen joulukuussa 2009 tapahtuneen voimaantulon jälkeen 33 EU on kehittänyt kattavan oikeudellisen kehyksen, johon sisältyy niin tuomioistuimissa kuin niiden ulkopuolellakin käytettäviä oikeussuojakeinoja. Yksityishenkilöt voivat käyttää näitä oikeussuojakeinoja, kun heidän unionin oikeudessa taattuja oikeuksiaan on heidän mielestään loukattu. Useissa EU:n välineissä mennään vieläkin pitemmälle ja asetetaan tehokasta oikeussuojaa ja oikeussuojan saatavuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia. Unionin oikeudessa taattu tehokas oikeussuoja on esimerkki siitä, miten EU hyödyttää ihmisten arkielämää hyvin monenlaisissa tilanteissa antamalla ihmisille mahdollisuuden käyttää perusoikeuskirjan mukaisia perusoikeuksiaan. Tässä luvussa esitellään tehokasta oikeussuojaa ja oikeussuojan saatavuutta koskevan unionin oikeuden laajaa kirjoa. Käytännössä näitä EU:n sääntöjä sovelletaan usein yhdessä kansallisten sääntöjen kanssa 34 , mikä korostaa EU:n ja jäsenvaltioiden toimien täydentävyyttä, kuten luvussa 3 tarkemmin kuvataan.

2.Oikeussuojan saatavuuden helpottaminen digitalisointitoimilla

Oikeussuojan saatavuutta voidaan helpottaa lisäämällä oikeudenkäyntimenettelyjen digitalisaatiota, jolloin oikeussuojakeinoja on paremmin saatavilla. Mahdollisuus esittää huomautuksia ja olla yhteydessä tuomioistuimiin sähköisesti sekä osallistua suullisiin käsittelyihin videoneuvottelun avulla voi parantaa tehokkaiden oikeussuojakeinojen saatavuutta perusoikeuskirjan 47 artiklassa tarkoitetussa kohtuullisessa ajassa. Ehdotus asetukseksi oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista 35 muodostaa oikeusperustan etäviestintätekniikan käytölle kuulemisissa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, joilla on rajat ylittäviä vaikutuksia, ja rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön menettelyissä.

Oikeudenkäytön digitalisoinnin käyttöönotossa on oltava huolellinen, ja se on toteutettava täysin perusoikeuksia kunnioittaen. Näitä ovat esimerkiksi oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja oikeus henkilötietojen suojaan sekä puolustautumisoikeudet rikosoikeudellisissa menettelyissä. 36 Oikeuspalvelujen ja oikeudellisten menettelyjen saatavuuden varmistamiseksi olisi myös säilytettävä perinteiset viestintäkanavat ja mahdollisuus henkilökohtaiseen osallistumiseen sellaisille henkilöille, joiden digitaidot eivät ole riittävät tai joilla ei ole käytössään digitaalisia välineitä, samoin kuin henkilöille, joilla voi olla vaikeuksia digitaalisen oikeudenkäytön toimintaympäristön käytössä. 37  Oikeudellista päätöksentekoa voidaan tukea myös tekoälysovelluksilla. On kuitenkin tärkeää varmistaa niiden asianmukainen toiminta ja vähentää niiden käyttöön mahdollisesti liittyviä vinoutumia esimerkiksi sukupuolen, rodun 38 , etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella. 39  

3.Oikeudet rikosoikeudellisissa menettelyissä

EU:n rikosprosessioikeudessa epäillyille ja syytetyille annettavia menettelytakeita koskevat vähimmäisvaatimukset 40 vahvistetaan kuudessa direktiivissä 41 . Vähimmäisvaatimuksia sovelletaan henkilöihin, joiden epäillään syyllistyneen rikokseen tai joita syytetään rikoksesta. Ne parantavat heidän oikeussuojaansa. Ne koskevat esimerkiksi sellaisten henkilöiden oikeutta tulkkaukseen ja oikeutta saada keskeiset asiakirjat käännetyiksi, jotka eivät puhu tai ymmärrä rikosoikeudellisessa menettelyssä käytettävää kieltä; 42 oikeutta saada viipymättä tietoja kansallisen oikeuden mukaisista oikeuksistaan ja syytteistä ja oikeutta tutustua asiaan liittyvään aineistoon; 43 oikeutta käyttää avustajaa ja oikeutta saada tieto vapaudenmenetyksestä ilmoitetuksi kolmannelle osapuolelle ja pitää vapaudenmenetyksen aikana yhteyttä kolmansiin henkilöihin ja konsuliviranomaisiin; oikeutta vaieta ja olla todistamatta itseään vastaan sekä oikeutta oikeusapuun 44 . Näitä direktiivejä täydentävät kolme suositusta haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä koskevista menettelytakeista, 45 rikoksesta epäiltyjen tai syytettyjen oikeudesta oikeusapuun 46 ja tutkintavankeudessa olevien epäiltyjen ja syytettyjen henkilöiden prosessuaalisista oikeuksista 47 .

Näissä direktiiveissä ja etenkin direktiivissä 2016/343 vahvistetaan syyttömyysolettaman kaltaiset rikosprosessioikeuden perusperiaatteet. EU:n sääntöjen 48 mukaan viranomaisen julkisissa lausumissa ei saa viitata ennenaikaisesti epäillyn tai syytetyn syyllisyyteen. Niissä säädetään lisäksi, että todistustaakka epäillyn ja syytetyn syyllisyydestä on syyttäjällä, ja vahvistetaan oikeus vaieta ja olla todistamatta itseään vastaan sekä oikeus olla läsnä omassa oikeudenkäynnissään. 49 Epäillyillä ja syytetyillä henkilöillä, jotka eivät pysty itse maksamaan avustajan avusta, on oikeus saada oikeusapua 50 oikeudellisen avustajan käytöstä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.

EU on myös ottanut käyttöön erityisiä suojatoimia tapauksissa, joissa epäilty tai syytetty on lapsi 51 . Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että lapsen etu otetaan huomioon kaikissa lapsiin vaikuttavissa päätöksissä koko menettelyn ajan perusoikeuskirjan 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltioiden on vahvistettava ja sovellettava tiukempia vaatimuksia kuin ne, joita sovelletaan aikuisiin, kun kyse on avustajan käyttämistä koskevan oikeuden kaltaisista keskeisistä prosessuaalisista oikeuksista. Jäsenvaltioiden on myös otettava käyttöön lapsille kohdennettuja takeita ja oikeuksia, joissa otetaan huomioon lasten tarpeet ja haavoittuvuus sekä heidän kykynsä ymmärtää menettelyä ja osallistua siihen tehokkaasti. 52 Kunkin lapsen tilannetta olisi arvioitava yksilöllisesti, lapsella on oikeus saada mukaan vanhempainvastuunkantaja 53 , lapsen kuulustelu olisi tarvittaessa tallennettava, ja lapsen olisi saatava tietynlaista kohtelua vapaudenmenetyksen yhteydessä 54 . Kansallisia täytäntöönpanotoimia koskeva komission arviointi osoitti, että niissä on suurta vaihtelua. Tämä johtuu etenkin kansallisten oikeusjärjestelmien luontaisista eroista ja lapsiystävällistä oikeudenkäyttöä koskevista erilaisista vaatimuksista 55 .

4.Rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön välineet

Rikosasioissa tehtävästä yhteistyöstä säädetään useissa välineissä, joilla pyritään tehostamaan oikeudenhoitoa rajatylittävissä tapauksissa ja tarjoamaan tehokasta oikeussuojaa asianomaisille henkilöille. Eurooppalaisella pidätysmääräyksellä 56 pyritään välttämään asianomaisen henkilön säilöönoton pitkittyminen siten, että jäsenvaltioiden edellytetään käsittelevän eurooppalaista pidätysmääräystä koskevat päätökset ripeästi. 57 Komissio ehdotti äskettäin yhteisiä sääntöjä, joiden perusteella rikosoikeudellisia menettelyjä voidaan siirtää jäsenvaltiosta toiseen. 58 Ne koskevat esimerkiksi oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin siirron hyväksymisestä tehtyä päätöstä vastaan. Sähköisistä todisteista annetun asetuksen 59 ansiosta lainvalvonta- ja oikeusviranomaiset voivat hankkia sähköisiä todisteita nopeammin. Perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisesti siinä annetaan jokaiselle, jonka tietoja on pyydetty, oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.

5.Uhrien oikeudet

EU on vahvistanut uhrien oikeuksia koskevassa direktiivissä 60 kattavat perusoikeuksiin perustuvat vaatimukset rikoksen uhrien tukemiseksi ja suojelemiseksi. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kaikkien rikosten uhrit tunnustetaan uhreiksi ja heitä kohdellaan kunnioittavasti, ammattitaitoisesti ja syrjimättömästi. Direktiivillä parannetaan uhrien oikeussuojan saatavuutta velvoittamalla jäsenvaltiot antamaan tietoja menettelystä sekä tukemaan ja suojelemaan uhreja heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Uhreilla on esimerkiksi oikeus tulla kuulluksi rikosoikeudellisissa menettelyissä ja esittää todisteita, oikeus oikeusapuun, kun he osallistuvat rikosoikeudelliseen menettelyyn osapuolena, ja oikeus saada päätös rikoksentekijän velvoittamisesta maksamaan korvaus. Vahvistaakseen uhrien oikeuksia 61 entisestään komissio hyväksyi ehdotuksen uhrien oikeuksia koskevan direktiivin muuttamisesta 62 . Ehdotuksen tarkoituksena on parantaa uhreille annettavia tietoja, tukea ja suojelua esimerkiksi sähköisen oikeudenkäytön avulla ja antaa heille mahdollisuus osallistua rikosoikeudellisiin menettelyihin aiempaa tehokkaammin.

Tätä aihetta koskevaan EU:n lainsäädäntöön sisältyy kohdennettuja sääntöjä, joilla turvataan tietyntyyppisten rikosten uhrien oikeudet. 63  Ihmiskaupan vastaisen direktiivin 64  mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että ihmiskaupan uhreja suojellaan asianmukaisesti myös todistajansuojeluohjelmilla ja että heillä on mahdollisuus lainopilliseen neuvontaan ja oikeudelliseen edustukseen. Lapsiuhreilla on lisäksi oikeus edustajan määräämiseen ja lapsiystävällisiin toimiin kuulustelujen ja rikosoikeudellisten menettelyjen aikana. Ihmiskaupan vastaisen direktiivin arvioinnin jälkeen komissio ehdotti, että asiaa koskevaa oikeudellista kehystä nykyaikaistetaan ja että uhrien tunnistamiseen sekä avun ja tuen piiriin ohjaamiseen liittyviä puutteita tarkastellaan. 65 Komissio aikoo lisäksi keskittyä jatkossakin ihmiskaupan vastaisen direktiivin ja ihmiskaupan torjuntaa koskevan EU:n strategian (2021–2025) 66 täytäntöönpanoon etenkin, kun on kyse uhrien suojelusta rikosoikeudellisissa menettelyissä ja korvausten saamisesta.

Seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston lapsiuhreja suojellaan lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevalla direktiivillä 67 . Siinä rohkaistaan henkilöitä, jotka tietävät lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai seksuaalisesta riistosta taikka epäilevät sitä, ilmoittamaan asiasta.
Komissio ehdotti 68 toukokuussa 2022 erityissääntöjä verkkovälitteisestä lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta ja seksuaalisesta riistosta. Ehdotukseen sisältyi toimia lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan sisällön ilmoittamiseksi ja poistamiseksi sekä uhrien tukemiseksi heihin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa esittävän aineiston poistamisessa.

Lisäksi ehdotuksella direktiiviksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta 69  pyritään vahvistamaan sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrien oikeussuojan saatavuutta vastaamalla heidän erityistarpeisiinsa 70 . Siinä myös ehdotetaan, että tietyt suhteettomasti naisiin vaikuttavat väkivallan muodot, kuten raiskaus suostumuksen puutteen perusteella ja naisten sukuelinten silpominen, sekä sukupuolittuneen verkkoväkivallan jotkin muodot, kriminalisoidaan. 71  

6.Muut haavoittuvuudet

Henkilöt, jotka ilmoittavat työpaikallaan havaitsemastaan laittomasta tai moraalittomasta toiminnasta, jäljempänä ’väärinkäytösten paljastajat’, ovat haavoittuvassa asemassa työnantajiinsa nähden. Väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevassa direktiivissä 72  kielletään kaikenlaiset vastatoimet ja säädetään niistä seuraamuksia. Siinä myös annetaan väärinkäytösten paljastajille mahdollisuus turvautua tehokkaisiin oikeustoimiin, joihin kuuluvat takaisin palvelukseen ottaminen tai aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen sekä väliaikaiset toimet uhkausten tai vastatoimien lopettamiseksi.

Toimittajat, ihmisoikeuksien puolustajat ja muut yleistä etua koskevasta asiasta käytävään julkiseen keskusteluun osallistuvat ovat yhtä haavoittuvassa asemassa, kun kyse on julkisen osallistumisen vastaisista strategisista häirintäkanteista, joista käytetään myös nimitystä ”SLAPP-kanteet”. Vuonna 2022 esitetty ehdotus 73 antaisi tuomareille mahdollisuuden hylätä nopeasti tällaiset ilmeisen perusteettomat kanteet. Ehdotuksessa otetaan myös käyttöön useita menettelyllisiä takeita ja oikeussuojakeinoja, kuten oikeudenkäyntikulujen täysimääräinen korvaaminen, vahingonkorvaukset ja seuraamukset. 74 Komissio on myös julkaissut jäsenvaltioille suosituksia toimenpiteistä toimittajien ja media-alan ammattilaisten suojelemiseksi 75 .

Äskettäisellä ehdotuksella 76 pyritään parantamaan aikuisten suojelua rajatylittävissä tilanteissa ja suojaamaan heidän perusoikeuksiaan, kun aikuiset eivät henkilökohtaisten kykyjensä heikentymisen tai riittämättömyyden vuoksi pysty suojelemaan etujaan. Ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, että heidän suojeluaan tai oikeustoimikelpoisuuttaan koskevat toimenpiteet tunnustetaan nopeasti ja että ”edustusvallalla” etukäteen ilmaistuja toiveita noudatetaan.

Vuonna 2022 esitetyllä ehdotuksella vanhemmuussuhteen tunnustamisesta 77 jäsenvaltioiden välillä pyritään vahvistamaan rajatylittävissä tilanteissa olevien lasten perusoikeuksien suojelua. Tällaisia ovat esimerkiksi lasten toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaiset vanhemmuuteen perustuvat oikeudet ja myös oikeus siihen, että vanhemmat edustavat heitä terveyteen ja koulutukseen liittyvissä asioissa. Lapsen vanhemmat yhdessä jäsenvaltiossa olisivat edelleen lapsen vanhempia muissa jäsenvaltioissa, mikä ei aina ole tilanne tällä hetkellä.

7.Syrjinnän uhrit 

Syrjinnän uhrien tehokas oikeussuoja on ollut unionin oikeuden keskiössä jo vuosikymmenten ajan. Useissa tasa-arvodirektiiveissä 78 säädetäänkin oikeudesta vedota syrjintään oikeudellisissa menettelyissä ja yhdistysten oikeudesta edustaa tai tukea uhreja tuomioistuimessa. Palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevassa direktiivissä 79 annetaan työntekijöille oikeus vedota oikeuteensa siihen, että naiset ja miehet saavat saman palkan samasta tai samanarvoisesta työstä. Uhreja voivat edustaa hallinnollisissa menettelyissä tai tuomioistuinmenettelyissä yhdistykset, työntekijöiden edustajat ja muut elimet, kuten tasa-arvoelimet tai ammattijärjestöt. Ne voivat auttaa uhreja oikeussuojakeinojen käytössä 80 ja tukea niin kutsutuissa strategisissa oikeudenkäynneissä 81 tai kollektiivisissa oikeussuojakeinoissa 82 , etenkin kun otetaan huomioon, että EU:n oikeudessa kielletään syrjintä myös sellaisissa tapauksissa, joissa ei ole yksilöitävissä olevaa uhria 83 .

Tasa-arvoa koskevien direktiivien mukaan jäsenvaltioiden on säädettävä syrjintätapauksissa tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista. Tällaisia ovat esimerkiksi sakko, korvausvelvollisuus, vahingon aiheuttajalle langetettu kielto harjoittaa tiettyä toimintaa tai tämän määrääminen pidättäytymään tietystä toiminnasta, vahingon aiheuttajan nimen julkistaminen, anteeksipyynnön vaatiminen tai rikosoikeudellisten seuraamusten määrääminen. 84 . 

Uusien lainsäädäntöehdotusten tarkoituksena on vahvistaa tasa-arvoelinten 85 asemaa ja etenkin niiden riippumattomuutta, resursseja ja valtuuksia, jotta ne voivat torjua syrjintää entistäkin tehokkaammin. Tasa-arvoelimillä on keskeinen asema syrjinnän uhrien auttamisessa ja sen varmistamisessa, että syrjimättömyyttä koskeva EU:n lainsäädäntö pannaan täytäntöön. Ehdotusten mukaan tasa-arvoelimet voisivat vastaanottaa syrjintää koskevia valituksia, tutkia tapauksia, antaa uhreille neuvontaa, tarjota vaihtoehtoista riidanratkaisua, antaa lausuntoja, tehdä päätöksiä ja toimia oikeudenkäynneissä asiantuntijoina yhden tai useamman uhrin puolesta tai tukena taikka omissa nimissään. 86

EU on myös sopimuspuolena vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyssä Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksessa, jossa määrätään velvoitteesta varmistaa vammaisille henkilöille oikeussuojan tehokas saavutettavuus yhdenvertaisesti muiden kanssa. 87 EU on myös antanut esteettömyyssäädöksen. 88

Esteettömyyssäädöstä täydentää verkkopalvelujen saavutettavuusdirektiivi 89 , jossa edellytetään, että julkisen sektorin elinten, myös oikeusviranomaisten, verkkosivustot ja mobiilisovellukset ovat vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden saavutettavissa.

Vihapuhe ja viharikokset loukkaavat uhrien perusoikeutta ihmisarvoon ja tasa-arvoon. Vihapuheen ja -rikosten uhrien tehokkaan oikeussuojan edistämiseksi neuvoston puitepäätöksessä rasismin ja muukalaisvihan torjumisesta 90 velvoitetaan jäsenvaltiot kriminalisoimaan julkinen yllyttäminen väkivaltaan ja vihaan rodun, ihonvärin, uskonnon, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän perusteella ja ottamaan rasistiset motiivit asianmukaisesti huomioon määrättäessä seuraamuksia rikoksiin syyllistyneille. 91 Kansallisten viranomaisten on tutkittava väitettyjä vihaan perustuvia rikoksia tai vihapuhetta koskevat tapaukset, nostettava niistä syytteet ja saatettava ne tuomioistuinten käsiteltäväksi. Komissio ehdotti 92 lisäksi vuonna 2021 vihapuheen ja -rikosten lisäämistä SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin EU-rikosten aloihin. Jos neuvosto antaa tätä koskevan päätöksen, komissio voisi ehdottaa lainsäädäntöä sen varmistamiseksi, että muihin syihin kuin rasismiin ja muukalaisvihaan perustuvaa vihapuhetta ja -rikoksia voidaan torjua rikosoikeuden keinoin tehokkaasti EU:n tasolla.

8.Ympäristönsuojelu

Ympäristönsuojelussa oikeussuojan saatavuutta on parannettu merkittävästi 93 muutetulla Århus-asetuksella 94 . Ympäristöjärjestöt ja muut yleisöön kuuluvat voivat sen nojalla pyytää EU:n toimielimiä varmistamaan, että niiden päätökset ovat EU:n ympäristölainsäädännön mukaisia 95 . Ympäristöjärjestöt ovat jo käyttäneet tätä mahdollisuutta pyytämällä uudelleentarkastelua torjunta-aineiden, kalastuksen, taksonomian, kansallisten ilmasto- ja energiasuunnitelmien, uusiutuvan energian ja yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten maataloussuunnitelmien 96 yhteydessä.

Komissio on myös julkaissut ohjeet muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa 97 ja Euroopan oikeusportaalissa tietosivuja 98 kussakin jäsenvaltiossa sovellettavista säännöistä 99 . Se on lisäksi kartoittanut, miten oikeussuojaa annetaan kunkin jäsenvaltion Århusin yleissopimuksen täytäntöönpanosäännöksissä 100 .

Lisäksi ehdotuksessa ympäristörikosdirektiiviksi 101  säädetään avun ja tuen antamisesta henkilöille, jotka ilmoittavat ympäristörikoksista. Ehdotuksissa teollisuuden päästödirektiiviksi 102 , ilmanlaatudirektiiviksi 103  ja jätedirektiiviksi 104  annettaisiin mahdollisuus saada korvauksia asiaa koskevien säännösten rikkomisesta aiheutuneista terveysongelmista. Ilmanlaatua, jätteitä, maaperän seurantaa 105 ja luonnon ennallistamista 106 koskevilla ehdotuksilla ja ehdotuksella viherväitteitä koskevaksi direktiiviksi 107 lujitettaisiin samoin oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ottamalla käyttöön oikeus käyttää oikeussuojakeinoja aina, kun asiaa koskevia EU:n säännöksiä rikotaan. 108

9.Kuluttajan oikeudet ja vaihtoehtoiset riidanratkaisumekanismit

Kollektiivinen oikeussuojamekanismi 109 antaa nimetyille kuluttajajärjestöille ja julkisille elimille mahdollisuuden nostaa kansallisissa tuomioistuimissa edustajakanteita ja myös useita jäsenvaltioita koskevia rajatylittäviä kanteita kuluttajien puolesta. Näillä ryhmäkanteilla voidaan pyrkiä lopettamaan lainvastaiset käytännöt ja vaatia hyvitystä, kuten vahingonkorvauksia tai tavaran vaihtamista tai korjaamista. Verkkovälineellä helpotetaan lisäksi jäsenvaltioiden ja tuomareiden sekä kuluttajien etuja edustavien tahojen yhteistyötä EU:n kuluttajanoikeuksien noudattamisen valvonnassa. 110  Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annetussa direktiivissä 111 edellytetään myös, että kuluttajille annetaan tehokkaita oikeussuojakeinoja elinkeinonharjoittajien käyttämiä kohtuuttomia sopimusehtoja vastaan.

Tuomioistuimen ulkopuolista riidanratkaisua kuluttajariidoissa nopeutetaan ja helpotetaan äskettäisellä ehdotuksella vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta (ADR) annetun direktiivin muuttamiseksi 112 . Se parantaisi henkilökohtaisen tuen saatavuutta etenkin haavoittuvassa asemassa oleville kuluttajille. Jäsenvaltioiden yhteyspisteet voivat helpottaa kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välistä viestintää, auttaa ADR-menettelyissä ja tarjota tietoa kuluttajien oikeuksista ja oikeussuojakeinoista.

Lisäksi SOLVIT, joka on yrityksille ja kuluttajille tarkoitettu EU:n ongelmanratkaisuverkosto, tarjoaa vaihtoehtoisen lähestymistavan riitojen ratkaisemiseen, jolloin ei ole tarpeen käyttää asianajajaa tai saattaa asiaa tuomioistuimen käsiteltäväksi 113 . Liikenteen alalla toteuttavalla aloitteella ”Matkustajien ja heidän oikeuksiensa parempi suojelu” pyritään varmistamaan, että matkustajat saavat paremmin tietoa oikeuksistaan, tehostamaan valitusten käsittelymenettelyjä, valvomaan paremmin matkustajien oikeuksien noudattamista ja laajentamaan matkustajien oikeudet koskemaan multimodaalisia matkoja (kun matkustaja käyttää saman matkan aikana eri liikennemuotoja). 114

10.Verkkosisällön sääntely ja tietosuoja

Digitalisaation jatkuva kehitys korostaa, miten tärkeää verkkotoiminnan yhteydessä on varmistaa tehokas oikeussuoja. Verkkosisällön moderoinnin osalta digipalvelusäädöksessä 115 säädetään verkossa tarjottavien välityspalvelujen vastaanottajien käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista. Digipalvelusäädöksessä otetaan käyttöön ilmoitus- ja toimintamenettely, jossa käyttäjät voivat ilmoittaa laittomista sisällöistä ja pyytää niiden poistamista. Siinä edellytetään, että verkkoalustat ottavat käyttöön sisäisen valitustenkäsittelyjärjestelmän, jossa käyttäjät voivat tehdä valituksia sähköisesti ja maksutta, ja tuomioistuimen ulkopuolisen riitojenratkaisumekanismin 116 . Digipalvelusäädöksessä annetaan myös oikeus tehdä välityspalvelujen tarjoajia vastaan valitus siinä jäsenvaltiossa, jossa palvelun vastaanottaja sijaitsee tai johon se on sijoittautunut. Käyttäjillä on oikeus valtuuttaa elin, järjestö tai yhdistys käyttämään tätä oikeutta heidän puolestaan. Käyttäjät voivat vaatia välityspalvelujen tarjoajilta korvausta vahingoista tai menetyksistä, joita on aiheutunut näiden tarjoajien digipalvelusäädöksen mukaisten velvoitteiden rikkomisesta. Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä 117 sisältää tuomioistuinten ulkopuolella tapahtuvaa riitojen ratkaisemista koskevia menettelyllisiä takeita ja oikeussuojakeinoja tietoyhteiskunnan palvelujen osalta.

Verkossa tapahtuvaa terroristisen sisällön levittämistä koskevassa asetuksessa 118 edellytetään, että säilytyspalvelun tarjoajat ilmoittavat sisällöntarjoajille, jos heidän sisältönsä poistetaan tai siihen pääsy estetään kansallisen toimivaltaisen viranomaisen lähettämän poistamismääräyksen perusteella.
Säilytyspalvelun tarjoajien on otettava käyttöön tehokkaat valitusmekanismit käyttäjille, joiden sisältö on poistettu tai siihen pääsy on estetty EU:ssa.

Yleisessä tietosuoja-asetuksessa (GDPR) 119 annetaan rekisteröidyille oikeus tehdä kantelu rekisterinpitäjästä tai henkilötietojen käsittelijästä kansalliselle valvontaviranomaiselle tai toimivaltaiselle tuomioistuimelle, jos he katsovat, että heidän henkilötietojaan on käsitelty yleisen tietosuoja-asetuksen vastaisesti. Rekisteröidyt voivat myös valtuuttaa voittoa tavoittelemattoman elimen, järjestön tai yhdistyksen tekemään kantelun puolestaan. Heillä on lisäksi oikeus saada korvausta rikkomisesta aiheutuneesta aineellisesta tai aineettomasta vahingosta. Yleisessä tietosuoja-asetuksessa annetaan kansallisille valvontaviranomaisille vahvat valtuudet tutkia rikkomisia ja toteuttaa korjaavia toimenpiteitä, esimerkiksi määrätä hallinnollisia seuraamusmaksuja.

Yleisessä tietosuoja-asetuksessa suojattujen oikeuksien pohjalta ehdotuksessa eurooppalaisesta terveysdata-avaruudesta 120  annetaan oikeus tehdä valitus digitaalisesta terveydenhuollosta vastaaville viranomaisille, jotka ovat jäsenvaltioiden perustamia julkisia elimiä. Tämä ei kuitenkaan vaikuta edellä mainittujen kansallisten valvontaviranomaisten toimivaltaan.

11.Turvapaikka ja muuttoliike

Turvapaikkaa ja muuttoliikettä koskeva unionin lainsäädäntö sisältää monenlaisia suojatoimenpiteitä EU:sta turvapaikkaa tai oleskelulupaa hakevien oikeussuojan turvaamiseksi. Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän soveltamisalalla direktiiveissä ja asetuksissa säädetään turvapaikanhakijoiden mahdollisuudesta hakea muutosta hallintoviranomaisten tekemiin päätöksiin.

Turvapaikkamenettelyä koskevan direktiivin 121 nojalla turvapaikanhakijoilla, jotka hakevat muutosta hakemuksensa hylkäämisestä tehtyyn päätökseen, on yleisesti oikeus jäädä jäsenvaltion alueelle odottamaan muutoksenhaun tulosta tai siihen saakka, kunnes tuomioistuin on antanut ratkaisunsa. Jäsenvaltioiden on varmistettava hakijoiden oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin mitä tahansa heidän kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksestaan tehtyä päätöstä vastaan. Tämä oikeus koskee myös päätöksiä kieltäytyä hakijan tapauksen ottamisesta uudelleen tutkittavaksi ja poistaa kansainvälinen suojelu. Hakijoilla, jotka on tunnustettu henkilöiksi, jotka voivat saada toissijaista suojelua, on lisäksi oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin muutoksen hakemiseksi päätökseen, jonka mukaan hakemus on perusteeton pakolaisaseman osalta. Valittajille on myös annettava ensimmäiseen päätökseen liittyvissä menettelyissä sovellettavia vastaavat menettelylliset takeet. Tällaisia ovat esimerkiksi maksuton oikeusapu ja oikeudellinen edustus siten, että edustajina toimivat kansallisen lainsäädännön mukaisesti pätevät henkilöt. Dublin III -asetuksessa 122 annetaan hakijoille, joista on tehty siirtopäätös, mahdollisuus muutoksenhakuun tai uudelleenkäsittelyyn. Siinä säädetään lisäksi useista menettelyllisistä takeista, kuten oikeudesta jäädä sen jäsenvaltion alueelle, jossa hakija oleskelee, siirron lykkäämisestä muutoksenhaun tai uudelleenkäsittelyn ajaksi ja mahdollisuudesta maksuttomaan oikeusapuun ja kielelliseen apuun koko muutoksenhaun tai uudelleenkäsittelyn ajan.

Kaikissa laillista muuttoliikettä koskevissa direktiiveissä edellytetään, että vaikka jäsenvaltioilla onkin edelleen huomattava harkintavalta, ne varmistavat, että päätöksiin hylätä lupaa koskeva hakemus, peruuttaa lupa tai olla uusimatta lupaa on voitava hakea muutosta oikeusteitse. 123 Lisäksi palauttamisdirektiivissä annetaan kolmansien maiden kansalaisille, joilla ei ole oikeutta jäädä jäsenvaltioon, mahdollisuus hakea palauttamiseen liittyvän päätöksen uudelleen käsittelyä toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai hallintoviranomaisessa tai muussa elimessä, jonka jäsenet ovat puolueettomia ja riippumattomia. 124  Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden yhteydessä komissio on myös suosittanut, että ”jäsenvaltioiden olisi kehitettävä rajaturvallisuuteen ja palauttamisiin liittyvä kansallinen perusoikeuksien seurantamekanismi ja pidettävä sitä yllä” ja että tällä mekanismilla olisi oltava voimavarat ja valmiudet ”valvoa tai edistää käytössä olevia oikeussuojamekanismeja”, kuten erityistapahtumista ilmoittamista tai valitusmekanismeja. 125  

Kun tarkastellaan kolmansien maiden kansalaisten työntekoa, työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia koskevassa direktiivissä 126 annetaan jäsenvaltiossa laittomasti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille oikeus vaatia palkkasaatavia ja tehdä kanteluja työnantajia vastaan hyväksikäyttötapauksissa. 127  Kausityöntekijöitä koskevaan direktiiviin 128 sisältyy säännöksiä, joiden nojalla kolmansista maista tulevat kausityöntekijät voivat tehdä kanteluja työnantajastaan. Ehdotuksessa yhdistelmälupadirektiivin tarkistamiseksi 129  ehdotetaan tämän oikeuden ulottamista koskemaan kaikkia kolmansista maista tulleita työntekijöitä. Komissio on myös tarkistanut sinistä korttia koskevaa direktiiviä siten, että jäsenvaltioiden edellytetään tarjoavan tehokkaat oikeussuojakeinot kaikkien korkean osaamistason työntekijöille osoitettujen kielteisten oleskelu- ja työlupapäätösten osalta. 130  

3.Jäsenvaltioiden toimet tehokkaan oikeussuojan tarjoamiseksi

Jäsenvaltioilla on velvollisuus varmistaa, että perusoikeuskirjan täytäntöönpanoketjuun kuuluvat eri toimijat noudattavat perusoikeuksia käytännössä kaikkien hyväksi. 131 SEU-sopimuksen 19 artiklan mukaisesti ne vastaavat tehokkaan oikeussuojan takaamisesta alueillaan joko tuomioistuinjärjestelmissä tai tuomioistuimen ulkopuolisissa elimissä. Kaikki tämän kertomuksen valmistelun aikana järjestettyihin kuulemisiin osallistuneet jäsenvaltiot viittasivat useisiin niin tuomioistuimissa kuin niiden ulkopuolellakin käytettävissä oleviin oikeussuojakeinoihin. Tässä luvussa esitetään yleiskatsaus useiden jäsenvaltioiden mainitsemaan viimeaikaiseen kehitykseen.

3.1.Oikeussuojan saatavuuden helpottaminen digitalisointitoimilla

Useat jäsenvaltiot pitävät sähköisen oikeudenkäytön ratkaisuja keskeisinä oikeussuojan saatavuuden parantamisessa. Niiden ansiosta käyttäjät voivat käyttää oikeuksiaan nopeammin ja helpommin. 132 Digitaaliset oikeuspalvelut ovat nykyaikaisia. Ne mahdollistavat lisäksi oikeuspalvelujen paremman saatavuuden ja jopa räätälöimisen samoin kuin niiden keskeytyksettömän tarjoamisen kriisitilanteissa. 133  

Monet jäsenvaltiot pyrkivät parantamaan oikeussuojan digitaalista saatavuutta. 134 Esimerkiksi Romaniassa oikeusjärjestelmän digitalisointia vauhditettiin covid-19-pandemian aikana. 135  Slovakia rahoittaa elpymis- ja palautumistukivälineestä oikeudenkäytön digitalisointia edistäviä toimia, joilla valmistellaan maan liittymistä eCodex-järjestelmään 136 .

Digitaitojen puuttuminen, IT-järjestelmien yhteentoimivuuteen liittyvät ongelmat ja digiturvallisuus mainitaan suurimpina haasteina tässä yhteydessä. 137  Ruotsin mukaan tietyt digitalisaation näkökohdat, kuten videokuulemiset, eivät välttämättä sovellu kaikkiin tapauksiin. 138  

Kuulemisissa kerrottiin myös sähköistä oikeudenkäyttöä koskevien aloitteiden yhteydessä käyttöön otettavista erilaisista toiminnoista. 139  Saksassa asiakirjojen lähettäminen verkkotyökalun avulla on pakollista asianajajille, viranomaisille ja julkisyhteisöille. Kaikille muille sähköinen asiointi on vapaaehtoista. 140  Ranskassa mobiilisovellus auttaa kansalaisia löytämään tuomioistuimia, asianajajia ja notaareja. 141 Joissain vastauksissa perusoikeusfoorumin tekemään kyselyyn huomautettiin kuitenkin digitaalisten välineiden monimutkaisuudesta ja osittaisesta heikosta saatavuudesta, mikä johtuu esimerkiksi niistä asianajajille ja asiakkaille aiheutuvista suuremmista kustannuksista, järjestelmähäiriöistä tai siitä, että vain auktorisoidut juristit voivat käyttää niitä. 142

3.2.Prosessuaaliset oikeudet

Kuten 2 luvussa todettiin, oikeussuojan saatavuuden helpottamisessa kaikille on keskeistä, että saatavilla on riittävästi tietoa oikeussuojakeinoista tuomioistuimissa ja niiden ulkopuolella ja siitä, miten niitä voidaan käyttää. Kun kyse on oikeusjärjestelmää ja käytettävissä olevia oikeussuojakeinoja koskevasta tiedottamisesta yleisölle, kaikki jäsenvaltiot viittaavat oikeushallinnon tai asianomaisen ministeriön asiaa käsittelevällä virallisella verkkosivustolla oleviin tietoihin. 143 Esimerkiksi Luxemburgissa tietoja oikeusavusta, oikeudenkäyntimaksuista ja prosessuaalisista oikeuksista sekä julkaistuja tuomioita on saatavilla verkossa. Verkossa on myös kansalaisten tiedusteluihin tarkoitettuja yhteydenottolomakkeita tai sähköpostiosoitteita. 144

Perusoikeusfoorumin kyselyyn saaduista vastauksista ilmenee, että tietoa annetaan eniten rikosoikeudellisten (115 vastaajasta 59) ja hallinnollisten menettelyjen osapuolille (45), mutta selvästi vähemmän yksityisoikeudellisten menettelyjen osapuolille (36) tai henkilöille, jotka haluavat käyttää tuomioistuinten ulkopuolisia oikeussuojakeinoja (31). 145

Tulkkauksen ja käännösten saatavuus on myös olennaista, jotta vältetään esteiden luominen oikeussuojan saatavuudelle henkilöille, jotka eivät osaa asianomaisen maan virallista kieltä riittävästi. Useat kuulemisiin osallistuneet jäsenvaltiot tarjoavat ilmaista tulkkausta ja käännöksiä epäillyille ja syytetyille rikosoikeudellisissa menettelyissä. 146  

Tämän oikeuden laajuus vaihtelee kuitenkin jäsenvaltioittain. Rikosoikeudellisten menettelyjen ulkopuolella tulkkausta ja asiaa koskevien tuomioistuinten asiakirjojen käännöksiä on saatavilla tietyissä jäsenvaltioissa myös yksityisoikeudellisissa asioissa tai rikosoikeudellisten menettelyjen siviiliosapuolille. 147 Joissain jäsenvaltioissa tulkkausta ja käännöksiä on saatavilla rikosten uhreille 148 ja hallinnollisissa menettelyissä 149 . Tältä osin jotkin jäsenvaltiot viittaavat erityisesti tapauksiin, jotka koskevat maahanmuuttoa 150 tai ilman huoltajaa olevia alaikäisiä ja heidän huoltajiaan 151 . Kroatiassa oikeusasianainen on suosittanut, että tulkkausta ja käännöksiä olisi saatavilla useilla kielillä työntekijöiden oikeuksia tai kansainvälistä suojelua koskevissa tapauksissa. 152  

Yksityisoikeudellisissa asioissa jäsenvaltiot edellyttävät yleensä, että osapuolet, jotka eivät puhu asianomaisen maan kieltä äidinkielenään, vastaavat itse tulkkaus- ja käännöskuluista. Taloudellisen tilanteen mukaan näitä kuluja on mahdollista kattaa oikeusavulla, jos sille kansallisessa lainsäädännössä asetetut edellytykset täyttyvät. Oikeusapua on yleensä saatavilla käännös- ja tulkkauskulujen kattamiseen henkilöille, joilla ei ole tuloja. 153  Suomessa on käytössä oikeusapua koskeva asianhallintajärjestelmä, jonka kautta on mahdollista laskea alustavasti, onko oikeutettu oikeusapuun, ja hakea sitä. 154  

Perusoikeusfoorumin kyselyssä 82 vastaajaa 115:stä vahvisti, että tulkkaus- ja käännöspalvelut ovat laajimmin käytössä oleva toimi, jolla pyritään poistamaan esteet sille, että henkilöt voivat käyttää jäsenvaltioissaan oikeussuojakeinoja niin tuomioistuimissa kuin niiden ulkopuolellakin. Toiseksi laajimmin käytössä oleva toimenpide oli oikeusapu (79/115). 155

3.3.Uhrien oikeudet

Tämän kertomuksen pohjaksi järjestetyissä kuulemisissa useimmat jäsenvaltiot viittasivat uusiin toimenpiteisiin, joita on toteutettu rikoksen uhrien suojelemiseksi. Esimerkiksi Romaniassa kohdennetut rikoksen uhrien tukipalvelut tarjoavat uhreille tukipalveluja 47 toimistosta koostuvan maanlaajuisen verkoston kautta. 156 Kahdessa Slovenian suurimmassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa on uhrien tukemiseen erikoistuneet osastot. Niissä tuomarit voivat tavata (useimmiten sukupuoleen perustuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan) uhreja, jotta vältetään tarpeetonta kontaktia väitettyyn rikoksentekijään ja jotta voidaan päättää suojatoimenpiteistä. 157

Itävalta tarjoaa ilmaista psykososiaalista tukea uhreille rikos- ja yksityisoikeudellisten menettelyjen aikana. 158  Saksan rikosprosessilaissa edellytetään, että tuomioistuimet tarjoavat psykososiaalista apua. Vakavan väkivalta- tai seksuaalirikoksen uhrit voivat myös pyytää maksutta psykososiaalisen avustajan nimeämistä heidän tapaukseensa. 159  Ruotsissa voidaan myös nimetä maksutta juristi suojelemaan uhrien etuja ja esittämään vahingonkorvausvaatimuksia rikosasioissa. 160  Kreikassa psykososiaalista tukea on saatavilla vain ihmiskaupan uhreille. 161  Kroatiassa oikeusasianainen on suosittanut, että järjestetään kohdennettua koulutusta uhrien oikeuksista ja että kaikkiin tuomioistuimiin perustetaan uhrien ja todistajien tukemiseen erikoistuneet osastot. 162

Lisäksi lähes kolmannes perusoikeusfoorumin kyselyyn vastanneista (31/115) katsoi, että haavoittuvassa asemassa oleville osapuolille on tarjolla nopeutettuja menettelyjä. 163 Esimerkiksi Kyproksessa ja Saksassa tapauksia, jotka liittyvät seksuaaliseen väkivaltaan tai lapsiin, voidaan käsitellä ensisijaisina. 164  Belgiassa oikeudenkäyntimenettelystä annetussa laissa säädetään rajatylittävää vanhempainvastuuta ja lasten suojelua (kuten kansainvälisissä lapsikaappaustapauksissa) koskevien tapausten kiireellisestä käsittelystä. 165

Sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjuntaan liittyen jotkin jäsenvaltiot ovat äskettäin antaneet lainvalvontaviranomaisille mahdollisuuden jakaa uhrien yhteystiedot tukikeskukselle. Keskuksesta otetaan oma-aloitteisesti yhteyttä uhriin ja tarjotaan tukea rikoksesta ilmoittamisen jälkeen. 166 Lisäksi on toteutettu joitain toimia kohdennetun tuen saatavuuden varmistamiseksi. Suomi on esimerkiksi luonut verkoston, jossa eri puolilla maata toimivat 24 keskusta tarjoavat tukea seksuaalisen väkivallan uhreille. 167  Ruotsissa seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön uhrien käytettävissä on erityisiä hoitoyksiköitä. 168  Kroatiassa sukupuolten tasa-arvotoimisto on laatinut lainvalvontaviranomaisille ja oikeusalan ammattilaisille ohjeet seksuaalirikosten käsittelystä. 169

Kuten perusoikeuskirjaa koskevassa strategiassa ja perusoikeuskirjaa koskevassa vuoden 2022 kertomuksessa todetaan, myös kansalaisjärjestöt ovat avainasemassa perusoikeuskirjan täytäntöönpanoketjussa. Perusoikeuskirjaa koskevan strategian valmistelemiseksi järjestetyissä kuulemisissa 80 prosenttia vastanneista kansalaisjärjestöistä vahvisti, että ihmiset kääntyvät niiden puoleen saadakseen tietoa oikeuksistaan. Ylivoimainen enemmistö (85 %) kansalaisjärjestöistä toteutti myös perusoikeuksia käsitteleviä tiedotuskampanjoita. 170 Tämän kertomuksen pohjaksi järjestetyissä kuulemisissa useat jäsenvaltiot viittasivat kansalaisjärjestöjen keskeiseen panokseen oikeudellisen ja muun avun antamisessa sitä tarvitseville. 171 Esimerkiksi Saksassa viranomaisilla on yhteistyösopimuksia kansalaisjärjestöjen ylläpitämien neuvontakeskusten kanssa, jotka tarjoavat tukea ihmiskauppaan liittyvissä tapauksissa lähes kaikissa osavaltioissa. 172  

Säännöllisten ja kohdennettujen koulutustilaisuuksien järjestäminen oikeusalan ammattilaisille Useimmissa jäsenvaltioissa on tarjolla oikeusalan koulutusta viestinnästä eri uhriryhmien tai sellaisten henkilöiden kanssa, joilla on erilainen kulttuurinen, uskonnollinen, rodullinen, etninen tai kielellinen tausta. Koulutusta järjestetään myös suojatoimenpiteistä erityisesti naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan tapauksissa tai sukupuolinäkökulman huomioon ottavista käytännöistä oikeudenkäynneissä. 173 Esimerkiksi Unkarissa vuosittaisen tuomioistuinten koulutusohjelman yhteydessä annettavaa, haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tarpeisiin vastaamista käsittelevää koulutusta johtavat psykologit. 174  Espanjassa uudessa lainsäädännössä edellytetään, että asianajajaliitot tarjoavat koulutusta lasten oikeuksista ottaen huomioon yleissopimuksen lapsen oikeuksista ja lapsiin kohdistuvan väkivallan. 175  Ruotsissa lapsiin liittyviä tapauksia käsittelevät syyttäjät saavat kohdennettua koulutusta ja edustavat lasta menettelyssä. 176 Jotkin jäsenvaltiot mainitsivat lisäksi toimia, joilla on pyritty parantamaan uhrien oikeussuojaa tarjoamalla kohdennettua koulutusta muille asiaankuuluville ammattilaisille. Siitä, milloin tällaista koulutusta tarjotaan (tehtävässä aloittamisen yhteydessä vai jatkuvasti työn ohessa) ja onko se pakollista, saatiin kuitenkin vain vähän tietoa. Koulutusta voi olla tarjolla myös vain suurimmissa tuomioistuimissa, tai se voi käsitellä vain yhtä haavoittuvassa asemassa olevaa ryhmää tai yhtä rikostyyppiä.

3.4.Lapsiystävällinen oikeudenkäyttö

Kuulemiset osoittavat, että jäsenvaltiot toteuttavat yhä enemmän kohdennettuja toimenpiteitä taatakseen oikeussuojan toteutumisen erityisesti lapsille soveltuvalla tavalla. 177 Lapsiystävällistä oikeudenkäyttöä koskevissa äskettäisissä aloitteissa on keskitytty erityisesti lapsille tarkoitettujen kuulusteluhuoneiden rakentamiseen, lasten oikeusavun ja oikeudellisen edustuksen saatavuuteen samoin kuin erityiskoulutuksen tarjoamiseen oikeusalan ammattilaisille. Tarkoituksena on varmistaa, että epäiltyinä, syytettyinä tai todistajina olevat lapset sekä lapsiuhrit voivat osallistua menettelyyn tehokkaasti kehitystasoaan vastaavalla tavalla. Useimmissa jäsenvaltioissa 178 tuomioistuinten edellytetään kertovan lapselle menettelystä ja selittävän sen seuraukset lapselle sopivalla tavalla. 179  

Jotkin jäsenvaltiot ovat myös perustaneet erityistuomioistuimia tai syyttäjäviranomaisia lapsiin liittyviä tapauksia varten. Kypros muutti vuonna 2021 lainsäädäntöään asettaakseen nuorten rikoksentekijöiden tapauksessa etusijalle tuomioistuimen ulkopuoliset menettelyt ja perusti lapsiasioita käsitteleviä erityistuomioistuimia. 180  Saksassa nuorisotuomioistuimet ja -syyttäjät varmistavat, että nuoria koskevia tapauksia käsittelevät sellaiset oikeusalan ammattilaiset, joilla on asianmukainen koulutus. 181  

Viime vuosina on myös tehty aloitteita, joiden tarkoituksena on parantaa lasten mahdollisuuksia tehdä rikosilmoitus. Espanjassa on otettu käyttöön varhaisen havaitsemisen toimenpiteitä lapsiin kohdistuvan väkivallan tunnistamiseksi. Näihin kuuluu lasten kanssa tekemisissä olevien henkilöiden tehostettu velvoite ilmoittaa epäillystä hyväksikäytöstä. Lisäksi hyvinvointi- ja suojelukoordinaattorin toimesta on tehty pakollinen kouluissa. 182

Monet jäsenvaltiot ovat samoin parantaneet lasten mahdollisuuksia ilmoittaa rikoksesta ja osallistua oikeudellisiin menettelyihin tuomioistuimen nimeämän oikeudellisen edustajan avustamana. 183 Puolueettoman kolmannen osapuolen antama apu on erityisen tärkeää, kun epäilty tai syytetty on vanhempi. Itävallassa lapsille nimitetään erityinen juristi, jotta lapset voivat osallistua menettelyyn sen rasittamatta heitä ja jotta vähennetään lojaalisuuskonflikteja. 184 Samaan tapaan Alankomaissa lapselle voidaan siviililain nojalla nimittää edunvalvoja suojelemaan lapsen etua tai lapsen pyynnöstä. 185  

Useat jäsenvaltiot mainitsevat erityisesti lapsille tarkoitettujen tilojen tarjoamisen tuomioistuimissa. 186  Slovakiassa otetaan käyttöön perhehuoneita lasten tai muiden haavoittuvassa asemassa olevien yksilöiden kuulemisen helpottamiseksi. 187  Ranskassa siviiliasuiset tutkijat voivat kuulla lapsiuhreja huoneessa, jossa on leluja, mikrofoneja ja kameroita. Lastenpsykiatri seuraa ja tulkitsee lapsen käyttäytymistä toisesta huoneesta käsin. 188  

Jäsenvaltiot myös ottavat lasten edut aiempaa enemmän huomioon järjestäessään uhrien tukipalveluja. Espanjassa rikosoikeudenkäynneissä, jotka koskevat lapseen tai nuoreen kohdistuvaa väkivaltaa, lapsiuhri on ohjattava uhrien avustustoimistoon. 189  Romania on käynnistänyt yhteistyössä FRA:n kanssa hankkeen, jonka tarkoituksena on varmistaa rikosoikeusjärjestelmän saavutettavuus lapsiuhreille. 190  Puola taas on kehittänyt yhteistyössä Unicefin 191 kanssa päivystävän, oikeudellisen puhelinpalvelun lapsille, myös Ukrainasta tulleille pakolaislapsille. 192

Näiden myönteisten esimerkkien lisäksi osa vastaajista mainitsi kuitenkin myös, ettei saatavilla ole lapsiystävällistä tietoa eikä ikätasolle sopivia käytäntöjä, joilla voitaisiin helpottaa lasten osallistumista menettelyihin. Samoin moitittiin sitä, ettei käytettävissä ole lasten asioihin erikoistuneita tuomioistuimia tai oikeusalan ammattilaisia ja etteivät ilman huoltajaa olevat ulkomaalaiset alaikäiset saa riittävää suojaa. 193 Tilanteen parantamiseksi on ehdotettu muun muassa lapsiystävällisten lakien täytäntöönpanon seurannan parantamista, kantelujen tekemistä koskevan lasten oikeuden vahvistamista ja toimintaohjeiden laatimista lapsiin liittyviä asioita käsitteleville oikeusalan ammattilaisille. 194

Maahantulijalapsilla on erityisiä haasteita valitusmekanismien käytössä. 195 YK:n lapsen oikeuksien komitea on korostanut, että turvapaikkaa hakevat lapset ja pakolais- ja maahantulijalapset, myös paperittomat ja huoltajastaan eroon joutuneet lapset, tarvitsevat maksutonta oikeusapua, tulkkausta ja muuta apua sen varmistamiseksi, että heidän näkemyksensä otetaan asianmukaisesti huomioon heitä koskevissa päätöksissä. 196 Lisäksi tarvitaan juristien koulutusta, ja on myös varmistettava, että erityisesti leireillä ja vastaanottokeskuksissa elävien lasten käytettävissä on juristeja, jotta voidaan varmistaa, että saatavilla on ikätason mukaisia, lapsiystävällisiä oikeusmekanismeja ja oikeussuojakeinoja, joilla voidaan hakea muutosta kaikkiin lasten maahanmuuttaja-asemaan liittyviin päätöksiin. 197

3.5.Syrjinnän uhrien oikeudet

Kansalliset ihmisoikeusinstituutiot, tasa-arvoelimet ja oikeusasiamiehet edistävät perusoikeuksia 198 . Ne ovatkin usein ensimmäisiä yhteyspisteitä syrjinnän uhreille.  199 Ne tarjoavat neuvontaa ja maksutonta oikeudellista apua henkilöille, jotka ovat väitetysti kokeneet syrjintää. Lisäksi ne seuraavat tasa-arvo- ja syrjimättömyyslainsäädännön ja perusoikeuskirjan soveltamista ja toteuttavat tiedotustoimia. 200 Ne voivat myös tutkia syrjintätapauksia ja järjestää koulutusta. 201 Kolmasosassa jäsenvaltioista tasa-arvoelimillä on valtuudet tehdä sitovia päätöksiä syrjintätapauksissa. 202 Useimmilla kansallisilla ihmisoikeusinstituutioilla ja tasa-arvoelimillä on lisäksi asiavaltuus tukea tai edustaa uhreja tuomioistuimessa. 203 Joillain kansallisilla ihmisoikeusinstituutioilla on myös valtuudet panna vireille strategisia oikeudenkäyntejä tuomioistuimissa ja riitauttaa säädösten perustuslainmukaisuus perustuslakituomioistuimissa. 204  

ENNHRI havaitsi vuosina 2022 ja 2023 esteitä haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien oikeussuojan saatavuudelle EU:ssa. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi pienituloiset, lapset, naiset, lähisuhdeväkivallan, ihmiskaupan ja työvoiman hyväksikäytön uhrit, maahantulijat ja kansainvälistä suojelua hakevat henkilöt sekä etniset vähemmistöt. 205 Alhainen ilmoitustaso on suuri huolenaihe; uhrit ovat usein haluttomia nostamaan kanteita oikeudenkäyntikulujen, menettelyjen monimutkaisuuden ja ajallisten rajoitteiden vuoksi. 206

Osa jäsenvaltioista mainitsi, että oikeussuojakeinojen saatavuuden parantamiseksi on toteutettu äskettäin toimia. 207 Esimerkiksi Bulgariassa on perustettu syrjinnältä suojelun alueellisia toimistoja. Niiden on tarkoitus auttaa kansalaisia saamaan paremmin tietoa suojelusta ja oikeusavusta. 208  

Tietyt jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön kollektiivisia oikeussuojakeinoja koskevia mekanismeja syrjinnän torjunnan alalla. Esimerkiksi Ranskassa edustavat ammattijärjestöt ja syrjinnän vastaiset järjestöt voivat nostaa ryhmäkanteita syrjiviä käytäntöjä vastaan. 209  Unkarissa kansalais- ja edunvalvontajärjestöt voivat pyytää mahdollisten yhdenvertaisen kohtelun loukkausten tutkimista. 210  

Toimet tehokkaan oikeussuojan varmistamiseksi vammaisille Oikeussuojan saatavuus tarkoittaa myös menettelyjen esteettömyyttä vammaisille. Noin puolet perusoikeusfoorumin kyselyyn vastanneista ilmoitti, että heidän jäsenvaltiossaan on käytössä toimia, joilla helpotetaan vammaisten oikeussuojan saatavuutta niin tuomioistuimissa kuin niiden ulkopuolellakin. Vastaajat kuitenkin totesivat myös, että lisäparannuksia tarvitaan. 211 Keskeinen tekijä tämän kannalta on rakennusten fyysinen esteettömyys. Sloveniassa kaupunkisuunnittelusta vastaava virasto kävi kaikissa oikeustaloissa arvioidakseen niiden esteettömyyttä. Tämä arviointi toimii perustana tuleville investoinneille, ja siinä annetaan neuvoja oikeustaloissa vieraileville vammaisille. 212   Oikeustalot eivät kuitenkaan ole täysin esteettömiä useissa jäsenvaltioissa. Saksassa jotkin osavaltiot ovat antaneet säännöksiä esteettömyydestä. Niiden tarkoituksena on parantaa jatkuvasti esteettömyyttä esimerkiksi hisseillä, esteettömillä WC-tiloilla, multisensorisilla sisäpuhelinjärjestelmillä, suuren kontrastin lattiapinnoitteilla tai askelmerkinnöillä, koho-opasteilla ja induktiosilmukkajärjestelmillä. 213  Belgia ilmoittaa, että vaikka merkittävää määrää julkisista rakennuksista on mukautettu esteettömyyslainsäädännön mukaisesti, kaikki oikeustalot eivät ole sääntöjen mukaisia. Monissa tapauksissa tämä johtuu siitä, että rakennustöitä on sovitettava yhteen suojeltujen rakennusten vaatimusten kanssa. 214  Puolassa hankkeessa, jossa pyritään varmistamaan oikeussuojan saatavuus vammaisille, tehdään mukautuksia ja rakennustöitä 35 oikeustalossa 215  Unkarissa oikeustaloissa tehtäviä esteettömyyskorjauksia rahoitetaan EU:n tuella. 216 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea pani kuitenkin vuonna 2022 huolestuneena merkille, että vammaisten oikeussuojan saatavuudelle oli edelleen esteitä. Tähän oli monia eri syitä, yhtenä rakennusten esteellisyys. 217   Jäsenvaltiot ovat myös ottaneet käyttöön ratkaisuja sen varmistamiseksi, että näkö- ja kuulovammaiset sekä lukutaidottomat tai heikon lukutaidon omaavat henkilöt saavat oikeudellista tietoa tasavertaisesti muiden kanssa. 218 Esimerkiksi Irlannissa Criminal Injuries Compensation Tribunal (rikosvahinkojen korvauksia käsittelevä tuomioistuin) tarjoaa pyynnöstä ilmaista tulkkausta irlantilaiselle viittomakielelle. 219  Bulgariassa useimmat tuomioistuimet käyttävät puhesynteesiohjelmistoa tuomioistuinten asiakirjojen kääntämiseksi luonnolliseksi puheeksi. 220  Espanjan korkein oikeus vaati äskettäin, että kaksi tuomiota muokataan helppolukuiseen muotoon, jossa asiassa osallisina olleet kehitysvammaiset voivat ymmärtää ne. 221

3.6.Kuluttajan oikeudet ja vaihtoehtoinen riidanratkaisu

Jäsenvaltioiden kuluttajalainsäädäntöjen mukaan kuluttajilla on käytössään niin yksityis- ja rikosoikeudellisia kuin hallinnollisiakin muutoksenhakukeinoja tuomioistuimissa ja kuluttajansuojapalvelujen kautta. 222 Lainsäädännössä viitataan myös kuluttaja- ja kansalaisjärjestöjen tärkeään asemaan. 223 Esimerkiksi Saksassa kuluttajajärjestöt voivat nostaa mallikanteen elinkeinonharjoittajaa vastaan keskeisten tosiseikkoja koskevien tai oikeudellisten kysymysten määrittämiseksi silloin, kun ne ovat ennakkoedellytyksiä useiden kuluttajien esittämille vaatimuksille. 224  Ranskassa uhrit, joille on aiheutunut samaa haittaa, voivat nostaa ryhmäkanteita. 225  Latviassa on perustettu taloustuomioistuin käsittelemään monimutkaisia kauppaoikeudellisia riita-asioita, talousrikoksia ja korruptiotapauksia. 226

Joissakin jäsenvaltioissa on tehty viime aikoina lainsäädäntöuudistuksia, joilla on otettu käyttöön tai parannettu vaihtoehtoisia riidanratkaisumekanismeja. 227 Vaihtoehtoisten riidanratkaisumenetelmien käyttöä edistetään tähän tarkoitetuilla kannustimilla. Sellaisia ovat esimerkiksi vaihtoehtoisista riidanratkaisumenettelyistä tietoa antavat valtionhallinnon verkkosivustot tai tiedotuskampanjat tiedotusvälineissä, tällaisista menettelyistä aiheutuneiden kustannusten kattaminen osittain tai kokonaan oikeusavulla ja teknologian käyttö riita-asioiden vireillepanon ja ratkaisemisen helpottamiseksi. 228  Luxemburgissa korjaavan oikeuden palveluja tarjoava taho pyrkii rikosasioissa aloittamaan uhrin ja rikoksentekijän välisen vuoropuhelun kaikista rikoksen aineellisista ja emotionaalisista seurauksista. 229  Ruotsissa tuomareilla on vaihtoehtoista riidanratkaisua koskevaa menettelyllistä harkintavaltaa. Sovintoratkaisun hakeminen on tuomarin pakollinen tehtävä, ellei se ole asian luonteen vuoksi epäasianmukaista. 230  Alankomaissa sovittelun ensimmäiset 2,5 tuntia ovat maaliskuusta 2023 alkaen olleet maksuttomia sellaisille asianosaisille, jotka eivät ole oikeutettuja oikeusapuun. Oikeusapuun oikeutetuille sovittelu on maksutonta. 231  

Tehokasta oikeussuojaa koskevan kansallisen lainsäädännön vaikutusten arviointi 232   Komissio kehotti perusoikeuskirjaa koskevassa strategiassa jäsenvaltioita käyttämään vaikutustenarviointia sen varmistamiseksi, että unionin oikeuden täytäntöön panemiseksi toteutettavat aloitteet ovat perusoikeuskirjan mukaisia. 233 Vaikka onkin joitain esimerkkejä siitä, miten tehokasta oikeussuojaa koskevien lainsäädäntöehdotusten vaikutuksia perusoikeuksiin on arvioitu, useimmissa tapauksissa perusoikeuksien huomioon ottamisen tarpeellisuutta ovat tähdentäneet muut toimijat kuin jäsenvaltioiden hallitukset. Suomessa eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi, että koska ulkomaalaislain muuttamisesta annetulla lakiesityksellä pantiin täytäntöön EU:n oikeutta, perusoikeuksien noudattaminen edellytti useiden lakiesityksen kohtien tarkempaa määrittelyä. Valiokunta kiinnitti myös huomiota tarpeeseen varmistaa lakiesityksen yhteensopivuus EU:n oikeuden kanssa, kun kyse on rajamenettelyn soveltamisesta alaikäisiin. 234  Liettuassa ehdotettiin muutoksia direktiivin (EU) 2016/680 täytäntöönpanemiseksi annettuun kansalliseen lainsäädäntöön, koska siinä ei varmistettu riittävästi perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistettua oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Liettuan parlamentti piti nykyisiä oikeussuojakeinoja liian monimutkaisina, minkä vuoksi oikeussuojakeinoja koskevaa oikeutta oli mahdotonta käyttää käytännössä. Tämä loi myös eriarvoisuutta prosessuaalisissa oikeuksissa. 235

4.Tehokkaan oikeussuojan tarjoaminen tuomioistuimissa 

Unionin tuomioistuin ja kansalliset tuomioistuimet soveltavat ja tulkitsevat EU:n oikeutta. Niillä onkin keskeinen asema tehokkaan oikeussuojan turvaamisessa. Ennakkoratkaisumekanismin 236 ja rikkomusmenettelyn 237 yhteydessä unionin tuomioistuin on myös selventänyt asiaa koskevaa EU:n oikeutta. Se on usein tulkinnut unionin johdetussa oikeudessa säädettyjä oikeuksia perusoikeuskirjan 47 ja 48 artiklan valossa.

Kuten perusoikeuskirjan 47 artiklasta ilmenee, tehokas oikeussuoja on kuitenkin muutakin kuin yksityishenkilön oikeus saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi. SEU-sopimuksen 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on annettava kansallisille tuomioistuimille riittävät takeet tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi edellyttämättä uusia oikeudellisia muutoksenhakukeinoja. Tässä luvussa esitetään yleiskatsaus tehokasta oikeussuojaa koskeviin asioihin ja painotetaan sitä keskeistä roolia, joka unionin tuomioistuimella ja kansallisilla tuomioistuimilla on EU:n oikeuden mukaisen tehokkaan oikeussuojan ja oikeussuojan saatavuuden varmistamisessa.

4.1.Tehokkaita oikeussuojakeinoja koskeva unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö

EU:n oikeuden eri aloihin liittyvissä ennakkoratkaisupyynnöissä on usein käsitelty oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Niissä onkin tarkasteltu muun muassa vaatimusta, jonka mukaan jäsenvaltioiden on noudatettava täysimääräisesti EU:n oikeutta ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, jotka koskevat oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, joka on etukäteen laillisesti perustettu. 238 Hyvin toimivat ja täysin riippumattomat oikeuslaitokset ovat ratkaisevan tärkeitä sen varmistamiseksi, että oikeus toimii kansalaisten ja yritysten eduksi 239 , koska niiden olisi voitava vedota kaikkiin niille EU:n oikeudessa annettuihin oikeuksiin tehokkaiden oikeussuojakeinojen avulla.

Unionin tuomioistuin on katsonut johdonmukaisesti, että silloin, kun unioni ei ole antanut täsmällisiä sääntöjä, kunkin jäsenvaltion on menettelyllisen autonomian periaatteen nojalla annettava menettelysäännöt, joilla pyritään turvaamaan unionin oikeuteen perustuvat oikeudet. Näin tehdessään niiden on kuitenkin varmistettava, että kyseiset säännöt eivät ole epäedullisempia kuin säännöt, jotka koskevat samankaltaisia jäsenvaltion kansallisen oikeuden soveltamisalaan kuuluvia tilanteita (vastaavuusperiaate), eivätkä ne ole sellaisia, että unionin oikeudessa vahvistettujen oikeuksien käyttäminen on käytännössä mahdotonta tai suhteettoman vaikeaa (tehokkuusperiaate). 240 Arvioidessaan, ovatko jäsenvaltiot tarjonneet tehokkaan oikeussuojakeinon EU:n oikeudessa annettujen oikeuksien osalta, unionin tuomioistuin on yleensä viitannut näiden oikeuksien keskeiseen sisältöön ja tarkoitukseen suhteessa perusoikeuskirjan 47 artiklaan.

Ennakkoratkaisumenettelyn yhteydessä tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden tulkintaan liittyviä kysymyksiä on tullut esille useilla EU:n oikeuden aloilla 241 .

Huomattava osa oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan koskevasta unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä koskee prosessuaalisista oikeuksista annettujen direktiivien tulkintaa rikosasioissa ja näissä direktiiveissä annettujen takeiden selventämistä. Ennakkoratkaisukysymyksiä on esitetty esimerkiksi seuraavien tulkinnasta:

-oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin rikosoikeudellisissa menettelyissä, myös julkisia viittauksia syyllisyyteen koskeva kielto 242 , oikeus olla läsnä oikeudenkäynnissä, kun asianosaista kuullaan videoneuvottelun välityksellä 243 , ja oikeuteen olla läsnä oikeudenkäynnissä sovellettavat poikkeukset 244 ;

-sellaisten henkilöiden prosessuaaliset oikeudet, joihin menetetyksi tuomitsemista koskeva in rem -menettely vaikuttaa 245 ;

-lapsen oikeus avustajan käyttämiseen rikosoikeudellisissa menettelyissä 246 ;

-sellaisen epäillyn tai syytetyn oikeus saada rikosoikeudellisen menettelyn keskeiset asiakirjat käännetyiksi, joka ei ymmärrä oikeudenkäynnissä käytettävää kieltä; 247 määräaika, jona tällaista oikeutta sovelletaan; 248 mitä asiakirjoja pidetään keskeisinä tehokkaan puolustuksen varmistamiseksi; mihin asiakirjoihin oikeutta kääntämiseen sovelletaan 249 ja milloin tämän oikeuden loukkaamiseen voidaan vedota; 250  

-oikeus siihen, ettei syytetä tai rangaista kahdesti samasta rikoksesta (ne bis in idem ‑periaate) 251 ;

-epäillyn tai syytetyn oikeuksien loukkausta koskevien oikeussuojakeinojen tehokkuus, myös tuomioistuimen mahdollisuus tutkia viran puolesta puolustautumisoikeuksien loukkauksia; 252

-oikeus avustajaan ja poikkeukset tähän oikeuteen; 253 sekä

-tiedonsaantioikeus rikosoikeudellisissa menettelyissä, 254 mukaan lukien ajankohta, jona epäillylle tai syytetylle on annettava tiedot syytteestä, jotta hän voi valmistella puolustustaan tehokkaasti. 255

Unionin tuomioistuin on käsitellyt tehokasta oikeussuojaa myös Euroopan oikeudellisen yhteistyön yhteydessä. Oivia esimerkkejä tästä ovat eurooppalainen tutkintamääräys 256 ja eurooppalainen pidätysmääräys 257 . Tehokkaiden oikeussuojakeinojen saatavuuden varmistamiseksi on olennaista varmistaa, että jäsenvaltioilla on käytettävissään vastaavanlaisissa kansallisissa tapauksissa sovellettavia vastaavia oikeussuojakeinoja.

Unionin tuomioistuin on myös vahvistanut, että eurooppalaista pidätysmääräystä koskeva puitepäätös on osa tehokkaan oikeussuojan takeiden kokonaisvaltaista järjestelmää. Tämä koskee esimerkiksi pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa käytettävissä olevia oikeussuojakeinoja ja oikeutta tutustua asiaan liittyvään aineistoon luovuttamisen jälkeen. 258 Lisäksi unionin tuomioistuin on selventänyt useissa oikeusvaltioperiaatetta koskevissa asioissa perusteita eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta kieltäytymiselle tai eurooppalaista pidätysmääräystä koskevien järjestelyjen soveltamisen keskeyttämiselle, kun etsityn henkilön oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin väitetään vaarantuvan tilanteessa, jossa pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuinten riippumattomuudessa on rakenteellisia tai yleisiä puutteita. 259

Syrjinnän torjuminen on myös ala, jolla on esitetty kysymyksiä tehokkaita oikeussuojakeinoja koskevan oikeuden tulkinnasta. Jotta syrjintä ei toistu, tosiasiallinen ja tehokas oikeussuoja 260 ja todellinen varoittava vaikutus on varmistettava seuraamuksilla. Tähän kuuluu seuraamusten määrääminen myös sellaisissa tapauksissa, joissa ei ole yksilöitävissä olevaa uhria. 261  Puhtaasti vertauskuvallista seuraamusta ei voida pitää riittävänä. 262

Unionin tuomioistuin on katsonut julkisten hankintojen alalla, että tapauksissa, joissa julkinen hankintamenettely on aloitettu julkaisematta ennakolta hankintailmoitusta, jäsenvaltiot eivät voi vaatia yksityishenkilöä yksilöimään muutoksenhaussaan tai direktiivin 89/665/ETY mukaisia väliaikaisia toimenpiteitä koskevassa hakemuksessaan kyseessä olevaa julkista hankintaa koskevan sopimuksen tekomenettelyä tai riitauttamaansa päätöstä. 263 Jäsenvaltiot voivat kuitenkin vaatia, että julkiseen hankintamenettelyyn osallistuneet tarjoajat eivät voi riitauttaa ylimmän hallintotuomioistuimen tuomiota ylimmälle yleiselle tuomioistuimelle tehtävällä valituksella, joka koskee EU:n lainsäädännön noudattamista. 264 Lisäksi kansallisissa menettelyissä, jotka koskevat sopimuspuoleksi valitun tarjoajan antamia mahdollisesti vääriä tietoja, hankintaviranomaisen on punnittava keskenään tietoja pyytäneen tarjoajan oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan ja kilpailevan tarjoajan oikeutta luottamuksellisen liiketoimintatietonsa ja liikesalaisuuksiensa suojaan. 265 Hankintaviranomaisen päätöksen olla aloittamatta tarkastusmenettelyä siitä, ovatko tarjoukset mahdollisesti poikkeuksellisen alhaisia, on oltava tuomioistuinvalvonnan kohteena. 266

Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annettuun direktiiviin 267 liittyen on annettu runsaasti oikeuskäytäntöä, jolla suojellaan kuluttajia kohtuuttomilta sopimusehdoilta ja jossa edellytetään myös tehokasta oikeussuojaa. 268
Esimerkkejä tästä ovat kansallisten tuomioistuinten velvollisuus arvioida viran puolesta kuluttajariitojen taustalla olevien sopimusehtojen kohtuullisuutta, 269 kohtuuttomiin sopimusehtoihin perustuvia kuluttajien vaatimuksia koskevien vanhentumisaikojen olemassaolo ja alkamisajankohta, 270 tuomioistuinten velvollisuus arvioida tietyn sopimusehdon kohtuullisuutta ja esittää arviolleen perustelut sen estämiseksi, että samaa ehtoa tutkitaan myöhemmin oikeusvoimaperiaatteen perusteella, 271 ja oikeudenkäyntikulujen jakaminen 272 .

Tehokkaalla oikeussuojalla on tärkeä asema myös muuttoliike- ja turvapaikka-asioissa, ja unionin tuomioistuin on todennut, että jäsenvaltioiden on noudatettava tiettyjä takeita palauttamista, maahantulokieltoa, maastapoistamista ja säilöönottoa koskevissa päätöksissä. Näitä ovat esimerkiksi oikeus tulla kuulluksi ja oikeus tutustua asiakirja-aineistoon. 273  

4.2.Tehokkaita oikeussuojakeinoja koskeva kansallinen oikeuskäytäntö 

Unionin tuomioistuimen lisäksi kansallisilla tuomioistuimilla on SEU-sopimuksen 19 artiklan mukaisesti velvollisuus taata oikeussuoja EU:ssa. 274  

Jäsenvaltiot soveltavat näin ollen perusoikeuskirjaa EU:n oikeuden täytäntöönpanoa koskevissa asioissa. 275 Perusoikeuskirjaan on viitattu useimmiten korkeimpien hallinto-oikeuksien ratkaisemissa asioissa, jotka liittyvät etenkin verotukseen, omaisuuden menetetyksi tuomitsemiseen, työsyrjintään, energiaan ja kilpailuun, tiedonsaantiin, tietojen säilyttämiseen, turvapaikkaan sekä eurooppalaiseen pidätysmääräykseen ja vapausrangaistusten vastavuoroiseen tunnustamiseen. 276 Seuraavassa tuodaan esiin joitain viimeaikaisia asiaan liittyviä tapauksia, joissa kansalliset tuomioistuimet ovat viitanneet perusoikeuskirjaan usein yhdessä perustuslain tai kansainvälisen oikeuden säännösten kanssa.

Perusoikeuksiin liittyviä vaatimuksia on EU:n oikeutta koskevissa asioissa esitetty suoraan perusoikeuskirjan perusteella, ellei voimassa ole kansallisia säännöksiä, joilla nimenomaisesti pannaan täytäntöön perusoikeuskirjassa annetut menettelylliset takeet. Tältä osin perusoikeuskirjan 47 artiklalla on unionin tuomioistuimen mukaan välitön oikeusvaikutus, jonka ansiosta yksityishenkilöt voivat vedota tähän oikeuteen suoraan kansallisessa tuomioistuimessa. 277

Esimerkiksi Itävallan perustuslakituomioistuin 278 totesi kahdessa asiassa, että turvapaikanhakijoiden oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja etenkin heidän perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan mukaista oikeuttaan tulla kuulluksi oli loukattu. Toisessa, arvonlisäverotukseen liittyvässä esimerkissä Itävallan ylin hallintotuomioistuin 279 katsoi, että koska ei ole annettu kansallisia säännöksiä, joilla pannaan täytäntöön oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan ja myös oikeus oikeusapuun, asianosainen saattoi vedota perusoikeuksiensa loukkaamiseen perusoikeuskirjan 47 artiklan perusteella.

Perusoikeuskirjaa on myös sovellettu tapauksissa, joissa kansalliset tuomioistuimet ovat tutkineet kansallisten säädösten lainmukaisuutta. Belgian perustuslakituomioistuin viittasi perusoikeuskirjan 7 ja 47 artiklaan ja totesi, että rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta annetun lain useat säännökset olivat ristiriidassa juristien salassapitovelvollisuuden kanssa. Sen mukaan tätä salassapitovelvollisuutta suojataan oikeudella yksityisyyteen ja oikeudella oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Kyseinen direktiivin (EU) 2015/849 280 täytäntöön paneva laki kumottiin osittain. 281

Viron korkein oikeus 282 tutki samaan tapaan kansallisen ulkomaalaislain lainmukaisuutta. Lain mukaan viisumivapaan oleskelun ennenaikaisesta päättämisestä tehtyihin päätöksiin ei voitu hakea muutosta tuomioistuimessa. Kolmansien maiden kansalaisten oikeus tulla maahan ja oleskella Virossa ilman viisumia perustuu asetukseen 2018/1806, ja muutoksenhakua tuomioistuimessa koskevan oikeuden takaamisessa oli siten kyse EU:n oikeudessa annetun subjektiivisen oikeuden suojelemisesta. EU:n viisumisäännöstön 32 artiklan 3 kohdassa, luettuna yhdessä perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa, edellytettiin, että Virossa on käytössä menettely viisumin epäämispäätösten riitauttamista varten. Kyseinen tuomioistuin viittasi vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteisiin ja totesi, että samaa tulkintaa olisi sovellettava viisumivapaaseen oleskeluun.

5.EU:n rahoitus tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi

Sidosryhmien valmiuksien kehittämiseksi myönnettävä rahoitus on olennainen osa EU:n ja sen kansainvälisten kumppaneiden pyrkimyksiä tukea tehokasta oikeussuojaa. Euroopan komissio edistää oikeussuojan vahvistamista oikeusalan ohjelmalla ja kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmalla (CERV).

5.1.Oikeusalan ohjelma 

Euroopan komissio tukee oikeusalan ohjelman 283 välityksellä tehokkaisiin ja riippumattomiin oikeusjärjestelmiin perustuvaa Euroopan oikeusaluetta. 284 Ohjelmasta myönnetään rahoitusta 285 rajatylittäviin haasteisiin vastaamiseen. Tällaisia haasteita ovat esimerkiksi oikeusjärjestelmien välinen luottamuspula vastavuoroisessa tunnustamisessa ja oikeudellisessa yhteistyössä, digitaalisen viestinnän puutteet, oikeudellisia tietoja koskevat menettelyt ja näiden tietojen siirtäminen sekä EU:n oikeutta käsittelevään koulutukseen käytettävissä olevien resurssien niukkuus. Yhdessä ohjelman kolmesta lohkosta 286 pyritään helpottamaan tehokasta ja syrjimätöntä oikeussuojan saatavuutta ja tehokkaita oikeussuojakeinoja kaikille 287 , myös sähköisiä oikeussuojakeinoja. Painopistealoja ovat esimerkiksi kaikkien rikoksen uhrien oikeudet sekä epäiltyjen ja syytettyjen prosessuaaliset oikeudet rikosoikeudellisissa menettelyissä. 288

Esimerkkejä oikeusalan ohjelman hankkeista: Kansalaisjärjestöjen johtamassa Pioneering anti-SLAPP training for freedom of expression ‑hankkeessa tarjotaan 11 jäsenvaltiossa koulutusta 200 juristille, jotka todennäköisesti edustavat toimittajia ja ihmisoikeuksien puolustajia, joita vastaan on aloitettu strategisia oikeudenkäyntejä julkisen osallistumisen estämiseksi. 289  Effective e-access to court decisions -hankkeessa parannetaan kansallisen ja EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön saatavuutta Liettuassa. 290  Improving GBV victims’ support services and access to justice through trauma-informed care -hankkeessa vahvistetaan traumoista kärsiville uhreille tarjottavia tukipalveluja ja lisätään tietoisuutta traumatietoisesta lähestymistavasta viidessä jäsenvaltiossa. 291

Toiminta-avustuksia myönnetään lisäksi eurooppalaisille verkostoille, jotka käsittelevät työssään oikeussuojan saatavuutta ja oikeudellista yhteistyötä yksityis- ja rikosoikeudellisissa asioissa, samoin kuin Euroopan juridiselle koulutusverkostolle. Ohjelmasta rahoitetaan myös Euroopan oikeusportaalia 292 , joka sisältää tietoa kansallisista oikeusjärjestelmistä 23 kielellä ja jonka tarkoituksena on helpottaa oikeussuojan saatavuutta koko EU:n alueella. Oikeusalan ohjelmasta myönnetään myös rahoitusta EU:n Euroopan neuvoston kanssa tekemään yhteistyöhön, esimerkiksi lapsiystävällistä oikeudenkäyttöä koskeviin toimiin. 293  

HELP-ohjelma Euroopan neuvosto, Euroopan komissio ja FRA ovat kehittäneet yhteistyössä uuden verkkokurssin, joka käsittelee perusoikeuskirjan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen keskinäistä vuorovaikutusta 294 . Siinä tuomareille, syyttäjäviranomaisille ja muille juristeille annetaan koulutusta perusoikeuksia koskevista EU:n vaatimuksista ja niiden soveltamisesta jäsenvaltioissa. Kurssilla pyritään parantamaan perusoikeuksien ja oikeusvaltion suojaa EU:ssa lisäämällä oikeusalan ammattilaisten tietämystä perusoikeuksista ja oikeusvaltioperiaatteesta. Verkkokoulutuskursseille osallistuu oikeusalan ammattilaisia useasta jäsenvaltiosta. Tämä tarjoaa näille ammattilaisille mahdollisuuksia jakaa näkemyksiä ja kokemuksia ja lisää keskinäistä luottamusta.

5.2.Kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelma (CERV)

Komissio edistää CERV-ohjelmallaan 295 perussopimuksissa, perusoikeuskirjassa ja kansainvälisissä yleissopimuksissa vahvistettujen oikeuksien ja arvojen toteutumista rahoittamalla toimia, joilla tuetaan oikeuksiin perustuvia, demokraattisia, tasa-arvoisia, osallistavia ja oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvia eurooppalaisia yhteiskuntia.

CERV-ohjelman Daphne-lohkosta myönnetään rahoitusta hankkeille, joilla pyritään ehkäisemään ja torjumaan sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, myös muuttoliikkeen yhteydessä, ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa 300 .

Osana kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä komissio myös myöntää rahoitusta CERV-ohjelmasta Etyjille/ODIHR:lle sen viharikoksiin liittyvää tiedonjakoa ja vaatimusten asettamista koskevaan työhön. 301

5.3.Muista EU:n rahoitusohjelmista annettava tuki

Rahoitusta tehokkaan oikeussuojan edistämiseen on saatavilla myös muissa rahoitusohjelmissa. Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta 302 rahoitetaan muun muassa sähköistä oikeudenkäyttöä koskevia hankkeita 303 . Niissä on keskitytty IT-järjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen, asiakirjojen tiedoksiannon ja todisteiden vastaanottamisen digitalisointiin yksityis- ja kauppaoikeudellisissa asioissa sekä yksityis-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön digitalisointiin. 304 Tehokasta oikeussuojaa 305 , vaihtoehtoista riidanratkaisua 306 ja lapsiystävällistä oikeudenkäyttöä 307 koskevat hankkeet ovat saaneet rahoitusta Erasmus+ -ohjelmasta 308 osana rahoitusta, jota on myönnetty digitaalisessa yhteiskunnassa tarvittavan tietämyksen antamiseksi kansalaisille. Sisäisen turvallisuuden rahastosta 309 rahoitetaan lisäksi terrorismin ja radikalisoitumisen, vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ja kyberrikollisuuden vastaisia toimia sekä toimia uhrien suojelemiseksi.

Elpymis- ja palautumistukivälineen lisäksi jäsenvaltioiden uudistuksia on tuettu teknisen tuen välineestä ”oikeusjärjestelmien toiminnan tehostamiseksi”. 312 Rahoitetuilla hankkeilla on pyritty parantamaan mahdollisuuksia saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi, tukemaan oikeusjärjestelmien riippumattomuutta ja tehostamaan oikeusjärjestelmien toimintaa lyhentämällä menettelyjen kestoa ja suunnittelemalla uudelleen asioiden jakaminen tuomioistuimissa. Useissa hankkeissa on keskitytty vahvistamaan lapsiystävällistä oikeudenkäyttöä Barnahus-mallin 313 avulla. Slovakiassa 314 painopisteenä on ollut vammaisten lasten osallisuuden parantaminen, Romaniassa 315 koulutusjärjestelmän laatu ja Sloveniassa 316 nuoriso-oikeuden vahvistaminen. Muissa hankkeissa keskitytään oikeusalan nykyaikaistamiseen. 317

EU rahoittaa ulkoisen toiminnan rahoitusvälineistään hankkeita, joiden tarkoituksena on saattaa kolmansien maiden oikeusalan käytännöt vastaamaan EU:n parhaita käytäntöjä ja kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja sekä parantaa oikeuslaitosten teknisiä valmiuksia. 318 Lisäksi oikeuksiin perustuvan ja sukupuolinäkökohdat huomioon ottavan oikeudenkäytön sekä oikeussuojan ja oikeusavun saatavuuden edistäminen kuuluvat ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman 2020–2024 319 painopisteisiin. Toimintasuunnitelma pannaan täytäntöön monenvälisellä, maailmanlaajuisella, alueellisella ja kahdenvälisellä yhteistyöllä 320 kumppanimaiden ja kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen kanssa. Tässä yhteydessä EU edistää myös Afrikan unionin kanssa siirtymäkauden oikeusjärjestelyistä käytävää vuoropuhelua 321 ja toteuttaa Latinalaisessa Amerikassa kansalaisten turvallisuutta ja oikeusasioita koskevaa alueiden välistä yhteistyöohjelmaa 322 .

Tehokkaiden oikeussuojakeinojen varmistaminen ja toimenpiteiden toteuttaminen oikeussuojan saatavuuden edistämiseksi ovat myös tärkeä näkökohta EU:n ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden seurannassa. 323 Komissio kannustaakin niitä ottamaan EU:n rahoittamien ohjelmien avulla käyttöön tehokkaita mekanismeja oikeussuojan varmistamiseksi. 324  

Kumppanimaiden oikeusjärjestelmien tukemista ja oikeusvaltioperiaatteen edistämistä tuetaan myös yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kautta yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) 325 siviilioperaatioihin myönnettävillä varoilla sekä joidenkin YUTP:n talousarviosta rahoitettavien EU:n erityisedustajien 326 toimeksiannoilla. Tietyissä YTPP-siviilioperaatioissa tuetaan myös muiden tehtävien ohella viranomaisia oikeusjärjestelmien vahvistamisessa ja oikeussuojan saatavuuden edistämisessä. 327  

Esimerkkinä muiden kansainvälisten järjestöjen tehokkaan oikeussuojan tukemiseen myöntämästä rahoituksesta, ETA-maiden ja Norjan myöntämillä avustuksilla edistetään kumppanuuksia eurooppalaisiin oikeusjärjestelmiin kohdistuviin haasteisiin vastaamiseksi. 328  

6.Päätelmät 

Tehokas oikeussuoja ja oikeussuojan saatavuus ovat demokraattisen valvontajärjestelmän keskeinen osa ja olennaisen tärkeitä EU:n perustana olevien arvojen vaalimisessa. Tehokkaat oikeussuojakeinot niin tuomioistuimissa kuin niiden ulkopuolellakin antavat yksilöille mahdollisuuden vedota EU:n oikeuden mukaisiin oikeuksiinsa, joihin perusoikeudet kuuluvat, ja estää näiden oikeuksien jäämisen vain näennäisiksi. Samalla kun oikeussuojan saatavuus on tärkeää yksilöille, heidän asiansa käsittely edistää myös merkittävästi EU:n ja kansallisen oikeuden tulkintaa. Oikeudenkäyntien myönteiset lopputulokset voivat muokata oikeudellista toimintaympäristöä ja varmistaa, että tuomioistuimet ja lainsäätäjät tulkitsevat lakeja perusoikeuksien mukaisesti.

Tässä kertomuksessa on nostettu esiin lukuisat EU:n oikeuden nojalla tuomioistuimissa ja niiden ulkopuolella käytettävissä olevat oikeussuojakeinot ja viimeaikaiset pyrkimykset tehostaa oikeussuojaa antamalla useita vireillä olevia lainsäädäntöehdotuksia. Tällainen EU:n oikeus edistää tehokkaan oikeussuojan ja oikeussuojan saatavuuden takaamista kaikille ja korostaa tarvetta jatkaa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteisiä toimia tällä alalla. Tältä osin komissio kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa varmistamaan, että tehokasta oikeussuojaa koskeva korkea vaatimustaso säilytetään näissä ehdotuksissa.

Komissio myös aikoo jatkossakin kehittää rahoituksen avulla oikeusalan ammattilaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien valmiuksia soveltaa perusoikeuskirjaa päivittäisessä työssään. Lisäksi se ylläpitää säännöllistä vuoropuhelua asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa ja seuraa tehokkaan oikeussuojan saatavuutta oikeusvaltiokertomussyklin mukaisesti.

Kuten myös neuvosto on todennut 329 , jäsenvaltioilla on keskeinen asema tehokasta oikeussuojaa ja oikeussuojan saatavuutta koskevien perusoikeuksien turvaamisessa. Niiden on säädettävä tarvittavista muutoksenhakukeinoista tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla. 330 Tässä kertomuksessa esille tuodut kansalliset toimet ja oikeuskäytäntö osoittavat kansallisten tuomareiden ja toimivaltaisten viranomaisten keskeisen merkityksen tässä suhteessa. Kansalliset viranomaiset varmistavat, että oikeussuojaa koskevia toimia on käytössä kansallisella tasolla. Tähän liittyy kuitenkin edelleen haasteita. Vaikka kuulemisissa käytetty otos ei ole riittävän suuri, jotta sen perusteella voitaisiin tehdä lopullisia päätelmiä, sidosryhmät viittaavat useisiin edelleen olemassa oleviin esteisiin niiden tehokkaan oikeussuojan haasteiden lisäksi, joita kuvattiin vuoden 2023 oikeusvaltiokertomuksessa. Nämä esteet, kuten riittämätön tiedottaminen erityisesti tuomioistuimen ulkopuolella käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista, sähköiseen oikeudenkäyttöön liittyvät käytännön vaikeudet, riittämättömät järjestelyt lapsen oikeuksien valvomiseksi oikeudellisissa menettelyissä ja oikeuden eritasoisesti heikko saatavuus haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, myös taloudellisista syistä 331 , voivat estää asianomaisia osapuolia käyttämästä oikeussuojakeinoja.

Vaikka se, että sekä unionin tuomioistuin että kansalliset tuomioistuimet viittaavat oikeuskäytännössään aiempaa useammin perusoikeuskirjaan, osoittaa huomattavaa kiinnostusta tarkastella tehokasta oikeussuojaa perusoikeuksien näkökulmasta, tuomioistuimissa käsiteltäviä asioita, joissa perusoikeuskirjaa sovelletaan asianomaisen yksilön oikeussuojan vahvistamiseksi, voisi olla enemmänkin. Tämä korostaa tarvetta paitsi varmistaa, että oikeusalan ammattilaiset saavat säännöllistä koulutusta perusoikeuksista ja tehokkaasta oikeussuojasta, 332 myös antaa kansalaisjärjestöille ja ihmisoikeuksien puolustajille mahdollisuus saattaa strategisia oikeudenkäyntejä koskevia tapauksia tuomioistuinten käsiteltäväksi niin jäsenvaltioissa kuin EU:ssakin.

Komissio on tyytyväinen siihen, että sidosryhmät ja perusoikeusvirasto ovat osallistuneet aktiivisesti tämän kertomuksen valmisteluun. Se kannustaa oikeusalan ammattilaisia, kansallisia viranomaisia (myös perusoikeuskirjan yhteyspisteitä), kansalaisjärjestöjä, ihmisoikeuksien puolustajia ja muita sidosryhmiä hyödyntämään tätä kertomusta pyrkimyksissään parantaa oikeussuojan tehokkuutta perusoikeuksien näkökulmasta jäsenvaltioissaan. Komissio myös kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa keskustelemaan tästä kertomuksesta ja on valmis tukemaan näitä keskusteluja.

(1)

SEU-sopimuksen 6 artikla.

(2)

Perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohta.

(3)

Kun jäsenvaltiot hyväksyvät lakeja alalla, jolla EU:lla ei ole toimivaltaa ja jota koskevaa EU:n lainsäädäntöä ei ole, jäsenvaltiot eivät pane täytäntöön EU:n lainsäädäntöä, eikä perusoikeuskirjaa tällöin sovelleta niihin. Monet perusoikeuskirjassa vahvistetut perusoikeudet on kuitenkin vahvistettu myös kansallisissa perustuslaeissa ja oikeuskäytännöissä sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, jonka kaikki jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet.

(4)

COM(2020) 711 final.

(5)

 Ks. aiemmat kertomukset: Kukoistava kansalaisyhteiskunta perusoikeuksien puolustamiseksi EU:ssa – EU:n perusoikeuskirjan soveltamista koskeva kertomus vuodelta 2022, COM(2022) 716; Perusoikeuksien suojelu digitaalisella aikakaudella – EU:n perusoikeuskirjan soveltamista käsittelevä vuosikertomus 2021, COM(2021) 819.

(6)

Perusoikeuskirjaa koskeva strategia, s. 1.

(7)

COM(2022) 716 final; COM(2021) 819 final.

(8)

Oikeuden varmistaminen EU:ssa – eurooppalainen oikeusalan koulutusstrategia vuosiksi 2021–2024; COM(2020) 713 final.

(9)

  https://e-justice.europa.eu/european-training-platform/home_en

(10)

Asetuksen (EU) 2021/1060 (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus) 9 artiklan 1 kohta.

(11)

Puola on itse ilmoittanut, ettei se täytä perusoikeuskirjaa koskevaa horisontaalista mahdollistavaa edellytystä. Komissio puolestaan on todennut, ettei Unkari ole vielä täyttänyt perusoikeuskirjaa koskevaa horisontaalista mahdollistavaa edellytystä kaikkien yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen soveltamisalaan kuuluvien rahastojen osalta. Kypros ilmoitti ensin, ettei se täytä perusoikeuskirjaa koskevaa horisontaalista mahdollistavaa edellytystä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston eikä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen osalta. Komissio arvioi parhaillaan uutta ilmoitusta, jonka mukaan Kypros täyttää perusoikeuskirjaa koskevan horisontaalisen mahdollistavan edellytyksen.

(12)

Ks. esimerkiksi heinäkuussa 2022 aloitettu rikkomusmenettely, joka koskee Unkarin lainsäädäntöä, jossa ihmisiä syrjitään heidän seksuaalisen suuntautumisensa ja sukupuoli-identiteettinsä perusteella. Komission mukaan Unkarin lainsäädännöllä loukataan järjestelmällisesti useita perusoikeuksia. Näihin kuuluvat ihmisarvon loukkaamattomuus, oikeus sananvapauteen ja tiedonvälityksen vapauteen, oikeus yksityis- ja perhe-elämään ja oikeus syrjimättömyyteen. Näiden loukkausten vakavuuden vuoksi kiistanalaisilla säännöksillä loukataan myös SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettuja yhteisiä arvoja; https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_22_2689

(13)

  #RightHereRightNow (europa.eu) -kampanja kesti joulukuusta 2021 joulukuuhun 2022, ja se toteutettiin sosiaalisessa mediassa ja järjestämällä mediatapahtumia. Keskeisiin kumppaneihin kuului kansalaisjärjestöjä, kansallisia ihmisoikeusinstituutioita ja tasa-arvoelimiä, Euroopan unionin perusoikeusvirasto sekä muita EU:n elimiä ja virastoja.

(14)

  https://e-justice.europa.eu/512/FI/your_rights

(15)

  https://ec.europa.eu/info/aid-development-cooperation-fundamental-rights/your-rights-eu/eu-charter-fundamental-rights_fi

(16)

Tietokanta sisältää huomattavan määrän tietoa perusoikeuskirjasta , mukaan lukien kansallisten tuomioistuinten oikeuskäytäntöä, jossa viitataan perusoikeuskirjaan. FRA on asettanut tietokannan saataville myös Charter-sovellukseen.

(17)

  https://fra.europa.eu/en/publication/2022/charter-case-studies-trainers-manual

(18)

Ks. vuotuiset oikeusvaltiokertomukset .

(19)

Ks. lausunto 1/09 (Sopimus yhdistetyn patenttioikeudenkäyntijärjestelmän perustamisesta), 8.3.2011, EU:C:2011:123, 68 kohta; lausunto 2/13 (EU:n liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen), 18.12.2014, EU:C:2014:2454, 175 kohta; tuomio 27.2.2018, Associação Sindical dos Juízes Portugueses, C‑64/16, EU:C:2018:117, 33 kohta; ja tuomio 6.3.2018, Achmea, C-284/16, EU:C:2018:158, 36 kohta.

(20)

Tuomio 27.2.2018, Associação Sindical dos Juízes Portugueses, C-64/16, EU:C:2018:117, 34 kohta.

(21)

Vuotuisissa oikeusvaltiokertomuksissa tarkastellaan jäsenvaltioissa neljällä keskeisellä osa-alueella tapahtunutta kehitystä. Oikeuslaitoksia koskevalla osa-alueella arvioidaan oikeuslaitosten tehokkuutta ja riippumattomuutta, jotka ovat keskeisiä osatekijöitä oikeussuojan ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen kannalta. Komissio arvioi kehitystä, joka liittyy käsitykseen oikeuslaitoksen riippumattomuudesta, tuomareiden nimittämiseen ja erottamiseen, syyttäjälaitosten itsenäisyyteen ja riippumattomuuteen sekä tuomareiden ja syyttäjäviranomaisten kurinpitomenettelyihin. Oikeuslaitoksen laadun ja tehokkuuden arvioimisen yhteydessä on tarkasteltu oikeuskäsittelyjen kestoa, asianajajien asemaa oikeusjärjestelmässä ja investointeja oikeusviranomaisten fyysiseen ja tekniseen infrastruktuuriin. Tehokkaan oikeussuojan turvaamisen olennaisia osatekijöitä käsitellään laajasti oikeusvaltiokertomuksessa.

(22)

Ks. OECD, Recommendation of the Council on Access to Justice and People-Centred Justice Systems (2023) ja OECD Framework and Good Practice Principles for People-Centered Justice (2021). OECD:n kannanotto, s. 1–2.

(23)

Oikeussuojan saatavuus antaa henkilöille mahdollisuuden suojella itseään oikeuksien loukkauksilta ja edellyttää, että hallitukset kunnioittavat ja suojelevat lainkäyttövaltaansa kuuluvien oikeuksia. Siihen kuuluu useita perusoikeuksia, kuten oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Euroopan unionin perusoikeusvirasto ja Euroopan neuvosto, Oikeussuojan saatavuus Euroopan oikeudessa – käsikirja (2016), s. 15–16. Ks. myös OECD:n kannanotto, s. 1.

(24)

Access to justice |Government at a Glance 2021 | OECD iLibrary (oecd-ilibrary.org).

(25)

  EU:n oikeusalan tulostaulu .

(26)

  Tasa-arvon unionia koskevat strategiat .

(27)

COM(2020) 790.

(28)

Jäsenvaltioiden kannanotot ovat saatavilla vuosiraporteissa EU:n perusoikeuskirjan soveltamisesta (europa.eu) .

(29)

Yhteensä 27 jäsenvaltiosta 23 vastasi kohdennettuun kuulemiseen.

(30)

Euroopan neuvosto, Yhdistyneet kansakunnat ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö.

(31)

  https://fra.europa.eu/fi/yhteistyo/kansalaisyhteiskunta-ja-perusoikeusfoorumi (placeholder for FRA’s online summary) .

(32)

Verkkokuuleminen osoitettiin EU-27:ssä sekä Albaniassa, Pohjois-Makedoniassa ja Serbiassa perusoikeuksien alalla toimiville kansalaisjärjestöille ja kansalaisyhteiskunnan instituutioille perusoikeusfoorumin (joka tavoittaa 743 vastaanottajaa) kautta samoin kuin muille kansalaisjärjestöille ja oikeudellisille verkostoille. Kuulemisessa saatiin yhteensä 115 vastausta ensisijaisesti paikallisesti, kansallisesti, EU:n laajuisesti ja kansainvälisesti toimivilta kansalaisjärjestöiltä, mutta myös kansallisilta ihmisoikeusinstituutioilta, oikeusasiamiehiltä, oikeusalan järjestöiltä, lakiasiaintoimistoilta, tutkijoilta ja oikeusalan koulutuslaitoksilta.

(33)

EU:n toimivalta on laajentunut vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, V osasto).

(34)

Perusoikeuskirjaa koskeva strategia, s. 4.

(35)

   Ehdotus asetukseksi oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista ja oikeussuojasta rajatylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa ja tiettyjen säädösten muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön alalla (COM(2021) 759) Asetuksella perustettaisiin eurooppalainen sähköinen yhteyspiste, jota luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat käyttää yhteydenpidossa tuomioistuinten ja muiden oikeusviranomaisten kanssa tietyissä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa. Ks. myös ehdotus direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/8/EY, neuvoston puitepäätösten 2002/465/YOS, 2002/584/YOS, 2003/577/YOS, 2005/214/YOS, 2006/783/YOS, 2008/909/YOS, 2008/947/YOS, 2009/829/YOS ja 2009/948/YOS sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/41/EU muuttamisesta oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnin osalta, COM(2021) 760.

(36)

Oikeudenkäytön digitalisointi Euroopan unionissa. Välineet mahdollisuuksien hyödyntämiseen, COM(2020) 710; perusoikeuskirjaa koskeva strategia, s. 13.

(37)

Komission tiedonanto oikeudenkäytön digitalisoinnista, s. 2–3 ja 5, jossa viitataan tarpeeseen ottaa huomioon iäkkäät ihmiset, lapset ja vähäosaiset henkilöt ja varmistaa digitaaliteknologian esteettömyys vammaisille.

(38)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa ja neuvoston direktiivissä 2000/43/EY käytetty sana ”rotu” ei merkitse sitä, että Euroopan unioni hyväksyisi teorioita, jotka pyrkivät osoittamaan, että on olemassa toisistaan erillisiä ihmisrotuja.

(39)

Komission tiedonanto oikeudenkäytön digitalisoinnista, s. 10–11. Ks. myös FRA 2020, ”Getting the future right – artificial intelligence and fundamental rights”, jossa viitataan perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaiseen oikeussuojan saatavuuteen huolenaiheena tekoälyn yhteydessä; FRA 2022, ”Bias in algorithms – artificial intelligence and discrimination”.

(40)

Nämä oikeudet perustuvat perusoikeuskirjassa, Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja asiaa koskevassa oikeuskäytännössä vahvistettuihin vaatimuksiin.

(41)

Direktiivi 2010/64/EU, EUVL L 280, 26.10.2010; direktiivi 2012/13/EU, EUVL L 142, 1.6.2012; direktiivi 2013/48/EU, EUVL L 294, 6.11.2013, s. 1–12; direktiivi (EU) 2016/343, EUVL L 65, 11.3.2016; 26 päivänä lokakuuta 2016 annettu direktiivi (EU) 2016/1919, EUVL L 297, 4.11.2016, ja direktiivi (EU) 2016/800, EUVL L 132, 21.5.2016, s. 1–20, jäljempänä ’rikosoikeudellisia menettelyjä koskevat direktiivit’.

(42)

Direktiivi 2016/343/EU.

(43)

Direktiivi 2012/13/EU.

(44)

Direktiivi 2013/48/EU ja direktiivi (EU) 2016/1919.

(45)

EUVL C 378, 24.12.2013, s. 8.

(46)

EUVL C 378, 24.12.2013, s. 11.

(47)

EUVL L 86, 24.3.2023, s. 44–57.

(48)

Direktiivi (EU) 2016/343.

(49)

Syyttömyysolettaman toteutumisessa rikosoikeudellisissa menettelyissä on havaittu haasteita Belgiassa, Bulgariassa, Italiassa, Itävallassa, Kyproksessa, Liettuassa, Puolassa, Portugalissa ja Saksassa. Nämä haasteet liittyvät oikeussuojakeinojen tehokkuuteen silloin, jos vastaajiin viitataan julkisesti syyllisinä. Haasteet ovat liittyneet myös viranomaisten mahdollisiin ennakkoluuloihin tiettyjä vastaajia kohtaan ja heidän liialliseen näkyvyyteensä tiedotusvälineissä. FRA (2021), Presumption of innocence and related rights – Professional perspectives , s. 51–52 ja 92.

(50)

Direktiivi (EU) 2016/1919, EUVL L 297, 4.11.2016. Ks. myös komission suositus rikoksesta epäiltyjen tai syytettyjen oikeudesta oikeusapuun rikosoikeudellisissa menettelyissä, EUVL C 378, 24.12.2013, s. 11. Ks. lisäksi direktiivi 2003/8/EY, direktiivi 2013/48/EU ja direktiivi (EU) 2016/1919.

(51)

Direktiiviä (EU) 2016/800 sovelletaan alle 18-vuotiaisiin henkilöihin, ja sen mukaan siinä annettuja takeita voidaan soveltaa tämän jälkeenkin, jos 2 artiklan 3 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

(52)

Direktiivi (EU) 2016/800.

(53)

Tai tietyissä tilanteissa lapsen nimeämä ja toimivaltaisten viranomaisten hyväksymä muu sopiva aikuinen.

(54)

Unionin tuomioistuimessa on vireillä tämän direktiivin soveltamisalaa (sitä, ketä olisi pidettävä direktiivissä tarkoitettuna lapsena) koskeva ensimmäinen ennakkoratkaisupyyntö (C-603/22).

(55)

Vaatimustenmukaisuuden arvioinnin tuloksia tarkastellaan parhaillaan. Tässä yhteydessä tarkastellaan esimerkiksi tehokkaiden oikeussuojakeinojen saatavuutta silloin, kun lasten prosessuaalisia oikeuksia on loukattu. Täytäntöönpanokertomus julkaistaan vuonna 2024.

(56)

Neuvoston puitepäätös, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä (2002/584/YOS), EYVL L 190 18.7.2002, s. 1. Menettelydirektiivejä sovelletaan eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella etsittyihin henkilöihin; https://commission.europa.eu/law/cross-border-cases/judicial-cooperation/types-judicial-cooperation/european-arrest-warrant_en .

(57)

Jäsenvaltioiden on myös säädettävä oikeussuojakeinoista jäädyttämispäätöksen tai menetetyksi tuomitsemista koskevan päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa vastaan rajatylittävissä tapauksissa. Ks. asetus (EU) 2018/1805, EUVL L 303, 28.11.2018, s. 1–38.

(58)

Ehdotus asetukseksi rikosoikeudellisten menettelyjen siirtämisestä, COM(2023) 185.

(59)

Asetus (EU) N:o 2023/1543, EUVL L 191, 28.7.2023, s. 118–180.

(60)

Direktiivi 2012/29/EU, EUVL L 315, 14.11.2012, s. 57.

(61)

Komissio julkaisi vuonna 2022 uhrien oikeuksia koskevaa direktiiviä käsittelevän arvioinnin . Se osoittaa, että direktiivi on kymmenen viime vuoden aikana osaltaan parantanut uhrien elämää. On kuitenkin tilanteita, joissa kaikki uhrit eivät voi luottaa oikeuksiensa täysimääräiseen toteutumiseen, koska joidenkin oikeuksien osalta direktiiviä ei ole laadittu riittävän täsmällisesti. Puutteita havaittiin viiden tärkeimmän oikeuden osalta. Lisäksi joissain jäsenvaltioissa edistyminen on ollut edelleen hidasta. Tämä koskee tukipalvelujen tarjoamista, rikoksista ilmoittamista ja sen varmistamista, että kaikki uhrit voivat hyötyä suojatoimenpiteistä ja että kaikilla uhreilla on käytettävissään toimenpiteiden riitauttamista koskevat tehokkaat oikeussuojakeinot, jotta heitä suojellaan toissijaiselta ja toistuvalta uhriksi joutumiselta. FRA (2023), Underpinning victims’ rights: support services, reporting and protection .

(62)

Ehdotus direktiiviksi puitepäätöksen 2001/220/YOS korvaamisesta annetun direktiivin 2012/29/EU muuttamisesta, COM(2023) 424. Tarkistaminen on jatkoa uhrien oikeuksia koskevalle EU:n strategialle (2020–2025), COM/2020/258. Komissio viittaa siinä tarpeeseen voimaannuttaa rikoksen uhreja, jotta he voivat ilmoittaa rikoksista, osallistua rikosoikeudellisiin menettelyihin, hakea korvauksia ja toipua rikoksen seurauksista.

(63)

Ks. esimerkiksi direktiivi 2011/99/EU, EUVL L 338, 21.12.2011, s. 2; asetus (EU) N:o 606/2013, EUVL L 181, 29.6.2013, s. 4 ja neuvoston direktiivi 2004/80/EY, EUVL L 261, 6.8.2004, s. 15.

(64)

Direktiivi 2011/36/EU, EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1–11.

(65)

  https://home-affairs.ec.europa.eu/news/eu-proposes-new-rules-fight-trafficking-human-beings-2022-12-18_en

(66)

COM(2021) 171.

(67)

Direktiivi 2011/93/EU, EUVL L 335, 17.12.2011, s. 1–14. Ks. myös Euroopan unionin strategia lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan tehostamiseksi, COM(2020) 607.

(68)

Ehdotus asetukseksi lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisyä ja torjuntaa koskevista säännöistä, COM(2022) 209.

(69)

Ehdotus direktiiviksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta, COM(2022) 105.

(70)

Vaikka useimmat naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan teot on kriminalisoitu jäsenvaltioissa, kansallisessa ja unionin rikoslainsäädännössä on edelleen puutteita ja eroavuuksia. Ne koskevat esimerkiksi naisiin kohdistuvaa verkkoväkivaltaa ja parisuhteeseen liittyvää verkkoväkivaltaa, kuten tieto- ja viestintätekniikan avulla tehtävää vainoamista ja yksityisten kuvien luvatonta levittämistä. Seksuaalisen väkivallan osalta 16 jäsenvaltiossa raiskaukseksi katsominen edellyttää voimankäyttöä tai uhkailua pelkän suostumuksen puuttumisen sijasta. Tämä johtaa siihen, että seksuaalisen väkivallan uhrit saavat eritasoista suojaa eri puolilla EU:ta. Puutteita on myös suhteessa naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan muihin muotoihin (esim. naisten sukuelinten silpominen, pakkoavioliitto, pakkoabortti ja pakkosterilointi). Lisätietoja: Impact Assessment Report accompanying the proposal for a directive on combating violence against women and domestic violence, SWD(2022) 62 final. Ehdotuksella pyritään varmistamaan tehokas oikeussuojan saatavuus yhdenmukaistamalla EU:ssa naisiin kohdistuvan väkivallan erityisen vakaviin muotoihin liittyviä rikosoikeudellisia määritelmiä ja seuraamuksia. Tähän pyritään myös varmistamalla sukupuolisensitiivisyys ja lapsiuhrien ja -todistajien oikeuksien kunnioittaminen.

(71)

EU on myös naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen sopimuspuoli. Oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa, turvapaikkaa ja palauttamiskieltoa koskevat yleissopimuksen kattavat vaatimukset sitovat näin ollen EU:ta ja sen julkishallintoa.

(72)

Direktiivi (EU) 2019/1937, EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17.

(73)

Ehdotus direktiiviksi julkista osallistumista harjoittavien henkilöiden suojelemisesta ilmeisen perusteettomilta tai aiheettomilta kanteilta (”strategiset häirintätarkoituksessa nostetut kanteet”), COM(2022) 177.

(74)

Ehdotusta täydentävässä suosituksessa kannustetaan jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tarvittavat suojatoimet SLAPP-kanteiden osalta myös kansallisissa tapauksissa ja kaikissa menettelyissä. Ympäristönsuojelijoiden, joilla voi olla arvokasta tietoa ympäristölainsäädännön rikkomisesta, sisällyttäminen SLAPP-kanteiden vastaisen direktiivin soveltamisalaan edistää Århusin yleissopimuksen mukaisten EU:n kansainvälisten velvoitteiden täytäntöönpanoa.

(75)

Komission suositus, annettu 16 päivänä syyskuuta 2021, toimittajien ja muiden media-alan ammattilaisten suojelun, turvallisuuden ja voimaannuttamisen varmistamisesta Euroopan unionissa, C(2021) 6650.

(76)

Ehdotus asetukseksi toimivallasta, sovellettavasta laista, toimenpiteiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä aikuisten suojeluun liittyvissä asioissa, COM(2023) 280.

(77)

Ehdotus neuvoston asetukseksi toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä vanhemmuusasioissa sekä eurooppalaisen vanhemmuustodistuksen käyttöönotosta, COM(2022) 695.

(78)

Neuvoston direktiivi 79/7/ETY; neuvoston direktiivi 2000/43/EY, EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22; neuvoston direktiivi 2000/78/EY, EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16–22; neuvoston direktiivi 2004/113/EY, EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37–43; direktiivi 2006/54/EY, EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23–36; direktiivi 2010/41/EU, EUVL L 180, 15.7.2010, s. 1–6.

(79)

Direktiivi (EU) 2023/970, EUVL L 132, 17.5.2023, s. 21–44. Vuonna 2020 tehdyssä samapalkkaisuutta koskevien EU:n säännösten arvioinnissa todettiin, että naisten ja miesten oikeutta samaan palkkaan samasta tai samanarvoisesta työstä ei sovelleta eikä sen noudattamista valvota asianmukaisesti ja että palkkauksen läpinäkyvyydessä on monissa jäsenvaltioissa puutteita, SWD(2020)50.

(80)

Etenkin silloin, kun niillä on asiavaltuus eli kun niillä on oikeus tai mahdollisuus   nostaa   kanne   tuomioistuimessa   tai esiintyä   tuomioistuimessa .

(81)

Käsitteellä ”strateginen oikeudenkäynti” tarkoitetaan oikeudenkäyntistrategioiden käyttämistä yhteiskunnallisen, oikeudellisen tai poliittisen muutoksen aikaan saamiseksi. Kansalaisjärjestöt ja/tai asianajajat hyödyntävät usein strategisia oikeudenkäyntejä.

(82)

Komission suositus 2013/396/EU unionin lainsäädäntöön perustuvien oikeuksien loukkauksiin perustuvia kieltokanteita ja vahingonkorvausvaatimuksia koskeviin jäsenvaltioiden kollektiivisiin oikeussuojakeinoihin sovellettavista yhteisistä periaatteista (EUVL L 201, 26.7.2013, s. 60).

(83)

Yleisen edun nimissä ja omasta puolestaan toimivat organisaatiot voivat nostaa yleistä etua koskevia kanteita (actio popularis) ilman, että niillä olisi tietty uhri tuettavanaan tai edustettavanaan. Tuomio 10.7.2008, Feryn, C-54/07, EU:C:2008:397, 15 kohta. 

(84)

  Komission kertomuksessa rotusyrjintädirektiivin ja työsyrjintädirektiivin soveltamisesta (COM(2021) 139) havaittiin hankaluuksia syrjintätapauksissa määrättäviä seuraamuksia koskevan säännöksen täytäntöönpanossa. Myös tutkimuksessa ” Study to support the preparation of an EU initiative to address possible gaps in the legal protection against discrimination on grounds of racial or ethnic origin ” havaittiin seuraamuksia koskevien vaatimusten täytäntöönpanoon liittyviä mahdollisia puutteita. Komissio käynnistää tutkimuksen, jonka tarkoituksena on tukea jäsenvaltioita tehokkaiden, oikeasuhteisten ja varoittavien seuraamusten soveltamisen aiempaa tarkemmassa valvonnassa.

(85)

  COM(2022) 688 final ja COM(2022) 689 final .

(86)

  https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2023/06/12/standards-for-equality-bodies-council-agrees-its-positions/ .

(87)

Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, 13 artikla.

(88)

Direktiivi (EU) 2019/882 (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70–115), jossa vahvistetaan EU:n laajuiset esteettömyysvaatimukset tietyille tuotteille ja palveluille. Näihin vaatimuksiin viitataan ehdotuksessa uhrien oikeuksia koskevan direktiivin muuttamiseksi. Sen tarkoituksena on varmistaa, että oikeudenkäyntimenettelyissä käytettävät sähköiset viestintävälineet sekä menettelyt, tukipalvelut ja suojelutoimenpiteet soveltuvat vammaisten uhrien käyttöön. Ehdotus direktiiviksi direktiivin 2012/29/EU muuttamisesta, 26 c artikla.

(89)

Direktiivi (EU) 2016/2102.

(90)

Neuvoston puitepäätös 2008/913/YOS.

(91)

Komissio seuraa tämän välineen saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. Se tekee myös yhteistyötä kansallisten lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten kanssa parantaakseen niiden valmiuksia tunnistaa viharikoksia tai -puhetta, tutkia niitä ja nostaa niistä syytteet sekä tukea uhreja. Vihapuheen ja viharikosten torjuntaa käsittelevä EU:n korkean tason työryhmä laati asiaa koskevia ohjeita ja vaatimuksia yhteistyössä Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL), Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) ja FRA:n kanssa.

(92)

COM(2021) 777.

(93)

Århusin yleissopimuksen valvontakomitean EU:ta koskevassa asiassa ACCC/C/2008/32 esittämien päätelmien seurauksena Århus-asetuksen soveltamisalaa laajennettiin ja yhdenmukaistettiin Århusin yleissopimuksen ja sen 9 artiklan kanssa. Valvontakomitea totesi, ettei EU ollut noudattanut 9 artiklan 3 ja 4 kappaletta, jotka koskevat yleisön muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta, koska Århus-asetuksessa ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä ei pantu täytäntöön tai noudatettu näistä kappaleista johtuvia velvoitteita.

(94)

Asetus (EU) 2021/1767. Vuonna 2022 valittiin ensimmäinen ympäristönsuojelijoiden tilannetta seuraava erityisraportoija. Hänen on tarkoitus suojella kaikkia, joita rangaistaan, vainotaan tai häiritään, koska he ovat pyrkineet käyttämään yleissopimuksen mukaisia oikeuksiaan, tai joihin kohdistuu tällainen välitön uhka.

(95)

Tämä voidaan tehdä pyytämällä sisäistä uudelleentarkastelua siltä EU:n toimielimeltä tai elimeltä, joka on toteuttanut hallintotoimen tai – kun on kyse väitetystä hallinnollisesta laiminlyönnistä – jonka olisi pitänyt toteuttaa tällainen toimi, sillä perusteella, että tällainen toimi tai laiminlyönti on ristiriidassa ympäristölainsäädännön kanssa. Samat hakijat, jotka pyysivät sisäistä uudelleentarkastelua Århus-asetuksen 10 artiklan nojalla, voivat nostaa kanteen unionin tuomioistuimessa, kun EU:n toimielimen sisäistä uudelleentarkastelua koskeva päätös on annettu niille tiedoksi.

(96)

Asetuksen (EU) 2021/2116 (EUVL L 435, 6.12.2021, s. 187) 59 artiklan 7 kohdassa edellytetään, että jäsenvaltiot ottavat ohjelmakaudelle 2023–2027 käyttöön valitusmekanismin ja varmistavat YMP:n strategiasuunnitelmien soveltamisalaan kuuluvien valitusten tehokkaan käsittelyn.

(97)

Komission tiedonanto muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden edistämisestä ympäristöasioissa EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa, COM(2020) 643.

(98)

https://e-justice.europa.eu/300/FI/access_to_justice_in_environmental_matters

(99)

Komission tiedonannossa Ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon arviointi 2022 – Suunnanmuutos tehostamalla ympäristövaatimusten noudattamista (COM(2022) 438) todettiin, että ”useimmilla jäsenvaltioilla on (...) varaa parantaa yleisön mahdollisuuksia saattaa päätöksiä, toimia ja laiminlyöntejä tuomioistuinten käsiteltäviksi erityisesti veteen, luontoon ja/tai ilmanlaatuun liittyvän suunnittelun alalla”.

(100)

  https://environment.ec.europa.eu/law-and-governance/environmental-implementation-review_en . Muita säännöksiä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta sisältyy metsäkatoa aiheuttamattomista tuotteista annettuun asetukseen (asetus (EU) 2023/1115, EUVL L 150, 9.6.2023).

(101)

Ehdotus direktiiviksi ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin ja direktiivin 2008/99/EY korvaamisesta, 15.12.2021, COM(2021) 851.

(102)

Direktiivi 2010/75/EU, EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17. Muutetusta kehyksestä ks. COM(2022) 156 final/3.

(103)

Ehdotus direktiiviksi ilmanlaadusta ja sen parantamisesta (uudelleenlaadittu), COM(2022) 542.

(104)

Ehdotus direktiiviksi yhdyskuntajätevesien käsittelystä (uudelleenlaadittu teksti), 26.10.2022, COM(2022) 541.

(105)

Ehdotus direktiiviksi maaperän seurannasta ja kestokyvystä (maaperän seurantaa koskeva laki), 5.7.2023, COM(2023) 416.

(106)

Ehdotus asetukseksi luonnon ennallistamisesta, 22.6.2022, COM(2022) 304.

(107)

Ehdotus direktiiviksi nimenomaisten ympäristöväitteiden perustelemisesta ja esittämisestä (viherväitteitä koskeva direktiivi), COM(2023) 166.

(108)

Tulkittuaan Århusin yleissopimusta ja perusoikeuskirjan 47 artiklaa yhdessä unionin tuomioistuin vahvisti äskettäisessä tuomiossaan, että ympäristönsuojeluyhdistyksen, joka on kansallisen oikeuden nojalla oikeutettu käyttämään oikeussuojakeinoja, olisi voitava riitauttaa kansallisessa tuomioistuimessa hallinnollinen päätös, jolla myönnetään EY-tyyppihyväksyntä tai muutetaan sitä ja joka saattaa olla ristiriidassa moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta 20 päivänä kesäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007 5 artiklan 2 kohdan kanssa. Tuomio 8.11.2022, Deutsche Umwelthilfe (Réception des véhicules à moteur), C‑873/19, EU:C:2022:857.

(109)

Marraskuun 25 päivänä 2020 annettu direktiivi (EU) 2020/1828, EUVL L 409, 4.12.2020, s. 1–27, https://commission.europa.eu/law/law-topic/consumer-protection-law/representative-actions-directive_fi . Ks. myös direktiivi (EU) 2019/2161, EUVL L 328, 18.12.2019, s. 7–28 ja direktiivi 2013/11/EU, EUVL L 165, 18.6.2013, s. 63.

(110)

  https://representative-actions-collaboration.ec.europa.eu/  

(111)

Neuvoston direktiivi 93/13/ETY, annettu 5 päivänä huhtikuuta 1993, kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista (EYVL 1993, L 95, s. 29). Ehdotuksessa direktiiviksi kuluttajaluotoista (COM(2021) 347) myös varmistetaan, ettei kuluttajia syrjitä, kun he pyytävät, tekevät tai pitävät luottosopimuksia.

(112)

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2013/11/EU sekä direktiivien (EU) 2015/2302, (EU) 2019/2161 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta, COM(2023) 649. Vuoden 2023 kuluttaja-asioiden tulostaulun mukaan neljäsosalla kuluttajista oli ongelma, joka antoi aihetta valituksen tekemiseen. Kolmasosa heistä ei kuitenkaan tehnyt valitusta pitkien menettelyaikojen, vähäisten summien tai sen vuoksi, etteivät he juurikaan luottaneet saavansa ongelmaan tyydyttävää ratkaisua.

(113)

Komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”SOLVIT’s Helping Hand in the Single Market: celebrating 20 years”, SWD(2022) 325. Kansallisilla SOLVIT-keskuksilla on hyvät edellytykset tarkastella perusoikeuskirjan noudattamiseen liittyviä kysymyksiä. Auttaakseen niitä tässä tehtävässä komissio aikoo tarjota vuonna 2024 SOLVIT-keskuksille perusoikeuskirjaa käsittelevää räätälöityä koulutusta.

(114)

  https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/13290-Travel-better-protection-for-passengers-and-their-rights .

(115)

Asetus (EU) 2022/2065 direktiivin 2000/31/EY muuttamisesta (digipalvelusäädös), EUVL L 277, 27.10.2022, s. 1–102. Oikeudenmukaisen hallinnon turvaamista ja sitä, että käyttäjille annetaan mahdollisuus käyttää oikeuksiaan, pidettiin vaikutustenarvioinnissa yhtenä digipalvelusäädöksen suurimmista vaikutuksista. Kaikkiin kolmeen sääntelyvaihtoehtoon sisältyi kaksivaiheinen oikeussuojamekanismi: velvollisuus tarjota mahdollisuus tehdä valituksia, jotka palveluntarjoaja käsittelee, ja tuomioistuimen ulkopuolisen riitojenratkaisun saatavuus; siinä on tarkoitus käsitellä kärjistyneitä riitoja, joita odotetaan ratkaistavan nopeammin ja vähemmillä resursseilla kuin tuomioistuimessa. Käyttäjillä olisi aina mahdollisuus valittaa ratkaisusta tuomioistuimeen kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Avoimuutta koskevia tehostettuja säännöksiä, joiden tarkoituksena on tehdä käyttäjät tietoisiksi säilytettyyn sisältöön, tavaroihin tai palveluihin sovellettavista käytännöistä, ja tietojen antamista käyttäjille heitä vastaan toteutetuista korjaavista toimenpiteistä pidettiin myös tehokkaiden oikeussuojakeinojen olennaisina osatekijöinä. Kaikissa toimintavaihtoehdoissa myös määrättiin seuraamuksia, jos palveluntarjoajat laiminlöivät järjestelmällisesti muutoksenhakumahdollisuuksien tarjoamisen. Lisäksi katsottiin, että viranomaisten tehostetut valvontavaltuudet, jotka koskevat erittäin suuria verkkoalustoja, joissa käyttäjien oikeuksia voidaan loukata kaikkein vakavimmin, tukevat käyttäjien oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.

(116)

Ks. Paper on the DSA’s out-of-court dispute settlement mechanism . Jo niin kutsutussa verkkoalustojen ja yrityskäyttäjien välisistä suhteista annetussa asetuksessa säädettiin verkkopalvelujen tarjoajien yrityskäyttäjien oikeussuojakeinoista: asetus (EU) 2019/1150, EUVL L 186, 11.7.2019, s. 57–79.

(117)

Direktiivi 2000/31/EY, 17 ja 18 artikla.

(118)

Asetus (EU) 2021/784, EUVL L 172, 17.5.2021, s. 79–109.

(119)

Asetus (EU) 2016/679 direktiivin 95/46/EY kumoamisesta, EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1–88. Kanteluja voidaan tehdä riippumattomalle kansalliselle valvontaviranomaiselle tai tuomioistuimelle. Kantelun voi tehdä rekisteröidyn puolesta myös voittoa tavoittelematon elin, järjestö tai yhdistys joko rekisteröidyn pyynnöstä tai kansallisen lainsäädännön perusteella. Jos rekisteröidylle aiheutuu rikkomisesta aineellista tai aineetonta vahinkoa, hänellä on oikeus saada korvausta rekisterinpitäjältä tai henkilötietojen käsittelijältä.

(120)

Ehdotus asetukseksi eurooppalaisesta terveysdata-avaruudesta, COM(2022) 197, 3.5.2022.

(121)

Direktiivi 2013/32/EU, EUVL L 180, 29.6.2013, s. 60–95.

(122)

Asetus (EU) N:o 604/2013, EUVL L 180, 29.6.2013, s. 31–59.

(123)

Ks. neuvoston direktiivi 2003/86/EY, EYVL L 251, 3.10.2003 ja direktiivi (EU) 2016/801, EUVL L 132, 21.5.2016.

(124)

Direktiivi 2008/115/EY, EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98–107, 13 artikla.

(125)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevasta monivuotisesta strategisesta toimintapolitiikasta, COM(2023) 146 , ”Osatekijä 13”, 3 kohta.

Lisäksi eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen (2019/1896) mukaisesti on rekrytoitu kaikki Frontexin perusoikeusvalvojat, joita on nyt yhteensä 46 (eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetussa asetuksessa edellytetään 40:tä valvojaa). Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetun asetuksen mukaan näillä valvojilla on pääsy kaikkiin Frontexin operaatioihin samalla tavalla kuin kaikilla muilla Frontexin lähettämillä työntekijöillä.

(126)

Direktiivi 2009/52/EY, EUVL L 168, 30.6.2009, s. 24–32.

(127)

Komission tiedonanto maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia ja toimenpiteitä koskevista vähimmäisvaatimuksista 18 päivänä kesäkuuta 2009 annetun direktiivin 2009/52/EY soveltamisesta, COM(2021) 592. Ks. myös FRA 2021, Protecting migrants in an irregular situation from labour exploitation – Role of the Employers Sanctions Directive. Komissio laatii yhdessä FRA:n kanssa koulutusoppaan työsuojeluviranomaisille direktiivissä säädetystä suojasta.

(128)

Direktiivi 2014/36/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijänä työskentelyä varten, EUVL L 94, 28.3.2014, s. 375–390. Komissio on myös käynnistänyt tutkimuksen, jonka tarkoituksena on tunnistaa aukot ja puutteet kolmansista maista tulevien kausityöntekijöiden suojassa EU:ssa.

(129)

Ehdotus direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä sekä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista (uudelleenlaadittu teksti), COM(2022) 655.

(130)

Direktiivi (EU) 2021/1883, EUVL L 382, 28.10.2021, s. 1–38, 11 artiklan 3 kohta.

(131)

Perusoikeuskirjaa koskeva strategia, s. 19.

(132)

Ks. EU:n oikeusalan tulostaulu 2023, s. 31–37.

(133)

 Slovenian kannanotto, s. 6–7, ja Liettuan kannanotto, s. 7–8. Euroopan neuvoston kannanotto.

(134)

Oikeusvaltiokertomus 2023, s. 9–10, jonka mukaan aloitteita digitalisaation lisäämiseksi on jatkettu ja jäsenvaltiot ovat parhaillaan toteuttamassa tähän liittyviä lisätoimia. Oikeuslaitoksen digitalisaatio on yleisesti ottaen edelleen erittäin pitkällä Virossa, Saksassa, Latviassa, Puolassa, Espanjassa, Slovakiassa, Liettuassa, Unkarissa ja Itävallassa. Suosituksia jatkaa oikeudenkäytön digitalisoinnin parantamista käynnissä olevilla toimilla on esitetty Ranskalle, Italialle ja Alankomaille. Kun tarkastellaan käynnissä olevia toimia, Luxemburgin kuulemisessa esittämässä kannanotossa, s. 5, viitataan tiettyjen tietojen antamiseen digitaalisesti ja siihen, että hallintoasioissa otetaan käyttöön paperiton oikeusmekanismi kiireellisiä menettelyjä koskevan pilottihankkeen jälkeen. Ranskan kannanotossa, s. 6–7, viitataan verkkojen vahvistamiseen, yritysohjelmistojen parantamiseen ja tietotekniikan ammattilaisten rekrytoimiseen. Kreikan kannanotossa, s. 10–12, viitataan ensimmäisessä oikeusasteessa sekä Ateenan, Pireuksen ja Thessalonikin muutoksenhakutuomioistuimissa käsiteltävien asioiden digitaalisen tallentamisen tukemiseen. Ks. myös Kroatian kannanotto, s. 7–8, Suomen kannanotto, s. 5–6, Puolan kannanotto, s. 17–18, Unkarin kannanotto, s. 10–12 ja Latvian kannanotto, s. 6–7.

(135)

 Romanian kannanotto, s. 10. Myös Euroopan neuvoston kannanotto, jossa viitataan tilanteeseen yleisesti.

(136)

 Slovakian kannanotossa, s. 4, viitataan eCodex-järjestelmään, jonka kautta voidaan lähettää eurooppalaisia tutkintamääräyksiä, esittää oikeusapupyyntöjä ja jakaa sähköisiä todisteita.

(137)

Edellä mainittuihin haasteisiin liittyen Romanian kannanotossa, s. 10, todetaan, että tuomioistuinten sähköisestä asiakirja-aineistosta on samanaikaisesti saatavilla neljä eri versiota. Siinä viitataan lisäksi tarpeeseen varmistaa yhteensopivuus, kyberturvallisuus ja IT-infrastruktuurin nykyaikaistaminen paikallistasolla. Espanjan kannanotossa, s. 1 ja 5, kiinnitetään huomiota tarpeeseen varmistaa riittävät digitaidot. Oikeusvaltiokertomuksessa 2023, s. 9, todetaan, että on tärkeää varmistaa muun muassa riittävän koulutuksen avulla, että digitaalisia välineitä osataan myös käyttää tehokkaasti.

(138)

 Ruotsin kannanotto, s. 6–7.

(139)

Tietojen toimittamisen lisäksi näihin kuuluu poliisiraporttien ja tuomioistuimeen toimitettavien hakemusten lähettäminen verkossa, digitaalisten asiakirja-aineistojen hallinnointi tuomioistuinten asiakirjoihin tutustumista ja niiden lataamista sekä asiakirjojen toimittamista varten, videoneuvottelujen avulla toteutettavat tuomioistuinten kuulemiset ja menettelyjen audio- ja videotallenteet. Esimerkiksi Belgian kannanotossa, s. 6 ja 20, viitataan asiakirjojen digitaaliseen toimittamiseen, verkossa oleviin tuomioistuinten asiakirja-aineistoihin, haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin ja hyväksytyn kääntäjän, tulkin tai asiantuntijan löytämiseen liittyviin verkkoratkaisuihin. Tulevaisuudessa on tarkoitus olla myös mahdollista aloittaa tuomioistuinmenettely digitaalisesti, jättää hakemuksia verkossa, käyttää verkkoa yhteydenpitoon tuomioistuinten kanssa ja tutustua tuomioihin digitaalisesti.

(140)

 Saksan kannanotto, s. 8.

(141)

 Ranskan kannanotto. s. 7.

(142)

Perusoikeusfoorumissa toteutettu verkkokuuleminen, kysymys 3: Käytetäänkö jäsenvaltiossasi digitaalisia välineitä helpottamaan oikeussuojan saatavuutta tuomioistuimissa ja niiden ulkopuolella? Ks. myös oikeusvaltiokertomus 2023, s. 9–10, jonka mukaan Kroatiassa lisättiin sähköisen viestintäjärjestelmän käyttöä ja suurin osa lopuistakin tuomioistuimista siirtyi käyttämään yhtenäistä järjestelmää. Merkittäviä tehokkuus- ja laatuongelmia oikeudenkäytön digitalisoinnissa on kuitenkin yhä korjaamatta. Italiassa siviilioikeusjärjestelmän digitalisaatio on edistynyt merkittävästi, mutta rikosoikeusjärjestelmän digitalisaation mahdollistavia muutettuja menettelysääntöjä ei ole vielä kaikilta osin pantu täytäntöön.

(143)

 Slovakian kannanotto, s. 4, jossa viitataan asiaa käsittelevään korkeimman oikeuden verkkosivustoon; Bulgarian kannanotto, s. 19, jossa viitataan sähköisen oikeuskäytön portaaliin, johon on maksuton, suora ja pysyvä pääsy sähköisesti; Espanjan kannanotto, s. 1 ja 5, jossa viitataan oikeushallinnosta sekä oikeussuojakeinoista tuomioistuimissa ja niiden ulkopuolella verkossa annettaviin tietoihin, ja Itävallan kannanotto, s. 14–15.

(144)

 Luxemburgin kannanotto, s. 5. Komissio on kuitenkin antanut vuoden 2023 oikeusvaltiokertomuksessa Luxemburgille suosituksen, joka liittyy edelleen kesken olevaan oikeusavun saatavuuden parantamiseen tähtäävään uudistukseen (s. 10).

(145)

 Perusoikeusfoorumissa toteutettu verkkokuuleminen, kysymys 2: Annetaanko jäsenvaltiossasi kokemuksesi mukaan käytännössä tietoa käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista ja toimista, joita on toteutettava tuomioistuinmenettelyn kuluessa / käytettäessä tuomioistuinten ulkopuolisia oikeussuojakeinoja?

(146)

 Itävallan kannanotto, s. 16; Belgian kannanotto, s. 28; Kroatian kannanotto, s. 7; Suomen kannanotto, s. 6–7; Ranskan kannanotto, s. 8; Saksan kannanotto, s. 9; Kreikan kannanotto, s. 12–14; Unkarin kannanotto, s. 12; Irlannin kannanotto, s. 2; Latvian kannanotto, s. 7; Liettuan kannanotto, s. 8–9; Luxemburgin kannanotto, s. 5; Alankomaiden kannanotto, s. 3; Puolan kannanotto, s. 18; Portugalin yhteyspisteen kannanotto, s. 6; Romanian kannanotto, s. 11; Ruotsin kannanotto, s. 7; Slovakian kannanotto, s. 4–5 ja Slovenian kannanotto, s. 7. Neljää jäsenvaltiota vastaan on kuitenkin parhaillaan käynnissä rikkomusmenettely direktiivin 2010/64/EU virheellisestä täytäntöönpanosta.

(147)

 Kreikan kannanotto, s. 12–14; Ranskan kannanotto, s. 3–4; Belgian kannanotto, s. 28 ja Suomen kuulemisessa esittämä kannanotto, s. 6–7.

(148)

 Ranskan kannanotossa, s. 3–4, viitataan sellaisen uhrin oikeuteen käyttää tulkkia ja saada käännös oikeuksiensa käyttämiseen tarvittavista tiedoista, joka ei ymmärrä ranskaa. Uhreilla on oikeus pyytää käännöksiä tai suullisia yhteenvetoja tuomioistuinkäsittelyistä; Itävallan kannanotto, s. 16.

(149)

 Unkarin kannanotto, s. 12–13.

(150)

 Alankomaiden kannanotto, s. 3.

(151)

 Kroatian kannanotto, s. 7.

(152)

 Kroatian oikeusasiamiehen kannanotto, s. 7.

(153)

 Suomen kannanotto, s. 6–7; Latvian kannanotto, s. 7 ja Belgian kannanotto, s. 21.

(154)

 Suomen kannanotossa, s. 5–6, mainitaan myös, että asianajajat, puolustusasianajajat, tulkit ja kääntäjät voivat käyttää tätä järjestelmää hakeakseen valtion tukea, lähettääkseen laskuja ja käyttääkseen oikeusapuun liittyviä etäpalveluja.

(155)

Perusoikeusfoorumissa toteutettu verkkokuuleminen, ks. kysymys 1.

(156)

 Romanian kannanotto, s. 11. Liettuassa otettiin vuonna 2021 käyttöön ensivaiheen pelastustyöntekijöiden ja uhrien tukipalvelujen tarjoajien välinen yhteistyömenettely. Liettuan kannanotto, s. 9.

(157)

 Slovenian kannanotto, s. 10.

(158)

 Itävallan kannanotto, s. 1–2.

(159)

 Saksan kannanotto, s. 12–13.

(160)

 Ruotsin kannanotto, s. 8–15.

(161)

 Kreikan kannanotto, s. 15–16.

(162)

 Kroatian kannanotto, s. 12–15. Myös ENNHRI, s. 3, viittaa kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden havaitsemiin puutteisiin rikoksen uhrien oikeuksien turvaamisessa (tämä koskee viharikosten ja lähisuhdeväkivallan uhreja Saksassa, ihmiskaupan uhrien oikeutta korvauksiin Luxemburgissa ja rikosten uhreja, jotka eivät ole Slovenian kansalaisia, Sloveniassa).

(163)

 Perusoikeusfoorumissa toteutettu verkkokuuleminen, kysymys 1: Mitä toimenpiteitä jäsenvaltiossasi on käytössä oikeussuojakeinojen käyttöön tuomioistuimissa ja niiden ulkopuolella liittyvien kielellisten/kulttuuristen/fyysisten/taloudellisten/muiden esteiden poistamiseksi? a. Tulkkaus- ja käännöspalveluja (82 myöntävää vastausta); b. Toimia vammaisten oikeussuojan saatavuuden helpottamiseksi, kuten oikeustalojen fyysiseen esteettömyyteen liittyviä toimia (60); c. Oikeusapua (79); d. Järjestelyjä haavoittuvassa asemassa olevien uhrien, kuten lähisuhdeväkivallan tai sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrien, ohjaamiseksi tukipalvelujen piiriin (65); e. Haavoittuvassa asemassa olevien osapuolten käytettävissä olevia nopeutettuja menettelyjä, esimerkiksi seksuaaliseen väkivaltaan tai lapsiin liittyvissä tapauksissa (31); f. Muita toimenpiteitä (8).

(164)

 Kyproksen yhteyspisteen kannanotto, s. 3. Saksan kannanotossa, s. 4, 14 ja 18, mainitaan myös alaikäisille syytetyille tarkoitettu yksinkertaistettu menettely. Liettuan kannanoton, s. 10, mukaan esitutkintaa voidaan kiirehtiä, kun epäilty tai uhri on alaikäinen tai kun epäilty on vangittuna. Latviassa rikosasiat, jotka koskevat väkivaltaa tai seksuaalista väkivaltaa, myös lapsiin kohdistuvaa, käsitellään ensisijaisina. Latvian kannanotto, s. 7.

(165)

 Belgian kannanotto, s. 26. Alankomaiden kuulemisessa esittämässä kannanotossa, s. 5, mainitaan hanke, jossa otetaan käyttöön lyhennetty oikeusmenettely. Sillä pyritään osaltaan vähentämään vanhempien välisiä riitoja avioerojen yhteydessä ja ehkäisemään lapsille aiheutuvia haittoja.

(166)

 Liettuan kannanotto, s. 9. Itävallan kannanotto, s. 20; Belgian kannanotto, s. 24–25. Slovakian kannanotto, s. 4–5 ja

(167)

 Suomen kannanotto, s. 7.

(168)

 Ruotsin kannanotto, s. 9–10. Portugalin kannanotossa, s. 6–7, mainitaan myös, että sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreille tarkoitettuja tukitoimistoja on perustettu tai perustetaan kahdeksaan kaupunkiin.

(169)

 Kroatian kannanotto, s. 5–6, jossa viitataan menettelyyn seksuaalista väkivaltaa koskevissa tapauksissa.

(170)

Perusoikeuskirjaa koskeva strategia, s. 10 ja 18, jossa viitataan strategiaa tukevaan sidosryhmien kuulemista koskevaan analyysiin, s. 31.

(171)

 Jäsenvaltioista 16:ssa on käytössä erityisjärjestely, joka koskee syrjinnän vaarassa olevien henkilöiden ja iäkkäiden henkilöiden oikeussuojan saatavuutta. Siinä kansalaisjärjestöillä ja/tai tasa-arvoelimillä on mahdollisuus käynnistää menettelyjä tai osallistua niihin yhden tai useamman uhrin puolesta tai heitä tukeakseen. EU:n oikeusalan tulostaulu 2023, s. 25. Useat kansalaisjärjestöt Sloveniassa tekevät työtä syrjinnän torjumiseksi ja uhrien, myös haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvien, tukemiseksi. Ne tarjoavat oikeudellista neuvontaa, edustusta ja apua oikeussuojakeinojen käytössä syrjintätapauksissa. Slovakian kannanotto, s. 3–4 ja Slovenian yhteyspisteen kannanotto, s. 3.

(172)

 Saksan kannanotto, s. 12–13.

(173)

EU:n oikeusalan tulostaulu 2023, s. 24–25 ja 31.

(174)

 Unkarin kannanotto, s. 16–17, jonka mukaan koulutukseen osallistui 932 tuomaria, 601 avustavaa tuomaria ja 102 harjoittelijaa. Koulutuksessa käsiteltyjä haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä ovat lapset, iäkkäät henkilöt, vammaiset sekä lähisuhdeväkivallan ja ihmiskaupan uhrit. Myös Liettuan kannanotossa, s. 8 ja 13, viitataan koulutukseen, jota tarjotaan oikeusavun piiriin kuuluvaa oikeudellista neuvontaa tarjoaville juristeille, ja heille esitettyihin kohdennettuihin suosituksiin. Bulgarian kannanotossa, s. 19, mainitaan, että Bulgarian kansallinen oikeusinstituutti järjestää koulutusta tuomareille syrjinnän tehokkaasta torjunnasta.

(175)

 Espanjan kannanotossa, s. 2 ja 4, viitataan myös rikoksen uhrien avustustoimistoissa oikeusalan ammattilaisille tarjottavaan koulutukseen, joka käsittelee vammaisten tarpeita ja johon sisältyy oikeussuojan saatavuutta käsittelevä osio. Ranskan kannanotossa, s. 9, mainitaan alueiden välisen koulutuksen tarjoaminen vammaisten kohtaamisesta; Liettuan kannanotossa, s. 8 ja 13, mainitaan viestintää vammaisten kanssa käsittelevä tuomareille annettava koulutus.

(176)

 Ruotsin kannanotto, s. 11–12.

(177)

Tällä tarkoitetaan helposti saatavilla olevaa oikeudenkäyttöä, jossa otetaan huomioon lasten ikä, käsitellään asiat nopeasti ja huolellisesti, mukaudutaan ja keskitytään lasten tarpeisiin ja oikeuksiin sekä kunnioitetaan lasten oikeuksia. Ks: Euroopan neuvoston ministerikomitean suuntaviivat lapsiystävällisestä oikeudenkäytöstä (hyväksytty ministerikomiteassa 17. marraskuuta 2010, 1098:nnessa ministerivaltuutettujen kokouksessa); 17.11.2010.

(178)

EU:n oikeusalan tulostaulu 2023, kaavio 32, s. 28.

(179)

 Slovakian kannanotto, s. 7; Luxemburgin kannanotto, s. 8.

(180)

 Kyproksen yhteyspisteen kannanotossa, s. 4, huomautetaan, että lasten vangitseminen on vasta viimeinen keino. Lapsiasioita käsittelevät tuomioistuimet voivat myös määrätä vaihtoehtoisia seuraamuksia, joita ovat esimerkiksi varoitukset, sakot, yhdyskuntapalvelu yli 16-vuotiaille lapsille ja päihdehoitoon ohjaaminen.

(181)

 Saksan kannanotossa, s. 6, 14 ja 16, viitataan nuorisotuomioistuimista annettuun lakiin. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto viittaa kuitenkin kannanotossaan, s. 5–6, YK:n lapsen oikeuksien komitean loppupäätelmiin, joissa komitea antoi Saksalle suosituksen varmistaa, että kaikki lapset, myös alle 14-vuotiaat, voivat ilmaista mielipiteensä ja tulla kuulluksi heihin vaikuttavien päätösten yhteydessä, ja vahvistaa oikeudelliset vaatimukset sen varmistamiseksi, että menettelyt ovat lapsiystävällisiä. Komitea myös piti myönteisenä Saksan toteuttamia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa maan lapsia koskeva oikeusjärjestelmä yleissopimuksen kanssa muun muassa saattamalla direktiivi (EU) 2016/800 osaksi sen kansallista lainsäädäntöä (CRC/C/DEU/CO/5-6, 17 kohdan a alakohta).

(182)

 Espanjan kannanotto, s. 3.

(183)

EU:n oikeusalan tulostaulu 2023, kaavio 31, s. 28.

(184)

 Itävallan kannanotto, s. 21–25; Ranskan kannanotossa, s. 12, todetaan, että lapsen mukana tuomioistuimessa voi olla hänen oikeudellinen edustajansa, lapsen valitsema aikuinen tai sertifioitu uhrien tukijärjestö.

(185)

 Alankomaiden kannanotto, s. 7; Ruotsin kannanotto, s. 12, jossa viitataan lasten erityisedustajista annettuun lakiin. Ks. myös Suomen kannanotto, s. 9, jossa viitataan käynnissä olevaan lainsäädännön uudelleentarkasteluun, jonka yhteydessä ehdotetaan muutoksia lapsen edunvalvojan nimeämiseen.

(186)

EU:n oikeusalan tulostaulu 2023, kaavio 31, s. 28. Esimerkiksi Luxemburgissa lapsia on kuultava lapsiystävällisessä ympäristössä; Luxemburgin kuulemisessa esittämä kannanotto, s. 8.

(187)

 Slovakian kannanotto, s. 7.

(188)

 Ranskan kannanotossa, s. 12, todetaan, että lasten kuulemisessa on oltava läsnä psykologi, lastenlääkäri, perheenjäsen, tapauskohtainen asiamies tai lasten asioihin erikoistuneen tuomarin valtuuttama henkilö.

(189)

 Espanjan kannanotto, s. 4.

(190)

 Romanian kannanotto, s. 13; Portugalin yhteyspisteen kannanotossa, s. 10–12, mainitaan suunnitelmat varustaa 117 rakennusta lapsille tarkoitetuilla vastaanotto- ja kuulusteluhuoneilla.

(191)

Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahasto, https://www.unicef.org/.

(192)

 Puolan kannanotto, s. 27.

(193)

FRA:n perusoikeusfoorumissa toteutettu verkkokuuleminen, kysymys 4: Onko kokemuksesi mukaan omassa jäsenvaltiossasi tehty järjestelyjä helpottamaan lasten oikeussuojan saatavuutta tuomioistuimissa ja niiden ulkopuolella? ENNHRI:n kannanotossa, s. 3, viitataan samoin kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden Belgiassa, Tšekissä, Kreikassa ja Latviassa havaitsemiin puutteisiin kaikkien turvapaikanhakijoiden ja maahantulijoiden oikeussuojassa.

(194)

 Slovenian yhteyspisteen kannanotto, s. 5–6.

(195)

ENNHRI:n kannanotossa, s. 3, viitataan kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden Bulgariassa, Irlannissa, Luxemburgissa, Saksassa ja Sloveniassa havaitsemiin puutteisiin perheoikeudellisissa menettelyissä ja lapsia koskevissa menettelyissä.

(196)

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kannanotto, s. 4, jossa viitataan asiakirjaan CRC/C/HRV/CO/5-6; s. 17, 25 ja 41.

(197)

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kannanotto, s. 6, jossa viitataan asiakirjaan CRC/C/GRC/CO/4-6, 40 kohdan f ja g alakohta. Kreikan kannanotossa, s. 19–20, viitataan seksuaalisen hyväksikäytön, riiston ja lapsipornografian lapsiuhrien oikeuteen oikeusapuun sekä epäiltyjen tai syytettyjen menettelyllisiin takeisiin rikosoikeudenkäynneissä. Ks. myös asiakirjan CRC/C/CYP/CO/5-6, 19–20 ja 37–38 kohta, joissa komitea antoi Kyprokselle suosituksen varmistaa, että lapsen oikeus tulla kuulluksi oikeudellisissa menettelyissä kirjataan lainsäädäntöön ja pannaan täytäntöön. Se myös suositti, että huoltajastaan eroon joutuneita ja ilman huoltajaa olevia lapsia edustavat turvapaikkamenettelyssä pätevät juristit ja että käyttöön otetaan virallinen menettely lapsen edun määrittämiseksi.

(198)

Perusoikeuskirjaa koskeva strategia, s. 11–12.

(199)

Ne määritellään julkisiksi instituutioiksi, jotka on perustettu asiaa koskevien direktiivien mukaisesti torjumaan rotuun, etniseen alkuperään ja sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Monissa jäsenvaltioissa tasa-arvoelinten valtuudet kattavat myös muita kiellettyjä syrjintäperusteita, kuten ikä, vammaisuus, uskonto ja vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen, tai muita perusteita. Equinetin kannanotto, s. 1.

(200)

ENNHRI:n kannanotossa, s. 4, viitataan oikeussuojakeinojen saatavuutta koskeviin tiedotuskampanjoihin, joita kansalliset ihmisoikeusinstituutiot ovat toteuttaneet Belgiassa, Bulgariassa, Espanjassa, Irlannissa, Itävallassa, Kreikassa, Kroatiassa, Kyproksessa, Latviassa, Luxemburgissa, Portugalissa, Ranskassa, Romaniassa, Saksassa, Slovakiassa, Sloveniassa, Suomessa, Tanskassa, Tšekissä, Unkarissa ja Virossa.

(201)

Equinetin kannanotto, s. 1–3 ja 5, ja ENNHRI:n kannanotto, s. 1–2 ja 5, tasa-arvoelinten valtuuksista auttaa syrjinnän uhreja. Ks. myös EU:n oikeusalan tulostaulu 2023, kaavio 19, josta käy ilmi, mitä valtuuksia tasa-arvoelimillä – tai tietyissä tapauksissa muilla erityiselimillä – on kussakin jäsenvaltiossa syrjintätapausten ratkaisemiseksi. Näihin voivat kuulua muun muassa valtuudet tarjota osapuolille mahdollisuutta vaihtoehtoiseen riidanratkaisumenettelyyn (esimerkiksi välitys- tai sovittelumenettelyyn), tehdä sitovia päätöksiä syrjintätapauksissa, toimia syrjintäoikeudenkäynnissä uhrien puolesta tai omissa nimissään ja esittää tuomioistuimelle syrjintätapauksissa amicus curiae- tai asiantuntijalausuntoja.

(202)

Equinetin kannanotto, s. 4.

(203)

Equinetin kannanotto, s. 2, jossa viitataan sen kyselyyn ”Litigation powers of Equality Bodies”, 2023, jonka mukaan 34:llä kyselyyn osallistuneista 47 tasa-arvoelimestä oli jonkinlainen asiavaltuus tuomioistuimissa. Niistä 23 voi toimia amicus curiae -osapuolena (asiantuntijana toimivana kolmantena osapuolena, joka voi auttaa tuomioistuinta antamalla tietoja tai esittämällä näkemyksensä), 18 voi tehdä anonymisoituja valituksia tuomioistuimiin uhrin suostumuksella, 13 voi nostaa actio popularis -kanteen omissa nimissään ja 8 voi tehdä kollektiivisia valituksia.

(204)

ENNHRI:n kannanotto, s. 2.

(205)

ENNHRI:n kannanotossa, s. 2–3, viitataan ENNHRI:n vuosia 2022 ja 2023 koskeviin State of the rule of law in the European Union -raportteihin. YK:n Pariisin periaatteiden mukaisesti kansalliset ihmisoikeusinstituutiot vastaavat myös ihmisoikeuksista raportoimisesta ja hallitusten ja asianomaisten viranomaisten neuvonnasta ihmisoikeusasioissa.

(206)

Equinetin kannanotossa, s. 3, viitataan julkaisuihin Vincenzi Tudisco, Emma Lantschner, ”Preventing and reacting to discrimination through sanctions and remedies”, ja Marie Mercat-Bruns, ”A comparative study of collective redress in France, Norway and Romania: the challenges of strategic litigation”, European Equality Law Review, nro 1/2020, s. 21. Equinet 2013, s. 13. Syrjintätapauksista saatetaan jättää ilmoittamatta muun muassa seuraavista syistä: epäilys siitä, ettei ilmoitus johda mihinkään, tietämättömyys oikeuksista ja/tai tasa-arvoelinten olemassaolosta, näytön esittämisen hankaluus, asian käsittelyn lopputulosta koskeva epävarmuus, mahdollisen korvauksen pienuus ja/tai kostotoimien pelko. COM(2021) 139 .

(207)

Muista esimerkeistä jäsenvaltioiden hyvistä käytännöistä, ks. edellinen alaviite, s. 6.

(208)

 Bulgarian kannanotto, s. 3 ja 17. Ks. myös Espanjan kannanotto, s. 5, jonka mukaan kunnissa toimivat oikeusasioita käsittelevät virastot auttavat kansalaisia yleisesti heidän suhteissaan oikeudenkäyttöön; Luxemburgin kannanotossa, s. 2, mainitaan Centre d’égalité de traitement -keskus, joka tarjoaa neuvontaa uhrien oikeuksista, lainsäädännöstä, oikeuskäytännöstä ja oikeussuojakeinoista.

(209)

 Ranskan kannanotto, s. 3–4.

(210)

 Unkarin kannanotto, s. 4–6.

(211)

Perusoikeusfoorumissa toteutettu verkkokuuleminen, kysymys 1 (60 myöntävää vastausta 115 vastauksesta).

(212)

 Slovenian kannanotto, s. 8–9.

(213)

 Saksan kannanotto, s. 9–10.

(214)

 Belgian kannanotto, s. 21; Portugalin yhteyspisteen kannanotto, s. 6.

(215)

 Puolan kannanotto, s. 20–21.

(216)

 Unkarin kannanotto, s. 12–13. Ks. myös Puolan kannanotto, s. 20–21.

(217)

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kannanotto, s. 6, jossa viitataan asiakirjaan CRPD/C/HUN/CO/2-3, s. 26–27.

(218)

 Saksan kannanotto, s 9; Liettuan kannanotto, s. 8–9; Alankomaiden kannanotto, s. 3; Kroatian kannanotto, s. 11–12 ja Unkarin kannanotto, s. 12–13.

(219)

Irlannin kannanotto, s. 2.

(220)

 Bulgarian kannanotossa, s. 11, mainitaan, että useimmille tuomioistuinten virkamiehille tarjotaan ohjelmistokoulutusta.

(221)

Kyseinen tuomioistuin viittasi YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista sekä yhdenvertaista kohtelua ja syrjimättömyyttä koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön. Niissä edellytetään menettelyn kohtuullista mukauttamista vammaisten osallistumis- ja tiedonsaantioikeuksien parantamiseksi mahdollisimman paljon. Oikeusjärjestelmälle asetettiin vaatimus, jonka mukaan tuomioistuimessa käytettävää kieltä on mukautettava siten, että sitä voidaan ymmärtää. Tarve ilmoittaa kantajille tuomiosta perustui uhrien oikeuksia koskevaan direktiiviin. C.G.P.J - Judicial News (poderjudicial.es) , Espanjan kuulemisessa esittämä kannanotto, s. 5.

(222)

 Kyproksen kannanotto, s. 1, Saksan kannanotto, s. 4, Kreikan kannanotto, s. 5–6 ja Alankomaiden kannanotto, s. 1. EU:n oikeusalan tulostaulu 2023, s. 17–18. Myös Euroopan neuvoston kannanotto, jossa viitataan oikeuslaitoksen toimivuutta tarkastelevan Euroopan neuvoston pysyvän komitean (CEPEJ) julkaisuun Promoting mediation to resolve administrative disputes in Council of Europe member states – joulukuu 2022.

(223)

 Slovenian kannanotto, s. 5.

(224)

 Saksan kannanotto, s. 18–19.

(225)

 Ranskan kannanotto, s. 3–4; Luxemburgin kannanotto, s. 3, jonka mukaan lakiesityksellä on tarkoitus ottaa käyttöön kollektiivinen muutoksenhakumekanismi, jotta suuri määrä kuluttajia voi nostaa kanteen yhdessä, jos niille on aiheutunut haittaa samalla tai samankaltaisella tavalla; Ruotsin kannanotto, s. 2, jossa viitataan kuluttajaryhmän oikeuteen nostaa edustajakanteita elinkeinonharjoittajaa vastaan.

(226)

 Latvian kannanotto, s. 1–2.

(227)

 Luxemburgin kannanotto, s. 2, Saksan kannanotto, s. 4, Belgian kannanotto, s. 6–7, Liettuan kannanotto, s. 3–5, Portugalin yhteyspisteen kannanotto, s. 1–4, Suomen kannanotto, s. 1–3 ja Itävallan kannanotto, s. 8 ja 12–13.

(228)

EU:n oikeusalan tulostaulu 2023, s. 24.

(229)

 Luxemburgin kannanotto, s. 2. Yksityisoikeudellisissa asioissa sovittelua tarjoaa ”Centre de Médiation”, joka nimeää sovittelijan riita-asian luonteen ja osapuolten toiveiden mukaisesti.

(230)

EU:n oikeusalan tulostaulu 2023, s. 24. Samaan tapaan Sloveniassa vaihtoehtoinen riidanratkaisu ei ole laajasti käytössä muissa elimissä kuin tuomioistuimissa, mutta sen merkitys kasvaa. Tuomioistuimet esittävät vaihtoehtoisen riidanratkaisun vaihtoehtona, paitsi jos tuomari pitää sitä epäasianmukaisena. Slovenian kuulemisessa esittämä kannanotto, s. 3. Sovittelusta annetun lain nojalla asianomistajat voivat valtuuttaa sovittelulautakunnan antamaan tuomioistuimen ratkaisua vastaavan sitovan päätöksen. Sovittelusta säädetään sovittelusta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa annetussa laissa. Vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta oikeudellisissa asioissa annetulla lailla tehostetaan vaihtoehtoisen riidanratkaisun käyttöä yritysten keskinäisissä suhteissa, työ- ja perhesuhteissa sekä muissa siviilioikeudellisissa suhteissa, kun kyse on vaatimuksista, joista osapuolet voivat vapaaehtoisesti luopua ja jotka ne voivat vapaasti ratkaista. Varoja vaihtoehtoista riidanratkaisua koskevien ohjelmien rahoittamiseen saadaan tuomioistuinten talousarvioista.

(231)

 Alankomaiden kuulemisessa esittämä kannanotto, s. 1; EU:n oikeusalan tulostaulu 2023, s. 24, jonka mukaan Slovakian oikeusjärjestys ei tue vaihtoehtoisen riidanratkaisun käyttöä hallinnollisiin tarkoituksiin ja Espanjassa vaihtoehtoinen riidanratkaisu on pakollista työoikeudellisissa asioissa.

(232)

Ks. EU:n oikeusalan tulostaulu 2023, s. 31–37.

(233)

Perusoikeuskirjaa koskeva strategia, s. 5, jossa myös todetaan, että perusoikeuskirjan tuntemus ja hyödyntäminen parlamenteissa on vähäistä.

(234)

FRA:n kannanotto, jossa viitataan Suomen eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausuntoon (PeVL 44/2022) hallituksen esityksestä 103/2022 laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta. Valiokunta kehotti laatimaan täsmällisemmin säännökset, jotka koskevat mahdollista kansallista liikkumavaraa direktiivin 2013/32/EU täytäntöönpanossa, liikkumisvapauden rajoituksia ja oikeutta hakea muutosta päätökseen, joka koskee lupaa poistua tilapäisesti vastaanottokeskuksen alueelta. Ks. myös FRA:n kannanotto, jossa viitataan Viron hallituksen esittämään ehdotukseen ulkomaalaislain muuttamisesta (oikeus hakea muutosta viisumihakemuksesta tehtyyn kielteiseen päätökseen), 328 SE (Välismaalaste seaduse muutmise seaduse (viisavaide otsuse kohtukaebeõigus) eelnõu 328 SE), 8. helmikuuta 2021.

(235)

FRA:n kannanotto, jossa viitataan Liettuan tasavallan rikostiedustelulain nro XI-2234 5 §:n ja 22 §:n 2 momentin muuttamista sekä valtionsalaisuuksista ja salassapitovelvollisuudesta annetun Liettuan tasavallan lain 10 §:n muuttamista koskeviin Liettuan tasavallan parlamentin (Seimas) perusteluihin .

(236)

SEUT-sopimuksen 267 artikla.

(237)

SEUT-sopimuksen 258 artikla.

(238)

Ks. tuomio 18.5.2021, Asociaţia ”Forumul Judecătorilor Din România” ym., C-83/19, C-127/19, C-195/19, C-291/19 ja C-355/19, EU:C:2021:393; tuomio 20.4.2021, Repubblika, C-896/19, EU:C:2021:311; tuomio 2.3.2021, A.B. ym. (Tuomareiden nimittäminen ylimpään tuomioistuimeen – Muutoksenhaku), C-824/18, EU:C:2021:153; tuomio 19.11.2019, A.K. ym. (Ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaoston riippumattomuus), C-585/18, C-624/18 ja C-625/18, EU:C:2019:982; ja tuomio 27.2.2018, Associação Sindical dos Juízes Portugueses, C-64/16, EU:C:2018:117.

(239)

Oikeusvaltiokertomus 2023, s. 3.

(240)

Tuomio 2.3.2021, Prokuratuur (Conditions d’accès aux données relatives aux communications électroniques), C-746/18, EU:C:2021:152, 42 kohta. Ks. myös tuomio 6.10.2020, La Quadrature du Net ym., C‑511/18, C‑512/18 ja C‑520/18, EU:C:2020:791, 223 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen.

(241)

Ks. myös perusoikeuskirjaa koskeva strategia, s. 5 ja siinä mainitut lähteet. Siinä todetaan, että koska unionin oikeus lisääntyy koko ajan, perusoikeuskirjaa sovelletaan yhä useammissa tapauksissa ja yhä useammilla aloilla. Tästä osoituksena on tehokkaita oikeussuojakeinoja koskevan oikeuden toteutumista koskeva unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö eri aloilla, joita ovat esimerkiksi verotus, turvapaikka- ja muuttoliikeasiat tai yhdenvertainen kohtelu työssä.

(242)

Tuomio 19.9.2018, Milev, C‑310/18, EU:C:2018:732.

(243)

Vireillä oleva asia C-760/22, FP ym.

(244)

Tuomio 13.2.2020, Spetsializirana prokuratura (Istunto syytetyn poissa ollessa), C-688/18, EU:C:2020:94; tuomio 23.11.2021, IS (Illégalité de l’ordonnance de renvoi), C-564/19, EU:C:2021:949; tuomio 19.5.2022, Spetsializirana prokuratura, C-569/20, EU:C:2022:401; ja tuomio 15.9.2022, HN (Procès d’un accusé éloigné du territoire), C‑420/20, EU:C:2022:679. Ks. myös tuomio 19.5.2022, Spetsializirana prokuratura, C-569/20, EU:C:2022:401.

(245)

Vireillä olevat asiat C-767/22 ja C-49/23, 1Dream ym., ja vireillä oleva asia C-265/23, Volieva.

(246)

Vireillä oleva asia C-603/22, M.S. ym. (Droits procéduraux d’une personne mineure).

(247)

Tuomio 1.8.2022, TL () ja de traduction), C-242/22 PPU, EU:C:2022:611.

(248)

Tuomio 9.6.2016, Balogh, C‑25/15, EU:C:2016:423.

(249)

Tuomio 15.10.2015, Covaci, C‑216/14, EU:C:2015:686; tuomio 12.10.2017, Sleutjes, C‑278/16, EU:C:2017:757; tuomio 1.8.2022, TL () ja de traduction), C-242/22 PPU, EU:C:2022:611.

(250)

Tuomio 1.8.2022, TL, C‑242/22, EU:C:2022:611.

(251)

Ks. tuomio 14.9.2023, Bezirkshauptmannschaft Feldkirch, C-55/22, EU:C:2023:670, ja tuomio 19.10.2023, C-147/22, EU:C:2023:790.

(252)

Tuomio 22.6.2023, K.B. ja F.S. (Relevé d’office dans le domaine pénal), C-660/21, EU:C:2023:498.

(253)

Tuomio 12.3.2020, VW (Oikeus avustajaan, jos haastettu epäilty ei saavu oikeuteen), C-659/18, EU:C:2020:201. Unionin tuomioistuin on myös selventänyt, että kyseistä direktiiviä sovelletaan oikeudellisiin menettelyihin, joissa henkilö määrätään tahdosta riippumattomaan psykiatriseen sairaalahoitoon, ja että direktiivin nojalla kansalliset tuomioistuimet voidaan velvoittaa sulkemaan avustaja pois menettelystä vastaajan tahdon vastaisesti eturistiriidan vuoksi, sellaisena kuin se määritellään kansallisessa lainsäädännössä (tuomio 5.6.2018, Kolev ym., C-612/15, EU:C:2018:392).

(254)

Tuomio 15.10.2015, Covaci, C‑216/14, EU:C:2015:686. tuomio 13.6.2019, Moro, C‑646/17, EU:C:2019:489.

(255)

Tuomio 5.6.2018, Kolev ym., C-612/15, EU:C:2018:392; ja ja tuomio 19.9.2019, Rayonna prokuratura Lom, C‑467/18, EU:C:2019:765.

(256)

Direktiivi 2014/41/EU.

(257)

Neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä, EYVL L 190, 18.7.2002, s. 1–20.

(258)

Tuomio 28.1.2021, Spetsializirana prokuratura (Déclaration des droits), C-649/19, EU:C:2021:75.

(259)

Tuomio 25.7.2018, Minister for Justice and Equality (Tuomioistuinjärjestelmän puutteet), C-216/18 PPU, EU:C:2018:586, ja tuomio 17.12.2020, Openbaar Ministerie (Indépendance de l’autorité judiciaire d’émission), C-354/20 PPU ja C-412/20 PPU, EU:C:2020:1033. Ks. myös tuomio 13.1.2021, MM, C-414/20 PPU, EU:C:2021:4, jossa unionin tuomioistuin totesi, että puitepäätös 2002/584, luettuna perusoikeuskirjan 47 artiklan valossa, edellyttää, että tuomioistuimella on oltava mahdollisuus tutkia pidätysmääräyksen antamisen edellytykset.

(260)

     Ks. tuomio 31.5.2013, Asociaţia Accept, C-81/12, EU:C:2013:275, 63 kohta.

(261)

     Ks. tuomio Feryn, 38 kohta ja tuomio Asociaţia Accept, 62 kohta. Useissa jäsenvaltioissa (esim. Belgiassa, Italiassa, Itävallassa, Latviassa, Liettuassa, Luxemburgissa, Romaniassa, Sloveniassa ja Tšekissä) kansallinen lainsäädäntö mahdollistaa tietyin edellytyksin seuraamusten määräämisen, kun yksilöitävissä olevaa uhria ei ole.

(262)

Ks. tuomio Asociaţia Accept, 64 kohta.

(263)

Tuomio 14.7.2022, EPIC Financial Consulting, C-274/21 ja C-275/21, EU:C:2022:565. Neuvoston direktiivi 89/665/ETY, EYVL L 395, 30.12.1989, s. 33–35.

(264)

Tuomio 21.12.2021, Randstad Italia, C-497/20, EU:C:2021:1037.

(265)

Tuomio 7.9.2021, Klaipėdos regiono atliekų tvarkymo centras, C-927/19, EU:C:2021:700.

(266)

Tuomio 15.9.2022, Veridos, C-669/20, EU:C:2022:684, jossa viitataan direktiivissä 2009/81/EY (EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76–136) säädettyyn menettelyyn.

(267)

Neuvoston direktiivi 93/13/ETY, EYVL 1993, L 95, s. 29.

(268)

Tuomio 22.4.2021, Profi Credit Slovakia, C‑485/19, EU:C:2021:313, 54 kohta; tuomio 4.6.2020, Kancelaria Medius SA, C‑495/19, EU:C:2020:431, 32 kohta; tuomio 17.5.2022, Ibercaja Banco, C‑600/19, EU:C:2022:394, 45 kohta; tuomio 17.5.2022, SPV Project 1503 Srl ja Banco di Desio e della Brianza SpA, C‑693/19 ja C‑831/19, EU:C:2022:395, 61 kohta; tuomio 17.5.2022, Unicaja Banco, C‑869/19, EU:C:2022:397, 29 kohta; tuomio 17.5.2022, Impuls Leasing România IFN SA, C‑725/19, EU:C:2022:396, 46 kohta; tuomio 10.6.2021, BNP Paribas Personal Finance SA, C‑776/19–C‑782/19, EU:C:2021:470, 29 kohta; tuomio 29.4.2021, Bank BPH S.A, C‑19/20, EU:C:2021:341, 92 kohta; tuomio 8.9.2022, D.B.P. (Crédit hypothécaire libellé en devises étrangères), C‑80/21–C‑82/21, EU:C:2022:646, 88 kohta; ja tuomio 22.9.2022, Servicios Prescriptor y Medios de Pagos EFC SAU, C‑215/21, EU:C:2022:723, 36 kohta.

(269)

Tuomio Impuls Leasing România IFN SA; tuomio 22.9.2022, Vicente (Action en paiement d’honoraires d’avocat), C‑335/21, EU:C:2022:720; ja tuomio 4.6.2020, Kancelaria Medius SA, C‑495/19, EU:C:2020:431.

(270)

Tuomio BNP Paribas Personal Finance SA; tuomio Profi Credit Slovakia ja tuomio D.B.P. (Crédit hypothécaire libellé en devises étrangères).

(271)

Tuomio Ibercaja Banco ja tuomio SPV Project 1503 Srl ja Banco di Desio e della Brianza SpA.

(272)

Tuomio Servicios Prescriptor y Medios de Pagos EFC SAU.

(273)

Tuomio 10.9.2013, G. ja R., C-383/13 PPU, EU:C:2013:533, ja tuomio 11.12.2014, Boudjlida, C-249/13, EU:C:2014:2431.

(274)

Ks. tuomio Randstad Italia, 46 kohta; tuomio Repubblika, 49 kohta ja tuomio A.B. ym. (Tuomareiden nimittäminen ylimpään tuomioistuimeen – Muutoksenhaku), 108 kohta.

(275)

Perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohta.

(276)

FRA, Perusoikeusraportti 2023, s. 48–50. Ks. myös perusoikeusraportti 2022, s. 33–34 ja 37, ja perusoikeusraportti 2021, s. 46.

(277)

Unionin tuomioistuin katsoi 17.4.2018 antamassaan tuomiossa Egenberger, C-414/16, EU:C:2018:257, 78 kohta, että perusoikeuskirjan 47 artiklalla on välitön oikeusvaikutus, mikä on vahvistettu esimerkiksi seuraavissa tuomioissa: tuomio 6.10.2020, État luxembourgeois (Muutoksenhakuoikeus verotietopyyntöön), C-245/19 ja C-246/19, EU:C:2020:795, 55 kohta; tuomio A.K. ym. (Ylimmän tuomioistuimen kurinpitojaoston riippumattomuus), 162 kohta; ja tuomio 29.7.2019, Torubarov, C-556/17, EU:C:2019:626, 56 kohta.

(278)

FRA:n kannanotto, jossa viitataan Itävallan perustuslakituomioistuimen 17.3.2022 antamaan tuomioon E4359/2021 ja 8.6.2021 antamaan tuomioon E4123/2020. Ensimmäisessä asiassa liittovaltion ylin hallintotuomioistuin ei ollut kuullut hakijaa ja oli virheellisesti olettanut, että hakija on šiialainen. Liittovaltion ylimmän hallintotuomioistuimen ratkaisu kumottiin. Jälkimmäisessä asiassa hakijan kuulemisesta oli luovuttu mielivaltaisesti, koska asian tosiseikkoja ei ollut mahdollista määrittää riittävän täsmällisesti. Perustuslakituomioistuin kumosi tämänkin ratkaisun.

(279)

FRA:n kannanotto, jossa viitataan Itävallan ylimmän hallintotuomioistuimen 23.6 2021 antamaan tuomioon Mag. B; Federal Finance Court, Ra 2019/13/0111.

(280)

Direktiivi (EU) 2015/849.

(281)

FRA:n kannanotto, jossa viitataan Belgian perustuslakituomioistuimen 24.9.2020 antamaan ratkaisuun 114/2020, Ordre des barreaux francophones et germanophone, Orde van Vlaamse balies ja Institut des experts-comptables et des conseils fiscaux ym.

(282)

FRA:n kannanotto, jossa viitataan Viron korkeimman oikeuden 20.4.2021 antamaan tuomioon Riigikogu, Õiguskantsler, Justiitsminister, Siseminister, Välisminister, Politsei- ja Piirivalveamet, Rostyslav Polishchuk, Mykola Ishchenko, Tulundusühistu Loreta ja Hobulane OÜ.

(283)

Asetus (EU) 2021/693 asetuksen (EU) N:o 1382/2013 kumoamisesta.

(284)

  https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/portal/screen/programmes/just2027 .  

(285)

Käytettävissä oleva talousarvio vuosiksi 2021–2027 on noin 305 miljoonaa euroa. Talousarvio vuodelle 2023 on 41 125 000 euroa ja vuodelle 2024 puolestaan 40 691 000 euroa. Se jakautuu ohjelman lohkojen kesken seuraavasti: oikeudellinen yhteistyö yksityis- ja rikosoikeudellisissa asioissa (27 %), oikeusalan koulutus (36 %) ja oikeussuojan saatavuus (27 %) (prosenttiosuudet perustuvat ohjelman oikeusperustaan).

(286)

Kahdella muulla lohkolla pyritään 1) helpottamaan yksityis- ja rikosoikeudellisissa asioissa tehtävää oikeudellista yhteistyötä ja edistämään oikeusvaltioperiaatetta sekä oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja puolueettomuutta ( Ehdotuspyyntö, joka koskee toiminta-avustuksia yksityis- ja rikosoikeudellisissa asioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön edistämiseksi , muun muassa tukemalla pyrkimyksiä parantaa kansallisten oikeusjärjestelmien tehokkuutta ja päätösten tehokasta täytäntöönpanoa) ja 2) tukemaan oikeusalan koulutusta, jotta voidaan edistää yhteistä oikeus-, oikeudenkäyttö- ja oikeusvaltiokulttuuria ja tukea unionin oikeuden johdonmukaista ja tehokasta täytäntöönpanoa ( Ehdotuspyyntö, joka koskee toiminta-avustuksia yksityisoikeutta, rikosoikeutta tai perusoikeuksia käsittelevää oikeusalan ammattilaisten koulutusta koskevien kansainvälisten hankkeiden tukemiseksi ).

(287)

  Ehdotuspyyntö, joka koskee toiminta-avustuksia kansainvälisten hankkeiden tukemiseksi sähköisen oikeudenkäytön, uhrien oikeuksien ja prosessuaalisten oikeuksien alalla .

(288)

  https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/policies/justice-and-fundamental-rights/criminal-justice/rights-suspects-and-accused_en  

(289)

  https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/portal/screen/how-to-participate/org-details/999999999/project/101051559/program/43252386/details  

(290)

  https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/portal/screen/how-to-participate/org-details/999999999/project/101087157/program/43252386/details  

(291)

  https://ec.europa.eu/info/funding-tenders/opportunities/portal/screen/how-to-participate/org-details/999999999/project/101056671/program/43252386/details  

(292)

  https://e-justice.europa.eu/home.do?plang=fi&action=home

(293)

Euroopan neuvosto kehittää myös oikeusalan ammattilaisille tarjottavaa ohjeistusta ja koulutusta, joissa käsitellään komission suositusta tutkintavankeudessa olevien epäiltyjen ja syytettyjen henkilöiden prosessuaalisista oikeuksista ja aineellisista vankeusolosuhteista, https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_22_7570

(294)

  European Programme for Human Rights Education for Legal Professionals in the European Union (HELP in the EU III). Kurssilla käsitellään Euroopan ihmisoikeussopimusta, (tarkistettua) Euroopan sosiaalista peruskirjaa, EU:n perusoikeuskirjaa, muuta asian kannalta merkityksellistä EU:n ja Euroopan neuvoston säännöstöä sekä asiaa koskevaa oikeuskäytäntöä.

(295)

Asetus (EU) 2021/692. Ohjelman arvioitu talousarvio vuosiksi 2021–2027 on 1,5 miljardia euroa.

(296)

Rahoitetuilla toimilla helpotetaan perusoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja demokratiaa koskevien EU:n painopisteiden toteutumista. Tätä tähdennetään oikeusvaltiokertomuksissa, komission tiedonannossa Osallistavampi ja suojelevampi Eurooppa: EU-rikosten luettelon laajentaminen kattamaan vihapuheen ja viharikokset, katsauksissa Euroopan unionin kansalaisuuteen, Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmassa, komission suosituksessa julkista osallistumista harjoittavien toimittajien ja ihmisoikeuksien puolustajien suojelemisesta ilmeisen perusteettomilta tai aiheettomilta kanteilta sekä perusoikeuskirjaa koskevassa strategiassa.

(297)

Perusoikeuskirjaa koskeva strategia, s. 11.

(298)

Commission Implementing Decision on the financing of the Citizens, Equality, Rights and Values programme and the adoption of the 2023-2024 work programme (Kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman rahoituksesta ja työohjelman hyväksymisestä vuosiksi 2023–2024 annettu komission täytäntöönpanopäätös), liite . Ehdotuspyyntö kansalaisjärjestöjen tietoisuuden lisäämisen, valmiuksien kehittämisen ja EU:n perusoikeuskirjan täytäntöönpanon edistämiseksi .

(299)

  Ehdotuspyyntö EU:n perusoikeuskirjaa koskevien valmiuksien kehittämisen ja sitä koskevan tietoisuuden lisäämisen sekä demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien loukkauksiin liittyviä strategisia oikeudenkäyntejä koskevien toimien edistämiseksi . Ks. hankkeet ” Making the EU Charter a leading human rights litigation tool in Hungary ”, ” Strategic Litigation as a Gateway to address the rights of Persons with Disabilities in the European Union ” ja ” Developing Information, Guidance, and Interconnectedness for (Charter) Rights Integration in Strategies for Enforcement ”.

(300)

  Ehdotuspyyntö sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi: välittäjille osoitettu pyyntö .

(301)

Commission Implementing Decision on the financing of the Citizens, Equality, Rights and Values programme and the adoption of the 2023-2024 work programme (Kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman rahoituksesta ja työohjelman hyväksymisestä vuosiksi 2023–2024 annettu komission täytäntöönpanopäätös), liite . Näissä toimissa myönnetään rahoitusta muun muassa viharikosten uhrien saatavilla olevan tuen ja oikeuslaitoksen viharikoksiin reagoimisen parantamiseen.

(302)

  Digitaalinen Eurooppa -työohjelma 2023–2024 (.pdf) .

(303)

  Digitalisaatiota koskeva ehdotuspyyntö . Esimerkki tällaista rahoitusta saaneesta hankkeesta on ” Continued management, development and maintenance of the e-CODEX system ” , jota useat jäsenvaltiot ovat käyttäneet asiaan liittyvien tietojen digitaaliseen vaihtoon yksityis-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa.

(304)

  Digitaalinen Eurooppa -työohjelma 2023–2024 (.pdf) .

(305)

Hanke ” Access to Justice in a Multilevel European Constitutional System ”.

(306)

Hanke ” EU Studies for Human Rights Protection and Alternative Dispute Resolution ”.

(307)

”Child-Friendly Justice in Action” -hanke, jota rahoitetaan Erasmus+ -ohjelman innovointia ja hyvien käytäntöjen vaihtoa edistävää yhteistyötä koskevasta avaintoimesta.

(308)

https://erasmus-plus.ec.europa.eu

(309)

  https://commission.europa.eu/funding-tenders/find-funding/eu-funding-programmes/internal-security-fund_en  

(310)

  https://commission.europa.eu/business-economy-euro/economic-recovery/recovery-and-resilience-facility_fi  

(311)

  https://ec.europa.eu/economy_finance/recovery-and-resilience-scoreboard/milestones_and_targets.html?lang=en  

(312)

Vuosien 2021–2027 kokonaistalousarvio on 864 miljoonaa. Komissio on tukenut 14 jäsenvaltiossa tehtäviin oikeusalan uudistuksiin liittyviä 20:tä hanketta yhteensä 10 580 000 eurolla teknisen tuen välineestä.

(313)

Barnahus-talot (lastenasiaintalot) ovat palvelupisteitä, joissa lainvalvonta- ja rikosoikeusviranomaiset, lastensuojelupalvelut ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijät voivat tehdä yhteistyötä saman katon alla. Suomessa toteutettava hanke ” Ensure child-friendly justice through effective operation of the Barnahus-units in Finland ” edistää väkivallan lapsiuhrien oikeussuojan saatavuutta ja oikeusjärjestelmän laatua. Hankkeessa parannetaan viiden Barnahus-yksikön toimintaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevissa tapauksissa. Samaan tapaan Espanjassa toteutettavassa hankkeessa ” Strengthening child-friendly justice through effective co-operation and coordination among different Barnahus-type services in the regions of Spain ” on tarkoitus laatia suosituksia ja kehittää strategia ja toimintasuunnitelma Barnahus-toimintojen laajentamiseksi hankkeeseen osallistuvilla alueilla. Sloveniassa toteutettu hanke ”Barnahus Slovenia: Supporting child victims of violence” johti Barnahus-yksikön avaamiseen peruskoulutuksen jälkeen. Hanke auttoi toiminnan suunnittelussa ja kesäkuussa 2021 annetun lapsiystävällistä oikeudenkäyttöä koskevan lakiesityksen laadinnassa. Siihen sisältyi maanlaajuinen tiedotuskampanja, ja lapset otettiin mukaan Barnahusin suunnitteluun. Kroatiassa toteutettavan hankkeen ”Implementing the Barnahus model in Croatia” tavoitteena on vahvistaa oikeudellista kehystä muun muassa kehittämällä ammattilaisten valmiuksia.

(314)

Hankkeen tavoitteena on integroida vammaiset lapset paremmin yhteiskuntaan ja parantaa niiden palvelujen laatua, joita he saavat lastensuojelujärjestelmässä ja siihen liittyvistä palveluista.

(315)

Tällä hankkeella edistetään yhtenäistä, osallistavaa ja laadukasta varhaiskasvatusta.

(316)

Tämän hankkeen tarkoituksena on vähentää käsittelyruuhkaa rikostuomioistuimissa ja lyhentää rikosoikeudellisten menettelyjen kestoa nuoria koskevissa tapauksissa. Siitä myös tuetaan nuorten vankien kohtelun ja yhteiskuntaan sopeuttamisen parantamista kouluttamalla vankilahenkilöstöä.

(317)

 Ranskassa toteutettavalla ”FranceJustice”-hankkeella pyritään parantamaan oikeussuojan saatavuutta ottamalla käyttöön tietotekninen väline kansalaisten ja oikeusalan ammattilaisten yhteydenpitoa varten. Näihin ammattilaisiin kuuluu tietoa perusoikeuksista ja oikeudesta tarjoavien palvelujen edustajia sekä uhrien tukijärjestöjä. Kyproksessa toteutetusta hankkeesta ”Modernising the Civil Procedure Rules in Cyprus” tuettiin korkeinta oikeutta vuonna 2021 tehdyssä yksityisoikeudellisia menettelyjä koskevien sääntöjen nykyaikaistamisessa. Kroatiassa toteutettavassa hankkeessa ” Support to the implementation of e-communication in Croatian judiciary ”, jota myös Euroopan neuvosto rahoittaa, tuetaan oikeusministeriötä nykyisen järjestelmän arvioinnissa sidosryhmien palautteen ja parhaiden käytäntöjen pohjalta ja esitetään suosituksia lisäparannuksista.

(318)

Esimerkiksi tarjouspyynnön NEAR/SJJ/2023/EA-OP/0056 ”Provision of equipment and technical capacities for the judicial institutions” pohjalta allekirjoitettiin vuonna 2023 viisi sopimusta, joiden yhteisarvo oli 3,94 miljoonaa euroa. Sopimukset koskivat poliisin erikoisajoneuvoja vapaudenmenetyksen kohteena olevien henkilöiden kuljettamista varten, poliisin linja-autoa vangittuna olevien kuljettamista varten, välineitä reitinmuutosten estämiseksi, teknisiä turvajärjestelmiä oikeusviranomaisten rakennuksiin ja oikeusalan laitosten palvelimia Bosnia ja Hertsegovinassa.

(319)

  https://www.eeas.europa.eu/eeas/eu-action-plan-human-rights-and-democracy-0_en?s=264

(320)

Kahdenvälinen yhteistyö useiden kumppanimaiden kanssa, joihin kuuluvat esimerkiksi Angola, Filippiinit, Gambia, Guinea-Bissau, Kolumbia, Mongolia ja Nigeria. Demokratiaa koskeva Team Europe -aloite (TED) on 15 jäsenvaltiota käsittävä maailmanlaajuinen, temaattinen Team Europe -aloite, joka käynnistettiin vuonna 2021 demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi kaikkialla maailmassa. Sen keskeisiä painopisteitä ovat vastuuvelvollisuus ja oikeusvaltio, ja siihen sisältyy oikeussuojan saatavuutta ja ihmiskeskeistä oikeudenkäyttöä käsittelevä työryhmä.

(321)

Siten, että EU:n edustusto Afrikan unionissa tukee Afrikan unionin Transitional Fund -rahaston täytäntöönpanoa tähän erikoistuneiden virastojen tuella.

(322)

  https://www.elpaccto.eu/en/ . Vuonna 2023 alkava toinen vaihe on suurin ohjelma, jolla tuetaan turvallisuutta ja oikeutta koskevan Team Europe -aloitteen täytäntöönpanoa. Siinä keskitytään esimerkiksi oikeussuojan saatavuuteen ja ihmiskeskeisen oikeudenkäytön tukemiseen liittyviin toimiin.

(323)

Tuomioistuinratkaisujen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden täytäntöönpanosta raportoidaan esimerkiksi maakohtaisissa kertomuksissa osana vuotuista laajentumispakettia.

(324)

Esimerkkejä EU:n ja Euroopan neuvoston yhteisten ohjelmien alaisista toimista ovat i) itäisen kumppanuuden maiden hyvää hallintotapaa koskeva kumppanuus (Partnership for Good Governance for Eastern Partnership countries), jolla pyritään torjumaan syrjintää ja suojelemaan haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien ja naisten oikeuksia kehittämällä oikeussuojan saatavuuteen liittyviä valmiuksia ja työkalujen/ohjeiden levittämistä Georgiassa, Moldovassa ja Ukrainassa; ii) Länsi-Balkanilla ja Turkissa toteutettava horisontaalinen ohjelma (Horizontal Facility in the Western Balkans and Türkiye), jossa tarkastellaan sukupuolten epätasa-arvoa oikeusjärjestelmissä Albaniassa, Montenegrossa ja Pohjois-Makedoniassa, ja iii) eteläistä naapurustoa koskeva ohjelma (South programme), jossa mukautettiin 31:tä edellä mainitun HELP-ohjelman alaista toimea kansalliseen oikeudelliseen kontekstiin ja koottiin heinäkuussa 2023 HELP-tutoreita ja kansallisia yhteyspisteitä Välimeren eteläpuoliselta alueelta keskustelemaan yhteisistä painopisteistä alueelle ja tavoista tehostaa yhteistyötä.

(325)

  https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/eu-budget/performance-and-reporting/programme-performance-statements/common-foreign-and-security-policy-performance_en

(326)

Esimerkiksi ihmisoikeuksista vastaava Euroopan unionin erityisedustaja.

(327)

EULEX Kosovo, siviiliturvallisuusalan uudistamista koskeva Euroopan unionin neuvontaoperaatio Ukrainassa (EUAM Ukraine), palestiinalaisalueilla toteutettava Euroopan unionin poliisioperaatio (EUPOL COPPS) ja valmiuksien kehittämistä koskeva Euroopan unionin operaatio Malissa (EUCAP Sahel Mali).

(328)

  https://eeagrants.org/topics-programmes/justice-and-home-affairs/judicial-cooperation   Luettelo Euroopan neuvoston EU:n ja Euroopan neuvoston yhteisten ohjelmien yhteydessä myöntämistä avustuksista ja vapaaehtoisista rahoitusosuuksista .

(329)

Neuvoston päätelmät perusoikeuskirjan soveltamisen vahvistamisesta Euroopan unionissa, 8. maaliskuuta 2021, 6795/21.

(330)

SEU-sopimuksen 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta.

(331)

Ks, FRA 2023, Civil society consultation on access to justice. Tiivistelmä 30.6.–21.8,2023 toteutettuun verkkokyselyyn saaduista vastauksista.

(332)

Ks. perusoikeuskirjaa koskeva strategia, s. 12–13, jonka mukaan kansallisten oikeusalan ammattilaisten tietämys perusoikeuskirjasta on edelleen vähäistä, vaikka kansalliset tuomioistuimet käyttävätkin sitä aiempaa enemmän.