EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 4.12.2023
COM(2023) 786 final
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE
Tehokas oikeussuoja ja oikeussuojan saatavuus
EU:n perusoikeuskirjan soveltamista koskeva kertomus vuodelta 2023
Tehokas oikeussuoja ja oikeussuojan saatavuus
EU:n perusoikeuskirjan soveltamista koskeva kertomus vuodelta 2023
Sisällysluettelo
1.Johdanto
2.Tehokasta oikeussuojaa ja oikeussuojan saatavuutta koskeva unionin oikeus
3.Jäsenvaltioiden toimet tehokkaan oikeussuojan tarjoamiseksi
4.Tehokkaan oikeussuojan tarjoaminen tuomioistuimissa
5.EU:n rahoitus tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi
6.Päätelmät
1.Johdanto
Euroopan unionin perusoikeuskirjaan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, on koottu perusoikeudet, jotka kuuluvat jokaiselle Euroopan unionissa, jäljempänä ’EU’. Siinä korostetaan yhtäältä perusoikeuksien ja toisaalta EU:n perustana olevien ihmisarvon kunnioittamisen, vapauden, tasa-arvon ja yhteisvastuun arvojen sekä demokratia- ja oikeusvaltioperiaatteiden keskinäisiä yhteyksiä. Sitovan primaarioikeuden välineenä perusoikeuskirjalla varmistetaan perusoikeuksien suojelu koko EU:ssa.
|
Milloin perusoikeuskirjaa sovelletaan?
Vuodesta 2009 lähtien perusoikeuskirjalla on ollut sama oikeudellinen asema kuin perussopimuksilla eli EU:n oikeudella, johon unionin lainsäädäntö perustuu. EU:n toimielinten on noudatettava perusoikeuskirjaa kaikissa toimissaan, ja jäsenvaltioiden on noudatettava sitä EU:n lainsäädännön täytäntöönpanossa.
Jäsenvaltiot panevat EU:n lainsäädäntöä täytäntöön muun muassa
– hyväksymällä kansallisia täytäntöönpanotoimenpiteitä
– hyväksymällä lakeja asioissa, joiden osalta EU:n lainsäädännössä asetetaan konkreettisia velvoitteita tai sallitaan poikkeuksia
– toteuttamalla EU:n rahoitusohjelmia EU:n rahoitussääntöjen mukaisesti.
|
Kuten vuonna 2020 hyväksytyssä strategiassa perusoikeuskirjan soveltamisen vahvistamiseksi Euroopan unionissa, jäljempänä ’perusoikeuskirjaa koskeva strategia’, vahvistetaan, komissio esittää perusoikeuskirjan soveltamisesta temaattisia vuosikertomuksia. Näissä kertomuksissa keskitytään aloihin, joilla on keskeinen merkitys. Tämänvuotinen perusoikeuskirjaa koskeva kertomus käsittelee tehokasta oikeussuojaa ja oikeussuojan saatavuutta ennakkoedellytyksenä perusoikeuksien käytölle siten, että ketään ei jätetä jälkeen.
|
Edistyminen perusoikeuskirjaa koskevan strategian täytäntöönpanossa vuosina 2022–2023
-Komissio hyväksyi joulukuussa 2022 perusoikeuskirjan soveltamista koskevan kertomuksensa vuodelta 2022. Kertomus käsittelee kansalaisjärjestöjen ja ihmisoikeuksien puolustajien roolia perusoikeuksien puolustamisessa.
-Komissio järjesti vuonna 2023 sidosryhmille useita seminaareja, joissa käsiteltiin sitä, miten EU ja jäsenvaltiot voivat kehittää rooliaan kansalaisjärjestöjen ja ihmisoikeuksien puolustajien suojelemisessa ja tukemisessa sekä niiden vaikutusmahdollisuuksien parantamisessa. Jatkotoimista keskusteltiin marraskuussa 2023 puheenjohtajavaltio Espanjan kanssa järjestetyssä korkean tason tapahtumassa.
-Tähän mennessä 25 jäsenvaltiota on nimennyt perusoikeuskirjan yhteyspisteen, jonka tehtävänä on tehostaa yhteistyötä ja edistää perusoikeuskirjan tehokasta soveltamista asianomaisessa jäsenvaltiossa.
-Komissio tarjosi myös EU:n henkilöstölle tarkoitettuja kursseja perusoikeuskirjan soveltamisesta vaikutustenarvioinneissa. Oikeusalan ammattilaisille suunnattua koulutusta perusoikeuskirjan soveltamisesta tarjotaan edelleen osana eurooppalaista oikeusalan koulutusstrategiaa vuosiksi 2021–2024. Euroopan oikeusportaaliin kuuluva Euroopan koulutusfoorumi sisältää oikeusalan toimijoille ja ammattilaisille suunnattua sähköistä oppimateriaalia ja koulutusta perusoikeuksista.
-Perusoikeuskirjan tehokasta soveltamista koskevaan ”horisontaaliseen mahdollistavaan edellytykseen”, jäljempänä ’perusoikeuskirjaa koskeva horisontaalinen mahdollistava edellytys’, liittyen komissio on arvioinut kaikkia jäsenvaltioiden toimittamia rahoitusohjelmia. Tämän tarkoituksena oli varmistaa, että käytössä on tehokkaat järjestelyt, joilla taataan, että perusoikeuskirjaa noudatetaan asiaankuuluvien EU:n rahastojen täytäntöönpanossa. Komissio on arvioinut tähän mennessä, että perusoikeuskirjaa koskeva horisontaalinen mahdollistava edellytys täyttyy kolmea poikkeusta lukuun ottamatta kaikissa jäsenvaltioissa. Asiaankuuluvia menoja ei voida korvata ennen kuin näiden ohjelmien täytäntöönpanolle perusoikeuskirjaa koskevassa horisontaalisessa mahdollistavassa edellytyksessä määritetyt edellytykset täyttyvät. Komissio myös seuraa tilannetta tiiviisti.
-Komissio puolustaa edelleen perusoikeuksia rikkomusmenettelyjen avulla.
-Komissio on myös lisännyt tietoisuutta perusoikeuksista ja tarjonnut tietoa #RightHereRightNow -kampanjan, Euroopan oikeusportaalin tietosivun ”Sinun oikeutesi” ja komission verkkosivuston kautta.
-Euroopan unionin perusoikeusvirasto, jäljempänä ’FRA’, on jatkanut Charterpedia-tietokantansa päivittämistä. Kyseisessä tietokannassa on perusoikeuksiin liittyvää materiaalia eri puolilta EU:ta. FRA on myös julkaissut ”Charter case studies – Trainer’s manual” -käsikirjan, jossa on kymmenellä EU:n kielellä ohjeita perusoikeuskirjaa käsittelevien koulutustyöpajojen järjestämiseen.
|
Perusoikeuskirjaa koskevassa vuoden 2023 kertomuksessa keskitytään tehokkaaseen oikeussuojaan ja oikeussuojan saatavuuteen. Nämä oikeudet ovat erittäin tärkeitä sen varmistamisessa, että perusoikeuskirjaa ja unionin lainsäädäntöä, jolla edistetään ja suojellaan perusoikeuskirjassa taattuja oikeuksia, sovelletaan täysimääräisesti. Ilman tehokasta oikeussuojaa yksityishenkilöt eivät voi käyttää tehokkaasti oikeuksiaan, perusoikeudet mukaan lukien.
Tehokkaalla oikeussuojalla ja oikeussuojan saatavuudella vaalitaan lisäksi perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen perustuvaa kulttuuria, kuten komission vuotuisissa oikeusvaltiokertomuksissa tähdennetään. Kansallisten tuomioistuinten ja Euroopan unionin tuomioistuimen, jäljempänä ’unionin tuomioistuin’, tehtävänä on taata unionin oikeuden täysi soveltaminen kaikissa jäsenvaltioissa ja yksityishenkilöiden unionin oikeudesta johtuvien oikeuksien oikeussuoja. SEU-sopimuksen 19 artiklan 1 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on säädettävä tarvittavista muutoksenhakukeinoista tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla.
Perusoikeuskirjaa koskeva kertomus täydentää siten komission vuotuisia oikeusvaltiokertomuksia. Oikeusvaltiokertomusten oikeuslaitosta käsittelevässä osassa tarkastellaan kansallisten oikeuslaitosten riippumattomuutta, laatua ja tehokkuutta keskittymällä kaikkien mahdollisuuteen saada oikeussuojaa tuomioistuimissa tai tuomioistuinten ulkopuolista oikeussuojaa. Kertomuksessa esitetään perusoikeusnäkökulma oikeussuojan saatavuuteen. Oikeussuojan saatavuus määritellään jokaisen mahdollisuudeksi etsiä oikeudenmukaista ratkaisua oikeudellisiin ongelmiin ja saada sellainen käyttämällä erilaisia oikeudellisia ja oikeuslaitoksen palveluja perusoikeuksien mukaisella tavalla. Kertomus myös täydentää muita asiaankuuluvia politiikka-aloitteita, kuten EU:n oikeusalan tulostaulua, tasa-arvon unionia koskevia strategioita ja Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmaa.
Tämän kertomuksen tarkoituksena on esittää yleiskatsaus asiaa koskevaan EU:n oikeudelliseen kehykseen ja kuvata viimeaikaista kehitystä (2020–2023). Siinä kuvataan sekä jäsenvaltioiden saavutuksia että haasteita esittämällä lyhyt katsaus sidosryhmien esille tuomiin seikkoihin. Esimerkit kansallisista toimenpiteistä eivät ole tyhjentäviä, ja ne on sisällytetty kertomukseen vain asian havainnollistamiseksi.
Mihin tietoihin tämä kertomus perustuu?
Kertomus perustuu komission ja FRA:n laadulliseen arviointiin kuulemisissa saadusta palautteesta sekä muihin lähteisiin, joita ovat muun muassa seuraavat:
-kohdennetut kuulemiset, joihin osallistui i) jäsenvaltioita ja perusoikeuskirjan yhteyspisteitä, ii) kansainvälisiä järjestöjä ja iii) kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden eurooppalainen verkosto (ENNHRI) ja tasa-arvoelinten eurooppalainen verkosto (Equinet) sekä niiden jäseniä;
-FRA:n kansalaisyhteiskuntaverkoston, perusoikeusfoorumin, kautta toteutettu verkkokuuleminen, jolla kerättiin vastaajien kokemuksia tehokasta oikeussuojaa ja oikeussuojan saatavuutta koskevista toimenpiteistä, ja FRA:n kuulemisessa esittämä kannanotto;
-muiden komission kertomusten, kuten oikeusvaltiokertomusten ja oikeusalan tulostaulun, laatimisen yhteydessä saadut kannanotot.
2.Tehokasta oikeussuojaa ja oikeussuojan saatavuutta koskeva unionin oikeus
Lissabonin sopimuksen joulukuussa 2009 tapahtuneen voimaantulon jälkeen EU on kehittänyt kattavan oikeudellisen kehyksen, johon sisältyy niin tuomioistuimissa kuin niiden ulkopuolellakin käytettäviä oikeussuojakeinoja. Yksityishenkilöt voivat käyttää näitä oikeussuojakeinoja, kun heidän unionin oikeudessa taattuja oikeuksiaan on heidän mielestään loukattu. Useissa EU:n välineissä mennään vieläkin pitemmälle ja asetetaan tehokasta oikeussuojaa ja oikeussuojan saatavuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia. Unionin oikeudessa taattu tehokas oikeussuoja on esimerkki siitä, miten EU hyödyttää ihmisten arkielämää hyvin monenlaisissa tilanteissa antamalla ihmisille mahdollisuuden käyttää perusoikeuskirjan mukaisia perusoikeuksiaan. Tässä luvussa esitellään tehokasta oikeussuojaa ja oikeussuojan saatavuutta koskevan unionin oikeuden laajaa kirjoa. Käytännössä näitä EU:n sääntöjä sovelletaan usein yhdessä kansallisten sääntöjen kanssa, mikä korostaa EU:n ja jäsenvaltioiden toimien täydentävyyttä, kuten luvussa 3 tarkemmin kuvataan.
2.Oikeussuojan saatavuuden helpottaminen digitalisointitoimilla
Oikeussuojan saatavuutta voidaan helpottaa lisäämällä oikeudenkäyntimenettelyjen digitalisaatiota, jolloin oikeussuojakeinoja on paremmin saatavilla. Mahdollisuus esittää huomautuksia ja olla yhteydessä tuomioistuimiin sähköisesti sekä osallistua suullisiin käsittelyihin videoneuvottelun avulla voi parantaa tehokkaiden oikeussuojakeinojen saatavuutta perusoikeuskirjan 47 artiklassa tarkoitetussa kohtuullisessa ajassa. Ehdotus asetukseksi oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnista
muodostaa oikeusperustan etäviestintätekniikan käytölle kuulemisissa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, joilla on rajat ylittäviä vaikutuksia, ja rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön menettelyissä.
Oikeudenkäytön digitalisoinnin käyttöönotossa on oltava huolellinen, ja se on toteutettava täysin perusoikeuksia kunnioittaen. Näitä ovat esimerkiksi oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja oikeus henkilötietojen suojaan sekä puolustautumisoikeudet rikosoikeudellisissa menettelyissä.
Oikeuspalvelujen ja oikeudellisten menettelyjen saatavuuden varmistamiseksi olisi myös säilytettävä perinteiset viestintäkanavat ja mahdollisuus henkilökohtaiseen osallistumiseen sellaisille henkilöille, joiden digitaidot eivät ole riittävät tai joilla ei ole käytössään digitaalisia välineitä, samoin kuin henkilöille, joilla voi olla vaikeuksia digitaalisen oikeudenkäytön toimintaympäristön käytössä.
Oikeudellista päätöksentekoa voidaan tukea myös tekoälysovelluksilla. On kuitenkin tärkeää varmistaa niiden asianmukainen toiminta ja vähentää niiden käyttöön mahdollisesti liittyviä vinoutumia esimerkiksi sukupuolen, rodun
, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella.
3.Oikeudet rikosoikeudellisissa menettelyissä
EU:n rikosprosessioikeudessa epäillyille ja syytetyille annettavia menettelytakeita koskevat vähimmäisvaatimukset vahvistetaan kuudessa direktiivissä. Vähimmäisvaatimuksia sovelletaan henkilöihin, joiden epäillään syyllistyneen rikokseen tai joita syytetään rikoksesta. Ne parantavat heidän oikeussuojaansa. Ne koskevat esimerkiksi sellaisten henkilöiden oikeutta tulkkaukseen ja oikeutta saada keskeiset asiakirjat käännetyiksi, jotka eivät puhu tai ymmärrä rikosoikeudellisessa menettelyssä käytettävää kieltä; oikeutta saada viipymättä tietoja kansallisen oikeuden mukaisista oikeuksistaan ja syytteistä ja oikeutta tutustua asiaan liittyvään aineistoon; oikeutta käyttää avustajaa ja oikeutta saada tieto vapaudenmenetyksestä ilmoitetuksi kolmannelle osapuolelle ja pitää vapaudenmenetyksen aikana yhteyttä kolmansiin henkilöihin ja konsuliviranomaisiin; oikeutta vaieta ja olla todistamatta itseään vastaan sekä oikeutta oikeusapuun. Näitä direktiivejä täydentävät kolme suositusta haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä koskevista menettelytakeista, rikoksesta epäiltyjen tai syytettyjen oikeudesta oikeusapuun ja tutkintavankeudessa olevien epäiltyjen ja syytettyjen henkilöiden prosessuaalisista oikeuksista.
Näissä direktiiveissä ja etenkin direktiivissä 2016/343 vahvistetaan syyttömyysolettaman kaltaiset rikosprosessioikeuden perusperiaatteet. EU:n sääntöjen mukaan viranomaisen julkisissa lausumissa ei saa viitata ennenaikaisesti epäillyn tai syytetyn syyllisyyteen. Niissä säädetään lisäksi, että todistustaakka epäillyn ja syytetyn syyllisyydestä on syyttäjällä, ja vahvistetaan oikeus vaieta ja olla todistamatta itseään vastaan sekä oikeus olla läsnä omassa oikeudenkäynnissään. Epäillyillä ja syytetyillä henkilöillä, jotka eivät pysty itse maksamaan avustajan avusta, on oikeus saada oikeusapua oikeudellisen avustajan käytöstä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.
EU on myös ottanut käyttöön erityisiä suojatoimia tapauksissa, joissa epäilty tai syytetty on lapsi. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että lapsen etu otetaan huomioon kaikissa lapsiin vaikuttavissa päätöksissä koko menettelyn ajan perusoikeuskirjan 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltioiden on vahvistettava ja sovellettava tiukempia vaatimuksia kuin ne, joita sovelletaan aikuisiin, kun kyse on avustajan käyttämistä koskevan oikeuden kaltaisista keskeisistä prosessuaalisista oikeuksista. Jäsenvaltioiden on myös otettava käyttöön lapsille kohdennettuja takeita ja oikeuksia, joissa otetaan huomioon lasten tarpeet ja haavoittuvuus sekä heidän kykynsä ymmärtää menettelyä ja osallistua siihen tehokkaasti. Kunkin lapsen tilannetta olisi arvioitava yksilöllisesti, lapsella on oikeus saada mukaan vanhempainvastuunkantaja, lapsen kuulustelu olisi tarvittaessa tallennettava, ja lapsen olisi saatava tietynlaista kohtelua vapaudenmenetyksen yhteydessä
. Kansallisia täytäntöönpanotoimia koskeva komission arviointi osoitti, että niissä on suurta vaihtelua. Tämä johtuu etenkin kansallisten oikeusjärjestelmien luontaisista eroista ja lapsiystävällistä oikeudenkäyttöä koskevista erilaisista vaatimuksista.
4.Rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön välineet
Rikosasioissa tehtävästä yhteistyöstä säädetään useissa välineissä, joilla pyritään tehostamaan oikeudenhoitoa rajatylittävissä tapauksissa ja tarjoamaan tehokasta oikeussuojaa asianomaisille henkilöille. Eurooppalaisella pidätysmääräyksellä pyritään välttämään asianomaisen henkilön säilöönoton pitkittyminen siten, että jäsenvaltioiden edellytetään käsittelevän eurooppalaista pidätysmääräystä koskevat päätökset ripeästi. Komissio ehdotti äskettäin yhteisiä sääntöjä, joiden perusteella rikosoikeudellisia menettelyjä voidaan siirtää jäsenvaltiosta toiseen. Ne koskevat esimerkiksi oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin siirron hyväksymisestä tehtyä päätöstä vastaan.Sähköisistä todisteista annetun asetuksen ansiosta lainvalvonta- ja oikeusviranomaiset voivat hankkia sähköisiä todisteita nopeammin. Perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisesti siinä annetaan jokaiselle, jonka tietoja on pyydetty, oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.
5.Uhrien oikeudet
EU on vahvistanut uhrien oikeuksia koskevassa direktiivissä
kattavat perusoikeuksiin perustuvat vaatimukset rikoksen uhrien tukemiseksi ja suojelemiseksi. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kaikkien rikosten uhrit tunnustetaan uhreiksi ja heitä kohdellaan kunnioittavasti, ammattitaitoisesti ja syrjimättömästi. Direktiivillä parannetaan uhrien oikeussuojan saatavuutta velvoittamalla jäsenvaltiot antamaan tietoja menettelystä sekä tukemaan ja suojelemaan uhreja heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Uhreilla on esimerkiksi oikeus tulla kuulluksi rikosoikeudellisissa menettelyissä ja esittää todisteita, oikeus oikeusapuun, kun he osallistuvat rikosoikeudelliseen menettelyyn osapuolena, ja oikeus saada päätös rikoksentekijän velvoittamisesta maksamaan korvaus. Vahvistaakseen uhrien oikeuksia entisestään komissio hyväksyi ehdotuksen uhrien oikeuksia koskevan direktiivin muuttamisesta
. Ehdotuksen tarkoituksena on parantaa uhreille annettavia tietoja, tukea ja suojelua esimerkiksi sähköisen oikeudenkäytön avulla ja antaa heille mahdollisuus osallistua rikosoikeudellisiin menettelyihin aiempaa tehokkaammin.
Tätä aihetta koskevaan EU:n lainsäädäntöön sisältyy kohdennettuja sääntöjä, joilla turvataan tietyntyyppisten rikosten uhrien oikeudet. Ihmiskaupan vastaisen direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että ihmiskaupan uhreja suojellaan asianmukaisesti myös todistajansuojeluohjelmilla ja että heillä on mahdollisuus lainopilliseen neuvontaan ja oikeudelliseen edustukseen. Lapsiuhreilla on lisäksi oikeus edustajan määräämiseen ja lapsiystävällisiin toimiin kuulustelujen ja rikosoikeudellisten menettelyjen aikana. Ihmiskaupan vastaisen direktiivin arvioinnin jälkeen komissio ehdotti, että asiaa koskevaa oikeudellista kehystä nykyaikaistetaan ja että uhrien tunnistamiseen sekä avun ja tuen piiriin ohjaamiseen liittyviä puutteita tarkastellaan. Komissio aikoo lisäksi keskittyä jatkossakin ihmiskaupan vastaisen direktiivin ja ihmiskaupan torjuntaa koskevan EU:n strategian (2021–2025) täytäntöönpanoon etenkin, kun on kyse uhrien suojelusta rikosoikeudellisissa menettelyissä ja korvausten saamisesta.
Seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston lapsiuhreja suojellaan lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevalla direktiivillä. Siinä rohkaistaan henkilöitä, jotka tietävät lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai seksuaalisesta riistosta taikka epäilevät sitä, ilmoittamaan asiasta.
Komissio ehdotti toukokuussa 2022 erityissääntöjä verkkovälitteisestä lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta ja seksuaalisesta riistosta. Ehdotukseen sisältyi toimia lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan sisällön ilmoittamiseksi ja poistamiseksi sekä uhrien tukemiseksi heihin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa esittävän aineiston poistamisessa.
Lisäksi ehdotuksella direktiiviksi naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta
pyritään vahvistamaan sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrien oikeussuojan saatavuutta vastaamalla heidän erityistarpeisiinsa. Siinä myös ehdotetaan, että tietyt suhteettomasti naisiin vaikuttavat väkivallan muodot, kuten raiskaus suostumuksen puutteen perusteella ja naisten sukuelinten silpominen, sekä sukupuolittuneen verkkoväkivallan jotkin muodot, kriminalisoidaan.
6.Muut haavoittuvuudet
Henkilöt, jotka ilmoittavat työpaikallaan havaitsemastaan laittomasta tai moraalittomasta toiminnasta, jäljempänä ’väärinkäytösten paljastajat’, ovat haavoittuvassa asemassa työnantajiinsa nähden. Väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevassa direktiivissä
kielletään kaikenlaiset vastatoimet ja säädetään niistä seuraamuksia. Siinä myös annetaan väärinkäytösten paljastajille mahdollisuus turvautua tehokkaisiin oikeustoimiin, joihin kuuluvat takaisin palvelukseen ottaminen tai aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen sekä väliaikaiset toimet uhkausten tai vastatoimien lopettamiseksi.
Toimittajat, ihmisoikeuksien puolustajat ja muut yleistä etua koskevasta asiasta käytävään julkiseen keskusteluun osallistuvat ovat yhtä haavoittuvassa asemassa, kun kyse on julkisen osallistumisen vastaisista strategisista häirintäkanteista, joista käytetään myös nimitystä ”SLAPP-kanteet”. Vuonna 2022 esitetty ehdotus antaisi tuomareille mahdollisuuden hylätä nopeasti tällaiset ilmeisen perusteettomat kanteet. Ehdotuksessa otetaan myös käyttöön useita menettelyllisiä takeita ja oikeussuojakeinoja, kuten oikeudenkäyntikulujen täysimääräinen korvaaminen, vahingonkorvaukset ja seuraamukset. Komissio on myös julkaissut jäsenvaltioille suosituksia toimenpiteistä toimittajien ja media-alan ammattilaisten suojelemiseksi.
Äskettäisellä ehdotuksella pyritään parantamaan aikuisten suojelua rajatylittävissä tilanteissa ja suojaamaan heidän perusoikeuksiaan, kun aikuiset eivät henkilökohtaisten kykyjensä heikentymisen tai riittämättömyyden vuoksi pysty suojelemaan etujaan. Ehdotuksen tarkoituksena on varmistaa, että heidän suojeluaan tai oikeustoimikelpoisuuttaan koskevat toimenpiteet tunnustetaan nopeasti ja että ”edustusvallalla” etukäteen ilmaistuja toiveita noudatetaan.
Vuonna 2022 esitetyllä ehdotuksella vanhemmuussuhteen tunnustamisesta jäsenvaltioiden välillä pyritään vahvistamaan rajatylittävissä tilanteissa olevien lasten perusoikeuksien suojelua. Tällaisia ovat esimerkiksi lasten toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaiset vanhemmuuteen perustuvat oikeudet ja myös oikeus siihen, että vanhemmat edustavat heitä terveyteen ja koulutukseen liittyvissä asioissa. Lapsen vanhemmat yhdessä jäsenvaltiossa olisivat edelleen lapsen vanhempia muissa jäsenvaltioissa, mikä ei aina ole tilanne tällä hetkellä.
7.Syrjinnän uhrit
Syrjinnän uhrien tehokas oikeussuoja on ollut unionin oikeuden keskiössä jo vuosikymmenten ajan. Useissa tasa-arvodirektiiveissä
säädetäänkin oikeudesta vedota syrjintään oikeudellisissa menettelyissä ja yhdistysten oikeudesta edustaa tai tukea uhreja tuomioistuimessa. Palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevassa direktiivissä
annetaan työntekijöille oikeus vedota oikeuteensa siihen, että naiset ja miehet saavat saman palkan samasta tai samanarvoisesta työstä. Uhreja voivat edustaa hallinnollisissa menettelyissä tai tuomioistuinmenettelyissä yhdistykset, työntekijöiden edustajat ja muut elimet, kuten tasa-arvoelimet tai ammattijärjestöt. Ne voivat auttaa uhreja oikeussuojakeinojen käytössä
ja tukea niin kutsutuissa strategisissa oikeudenkäynneissä
tai kollektiivisissa oikeussuojakeinoissa
, etenkin kun otetaan huomioon, että EU:n oikeudessa kielletään syrjintä myös sellaisissa tapauksissa, joissa ei ole yksilöitävissä olevaa uhria
.
Tasa-arvoa koskevien direktiivien mukaan jäsenvaltioiden on säädettävä syrjintätapauksissa tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista.
Uusien lainsäädäntöehdotusten tarkoituksena on vahvistaa tasa-arvoelinten asemaa ja etenkin niiden riippumattomuutta, resursseja ja valtuuksia, jotta ne voivat torjua syrjintää entistäkin tehokkaammin. Tasa-arvoelimillä on keskeinen asema syrjinnän uhrien auttamisessa ja sen varmistamisessa, että syrjimättömyyttä koskeva EU:n lainsäädäntö pannaan täytäntöön. Ehdotusten mukaan tasa-arvoelimet voisivat vastaanottaa syrjintää koskevia valituksia, tutkia tapauksia, antaa uhreille neuvontaa, tarjota vaihtoehtoista riidanratkaisua, antaa lausuntoja, tehdä päätöksiä ja toimia oikeudenkäynneissä asiantuntijoina yhden tai useamman uhrin puolesta tai tukena taikka omissa nimissään.
EU on myös sopimuspuolena vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyssä Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksessa, jossa määrätään velvoitteesta varmistaa vammaisille henkilöille oikeussuojan tehokas saavutettavuus yhdenvertaisesti muiden kanssa. EU on myös antanut esteettömyyssäädöksen.
Esteettömyyssäädöstä täydentää verkkopalvelujen saavutettavuusdirektiivi, jossa edellytetään, että julkisen sektorin elinten, myös oikeusviranomaisten, verkkosivustot ja mobiilisovellukset ovat vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden saavutettavissa.
Vihapuhe ja viharikokset loukkaavat uhrien perusoikeutta ihmisarvoon ja tasa-arvoon. Vihapuheen ja -rikosten uhrien tehokkaan oikeussuojan edistämiseksi neuvoston puitepäätöksessä rasismin ja muukalaisvihan torjumisesta velvoitetaan jäsenvaltiot kriminalisoimaan julkinen yllyttäminen väkivaltaan ja vihaan rodun, ihonvärin, uskonnon, syntyperän taikka kansallisen tai etnisen alkuperän perusteella ja ottamaan rasistiset motiivit asianmukaisesti huomioon määrättäessä seuraamuksia rikoksiin syyllistyneille. Kansallisten viranomaisten on tutkittava väitettyjä vihaan perustuvia rikoksia tai vihapuhetta koskevat tapaukset, nostettava niistä syytteet ja saatettava ne tuomioistuinten käsiteltäväksi. Komissio ehdotti lisäksi vuonna 2021 vihapuheen ja -rikosten lisäämistä SEUT-sopimuksen 83 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin EU-rikosten aloihin. Jos neuvosto antaa tätä koskevan päätöksen, komissio voisi ehdottaa lainsäädäntöä sen varmistamiseksi, että muihin syihin kuin rasismiin ja muukalaisvihaan perustuvaa vihapuhetta ja -rikoksia voidaan torjua rikosoikeuden keinoin tehokkaasti EU:n tasolla.
8.Ympäristönsuojelu
Ympäristönsuojelussa oikeussuojan saatavuutta on parannettu merkittävästi muutetulla Århus-asetuksella. Ympäristöjärjestöt ja muut yleisöön kuuluvat voivat sen nojalla pyytää EU:n toimielimiä varmistamaan, että niiden päätökset ovat EU:n ympäristölainsäädännön mukaisia. Ympäristöjärjestöt ovat jo käyttäneet tätä mahdollisuutta pyytämällä uudelleentarkastelua torjunta-aineiden, kalastuksen, taksonomian, kansallisten ilmasto- ja energiasuunnitelmien, uusiutuvan energian ja yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten maataloussuunnitelmien yhteydessä.
Komissio on myös julkaissut ohjeet muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa ja Euroopan oikeusportaalissa tietosivuja kussakin jäsenvaltiossa sovellettavista säännöistä. Se on lisäksi kartoittanut, miten oikeussuojaa annetaan kunkin jäsenvaltion Århusin yleissopimuksen täytäntöönpanosäännöksissä.
Lisäksi ehdotuksessa ympäristörikosdirektiiviksi säädetään avun ja tuen antamisesta henkilöille, jotka ilmoittavat ympäristörikoksista. Ehdotuksissa teollisuuden päästödirektiiviksi, ilmanlaatudirektiiviksi ja jätedirektiiviksi annettaisiin mahdollisuus saada korvauksia asiaa koskevien säännösten rikkomisesta aiheutuneista terveysongelmista. Ilmanlaatua, jätteitä, maaperän seurantaa ja luonnon ennallistamista koskevilla ehdotuksilla ja ehdotuksella viherväitteitä koskevaksi direktiiviksi lujitettaisiin samoin oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ottamalla käyttöön oikeus käyttää oikeussuojakeinoja aina, kun asiaa koskevia EU:n säännöksiä rikotaan.
9.Kuluttajan oikeudet ja vaihtoehtoiset riidanratkaisumekanismit
Kollektiivinen oikeussuojamekanismi antaa nimetyille kuluttajajärjestöille ja julkisille elimille mahdollisuuden nostaa kansallisissa tuomioistuimissa edustajakanteita ja myös useita jäsenvaltioita koskevia rajatylittäviä kanteita kuluttajien puolesta. Näillä ryhmäkanteilla voidaan pyrkiä lopettamaan lainvastaiset käytännöt ja vaatia hyvitystä, kuten vahingonkorvauksia tai tavaran vaihtamista tai korjaamista. Verkkovälineellä helpotetaan lisäksi jäsenvaltioiden ja tuomareiden sekä kuluttajien etuja edustavien tahojen yhteistyötä EU:n kuluttajanoikeuksien noudattamisen valvonnassa. Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annetussa direktiivissä
edellytetään myös, että kuluttajille annetaan tehokkaita oikeussuojakeinoja elinkeinonharjoittajien käyttämiä kohtuuttomia sopimusehtoja vastaan.
Tuomioistuimen ulkopuolista riidanratkaisua kuluttajariidoissa nopeutetaan ja helpotetaan äskettäisellä ehdotuksella vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta (ADR) annetun direktiivin muuttamiseksi. Se parantaisi henkilökohtaisen tuen saatavuutta etenkin haavoittuvassa asemassa oleville kuluttajille. Jäsenvaltioiden yhteyspisteet voivat helpottaa kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välistä viestintää, auttaa ADR-menettelyissä ja tarjota tietoa kuluttajien oikeuksista ja oikeussuojakeinoista.
Lisäksi SOLVIT, joka on yrityksille ja kuluttajille tarkoitettu EU:n ongelmanratkaisuverkosto, tarjoaa vaihtoehtoisen lähestymistavan riitojen ratkaisemiseen, jolloin ei ole tarpeen käyttää asianajajaa tai saattaa asiaa tuomioistuimen käsiteltäväksi
. Liikenteen alalla toteuttavalla aloitteella ”Matkustajien ja heidän oikeuksiensa parempi suojelu” pyritään varmistamaan, että matkustajat saavat paremmin tietoa oikeuksistaan, tehostamaan valitusten käsittelymenettelyjä, valvomaan paremmin matkustajien oikeuksien noudattamista ja laajentamaan matkustajien oikeudet koskemaan multimodaalisia matkoja (kun matkustaja käyttää saman matkan aikana eri liikennemuotoja).
10.Verkkosisällön sääntely ja tietosuoja
Digitalisaation jatkuva kehitys korostaa, miten tärkeää verkkotoiminnan yhteydessä on varmistaa tehokas oikeussuoja. Verkkosisällön moderoinnin osalta digipalvelusäädöksessä säädetään verkossa tarjottavien välityspalvelujen vastaanottajien käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista. Digipalvelusäädöksessä otetaan käyttöön ilmoitus- ja toimintamenettely, jossa käyttäjät voivat ilmoittaa laittomista sisällöistä ja pyytää niiden poistamista. Siinä edellytetään, että verkkoalustat ottavat käyttöön sisäisen valitustenkäsittelyjärjestelmän, jossa käyttäjät voivat tehdä valituksia sähköisesti ja maksutta, ja tuomioistuimen ulkopuolisen riitojenratkaisumekanismin. Digipalvelusäädöksessä annetaan myös oikeus tehdä välityspalvelujen tarjoajia vastaan valitus siinä jäsenvaltiossa, jossa palvelun vastaanottaja sijaitsee tai johon se on sijoittautunut. Käyttäjillä on oikeus valtuuttaa elin, järjestö tai yhdistys käyttämään tätä oikeutta heidän puolestaan. Käyttäjät voivat vaatia välityspalvelujen tarjoajilta korvausta vahingoista tai menetyksistä, joita on aiheutunut näiden tarjoajien digipalvelusäädöksen mukaisten velvoitteiden rikkomisesta. Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä sisältää tuomioistuinten ulkopuolella tapahtuvaa riitojen ratkaisemista koskevia menettelyllisiä takeita ja oikeussuojakeinoja tietoyhteiskunnan palvelujen osalta.
Verkossa tapahtuvaa terroristisen sisällön levittämistä koskevassa asetuksessa edellytetään, että säilytyspalvelun tarjoajat ilmoittavat sisällöntarjoajille, jos heidän sisältönsä poistetaan tai siihen pääsy estetään kansallisen toimivaltaisen viranomaisen lähettämän poistamismääräyksen perusteella.
Säilytyspalvelun tarjoajien on otettava käyttöön tehokkaat valitusmekanismit käyttäjille, joiden sisältö on poistettu tai siihen pääsy on estetty EU:ssa.
Yleisessä tietosuoja-asetuksessa (GDPR) annetaan rekisteröidyille oikeus tehdä kantelu rekisterinpitäjästä tai henkilötietojen käsittelijästä kansalliselle valvontaviranomaiselle tai toimivaltaiselle tuomioistuimelle, jos he katsovat, että heidän henkilötietojaan on käsitelty yleisen tietosuoja-asetuksen vastaisesti. Rekisteröidyt voivat myös valtuuttaa voittoa tavoittelemattoman elimen, järjestön tai yhdistyksen tekemään kantelun puolestaan. Heillä on lisäksi oikeus saada korvausta rikkomisesta aiheutuneesta aineellisesta tai aineettomasta vahingosta. Yleisessä tietosuoja-asetuksessa annetaan kansallisille valvontaviranomaisille vahvat valtuudet tutkia rikkomisia ja toteuttaa korjaavia toimenpiteitä, esimerkiksi määrätä hallinnollisia seuraamusmaksuja.
Yleisessä tietosuoja-asetuksessa suojattujen oikeuksien pohjalta ehdotuksessa eurooppalaisesta terveysdata-avaruudesta annetaan oikeus tehdä valitus digitaalisesta terveydenhuollosta vastaaville viranomaisille, jotka ovat jäsenvaltioiden perustamia julkisia elimiä. Tämä ei kuitenkaan vaikuta edellä mainittujen kansallisten valvontaviranomaisten toimivaltaan.
11.Turvapaikka ja muuttoliike
Turvapaikkaa ja muuttoliikettä koskeva unionin lainsäädäntö sisältää monenlaisia suojatoimenpiteitä EU:sta turvapaikkaa tai oleskelulupaa hakevien oikeussuojan turvaamiseksi. Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän soveltamisalalla direktiiveissä ja asetuksissa säädetään turvapaikanhakijoiden mahdollisuudesta hakea muutosta hallintoviranomaisten tekemiin päätöksiin.
Turvapaikkamenettelyä koskevan direktiivin nojalla turvapaikanhakijoilla, jotka hakevat muutosta hakemuksensa hylkäämisestä tehtyyn päätökseen, on yleisesti oikeus jäädä jäsenvaltion alueelle odottamaan muutoksenhaun tulosta tai siihen saakka, kunnes tuomioistuin on antanut ratkaisunsa. Jäsenvaltioiden on varmistettava hakijoiden oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin mitä tahansa heidän kansainvälistä suojelua koskevasta hakemuksestaan tehtyä päätöstä vastaan. Tämä oikeus koskee myös päätöksiä kieltäytyä hakijan tapauksen ottamisesta uudelleen tutkittavaksi ja poistaa kansainvälinen suojelu. Hakijoilla, jotka on tunnustettu henkilöiksi, jotka voivat saada toissijaista suojelua, on lisäksi oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin muutoksen hakemiseksi päätökseen, jonka mukaan hakemus on perusteeton pakolaisaseman osalta. Valittajille on myös annettava ensimmäiseen päätökseen liittyvissä menettelyissä sovellettavia vastaavat menettelylliset takeet. Tällaisia ovat esimerkiksi maksuton oikeusapu ja oikeudellinen edustus siten, että edustajina toimivat kansallisen lainsäädännön mukaisesti pätevät henkilöt. Dublin III -asetuksessa annetaan hakijoille, joista on tehty siirtopäätös, mahdollisuus muutoksenhakuun tai uudelleenkäsittelyyn. Siinä säädetään lisäksi useista menettelyllisistä takeista, kuten oikeudesta jäädä sen jäsenvaltion alueelle, jossa hakija oleskelee, siirron lykkäämisestä muutoksenhaun tai uudelleenkäsittelyn ajaksi ja mahdollisuudesta maksuttomaan oikeusapuun ja kielelliseen apuun koko muutoksenhaun tai uudelleenkäsittelyn ajan.
Kaikissa laillista muuttoliikettä koskevissa direktiiveissä edellytetään, että vaikka jäsenvaltioilla onkin edelleen huomattava harkintavalta, ne varmistavat, että päätöksiin hylätä lupaa koskeva hakemus, peruuttaa lupa tai olla uusimatta lupaa on voitava hakea muutosta oikeusteitse. Lisäksi palauttamisdirektiivissä annetaan kolmansien maiden kansalaisille, joilla ei ole oikeutta jäädä jäsenvaltioon, mahdollisuus hakea palauttamiseen liittyvän päätöksen uudelleen käsittelyä toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai hallintoviranomaisessa tai muussa elimessä, jonka jäsenet ovat puolueettomia ja riippumattomia. Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden yhteydessä komissio on myös suosittanut, että ”jäsenvaltioiden olisi kehitettävä rajaturvallisuuteen ja palauttamisiin liittyvä kansallinen perusoikeuksien seurantamekanismi ja pidettävä sitä yllä” ja että tällä mekanismilla olisi oltava voimavarat ja valmiudet ”valvoa tai edistää käytössä olevia oikeussuojamekanismeja”, kuten erityistapahtumista ilmoittamista tai valitusmekanismeja.
Kun tarkastellaan kolmansien maiden kansalaisten työntekoa, työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia koskevassa direktiivissä annetaan jäsenvaltiossa laittomasti oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille oikeus vaatia palkkasaatavia ja tehdä kanteluja työnantajia vastaan hyväksikäyttötapauksissa. Kausityöntekijöitä koskevaan direktiiviin sisältyy säännöksiä, joiden nojalla kolmansista maista tulevat kausityöntekijät voivat tehdä kanteluja työnantajastaan. Ehdotuksessa yhdistelmälupadirektiivin tarkistamiseksi ehdotetaan tämän oikeuden ulottamista koskemaan kaikkia kolmansista maista tulleita työntekijöitä. Komissio on myös tarkistanut sinistä korttia koskevaa direktiiviä siten, että jäsenvaltioiden edellytetään tarjoavan tehokkaat oikeussuojakeinot kaikkien korkean osaamistason työntekijöille osoitettujen kielteisten oleskelu- ja työlupapäätösten osalta.
3.Jäsenvaltioiden toimet tehokkaan oikeussuojan tarjoamiseksi
Jäsenvaltioilla on velvollisuus varmistaa, että perusoikeuskirjan täytäntöönpanoketjuun kuuluvat eri toimijat noudattavat perusoikeuksia käytännössä kaikkien hyväksi. SEU-sopimuksen 19 artiklan mukaisesti ne vastaavat tehokkaan oikeussuojan takaamisesta alueillaan joko tuomioistuinjärjestelmissä tai tuomioistuimen ulkopuolisissa elimissä. Kaikki tämän kertomuksen valmistelun aikana järjestettyihin kuulemisiin osallistuneet jäsenvaltiot viittasivat useisiin niin tuomioistuimissa kuin niiden ulkopuolellakin käytettävissä oleviin oikeussuojakeinoihin. Tässä luvussa esitetään yleiskatsaus useiden jäsenvaltioiden mainitsemaan viimeaikaiseen kehitykseen.
3.1.Oikeussuojan saatavuuden helpottaminen digitalisointitoimilla
Useat jäsenvaltiot pitävät sähköisen oikeudenkäytön ratkaisuja keskeisinä oikeussuojan saatavuuden parantamisessa. Niiden ansiosta käyttäjät voivat käyttää oikeuksiaan nopeammin ja helpommin. Digitaaliset oikeuspalvelut ovat nykyaikaisia. Ne mahdollistavat lisäksi oikeuspalvelujen paremman saatavuuden ja jopa räätälöimisen samoin kuin niiden keskeytyksettömän tarjoamisen kriisitilanteissa.
Monet jäsenvaltiot pyrkivät parantamaan oikeussuojan digitaalista saatavuutta. Esimerkiksi Romaniassa oikeusjärjestelmän digitalisointia vauhditettiin covid-19-pandemian aikana. Slovakia rahoittaa elpymis- ja palautumistukivälineestä oikeudenkäytön digitalisointia edistäviä toimia, joilla valmistellaan maan liittymistä eCodex-järjestelmään.
Digitaitojen puuttuminen, IT-järjestelmien yhteentoimivuuteen liittyvät ongelmat ja digiturvallisuus mainitaan suurimpina haasteina tässä yhteydessä. Ruotsin mukaan tietyt digitalisaation näkökohdat, kuten videokuulemiset, eivät välttämättä sovellu kaikkiin tapauksiin.
Kuulemisissa kerrottiin myös sähköistä oikeudenkäyttöä koskevien aloitteiden yhteydessä käyttöön otettavista erilaisista toiminnoista.
Saksassa asiakirjojen lähettäminen verkkotyökalun avulla on pakollista asianajajille, viranomaisille ja julkisyhteisöille. Kaikille muille sähköinen asiointi on vapaaehtoista.
Ranskassa mobiilisovellus auttaa kansalaisia löytämään tuomioistuimia, asianajajia ja notaareja.
Joissain vastauksissa perusoikeusfoorumin tekemään kyselyyn huomautettiin kuitenkin digitaalisten välineiden monimutkaisuudesta ja osittaisesta heikosta saatavuudesta, mikä johtuu esimerkiksi niistä asianajajille ja asiakkaille aiheutuvista suuremmista kustannuksista, järjestelmähäiriöistä tai siitä, että vain auktorisoidut juristit voivat käyttää niitä.
3.2.Prosessuaaliset oikeudet
Kuten 2 luvussa todettiin, oikeussuojan saatavuuden helpottamisessa kaikille on keskeistä, että saatavilla on riittävästi tietoa oikeussuojakeinoista tuomioistuimissa ja niiden ulkopuolella ja siitä, miten niitä voidaan käyttää. Kun kyse on oikeusjärjestelmää ja käytettävissä olevia oikeussuojakeinoja koskevasta tiedottamisesta yleisölle, kaikki jäsenvaltiot viittaavat oikeushallinnon tai asianomaisen ministeriön asiaa käsittelevällä virallisella verkkosivustolla oleviin tietoihin. Esimerkiksi Luxemburgissa tietoja oikeusavusta, oikeudenkäyntimaksuista ja prosessuaalisista oikeuksista sekä julkaistuja tuomioita on saatavilla verkossa. Verkossa on myös kansalaisten tiedusteluihin tarkoitettuja yhteydenottolomakkeita tai sähköpostiosoitteita.
Perusoikeusfoorumin kyselyyn saaduista vastauksista ilmenee, että tietoa annetaan eniten rikosoikeudellisten (115 vastaajasta 59) ja hallinnollisten menettelyjen osapuolille (45), mutta selvästi vähemmän yksityisoikeudellisten menettelyjen osapuolille (36) tai henkilöille, jotka haluavat käyttää tuomioistuinten ulkopuolisia oikeussuojakeinoja (31).
Tulkkauksen ja käännösten saatavuus on myös olennaista, jotta vältetään esteiden luominen oikeussuojan saatavuudelle henkilöille, jotka eivät osaa asianomaisen maan virallista kieltä riittävästi. Useat kuulemisiin osallistuneet jäsenvaltiot tarjoavat ilmaista tulkkausta ja käännöksiä epäillyille ja syytetyille rikosoikeudellisissa menettelyissä.
Tämän oikeuden laajuus vaihtelee kuitenkin jäsenvaltioittain. Rikosoikeudellisten menettelyjen ulkopuolella tulkkausta ja asiaa koskevien tuomioistuinten asiakirjojen käännöksiä on saatavilla tietyissä jäsenvaltioissa myös yksityisoikeudellisissa asioissa tai rikosoikeudellisten menettelyjen siviiliosapuolille. Joissain jäsenvaltioissa tulkkausta ja käännöksiä on saatavilla rikosten uhreille ja hallinnollisissa menettelyissä. Tältä osin jotkin jäsenvaltiot viittaavat erityisesti tapauksiin, jotka koskevat maahanmuuttoa tai ilman huoltajaa olevia alaikäisiä ja heidän huoltajiaan. Kroatiassa oikeusasianainen on suosittanut, että tulkkausta ja käännöksiä olisi saatavilla useilla kielillä työntekijöiden oikeuksia tai kansainvälistä suojelua koskevissa tapauksissa.
Yksityisoikeudellisissa asioissa jäsenvaltiot edellyttävät yleensä, että osapuolet, jotka eivät puhu asianomaisen maan kieltä äidinkielenään, vastaavat itse tulkkaus- ja käännöskuluista. Taloudellisen tilanteen mukaan näitä kuluja on mahdollista kattaa oikeusavulla, jos sille kansallisessa lainsäädännössä asetetut edellytykset täyttyvät. Oikeusapua on yleensä saatavilla käännös- ja tulkkauskulujen kattamiseen henkilöille, joilla ei ole tuloja. Suomessa on käytössä oikeusapua koskeva asianhallintajärjestelmä, jonka kautta on mahdollista laskea alustavasti, onko oikeutettu oikeusapuun, ja hakea sitä.
Perusoikeusfoorumin kyselyssä 82 vastaajaa 115:stä vahvisti, että tulkkaus- ja käännöspalvelut ovat laajimmin käytössä oleva toimi, jolla pyritään poistamaan esteet sille, että henkilöt voivat käyttää jäsenvaltioissaan oikeussuojakeinoja niin tuomioistuimissa kuin niiden ulkopuolellakin. Toiseksi laajimmin käytössä oleva toimenpide oli oikeusapu (79/115).
3.3.Uhrien oikeudet
Tämän kertomuksen pohjaksi järjestetyissä kuulemisissa useimmat jäsenvaltiot viittasivat uusiin toimenpiteisiin, joita on toteutettu rikoksen uhrien suojelemiseksi. Esimerkiksi Romaniassa kohdennetut rikoksen uhrien tukipalvelut tarjoavat uhreille tukipalveluja 47 toimistosta koostuvan maanlaajuisen verkoston kautta. Kahdessa Slovenian suurimmassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa on uhrien tukemiseen erikoistuneet osastot. Niissä tuomarit voivat tavata (useimmiten sukupuoleen perustuvan väkivallan tai lähisuhdeväkivallan) uhreja, jotta vältetään tarpeetonta kontaktia väitettyyn rikoksentekijään ja jotta voidaan päättää suojatoimenpiteistä.
Itävalta tarjoaa ilmaista psykososiaalista tukea uhreille rikos- ja yksityisoikeudellisten menettelyjen aikana. Saksan rikosprosessilaissa edellytetään, että tuomioistuimet tarjoavat psykososiaalista apua. Vakavan väkivalta- tai seksuaalirikoksen uhrit voivat myös pyytää maksutta psykososiaalisen avustajan nimeämistä heidän tapaukseensa. Ruotsissa voidaan myös nimetä maksutta juristi suojelemaan uhrien etuja ja esittämään vahingonkorvausvaatimuksia rikosasioissa. Kreikassa psykososiaalista tukea on saatavilla vain ihmiskaupan uhreille. Kroatiassa oikeusasianainen on suosittanut, että järjestetään kohdennettua koulutusta uhrien oikeuksista ja että kaikkiin tuomioistuimiin perustetaan uhrien ja todistajien tukemiseen erikoistuneet osastot.
Lisäksi lähes kolmannes perusoikeusfoorumin kyselyyn vastanneista (31/115) katsoi, että haavoittuvassa asemassa oleville osapuolille on tarjolla nopeutettuja menettelyjä. Esimerkiksi Kyproksessa ja Saksassa tapauksia, jotka liittyvät seksuaaliseen väkivaltaan tai lapsiin, voidaan käsitellä ensisijaisina. Belgiassa oikeudenkäyntimenettelystä annetussa laissa säädetään rajatylittävää vanhempainvastuuta ja lasten suojelua (kuten kansainvälisissä lapsikaappaustapauksissa) koskevien tapausten kiireellisestä käsittelystä.
Sukupuoleen perustuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjuntaan liittyen jotkin jäsenvaltiot ovat äskettäin antaneet lainvalvontaviranomaisille mahdollisuuden jakaa uhrien yhteystiedot tukikeskukselle. Keskuksesta otetaan oma-aloitteisesti yhteyttä uhriin ja tarjotaan tukea rikoksesta ilmoittamisen jälkeen. Lisäksi on toteutettu joitain toimia kohdennetun tuen saatavuuden varmistamiseksi. Suomi on esimerkiksi luonut verkoston, jossa eri puolilla maata toimivat 24 keskusta tarjoavat tukea seksuaalisen väkivallan uhreille. Ruotsissa seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön uhrien käytettävissä on erityisiä hoitoyksiköitä. Kroatiassa sukupuolten tasa-arvotoimisto on laatinut lainvalvontaviranomaisille ja oikeusalan ammattilaisille ohjeet seksuaalirikosten käsittelystä.
Kuten perusoikeuskirjaa koskevassa strategiassa ja perusoikeuskirjaa koskevassa vuoden 2022 kertomuksessa todetaan, myös kansalaisjärjestöt ovat avainasemassa perusoikeuskirjan täytäntöönpanoketjussa. Perusoikeuskirjaa koskevan strategian valmistelemiseksi järjestetyissä kuulemisissa 80 prosenttia vastanneista kansalaisjärjestöistä vahvisti, että ihmiset kääntyvät niiden puoleen saadakseen tietoa oikeuksistaan. Ylivoimainen enemmistö (85 %) kansalaisjärjestöistä toteutti myös perusoikeuksia käsitteleviä tiedotuskampanjoita.
Tämän kertomuksen pohjaksi järjestetyissä kuulemisissa useat jäsenvaltiot viittasivat kansalaisjärjestöjen keskeiseen panokseen oikeudellisen ja muun avun antamisessa sitä tarvitseville. Esimerkiksi Saksassa viranomaisilla on yhteistyösopimuksia kansalaisjärjestöjen ylläpitämien neuvontakeskusten kanssa, jotka tarjoavat tukea ihmiskauppaan liittyvissä tapauksissa lähes kaikissa osavaltioissa.
|
Säännöllisten ja kohdennettujen koulutustilaisuuksien järjestäminen oikeusalan ammattilaisille
Useimmissa jäsenvaltioissa on tarjolla oikeusalan koulutusta viestinnästä eri uhriryhmien tai sellaisten henkilöiden kanssa, joilla on erilainen kulttuurinen, uskonnollinen, rodullinen, etninen tai kielellinen tausta. Koulutusta järjestetään myös suojatoimenpiteistä erityisesti naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan tapauksissa tai sukupuolinäkökulman huomioon ottavista käytännöistä oikeudenkäynneissä. Esimerkiksi Unkarissa vuosittaisen tuomioistuinten koulutusohjelman yhteydessä annettavaa, haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tarpeisiin vastaamista käsittelevää koulutusta johtavat psykologit. Espanjassa uudessa lainsäädännössä edellytetään, että asianajajaliitot tarjoavat koulutusta lasten oikeuksista ottaen huomioon yleissopimuksen lapsen oikeuksista ja lapsiin kohdistuvan väkivallan. Ruotsissa lapsiin liittyviä tapauksia käsittelevät syyttäjät saavat kohdennettua koulutusta ja edustavat lasta menettelyssä. Jotkin jäsenvaltiot mainitsivat lisäksi toimia, joilla on pyritty parantamaan uhrien oikeussuojaa tarjoamalla kohdennettua koulutusta muille asiaankuuluville ammattilaisille. Siitä, milloin tällaista koulutusta tarjotaan (tehtävässä aloittamisen yhteydessä vai jatkuvasti työn ohessa) ja onko se pakollista, saatiin kuitenkin vain vähän tietoa. Koulutusta voi olla tarjolla myös vain suurimmissa tuomioistuimissa, tai se voi käsitellä vain yhtä haavoittuvassa asemassa olevaa ryhmää tai yhtä rikostyyppiä.
|
3.4.Lapsiystävällinen oikeudenkäyttö
Kuulemiset osoittavat, että jäsenvaltiot toteuttavat yhä enemmän kohdennettuja toimenpiteitä taatakseen oikeussuojan toteutumisen erityisesti lapsille soveltuvalla tavalla. Lapsiystävällistä oikeudenkäyttöä koskevissa äskettäisissä aloitteissa on keskitytty erityisesti lapsille tarkoitettujen kuulusteluhuoneiden rakentamiseen, lasten oikeusavun ja oikeudellisen edustuksen saatavuuteen samoin kuin erityiskoulutuksen tarjoamiseen oikeusalan ammattilaisille. Tarkoituksena on varmistaa, että epäiltyinä, syytettyinä tai todistajina olevat lapset sekä lapsiuhrit voivat osallistua menettelyyn tehokkaasti kehitystasoaan vastaavalla tavalla. Useimmissa jäsenvaltioissa tuomioistuinten edellytetään kertovan lapselle menettelystä ja selittävän sen seuraukset lapselle sopivalla tavalla.
Jotkin jäsenvaltiot ovat myös perustaneet erityistuomioistuimia tai syyttäjäviranomaisia lapsiin liittyviä tapauksia varten. Kypros muutti vuonna 2021 lainsäädäntöään asettaakseen nuorten rikoksentekijöiden tapauksessa etusijalle tuomioistuimen ulkopuoliset menettelyt ja perusti lapsiasioita käsitteleviä erityistuomioistuimia. Saksassa nuorisotuomioistuimet ja -syyttäjät varmistavat, että nuoria koskevia tapauksia käsittelevät sellaiset oikeusalan ammattilaiset, joilla on asianmukainen koulutus.
Viime vuosina on myös tehty aloitteita, joiden tarkoituksena on parantaa lasten mahdollisuuksia tehdä rikosilmoitus. Espanjassa on otettu käyttöön varhaisen havaitsemisen toimenpiteitä lapsiin kohdistuvan väkivallan tunnistamiseksi. Näihin kuuluu lasten kanssa tekemisissä olevien henkilöiden tehostettu velvoite ilmoittaa epäillystä hyväksikäytöstä. Lisäksi hyvinvointi- ja suojelukoordinaattorin toimesta on tehty pakollinen kouluissa.
Monet jäsenvaltiot ovat samoin parantaneet lasten mahdollisuuksia ilmoittaa rikoksesta ja osallistua oikeudellisiin menettelyihin tuomioistuimen nimeämän oikeudellisen edustajan avustamana. Puolueettoman kolmannen osapuolen antama apu on erityisen tärkeää, kun epäilty tai syytetty on vanhempi. Itävallassa lapsille nimitetään erityinen juristi, jotta lapset voivat osallistua menettelyyn sen rasittamatta heitä ja jotta vähennetään lojaalisuuskonflikteja. Samaan tapaan Alankomaissa lapselle voidaan siviililain nojalla nimittää edunvalvoja suojelemaan lapsen etua tai lapsen pyynnöstä.
Useat jäsenvaltiot mainitsevat erityisesti lapsille tarkoitettujen tilojen tarjoamisen tuomioistuimissa. Slovakiassa otetaan käyttöön perhehuoneita lasten tai muiden haavoittuvassa asemassa olevien yksilöiden kuulemisen helpottamiseksi. Ranskassa siviiliasuiset tutkijat voivat kuulla lapsiuhreja huoneessa, jossa on leluja, mikrofoneja ja kameroita. Lastenpsykiatri seuraa ja tulkitsee lapsen käyttäytymistä toisesta huoneesta käsin.
Jäsenvaltiot myös ottavat lasten edut aiempaa enemmän huomioon järjestäessään uhrien tukipalveluja. Espanjassa rikosoikeudenkäynneissä, jotka koskevat lapseen tai nuoreen kohdistuvaa väkivaltaa, lapsiuhri on ohjattava uhrien avustustoimistoon. Romania on käynnistänyt yhteistyössä FRA:n kanssa hankkeen, jonka tarkoituksena on varmistaa rikosoikeusjärjestelmän saavutettavuus lapsiuhreille. Puola taas on kehittänyt yhteistyössä Unicefin kanssa päivystävän, oikeudellisen puhelinpalvelun lapsille, myös Ukrainasta tulleille pakolaislapsille.
Näiden myönteisten esimerkkien lisäksi osa vastaajista mainitsi kuitenkin myös, ettei saatavilla ole lapsiystävällistä tietoa eikä ikätasolle sopivia käytäntöjä, joilla voitaisiin helpottaa lasten osallistumista menettelyihin. Samoin moitittiin sitä, ettei käytettävissä ole lasten asioihin erikoistuneita tuomioistuimia tai oikeusalan ammattilaisia ja etteivät ilman huoltajaa olevat ulkomaalaiset alaikäiset saa riittävää suojaa. Tilanteen parantamiseksi on ehdotettu muun muassa lapsiystävällisten lakien täytäntöönpanon seurannan parantamista, kantelujen tekemistä koskevan lasten oikeuden vahvistamista ja toimintaohjeiden laatimista lapsiin liittyviä asioita käsitteleville oikeusalan ammattilaisille.
Maahantulijalapsilla on erityisiä haasteita valitusmekanismien käytössä. YK:n lapsen oikeuksien komitea on korostanut, että turvapaikkaa hakevat lapset ja pakolais- ja maahantulijalapset, myös paperittomat ja huoltajastaan eroon joutuneet lapset, tarvitsevat maksutonta oikeusapua, tulkkausta ja muuta apua sen varmistamiseksi, että heidän näkemyksensä otetaan asianmukaisesti huomioon heitä koskevissa päätöksissä. Lisäksi tarvitaan juristien koulutusta, ja on myös varmistettava, että erityisesti leireillä ja vastaanottokeskuksissa elävien lasten käytettävissä on juristeja, jotta voidaan varmistaa, että saatavilla on ikätason mukaisia, lapsiystävällisiä oikeusmekanismeja ja oikeussuojakeinoja, joilla voidaan hakea muutosta kaikkiin lasten maahanmuuttaja-asemaan liittyviin päätöksiin.
3.5.Syrjinnän uhrien oikeudet
Kansalliset ihmisoikeusinstituutiot, tasa-arvoelimet ja oikeusasiamiehet edistävät perusoikeuksia
. Ne ovatkin usein ensimmäisiä yhteyspisteitä syrjinnän uhreille. Ne tarjoavat neuvontaa ja maksutonta oikeudellista apua henkilöille, jotka ovat väitetysti kokeneet syrjintää. Lisäksi ne seuraavat tasa-arvo- ja syrjimättömyyslainsäädännön ja perusoikeuskirjan soveltamista ja toteuttavat tiedotustoimia. Ne voivat myös tutkia syrjintätapauksia ja järjestää koulutusta. Kolmasosassa jäsenvaltioista tasa-arvoelimillä on valtuudet tehdä sitovia päätöksiä syrjintätapauksissa. Useimmilla kansallisilla ihmisoikeusinstituutioilla ja tasa-arvoelimillä on lisäksi asiavaltuus tukea tai edustaa uhreja tuomioistuimessa. Joillain kansallisilla ihmisoikeusinstituutioilla on myös valtuudet panna vireille strategisia oikeudenkäyntejä tuomioistuimissa ja riitauttaa säädösten perustuslainmukaisuus perustuslakituomioistuimissa.
ENNHRI havaitsi vuosina 2022 ja 2023 esteitä haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien oikeussuojan saatavuudelle EU:ssa. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi pienituloiset, lapset, naiset, lähisuhdeväkivallan, ihmiskaupan ja työvoiman hyväksikäytön uhrit, maahantulijat ja kansainvälistä suojelua hakevat henkilöt sekä etniset vähemmistöt. Alhainen ilmoitustaso on suuri huolenaihe; uhrit ovat usein haluttomia nostamaan kanteita oikeudenkäyntikulujen, menettelyjen monimutkaisuuden ja ajallisten rajoitteiden vuoksi.
Osa jäsenvaltioista mainitsi, että oikeussuojakeinojen saatavuuden parantamiseksi on toteutettu äskettäin toimia. Esimerkiksi Bulgariassa on perustettu syrjinnältä suojelun alueellisia toimistoja. Niiden on tarkoitus auttaa kansalaisia saamaan paremmin tietoa suojelusta ja oikeusavusta.
Tietyt jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön kollektiivisia oikeussuojakeinoja koskevia mekanismeja syrjinnän torjunnan alalla. Esimerkiksi Ranskassa edustavat ammattijärjestöt ja syrjinnän vastaiset järjestöt voivat nostaa ryhmäkanteita syrjiviä käytäntöjä vastaan. Unkarissa kansalais- ja edunvalvontajärjestöt voivat pyytää mahdollisten yhdenvertaisen kohtelun loukkausten tutkimista.
|
Toimet tehokkaan oikeussuojan varmistamiseksi vammaisille
Oikeussuojan saatavuus tarkoittaa myös menettelyjen esteettömyyttä vammaisille. Noin puolet perusoikeusfoorumin kyselyyn vastanneista ilmoitti, että heidän jäsenvaltiossaan on käytössä toimia, joilla helpotetaan vammaisten oikeussuojan saatavuutta niin tuomioistuimissa kuin niiden ulkopuolellakin. Vastaajat kuitenkin totesivat myös, että lisäparannuksia tarvitaan.
Keskeinen tekijä tämän kannalta on rakennusten fyysinen esteettömyys. Sloveniassa kaupunkisuunnittelusta vastaava virasto kävi kaikissa oikeustaloissa arvioidakseen niiden esteettömyyttä. Tämä arviointi toimii perustana tuleville investoinneille, ja siinä annetaan neuvoja oikeustaloissa vieraileville vammaisille.
Oikeustalot eivät kuitenkaan ole täysin esteettömiä useissa jäsenvaltioissa. Saksassa jotkin osavaltiot ovat antaneet säännöksiä esteettömyydestä. Niiden tarkoituksena on parantaa jatkuvasti esteettömyyttä esimerkiksi hisseillä, esteettömillä WC-tiloilla, multisensorisilla sisäpuhelinjärjestelmillä, suuren kontrastin lattiapinnoitteilla tai askelmerkinnöillä, koho-opasteilla ja induktiosilmukkajärjestelmillä. Belgia ilmoittaa, että vaikka merkittävää määrää julkisista rakennuksista on mukautettu esteettömyyslainsäädännön mukaisesti, kaikki oikeustalot eivät ole sääntöjen mukaisia. Monissa tapauksissa tämä johtuu siitä, että rakennustöitä on sovitettava yhteen suojeltujen rakennusten vaatimusten kanssa. Puolassa hankkeessa, jossa pyritään varmistamaan oikeussuojan saatavuus vammaisille, tehdään mukautuksia ja rakennustöitä 35 oikeustalossa Unkarissa oikeustaloissa tehtäviä esteettömyyskorjauksia rahoitetaan EU:n tuella. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea pani kuitenkin vuonna 2022 huolestuneena merkille, että vammaisten oikeussuojan saatavuudelle oli edelleen esteitä. Tähän oli monia eri syitä, yhtenä rakennusten esteellisyys.
Jäsenvaltiot ovat myös ottaneet käyttöön ratkaisuja sen varmistamiseksi, että näkö- ja kuulovammaiset sekä lukutaidottomat tai heikon lukutaidon omaavat henkilöt saavat oikeudellista tietoa tasavertaisesti muiden kanssa. Esimerkiksi Irlannissa Criminal Injuries Compensation Tribunal (rikosvahinkojen korvauksia käsittelevä tuomioistuin) tarjoaa pyynnöstä ilmaista tulkkausta irlantilaiselle viittomakielelle. Bulgariassa useimmat tuomioistuimet käyttävät puhesynteesiohjelmistoa tuomioistuinten asiakirjojen kääntämiseksi luonnolliseksi puheeksi. Espanjan korkein oikeus vaati äskettäin, että kaksi tuomiota muokataan helppolukuiseen muotoon, jossa asiassa osallisina olleet kehitysvammaiset voivat ymmärtää ne.
|
3.6.Kuluttajan oikeudet ja vaihtoehtoinen riidanratkaisu
Jäsenvaltioiden kuluttajalainsäädäntöjen mukaan kuluttajilla on käytössään niin yksityis- ja rikosoikeudellisia kuin hallinnollisiakin muutoksenhakukeinoja tuomioistuimissa ja kuluttajansuojapalvelujen kautta. Lainsäädännössä viitataan myös kuluttaja- ja kansalaisjärjestöjen tärkeään asemaan. Esimerkiksi Saksassa kuluttajajärjestöt voivat nostaa mallikanteen elinkeinonharjoittajaa vastaan keskeisten tosiseikkoja koskevien tai oikeudellisten kysymysten määrittämiseksi silloin, kun ne ovat ennakkoedellytyksiä useiden kuluttajien esittämille vaatimuksille. Ranskassa uhrit, joille on aiheutunut samaa haittaa, voivat nostaa ryhmäkanteita. Latviassa on perustettu taloustuomioistuin käsittelemään monimutkaisia kauppaoikeudellisia riita-asioita, talousrikoksia ja korruptiotapauksia.
Joissakin jäsenvaltioissa on tehty viime aikoina lainsäädäntöuudistuksia, joilla on otettu käyttöön tai parannettu vaihtoehtoisia riidanratkaisumekanismeja. Vaihtoehtoisten riidanratkaisumenetelmien käyttöä edistetään tähän tarkoitetuilla kannustimilla. Sellaisia ovat esimerkiksi vaihtoehtoisista riidanratkaisumenettelyistä tietoa antavat valtionhallinnon verkkosivustot tai tiedotuskampanjat tiedotusvälineissä, tällaisista menettelyistä aiheutuneiden kustannusten kattaminen osittain tai kokonaan oikeusavulla ja teknologian käyttö riita-asioiden vireillepanon ja ratkaisemisen helpottamiseksi. Luxemburgissa korjaavan oikeuden palveluja tarjoava taho pyrkii rikosasioissa aloittamaan uhrin ja rikoksentekijän välisen vuoropuhelun kaikista rikoksen aineellisista ja emotionaalisista seurauksista. Ruotsissa tuomareilla on vaihtoehtoista riidanratkaisua koskevaa menettelyllistä harkintavaltaa. Sovintoratkaisun hakeminen on tuomarin pakollinen tehtävä, ellei se ole asian luonteen vuoksi epäasianmukaista. Alankomaissa sovittelun ensimmäiset 2,5 tuntia ovat maaliskuusta 2023 alkaen olleet maksuttomia sellaisille asianosaisille, jotka eivät ole oikeutettuja oikeusapuun. Oikeusapuun oikeutetuille sovittelu on maksutonta.
|
Tehokasta oikeussuojaa koskevan kansallisen lainsäädännön vaikutusten arviointi
Komissio kehotti perusoikeuskirjaa koskevassa strategiassa jäsenvaltioita käyttämään vaikutustenarviointia sen varmistamiseksi, että unionin oikeuden täytäntöön panemiseksi toteutettavat aloitteet ovat perusoikeuskirjan mukaisia. Vaikka onkin joitain esimerkkejä siitä, miten tehokasta oikeussuojaa koskevien lainsäädäntöehdotusten vaikutuksia perusoikeuksiin on arvioitu, useimmissa tapauksissa perusoikeuksien huomioon ottamisen tarpeellisuutta ovat tähdentäneet muut toimijat kuin jäsenvaltioiden hallitukset.
Suomessa eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi, että koska ulkomaalaislain muuttamisesta annetulla lakiesityksellä pantiin täytäntöön EU:n oikeutta, perusoikeuksien noudattaminen edellytti useiden lakiesityksen kohtien tarkempaa määrittelyä. Valiokunta kiinnitti myös huomiota tarpeeseen varmistaa lakiesityksen yhteensopivuus EU:n oikeuden kanssa, kun kyse on rajamenettelyn soveltamisesta alaikäisiin.
Liettuassa ehdotettiin muutoksia direktiivin (EU) 2016/680 täytäntöönpanemiseksi annettuun kansalliseen lainsäädäntöön, koska siinä ei varmistettu riittävästi perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistettua oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Liettuan parlamentti piti nykyisiä oikeussuojakeinoja liian monimutkaisina, minkä vuoksi oikeussuojakeinoja koskevaa oikeutta oli mahdotonta käyttää käytännössä. Tämä loi myös eriarvoisuutta prosessuaalisissa oikeuksissa.
|
4.Tehokkaan oikeussuojan tarjoaminen tuomioistuimissa
Unionin tuomioistuin ja kansalliset tuomioistuimet soveltavat ja tulkitsevat EU:n oikeutta. Niillä onkin keskeinen asema tehokkaan oikeussuojan turvaamisessa. Ennakkoratkaisumekanismin ja rikkomusmenettelyn yhteydessä unionin tuomioistuin on myös selventänyt asiaa koskevaa EU:n oikeutta. Se on usein tulkinnut unionin johdetussa oikeudessa säädettyjä oikeuksia perusoikeuskirjan 47 ja 48 artiklan valossa.
Kuten perusoikeuskirjan 47 artiklasta ilmenee, tehokas oikeussuoja on kuitenkin muutakin kuin yksityishenkilön oikeus saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi. SEU-sopimuksen 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on annettava kansallisille tuomioistuimille riittävät takeet tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi edellyttämättä uusia oikeudellisia muutoksenhakukeinoja. Tässä luvussa esitetään yleiskatsaus tehokasta oikeussuojaa koskeviin asioihin ja painotetaan sitä keskeistä roolia, joka unionin tuomioistuimella ja kansallisilla tuomioistuimilla on EU:n oikeuden mukaisen tehokkaan oikeussuojan ja oikeussuojan saatavuuden varmistamisessa.
4.1.Tehokkaita oikeussuojakeinoja koskeva unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö
EU:n oikeuden eri aloihin liittyvissä ennakkoratkaisupyynnöissä on usein käsitelty oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Niissä onkin tarkasteltu muun muassa vaatimusta, jonka mukaan jäsenvaltioiden on noudatettava täysimääräisesti EU:n oikeutta ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, jotka koskevat oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, joka on etukäteen laillisesti perustettu. Hyvin toimivat ja täysin riippumattomat oikeuslaitokset ovat ratkaisevan tärkeitä sen varmistamiseksi, että oikeus toimii kansalaisten ja yritysten eduksi, koska niiden olisi voitava vedota kaikkiin niille EU:n oikeudessa annettuihin oikeuksiin tehokkaiden oikeussuojakeinojen avulla.
Unionin tuomioistuin on katsonut johdonmukaisesti, että silloin, kun unioni ei ole antanut täsmällisiä sääntöjä, kunkin jäsenvaltion on menettelyllisen autonomian periaatteen nojalla annettava menettelysäännöt, joilla pyritään turvaamaan unionin oikeuteen perustuvat oikeudet. Näin tehdessään niiden on kuitenkin varmistettava, että kyseiset säännöt eivät ole epäedullisempia kuin säännöt, jotka koskevat samankaltaisia jäsenvaltion kansallisen oikeuden soveltamisalaan kuuluvia tilanteita (vastaavuusperiaate), eivätkä ne ole sellaisia, että unionin oikeudessa vahvistettujen oikeuksien käyttäminen on käytännössä mahdotonta tai suhteettoman vaikeaa (tehokkuusperiaate).
Arvioidessaan, ovatko jäsenvaltiot tarjonneet tehokkaan oikeussuojakeinon EU:n oikeudessa annettujen oikeuksien osalta, unionin tuomioistuin on yleensä viitannut näiden oikeuksien keskeiseen sisältöön ja tarkoitukseen suhteessa perusoikeuskirjan 47 artiklaan.
Ennakkoratkaisumenettelyn yhteydessä tehokasta oikeussuojaa koskevan oikeuden tulkintaan liittyviä kysymyksiä on tullut esille useilla EU:n oikeuden aloilla.
Huomattava osa oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan koskevasta unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä koskee prosessuaalisista oikeuksista annettujen direktiivien tulkintaa rikosasioissa ja näissä direktiiveissä annettujen takeiden selventämistä. Ennakkoratkaisukysymyksiä on esitetty esimerkiksi seuraavien tulkinnasta:
-oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin rikosoikeudellisissa menettelyissä, myös julkisia viittauksia syyllisyyteen koskeva kielto
, oikeus olla läsnä oikeudenkäynnissä, kun asianosaista kuullaan videoneuvottelun välityksellä, ja oikeuteen olla läsnä oikeudenkäynnissä sovellettavat poikkeukset;
-sellaisten henkilöiden prosessuaaliset oikeudet, joihin menetetyksi tuomitsemista koskeva in rem -menettely vaikuttaa;
-lapsen oikeus avustajan käyttämiseen rikosoikeudellisissa menettelyissä;
-sellaisen epäillyn tai syytetyn oikeus saada rikosoikeudellisen menettelyn keskeiset asiakirjat käännetyiksi, joka ei ymmärrä oikeudenkäynnissä käytettävää kieltä; määräaika, jona tällaista oikeutta sovelletaan;
mitä asiakirjoja pidetään keskeisinä tehokkaan puolustuksen varmistamiseksi; mihin asiakirjoihin oikeutta kääntämiseen sovelletaan
ja milloin tämän oikeuden loukkaamiseen voidaan vedota;
-oikeus siihen, ettei syytetä tai rangaista kahdesti samasta rikoksesta (ne bis in idem ‑periaate);
-epäillyn tai syytetyn oikeuksien loukkausta koskevien oikeussuojakeinojen tehokkuus, myös tuomioistuimen mahdollisuus tutkia viran puolesta puolustautumisoikeuksien loukkauksia;
-oikeus avustajaan ja poikkeukset tähän oikeuteen;
sekä
-tiedonsaantioikeus rikosoikeudellisissa menettelyissä,
mukaan lukien ajankohta, jona epäillylle tai syytetylle on annettava tiedot syytteestä, jotta hän voi valmistella puolustustaan tehokkaasti.
Unionin tuomioistuin on käsitellyt tehokasta oikeussuojaa myös Euroopan oikeudellisen yhteistyön yhteydessä. Oivia esimerkkejä tästä ovat eurooppalainen tutkintamääräys ja eurooppalainen pidätysmääräys. Tehokkaiden oikeussuojakeinojen saatavuuden varmistamiseksi on olennaista varmistaa, että jäsenvaltioilla on käytettävissään vastaavanlaisissa kansallisissa tapauksissa sovellettavia vastaavia oikeussuojakeinoja.
Unionin tuomioistuin on myös vahvistanut, että eurooppalaista pidätysmääräystä koskeva puitepäätös on osa tehokkaan oikeussuojan takeiden kokonaisvaltaista järjestelmää. Tämä koskee esimerkiksi pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa käytettävissä olevia oikeussuojakeinoja ja oikeutta tutustua asiaan liittyvään aineistoon luovuttamisen jälkeen. Lisäksi unionin tuomioistuin on selventänyt useissa oikeusvaltioperiaatetta koskevissa asioissa perusteita eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta kieltäytymiselle tai eurooppalaista pidätysmääräystä koskevien järjestelyjen soveltamisen keskeyttämiselle, kun etsityn henkilön oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin väitetään vaarantuvan tilanteessa, jossa pidätysmääräyksen antaneen jäsenvaltion tuomioistuinten riippumattomuudessa on rakenteellisia tai yleisiä puutteita.
Syrjinnän torjuminen on myös ala, jolla on esitetty kysymyksiä tehokkaita oikeussuojakeinoja koskevan oikeuden tulkinnasta. Jotta syrjintä ei toistu, tosiasiallinen ja tehokas oikeussuoja
ja todellinen varoittava vaikutus on varmistettava seuraamuksilla. Tähän kuuluu seuraamusten määrääminen myös sellaisissa tapauksissa, joissa ei ole yksilöitävissä olevaa uhria.
Puhtaasti vertauskuvallista seuraamusta ei voida pitää riittävänä.
Unionin tuomioistuin on katsonut julkisten hankintojen alalla, että tapauksissa, joissa julkinen hankintamenettely on aloitettu julkaisematta ennakolta hankintailmoitusta, jäsenvaltiot eivät voi vaatia yksityishenkilöä yksilöimään muutoksenhaussaan tai direktiivin 89/665/ETY mukaisia väliaikaisia toimenpiteitä koskevassa hakemuksessaan kyseessä olevaa julkista hankintaa koskevan sopimuksen tekomenettelyä tai riitauttamaansa päätöstä. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin vaatia, että julkiseen hankintamenettelyyn osallistuneet tarjoajat eivät voi riitauttaa ylimmän hallintotuomioistuimen tuomiota ylimmälle yleiselle tuomioistuimelle tehtävällä valituksella, joka koskee EU:n lainsäädännön noudattamista. Lisäksi kansallisissa menettelyissä, jotka koskevat sopimuspuoleksi valitun tarjoajan antamia mahdollisesti vääriä tietoja, hankintaviranomaisen on punnittava keskenään tietoja pyytäneen tarjoajan oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan ja kilpailevan tarjoajan oikeutta luottamuksellisen liiketoimintatietonsa ja liikesalaisuuksiensa suojaan. Hankintaviranomaisen päätöksen olla aloittamatta tarkastusmenettelyä siitä, ovatko tarjoukset mahdollisesti poikkeuksellisen alhaisia, on oltava tuomioistuinvalvonnan kohteena.
Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annettuun direktiiviin
liittyen on annettu runsaasti oikeuskäytäntöä, jolla suojellaan kuluttajia kohtuuttomilta sopimusehdoilta ja jossa edellytetään myös tehokasta oikeussuojaa.
Esimerkkejä tästä ovat kansallisten tuomioistuinten velvollisuus arvioida viran puolesta kuluttajariitojen taustalla olevien sopimusehtojen kohtuullisuutta,
kohtuuttomiin sopimusehtoihin perustuvia kuluttajien vaatimuksia koskevien vanhentumisaikojen olemassaolo ja alkamisajankohta,
tuomioistuinten velvollisuus arvioida tietyn sopimusehdon kohtuullisuutta ja esittää arviolleen perustelut sen estämiseksi, että samaa ehtoa tutkitaan myöhemmin oikeusvoimaperiaatteen perusteella,
ja oikeudenkäyntikulujen jakaminen
.
Tehokkaalla oikeussuojalla on tärkeä asema myös muuttoliike- ja turvapaikka-asioissa, ja unionin tuomioistuin on todennut, että jäsenvaltioiden on noudatettava tiettyjä takeita palauttamista, maahantulokieltoa, maastapoistamista ja säilöönottoa koskevissa päätöksissä. Näitä ovat esimerkiksi oikeus tulla kuulluksi ja oikeus tutustua asiakirja-aineistoon.
4.2.Tehokkaita oikeussuojakeinoja koskeva kansallinen oikeuskäytäntö
Unionin tuomioistuimen lisäksi kansallisilla tuomioistuimilla on SEU-sopimuksen 19 artiklan mukaisesti velvollisuus taata oikeussuoja EU:ssa.
Jäsenvaltiot soveltavat näin ollen perusoikeuskirjaa EU:n oikeuden täytäntöönpanoa koskevissa asioissa. Perusoikeuskirjaan on viitattu useimmiten korkeimpien hallinto-oikeuksien ratkaisemissa asioissa, jotka liittyvät etenkin verotukseen, omaisuuden menetetyksi tuomitsemiseen, työsyrjintään, energiaan ja kilpailuun, tiedonsaantiin, tietojen säilyttämiseen, turvapaikkaan sekä eurooppalaiseen pidätysmääräykseen ja vapausrangaistusten vastavuoroiseen tunnustamiseen. Seuraavassa tuodaan esiin joitain viimeaikaisia asiaan liittyviä tapauksia, joissa kansalliset tuomioistuimet ovat viitanneet perusoikeuskirjaan usein yhdessä perustuslain tai kansainvälisen oikeuden säännösten kanssa.
Perusoikeuksiin liittyviä vaatimuksia on EU:n oikeutta koskevissa asioissa esitetty suoraan perusoikeuskirjan perusteella, ellei voimassa ole kansallisia säännöksiä, joilla nimenomaisesti pannaan täytäntöön perusoikeuskirjassa annetut menettelylliset takeet. Tältä osin perusoikeuskirjan 47 artiklalla on unionin tuomioistuimen mukaan välitön oikeusvaikutus, jonka ansiosta yksityishenkilöt voivat vedota tähän oikeuteen suoraan kansallisessa tuomioistuimessa.
Esimerkiksi Itävallan perustuslakituomioistuin totesi kahdessa asiassa, että turvapaikanhakijoiden oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja etenkin heidän perusoikeuskirjan 47 artiklan toisen kohdan mukaista oikeuttaan tulla kuulluksi oli loukattu. Toisessa, arvonlisäverotukseen liittyvässä esimerkissä Itävallan ylin hallintotuomioistuin katsoi, että koska ei ole annettu kansallisia säännöksiä, joilla pannaan täytäntöön oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan ja myös oikeus oikeusapuun, asianosainen saattoi vedota perusoikeuksiensa loukkaamiseen perusoikeuskirjan 47 artiklan perusteella.
Perusoikeuskirjaa on myös sovellettu tapauksissa, joissa kansalliset tuomioistuimet ovat tutkineet kansallisten säädösten lainmukaisuutta. Belgian perustuslakituomioistuin viittasi perusoikeuskirjan 7 ja 47 artiklaan ja totesi, että rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta annetun lain useat säännökset olivat ristiriidassa juristien salassapitovelvollisuuden kanssa. Sen mukaan tätä salassapitovelvollisuutta suojataan oikeudella yksityisyyteen ja oikeudella oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Kyseinen direktiivin (EU) 2015/849 täytäntöön paneva laki kumottiin osittain.
Viron korkein oikeus tutki samaan tapaan kansallisen ulkomaalaislain lainmukaisuutta. Lain mukaan viisumivapaan oleskelun ennenaikaisesta päättämisestä tehtyihin päätöksiin ei voitu hakea muutosta tuomioistuimessa. Kolmansien maiden kansalaisten oikeus tulla maahan ja oleskella Virossa ilman viisumia perustuu asetukseen 2018/1806, ja muutoksenhakua tuomioistuimessa koskevan oikeuden takaamisessa oli siten kyse EU:n oikeudessa annetun subjektiivisen oikeuden suojelemisesta. EU:n viisumisäännöstön 32 artiklan 3 kohdassa, luettuna yhdessä perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa, edellytettiin, että Virossa on käytössä menettely viisumin epäämispäätösten riitauttamista varten. Kyseinen tuomioistuin viittasi vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteisiin ja totesi, että samaa tulkintaa olisi sovellettava viisumivapaaseen oleskeluun.
5.EU:n rahoitus tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi
Sidosryhmien valmiuksien kehittämiseksi myönnettävä rahoitus on olennainen osa EU:n ja sen kansainvälisten kumppaneiden pyrkimyksiä tukea tehokasta oikeussuojaa. Euroopan komissio edistää oikeussuojan vahvistamista oikeusalan ohjelmalla ja kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmalla (CERV).
5.1.Oikeusalan ohjelma
Euroopan komissio tukee oikeusalan ohjelman
välityksellä tehokkaisiin ja riippumattomiin oikeusjärjestelmiin perustuvaa Euroopan oikeusaluetta.
Ohjelmasta myönnetään rahoitusta rajatylittäviin haasteisiin vastaamiseen. Tällaisia haasteita ovat esimerkiksi oikeusjärjestelmien välinen luottamuspula vastavuoroisessa tunnustamisessa ja oikeudellisessa yhteistyössä, digitaalisen viestinnän puutteet, oikeudellisia tietoja koskevat menettelyt ja näiden tietojen siirtäminen sekä EU:n oikeutta käsittelevään koulutukseen käytettävissä olevien resurssien niukkuus. Yhdessä ohjelman kolmesta lohkosta pyritään helpottamaan tehokasta ja syrjimätöntä oikeussuojan saatavuutta ja tehokkaita oikeussuojakeinoja kaikille
, myös sähköisiä oikeussuojakeinoja. Painopistealoja ovat esimerkiksi kaikkien rikoksen uhrien oikeudet sekä epäiltyjen ja syytettyjen prosessuaaliset oikeudet rikosoikeudellisissa menettelyissä.
|
Esimerkkejä oikeusalan ohjelman hankkeista:
|
Toiminta-avustuksia myönnetään lisäksi eurooppalaisille verkostoille, jotka käsittelevät työssään oikeussuojan saatavuutta ja oikeudellista yhteistyötä yksityis- ja rikosoikeudellisissa asioissa, samoin kuin Euroopan juridiselle koulutusverkostolle. Ohjelmasta rahoitetaan myös Euroopan oikeusportaalia
, joka sisältää tietoa kansallisista oikeusjärjestelmistä 23 kielellä ja jonka tarkoituksena on helpottaa oikeussuojan saatavuutta koko EU:n alueella. Oikeusalan ohjelmasta myönnetään myös rahoitusta EU:n Euroopan neuvoston kanssa tekemään yhteistyöhön, esimerkiksi lapsiystävällistä oikeudenkäyttöä koskeviin toimiin.
5.2.Kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelma (CERV)
Komissio edistää CERV-ohjelmallaan
perussopimuksissa, perusoikeuskirjassa ja kansainvälisissä yleissopimuksissa vahvistettujen oikeuksien ja arvojen toteutumista rahoittamalla toimia, joilla tuetaan oikeuksiin perustuvia, demokraattisia, tasa-arvoisia, osallistavia ja oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvia eurooppalaisia yhteiskuntia.
Unionin arvoja koskeva lohko
Vuosien 2021–2027 CERV-ohjelmassa on neljä lohkoa: 1) Unionin arvot, 2) Tasa-arvo, perusoikeudet ja sukupuolten tasa-arvo, 3) Kansalaisten sitoutuminen ja osallistuminen sekä 4) Sukupuoleen perustuvan ja lapsiin kohdistuvan väkivallan torjuminen.
SEU-sopimuksen 2 artiklaan kirjattujen arvojen edistämiseksi vuosien 2023–2024 CERV-työohjelma käsittää monenlaisia toimia, joilla lisätään kansalaisjärjestöjen valmiuksia varmistaa perusoikeuskirjan noudattaminen. Unionin arvot -lohkosta myönnettävällä rahoituksella voidaan tukea toimia, jotka liittyvät perusoikeuksiin, kuten oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistamiseen, perusoikeuksien suojelemiseen digitaalisella aikakaudella, väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevien valmiuksien kehittämiseen, kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien lisäämiseen ja vihapuheen ja ‑rikosten torjumiseen.
Kuten perusoikeuskirjaa koskevassa strategiassa todetaan, tehokas oikeussuoja pitää sisällään myös strategiset oikeudenkäynnit. Niillä voidaan edistää EU:n oikeuden johdonmukaisempaa täytäntöönpanoa ja soveltamista sekä parantaa ihmisten oikeuksia. Unionin arvot -lohkoon kuuluu myös rahoitus, jota myönnetään strategisia oikeudenkäyntejä koskevien valmiuksien kehittämiseen perusoikeuskirjassa taattujen oikeuksien suojelun varmistamiseksi.
Tähän voidaan pyrkiä esimerkiksi parantamalla oikeusalan toimijoiden ja ammattilaisten, riippumattomien ihmisoikeuselinten ja kansalaisyhteiskunnan tietämystä ja valmiuksia osallistua tällaisiin oikeudenkäynteihin.
Unionin arvot -lohkosta rahoitetuilla hankkeilla voidaan myös pyrkiä edistämään perusoikeuskirjaa koskevien valmiuksien kehittämistä ja sitä koskevan tietoisuuden lisäämistä tarjoamalla koulutusta ja kouluttajille suunnattua koulutusta (esimerkiksi asiantuntijoille, juristeille ja oikeudellisille neuvonantajille, viestintä-alan ammattilaisille, poliittisille neuvonantajille ja oikeudellisen edustuksen neuvonantajille) sekä hyödyntämällä käytännön opastuksen ja oppimisen välineitä.
CERV-ohjelman Daphne-lohkosta myönnetään rahoitusta hankkeille, joilla pyritään ehkäisemään ja torjumaan sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, myös muuttoliikkeen yhteydessä, ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa
.
Osana kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä komissio myös myöntää rahoitusta CERV-ohjelmasta Etyjille/ODIHR:lle sen viharikoksiin liittyvää tiedonjakoa ja vaatimusten asettamista koskevaan työhön.
5.3.Muista EU:n rahoitusohjelmista annettava tuki
Rahoitusta tehokkaan oikeussuojan edistämiseen on saatavilla myös muissa rahoitusohjelmissa. Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta
rahoitetaan muun muassa sähköistä oikeudenkäyttöä koskevia hankkeita. Niissä on keskitytty IT-järjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen, asiakirjojen tiedoksiannon ja todisteiden vastaanottamisen digitalisointiin yksityis- ja kauppaoikeudellisissa asioissa sekä yksityis-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön digitalisointiin.
Tehokasta oikeussuojaa, vaihtoehtoista riidanratkaisua ja lapsiystävällistä oikeudenkäyttöä koskevat hankkeet ovat saaneet rahoitusta Erasmus+ -ohjelmasta osana rahoitusta, jota on myönnetty digitaalisessa yhteiskunnassa tarvittavan tietämyksen antamiseksi kansalaisille. Sisäisen turvallisuuden rahastosta rahoitetaan lisäksi terrorismin ja radikalisoitumisen, vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ja kyberrikollisuuden vastaisia toimia sekä toimia uhrien suojelemiseksi.
Oikeussuojan parantaminen elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnettävällä rahoituksella
Useat jäsenvaltiot ovat käyttäneet elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta tehostaakseen oikeusjärjestelmiensä toimintaa, uudistaakseen yksityis- ja rikosoikeutta ja edistääkseen oikeudenkäytön digitalisointia.
Ohjausjaksolla 2022–2023 tyydyttävästi saavutettuihin välitavoitteisiin ja tavoitteisiin kuuluvat esimerkiksi seuraavat: aloitteet oikeusjärjestelmän saavutettavuuden, tehokkuuden ja ennustettavuuden parantamiseksi Bulgariassa, oikeuslaitoksen toiminnan tehostaminen Kroatiassa, oikeusjärjestelmän digitalisoinnin tukeminen Tšekissä ja Maltassa, rikos- ja siviilioikeuden uudistaminen Italiassa, oikeuslaitoksen lahjomattomuuden ja riippumattomuuden vahvistaminen Slovakiassa ja oikeusvaltioperiaatteen edistäminen ja oikeuslaitoksen tehokkuuden lisääminen Espanjassa.
Elpymis- ja palautumistukivälineen lisäksi jäsenvaltioiden uudistuksia on tuettu teknisen tuen välineestä ”oikeusjärjestelmien toiminnan tehostamiseksi”. Rahoitetuilla hankkeilla on pyritty parantamaan mahdollisuuksia saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi, tukemaan oikeusjärjestelmien riippumattomuutta ja tehostamaan oikeusjärjestelmien toimintaa lyhentämällä menettelyjen kestoa ja suunnittelemalla uudelleen asioiden jakaminen tuomioistuimissa. Useissa hankkeissa on keskitytty vahvistamaan lapsiystävällistä oikeudenkäyttöä Barnahus-mallin avulla. Slovakiassa painopisteenä on ollut vammaisten lasten osallisuuden parantaminen, Romaniassa koulutusjärjestelmän laatu ja Sloveniassa nuoriso-oikeuden vahvistaminen. Muissa hankkeissa keskitytään oikeusalan nykyaikaistamiseen.
EU rahoittaa ulkoisen toiminnan rahoitusvälineistään hankkeita, joiden tarkoituksena on saattaa kolmansien maiden oikeusalan käytännöt vastaamaan EU:n parhaita käytäntöjä ja kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja sekä parantaa oikeuslaitosten teknisiä valmiuksia.
Lisäksi oikeuksiin perustuvan ja sukupuolinäkökohdat huomioon ottavan oikeudenkäytön sekä oikeussuojan ja oikeusavun saatavuuden edistäminen kuuluvat ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman 2020–2024 painopisteisiin. Toimintasuunnitelma pannaan täytäntöön monenvälisellä, maailmanlaajuisella, alueellisella ja kahdenvälisellä yhteistyöllä kumppanimaiden ja kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen kanssa. Tässä yhteydessä EU edistää myös Afrikan unionin kanssa siirtymäkauden oikeusjärjestelyistä käytävää vuoropuhelua ja toteuttaa Latinalaisessa Amerikassa kansalaisten turvallisuutta ja oikeusasioita koskevaa alueiden välistä yhteistyöohjelmaa.
Tehokkaiden oikeussuojakeinojen varmistaminen ja toimenpiteiden toteuttaminen oikeussuojan saatavuuden edistämiseksi ovat myös tärkeä näkökohta EU:n ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden seurannassa. Komissio kannustaakin niitä ottamaan EU:n rahoittamien ohjelmien avulla käyttöön tehokkaita mekanismeja oikeussuojan varmistamiseksi.
Kumppanimaiden oikeusjärjestelmien tukemista ja oikeusvaltioperiaatteen edistämistä tuetaan myös yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kautta yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP)
siviilioperaatioihin myönnettävillä varoilla sekä joidenkin YUTP:n talousarviosta rahoitettavien EU:n erityisedustajien
toimeksiannoilla. Tietyissä YTPP-siviilioperaatioissa tuetaan myös muiden tehtävien ohella viranomaisia oikeusjärjestelmien vahvistamisessa ja oikeussuojan saatavuuden edistämisessä.
Esimerkkinä muiden kansainvälisten järjestöjen tehokkaan oikeussuojan tukemiseen myöntämästä rahoituksesta, ETA-maiden ja Norjan myöntämillä avustuksilla edistetään kumppanuuksia eurooppalaisiin oikeusjärjestelmiin kohdistuviin haasteisiin vastaamiseksi.
6.Päätelmät
Tehokas oikeussuoja ja oikeussuojan saatavuus ovat demokraattisen valvontajärjestelmän keskeinen osa ja olennaisen tärkeitä EU:n perustana olevien arvojen vaalimisessa. Tehokkaat oikeussuojakeinot niin tuomioistuimissa kuin niiden ulkopuolellakin antavat yksilöille mahdollisuuden vedota EU:n oikeuden mukaisiin oikeuksiinsa, joihin perusoikeudet kuuluvat, ja estää näiden oikeuksien jäämisen vain näennäisiksi. Samalla kun oikeussuojan saatavuus on tärkeää yksilöille, heidän asiansa käsittely edistää myös merkittävästi EU:n ja kansallisen oikeuden tulkintaa. Oikeudenkäyntien myönteiset lopputulokset voivat muokata oikeudellista toimintaympäristöä ja varmistaa, että tuomioistuimet ja lainsäätäjät tulkitsevat lakeja perusoikeuksien mukaisesti.
Tässä kertomuksessa on nostettu esiin lukuisat EU:n oikeuden nojalla tuomioistuimissa ja niiden ulkopuolella käytettävissä olevat oikeussuojakeinot ja viimeaikaiset pyrkimykset tehostaa oikeussuojaa antamalla useita vireillä olevia lainsäädäntöehdotuksia. Tällainen EU:n oikeus edistää tehokkaan oikeussuojan ja oikeussuojan saatavuuden takaamista kaikille ja korostaa tarvetta jatkaa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteisiä toimia tällä alalla. Tältä osin komissio kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa varmistamaan, että tehokasta oikeussuojaa koskeva korkea vaatimustaso säilytetään näissä ehdotuksissa.
Komissio myös aikoo jatkossakin kehittää rahoituksen avulla oikeusalan ammattilaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien valmiuksia soveltaa perusoikeuskirjaa päivittäisessä työssään. Lisäksi se ylläpitää säännöllistä vuoropuhelua asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa ja seuraa tehokkaan oikeussuojan saatavuutta oikeusvaltiokertomussyklin mukaisesti.
Kuten myös neuvosto on todennut, jäsenvaltioilla on keskeinen asema tehokasta oikeussuojaa ja oikeussuojan saatavuutta koskevien perusoikeuksien turvaamisessa. Niiden on säädettävä tarvittavista muutoksenhakukeinoista tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla. Tässä kertomuksessa esille tuodut kansalliset toimet ja oikeuskäytäntö osoittavat kansallisten tuomareiden ja toimivaltaisten viranomaisten keskeisen merkityksen tässä suhteessa. Kansalliset viranomaiset varmistavat, että oikeussuojaa koskevia toimia on käytössä kansallisella tasolla. Tähän liittyy kuitenkin edelleen haasteita. Vaikka kuulemisissa käytetty otos ei ole riittävän suuri, jotta sen perusteella voitaisiin tehdä lopullisia päätelmiä, sidosryhmät viittaavat useisiin edelleen olemassa oleviin esteisiin niiden tehokkaan oikeussuojan haasteiden lisäksi, joita kuvattiin vuoden 2023 oikeusvaltiokertomuksessa. Nämä esteet, kuten riittämätön tiedottaminen erityisesti tuomioistuimen ulkopuolella käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista, sähköiseen oikeudenkäyttöön liittyvät käytännön vaikeudet, riittämättömät järjestelyt lapsen oikeuksien valvomiseksi oikeudellisissa menettelyissä ja oikeuden eritasoisesti heikko saatavuus haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, myös taloudellisista syistä, voivat estää asianomaisia osapuolia käyttämästä oikeussuojakeinoja.
Vaikka se, että sekä unionin tuomioistuin että kansalliset tuomioistuimet viittaavat oikeuskäytännössään aiempaa useammin perusoikeuskirjaan, osoittaa huomattavaa kiinnostusta tarkastella tehokasta oikeussuojaa perusoikeuksien näkökulmasta, tuomioistuimissa käsiteltäviä asioita, joissa perusoikeuskirjaa sovelletaan asianomaisen yksilön oikeussuojan vahvistamiseksi, voisi olla enemmänkin. Tämä korostaa tarvetta paitsi varmistaa, että oikeusalan ammattilaiset saavat säännöllistä koulutusta perusoikeuksista ja tehokkaasta oikeussuojasta, myös antaa kansalaisjärjestöille ja ihmisoikeuksien puolustajille mahdollisuus saattaa strategisia oikeudenkäyntejä koskevia tapauksia tuomioistuinten käsiteltäväksi niin jäsenvaltioissa kuin EU:ssakin.
Komissio on tyytyväinen siihen, että sidosryhmät ja perusoikeusvirasto ovat osallistuneet aktiivisesti tämän kertomuksen valmisteluun. Se kannustaa oikeusalan ammattilaisia, kansallisia viranomaisia (myös perusoikeuskirjan yhteyspisteitä), kansalaisjärjestöjä, ihmisoikeuksien puolustajia ja muita sidosryhmiä hyödyntämään tätä kertomusta pyrkimyksissään parantaa oikeussuojan tehokkuutta perusoikeuksien näkökulmasta jäsenvaltioissaan. Komissio myös kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa keskustelemaan tästä kertomuksesta ja on valmis tukemaan näitä keskusteluja.