Bryssel 29.11.2023

COM(2023) 751 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden luominen


1.Johdanto

Liikkuminen ja liikenne mahdollistavat keskeisellä tavalla talous- ja yhteiskuntaelämän, olipa kyseessä arkinen työmatkaliikenne, perheen ja ystävien luona vierailu, matkailu tai moitteettomasti toimivat toimitusketjut, jotka ovat tärkeitä niin kaupoille, teollisuustuotannolle kuin verkkokaupallekin. Henkilöiden ja tavaroiden vapaa liikkuvuus yli Euroopan unionin sisärajojen on yksi EU:n ja sen sisämarkkinoiden perusvapauksista. Liikenne on EU:n kotitalouksien toiseksi suurin menoerä. Liikenteen ala tuottaa 5 prosenttia EU:n BKT:sta ja työllistää suoraan noin 10 miljoonaa työntekijää. 1  

Kuten komission kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiassa 2 todetaan, EU:n on edettävä nopeasti kohti kestävää, älykästä ja osallistavaa liikkumis- ja liikennealaa. Hiilestä irtautuminen ja digitalisaatio ovat keskeisiä tätä siirtymää edistäviä tekijöitä, sillä ne luovat sekä henkilö- että tavaraliikenteelle aidosti tehokkaan ja yhteenliitetyn multimodaalisen liikennejärjestelmän ja täyttävät siten tarpeen edistää kaikin tavoin siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa 3 ja Euroopan digitaalisen valmiuden 4 tavoitteita.

Komissio on ehdottanut Euroopan datastrategiassa 5 ja yhteisiä eurooppalaisia data-avaruuksia koskevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa 6 EU:n laajuisten yhteisten ja yhteentoimivien data-avaruuksien luomista strategisilla sektoreilla, joista yksi on liikkuminen ja liikenne. Datavetoinen innovointi voi edistää huomattavalla tavalla liikkumispalveluja EU:ssa, mikä voi parantaa liikennejärjestelmien käyttöä ja lisätä multimodaalisen liikkumisen tehokkuutta. Näin autetaan kehittämään yhteenliitettyä, ilmastoneutraalia ja kilpailukykyistä EU:n liikennealaa. 7 Asiaan liittyvää dataa tuotetaan paljon (usein EU:n liikennesäännöstön mukaisten vaatimusten vuoksi), mutta liikenne- ja liikkumisdata on hajaantunut eri ekosysteemeihin ja sitä on usein vaikea saada. Tähän hajanaisuuteen on puututtava kiireellisesti, jotta EU voi menestyksekkäästi hyödyntää digitalisaation edut liikkumis- ja liikennealalla.

Strategiaan sisältyvän yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden tavoitteena on tässä yhteydessä helpottaa nykyisistä ja tulevista liikenne- ja liikkumistietokannoista saatavan datan käyttöä, yhdistämistä ja jakamista. Tavoitteena on poistaa tekniset ja oikeudelliset esteet sekä varmistaa luotettava ja turvallinen datan jakaminen yhdistämällä datanhallintakehykset ja tekniset infrastruktuurit ja käyttämällä mahdollisuuksien mukaan yhteisiä suunnitteluperiaatteita. Yhteisellä eurooppalaisella liikkumisdata-avaruudella vahvistetaan datatapahtumiin liittyvää luottamusta ja tietoturvaa, ja siinä noudatetaan tiukimpia saatavilla olevia kyberturvallisuusnormeja. Tällä tavoin pyritään varmistamaan kyberturvallisuuden ja kyberuhkien sietokyvyn korkea taso liikkumis- ja liikennealalla.

Yhteinen eurooppalainen liikkumisdata-avaruus auttaa markkinatoimijoita ja viranomaisia löytämään olennaisen datan, saamaan pääsyn siihen ja käyttämään sitä helpommin. Yhteinen eurooppalainen liikkumisdata-avaruus tukee siirtymistä kestävään ja älykkääseen liikkuvuuteen mahdollistamalla tehokkaammat liikenne- ja liikkumispalvelut. Siten se vähentää päästöjä ja edistää suoraan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita.

Olennaisen liikkumis- ja liikennedatan jakamista koskevan lähestymistavan parantamisesta voi olla merkittävää hyötyä jäsenvaltioille ja kaikille asiaan liittyville viranomaisille. Se voi muun muassa tehostaa liikennepolitiikan suunnittelua dataan perustuvan päätöksenteon ja kohdennetun täytäntöönpanon avulla. Liikkumis- ja liikennedatan jakaminen voi edistää rajat ylittäviä yhteyksiä, mikä parantaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, helpottaa saumatonta matkustamista ja kauppaa EU:ssa ja edistää siten suurempaa talouskasvua. Kattavan liikkumis- ja liikennedatan yksinkertaistettu saatavuus voi auttaa jäsenvaltioita tekemään paremmin tietoon perustuvia päätöksiä infrastruktuurin kehittämisestä ja liikennesuunnittelusta, mikä johtaa tehokkaampiin ja optimoidumpiin järjestelmiin.

Markkinatoimijat voivat puolestaan hyödyntää uusia liiketoiminta- ja innovaatiomahdollisuuksia kehittääkseen innovatiivisia liikennepalveluja ja -teknologiaa. Datan saatavuuden ja jakamisen yksinkertaistamiseen perustuva yhteistyö helpottaa kumppanuuksien muodostamista ja palvelujen liittämistä laajempiin liikkumisen ekosysteemeihin. Datan lisääntynyt jakaminen parantaa myös yksityisten ja julkisten toimijoiden välistä koordinointia, josta voisi olla hyötyä erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset). Lisäksi datan jakamisessa tapahtuva kehitys voi avata yksityisille toimijoille mahdollisuuksia optimoida toimintaansa ja resurssien kohdentamista reaaliaikaisten tietojen avulla, mikä lisää toiminnan tehokkuutta ja kustannustehokkuutta.

Yhteisestä eurooppalaisesta liikkumisdata-avaruudesta on hyötyä myös tutkimukselle, koska se parantaa ymmärrystä liikennejärjestelmien monitahoisista vuorovaikutussuhteista sekä edistää monialaiseen datan käsittelyyn liittyvää innovointia. Yhteinen eurooppalainen liikkumisdata-avaruus kannustaa myös tekoälyn käyttöön liikkumis- ja liikennepalvelujen parantamisessa, erityisesti kun datamäärät ja mahdolliset synergiat moninkertaistuvat. Toimivasta yhteisestä eurooppalaisesta liikkumisdata-avaruudesta voisi myös tulla keino tehostaa datan vaihtoa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Tämä auttaisi integroimaan EU:n ulkopuolelta tulevan liikenteen EU:n liikennejärjestelmään ja edistäisi ulkorajojen yli käytävää kauppaa.

Viime kädessä hyötyjiä ovat matkustajat, työmatkalaiset ja matkailijat, koska tehokkaammat liikennejärjestelmät ja lyhyemmät matka-ajat parantavat heidän matkustuskokemustaan. Reaaliaikaisten tietojen saatavuuden ansiosta he saavat ajantasaista tietoa joukkoliikenteen tilanteesta, infrastruktuurin saavutettavuudesta ja esteettömyydestä, liikenneolosuhteista ja mahdollisista viivästyksistä. Näin he voivat suunnitella matkansa paremmin. Monet palveluntarjoajat ja viranomaiset tarjoavat jo reaaliaikaisia päivityksiä. Kattavampi datan jakaminen parantaisi kuitenkin palvelujen laatua ja edistäisi järjestelmien integrointia, multimodaalisuutta, liikenneturvallisuutta ja kestävyyttä.

Tässä tiedonannossa esitetään komission ehdottama etenemistapa yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden luomiseksi, mukaan lukien sen tavoitteet, pääkomponentit, tukitoimenpiteet ja välitavoitteet. Komissio pyrkii edistämään tätä aihetta koskevaa tietojenvaihtoa ja yhteistyötä yleisemminkin. Se kehottaa kaikkia asiaankuuluvia toimijoita panemaan merkille tässä tiedonannossa esitetyt toimenpiteet.

2.Yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden merkitys ja tarve sille

2.1.Asiayhteys, tehtävä ja tavoitteet

Tällä hetkellä datalähteissä ja datan jakamista koskevissa tavoissa on suurta hajanaisuutta eri liikennemuodoissa ja niihin liittyvissä yrityksissä. Hajanaisuutta on myös eri jäsenvaltioiden sekä jäsenvaltioiden eri hallintotasojen (kansallinen, alueellinen ja paikallinen) välillä. Tämä koskee sekä julkista että yksityistä sektoria. Tämä hajanaisuus haittaa datan (ja laajemmin ihmisten, tavaroiden ja palvelujen) vapaata liikkuvuutta EU:n sisämarkkinoilla. Sen vuoksi käyttäjien (yksityishenkilöt ja palveluntarjoajat) on myös vaikea ymmärtää, missä ja miten dataa pääsee käyttämään ja miten sitä jaetaan, mitä ehtoja uudelleenkäyttöön sovelletaan ja keneen ottaa yhteyttä, jos heillä on dataan liittyviä kysymyksiä tai ongelmia. Nämä esteet haittaavat digitalisaation etujen hyödyntämistä liikennealalla sekä tasapuolisten toimintaedellytysten luomista digitaalisten liikkumis- ja liikennepalvelujen tarjoamiselle EU:ssa.

Yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden tavoitteena on tässä yhteydessä

1)tunnistaa välttämätön data ja parantaa sen saatavuutta, jotta voidaan tukea keskeisiä ja lisäarvopalveluja, jotka kattavat eri aihepiirejä kestävyydestä multimodaalisuuteen

2)auttaa käyttäjiä löytämään saatavilla olevat datalähteet tarjoamalla välineitä, joiden avulla käyttäjä voi myös ymmärtää datan laadun ja siihen liittyvät käyttö- ja uudelleenkäyttöehdot erityisesti henkilötietojen suojan suhteen

3)helpottaa datan saantia, jakamista ja uudelleenkäyttöä mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaistamalla jakamista koskevia ehtoja liikennemuotojen sisällä ja eri liikennemuotojen välillä oikeudenmukaisella, avoimella, oikeasuhteisella ja syrjimättömällä tavalla

4)mahdollistaa tekninen, organisatorinen, semanttinen ja oikeudellinen yhteentoimivuus (julkisten ja yksityisten) toimijoiden välillä datan saannin, uudelleenkäytön ja jakamisen osalta

5)optimoida datan kerääminen ja vähentää hallinnollista rasitetta tunnistamalla nykyisten datankeruujärjestelyjen puutteet ja päällekkäisyydet sekä antamalla suosituksia alakohtaisen lainsäädännön asianmukaisista mukautuksista

6)varmistaa yhteentoimivuus muiden yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien kanssa ja mahdollistaa datan saanti, jakaminen ja uudelleenkäyttö niiden kesken uuden ja kehittyvän EU:n datalainsäädännön mukaisesti.

Tarkoituksena ei ole luoda yhtä suurta keskitettyä tietokantaa tai yhtä laitteistoinfrastruktuuria, johon koottaisiin tämän aloitteen kautta kaikki EU:n liikkumis- ja liikennedata. Sen sijaan yhteinen eurooppalainen liikkumisdata-avaruus tarjoaa kehyksen useiden erilaisten, heterogeenisten ja usein vaikeasti löydettävissä tai saatavilla olevien liikenteen dataekosysteemien toisiinsa liittämiselle ja federoinnille 8 . Yhteinen eurooppalainen liikkumisdata-avaruus perustuu hajautettuun lähestymistapaan, jossa data pysyy edelleen data-avaruuden osallistujilla taikka julkisten tai yksityisten sidosryhmien EU:n, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla jo hallinnoimissa toimintaympäristöissä ja tietokannoissa. Yhteistä eurooppalaista liikkumisdata-avaruutta ohjaavat yhteisiä eurooppalaisia data-avaruuksia koskevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitetyt suunnitteluperiaatteet. Yhteinen eurooppalainen liikkumisdata-avaruus on täysin EU:n liikennesäännöstön sekä sen hengen ja tarkoituksen mukainen ja perustuu siihen.

Eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden kehyksellä on teknisiä ja hallinnollisia ulottuvuuksia, kuten rakenneosat 9 , standardit, yhdistävä taso ja hallintorakenne. Tarkempia tietoja yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden kehyksestä on 4 kohdassa.

Yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden osallistujia ovat datan tarjoajat ja datan käyttäjät (mukaan lukien datan välittäjät 10 ja data-altruismipohjaiset organisaatiot 11 ) sekä asiaan liittyvät markkinapaikat ja palveluntarjoajat, jotka haluavat luoda arvoa tarjoamalla, etsimällä, hankkimalla ja käyttämällä liikkumis- ja liikennedataa tässä laajassa ekosysteemien joukossa.

2.2.Lisäarvoa tuottavat käyttötapaukset ja niiden hyödyt

Yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden tarkoituksena on parantaa, nopeuttaa ja yksinkertaistaa rajat ylittävää ja monialaista datan saatavuutta ja jakamista. Tällä tavoin se tukee EU:n laajuisten lisäarvopalvelujen tarjoamista. Sen yhteydessä olisi myös otettava huomioon liikkumisen alueelliset näkökohdat, kuten maaseutuyhteisö sekä kaupunki- ja maaseutuliikenteen liitännät. Parempien datakuvausten (esimerkiksi parempien metatietojen avulla) ja eri ekosysteemien (esimerkiksi datan löytämistä ja jakamista koskevien ekosysteemien) välisen paremman yhteentoimivuuden tarkoituksena on helpottaa ja nopeuttaa yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden osallistujien mahdollisuuksia koota dataa eri lähteistä, käyttää tätä dataa toiminnassaan ja tuottaa laadukkaita palveluja yrityksille, kuluttajille ja kansalaisille. Yhteinen eurooppalainen liikkumisdata-avaruus voisi tarjota mahdollisuuksia kehittää uusia, eritellympiä ja aikataulultaan nopeampia tilastollisia indikaattoreita ilman, että raportointitaakka kasvaisi. Yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden käyttö tilastoissa on välivaihe siinä, että saatavilla olevaa mikroaineistoa aletaan käyttää näyttöön perustuvassa analyysissa kansallisen ja EU:n tason päätöksenteossa nykyisten tilastojen ohella. Yhteinen eurooppalainen liikkumisdata-avaruus helpottaa myös datan jakamista vertaissuhteissa (esimerkiksi yritysten välillä tai yritysten ja viranomaisten välillä). Tämän pitäisi vähitellen mahdollistaa innovatiivisemmat liikkumispalvelut ja monimutkaiset liiketoimet liikennealalla.

Seuraavassa taulukossa on esimerkkejä tällaisista lisäarvoa tuottavista käyttötapauksista ja niiden hyödyistä.

Tavat, joilla yhteinen eurooppalainen liikkumisdata-avaruus voisi edistää seuraavia:

Hyödyt ja edunsaajat

Kaupunki- ja maaseutuliikenne

Eri data-avaruuksista (esimerkiksi liikkuminen, energia ja matkailu) peräisin olevan ja eri liikennemuotoja koskevan datan löytämisen ja yhdistämisen mahdollistaminen.

Liikkumisdatan, infrastruktuuria koskevan datan, hallinnollisen datan ja paikkatietojen löytämisen, saatavuuden ja yhdistämisen tukeminen.

·Liikkumisdata-avaruuden avulla (kaupunkien ja maaseudun) paikallisviranomaiset voisivat määrittää kohdennettuja toimenpiteitä kestävän (kaupunki)liikenteen suunnitelmissaan ja seurata asetetuissa tavoitteissa saavutettua edistymistä datan avulla.

·Liikkumisdata-avaruus voisi parantaa liikenne- ja matkailuvirtojen hallintaa (esimerkiksi kansalaisille tarjottavilla multimodaalisilla ja koordinoiduilla liikkumispalveluilla) ja auttaa integroimaan jaettu liikkuminen ja mikroliikenne julkisen liikenteen tarjontaan.

·Liikkumisdata-avaruuden avulla voitaisiin tarjota ajantasaista tietoa pyöräilyinfrastruktuurista (esimerkiksi pysäköintihallit, latausasemat ja yhteiskäyttöpolkupyörät), jotta voidaan edistää pyöräilyä ja antaa tietoa pyöräilijöille.

·Liikkumisdata-avaruudella voitaisiin tukea paikallisviranomaisia kaupunkialueita koskevien ajoneuvojen käyttömääräysten 12  täytäntöönpanossa, jotta voidaan vähentää päästöjä ja liikenneruuhkia.

·Liikkumisdata-avaruus voisi auttaa tiedottamaan matkailijoille (esimerkiksi navigointisovelluksissa), kun he lähestyvät kaupunkialueita koskevia ajoneuvojen käyttömääräyksiä, tai myöntämään tapauskohtaisia poikkeuksia (esimerkiksi vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden kuljetuksia varten).

·Liikkumisdata-avaruus voisi auttaa tiedottamaan vammaisille ja liikuntarajoitteisille henkilöille infrastruktuurin ja liikennepalvelujen esteettömyydestä. 13

Multimodaalinen liikkuminen ja liikenne

Eri liikennemuotojen toimijoilta peräisin olevien tietojen integroinnin tukeminen

·Liikkumisdata-avaruudella voitaisiin parantaa yhteentoimivien lippujen saatavuutta kaikissa liikennemuodoissa (esimerkiksi tarjoamalla vertailukelpoista dataa hinnoista, hiilijalanjäljistä ja matka-ajoista) ja auttaa antamaan matkustajille reaaliaikaista ja dynaamista tietoa (esimerkiksi esteettömyydestä, aikataulujen muutoksista ja häiriöistä).

·Liikkumisdata-avaruus voisi auttaa integroimaan ja yhdistämään eri liikennemuotoja multimodaalisiin toimitusketjuihin logistiikan ja tavaraliikenteen tehokkuuden ja häiriönsietokyvyn parantamiseksi.

Liikenneturvallisuus

Muualta kuin liikennealalta peräisin olevan liikennedatan integroinnin helpottaminen

·Liikkumisdata-avaruus voisi parantaa tieliikenneonnettomuuksien vakavuuden ja luonteen seurantaa yhdistämällä sairaaloiden ja poliisin dataa.

·Turvallisuus- ja liikennedatan helpompi saatavuus voisi auttaa maantieliikenteen harjoittajia asettamaan etusijalle kaikista kiireellisimpien fyysisen infrastruktuurin mukautusten rahoituksen.

Verkottunut, automatisoitu ja autonominen liikkuvuus

Infrastruktuuritietojen ja reaaliaikaisen liikennedatan löytämisen, saatavuuden ja jakamisen helpottaminen

·Liikkumisdata-avaruus voisi auttaa rakentamaan ajoympäristöstä kokoajan tarkemman digitaalisen kaksosen.

·Liikkumisdata-avaruudella voitaisiin tukea turvallisen, yhä verkottuneemman, automatisoidumman ja viime kädessä autonomisemman liikkumisen kehittämistä ja harjoittamista sekä mahdollistaa nopeammat kehitys- ja testausohjelmat sekä sellaisten teiden nopeampi laajentaminen, joilla automatisoituja ajoneuvoja voidaan käyttää turvallisesti.

·Liikkumisdata-avaruus voisi mahdollistaa sellaisten datavetoisten palvelujen kehittämisen, joista on hyötyä matkustajille ja liikenteenharjoittajille, auttaa hyödyntämään investointeja yhteenliitettävyysinfrastruktuuriin liikenneväylillä ja tukea uusia liiketoimintamalleja.

Kestävät vaihtoehtoiset polttoaineet

Energiaa, ajoneuvoja, liikennettä ja infrastruktuuria koskevan datan ja paikkatietojen löytämisen ja yhdistämisen mahdollistaminen

·Liikkumisdata-avaruudella voitaisiin tukea vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoon liittyvää infrastruktuurin sijoitussuunnittelua yhdistämällä ajoneuvojen liikennevirtoja koskeva data verkon saatavuutta ja uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueita koskeviin paikkatietoihin.

·Liikkumisdata-avaruus voisi auttaa hyödyntämään yhteistä eurooppalaista energiadata-avaruutta. Yhdistämällä sähköistä liikkumista ja energiaa koskeva data voidaan simuloida energian kysyntää koskevia malleja ja mahdollistaa sähköautojen älykäs ja kaksisuuntainen lataus, joka edistää reaaliaikaisia datavirtoja ja mahdollistaa siten joustavan sähkönkulutuksen (esimerkiksi vähentämällä kysyntää huippuaikoina).

·Datan jakamista on tärkeää helpottaa, jotta palveluntarjoajat voivat kehittää laadukkaita palveluja, joilla sähköautojen kuljettajille tiedotetaan latauspaikoista, hinnoista, saatavuudesta sekä infrastruktuurin yleisistä ominaisuuksista ja uusiutuvan energian saatavuudesta.

Logistiikka

Eri (liikennemuoto)lähteistä peräisin olevaa, infrastruktuuria ja käytettävissä olevaa kapasiteettia koskevan datan löytämisen ja yhdistämisen helpottaminen

·Liikkumisdata-avaruus voisi auttaa tarjoamaan tarkemmat arvioidut saapumisajat ja arvioidut vaihtoajat sekä parantaa yritysten resurssien ja varallisuuden hoitoa.

·Liikkumisdata-avaruus voisi auttaa toteuttamaan tavaraliikenteen dynaamisen uudelleenreitityksen eri liikennemuodoissa siten, että otetaan huomioon ympäristötehokkuus.

·Liikkumisdata-avaruudella voitaisiin helpottaa raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen kuljettajien mahdollisuuksia löytää paras turvallinen pysäköintipaikka.

·Liikkumisdata-avaruus voisi auttaa toimittamaan tavarat ajallaan kuluttajille sekä pienentää kustannuksia ja ilmasto- ja ympäristövaikutuksia.

Kaupunkilogistiikka

Tavaraliikennedatan ja kaupunki-infrastruktuuridatan saatavuuden helpottaminen

Älykkäämmästä kaupunkilogistiikasta olisi hyötyä sekä liikenteenharjoittajille että paikallisviranomaisille:

·Kaupunkisuunnittelijat voisivat analysoida tavaraliikennedataa (esimerkiksi tavaraliikenteen määriä, käytettyjä ajoneuvoja ja reittejä sekä lastaus- tai purkutoimia) ohjatakseen tavaraliikenteeseen liittyvää suunnittelua, toimintapolitiikkoja ja infrastruktuuri-investointeja erityisesti ensimmäisellä ja viimeisellä osuudella.

·Kaupunki-infrastruktuuria koskeva data (esimerkiksi kadunvarsien käyttö, ajoneuvojen esteettömyys, pysäköintipaikat, reaaliaikainen liikenteen seuranta ja latausinfrastruktuuri) auttaisi tavaraliikennepalvelujen tarjoajia ja liikenteenharjoittajia lisäämään kuljetustoiminnan tehokkuutta ja voisi kannustaa yhteistyöhön perustuviin ratkaisuihin.

Vesiliikenne

Datan yhteentoimivuuden, saatavuuden ja vaihdon helpottaminen eri liikennemuotojen ja sidosryhmien (esimerkiksi sisävesisatamat, alukset ja logistiikka-alan toimijat) välillä

·Liikkumisdata-avaruus voisi auttaa satamaviranomaisia hallinnoimaan sisävesisatamien infrastruktuuria (esimerkiksi kiinnityspaikkojen tai sulkujen varaaminen).

·Liikkumisdata-avaruus voisi auttaa laivastonomistajia ja laivureita suunnittelemaan matkat paremmin, jotta laivastoa voidaan käyttää mahdollisimman paljon (myös kuivuuden aikana).

·Liikkumisdata-avaruudella voitaisiin parantaa sisävesiliikenteen sisällyttämistä toimitusketjuihin.

·Liikkumisdata-avaruudella voitaisiin tukea sisävesiliikenteen älykkään merenkulun konseptia 14 .

·Liikkumisdata-avaruus voisi auttaa jakamaan dataa meriliikenteen alusten ympäristöolosuhteista ja tukea satamakäyntien optimointia 15 .

Ilmailu

Energiaan liittyvän datan (esimerkiksi sähkö – lähde ja kustannukset, lentopolttoaineseos – alkuperä, kustannukset ja saatavuus) integroinnin mahdollistaminen

·Liikkumisdata-avaruus voisi auttaa lentoaseman pitäjiä ja ilma-alusten käyttäjiä tiedottamaan paremmin päästöjalanjäljistään ja panoksestaan ilmailualan hiilestä irtautumiseen suhteessa vertailuarvoihin. Näin voitaisiin ilmaista selkeästi, mitä sähkön ja polttoaineiden tyyppiä lentoaseman tiloissa käytetään, ja raportoida siitä.

·Liikkumisdata-avaruudella voitaisiin edistää (esimerkiksi polttoaineen toimittajien välistä) kilpailua, vauhdittaa innovointia ja alentaa hintoja matkustajien kannalta. Tämä on erityisen merkityksellistä kestävien lentopolttoaineiden kaupan yhteydessä. 16

Kaiken kaikkiaan sitä mukaa, kun saatavilla on enemmän dataa, on myös enemmän mahdollisuuksia liikenne- ja liikkumisjärjestelmien optimointiin. Tämän potentiaalin hyödyntämiseen (verkon ulkopuolisessa käytössä tai päivittäisessä toiminnassa) liittyy kuitenkin suuria haasteita, ja julkisten ja yksityisten toimijoiden on tultava toimeen yhä yksityiskohtaisemman ja monimutkaisemman liikennejärjestelmän kanssa. Tekoälyllä voi olla tässä tärkeä rooli. Tekoäly ja yhteinen eurooppalainen liikkumisdata-avaruus vahvistavat toisiaan. Yhteinen eurooppalainen liikkumisdata-avaruus edistää datan saatavuutta ja uudelleenkäyttöä, kun taas tekoäly helpottaa datan käyttöä uusissa tiedoissa ja palveluissa (edellyttäen, että tekoälyn kouluttamiseen on käytetty edustavia ja puolueettomia datajoukkoja). Tekoäly voi helpottaa datan määrän ja monimutkaisuuden käsittelyä ja löytää synergioita ja malleja, jotka saattaisivat muuten jäädä huomaamatta ja hyödyntämättä. Tämä koskee erityisesti suurten, useita muuttujia sisältävien järjestelmien optimointia, johon ei välttämättä ole yhtä optimaalista ratkaisua. Näin ollen yhteinen eurooppalainen liikkumisdata-avaruus edistää myös tekoälyyn liittyviä EU:n valmiuksia ja kilpailukykyä liikenne- ja liikkumisalalla.

3.Monialainen lainsäädäntö ja monialaiset aloitteet

3.1.EU:n monialainen datalainsäädäntö ja relevantit yhteiset eurooppalaiset data-avaruudet

Yhteinen eurooppalainen liikkumisdata-avaruus perustuu EU:n monialaiseen datalainsäädäntöön, kuten datanhallinta-asetukseen 17 , jolla lisätään luottamusta vapaaehtoiseen datan jakamiseen, vahvistetaan mekanismeja datan saatavuuden lisäämiseksi ja poistetaan datan käytön teknisiä esteitä. Datanhallinta-asetus on keskeinen osa yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien perustamista, koska sillä säännellään neutraaleja datan välittäjiä, joilla on keskeinen tehtävä datan vaihtamisen helpottamisessa. Lisäksi asetuksessa valtuutetaan komissio perustamaan Euroopan datainnovaatiolautakunta, joka koostuu toimialan ja yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien asiaankuuluvista edustajista. Euroopan datainnovaatiolautakunnalla on keskeinen rooli kehitettäessä ja annettaessa suuntaviivoja siitä, miten näiden data-avaruuksien kehittämistä voidaan edistää, sekä määritettäessä asiaankuuluvia standardeja ja yhteentoimivuusvaatimuksia monialaista datan jakamista varten.

Komissio on myös antanut ehdotuksen datasäädökseksi 18 , jonka tavoitteena on varmistaa digitaalisen ympäristön oikeudenmukaisuus, edistää kilpailukykyisiä datamarkkinoita sekä luoda avoimia mahdollisuuksia datavetoiselle innovoinnille ja datan saatavuuden parantamiselle. Datasäädöksellä annetaan käyttäjille mahdollisuus saada verkkoon liitettyjen laitteiden, kuten verkottuneiden ajoneuvojen, tuottamaa dataa ja jakaa sitä kolmansien osapuolten kanssa. Tällä tavoin saadaan aikaan kilpailukykyisempiä ja innovatiivisia palveluja, kuten jälkimarkkinapalveluja. Komission laatimat ja suosittelemat yritysten välistä datan saatavuutta, jakamista ja käyttöä koskevat ei-sitovat mallisopimusehdot auttavat yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden osallistujia laatimaan sopimuksia, joissa oikeudet ja velvollisuudet ovat oikeudenmukaisia, kohtuullisia ja syrjimättömiä. Lisäksi datasäädöksessä määritellään data-avaruuksia koskevat olennaiset vaatimukset ja annetaan komissiolle valtuudet täsmentää näitä vaatimuksia delegoiduilla säädöksillä. Lisäksi komissiolle siirretään valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä sellaisten yhteisten eritelmien vahvistamiseksi, joilla varmistetaan yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien ja älysopimusten yhteentoimivuus.

Arvokkaiden tietoaineistojen luetteloa koskevassa täytäntöönpanoasetuksessa  19 vahvistetaan luettelo arvokkaista tietoaineistoista, jotka julkisen sektorin on asetettava saataville uudelleenkäyttöä varten avoimen datan muodossa ja maksutta. Liikenteen kannalta erityisen tärkeitä ovat esimerkiksi liikenneverkkoja koskevan INSPIRE-tietoryhmän 20 tietoaineistot. Avointa dataa koskevassa direktiivissä 21 vahvistetaan yleinen periaate, jonka mukaan julkisen sektorin rahoittamaa julkisesti saatavilla olevaa dataa olisi voitava käyttää uudelleen kaupallisiin tai muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin. Komission ehdottaman Yhteentoimiva Eurooppa -säädöksen 22 tavoitteena taas on vahvistaa rajat ylittävää yhteentoimivuutta ja yhteistyötä julkisella sektorilla koko EU:ssa.

Kaikissa yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden puitteissa toteutettavissa toimissa noudatetaan EU:n tietosuojasääntöjä, mukaan lukien yleisen tietosuoja-asetuksen 23 mukainen sisäänrakennettu ja oletusarvoinen tietosuoja. Yleisellä tietosuoja-asetuksella säännellään yksityishenkilöiden, yritysten tai organisaatioiden harjoittamaa yksityishenkilöihin liittyvien henkilötietojen käsittelyä EU:ssa.

Tiukennetut kyberturvallisuusvaatimukset määrittävän NIS 2 -direktiivin 24 mukaisesti kyberturvallisuuden olisi oltava etusijalla kaikkien liikkumisen ekosysteemin osa-alueilla. Jo vuoden 2016 kyberturvallisuusdirektiivissä liikennettä (ja sen osa-alueita eli lento-, rautatie-, vesi- ja tieliikennettä) pidettiin yhtenä kriittisimmistä toimialoista. NIS 2 -direktiivin soveltamisalaan lisättiin moottoriajoneuvojen latauspisteiden operaattorit ja moottoriajoneuvojen valmistajat (toimialan osassa ”sähkö”), koska niiden merkitys EU:n taloudelle ja yhteiskunnalle kasvaa. Toimitusketjun tietoturvan osalta tärkeässä roolissa on myös kyberkestävyyssäädöstä koskeva ehdotus 25 , jota koskeva yhteispäätösmenettely on käynnissä. Kyberkestävyyssäädöksellä määrätään sisäänrakennetusta ja oletusarvoisesta kyberturvallisuudesta EU:n markkinoille saatettavissa laitteistoissa ja ohjelmistoissa. Lisäksi sillä otetaan käyttöön tuotteen koko elinkaareen sovellettavia kyberturvallisuutta koskevia velvoitteita, kuten tietoturvapäivitykset ja haavoittuvuuksien käsittely. Komissio on myös ehdottanut kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä annetun direktiivin 26 uudelleentarkastelua vuoden 2008 direktiivin soveltamisalan ja laajuuden laajentamiseksi siten, että se kattaa 11 toimialaa, joista yksi on liikenne. Toinen kyberturvallisuuteen liittyvä merkittävä kehitys on eurooppalaista digitaalista identiteettiä koskeva komission asetusehdotus 27 , jolla muutetaan sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla annettua asetusta (EU) N:o 910/2014 28 (eIDAS-asetus). Digitaaliseen identiteettiin, erityisesti eurooppalaisiin digitaalisen identiteetin lompakoihin, liittyvä tuleva kehitys ja uusien luottamuspalvelujen (esimerkiksi sähköisten attribuuttitodistusten ja sähköisten tilikirjojen) käyttöönotto ovat erityisen kiinnostavia data-avaruuksien kannalta, koska ne edistävät yksityisyyttä, tietosuojaa ja tietoturvaa ja voivat siksi todennäköisesti keskeisellä tavalla auttaa mahdollistamaan data-avaruudet.

Yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien luominen on edelläkävijähanke. Se on merkittävä haaste, koska siinä on mukana monenlaisia sektoreita ja toimialoja, joista kullakin on omat ominaispiirteensä ja omanlaistansa dataa (esimerkiksi liikkumisdata, energiadata ja valmistusteollisuuden data). Myös uudelleenkäyttötavat ovat erilaisia. Jopa tietyn toimialan sisällä on paljon vaihtelua, koska käyttötapaukset ovat erilaisia ja toimijoilla on datan käytön ja erityisten datatarpeiden suhteen erilaisia intressejä, joita voi olla vaikea sovittaa yhteen.

Kaikille sopiva lähestymistapa, joka kattaa sekä tarvittavan teknisen datainfrastruktuurin että hallintokehyksen, ei voi täyttää jokaisen vertikaalisen sektorin tai toimialan erityistarpeita. On kuitenkin tärkeää määrittää eri sektorien välisiä yhtenevyyksiä ja laatia mahdollisuuksien mukaan yhteisiä periaatteita ja rakenneosia, joita voidaan käyttää eri sektoreilla ja toimialoilla vaarantamatta jo olemassa olevia tai alakohtaisilla tietoalueilla kehittyviä ratkaisuja. Käyttämällä yhdenmukaistettuja lähestymistapoja ja mekanismeja voidaan säästää resursseja ja mahdollistaa erittäin hyödyllisiä käyttötapauksia.

Seuraavassa on esimerkkejä data-avaruuksista, jotka ovat erityisen merkityksellisiä yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden kannalta yhteisten tarpeiden, data-aineistojen, keskeisten sidosryhmien ja ekosysteemien vuoksi.

1)Yhteinen Euroopan vihreän kehityksen data-avaruus laaditaan temaattisen datan ekosysteemiksi, jotta voidaan saavuttaa tietyt saasteettomuustoimintasuunnitelmassa 29 , kiertotalouden toimintasuunnitelmassa 30 , biodiversiteettistrategiassa 31 sekä ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskevissa strategioissa asetetut Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet. Yhteinen data-avaruus tuo yksityisen ja julkisen sektorin saataville tällä hetkellä hajanaisen ja hajautetun datan eri dataekosysteemeistä sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Siihen sisältyy myös älykkäiden ja kestävien kaupunkien ja yhteisöjen data-avaruus, joka tukee vihreää siirtymää paikallisissa toimintaympäristöissä ja auttaa tarjoamaan palveluja, jotka voivat parantaa kansalaisten elämänlaatua. Liikennealan kattava yhteinen eurooppalainen liikkumisdata-avaruus edistää ja hyödyntää tätä usean temaattisen alan kattavaa data-avaruutta.

2)Yhteinen eurooppalainen (valmistus)teollisuuden data-avaruus, jonka alalla datan jakaminen teollisuudessa voi vauhdittaa vahvaa kasvua, auttaa yrityksiä optimoimaan olemassa olevia prosesseja, kehittämään uusia tuotteita ja perustamaan uusia yrityksiä. Vuoden 2020 teollisuusstrategian päivityksen mukaan (valmistus)teollisuuden data-avaruuden avulla voidaan päästä joustavampiin ja vakaampiin toimitusketjuihin 32 , jotka liittyvät tiiviisti liikennealan ja sen myötä yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden logistiikkaa ja tavaraliikennettä koskevaan osaan.

3)Yhteinen eurooppalainen energian data-avaruus edistää EU:ssa parhaillaan käynnissä olevaa vihreää ja digitaalista siirtymää. Sen avulla voidaan integroida uusiutuvia energialähteitä energiajärjestelmään, lisätä energiajärjestelmän joustavuutta ja yleistä energiatehokkuutta, helpottaa sähköautojen älykästä ja kaksisuuntaista lataamista, tuottaa hyötyjä kuluttajille ja tuottajille sekä varmistaa sujuva ja kilpailukykyinen siirtyminen kohti eri toimialojen, kuten lämmityksen ja liikenteen, sähköistämistä. Kuten energiajärjestelmän digitalisointia koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa 33 todetaan, liikkumisen ja energian data-avaruuksien välinen yhdenmukaistaminen on tärkeää, jotta voidaan tunnistaa synergioita, tukea järjestelmien integrointia ja ottaa käyttöön monialaisia palveluja.

4)Yhteisen eurooppalaisen matkailun data-avaruuden 34 tarkoituksena on tukea yrityksiä, matkailustrategiasta ja -hallinnosta vastaavia paikallisviranomaisia ja muita asiaankuuluvia toimijoita. Se tukee eri datajoukkoja koskevan datan saatavuutta ja datavirtoja toimialan sisällä ja muiden data-avaruuksien kanssa ja palvelee siten eri datan käyttäjiä, kuten liiketoiminnan välittäjiä, kohdejohtajia, matkailupalvelujen tarjoajia ja data-analyytikoita. Tästä on erityistä hyötyä pienemmille kohteille ja pk-yrityksille, jotka muodostavat suurimman osan EU:n matkailualan yksityisen sektorin sidosryhmistä. Yhdistämällä liikkumis- ja matkailualojen dataa kohteet ja matkailijat voivat hyödyntää lisäarvoa tuottavia käyttötapauksia, jotka on kuvattu edellä olevan taulukon asiaa käsittelevässä kohdassa.

Yhteisiä käyttötapauksia pyritään löytämään sitä mukaa kun asiaankuuluvia data-avaruuksia otetaan vaiheittain käyttöön.

Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta (DIGITAL) rahoitettu, lokakuussa 2022 toimintansa aloittanut data-avaruuksien tukikeskus 35 tukee ja koordinoi kaikkia relevantteja yhteisiin eurooppalaisiin data-avaruuksiin liittyviä toimia. Sen tehtävänä on laatia data-avaruuksille yhteinen malliarkkitehtuuri ja datainfrastruktuuria koskevat vaatimukset sekä varmistaa johdonmukainen ja yhdenmukaistettu lähestymistapa. Yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden valmistelu- ja käyttöönottotoimet on toteutettu ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä data-avaruuksien tukikeskuksen kanssa. Näin varmistetaan yhdenmukaisuus yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien teknisen kehyksen kanssa.

Komissio aikoo myös hankkia Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettavan avoimen lähdekoodin älykkään cloud-to-edge-väliohjelmistoalustan (Simpl), jolla täytetään eri data-avaruuksien tarpeet ja mahdollistetaan eurooppalaisen pilviresurssien federaation toteuttaminen. Alusta tarjoaa turvallisia ja modulaarisia perusrakenneosia, jotka toimivat alakohtaisten data-avaruuksien, kuten yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden, mahdollistavana kerroksena ja niiden käyttöönoton ja yhteenliittämisen perustana. 36

Digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelmassa 37 otettiin käyttöön uusi oikeudellinen kehys monikansallisten hankkeiden toteuttamiseen : eurooppalainen digitaali-infrastruktuurikonsortio (EDIC). EDICin perustamiseen tarvitaan vähintään kolme jäsenvaltiota, ja siitä voi tulla oikeushenkilö, jolla on valmiudet koota yhteen EU:n rahoitusta sekä kansallista ja yksityistä rahoitusta. Saksa, Alankomaat ja Suomi ovat antaneet komissiolle ennakkoilmoituksen aikomuksestaan perustaa liikkumis- ja logistiikkadataa koskeva EDIC, joka edistää yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden tavoitteita. 38 Tällaisen EDICin tavoitteena olisi varmistaa yhteisen datainfrastruktuurin kestävyys, vahvistaa sen jäsenten välistä koordinointia ja edistää käyttöönottoa rajat ylittävillä käyttötapauksilla. Eräät muut jäsenvaltiot ja organisaatiot ovat ilmoittaneet olevansa kiinnostuneita liittymään tähän EDICiin. Komissio suhtautuu myönteisesti EDICiä koskevaan ennakkoilmoitukseen ja seuraa tiiviisti sen mahdollista perustamista.

3.2.Muita merkityksellisiä aloitteita ja rakenneosia

Edellisessä kohdassa mainittujen aloitteiden lisäksi erilaiset julkisten tai yksityisten toimijoiden toteuttamat dataekosysteemit, alustat ja markkinapaikat voivat helpottaa datan jakamista. Niiden rakenneosilla, viitearkkitehtuureilla ja datanhallintamekanismeilla voitaisiin täydentää yhteistä eurooppalaista liikkumisdata-avaruutta. Tähän liittyviä esimerkkejä ovat Euroopan komission digitaaliset rakenneosat 39 (esimerkiksi eDelivery), International Data Space Associationin (IDSA) 40 viitearkkitehtuuri ja FIWAREn 41 avoimen lähdekoodin ohjelmistoalustan komponentit. Myös Gaia-X-aloitteen 42  kärkihankkeissa (esimerkiksi liikkumisen, liikenteen ja matkailun käyttötapauksia käsittelevä Eona-X 43  ja Saksan liikkumisdata-avaruus 44 ) tehtävä työ on tässä yhteydessä kiinnostavaa. Logistiikka-alan esimerkkejä ovat muun muassa iSHARE 45  ja Verkkojen Eurooppa -välineestä (CEF) yhteisrahoitettu FEDeRATED-hanke 46 .

EU:n tuki (Euroopan horisontti -ohjelmasta ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta) cloud-to-edge-infrastruktuurin, palvelujen ja arvoketjujen kehittämiseen EU:ssa tarjoaa suotuisan ekosysteemin yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden kehittämiselle. Se mahdollistaa vahvan synergian tekoälyyn liittyvien aloitteiden, kuten älykkäille kaupungeille ja yhteisöille suunnatun tekoälyn testaus- ja kokeilulaitoksen 47 , kanssa. Lisäksi liikkumisdatan ja kuljetustietojen jakamisen kannalta keskeisiä mahdollistavia tekijöitä ovat investoinnit digitaaliseen viestintäinfrastruktuuriin, kuten 5G-infrastruktuuriin keskeisten liikenneväylien varrella olevilla raja-alueilla ja alueilla, joilla markkinoiden toiminta on puutteellista 48 .

4.Kohti johdonmukaista ja yhdenmukaistettua yhteistä eurooppalaista liikkumisdata-avaruutta

4.1.Nykyiset ja tulevat liikkumis- ja liikennedataan liittyvät aloitteet

Liikkumis- ja liikennealalla on vakiintunutta ja edelleen kehittyvää EU:n lainsäädäntöä ja täydentäviä aloitteita, joilla säännellään matkustajia ja rahtia koskevan datan jakamista yritysten ja kuluttajien välisessä (B2C), yritysten välisessä (B2B), yrityksiltä viranomaisille suuntautuvassa (B2G), viranomaisilta yrityksille suuntautuvassa (G2B) ja viranomaisten välisessä (G2G) toiminnassa. Nykyinen toimintaympäristö on kuitenkin hyvin heterogeeninen ja hajanainen, ja siinä on useita datan jakamista koskevia kehyksiä ja dataekosysteemejä. Yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden tavoitteena on helpottaa näiden ekosysteemien välisiä yhteyksiä ja tarvittaessa lisätä asteittaista yhdenmukaistamista, myös datan saatavuutta koskevien ehtojen osalta.

Useimmilla näistä kehyksistä on oma hallintonsa, arkkitehtuurinsa ja alustansa. Ne sisältävät usein merkittäviä saavutuksia datan jakamista koskevien ehtojen yhdenmukaistamisen osalta, ja niitä pidetään yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden tärkeinä osatekijöinä ja rakenneosina (kuten Euroopan datastrategiassa todetaan). Ne otetaan asianmukaisesti huomioon yhteistä eurooppalaista liikkumisdata-avaruutta perustettaessa. Seuraavissa kappaleissa on ei-tyhjentävä luettelo näistä EU:n liikkumis- ja liikennedatan kannalta merkityksellisistä säädöksistä ja aloitteista seuraavilla liikennealoilla: vesiliikenne ja logistiikka, rautatieliikenne, älykkäät liikennejärjestelmät, liikenneverkot ja infrastruktuuri, autoteollisuus, ilmailu sekä tieliikenne ja -turvallisuus. 

Vesiliikenne ja logistiikka

Digitaalista tavaraliikennettä ja logistiikkaa käsittelevä foorumi (DTLF) 49 on laajamittaisen digitaalisen yhteentoimivuuden parissa työskentelevä komission asiantuntijaryhmä. Sen tarkoituksena on helpottaa kaikkien liikennemuotojen asiaankuuluvien sidosryhmien välistä datan jakamista turvallisessa ja luotetussa tavaraliikenteen ja logistiikan data-avaruudessa. Tätä varten DTLF määrittelee suunnitteluperiaatteet sekä tekniset ja hallinnolliset rakenneosat yhteiselle federoidulle datan vaihtoa koskevalle kehykselle, jolla nykyiset liikenteen ja logistiikan alustat ja ekosysteemit yhdistetään helposti yhteistyöhön perustuvassa ja luotetussa ympäristössä. DTLF:llä oli tärkeä rooli sähköisiä kuljetustietoja koskevan EU:n asetuksen (eFTI) 50 valmistelussa, ja sillä on edelleen olennainen tehtävä asetukseen liittyvässä täytäntöönpanotyössä. Sähköisiä kuljetustietoja koskevassa asetuksessa vahvistetaan lainsäädäntökehys, joka mahdollistaa sen, että talouden toimijat voivat toimittaa kuljetustiedot sähköisessä muodossa osoittaakseen, että EU:n sisäisiä kuljetuksia koskevia EU:n ja kansallisia sääntöjä on noudatettu.

Eurooppalaisen merenkulkualan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta annetussa asetuksessa  51 vahvistetaan yhdenmukaistetut säännöt satamakäyntejä varten vaadittavien tietojen tarjoamiselle. Sillä varmistetaan erityisesti, että samat datajoukot voidaan ilmoittaa kussakin jäsenvaltiossa samalla tavoin ja että kun data on toimitettu, asiaankuuluvat sidosryhmät voivat käyttää sitä uudelleen.

Yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista (RIS) annetun direktiivin  52  tarkistamisen tarkoituksena on tarjota tehokkaat puitteet yhdenmukaistettujen jokitiedotuspalvelujen käyttöönotolle ja käytölle EU:ssa sekä parantaa tiedotuspalvelujen yhteentoimivuutta ja datan jakamista sisävesiliikenteessä.

Rautatieliikenne

Rautatiealalla liikkumisdatan kartuttamisen perustana toimii infrastruktuuridata. Tarkistetuissa rautatieinfrastruktuurirekisteriä (RINF) koskevissa yhteisissä eritelmissä 53 kyseinen rekisteri määritetään rautatieinfrastruktuuria koskevien tietojen yhteiseksi lähteeksi. Rekisteri perustuu Euroopan unionin rautatieviraston (ERA) ontologiaan 54 , jossa määritellään rautatiejärjestelmän koneluettavat ja strukturoidut tietoelementit. Ontologia on rautateitä koskevan yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden rakenneosa.

Yhteentoimivaan datan jakamiseen rautatieliikenteessä sovellettavan sääntelykehyksen tarkistamisen 55 puitteissa tarkistetaan telemaattisten sovellusten osajärjestelmään liittyviä yhteentoimivuuden teknisiä eritelmiä. Tarkoituksena on yksinkertaistaa sekä henkilö- että tavaraliikenteen kapasiteetin ja liikenteen hallintaan liittyvää tietojenvaihtoa. Samalla perustetaan yhdenmukaistettu teknisten eritelmien kehys rautateiden matkustajaliikennepalvelujen lipunmyyntiä varten.

Uudelleenlaaditussa rautatieliikenteen matkustajien oikeuksia koskevassa asetuksessa 56 asetetaan rataverkon haltijoille ja rautatieyrityksille velvoite antaa reaaliaikaisia dynaamisia liikenne- ja matkatietoja paitsi rautatieyrityksille, myös lipunmyyjille ja matkanjärjestäjille, jotta tiedot voidaan asettaa rautateiden käyttäjien saataville. Antamalla lippuja myyville tahoille pääsy tietoihin reaaliaikaisista viivästymisistä, varauksista ja saatavuutta koskevista pyynnöistä voidaan tehostaa rautatieliikenteen lipunmyynnin markkinoita ja tukea innovatiivisempien lippujen tarjoamista, koska eri rautatieliikenteen harjoittajat ja lipunmyyjät tai matkanjärjestäjät kykenevät tällöin myymään eri liikenteenharjoittajilta peräisin olevia ja eri yhteyksiä varten tarkoitettuja yhdistettyjä lippuja.

Älykkäät liikennejärjestelmät (ITS)

ITS-direktiivin 57 nojalla hyväksyttyjen EU:n eritelmien tavoitteena on yhdenmukaistaa ITS-palvelujen tarjoamista ja dataan pääsyä yhteisten standardien perusteella. Niissä edellytetään, että multimodaalinen liikenne-, matka- ja infrastruktuuridata on saatavilla jäsenvaltioiden perustaman kansallisten yhteyspisteiden verkoston kautta. Verkkojen Eurooppa ‐ välineestä rahoitettu NAPCORE-hanke 58 , johon osallistuvat kaikki jäsenvaltiot ja liitännäiskumppaneita, mahdollistaa EU:n laajuisen yhteistyön sellaisten yhteisten ratkaisujen luomiseksi, joilla helpotetaan ITS-datan uudelleenkäyttöä ja luodaan yhteinen visio ITS-datan saatavuudesta ja käytettävyydestä EU:ssa.

Nämä puitteet kehittyvät jatkuvasti, ja tavoitteena on lisätä ITS-datan saatavuutta ja käytettävyyttä kansallisten yhteyspisteiden kautta. ITS-direktiivin tarkistamisen 59 tavoitteena on asettaa välttämätön data saataville koko EU:ssa, jotta voidaan edistää ITS-palvelujen käyttöönottoa ja varmistaa, että digitalisaatiota voidaan hyödyntää. Lisäksi multimodaalisia matkatietopalveluja koskevan delegoidun asetuksen (EU) 2017/1926 tarkistuksessa komissio edellyttää, että datan haltijat asettavat reaaliaikaiset matkatiedot saataville kansallisten yhteyspisteiden kautta. Näin pyritään parantamaan multimodaalisten matkatietopalvelujen laatua ja tekemään matkan suunnittelusta matkustajille helpompaa.

Liikenneverkot ja infrastruktuuri

Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T) koskevassa asetuksessa 60 , jota parhaillaan tarkistetaan 61 , käsitellään ratojen, maanteiden, sisävesiväylien, meriliikennereittien, satamien, lentoasemien ja rautatie- tai maantieterminaalien EU:n laajuisen verkon toteuttamista ja kehittämistä sekä tieto- ja viestintäteknologian järjestelmien käyttöönottoa kaikkia näitä liikennemuotoja varten. TENtec on TEN-T-politiikan koordinointiin ja tukemiseen tarkoitettu komission tieto- ja seurantajärjestelmä. Julkisessa TENtec-portaalissa 62 annetaan ajantasaista tietoa suurelle yleisölle (kansalaisille ja ammattihenkilöille) interaktiivisten karttojen ja karttakokoelman avulla. Komissio arvioi parhaillaan jäsenvaltioiden ja muiden asiaankuuluvien EU:n elinten kanssa automaattista datan vaihtoa koskevia ratkaisuja tällaisen ajantasaisen ja päivitetyn datan saatavuuden varmistamiseksi. Ohjaavana toimintaperiaatteena on yhden kerran periaate, jotta jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta voidaan vähentää pyytämällä samat tiedot vain kerran. Tässä yhteydessä komissio tukee automaattista datan vaihtoa koskevien ratkaisujen kehittämistä Verkkojen Eurooppa -välineen teknisellä avulla 63 .

Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevassa asetuksessa 64 edellytetään, että lataus- tai tankkauspisteen ylläpitäjät asettavat kansallisten yhteyspisteiden kautta olennaista tietoa muiden datan käyttäjien saataville maksutta ja että jäsenvaltiot varmistavat tämän datan käytettävyyden. Lisäksi Euroopan vaihtoehtoisten polttoaineiden seurantakeskuksen 65 tehtävänä on toimia keskeisenä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevana julkisena tiedonvälittäjänä. Euroopan vaihtoehtoisten polttoaineiden seurantakeskuksen tuleva kehitys tukee uusien tietopalvelujen luomista ja mahdollistaa markkinoiden kehityksen tehokkaan seurannan. Yhteinen eurooppalainen liikkumisdata-avaruus voisi tässä yhteydessä auttaa tukemaan vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevan datan laajempaa saatavuutta ja löydettävyyttä.

Tarkistetussa uusiutuvan energian direktiivissä  66 asetetaan siirto- ja jakeluverkkojen haltijoille velvoite asettaa lähes reaaliaikaisesti saataville tietoa uusiutuvan energian osuudesta ja kasvihuonekaasupäästöistä sähkössä, jota ne tarjoavat sähköajoneuvojen käyttäjille, aggregaattoreille ja sähköisten liikkumispalvelujen tarjoajille sekä sähkömarkkinaosapuolille.

Autoteollisuus

Autoteollisuuden alalla ehdot, joilla kolmannet osapuolet saavat korjaus- ja huoltotietoja, on vahvistettu tyyppihyväksyntää koskevassa lainsäädännössä. Tätä lainsäädäntöä tarkistetaan 67 parhaillaan aloitteessa, jonka tavoitteena on määrittää ehdot ajoneuvojen tuottaman datan sekä ajoneuvojen resurssien ja toimintojen saatavuudelle ja käytölle. Tavoitteena on mahdollistaa selkeät ja kilpailua edistävät EU:n säännöt ajoneuvojen dataan, toimintoihin ja resursseihin perustuvien palvelujen nopeammalle kehittämiselle (esimerkiksi etäyhteydellä tapahtuva vianmääritys, ennustava kunnossapito, liikkuminen palveluna, verkottunut ja automatisoitu liikkuminen, kaluston hallinta, sähköajoneuvojen älykäs lataaminen, autojen yhteiskäyttö, sähköajoneuvojen akkujen käyttötarkoituksen muuttaminen käyttöiän pidentämiseksi ja vakuutukset). Viranomaisten helpompi pääsy ajoneuvon tuottamaan dataan voi myös merkittävästi lisätä nykyaikaisten (datalähtöisten) päätöksentekomenetelmien käyttöönottoa liikenneturvallisuuden, liikenteen, liikkumisen ja ympäristön aloilla. Liikenneturvallisuuden takia on ratkaisevan tärkeää, että (julkiset ja yksityiset) hyväksytyt katsastajat saavat helposti ja maksutta käyttöönsä ajoneuvokohtaiset tiedot, joita he tarvitsevat suorittaakseen nykyaikaisten ajoneuvojen katsastuksen. On ensisijaisen tärkeää arvioida verkottuneiden ja automaattisten ajoneuvojen (myös sähköautojen) kyberturvallisuuteen liittyviä näkökohtia, koska niillä voi olla kybervakoiluun, ulkomaiseen sekaantumiseen tai tietoturvaan liittyviä vaikutuksia. Komissio harkitsee NIS 2 -direktiivin 22 artiklan mukaisesti verkko- ja tietoturva-alan yhteistyöryhmää ja ENISAa 68 kuultuaan verkottuneisiin ja automaattisiin ajoneuvoihin liittyvien asiaankuuluvien toimitusketjujen määrittämistä, jotta niistä voidaan tehdä unionin tason koordinoitu riskinarviointi ottaen huomioon tekniset ja tarvittaessa muut kuin tekniset riskitekijät.

Ilmailu

Komissio muutti vuonna 2020 ehdotustaan asetukseksi yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisesta 69 . Muutoksen tarkoituksena oli muun muassa i) sisällyttää ehdotukseen uusia säännöksiä tietojen saatavuudesta ja erityisesti asettaa operatiiviset tiedot (kuten säännöllisen liikenteen lentojen arvioitu saapumisaika) saataville rajojen yli ja EU:n laajuisesti sekä ii) sisällyttää ehdotukseen hinnoitteluperiaatteita, jotka on tarkoitus määritellä tarkemmin, jotta voidaan varmistaa datapalvelujen tarjoajien tasapuoliset toimintaedellytykset ilmaliikenteen hallinnan alalla.

Data4Safety (D4S)  70 on EU:n jäsenvaltioiden ja toimialan välinen vapaaehtoinen kumppanuus, jonka tavoitteena on parantaa systeemisten lentoturvallisuusriskien tunnistamista EU:n tasolla ja lieventää niitä. Tämä toteutetaan keräämällä ilmailudataa ja kehittämällä analyyttisiä valmiuksia hyödyntää tätä koko ilmailujärjestelmästä kerättävää dataa (esimerkiksi turvallisuusraportit, lentoyhtiöiltä saadut lentotiedot ja ilmaliikenteen hallintajärjestelmästä saatu liikennedata tai säätiedot). Tätä dataa käyttävät EU:n jäsenvaltioiden ja toimialan asiantuntijat, jotka tekevät yhteistyötä D4S:n data-analyytikkojen kanssa.

ICARE (Informational Core for Aviation Related Extractions) on väline, jota Euroopan komissio käyttää datan analysointiin ja siitä raportoimiseen ilmailualalla. Se auttaa parantamaan päättäjien päätöksenteon tietopohjaa. ICAREn avulla voidaan analysoida lentoliikenteen harjoittajien maailmanlaajuista lentoliikenteen tarjontaa ja kysyntää ilmailumarkkinoilla lentoliikenteen harjoittajien lentoaikatauluistaan ilmoittamien tietojen (tarjonta) ja Eurostatin tietojen (kysyntä) perusteella.

Atlas of the Sky 71 on maantieteellinen väline, jossa dataohjatut tiedot muunnetaan ICARE-pohjaisen datan avulla karttaan perustuviksi kaavioiksi (jotka sisältävät esimerkiksi tietoa TEN-T-verkosta, lentoliikennesopimuksista, julkisen palvelun velvoitteista, lentoasemista ja lentoliikenteestä). Atlas of the Sky -välineessä käyttäjät voivat avata suoraan raportteja ICARE-välineessä tai tarkastella liikenteeseen liittyvää dataa.

Komissio ehdotti ReFuelEU Aviation -asetuksessa 72 , että Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) olisi julkaistava (vuodesta 2025 alkaen ja sen jälkeen vuosittain) tekninen kertomus, joka perustuu kyseisen asetuksen soveltamisalaan kuuluvien polttoaineen toimittajien, ilma-alusten käyttäjien ja lentoasemien pitäjien julkaisemiin vuotuisiin raportteihin. Kertomus sisältää keskeisiä indikaattoreita kestävän ilmailun kehityksestä EU:ssa. Tällaisia indikaattoreita ovat muun muassa EU:n tasolla toimitettujen ja käytettyjen kestävien lentopolttoaineiden yhteenlaskettu määrä, kestävien lentopolttoaineiden markkinatilanne (mukaan lukien hinnat ja kestävien lentopolttoaineiden tuotannon kehityssuuntaukset) ja asetuksen soveltamisalaan kuuluvien sidosryhmien vaatimustenmukaisuustilanne.

Tieliikenne ja -turvallisuus

Tieliikenteen alalla on käytössä useita tietokantoja ja tietojenvaihtojärjestelmiä, jotka helpottavat EU:n tieliikennesääntöjen noudattamista ja noudattamisen seurantaa maantieliikenteen harjoittajien ja kansallisten viranomaisten kannalta. Keskeisiä järjestelmiä, jotka mahdollistavat G2G-, B2G- ja G2B-tietojenvaihdon, ovat maantiekuljetusyritysten eurooppalainen rekisteri (ERRU) 73 , TACHOnet  74 ja sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä (IMI) 75 .

Liikenneturvallisuuden alalla EU CARE -tietokanta 76 sisältää vuotuiset tiedot kaikista henkilövahinkoihin johtaneista tieliikenneonnettomuuksista EU- ja EFTA 77 -maissa. Tietokanta perustuu pitkälti poliisin dataan. Poliisin ja sairaaloiden tietojen yhdistäminen parantaisi merkittävästi vahinkojen vakavuutta koskevan datan laatua. Lisäksi keskeisiin liikenneturvallisuuden indikaattoreihin liittyviä tietoja kerätään EU:n rahoittamassa Trendline-hankkeessa 78 .

Nämä aloitteet ja niiden ekosysteemit ovat tärkeä osa yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden kehittämistä. Yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden tuottama lisäarvo liittyy näiden ekosysteemien yhteenliittämiseen ja siihen, että jos puutteita havaitaan, annetaan suosituksia tai tarvittaessa ehdotuksia siitä, miten yhdenmukaistamista voidaan lisätä datan saatavuuden, uudelleenkäytön ja jakamisen helpottamiseksi.

4.2.Yhteisen yleiskehyksen ja pääkomponenttien suunnittelu

Komissio tukee yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden kehyksen kehittämistä edellä 2 kohdassa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden kehyksessä on teknisiä ulottuvuuksia (esimerkiksi infrastruktuurielementtejä) ja hallinnollisia ulottuvuuksia (esimerkiksi säännöt, menettelyt, tehtävät ja vastuualueet, jotka on laadittava ja joita on mukautettava tapauskohtaisesti asiaan liittyvän EU:n lainsäädännön mukaisesti). Se helpottaa datan saatavuutta, uudelleenkäyttöä ja jakamista federoidussa, luotetussa ja turvallisessa ympäristössä liikkumisen ja liikenteen dataekosysteemien ja niiden sidosryhmien sekä muiden alakohtaisten data-avaruuksien välillä.

Yhteinen eurooppalainen liikkumisdata-avaruus tarvitsee selkeästi määritellyn hallintorakenteen, joka on yhteensopiva asiaa koskevan EU:n lainsäädännön kanssa ja jossa on määritetty tehtävät ja vastuut sen tehokasta perustamista ja toimintaa varten. Komissio analysoi asiaa koskevien hankkeiden ja sidosryhmien kuulemisten pohjalta liikkumis- ja liikennealan nykyisiä hallintokehyksiä ja arvioi yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden organisatorisen hallintorakenteen luomista koskevia vaihtoehtoja. Hallintorakenteeseen voi kuulua operatiivinen tehtävä, joka kattaa esimerkiksi rakenneosia ja standardeja koskevat suositukset, yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden kehyksen vaatimustenmukaisuuden sertifioinnin ja yhdistävän tason toiminnan. Hallintorakenteeseen voi sisältyä hallinnon eri tasoja, ja sen olisi varmistettava eri sidosryhmien aktiivinen osallistuminen ja noudatettava kohtuullisuuden ja läpinäkyvyyden periaatteita.

Yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden kehys koostuu seuraavista pääkomponenteista:

1)Rakenneosat:

Komissio analysoi ensin sidosryhmien kommenttien ja asiaa koskevien hankkeiden pohjalta nykyisissä liikkumisen ja liikenteen dataekosysteemeissä ja muilla teollisuudenaloilla käytössä olevia rakenneosia, joita voidaan käyttää uudelleen yhteisessä eurooppalaisessa liikkumisdata-avaruudessa. Tämän perusteella hahmotellaan yhteentoimivuuden, datasuvereniteetin 79 , luottamuksen ja arvonluonnin yhteiset rakenneosat sekä hallintoa ja liiketoimintaa koskevat ja oikeudelliset ulottuvuudet. Näitä rakenneosia olisi kuvattava osana johdonmukaista viitearkkitehtuuria. Tavoitteena on paitsi käyttää uudelleen mahdollisimman monia olemassa olevia rakenneosia (erityisesti yleisiä data-avaruuden rakenneosia), myös (tarvittaessa) helpottaa uusien rakenneosien luomista.

2)Standardit:

EU:n liikennesäännöstön puitteissa on tällä hetkellä määritetty merkittävä määrä standardeja. Lisäksi käytössä on myös muita toimialan standardeja. Komissio analysoi nykyistä standardeihin liittyvää toimintaympäristöä (erityisesti datan laadun, vertailukelpoisuuden, palvelun tason ja saatavuuden kannalta merkityksellisiä standardeja) ja harkitsee mahdollisuutta hyväksyä asianmukaisia jatkotoimenpiteitä, kuten ei-sitovien suositusten antamista. Pyrkimyksenä on edistää standardoinnin lähentymistä ja mahdollistaa datan vaihtoon käytettävien datalähteiden ja ekosysteemien yhteentoimivuus federoidun kehyksen perusteella. Yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden soveltamisalaan ei kuulu uusien standardien kehittäminen. Tarkoituksena on suositella olemassa olevia datan jakamista koskevia standardeja, joita voitaisiin käyttää nykyisissä ja tulevissa liikkumisen ja liikenteen ekosysteemeissä, ja esittää selkeästi yhteiseen eurooppalaiseen liikkumisdata-avaruuteen yhdistämisen kannalta tärkeimmät standardit.

3)Yhdistävä taso:

Komissio pyrkii asianomaisten sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen ja asiaa koskevien hankkeiden perusteella ensin laatimaan eritelmät ja sen jälkeen tukemaan sellaisen yhdistävän tason käyttöönottoa, joka mahdollistaa nykyisten ja kehitteillä olevien liikkumisen ja liikenteen data-avaruuksien ja tietoalueiden yhteenliitettävyyden. Se aikoo erityisesti helpottaa näistä data-avaruuksista ja tietoalueista peräisin olevan datan löydettävyyttä ja saatavuutta. Odotuksena on, että tällä tavoin tästä kerroksesta tulee yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden keskeinen osa.

Kaikki yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden komponentit sovitetaan vastaamaan monialaisessa datalainsäädännössä määriteltyjä suuntaviivoja ja olennaisia vaatimuksia sekä yhteisiä eurooppalaisia data-avaruuksia koskevaa yleistä kehystä, erityisesti Euroopan datainnovaatiolautakunnan suosituksia, data-avaruuksien tukikeskusta ja esimerkiksi Simpl-alustan (ks. 3.1 kohta) tarjoamia asiaan liittyviä rakenneosia.

Figure 1 sisältää kuvauksen yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden suunnitellusta konseptista. Konsepti kehittyy väistämättä täytäntöönpanon edetessä ja edellyttää tiettyä joustavuutta, jotta yleistä kehystä voidaan mukauttaa. Kehyksessä noudatetaan EU:n monialaisessa datalainsäädännössä määriteltyjä suuntaviivoja ja olennaisia vaatimuksia, ja se on yhdenmukainen horisontaalisten aloitteiden ja muiden alakohtaisten data-avaruuksien (ks. 3.1 kohta) sekä julkisten tai yksityisten liikkumisen dataekosysteemien ja aloitteiden (ks. 3.2 kohta) kanssa. Se perustuu nykyisiin ja tuleviin EU:n liikkumisen tietoalueisiin, lainsäädäntöön ja aloitteisiin (ks. 4.1 kohta). Samalla kehys tuottaa näihin aloitteisiin, ekosysteemeihin ja data-avaruuksiin muuta dataa ja asiaankuuluvia suosituksia. Yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden loppukäyttäjät voivat löytää, käyttää ja vaihtaa dataa tämän laajan ekosysteemien joukon kanssa, jotta he voivat luoda innovatiivisia liikkumispalveluja ja mahdollistaa lisäarvoa tuottavat käyttötapaukset liikennealalla (ks. 2.2 kohta).

Kaavio 1: Yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden suunniteltu konsepti.

4.3.Yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden kehitysvaiheet ja rahoitusvälineet

Euroopan datastrategiassa tehdyn sitoumuksen mukaisesti yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden komponentit kehitetään vaiheittain noudattamalla inkrementaalista ja iteratiivista lähestymistapaa. Komissio tukee tätä kehitystä rahoittamalla useita hankkeita Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta 80 ja Verkkojen Eurooppa -välineestä 81 tällä hetkellä yhteensä 11,4 miljoonalla eurolla. Muilla aloitteilla on myös merkittäviä heijastusvaikutuksia yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden kehittämiseen (esimerkiksi NAPCORE-hankkeen suunniteltu seuraava vaihe (9,5 miljoonaa euroa)).

Kaikki käynnissä olevat ja suunnitellut toimet sisältävät vaaditun sidosryhmien kuulemisen, joka kattaa jäsenvaltiot, viranomaiset, yksityiset toimijat ja suuren yleisön. Julkiset kuulemiset on jo aloitettu kannanottopyynnöllä 82 (marras-joulukuu 2022)ja sen jälkeisillä julkisilla ja asiantuntijoille suunnatuilla työpajoilla 83 , joissa oli vuonna 2023 yhteensä yli tuhat osallistujaa.

Vaihe 1 (syyskuusta 2022 alkaen)

Käynnissä olevassa ensimmäisessä vaiheessa pyritään tunnistamaan ja kartoittamaan merkitykselliset nykyiset ja kehitteillä olevat aloitteet liikkumisen ja liikenteen alalla. Siinä myös laaditaan ensimmäiset suuntaviivat, jotka nykyisten ja tulevien tietoalueiden ja ekosysteemien toimijat voivat panna vapaaehtoisesti täytäntöön kehityksen ja yhdenmukaistamisen edistämiseksi (data-avaruuksien tukikeskuksen suositusten mukaisesti, kun sellaisia on saatavilla).

Digitaalinen Eurooppa -ohjelmassa käynnistettiin lokakuussa 2022 vuoden kestävä koordinointi- ja tukitoimi PrepDSpace4Mobility 84 (miljoona euroa), jolla on kaksi päätavoitetta. Ensimmäisenä päätavoitteena oli laatia luettelo nykyisistä liikkumis- ja liikennedataa koskevista aloitteista, ekosysteemeistä ja alustoista sekä niiden tärkeimmistä ominaisuuksista. Toisena päätavoitteena oli antaa suosituksia mahdollisista yhteisistä suunnitteluperiaatteista ja rakenneosista sekä tutkia vaihtoehtoja liikkumis- ja liikennealan datan jakamista koskevaksi yhteiseksi kehykseksi. Toimi on myös koonnut eri sidosryhmiä yhteen ja edistänyt erilaisten liikkumisen ja liikenteen ekosysteemien lähentymistä.

Komissio aikoo käynnistää Verkkojen Eurooppa ‐välineen puitteissa vuoden kestävän teknistä tukea tarjoavan tutkimuksen (500 000 euroa) vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Tutkimus auttaa määrittelemään yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden kehyksen hallintonäkökohdat sekä laatimaan yhdistävää tasoa koskevia eritelmiä, joilla helpotetaan datan löydettävyyttä ja saatavuutta määrittelemällä nykyisillä ja kehitteillä olevilla liikkumisen ja liikenteen tietoalueilla käytössä olevia yhteisiä metatietoja. Komissio aikoo myös laatia ei-sitovia suosituksia, jotta voidaan mahdollistaa datan vaihtoon käytettävien nykyisten datalähteiden ja ekosysteemien yhteentoimivuus federoidun kehyksen perusteella. Tutkimus täydentää PrepDSpace4Mobility-aloitteen tuloksia.

Vaihe 2 (marraskuusta 2023 alkaen)

Toisessa vaiheessa keskitytään yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden kehyksen täytäntöönpanoon. Tämän kehyksen asteittaiseen täytäntöönpanoon tarvitaan olemassa olevien liikenne- ja liikkumisdata-aloitteiden tukea ja yhteistyötä, jotta voidaan helpottaa liikkumisdatan saatavuutta, kokoamista ja jakamista liikkumisalalla ja muiden alojen kanssa.

Toisen vaiheen tukemiseksi marraskuussa 2023 käynnistettiin 36 kuukautta kestävä Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelman hanke 85 (8 miljoonaa euroa). Siinä otetaan käyttöön operatiivinen data-avaruus, jotta osallistujat voivat asettaa dataa saataville ja jakaa sitä hallitusti, yksinkertaisesti ja turvallisesti. Hankkeessa keskitytään datan jakamisen käyttötapauksiin, jotka liittyvät matkustusta, liikennettä ja kaupunkiliikennettä koskeviin indikaattoreihin.

Lisäksi vuoden 2025 ensimmäiselle neljännekselle suunnitellaan Verkkojen Eurooppa ‑välineen alaisuudessa toteutettavaa käyttöönottoaloitetta (1,9 miljoonaa euroa). Aloite perustuu Digitaalinen Eurooppa -ohjelman hankkeiden, Verkkojen Eurooppa -välineen teknistä tukea tarjoavan tutkimuksen ja sellaisten nykyisten kansallisten ja EU:n aloitteiden tuloksiin, joilla edistetään yhteistä eurooppalaista liikkumisdata-avaruutta koskevan yleisen kehyksen kehittämistä, testausta ja validointia. Sen painopisteitä ovat

·yhdistävä taso

·vaadittujen rakenneosien määrittämisen jatkaminen datan yhteentoimivuuteen ja semantiikkaan, suvereniteettiin, luottamukseen ja arvonmuodostukseen liittyen

·suositukset standardeiksi datan laadun, palvelun tason ja saavutettavuuden osalta.

Lisäksi voitaisiin suunnitella täydentäviä EU:n rahoittamia käyttöönottotoimia. 

Pitkän aikavälin näkökulma

Pitkän aikavälin tavoitteena on vakiintunut data-avaruus, joka mahdollistaa datan jakamisen kaikkien eri sidosryhmien kesken. Se kehittyy jatkuvasti sitä mukaa, kun sen piiriin tulee yhä useampia käyttötapauksia, osallistujia ja käyttäjiä. Lisäksi tulevina vuosina saatetaan tarvita uusia aloitteita (myös lainsäädäntötoimenpiteitä) yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden ja/tai sen komponenttien tasolla. Tällaisiin aloitteisiin voisi kuulua keskeisten ekosysteemien ja sidosryhmien välisten sopimusten edistäminen sekä käyttötapausten ja uusien liiketoimintamallien määrittäminen. Tällä tavoin voitaisiin osoittaa yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden arvo ja tukea aiempien ja uusien aloitteiden asteittaista integrointia. Komissio varmistaa yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden pitkän aikavälin toiminnan ja kestävyyden tukemalla asianmukaisen hallintorakenteen perustamista ja analysoimalla ratkaisuja sen taloudellisen elinkelpoisuuden varmistamiseksi.

Tiivistelmä

Komissio aikoo käynnistää tai on jo käynnistänyt yhteistä eurooppalaista liikkumisdata-avaruutta koskevan yleiskehyksen suunnittelemista ja toteuttamista varten seuraavat toimet, joiden määrärahat ovat yhteensä 11,4 miljoonaa euroa.

Vaihe 1

·Digitaalinen Eurooppa -ohjelman koordinointi- ja tukitoimi (12 kuukautta – lokakuusta 2022 syyskuuhun 2023): 1 miljoona euroa

Välitavoitteet:

onykyisten liikkumisen ja liikenteen dataekosysteemien kartoitus

osuositeltujen yhteisten rakenneosien ja standardien alustava määritys.

·Verkkojen Eurooppa -välineen teknistä tukea tarjoava tutkimus (12 kuukautta – vuoden 2024 ensimmäisestä neljänneksestä vuoden 2025 ensimmäiseen neljännekseen): 500 000 euroa

Välitavoitteet:

oyhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden kehyksen hallintonäkökohtien määrittely

oyhdistävän tason määrittely.

Vaihe 2

·Digitaalinen Eurooppa -ohjelman käyttöönottotoimi (36 kuukautta – marraskuusta 2023 marraskuuhun 2026): 8 miljoonaa euroa

Välitavoitteet:

oliikenteen ja kaupunkiliikenteen indikaattoreihin keskittyvät data-avaruuksia koskevat pilottihankkeet.

·Verkkojen Eurooppa -välineen käyttöönottoaloite (36 kuukautta – vuoden 2025 ensimmäisestä neljänneksestä vuoden 2028 ensimmäiseen neljännekseen): 1,9 miljoonaa euroa

Välitavoitteet:

oyhdistävän tason käyttöönotto

osuositeltujen yhteisten rakenneosien ja standardien tarkempi määritys.

5.Päätelmät ja tulevat toimet

Kannanottopyyntöön saatu ja eri sidosryhmien kuulemisissa annettu palaute vahvistaa, että yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden perustamiselle on tarve ja siihen liittyy suuria mahdollisia hyötyjä, mutta myös haasteita. Siksi yhteistä eurooppalaista liikkumisdata-avaruutta on kehitettävä vaiheittain siten, että ensin selvitetään tässä tiedonannossa hahmotellut yleiset haasteet ja sen jälkeen valmistellaan asianmukaiset toimenpiteet liikkumisdata-avaruuden toteuttamiseksi. Yhteentoimivuuteen liittyviä toimenpiteitä vaikeuttavat tällä hetkellä datatyyppien ja sidosryhmien heterogeenisyys ja monimuotoisuus sekä nykyisten tietokantojen ja datan jakamista koskevien standardien hajanaisuus. Lisäksi käytössä olevat ekosysteemit eroavat toisistaan sen suhteen, että osassa niistä luodaan dataa ja osassa vain vaihdetaan dataa, osa on avoinna kaikille ja osa on vain tiettyjen toimijoiden saatavilla. Lisäksi osa ekosysteemeistä sisältää luottamuksellista dataa ja niihin pääsyä on rajoitettu. Digitalisointitoimet ovat edelleen kesken tietyillä sektoreilla, eikä kaikkea tarvittavaa dataa ole digitoitu.

Yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden rakentaminen on dynaaminen prosessi. Sen osatekijät määritetään ja niitä mukautetaan ja jatkokehitetään yhdenmukaisesti muiden alakohtaisten data-avaruuksien ja niitä tukevien aloitteiden (esimerkiksi data-avaruuksien tukikeskuksen) kanssa. Tietty joustavuus on tarpeen, jotta tarvittaessa voidaan lisätä uusia aloitteita ja mukauttaa aiempia aloitteita. Jotta yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden tavoitteet voidaan saavuttaa, on olennaisen tärkeää saada kaikkien EU:n liikkumis- ja liikennealan sidosryhmien tuki ja saada niiltä palautetta. Yhteinen eurooppalainen liikkumisdata-avaruus olisi laadittava ensisijaisesti liikkumisen ja liikenteen sidosryhmille. Sen olisi vastattava niiden tarpeisiin ja hyödynnettävä kaikkialla EU:ssa käytössä ja kehitteillä olevia aloitteita.

Yhteinen eurooppalainen liikkumisdata-avaruus auttaa vauhdittamaan EU:n liikkumis- ja liikennealan digitaalista ja vihreää muutosta vahvistamalla alan toimintakykyä ja tehokkuutta sekä edistämällä turvallisuutta, ilmastoneutraaliutta, kestävyyttä, häiriönsietokykyä ja ketteryyttä. Yhteinen eurooppalainen liikkumisdata-avaruus vähentää toimialan nykyistä hajanaisuutta ja parantaa julkisten ja yksityisten toimijoiden mahdollisuuksia käyttää liikkumis- ja liikennedataa saumattomalla, syrjimättömällä, luotettavalla ja yhdenmukaisella tavalla. Se tarjoaa myös eri alojen välisiä hyötyjä luomalla synergiaa muiden alakohtaisten data-avaruuksien kanssa.

Toimiva yhteinen eurooppalainen liikkumisdata-avaruus tuo merkittäviä etuja jäsenvaltioille, kaikille asiaan liittyville viranomaisille, markkinatoimijoille ja suurelle yleisölle. Mahdollistamalla merkityksellisen liikkumis- ja liikennedatan saatavuus ja jakaminen voidaan tukea liikennepolitiikan laatimista ja lisätä rajat ylittäviä yhteyksiä, mikä edistää talouskasvua. Kun kattavaa dataa on helpompi saada, voidaan tehdä tietoon perustuvia päätöksiä infrastruktuurista ja liikennesuunnittelusta, mikä johtaa tehokkaampiin järjestelmiin. Markkinatoimijat saavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia datan jakamisen, kumppanuuksien muodostamisen ja koordinointia parantavan palvelujen integroinnin kautta. Reaaliaikaisten tietojen avulla voidaan optimoida yksityisten ja julkisten toimijoiden toiminta ja varmistaa siten säädösten noudattaminen. Viime kädessä matkustajat, työmatkalaiset ja matkailijat hyötyvät paremmasta ja osallistavammasta matkustuskokemuksesta, joka on tulosta järjestelmien integroinnin ja multimodaalisuuden avulla aikaansaatavista tehokkaista liikennejärjestelmistä, reaaliaikaisista päivityksistä sekä turvallisuuden, kestävyyden ja esteettömyyden parantamisesta.

(1)

  COM(2020) 789 final.

(2)

  COM(2020) 789 final.

(3)

  COM(2019) 640 final.

(4)

  Euroopan digitaalinen valmius (europa.eu).

(5)

  COM(2020) 66 final.

(6)

  SWD(2022) 45 final, Commission Staff Working Document on Common European Data Spaces.

(7)

Lisäksi autetaan vähentämään liikenteestä aiheutuvia ilma- ja melupäästöjä.

(8)

 Data-avaruuksien federointi: Kahden tai useamman sellaisen data-avaruuden, jotka ovat sopineet yhdenmukaisen toiminnan standardeista, järjestäminen yhteisen hallintokehyksen puitteissa, jotta voidaan luoda yhteistä synergiaa. Data-avaruudet toimivat itsenäisesti, ja niillä voi olla erilaiset sisäiset arkkitehtuurit. Tavoitteena kuitenkin on, että ne toimivat yhdessä yhtenäisenä ja yhdenmukaisena ekosysteeminä osallistujien kannalta. Preparatory Actions for the Data Space for Mobility, Deliverable D3.1 (Glossary), 2023 s. 13 .

(9)

Data-avaruuden rakenneosa: Perusyksikkö tai -komponentti, joka voidaan toteuttaa, tai valmius, joka voidaan ottaa käyttöön ja yhdistää muiden rakenneosien kanssa data-avaruuden toiminnallisuuden saavuttamiseksi. Data-avaruuden rakenneosat voidaan jakaa organisatorisiin ja liiketoimintaan liittyviin rakenneosiin ja teknisiin rakenneosiin. https://dssc.eu/space/Glossary/176554169/10.+DSSC-specific+terms

(10)

On myös tärkeää ottaa huomioon kolmansien osapuolten, kuten datan välittäjien (esimerkiksi datanhallinta-asetuksella säänneltävien datan välittäjien), tehtävä luottamuksen aikaansaamisessa. Nämä osapuolet voivat olla neutraaleja toimijoita, jotka helpottavat datan uudelleenkäyttöä yhteisessä eurooppalaisessa data-avaruudessa ja mahdollistavat tällaisen uudelleenkäytön. Nämä toimijat toimivat välittäjinä datan toimittajien, rekisteröityjen, datan säilyttämisen tarjoajien ja datan käyttäjien välillä. Ne voivat erityistarpeista riippuen auttaa saattamaan yhteen datan tarjonnan ja kysynnän, tarjota datan jakamista helpottavia palveluja ja asiaan liittyviä teknologioita sekä taata, että dataa käsitellään luotettavasti ja lainmukaisesti.

Euroopan komissio, Yhteinen tutkimuskeskus, Farrell, E., Minghini, M., Kotsev, A. et al., European data spaces – Scientific insights into data sharing and utilisation at scale, Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2023,  https://data.europa.eu/doi/10.2760/400188

(11)

Euroopan komissio, Yhteinen tutkimuskeskus, Micheli, M., Farrell, E., Carballa-Smichowski, B. et al., Mapping the landscape of data intermediaries – Emerging models for more inclusive data governance, Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2023, https://data.europa.eu/doi/10.2760/261724

(12)

  https://uvarbox.eu/  

(13)

Tiedot olisi toimitettava esteettömästi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista 17 päivänä huhtikuuta 2019 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/882 (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70–115) (esteettömyyssäädös) vahvistettujen vaatimusten mukaisesti. Kyseistä direktiiviä sovelletaan kuljetuspalveluja koskevien tietojen välittämiseen, mukaan lukien reaaliaikaiset matkatiedot.

(14)

  PIANC Report N° 21 – Smart Shipping on Inland Waterways, maaliskuu 2022, s. 52 .

(15)

  https://www.emsa.europa.eu/sustainable-ports/port-call-optimisation.html  

(16)

Komissio esittää viimeistään 1. heinäkuuta 2024 kertomuksen, jossa arvioidaan tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamisesta kestävälle lentoliikenteelle (ReFuelEU Aviation -aloite) 18 päivänä lokakuuta 2023 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/2405 (EUVL L, 2023/2405, 31.10.2023) 15 artiklassa tarkoitettuun nykyiseen kestävien lentopolttoaineiden joustomekanismiin tehtäviä mahdollisia parannuksia tai lisätoimenpiteitä.

(17)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/868, annettu 30 päivänä toukokuuta 2022, eurooppalaisen datan hallinnoinnista ja asetuksen (EU) 2018/1724 muuttamisesta (datanhallinta-asetus) (EUVL L 152, 3.6.2022, s. 1).

(18)

  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi datan oikeudenmukaista saatavuutta ja käyttöä koskevista yhdenmukaisista säännöistä (datasäädös) (COM(2022) 68 final).

(19)

  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/138, annettu 21 päivänä joulukuuta 2022, arvokkaiden tietoaineistojen luettelosta ja niiden julkaisemista ja uudelleenkäyttöä koskevista järjestelyistä (EUVL L 19, 20.1.2023, s. 43).

(20)

  https://inspire.ec.europa.eu/Themes/115/2892

(21)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1024, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, avoimesta datasta ja julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (uudelleenlaadittu) (EUVL L 172, 26.6.2019, s. 56).

(22)

  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimenpiteistä julkisen sektorin yhteentoimivuuden korkean tason varmistamiseksi koko unionissa (Yhteentoimiva Eurooppa -säädös) (COM(2022) 720 final).

(23)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(24)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2555, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, toimenpiteistä kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi kaikkialla unionissa, asetuksen (EU) N:o 910/2014 ja direktiivin (EU) 2018/1972 muuttamisesta sekä direktiivin (EU) 2016/1148 kumoamisesta (NIS 2 ‑direktiivi) (EUVL L 333, 27.12.2022, s. 80).

(25)

  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi digitaalisia elementtejä sisältävien tuotteiden horisontaalisista kyberturvavaatimuksista ja asetuksen (EU) 2019/1020 muuttamisesta (COM(2022) 454 final) .

(26)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2557, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä ja direktiivin 2008/114/EY kumoamisesta .

(27)

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 910/2014 muuttamisesta eurooppalaisen digitaalisen identiteetin kehyksen vahvistamisen osalta (COM(2021) 281 final).  

(28)

  Asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73).  

(29)

  COM(2021) 400 final.

(30)

  COM(2020) 98 final.  

(31)

  COM(2020) 380 final.

(32)

  Euroopan komission lehdistötiedote, 2021, ”Vuoden 2020 teollisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten” .

(33)

 Energiajärjestelmän digitalisointi – EU:n toimintasuunnitelma ( COM(2022) 552 final ja SWD(2022) 341 final ).

(34)

  C(2023)4787.

(35)

  https://dssc.eu/

(36)

  https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/news/simpl-cloud-edge-federations-and-data-spaces-made-simple  

(37)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2022/2481, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman perustamisesta (EUVL L 323, 19.12.2022, s. 4).

(38)

  https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/news/digital-assembly-2023-digital-open-and-secure-europe  

(39)

  https://ec.europa.eu/digital-building-blocks/

(40)

  https://internationaldataspaces.org/  

(41)

  https://www.fiware.org/

(42)

  https://gaia-x.eu/  

(43)

  https://eona-x.eu/  

(44)

  https://mobility-dataspace.eu/  

(45)

  https://ishare.eu/  

(46)

  http://www.federatedplatforms.eu/  

(47)

  www.citcom.ai  

(48)

  https://digital-strategy.ec.europa.eu/en/policies/cross-border-corridors

(49)

  https://transport.ec.europa.eu/transport-themes/digital-transport-and-logistics-forum-dtlf_en  

(50)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/1056, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2020, sähköisistä kuljetustiedoista (EUVL L 249, 31.7.2020, s. 33).

(51)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1239, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, eurooppalaisen merenkulkualan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta ja direktiivin 2010/65/EU kumoamisesta (EUVL L 198, 25.7.2019, s. 64).

(52)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/44/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, yhdenmukaistetuista jokitiedotuspalveluista (RIS) Euroopan yhteisön sisävesillä (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 152).

(53)

  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/777, annettu 16 päivänä toukokuuta 2019, rautatieinfrastruktuurirekisteriä koskevista yhteisistä eritelmistä ja täytäntöönpanopäätöksen 2014/880/EU kumoamisesta (EUVL L 139 I, 27.5.2019, s. 312) ja siihen liittyvät ohjeasiakirjat ( https://www.era.europa.eu/domains/registers/rinf_en ), jotka koskevat pääsyä rautatieinfrastruktuurirekisteriin ( https://rinf.era.europa.eu/rinf/ ).

(54)

  https://data-interop.era.europa.eu/era-vocabulary/  

(55)

  COM(2020) 66 final.

(56)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/782, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista (uudelleenlaadittu) (EUVL L 172, 17.5.2021, s. 1).

(57)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/40/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista (EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1).

(58)

  https://napcore.eu/  

(59)

  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tieliikenteen älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton sekä tieliikenteen ja muiden liikennemuotojen rajapintojen puitteista annetun direktiivin 2010/40/EU muuttamisesta (COM(2021) 813 final).

(60)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).

(61)

  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi, asetuksen (EU) 2021/1153 ja asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 1315/2013 kumoamisesta (COM(2021) 812 final).

(62)

  https://ec.europa.eu/transport/infrastructure/tentec/tentec-portal/map/maps.html

(63)

  https://cinea.ec.europa.eu/funding-opportunities/calls-proposals/cef-transport-technical-assistance-member-states-general-envelope_en  

(64)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1804, annettu 13 päivänä syyskuuta 2023, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta ja direktiivin 2014/94/EU kumoamisesta (EUVL L 234, 22.9.2023, s. 1).

(65)

  https://alternative-fuels-observatory.ec.europa.eu/

(66)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/2413, annettu 18 päivänä lokakuuta 2023, direktiivin (EU) 2018/2001, asetuksen (EU) 2018/1999 ja direktiivin 98/70/EY muuttamisesta uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisen osalta sekä neuvoston direktiivin (EU) 2015/652 kumoamisesta (EUVL L, 2023/2413, 31.10.2023).

(67)

  Ajoneuvon datan, toimintojen ja resurssien saatavuus (europa.eu).

(68)

  https://www.enisa.europa.eu/  

(69)

  Muutettu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisesta (uudelleenlaadittu) (COM(2020) 579 final).

(70)

  https://www.easa.europa.eu/en/domains/safety-management/data4safety

(71)

  https://ec.europa.eu/transport/modes/air/aos/aos_public.html  

(72)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/2405, annettu 18 päivänä lokakuuta 2023, tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamisesta kestävälle lentoliikenteelle (ReFuelEU Aviation -aloite) (EUVL L, 2023/2405, 31.10.2023).

(73)

  ERRU on sähköinen järjestelmä, joka on tarkoitettu jäsenvaltioiden viranomaisten väliseen tietojenvaihtoon maantiekuljetusyrityksistä ja siitä, miten ne noudattavat EU:n tieliikennesääntöjä.   Ks. maantiekuljetusyritysten eurooppalainen rekisteri (ERRU) (europa.eu).

(74)

TACHOnet on järjestelmä, jonka kautta jäsenvaltiot voivat vaihtaa sähköisesti keskenään tietoa kuljettajien ajopiirturikorteista: https://transport.ec.europa.eu/transport-modes/road/tachograph/tachonet_en

(75)

IMI on komission hallinnoima suojattu monikielinen verkkoväline, jolla helpotetaan tietojenvaihtoa EU:n lainsäädännön käytännön täytäntöönpanoon osallistuvien jäsenvaltioiden viranomaisten välillä. IMI auttaa viranomaisia täyttämään rajat ylittävää hallinnollista yhteistyötä koskevat velvoitteensa useilla sisämarkkinapolitiikan aloilla. Sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä (europa.eu).

(76)

  https://road-safety.transport.ec.europa.eu/statistics-and-analysis/methodology-and-research/care-database_en

(77)

  https://www.efta.int/  

(78)

  https://www.baseline.vias.be/  

(79)

Datasuvereniteetissa parannetaan organisaatioiden ja yksilöiden mahdollisuuksia vaikuttaa dataan, jonka tuottamiseen ne osallistuvat. Datasuvereniteetti tarkoittaa osallistumista datan hallintaan ja antaa yksilöille ja organisaatioille mahdollisuuden päättää itse, miten, milloin ja millä hinnalla muut voivat käyttää niiden dataa koko arvoketjussa. Se tarkoittaa, että datan haltijat voivat suojata käyttäjätiedot ja varmistaa, että niitä käytetään vain tarkasti määriteltyjen sääntöjen mukaisesti.

Euroopan komissio, Yhteinen tutkimuskeskus, Farrell, E., Minghini, M., Kotsev, A. et al., European data spaces – Scientific insights into data sharing and utilisation at scale, Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2023,  https://data.europa.eu/doi/10.2760/400188

Datasuvereniteettia koskevien sääntöjen olisi aina oltava objektiivisia, syrjimättömiä ja avoimia.

(80)

  Digital Europe Programme, Work Programme for 2021-2022, liite, s. 47. Data space for mobility.

(81)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1153, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, Verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta (EUVL L 249, 14.7.2021, s. 38).

(82)

  Liikennedata – yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden luominen (komission tiedonanto) (europa.eu).

(83)

Kolme esimerkkiä näistä ovat kymmenes Firenzen intermodaalinen foorumi yhteisen eurooppalaisen liikkumisdata-avaruuden luomisesta – Florence School of Regulation (eui.eu) (25. marraskuuta 2022) , PrepDSpace4Mobilityn asiantuntijoille suunnatut ja julkisen sidosryhmien työpajat ( mobilitydataspace-csa.eu ) ja liikenteen ja liikkumisen pääosaston verkossa toteuttama sidosryhmien työpaja ”Public workshop on creating a common European mobility data space (EMDS)” (16. helmikuuta 2023).

(84)

  PrepDSpace4Mobility, https://mobilitydataspace-csa.eu/  

(85)

  DIGITAL-2022-CLOUD-AI-03-DS-MOBILITY.