EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 27.9.2023

COM(2023) 570 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Kertomus digitaalisen vuosikymmenen edistymisestä 2023

{SWD(2023) 570 final} - {SWD(2023) 571 final} - {SWD(2023) 572 final} - {SWD(2023) 573 final} - {SWD(2023) 574 final}

Sisällys

1. Johdanto: digitaalinen vuosikymmen todeksi    

2. Keskeiset Euroopan digitalisaatiota edistävät tekijät vuonna 2022    

3. Itsenäistä ja kilpailukykyistä Eurooppaa edistävä digitaalinen muutos    

3.1 Pääkohta: digitaaliset infrastruktuurit    

3.1.1 Tavoite: gigabittiyhteydet ja langattomat nopeat verkot kaikille    

3.1.2 Tavoite: puolijohteet    

3.1.3 Tavoite: reunasolmut    

3.1.4 Tavoite: kvanttilaskenta    

3.2 Pääkohta: yritysten digitalisaatio    

3.2.1 Tavoite: digitaaliteknologioiden käyttöönotto    

3.2.2 Tavoite: pk-yritysten digitaalinen intensiteetti    

3.2.3 Tavoite: yksisarviset    

3.3 Digitaalisen vuosikymmenen tavoite: kyberturvallisuus    

3.4 Digitaalisen vuosikymmenen tavoite: häiriönsietokyky    

4. Digitaalinen muutos EU:n kansalaisten ja yhteiskunnan valtaistamiseksi    

4.1 Pääkohta: digiosaaminen    

4.1.1 Tavoite: perustason digitaidot    

4.1.2 Tavoite: tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijat    

4.2 Pääkohta: julkisten palvelujen digitalisointi    

4.2.1 Tavoite: keskeiset julkiset palvelut    

4.2.2 Tavoite: sähköinen tunnistaminen    

4.2.3 Tavoite: sähköiset terveystiedot    

4.3 Digitaalisen vuosikymmenen tavoite: perusoikeuksien turvaaminen ja demokraattisen toiminnan valtaistaminen    

4.4 Digitaalisen vuosikymmenen tavoite: ihmiskeskeisen ympäristön edistäminen – painopisteenä lasten suojelu    

5. Digitaalinen muutos EU:n vihreän kehityksen ohjelman tukemiseksi    

6. Kansainvälinen ulottuvuus    

7. Päätelmät    

1. Johdanto: digitaalinen vuosikymmen todeksi

Ensimmäisessä digitaalisen vuosikymmenen tilaa koskevassa kertomuksessa arvioidaan EU:n edistymistä kohti ihmisten, yritysten ja ympäristön kannalta onnistunutta digitaalista siirtymää, jota kuvataan digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman perustamisesta annetussa päätöksessä 1 , jäljempänä ’digitaalista vuosikymmentä koskeva päätös’. Kertomuksessa tarkastellaan digitaalipolitiikan kehitystä ja kuvataan, miten EU etenee kohti sovittuja tavoitteita ja päämääriä, sekä hahmotellaan näin EU:n lähtötilanne digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman täytäntöönpanon alkaessa. 

Alla olevassa kaaviossa 1 esitetään yleinen analyysi EU:n edistymisestä digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamisessa, ja tämän kertomuksen liitteessä esitetyt maakohtaiset raportit antavat asiasta yksityiskohtaisemman kuvan.

Kaavio 1: Vuodelle 2030 asetetuissa digitaalisen vuosikymmenen tavoitteissa tapahtunut edistys 2

Kaaviosta 1 käy selvästi ilmi, että yhteisiä toimia on tarpeen nopeuttaa ja syventää muun muassa toteuttamalla politiikkatoimia ja investoimalla 3 digitaaliteknologiaan, digitaitoihin ja digitaalisiin infrastruktuureihin, jotka ovat geopoliittisesti, yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kriittisiä mahdollistavia tekijöitä. Tältä pohjalta tässä kertomuksessa esitetään jäsenvaltioille konkreettisia suosituksia ennen kansallisten strategisten etenemissuunnitelmien hyväksymistä ja näiden suunnitelmien tulevia mukautuksia. Kertomuksen liitteessä esitetyt maakohtaiset suositukset perustuvat kunkin jäsenvaltion tuloksiin ja mahdollisuuksiin edistää yhteisiä toimia digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseksi.

Tämä kertomus kattaa myös digitaalisen vuosikymmenen digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevan eurooppalaisen julistuksen 4 seurannan. Julistuksessa EU:n digitalisaatiota koskeva visio muunnetaan periaatteiksi ja sitoumuksiksi. Julistuksen avulla EU toteuttaa digitalisaation ihmislähtöisesti ja tukee yhteisvastuuta ja osallisuutta tietoliikenneyhteyksien avulla, korostaa valinnanvapauden ja oikeudenmukaisen digiympäristön tärkeyttä, edistää digitaaliseen julkiseen tilaan osallistumista ja lisää turvallisuutta ja kestävyyttä. Julistus toimii selkeänä viitekohtana sille, minkälaista digitalisaatiota EU tavoittelee, ja siinä annetaan erityisesti ohjeita päätöksentekijöille ja yrityksille näiden käsitellessä uutta teknologiaa.

Digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelma edellyttää tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta sillä voidaan varmistaa yhteinen edistyminen ja kaikkien sidosryhmien osallistuminen niin unionin, jäsenvaltioiden, alueiden kuin paikallisyhteisöjen tasolla. Se täydentää talous- ja sosiaalipolitiikan koordinoinnin eurooppalaista ohjausjaksoa sekä elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoa, johon sisältyy vahva digitaalinen ulottuvuus: tällä hetkellä 26 prosenttia elpymis- ja palautumissuunnitelmien kokonaismäärärahoista (130 miljardia euroa 502 miljardista eurosta) on osoitettu digitaaliseen muutokseen. 5

2. Keskeiset Euroopan digitalisaatiota edistävät tekijät vuonna 2022

Vuonna 2022 EU:n digitaaliseen muutokseen vaikuttavat keskeiset kehityssuuntaukset ovat kiihtyneet entisestään: niitä ovat teknologian, esimerkiksi generatiivisen tekoälyn, yhä nopeampi kehitys, ilmastonmuutos ja siihen liittyvät yhteiskunnalliset ja taloudelliset huolenaiheet, nopeiden tietoliikenneyhteyksien kasvava kysyntä 7 , demokratiaan ja EU:n arvoihin kohdistuvien sisäisten ja ulkoisten riskien lisääntyminen sekä maailmanlaajuisen toimintaympäristön moninapaistuminen kiihtyvässä teknologisessa kilpajuoksussa 8 . Teknologisen muutoksen mahdolliset vaikutukset ovat huomattavia, ja se edellyttää EU:lta nopeaa ja ketterää muutosta.

Geopolitiikan merkitys kasvoi vuonna 2022 Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vuoksi sekä siksi, että talouden pirstaloitumisen riskit lisääntyivät eräillä aloilla kilpailevien strategisten etujen ja arvojen vuoksi. Geopolitiikka on noussut merkittäväksi tekijäksi ihmisten ja yritysten jokapäiväisessä toiminnassa elinkustannusten nousun, Euroopassa tapahtuvien kyberhyökkäysten määrän tasaisen ja merkittävän kasvun sekä tuotteiden ja palvelujen toimitusketjujen häiriöiden myötä. 9  

Digitaaliteknologiat ovat näiden geopoliittisten jännitteiden ja kiihtyvän teknologisen kilpajuoksun keskiössä. Tässä kilpailussa nopeudella ja laajuudella on ratkaiseva merkitys johtoaseman saavuttamisessa ja säilyttämisessä tulevaisuuden globaalissa taloudessa. 10 Systeemiset digitaaliset innovaatiot voivat aiheuttaa heijastusvaikutuksia talouden eri osa-alueilla. Tämä antaa lisäetua maailmanlaajuisen digitaalisen ekosysteemin vakiintuneille johtaville yrityksille, mikä vaikuttaa merkittävästi EU:n kilpailukykyyn, kasvuun ja suvereniteettiin.

Kaavio 2: Eri digitaalialoilla toteutetut toimet tietyillä maantieteellisillä alueilla (2009–2022)

Lähde: Calza ym., Analytical insights into the global digital ecosystem (DGTES), 2023 11 .

Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) maailmanmarkkinat ovat yksi suurimmista teollisuudenaloista, ja niiden arvon ennustetaan nousevan 6 biljoonaan euroon vuonna 2023. Kaaviossa 2 esitettyä EU:n asemaa maailmanlaajuisessa ekosysteemissä voitaisiin kuitenkin parantaa huomattavasti. Vielä merkittävämpää on se, että EU:n osuus maailmanlaajuisista tuloista tieto- ja viestintätekniikan markkinoilla on kymmenen viime vuoden aikana laskenut jyrkästi 21,8 prosentista vuonna 2013 aina 11,3 prosenttiin vuonna 2022, kun taas Yhdysvaltojen osuus on kasvanut 26,8 prosentista 36 prosenttiin. 12 Tällä hetkellä EU hankkii yli 80 prosenttia digitaalisista tuotteista sekä palveluista, infrastruktuurista ja teollisoikeuksista unionin ulkopuolisista maista. Esimerkiksi puolijohteiden osalta Yhdysvallat ja EU ovat jopa 75–90-prosenttisesti riippuvaisia Aasiassa tapahtuvasta tuotannosta. 13   14  

Tässä suhteessa EU on viime vuoden aikana tehostanut toimia teknologisen johtoasemansa palauttamiseksi ja digitalisaation helpottamiseksi ja parantanut samalla häiriönsietokykyään. 15 EU muodostaa maailman suurimman yhtenäisen markkina-alueen 16 , ja se on tältä pohjalta tehostanut toimia, joilla puututaan strategisiin riippuvuuksiin erityisesti kriittisissä raaka-aineissa, puolijohteissa, tietotekniikkaohjelmistoissa (pilvipalvelujen ja reunalaskennan ohjelmistot) sekä kyberturvallisuusteknologioissa 17 . Tätä varten on toteutettu uudistuksia ja investointeja, joilla edistetään digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamista. Esimerkiksi EU:n sirusäädös, joka esiteltiin viime vuoden helmikuussa, on antanut markkinoille oikeita signaaleja, ja suunniteltuja julkisia ja yksityisiä investointeja on ilmoitettu jo 100 miljardin euron arvosta. 18 EU on myös investoinut suurtehotietokoneisiin, ja EU:ssa on nyt kaksi maailman viidestä parhaasta suutehotietokoneesta. 19 Myös kohdennetut tutkimus- ja innovointitoimet, kuten Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja Euroopan puolustusrahaston toimet, ovat ratkaisevan tärkeitä EU:n tutkimus- ja innovaatioaseman vahvistamiseksi sen globaaleihin kilpailijoihin verrattuna ja siten EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvyn ja häiriönsietokyvyn edistämiseksi sekä strategisten riippuvuuksien vähentämiseksi. 20  

EU:n myöntämä rahoitus, jonka odotetaan edistävän suoraan digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamista, on tarkemmin sanottuna 165 miljardia euroa, ja EU tukee jo nyt digitaalista vuosikymmentä tällä summalla useiden ohjelmien ja erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen kautta 21 . Kuten edellä olevasta kaaviosta 1 (vuodelle 2030 asetetuissa digitaalisen vuosikymmenen tavoitteissa tapahtunut edistys) käy ilmi, digitaalisen muutoksen onnistunut toteutuminen EU:ssa ei kuitenkaan ole läheskään varmaa, vaan se edellyttää uusia poliittisia toimenpiteitä, toimia ja investointeja, joissa painotetaan voimavarojen yhdistämistä erityisesti monikansallisten hankkeiden avulla. Haasteellisen geopoliittisen tilanteen ja maailmanlaajuisen teknologisen kilpailun vuoksi tämä on entistäkin tärkeämpää.

Uusien yhteisten teollisten digitaalisten hankkeiden toteutuksen vauhdittaminen on yksi digitaalisen vuosikymmenen keskeinen osatekijä. EU:n, jäsenvaltioiden ja yksityissektorin resursseja yhdistävien monikansallisten hankkeiden perustaminen ja toteuttaminen on jatkossa ketterämpää ja joustavampaa eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin konsortioiden (EDIC) ansiosta. Ne ovat uusi toimintamuoto, joka otettiin käyttöön digitaalista vuosikymmentä koskevalla päätöksellä. Tätä osoittaa se, että jäsenvaltiot ovat jo ehdottaneet lukuisia hankkeita, jotka on tarkoitus toteuttaa EDICien avulla. 22

Samalla komissio on päivittänyt valtiontukivälineistöään ja erityisesti hyväksynyt yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen 23 muutoksia, joilla voidaan helpottaa, yksinkertaistaa ja nopeuttaa julkista tukea EU:n digitaaliselle muutokselle ja edistää investointeja digitaaliteknologiaan ja digitaalisiin yhteyksiin. Tähän sisältyy digitaali-innovointikeskittymien ja kokeilulaitosten uusia testausmahdollisuuksia sekä kunnianhimoisia tietoliikennehankkeita kiinteiden laajakaistaverkkojen, 5G-verkkojen kaltaisten matkaviestinverkkojen sekä runkoliityntäverkkojen käyttöönottamiseksi, jotta laajakaistan riittämättömästä kattavuudesta kärsiville alueille, erityisesti maaseutualueille ja syrjäisille alueille, saadaan luotua laadukas infrastruktuuri. Tarkistetulla yleisellä ryhmäpoikkeusasetuksella lisätään myös tukea tietyille yhteistä etua koskeville hankkeille, jotka rahoitetaan Verkkojen Eurooppa -välineestä tai joille on myönnetty Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa huippuosaamismerkki, mikä on erityisen merkittävää rajat ylittävien 5G-käytävien ja tiettyjen runkoverkkojen ja merenalaisten kaapeleiden osalta. Lisäksi tarkistetulla yleisellä ryhmäpoikkeusasetuksella vapautetaan ilmoitusvelvollisuudesta tietyt tukitoimenpiteet, jotka toteutetaan kuluttajille etätyöskentelyn, verkko-opiskelun ja koulutuspalvelujen käytön helpottamiseksi tai pk-yrityksille liityntäarvoseteliohjelman muodossa, edellyttäen, että tietyt edellytykset täyttyvät.

3. Itsenäistä ja kilpailukykyistä Eurooppaa edistävä digitaalinen muutos

EU:n digitaalinen vuosikymmen perustuu tavoitteeseen luoda digitaalisesti itsenäisempi, häiriönsietokykyisempi ja kilpailukykyisempi unioni. Tässä yhteydessä digitaaliset infrastruktuurit, erityisesti tietoliikenneyhteydet, ovat EU:n digitaalisen muutoksen selkäranka, ja yritysten digitalisaatio on olennaisen tärkeää vahvojen eurooppalaisten digitaalisten järjestelmien edistämiseksi sekä EU:n digitaalisten valmiuksien ja digiosaamisen lisäämiseksi. Edistyminen näissä pääkohdissa 25 on olennaisen tärkeää, jotta voidaan edistää globaalien eurooppalaisten digitaalialan toimijoiden syntymistä. Nämä toimijat suunnittelevat tulevaisuuden liiketoimintamalleja ja muokkaavat digitaaliteknologiaa ja -sovelluksia, jotka perustuvat eurooppalaisiin arvoihin ja edistävät EU:n etuja.

Seuraavissa jaksoissa tarkastellaan näiden kahden pääkohdan osalta saavutettua edistystä. Analyysiä täydennetään esittelemällä myös kyberturvallisuuteen ja häiriönsietokykyyn liittyvien digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden osalta saavutettua edistystä, sillä ne ovat nykytilanteessa tärkeitä ja merkityksellisiä.

3.1 Pääkohta: digitaaliset infrastruktuurit

Digitaalista vuosikymmentä koskevassa päätöksessä asetetaan neljä digitaalisia infrastruktuureja koskevaa tavoitetta. Ensinnäkin gigabittiyhteyksien olisi oltava kaikkien saatavilla ja suorituskykyisiä 5G-verkkoja olisi oltava saatavilla kaikilla asutuilla alueilla. Toiseksi EU:n olisi tuotettava vähintään 20 prosenttia maailman huipputason puolijohteista. Kolmanneksi EU:ssa olisi otettava käyttöön vähintään 10 000 ilmastoneutraalia erittäin tietoturvallista verkon reunasolmua, ja neljänneksi EU:lla olisi oltava vuoteen 2025 mennessä ensimmäinen oma kvanttitietokone.

3.1.1 Tavoite: gigabittiyhteydet ja langattomat nopeat verkot kaikille

Kiinteät ja mobiiliyhteydet ovat digitaalisen muutoksen ja osallisuuden edellytys ja olennainen niitä edistävä tekijä, kuten digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevassa julistuksessa todetaan. EU lähestyy ratkaisevaa hetkeä, jolloin teknologinen kehitys sekä maanpäällisten, avaruus- ja meri-infrastruktuurien väliset synergiat tuottavat nopeasti uusia tietoliikenneyhteyspalveluja. Panokset ovat korkeat, sillä 5G- ja 6G-pohjaisen toiminnan arvioidaan tuottavan maailmanlaajuisesti 3 biljoonan euron arvosta kasvua vuoteen 2030 mennessä. 26 Tämän toteuttaminen edellyttää huomattavia toimia sellaisen politiikkayhdistelmän puitteissa, jossa yhdistetään sääntelykannustimia, monikansallisissa hankkeissa tehtävää yhteistyötä ja rahoitusta.

Digitaalisen vuosikymmenen alkaessa EU on vielä kaukana tietoliikenneyhteyksiä koskevien digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamisesta. Valokuituverkot, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä gigabittiyhteyksien toteuttamisessa, kattavat vain 56 prosenttia kotitalouksista. Vaikka 5G-verkot kattavat 81 prosenttia väestöstä 27 , itsenäisten 5G-verkkojen käyttöönotto on jäänyt jälkeen. 5G-verkkojen laatu ei edelleenkään vastaa loppukäyttäjien odotuksia ja elinkeinoelämän tarpeita, eikä niillä ole pystytty kuromaan umpeen maaseutu- ja kaupunkialueiden välistä kuilua. 28 EU on jäljessä verrattuna Yhdysvaltoihin, jossa 5G kattaa 96 prosenttia väestöstä. 29  

EU:ssa tehdään myös vähemmän investointeja kuin sen keskeisissä kauppakumppaneissa. Yhdysvalloissa julkiset investoinnit saavuttivat hiljattain 90 miljardin Yhdysvaltain dollarin rajapyykin, ja tämä määrä koskee vain infrastruktuuri-investointeja ja työpaikkoja koskevan lain ja American Rescue Plan -suunnitelman yhteydessä tehtyjä investointeja. 30  Vertailun vuoksi voidaan todeta, että vaikka EU:ssa on myönnetty ennennäkemätön määrä varoja vuoden 2030 tietoliikenneyhteyksiä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi, EU:n ohjelmista ohjelmakaudella 2021–2027 saatavilla olevien avustusten määrä on vain hieman yli 23 miljardia euroa, josta noin 16 miljardia euroa on elpymis- ja palautumistukivälineen varoja. 31  Lisäksi komission jo vuosina 2014–2021 hyväksymien tai sille ilmoitettujen laajakaistaan myönnettyjen valtiontukien määrä oli 53,71 miljardia euroa. Tarkasteltaessa valokuitu- ja 5G-verkkojen kiinteään pääomaan tehtyjä kokonaisinvestointeja mukautettuna asukasta kohti laskettuun BKT:hen voidaan todeta, että EU:ssa investoinnit olivat vain 104 euroa, kun ne Japanissa olivat 260 euroa, Yhdysvalloissa 150 euroa ja Kiinassa 110 euroa. 32  Yhteisen tutkimuskeskuksen tutkimuksessa, jossa vertailtiin kansainvälisesti digitaali-investointeja, esitetään asiasta samankaltainen kuva. Tutkimuksen mukaan yksityiset investoinnit (kiinteän pääoman bruttomuodostus) televiestintälaitteisiin olivat Yhdysvaltojen tieto- ja viestintätekniikka-alalla 590 miljardia euroa vuosina 2014–2020, mikä on kaksinkertainen määrä verrattuna EU:n tieto- ja viestintätekniikka-alan investoimaan määrään (277 miljardia euroa) ja BKT:hen mukautettuna 1,8-kertaisesti EU:ssa investoitu määrä. 33  

Tilannetta analysoitaessa on otettava huomioon myös se, että EU:ssa toimivien operaattorien saavuttama laajuus on erilainen kuin Yhdysvalloissa toimivien operaattorien. Vaikka muutamat eurooppalaiset operaattorit toimivat useissa jäsenvaltioissa, yksikään niistä ei toimi laajuudessa, joka olisi rinnastettavissa Yhdysvaltojen markkinoilla toimivien operaattorien saavuttamaan laajuuteen. Yhdysvaltojen markkinoilla viisi operaattoria tarjoaa koko maan kattavaa kiinteää tai matkaviestinverkkoa.

On ratkaisevan tärkeää investoida yhteyksiin, myös maaseudulla ja syrjäisillä alueilla, jotta voidaan varmistaa yhä nopeampia datansiirtonopeuksia edellyttävien digitaalisten mahdollisuuksien ja toimintojen yhdenvertainen saatavuus muun muassa digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevan julistuksen mukaisesti. Tällä hetkellä yli puolta (55 %) maaseutualueiden kotitalouksista ei edelleenkään ole liitetty mihinkään kiinteään erittäin suuren kapasiteetin verkkoon, vaikka kuitu kiinteistöön -liittymien käyttöönotossa on edistytty, 65,3 prosentilla asutuista maaseutualueista ei ole 5G-verkkoa ja 9 prosenttia maaseutualueiden kotitalouksista ei vielä kuulu minkään kiinteän verkon piiriin. 34 Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaan 35 näillä investoinneilla on varmistettava yhteydet myös haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille ja niille henkilöille, joilla on suurempi syrjäytymisriski tai vähemmän taloudellisia mahdollisuuksia, kuten ikääntyneille ja vammaisille henkilöille.

Kokonaiskattavuuden ja maaseutualueiden kattavuuden välinen jäljellä oleva ero osoittaa, että tarvitaan lisäinvestointeja, jotta voidaan varmistaa kattavat gigabittiyhteydet koko sisämarkkinoilla ja 5G-yhteydet asutuilla alueilla ja vähentää näin alueellisia eroja. Gigabittiyhteyksiä ja 5G:tä koskevien digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttaminen saattaa edellyttää jopa 148 miljardin euron kokonaisinvestointeja, jos kiinteät verkot ja matkaviestinverkot otetaan käyttöön itsenäisesti ja ”täysimittainen 5G” – jolla tarjotaan Euroopan kansalaisille ja yrityksille 5G-matkaviestinverkkojen mahdollistamat täydet valmiudet – saadaan käyttöön. Lisäksi saatetaan tarvita 26–79 miljardin euron investoinnit täyden kattavuuden varmistamiseksi liikenneväylillä, kuten maanteillä, rautateillä ja vesiväylillä, mikä nostaa tarvittavien kokonaisinvestointien määrän yli 200 miljardiin euroon. 36 Vuoden 2030 lähestyessä tietoliikenneyhteyksien intensiivisempi teollinen käyttö Internet 4.0 ‑skenaarioihin ja kasvavat turvallisuusvaatimukset lisäävät todennäköisesti investointitarpeita entisestään. Julkinen rahoitus saattaa olla tarpeen yksityisten investointien täydentämiseksi, jotta markkinoiden toimintapuutteet voidaan ratkaista asianmukaisesti sovellettavia valtiontukisääntöjä noudattaen. 37 Tällaisilla julkisilla investoinneilla on varmistettava, että yhteydet ovat myös haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja sellaisten henkilöiden saatavilla, joilla on suurempi syrjäytymisriski tai vähemmän taloudellisia mahdollisuuksia (esimerkiksi ikääntyneet ja vammaiset henkilöt).

Avaruusyhteyksistä on tulossa yhä merkittävämpi tekijä EU:n riippumattomuuden ja teknologisen johtoaseman kannalta. Satelliittilaajakaista voi tuoda laajakaistapalvelut, joiden siirtonopeus verkosta käyttäjälle on jopa 100 Mbit/s, maaseutualueille ja hyvin syrjäisille alueille, joilla ei ole käytettävissä kiinteitä tai langattomia erittäin suuren kapasiteetin verkkoja, joskin kohtuuhintaisuus on edelleen ratkaisevan tärkeä seikka käyttöönoton edistämiseksi näillä alueilla. Satelliittilaajakaista voi myös tarjota häiriönsietokykyisiä pelastuspalveluja katastrofi- tai kriisitilanteissa. Vuonna 2022 käynnistetyllä häiriönsietokykyistä, yhteenliitettävää ja turvallista infrastruktuuria koskevalla ohjelmalla (IRIS2) EU vahvistaa halukkuutensa tulla merkittäväksi avaruuspoliittiseksi toimijaksi. EU on alustavasti myöntänyt IRIS²-ohjelmalle 2,4 miljardin euron määrärahat, ja ohjelmalla tehdään avaruudesta yksi keino vahvistaa unionin riippumattomuutta, tietoliikenneyhteyksiä ja häiriönsietokykyä. IRIS²-satelliittijärjestelmä tarjoaa EU:n hallituksille turvallisen verkon, joka kestää kvanttisalauksen ansiosta paremmin kyberhyökkäyksiä.

EU:n on myös tehostettava toimiaan kriittisen viestintäinfrastruktuurinsa turvallisuuden parantamiseksi. 5G-verkkojen häiriönsietokyvyn ja turvallisuuden varmistaminen on ratkaisevan tärkeää, kun otetaan huomioon tietoliikenneinfrastruktuurin merkitys digitaalitaloudelle sekä monien kriittisten palvelujen riippuvuus 5G-verkoista EU:n ulkopuolisissa maissa. 5G-välineistön täysimääräinen käyttö ja suuririskisiä toimittajia koskevien rajoitusten mahdollinen soveltaminen EU:n keskeisiin resursseihin on olennaisen tärkeää. 38 Viimeaikaiset tapahtumat ovat myös osoittaneet EU:n keskeisen infrastruktuurin, myös merenalaisten verkkojen, haavoittuvuuden. Maailman digitaalisesta viestinnästä 99 prosenttia kulkee maailmanlaajuisen kaapeliverkon kautta, ja näiden kaapeleiden kautta lähetetään päivittäin noin 10 biljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta rahoitustransaktioita. 39 EU:n on vauhditettava toimiaan digitaalisen riippumattomuuden, huoltovarmuuden ja kilpailun varmistamiseksi näillä markkinoilla.

Kaiken kaikkiaan tietoliikenneyhteyksiin liittyvät markkinoiden ja teknologian merkittävät muutokset edellyttävät huomattavia lisäinvestointeja ja kohdennettuja sääntelytoimenpiteitä, joilla edistetään verkon käyttöönottoa, varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja vapautetaan sisämarkkinoiden koko potentiaali. Tässä yhteydessä komissio toteutti 23. helmikuuta ja 19. toukokuuta 2023 välisenä aikana valmistelevan sidosryhmien kuulemisen tietoliikenneyhteyksien ja niiden infrastruktuurin tulevaisuudesta. Kuulemisen tavoitteena oli kerätä näkemyksiä muuttuvasta teknologia- ja markkinaympäristöstä ja siitä, miten se voi vaikuttaa sähköisen viestinnän alaan ja minkä tyyppisiä infrastruktuureja EU tarvitsee voidakseen johtaa digitaalista muutosta lähivuosina.

3.1.2 Tavoite: puolijohteet

Puolijohteet ovat olennaisen tärkeitä kaikkien digitaaliteknologioiden kannalta, ja niiden toimitusketjut ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia. Puolijohteiden tuotannon voimakas keskittyminen Aasian maihin on lisännyt puolijohteiden toimitusketjun haavoittuvuutta. Kiihtyvä kilpailu johtoasemasta puolijohdealalla on saanut aikaan sen, että kaikissa teollisuusmaissa on tehty huomattavia investointeja kotimaisen kapasiteetin kehittämiseksi. 40  Koska uudet tuotantolaitokset ja mittavat tutkimus- ja kehitysohjelmat edellyttävät miljardien eurojen investointeja, millään yksittäisellä alueella tai toimijalla ei kuitenkaan ole koko tuotantoketjun kattavia puolijohteiden suunnittelu- ja valmistusvalmiuksia. 41

EU:n aseman vahvistaminen puolijohdealalla ja häiriönsietokykyisen puolijohteiden tuotantoketjun rakentaminen ovat suuri haaste, joka edellyttää valtavia investointeja. 42  EU:n keskeiset vahvuudet ovat tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä valmistuslaitteistot. Kehittyneen valmistuksen lisäksi EU:n on kuitenkin korjattava sirujen suunnittelun sekä pakkausteknologian ja kokoonpanon nykyisiä heikkouksia, sillä nämä vaiheet muodostavat merkittävän osan toimitusketjun lisäarvosta. Kaikkien eurooppalaisten toimijoiden on ponnisteltava merkittävästi voidakseen saavuttaa digitaalisen vuosikymmenen tätä koskevan hyvin kunnianhimoisen tavoitteen. Tavoitteen saavuttaminen saattaa edellyttää, että EU:ssa puolijohteista saatavien tulojen arvo nelinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä, koska mikrosirujen kysyntä kasvaa nopeasti ja sen odotetaan ylittävän biljoona dollaria vuoteen 2030 mennessä, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että sirujen kysynnän arvo kaksinkertaistuu tällä vuosikymmenellä.

Tätä silmällä pitäen EU:n sirusäädöksellä pyritään hyödyntämään Euroopan vahvuuksia ja ratkaisemaan jäljellä olevat heikkoudet samalla kun otetaan käyttöön toimenpiteitä, joilla valmistaudutaan toimitusketjun tuleviin häiriöihin, ennakoidaan niitä ja vastataan niihin. Sirusäädökseen liittyy kohdennettu ja hyvin suunniteltu valtiontukikehys 43 , jolla on jo varmistettu varojen nopea käyttöönotto sirusäädöksen tavoitteiden tukemiseksi. 44 EU:n sirusäädös lisää entisestään EU:n suurta potentiaalia kehittää ja valmistaa siruja tärkeillä toimialoilla, kuten autoteollisuudessa, teollisessa automaatiossa, esineiden internetissä, ilmailu- ja avaruusalalla, puolustuksessa, datakeskuksissa, televiestinnässä ja terveydenhuollossa.

Tässä suhteessa merkittävä toimi on myös komission kesäkuussa 2023 hyväksymä mikroelektroniikkaan ja viestintäteknologioihin liittyvä Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke (IPCEI ME/CT). Tähän IPCEI-hankkeeseen osallistuu 19 jäsenvaltiota, 56 yritystä ja yli 40 liitännäisosallistujaa, ja sillä mobilisoidaan 21 miljardia euroa yksityisiä ja julkisia investointeja 68 monikansalliseen hankkeeseen, jotka liittyvät tutkimukseen, innovointiin ja ensimmäiseen teolliseen käyttöönottoon. Hankkeella edistetään teknologista kehitystä monilla aloilla, mukaan lukien tietoliikenne (5G ja 6G), autonominen ajaminen, tekoäly ja kvanttilaskenta. 45

3.1.3 Tavoite: reunasolmut

Reunasolmujen kehittäminen merkitsee ajattelutavan muutosta tietojen tallennuksessa ja käsittelyssä, jossa siirrytään paljon hajautetumpaan malliin (eli lähemmäs käyttäjiä heidän mobiililaitteilleen, tietokoneilleen tai autoissa oleville laitteilleen tai paikallislaitteille kaupungeissa), vähennetään verkon kautta siirrettävän datan määrää ja parannetaan pilvipalvelujen yleistä suorituskykyä. Reunalaskentaan koko maailmassa käytetyt menot kasvavat jatkuvasti: ne olivat 190 miljardia euroa vuonna 2023, mikä on 13,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022, ja niiden odotetaan nousevan lähes 289 miljardiin euroon vuonna 2026. 46 Vuoteen 2025 mennessä reunalaskenta täydentää pilvipalveluita lähes kaikissa yrityksissä. 47

Reunasolmujen kehittäminen EU:ssa on hyvin varhaisessa vaiheessa. Vuonna 2022 Euroopassa oli vain kolme tapausta, joissa reunalaskenta oli otettu kaupallisesti käyttöön, ja sitä koskevista kumppanuuksista ja pilottihankkeista ilmoitettiin 18 jäsenvaltiossa 48 , mikä on hyvin kaukana tavoitteesta saada aikaan 10 000 turvallista ja kestävää reunasolmua vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää kollektiivista keskittymistä sellaisen kokonaisen ekosysteemin perustamiseen, joka perustuu taitojen, infrastruktuurin, turvallisuuden, innovoinnin sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön yhdistelmään.

Ensimmäisenä toimena EU on laatinut kattavan toimenpidekokonaisuuden erityisesti seuraavan sukupolven pilvi-infrastruktuuriin ja -palveluihin liittyvän Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen (IPCEI-CIS) tuella, jotta voidaan varmistaa nopea ja tasapainoinen kehitys ja välttää digitaalinen kuilu. Kuilu aiheuttaisi sen, että yritysten taloudelliset mahdollisuudet jakautuisivat epätasaisesti, ja se rajoittaisi latenssikriittisten sovellusten, kuten autonomisen ajamisen, käyttöä rajojen yli, mikä vaikuttaisi EU:n kilpailukykyyn.

3.1.4 Tavoite: kvanttilaskenta

Kvanttiteknologioilla on EU:n kannalta strateginen merkitys, kun otetaan huomioon niiden perustavanlaatuinen rooli tulevissa digitaalisissa ekosysteemeissä sekä niiden muun muassa turvallisuus-, puolustus- ja avaruussovellusten kautta aiheuttamat kauaskantoiset taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Kvanttiteknologian kehitys kohtaa väistämättä samoja vaikeita geotaloudellisia ja turvallisuushaasteita, joita esiintyy puolijohdealalla.

Kvanttialan julkiset investoinnit ovat Euroopassa yhteensä lähes seitsemän miljardia euroa, ja tässä suhteessa Euroopan edellä on vain Kiina. 49 Kansallisilla aloitteilla pyritään kehittämään Euroopan huippututkimus täysimittaisiksi kvanttiekosysteemeiksi. Ainakin kahdeksan jäsenvaltiota on vuoden 2021 jälkeen käynnistänyt kansallisia kvanttiohjelmia joko konsortioiden muodossa (esimerkiksi Unkari ja Portugali) tai kvanttiteknologioihin suunnatuilla suorilla t&k-investointiohjelmilla (esimerkiksi Itävalta). Kvanttiohjelmilla on usein hankittu merkittävä määrä rahoitusta esimerkiksi Saksassa (2 miljardia euroa, 2021) 50 , Ranskassa (1,8 miljardia euroa, 2021) 51 ja Alankomaissa (615 miljoonaa euroa, 2021) 52 .

Tarvitaan kuitenkin koordinoidumpia toimia erityisesti tutkimusorganisaatioiden ja startup-yritysten elinvoimaisen ekosysteemin luomiseksi. Huolimatta vuonna 2018 käynnistetystä kvanttiteknologian lippulaivaohjelmasta 53 EU:n ja useiden muiden maailman tärkeimpien alueiden (esimerkiksi Yhdysvaltojen) välillä on havaittavissa huomattavia eroja yksityisen sektorin investoinneissa kvanttiteknologioihin. Vaikka nykyisin noin 25 prosenttia maailman kvanttiteollisuuden toimijoista on sijoittautunut Eurooppaan, vain alle 5 prosenttia maailmanlaajuisesta rahoituksesta tulee Euroopasta.

3.2 Pääkohta: yritysten digitalisaatio

Yritysten digitalisaatio on tällä hetkellä yksi talouden menestyksen ja kasvun kannalta tärkeimmistä tekijöistä erittäin epävakaassa toimintaympäristössä. Epävakaan taloustilanteen ja toimitusketjujen epävarmuuden vuoksi digitalisaatio on avaintekijä, jonka avulla voidaan edistää yritysten liiketoimintamalleja ja parantaa niiden tehokkuutta ja selviytymiskykyä sekä tutkia uusia mahdollisuuksia ja luoda uusia tulovirtoja erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset). Kilpailukyvyn osalta digitalisaatio edistää voimakkaasti kasvua ja tuottavuutta, parantaa valmiuksia monipuolistaa toimintaa sekä auttaa vähentämään hallinnollista taakkaa ja siihen liittyviä kustannuksia.

Digitaalista vuosikymmentä koskevassa päätöksessä asetetaan kolme yritysten digitalisaatiota koskevaa tavoitetta. Ensimmäisen tavoitteen mukaan vähintään 75 prosenttia EU:n yrityksistä käyttää pilvipalveluja, massadataa ja/tai tekoälyä. Toisena tavoitteena on, että digitaalinen intensiteetti on vähintään perustasoa yli 90 prosentissa unionin pk-yrityksistä. Kolmanneksi pyritään siihen, että unioni helpottaa innovatiivisten scale-up-yritysten kasvua ja parantaa niiden rahoitusmahdollisuuksia, mikä vähintään kaksinkertaistaa yksisarvisten määrän.

3.2.1 Tavoite: digitaaliteknologioiden käyttöönotto

Digitaaliteknologioiden käyttöönotto eurooppalaisissa yrityksissä on edelleen selvästi jäljessä digitaalisen vuosikymmenen tavoitteista, erityisesti tekoälyn ja massadatan käyttöönoton osalta. Jos nykyinen kehitys jatkuu, tavoitteita ei saavuteta ilman lisäinvestointeja ja -kannustimia vuoteen 2030 mennessä: ennustetun perusskenaarion mukaisen kehityspolun mukaan tuolloin vain 66 prosenttia yrityksistä käyttää pilvipalveluja, 34 prosenttia massadataa ja 20 prosenttia tekoälyä, ja nämä luvut ovat kaukana vuodelle 2030 asetetusta 75 prosentin tavoitteesta. 54  Toinen suuri huolenaihe on tietopalvelujen tarjoajat, sillä Euroopan ulkopuoliset toimijat hallitsevat tätä alaa yhä voimakkaammin. Vaikka markkinat ovat kasvaneet merkittävästi, eurooppalaisten pilvipalvelujen tarjoajien markkinaosuus pieneni 26 prosentista 16 prosenttiin vuosina 2017–2020. 55

Komissio on keskittynyt tarkoituksenmukaisen lainsäädännön ja hallinnon sekä standardeihin, välineisiin, infrastruktuureihin, innovointivalmiuksiin ja taitoihin tehtävien investointien yhdistämiseen datan saatavuuden varmistamiseksi. Datahallintosäädöksellä luodaan suotuisa sääntely-ympäristö sellaisten toimenpiteiden avulla, joilla edistetään vapaaehtoista datan jakamista parantamalla luottamusta datan vaihtamiseen, lisätään datan saatavuutta ja poistetaan datan uudelleenkäytön teknisiä esteitä. Datasäädöksellä täydennetään näitä sääntöjä selkeyttämällä datan laillista saatavuutta ja käyttöä ja luodaan näin aidosti eurooppalaiset datamarkkinat, joiden vuotuisen tehokkuuden ja tuottavuuden kasvun arvioidaan olevan rahallisesti jopa 196,7 miljardia euroa vuoteen 2028 mennessä. 56 Lisäksi luomalla data-avaruuksia strategisilla talouden osa-alueilla, kuten terveydenhuollossa, maataloudessa ja energia-, liikenne- ja ympäristöalalla, saadaan käyttöön nykyistä enemmän dataa turvallisessa ja luotettavassa ympäristössä ja luodaan innovointia Digitaalinen Eurooppa -ohjelman tuen avulla. Lisäksi tekoälysäädöksellä pyritään saamaan aikaan tarvittava oikeusvarmuus tekoälyn käyttöönoton edistämiseksi eurooppalaisissa yrityksissä. 57  

Jotkin jäsenvaltiot ovat käynnistäneet aloitteita, joilla edistetään digitaaliteknologioiden käyttöönottoa yrityksissä 58 , mutta digitaalisen vuosikymmenen tavoitteen saavuttaminen edellyttää lisätoimia.

3.2.2 Tavoite: pk-yritysten digitaalinen intensiteetti

Edistyminen pk-yritysten digitalisoinnissa on edelleen riittämätöntä ja varsin epätasaista eri puolilla EU:ta. 59 Se on myös alhaisemmalla tasolla kuin Yhdysvalloissa. 60 Kuten viimeisimmästä Euroopan investointipankin (EIP) selvityksestä käy ilmi, Yhdysvalloissa on kaksi kertaa EU:ta enemmän pk-yrityksiä, joilla on niin kutsuttujen ”neljänteen teolliseen vallankumoukseen liittyvien patenttien” (esineiden internet, pilvilaskenta, 5G, tekoäly) kansainvälinen patenttisalkku. 61 Kunnianhimoisempi ja koordinoidumpi poliittinen kehys on ratkaisevan tärkeä, jotta digitalisaatiota voidaan edistää korjaamalla infrastruktuuripuutteet, parantamalla digiosaamista, kehittämällä innovointiympäristöä (etenkin hyödyntämällä Euroopan digitaali-innovaatiokeskittymiä) ja harjoittamalla tehokasta sääntelyä.

3.2.3 Tavoite: yksisarviset

EU näyttää edistyneen viime aikoina hyvin tämän tavoitteen saavuttamisessa, ja analyytikot 62 toteavat myös EU:hun sijoittautuneiden yksisarvisten määrän kasvaneen voimakkaasti kymmenen viime vuoden aikana. Jos tämä kehityssuuntaus jatkuu 63 , EU todennäköisesti saavuttaa yksisarvisten määrää koskevan digitaalisen vuosikymmenen tavoitteen kahden vuoden kuluttua.

Tästä huolimatta tarvitaan lisätoimia, jotta voidaan saavuttaa maailmanlaajuinen johtoasema, helpottaa unionin innovatiivisten scale-up-yritysten kasvua ja parantaa niiden rahoitusmahdollisuuksia. Vuoden 2023 alussa EU:hun oli sijoittautunut vain 249 yksisarvista 64 , kun Yhdysvalloissa vastaava luku oli 1 444 ja Kiinassa 330. Lisäksi tarvitaan merkittäviä lisätoimia scale-up-yritysten ekosysteemin edistämiseksi. Tällä hetkellä EU:n startup-yritysten ekosysteemejä ei ole maailman kymmenen parhaan ekosysteemin joukossa. 65 EU:n paras ekosysteemi – Berliini – sijoittui maailman 13. sijalle, ja sen jälkeen tulivat Amsterdam (14. sija) ja Pariisi (18. sija). Tilanne on vielä kriittisempi syväteknologian, muun muassa tekoälyn, osalta, sillä siihen tehdyt riskipääomasijoitukset ovat EU:ssa edelleen kaukana Yhdysvaltojen sijoitusmääristä. 66

3.3 Digitaalisen vuosikymmenen tavoite: kyberturvallisuus

Maailmanlaajuinen kyberuhkaympäristö on edelleen epävakaa. Kyberuhat, erityisesti hajautetut palvelunestohyökkäykset (DDos), lisääntyvät 150 prosenttia vuodessa 69 , ja kuukausittain tapahtuu arviolta 280 kiristyshaittaohjelmilla tehtävää hyökkäystä 70 . EU:n yrityksistä 22,2 prosentissa tapahtui vuonna 2021 tieto- ja viestintätekniikan turvallisuuteen liittyvä häiriö, joka johti tietojen häviämiseen, tuhoutumiseen tai turmeltumiseen taikka salassa pidettävien tietojen paljastumiseen. 71 Lisääntyneet riippuvuudet ja uusien teknologioiden, kuten kvanttilaskennan ja tekoälyn, kehittyminen lisäävät uhkaympäristön monitahoisuutta ja luovat uusia riskejä, joihin on varauduttava paremmin.

Vaikka kyberturvallisuus ei sinänsä ole vuodeksi 2030 asetettu tavoite, kyberhyökkäysten sietokyvyn parantaminen, riskitietoisuuden ja kyberturvallisuusprosesseja koskevan tietämyksen lisääminen sekä julkisten ja yksityisten organisaatioiden toimien lisääminen vähintään perustason kyberturvallisuuden saavuttamiseksi on yksi digitaalista vuosikymmentä koskevassa päätöksessä asetetuista yleisistä tavoitteista. 72 Lisäksi digitaalista vuosikymmentä koskevassa päätöksessä viitataan mahdollisen kyberturvallisuustavoitteen asettamiseen osana vuodelle 2026 suunniteltua uudelleentarkastelua. 73

Lisäksi digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevan julistuksen allekirjoittajat sitoutuivat toteuttamaan lisätoimenpiteitä jäljitettävissä olevien ja turvallisten tuotteiden edistämiseksi digitaalisilla sisämarkkinoilla ja ihmisten, yritysten ja julkisten laitosten suojelemiseksi kyberturvallisuusriskeiltä ja kyberrikollisuudelta muun muassa sisämarkkinoille saatettujen verkkoon liitettyjen tuotteiden kyberturvallisuusvaatimusten avulla. 74  

EU on vuodesta 2020 lähtien vahvistanut merkittävästi poliittista toimintaympäristöään EU:hun kohdistuvien kyberhyökkäysten ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi, torjumiseksi ja niihin reagoimiseksi erityisesti NIS 2 -direktiivin 75 ja Bukarestiin perustetun Euroopan kyberturvallisuuden osaamiskeskuksen avulla. Keskuksen tarkoituksena on lisätä entisestään EU:n kyberturvallisuusvalmiuksia ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä tällä alalla. Tänä vuonna hyväksytyn sähköistä todistusaineistoa koskevan paketin ansiosta jäsenvaltioiden viranomaisilla on nyt käytössään tehokkaita välineitä, joiden avulla ne voivat määrätä esittämään digitaaliset todisteet rikollisista kyberhyökkäyksistä, ja komission vuonna 2022 unionin puolesta neuvottelemalla tietoverkkorikollisuutta koskevalla Budapestin yleissopimuksen toisella lisäpöytäkirjalla vahvistetaan EU:n yhteistyötä kolmansien maiden kanssa näissä asioissa. Esimerkkinä alakohtaisista toimista voidaan mainita, että digitaalisen rahoituksen strategiassa 76 ja erityisesti digitaalista häiriönsietokykyä koskevassa asetuksessa 77 esitetään toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että rahoituslaitoksilla on riittävät suojatoimet kyberriskejä vastaan.

Tilannetietoisuuden, kriisivalmiuden ja kriisinhallinnan sekä toimitusketjun turvallisuuden parantamiseksi on kuitenkin tehtävä enemmän, koska toimitusketjuihin kohdistuvien suurivaikutteisten ja kehittyneiden hyökkäysten määrä on jyrkässä kasvussa, kun vilpilliset toimijat hyödyntävät tavarantoimittajien tuotteiden haavoittuvuuksia saadakseen jalansijan organisaatioiden sisällä. Ehdotettu kyberresilienssisäädös 78 , jonka tarkoituksena on ottaa käyttöön kyberturvallisuusvaatimukset Euroopan markkinoilla saataville asetetuille laitteistoille ja ohjelmistoille, muuttaa ratkaisevasti tämäntyyppisten hyökkäysten torjuntaa. Ehdotetulla kybersolidaarisuussäädöksellä 79 tehostetaan kyberuhkien havaitsemista, niihin varautumista ja niihin reagoimista. Lisäksi on kiireesti puututtava kyberturvallisuuden ammattilaisten puutteeseen EU:ssa. Tällaisia ammattilaisia arvioidaan tarvittavan 260 000–500 000 lisää. Kyberturvallisuusakatemian 80 perustamista on hyödynnettävä tämän vajeen korjaamiseksi.

3.4 Digitaalisen vuosikymmenen tavoite: häiriönsietokyky

Covid-19-pandemian, Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan ja tämänhetkisten yleisten geopoliittisten riskien vuoksi on erityisen tärkeää varmistaa, että EU:n digitaalinen muutos on sekä turvallinen että kestävä. Jäsenvaltioiden kollektiivisen selviytymiskyvyn vahvistaminen on yksi digitaalista vuosikymmentä koskevassa päätöksessä asetetuista yleisistä tavoitteista. 82

Tämä edellyttää strategisten arvo- ja toimitusketjujen tunnistamista ja parempaa seurantaa, jotta EU voi puuttua nopeasti suuririskisiin riippuvuuksiin. Strategisten riippuvuuksien tunnistamiseksi ja niiden poistamiseksi toteutetaan monia erilaisia toimia. Ensinnäkin komissio on tehostanut toimiaan, joilla tunnistetaan strategiset riippuvuudet herkissä teollisuuden ekosysteemeissä. 83 Se jatkaa tätä esimerkiksi kriittisten teknologioiden seurantakeskuksen avulla sekä päivittämällä ja tarkentamalla strategisia riippuvuuksia koskevia analyyseja. 84 Lisäksi havaittujen riippuvuuksien poistamiseksi on toteutettu monenlaisia poliittisia toimia mukauttamalla sääntelykehystä (esimerkiksi EU:n sirusäädös) ja muita poliittisia välineitä (esimerkiksi päivitetyn teollisuusstrategian ja siviili-, puolustus- ja avaruusteollisuuden välisiä synergioita koskevan toimintasuunnitelman yhteydessä). Myös hiljattain annetulla ehdotuksella kriittisiä raaka-aineita koskevaksi säädökseksi 85 pyritään vastaamaan näihin haasteisiin ja varmistamaan kriittisten raaka-aineiden turvattu ja kestävä tarjonta EU:n tarpeiden täyttämiseksi ja sen häiriönsietokyvyn säilyttämiseksi. Lisäksi Euroopan yhteistä etua koskevat tärkeät hankkeet sekä teolliset allianssit 86 ovat edelleen tärkeässä asemassa pyrittäessä poistamaan tunnetut strategiset riippuvuudet ja parantamaan digitaaliteknologioiden perustana olevan arvo- ja toimitusketjun häiriönsietokykyä.

Tästä huolimatta koko digitaalisen ympäristön haavoittuvuutta ei kuitenkaan edelleenkään seurata kattavasti rahoitusalalla sovellettujen makrovakausstressitestien mukaisesti. Vaikka digitaalinen vuosikymmen on ensimmäinen askel kohti tällaista kattavaa seurantaa, laajamittainen stressitestaus edellyttäisi uutta analytiikkainfrastruktuuria ja laajoja tietokokonaisuuksia mahdollisten häiriöiden simuloimiseksi.

4. Digitaalinen muutos EU:n kansalaisten ja yhteiskunnan valtaistamiseksi

Yhteiskuntien ja talouksien digitalisaation toteuttaminen ihmislähtöisesti on digitaalista vuosikymmentä koskevan EU:n vision ydin. EU ja sen jäsenvaltiot ovat sopineet huolehtivansa siitä, että digitaaliteknologioilla parannetaan kaikkien eurooppalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua, että niissä kunnioitetaan heidän oikeuksiaan ja vapauksiaan ja että niillä edistetään demokratiaa ja tasa-arvoa. Tämä näkyy digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevassa eurooppalaisessa julistuksessa, joka jäsenvaltioiden on otettava huomioon tehdessään yhteistyötä yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja niiden suhteen saavutetun edistyksen mittaamiseksi. Se näkyy myös digitaalista vuosikymmentä koskevan päätöksen yleisissä päämäärissä ja tavoitteissa, joissa keskitytään kahteen muuhun keskeiseen tekijään: digiosaamiseen ja julkisten palvelujen digitalisointiin.

Seuraavissa jaksoissa tarkastellaan näiden kahden pääkohdan osalta saavutettua edistymistä. Analyysiä täydennetään esittelemällä myös perusoikeuksien turvaamiseen, demokraattisen toiminnan valtaistamiseen ja lasten suojeluun liittyvien digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden osalta saavutettua edistystä, sillä nämä tavoitteet ovat erityisen merkittäviä nykyisten keskeisten haasteiden yhteydessä.

4.1 Pääkohta: digiosaaminen

Digitaalista vuosikymmentä koskevassa päätöksessä asetetaan konkreettisia vuoteen 2030 mennessä saavutettavia tavoitteita sen varmistamiseksi, että kansalaisille ja koko yhteiskunnalle annetaan tarvittavat digitaidot, jotta nykyisiä ja tulevia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää ja edistää täysimääräisesti eurooppalaisella tietoalueella. Tavoitteiden mukaan vähintään 80 prosentilla 16–74-vuotiaista on oltava ainakin perustason digitaidot ja EU:ssa on oltava vähintään 20 miljoonaa tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijaa, joiden osalta pyritään myös saavuttamaan sukupuolten välinen tasapuolinen edustus.

4.1.1 Tavoite: perustason digitaidot

Kansalaisten digitaitojen lisääminen on yksi EU:n suurimmista haasteista, joka kattaa kaikki päämäärät ja tavoitteet. Digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevassa julistuksessa todetaan tältä osin, että kaikkien olisi kyettävä hankkimaan kaikki tarvitsemansa perustason ja pitkälle viedyt digitaidot. Tästä huolimatta 46 prosentilla eurooppalaisista, erityisesti ikääntyneillä, ei ole perustason digitaitoja, mikä haittaa digitaaliteknologioiden käyttöä päivittäisissä tehtävissä ja verkossa tarjottavien palvelujen hyödyntämistä. 89 Vaikka miesten ja naisten välinen kuilu digitaidoissa on viime vuosina kaventunut 90 , se on edelleen merkittävä ikääntyneiden, vähemmän virallista koulutusta saaneiden tai maaseutu- tai syrjäisimmillä alueilla asuvien henkilöiden keskuudessa. Lisäksi jäsenvaltioiden välillä on merkittäviä eroja. Aiempien tietojen perusteella vain 59 prosentilla väestöstä olisi vuoteen 2030 mennessä vähintään perustason digitaidot, ellei asian suhteen toteuteta lisätoimia. 91

Näiden ongelmien ratkaisemiseksi EU on tehostanut huomattavasti toimiaan digitaitojen koulutusta ja digiosaamista koskevan jäsennellyn vuoropuhelun 92 avulla tukeakseen jäsenvaltioita integroidun, johdonmukaisen ja kunnianhimoisemman koko hallinnon kattavan lähestymistavan soveltamisessa. Tämän tuloksena huhtikuussa 2023 hyväksyttiin kaksi ehdotusta neuvoston suosituksiksi, joiden tarkoituksena on tukea jäsenvaltioita ja koulutusalaa laadukkaan, osallistavan ja esteettömän digitaalisen koulutuksen tarjoamisessa Euroopan kansalaisten digitaitojen kehittämiseksi. 93  Lisäksi komissio hyödyntää digitaitojen edistämiseksi useita rahoitusohjelmia, joiden määrärahat ovat yhteensä 26,9 miljardia euroa. Tähän sisältyvät erityisesti Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta, Erasmus+ -ohjelmasta sekä Euroopan sosiaalirahasto plussasta myönnettävät varat sekä noin 18 prosenttia (eli 23 miljardia euroa) elpymis- ja palautumistukivälineen digitaalisista menoista. 94 Koska osaamista, myös digitaitoja, on kiireellisesti parannettava kaikilla tasoilla, puheenjohtaja von der Leyen ilmoitti unionin tilaa koskevassa puheessaan vuonna 2022 95 , että vuosi 2023 nimettäisiin Euroopan osaamisen teemavuodeksi 96 .

Perustason taitoja koskevan digitaalisen vuosikymmenen tavoitteen saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä edellyttää kuitenkin huomattavia investointeja ja kohdennettuja poliittisia toimia. 

4.1.2 Tavoite: tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijat

Digitaalisen muutoksen onnistumisen kannalta on ratkaisevan tärkeää varmistaa, että tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita on riittävästi. 97  Kun riippuvuus digitaalisesta teknologiasta lisääntyy, työvoiman on pysyttävä osaamiskysynnän kehityksen ja johtoaseman palauttamista koskevan tavoitteen tasalla. Vaikka EU:ssa työskentelevien tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden määrä on kasvussa, myös tieto- ja viestintätekniikan alalla toimivia yrityksiä on jatkuvasti enemmän, ja valtaosa tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita etsivistä yrityksistä ilmoittaa, että niillä on edelleen huomattavia rekrytointivaikeuksia. 98 Osaavan työvoiman puute vaikeuttaa investointeja 85 prosentissa EU:n yrityksistä 99 , ja erityisesti pk-yritysten on vaikeaa täyttää tieto- ja viestintätekniikan avoimia työpaikkoja 100 .

EU:n on lisättävä panostuksiaan maailmanlaajuisessa kilpailussa osaajista erityisesti luonnontieteissä, teknologiassa, insinööritieteissä ja matematiikassa (STEM-tieteet). Huolimatta lukuisista aloitteista ja EU:n rahoitusohjelmista, joista on suurta hyötyä osaajien kehittämisessä, houkuttelemisessa ja Euroopassa pitämisessä, tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita tulee EU:ssa olemaan tällä kehitysvauhdilla vuonna 2030 vain vajaat 12 miljoonaa. 101 Näin ollen jäsenvaltioiden olisi yhteisesti yli kaksinkertaistettava tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden määrän kasvu, jotta ero digitaalisen vuosikymmenen tavoitteeseen saadaan kurottua kiinni. Innovointi edellyttää lahjakkaiden yksilöiden menestyksekästä tukemista, houkuttelemista ja heidän pysyvyytensä varmistamista sekä monia erilaisia taitoja. Laadukas koulutus ja houkuttelevat työolot ovat avainasemassa, kun houkutellaan korkeasti koulutettuja ja lahjakkaita henkilöitä ja varmistetaan näiden jatkuva saatavuus. Näin voidaan edistää digitaalista muutosta ja antaa EU:lle kilpailuetu strategisissa arvoketjuissa. 102

Naisten panoksen hyödyntäminen on olennaisen tärkeää tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden puutteen korjaamiseksi ja osallistavan digitaalisen Euroopan luomiseksi. Tieto- ja viestintätekniikka-alalla vallitseva vakava ja sitkeä sukupuolten epäsuhta haittaa digitaalisten ratkaisujen suunnittelua ja käyttöönottoa, ja tällä on todistetusti kielteisiä vaikutuksia sosiaaliseen tasa-arvoon ja yleensä hyvinvointiin. Vuonna 2021 työssä olevista tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista 81 prosenttia oli miehiä. 103 Naisten määrän lisäämiseksi tieto- ja viestintätekniikka-alalla kaikkien EU:n jäsenvaltioiden on toteutettava toimia, joilla edistetään heidän pääsyään tälle alalle varhaisesta iästä alkaen.

4.2 Pääkohta: julkisten palvelujen digitalisointi

Digitaalisten julkisten palvelujen, sähköisen tunnistamisen ja sähköisten terveystietojen saatavuus on ihmiskeskeisen digitaalisen muutoksen kannalta keskeinen tekijä. Digitaalista vuosikymmentä koskevassa päätöksessä asetetaan konkreettisia tavoitteita sen varmistamiseksi, että julkiset palvelut sekä terveys- ja hoitopalvelut ovat kaikkien, erityisesti muita heikommassa asemassa olevien ryhmien, kuten ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden sekä maaseutu- ja syrjäisten alueiden asukkaiden, käytettävissä sähköisesti. Digitalisaatiotavoitteilla pyritään erityisesti siihen, että kaikki keskeiset julkiset palvelut ovat saatavilla verkossa ja että unionin kansalaisilla ja yrityksillä on tarvittaessa mahdollisuus asioida julkishallintojen kanssa verkossa. Lisäksi tavoitteena on, että kaikilla unionin kansalaisista on verkon kautta pääsy sähköisiin terveystietoihinsa ja mahdollisuus käyttää turvallista sähköistä tunnistamista. Kun jäsenvaltiot pyrkivät digitalisoimaan julkiset palvelut ja asettamaan ne saataville verkossa, niiden on varmistettava, että tarjottavat palvelut ovat kaikkien saatavilla ilman syrjintää ja että ne ovat linjassa EU:n perusoikeuksien kanssa.

4.2.1 Tavoite: keskeiset julkiset palvelut

Julkisten verkkopalvelujen saatavuuden tilanne on parantunut hieman yritysten ja kansalaisten kannalta, mutta parantamisen varaa on edelleen. Monilla jäsenvaltioilla on suhteellisen hyvät edellytykset saavuttaa tavoite, jonka mukaan kaikki yrityksille tarkoitetut julkiset palvelut ovat saatavilla verkossa 104 , ja kaiken kaikkiaan 88 prosenttia keskushallinnon palveluista on täysin verkossa, kun taas aluehallinnon palveluista vastaava osuus on 76 prosenttia ja paikallishallinnon palveluista 62 prosenttia 105 . Yleisten tavoitteiden, kuten häiriönsietokyvyn, riippumattomuuden ja ihmiskeskeisen digitaalisen ympäristön, saavuttamisessa on kuitenkin edelleen merkittäviä haasteita.

Jäsenvaltiot investoivat julkisen sektorin uudistamiseen ja sen digitalisointiin: julkisten palvelujen ja sähköisen viranomaisasioinnin ratkaisujen digitalisointiin kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa kaavaillut investoinnit ovat yhteensä 48 miljardia euroa. 106  Tästä määrästä 33,6 miljardia euroa liittyy suoraan digitaalisia julkisia palveluja koskeviin tavoitteisiin. Yhteisen digitaalisen palveluväylän 107 ja yhden kerran periaatteen täytäntöönpano on ratkaisevan tärkeää julkisten palvelujen digitalisoinnin edistämiseksi entisestään, ja tämä parantaa EU:n kilpailukykyä ja luo tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla.

Vaikka digitaalisten julkisten palvelujen käyttöönotto etenee tasaisesti, investoinnit innovatiivisten (esimerkiksi tekoälyyn tai massadataan perustuvien) digitaalisten ratkaisujen julkisiin hankintoihin ovat riittämättömiä ja niitä olisi lisättävä huomattavasti 118 miljardista eurosta 295 miljardiin euroon, jotta innovatiivisia digitaalisia ratkaisuja otettaisiin käyttöön julkisissa palveluissa riittävän nopeasti. 108 Investointeja on lisättävä huomattavasti julkisten palvelujen ja terveydenhuollon lisäksi myös kaikilla julkisen sektorin toiminta-aloilla, kuten liikenteessä, turvallisuusalalla, koulutuksessa ja kulttuurissa, rakentamisessa, energia-alalla, vesihuollossa ja ympäristöalalla.

Lisäksi tarvitaan kohdennettuja toimia rajat ylittävän julkisten verkkopalvelujen saatavuuden ja yleisen suorituskyvyn parantamiseksi. 109 Yhteentoimivuus on tässä yhteydessä keskeinen mahdollistava tekijä. Komissio on tehnyt ehdotuksen Yhteentoimiva Eurooppa -säädöksestä 110 , jolla vahvistetaan rajat ylittävää julkisen sektorin yhteentoimivuutta ja yhteistyötä kaikkialla EU:ssa. Rajat ylittävä yhteentoimivuus voi tuottaa vuosittain julkishallinnon kanssa asioiville kansalaisille 5,5–6,3 miljoonan euron ja yrityksille 5,7–19,2 miljardin euron säästöt. 111

Lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden tarjoamat digitaaliset julkiset palvelut ovat kaikkien, myös ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden ja muiden jäsenvaltioiden kansalaisten, saatavilla syrjimättömästi ja että ne ovat linjassa EU:n perusoikeuksien, arvojen ja periaatteiden, kuten yhden kerran periaatteen ja käyttäjäkeskeisyyden, kanssa. Digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevan julistuksen mukaan kaikkien olisi EU:ssa voitava käyttää keskeisiä julkisia palveluja verkossa. EU ja jäsenvaltiot ovat erityisesti sitoutuneet helpottamaan ja tukemaan kaikkialla EU:ssa saumatonta, turvallista ja yhteentoimivaa pääsyä digitaalisiin julkisiin palveluihin, jotka on suunniteltu vastaamaan tehokkaasti ihmisten tarpeisiin, mukaan lukien erityisesti digitaaliset terveys- ja hoitopalvelut ja varsinkin sähköisten terveystietojen saatavuus.

4.2.2 Tavoite: sähköinen tunnistaminen

Tämä digitaalisen vuosikymmenen tavoite voitaisiin saavuttaa, jos jäsenvaltiot panevat eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakon ajoissa täytäntöön. 112 Eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakon ansiosta Euroopan kansalaiset ja yritykset saavat käyttöönsä kätevän, turvallisen ja yhteentoimivan tunnistamispalvelun. Tämä vähentänee paperityötä ja byrokratiaa kaikissa verkkomaksutapahtumissa, joita kansalaiset ja yritykset suorittavat sekä julkisen sektorin elinten että yksityisten digitaalisten palvelujen tarjoajien kanssa.

Vuonna 2022 järjestetyn ehdotuspyynnön perusteella huhtikuussa 2023 käynnistettiin neljä Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta yhteisrahoitettua pilottihanketta, joissa testataan lompakon toimivuutta useissa arkipäivän tilanteissa ja sen sisällyttämistä kansalliseen sähköisen tunnistamisen järjestelmään 26 jäsenvaltiossa sekä Islannissa, Norjassa ja Ukrainassa. Jäsenvaltiot ovat jo esittäneet hankkeita eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakon toteuttamiseksi kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissaan.

Sen varmistamiseksi, että EU:n valuutta euro vastaa tulevaisuuden vaatimuksia, Euroopan komissio ehdotti kesäkuussa 2023 lainsäädäntökehystä digitaalisen euron 113 olennaisten osatekijöiden sääntelemiseksi, jotta Euroopan keskuspankki voisi ottaa käyttöön yleisesti käytettävissä ja saatavilla olevan digitaalisen euron. Digitaalisen euron ansiosta yritykset ja kansalaiset saavat uuden maksutavan, jolla voidaan suorittaa laajasti maksuja muille kansalaisille ja maksaa kaupoissa tai verkkokauppojen verkkosivustoilla tehtävät ostokset – myös ilman internetyhteyttä – ja jonka tietosuojan taso on korkea. Tavoitteena on, että digitaalinen euro on täysin yhteentoimiva eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakon kanssa.

4.2.3 Tavoite: sähköiset terveystiedot

Terveydenhuollon digitalisoinnilla voidaan muuttaa terveydenhuoltoympäristöä parantamalla hoidon saatavuutta ja lisäämällä potilaiden osallistumista, mikä viime kädessä tuottaa parempia terveystuloksia niin yksittäisten henkilöiden kuin yhteisöjen osalta erityisesti maaseudulla ja syrjäisillä alueilla. Terveystietojen saatavuuden parantaminen on myös ensimmäinen askel kohti terveystietojen siirtojen valvontaa ja tällaisten tietojen turvallista jakamista esimerkiksi toisen lääkärilausunnon pyytämiseksi tai hoidon saamiseksi toiselta terveydenhuollon tarjoajalta.

Kaiken kaikkiaan EU:n tulos sähköisten terveystietojen saatavuutta kuvaavassa indikaattorissa on hyvä, ja unioni on saavuttamassa tavoitteensa, jonka mukaan 100 prosentilla EU:n kansalaisista on pääsy sähköisiin terveystietoihinsa. 114 Yksi esimerkki tätä koskevista onnistuneista toimista on EU:n digitaalinen koronatodistus 115 . Se on keskeinen terveystavoitteita ja rajat ylittävää matkustamista edistävä ja ihmisten elämää helpottava digitaalinen väline, joka otettiin käyttöön ennätysajassa alkukesästä 2021. Pelkästään EU:ssa on jo myönnetty yli 2,3 miljardia digitaalista koronatodistusta. Tätä merkittävää saavutusta edesauttoivat useat tekijät: i) voimakas poliittinen tahto kaikissa EU:n toimielimissä ja jäsenvaltioissa, ii) erinomainen jäsenvaltioiden välinen yhteistyö ja koordinointi sekä iii) jäsenvaltioille myönnetty rahoitus. Maailman terveysjärjestö alkoi kesäkuussa 2023 kehittää EU:n digitaaliseen koronatodistukseen perustuvaa globaalia järjestelmää, jolla voidaan helpottaa liikkuvuutta koko maailmassa ja suojella ihmisiä nykyisiltä ja tulevilta terveysuhkilta, kuten pandemioilta. 116  

Tästä huolimatta on edelleen kysymyksiä, jotka on ratkaistava, kuten verkkoon liitettyjen terveydenhuollon tarjoajien määrän lisääminen, saatavilla olevien tietojen laajuus ja eIDAS-tunnistamisjärjestelmän käyttäminen terveystietojen käyttöpalveluissa. Komissio on tehnyt lainsäädäntöehdotuksen eurooppalaisesta terveysdata-avaruudesta 117 terveystietojen saatavuuden parantamiseksi. Ehdotuksella pyritään etenkin parantamaan ihmisten pääsyä tarkastelemaan omia sähköisiä terveystietojaan, tukemaan terveystietojen vaihtoa terveydenhuollon tarjoajien välillä ja edistämään terveystietojen uudelleenkäyttöä tutkimuksen, päätöksenteon ja muiden asiaan liittyvien käyttötarkoitusten tukemiseksi.

4.3 Digitaalisen vuosikymmenen tavoite: perusoikeuksien turvaaminen ja demokraattisen toiminnan valtaistaminen

Digitaalisilla teknologioilla ja palveluilla on kyky muokata sitä, miten elämme yhdessä ja toimimme kansalaisina. Ne luovat uusia tapoja käyttää ja hyödyntää perusoikeuksia ja -vapauksia sekä osallistua demokraattiseen toimintaan, mutta myös uusia tapoja, joilla oikeuksia ja vapauksia voidaan loukata. Tämä koskee erityisesti tekoälyä ja algoritmisia järjestelmiä, jotka voivat aiheuttaa vakavia riskejä ihmisarvolle, tasa-arvolle, vapaudelle, turvallisuudelle ja yksityisyyden suojalle, mukaan lukien henkilötietojen väärinkäytön mahdollisuus. 118 Autoritaariset hallinnot käyttävät teknologioita 119 omiin tarkoitusperiinsä ja luovat uusia haasteita demokratioille ja oikeusvaltioperiaatteelle 120 sekä lisäävät polarisaatiota ja verkossa esiintyvää vihapuhetta niin EU:ssa kuin maailmanlaajuisesti.

Sellaisen ihmiskeskeisen, perusoikeuksiin perustuvan, osallistavan, läpinäkyvän ja avoimen digitaalisen ympäristön edistäminen, jossa turvalliset ja yhteentoimivat digitaaliteknologiat ja -palvelut noudattavat ja vahvistavat unionin periaatteita, oikeuksia ja arvoja ja ovat kaikkien saavutettavissa kaikkialla unionissa, on yksi digitaalista vuosikymmentä koskevassa päätöksessä vahvistetuista yleisistä tavoitteista. 121 Lisäksi digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskeva julistus sisältää pääsyä luotettavaan, monimuotoiseen ja monikieliseen digitaaliseen ympäristöön koskevia periaatteita ja sitoumuksia, joiden tarkoituksena on edistää moniarvoista julkista keskustelua sekä tehokasta ja syrjimätöntä osallistumista demokratiaan. Julistuksessa korostetaan erityisesti erittäin suurten verkkoalustojen roolia niiden palvelujen toiminnasta ja käytöstä aiheutuvien riskien lieventämisessä, myös disinformaation osalta. EU ja jäsenvaltiot ovat myös sitoutuneet tukemaan digitaaliteknologian kehittämistä ja parasta käyttöä kansalaisvaikuttamisen ja demokraattisen osallistumisen edistämiseksi.

Uraauurtavan sääntelynsä ansiosta EU määrittää tässä yhteydessä maailmanlaajuisen tason ihmiskeskeisempien verkkoympäristöjen ja digitaaliteknologioiden luomiselle tällä ja tulevilla vuosikymmenillä.

Digipalvelusäädöksellä EU on ottanut käyttöön ennennäkemättömän ja kattavan uuden sääntelykehyksen, jolla puututaan digitaalisten palvelujen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin EU:ssa ja varmistetaan syrjimättömällä tavalla EU:n kansalaisten perusoikeuksien suojan mahdollisimman korkea taso verkossa. Komissio nimesi 25. huhtikuuta 2023 seitsemäntoista erittäin suurta verkkoalustaa ja kaksi erittäin suurta verkkohakukonetta. 122  Tämän tiedonannon julkaisuajankohtana näitä alustoja koskevat tiukat velvoitteet ovat tulleet voimaan. Alustojen oli hyväksyttävä vuotuiseen sykliin sisältyviä riskinarviointi- ja riskinhallintatoimenpiteitä, joilla puututaan niiden palvelujen demokraattisille yhteiskunnille ja kansalaisten oikeuksille aiheuttamiin riskeihin. Tällaisia riskejä ovat muun muassa perusoikeuksiin kohdistuvat vaikutukset, disinformaatio sekä fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin ja alaikäisiin kohdistuvat kielteiset vaikutukset, laittomien tuotteiden myynti ja korkeatasoisen kuluttajansuojan heikentyminen. Komissio valvoo valvonta- ja täytäntöönpanovaltuuksiensa mukaisesti erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkkohakukoneiden toteuttamia toimenpiteitä, muun muassa niiden sisältöjä moderoivia algoritmeja, mainontakäytäntöjä ja niiden suosittelujärjestelmien suunnittelua. 123 124 Digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskeva julistus tarjoaa poliittisille päättäjille sekä yrityksille ja asiantuntijoille selkeän viitekohdan niiden tekemiä arvioita varten. 

Tekoälysäädöksen ansiosta EU on sellaisen sääntelyn uranuurtaja, jolla lievennetään tekoälyn ja algoritmisten järjestelmien aiheuttamia uhkia ja varmistetaan, että suuririskisten tekoälyjärjestelmien suunnittelussa, käyttöönotossa ja käytössä kunnioitetaan perusoikeuksia ja demokraattisia arvoja. Komissio ehdottaa, että jotkin järjestelmät luokitellaan suuririskisiksi niiden käyttötarkoituksen ja mahdollisten vaikutusten perusteella. Näiden järjestelmien olisi täytettävä erityisiä vaatimuksia. Niiden olisi esimerkiksi perustuttava asianmukaisiin tietoaineistoihin, jotta vältetään laiton syrjintä ja mahdollistetaan se, että ihmiset valvovat tuloksia. Kehitteillä olevat tekoälystandardit 125 ovat tässä suhteessa keskeisessä asemassa määriteltäessä teknisiä ratkaisuja, joilla täytetään säädöstekstissä määritellyt keskeiset tekoälyn luotettavuutta koskevat vaatimukset. Lisäksi tekoälysäädöstä koskevalla ehdotuksella pyritään varmistamaan riittävä avoimuus ja tietoisuus säätämällä velvollisuudesta merkitä syväväärennökset ja ilmoittaa luonnollisille henkilöille, että he ovat vuorovaikutuksessa tekoälyjärjestelmän kanssa. Nämä ovat kaksi keskeistä seikkaa generatiiviseen tekoälyyn liittyvien uusien uhkien ja mahdollisuuksien valossa. Teknologian kehityksen nopeutumisen ja tekoälyteknologioiden yleisen käyttöönoton vuoksi komissio on myös käynnistänyt keskustelut tekoälysopimuksen aikaansaamiseksi. Tällä aloitteella pyritään siihen, että teollisuus sitoutuu vapaaehtoisesti ennakoimaan tekoälysäädöstä ja aloittamaan sen tärkeimpien vaatimusten noudattamisen ennen lakisääteistä määräaikaa.

Verkossa leviävän väärän informaation ja disinformaation torjuminen on olennaisen tärkeää demokraattisen toiminnan mahdollistavan ihmiskeskeisen digitaalisen ympäristön luomiseksi. Tämän uhan torjuminen on entistä tärkeämpää, koska generatiiviset tekoälyteknologiat tarjoavat vilpillisille toimijoille uusia välineitä ennennäkemättömässä määrin. 126 Digipalvelusäädöksen tarjoamien välineiden lisäksi disinformaatiota koskevat käytännesäännöt 127 , jotka monet erilaiset toimijat, muun muassa useat merkittävät verkkoalustat, ovat allekirjoittaneet, sisältävät tärkeitä sitoumuksia, joilla rajoitetaan disinformaation leviämistä verkossa, ja niistä on tarkoitus tehdä digipalvelusäädöksen nojalla sovellettavat käytännesäännöt. 128

Sen mahdollistaminen, että riippumattomat media-alan toimijat voivat tarjota luotettavaa tietoa verkossa ja kansalaiset voivat etsiä tällaista tietoa, on avaintekijä demokraattisten yhteiskuntien yleisen häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi digitaalisella aikakaudella. Komission ehdotuksella eurooppalaiseksi medianvapaussäädökseksi, josta neuvotellaan parhaillaan, pyritään parantamaan mediapalvelujen sisämarkkinoiden toimintaa niiden muuttuessa digitaalisemmiksi ja luontaisesti rajat ylittäviksi. Kun säädös hyväksytään, se lisää investointeja ja kilpailua, jolloin kuluttajat saavat monipuolisempaa laadukasta mediasisältöä, ja edistää moniarvoista julkista keskustelua digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevan julistuksen mukaisesti.

Virtuaalimaailmoja koskevassa tiedonannossa 129 komissio ehdottaa toimia, joilla tuetaan virtuaalimaailmojen kehitystä ja käyttöä EU:ssa digitaalista vuosikymmentä koskevan päätöksen tavoitteiden mukaisesti. Komission tavoitteena on saavuttaa EU:n arvoihin ja periaatteisiin ja perusoikeuksiin perustuvat Web 4.0 ja virtuaalimaailmat, joissa ihmiset voivat toimia turvallisesti ja luottavaisesti ja joissa heillä on mahdollisuus vaikuttaa, joissa kunnioitetaan ihmisten oikeuksia käyttäjinä, kuluttajina, työntekijöinä tai luovan työn tekijöinä ja joissa eurooppalaiset yritykset voivat kehittää maailman johtavia sovelluksia, laajentaa toimintaansa ja kasvaa.

4.4 Digitaalisen vuosikymmenen tavoite: ihmiskeskeisen ympäristön edistäminen – painopisteenä lasten suojelu

Euroopan ihmiskeskeisessä digitalisaatiossa on suojeltava haavoittuvimmassa asemassa olevia yhteiskunnan jäseniä verkon haitoilta. Internet on vauhdittanut uusien uhkien ja kehityssuuntausten syntymistä ja kehittymistä, ja luvut ovat hälyttäviä: EU:n rahoittamien Safer Internet -tukipuhelinpalvelujen keräämät tiedot osoittavat, että apua tai neuvontaa hakevien henkilöiden määrä kasvoi vuosina 2021–2022 merkittävästi. Seksuaalista kiristämistä koskevat avunpyynnöt lisääntyivät 60 prosenttia, verkkomainetta koskevat avunpyynnöt 32 prosenttia ja kyberrikollisuutta koskevat avunpyynnöt 30 prosenttia. Vuonna 2022 kaikista yhteydenotoista 60 prosenttia tuli 12–18-vuotiailta lapsilta ja lähes 7,5 prosenttia 5–11-vuotiailta lapsilta, mikä osoittaa, että lapset käyttävät verkkoa ja joutuvat siellä ongelmiin yhä nuorempina.

Yksi digitaalisen vuosikymmenen keskeinen painopiste on lasten ja nuorten kannalta turvallisemman digitaalisen ympäristön ja sopivamman sisällön aikaansaaminen. Digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevan julistuksen mukaan lapsia ja nuoria olisi suojeltava rikoksilta, jotka tehdään digitaaliteknologian avulla tai joita helpotetaan sen avulla. Julistus sisältää useita tähän liittyviä sitoumuksia, jotka koskevat muun muassa digitaalisessa ympäristössä navigointia koskevan koulutuksen järjestämistä, lasten ja nuorten suojelemista haitalliselta ja laittomalta sisällöltä sekä mainontatarkoituksissa tapahtuvalta profiloinnilta sekä lasten ottamista mukaan heitä koskevien digitaalipolitiikkojen kehittämiseen.

EU:n sitoutuminen lasten kannalta toimivaan digitaaliseen muutokseen vahvistetaan digipalvelusäädöksessä, joka sisältää alaikäisten suojelua koskevia erityissäännöksiä. Safer Internet -keskusten työ ja Parempi internet lapsille -strategian 130 puitteissa toteutetut toimet tukevat digipalvelusäädöksen asiaa koskevien säännösten täytäntöönpanoa. Iän todentaminen verkossa on komission ensisijainen tavoite: komissio edistää EU:n digitaalisen identiteetin lompakon käyttöä tähän tarkoitukseen, koska se auttaa osaltaan saavuttamaan digitaalisen tunnistamisen saatavuutta koskevan tavoitteen.

Myös lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön torjunta on edelleen EU:n keskeinen painopisteala. Komissio hyväksyi toukokuussa 2022 ehdotuksen asetukseksi lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta 131 , jossa asetetaan verkkopalvelujen tarjoajille selkeät velvoitteet estää lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön riski palveluissaan sekä tunnistaa tällaiset rikokset, ilmoittaa niistä ja poistaa ne, jos niitä ilmenee.

5. Digitaalinen muutos EU:n vihreän kehityksen ohjelman tukemiseksi

Tieto- ja viestintätekniikka-ala on merkittävä päästöjen ja jätteen lähde. Sen osuus maailmanlaajuisesta sähkönkulutuksesta on nykyisin noin 7–9 prosenttia, ja tämän osuuden ennustetaan kasvavan 13 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä 132 . Lisäksi TVT-alan osuus kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä on 2–4 prosenttia, ja sen tuottaman sähkö- ja elektroniikkalaiteromun määrä on kasvussa 133 . On todennäköistä, että digitaaliteknologioiden nopeasti kehittyvä luonne ja digitaalisten palvelujen mahdollinen jyrkkä lisääntyminen vahvistavat tätä kehitystä.

Samalla digitaalinen muutos on tärkeä liittolainen pyrittäessä pienentämään ympäristöjalanjälkeä. 134  Digitaalista vuosikymmentä koskevassa päätöksessä asetetaan tavoitteeksi varmistaa, että digitaalisista infrastruktuureista ja teknologioista, niiden toimitusketjut mukaan luettuina, tulee kestävämpiä, häiriönsietokykyisempiä ja energia- ja resurssitehokkaampia, mikä minimoi niiden kielteiset ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset. 135 Päätös sisältää useita viittauksia infrastruktuuriin liittyvien tavoitteiden, erityisesti reunasolmujen ja puolijohteiden, kestävyyteen. Digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevalla julistuksella edistetään digitaalisia tuotteita ja palveluja, joilla on mahdollisimman vähän kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan, sekä digitaalisia teknologioita, jotka auttavat torjumaan ilmastonmuutosta. Lisäksi digitaalisten tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutuksia ja energiankulutusta koskevien tarkkojen ja helposti ymmärrettävien tietojen olisi julistuksen mukaan oltava kaikkien saatavilla. Myös joulukuussa 2020 annetuissa neuvoston päätelmissä Digitalisaatio toimimaan ympäristön hyväksi varten todetaan, että digitalisaatio on erinomainen keino vauhdittaa siirtymistä ilmastoneutraaliin, kiertoon perustuvaan ja muutosjoustavampaan talouteen.

Kuten vuoden 2022 strategisessa ennakointiraportissa osoitettiin, digitaaliset ratkaisut – kun ne toteutetaan oikeissa olosuhteissa – vähentävät todistetusti kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi, lisäävät resurssitehokkuutta ja parantavat ympäristöseurantaa. 136  Päästövähennysten, jotka nykyisiin teknologioihin perustuvien digitaalisten ratkaisujen avulla on mahdollista saavuttaa, arvioidaan olevan yhteensä 15–20 prosenttia kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä vuoteen 2030 mennessä, jos näitä ratkaisuja käytetään ja hallitaan asianmukaisesti. 137  

EU on aktiivisesti pyrkinyt maksimoimaan vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen synergiat:

-Komissio asetti Euroopan digitaalinen valmius -strategiassa 138 kunnianhimoisia tavoitteita, kuten datakeskusten muuttamisen ilmastoneutraaleiksi EU:ssa vuoteen 2030 mennessä. Toimenpiteitä digitaalisten laitteiden kiertotalouden parantamiseksi ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromun vähentämiseksi ovat muun muassa korjauttamisoikeutta koskeva direktiivi 139 ja äskettäin julkaistut matkapuhelinten ja taulutietokoneiden ekosuunnitteluvaatimukset 140 . Lisäksi eurooppalaisessa prosessorialoitteessa pyritään kehittämään vähän energiaa kuluttavia siruja. 141 Myös digitaitoja koskevia aloitteita pidetään avaintekijänä sen varmistamiseksi, että työvoimalla on vihreän ja digitaalisen siirtymän edistämiseksi tarvittavat digitaidot (ks. 4.1 jakso).

-Energiajärjestelmän digitalisointia koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa 142 komissio määrittelee tieto- ja viestintätekniikan alan uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen tehtäviä investointeja edistäväksi tekijäksi koko arvoketjussa. Euroopan sähköverkon digitaalisen kaksosen luomisesta joulukuussa 2022 allekirjoitetun aiejulistuksen 143 avulla voidaan edistää ja koordinoida sähköinfrastruktuurin digitalisointiin tehtäviä investointeja.

-Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategian 144 avulla komissio pyrkii viherryttämään ja tehostamaan liikkuvuutta ja liikennejärjestelmiä. EU haluaa parantaa digitalisaation ja automaation avulla globaalia kilpailukykyään luomalla tehokkaita ja häiriönsietokykyisiä logistiikkaketjuja ja lisätä samalla myös liikennesektorin kestävyyttä.

-EU:n ympäristöä koskevalla toimintaohjelmalla 145 komissio pyrkii vauhdittamaan vihreää siirtymää ilmastoneutraaliin, kestävään, myrkyttömään, resurssitehokkaaseen, uusiutuvaan energiaan perustuvaan, palautumis- ja selviytymiskykyiseen ja kilpailukykyiseen kiertotalouteen oikeudenmukaisella, tasapuolisella ja osallistavalla tavalla. Digitaali- ja datateknologioiden valjastamisen tarjoama potentiaali määritellään toimintaohjelmassa ensisijaisten tavoitteiden saavuttamisen ja ympäristöpolitiikan tukemisen mahdollistavaksi edellytykseksi, ja samalla lisätään toimia digitalisaation ympäristöjalanjäljen minimoimiseksi.

-Vihreiden ja digitaalisten investointien ja toimintapolitiikkojen välisten synergioiden varmistamiseksi komission tiedonannolla Ohjeet jäsenvaltioille vuosien 2021–2030 kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien päivittämisestä 146 kannustetaan ja autetaan jäsenvaltioita hyödyntämään nykyisiä välineitä ja vihreän ja digitaalisen siirtymän koko potentiaalia välttäen samalla päällekkäisyyksiä.

Tästä huolimatta tarvitaan lisätoimia, ja investoinnit ovat keskeinen tekijä, jolla voidaan edistää siirtymistä resurssitehokkaampaan digitaaliteknologiaan. Ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevaa EU:n luokitusjärjestelmäasetusta 147 täydentävässä delegoidussa säädöksessä on asetettu selkeät kriteerit, joiden avulla investointeja voidaan ohjata vihreämpiin datakeskuksiin ja hyväksi havaittuihin vihreisiin digitaalisiin ratkaisuihin kestävänä taloudellisena toimintana. Samalla valtiontukitoimenpiteitä koskevat tilapäiset kriisi- ja siirtymäpuitteet 148 auttavat hyödyntämään digitaaliteknologiaa, erityisesti puhtaaseen teknologiaan perustuvan valmistuksen digitaalista komponenttia, vihreämmän ja kestävämmän talouden luomiseksi, ja yleiseen ryhmäpoikkeusasetukseen tehtyjen muutosten avulla voidaan helpottaa, yksinkertaistaa ja nopeuttaa EU:n vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän tukemista ja edistää näin digitaaliteknologiaan ja tietoliikenneyhteyksiin tehtäviä investointeja. 149 Myös elpymis- ja palautumissuunnitelmien REPowerEU-suunnitelman valossa tapahtuva tarkistaminen, jossa voidaan ottaa huomioon muun muassa digitaalisten ratkaisujen potentiaali energiasiirtymän aikaansaamiseksi, tarjoaa mahdollisuuden tukea energiajärjestelmän digitalisointia.

Lisäksi lisääntyvän digitalisaation ”nettoympäristövaikutusten” arvioimiseksi tarvitaan tieteeseen perustuva arviointimenetelmä, jossa otetaan huomioon sekä hyödyt että mahdolliset rebound-ilmiöt. Tähän sisältyy myös todisteiden kerääminen digitalisaation nettoympäristövaikutuksista kaikkialla EU:ssa, jotta varmistetaan digitalisaation myönteinen vaikutus Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteisiin. Komissio on käynnistänyt erityisiä tutkimus- ja innovointialoitteita muun muassa Horisontti Eurooppa ‐puiteohjelmassa tämän tavoitteen tukemiseksi, ja se aikoo tehostaa toimiaan sellaisten yhteisten indikaattoreiden laatimiseksi, joilla voidaan mitata sähköisten viestintäpalvelujen ympäristöjalanjälkeä.

6. Kansainvälinen ulottuvuus

Kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on tuoda ennakoivasti esiin EU:n ihmiskeskeisiin arvoihin perustuvaa mallia ja edistää unionin etuja koko maailmassa. Digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevassa julistuksessa EU ja jäsenvaltiot sitoutuivat edistämään visiotaan digitaalisesta muutoksesta suhteissa kansainvälisiin kumppaneihin. Tämän perusteella on annettu julistus internetin tulevaisuudesta 151 sekä OECD:n julistus luotettavasta, kestävästä ja osallistavasta digitaalisesta tulevaisuudesta 152 , ja se palvelee valmistelutyötä, jolla pyritään saamaan aikaan yksimielisyys Yhdistyneiden kansakuntien Global Digital Compact ‑sopimuksesta 153 . Heinäkuussa 2022 hyväksytyillä EU:n digitaalista diplomatiaa koskevilla neuvoston päätelmillä 154 EU loi vahvan perustan digitaalisia kysymyksiä koskeville ulkoisille toimille. Myöhemmissä, kesäkuussa 2023 annetuissa EU:n digitaalista diplomatiaa koskevissa neuvoston päätelmissä 155 ehdotetaan useita ensisijaisia toimia, joita tarvitaan vahvemman, strategisemman, johdonmukaisemman ja vaikuttavamman EU:n politiikan ja toiminnan aikaan saamiseksi maailmanlaajuisissa digitaaliasioissa. Team Europe -lähestymistavan mukaista koordinointia on tehostettu. Tämä kattaa muun muassa EU:n edustustojen tehtävän tiedottaa EU:n lainsäädännön ja politiikan kehityksestä kumppanimaiden hallituksille ja sidosryhmille.

EU:n digitaalisen diplomatian tavoitteena on turvata EU:n maailmanlaajuinen rooli digitaalisessa maailmassa. Kahdenvälisellä tasolla kansainvälinen toiminta perustuu kaikkien neljän pääkohdan osalta digitaalisten kumppanuuksien hyödyntämiseen sekä vahvoihin siteisiin Japanin, Etelä-Korean ja Singaporen kaltaisiin samanmielisiin kumppaneihin. Kansainvälinen yhteistyö rakentuu myös kauppa- ja teknologianeuvostojen (EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja teknologianeuvosto, EU:n ja Intian kauppa- ja teknologianeuvosto), alueellisten yhteenliittymien (Latinalainen Amerikka, Afrikka) ja Latinalaisen Amerikan ja Aasian kanssa käytävien digitaalisten vuoropuhelujen varaan. EU on myös lisännyt huomattavasti tukeaan Ukrainan digitaaliselle muutokselle ja keskittynyt tässä yhteydessä sekä kiireellisiin että pitkän aikavälin toimenpiteisiin, erityisesti verkkovierailuihin. Monenvälisissä yhteyksissä, erityisesti suhteissa G20- ja G7-maihin, EU edistää ”luotettavien yhteyksien” käsitteen 156 mukaisesti lähestymistapaa, jossa tunnustetaan digitaalisen sääntelyn merkitys digitaalitaloutta kohtaan tunnetun luottamuksen lisäämiseksi ja tiedonsiirtojen helpottamiseksi.

Global Gateway -strategia 157 vahvistaa ihmisten välisiä yhteyksiä EU:n ja sen kumppaneiden välillä kohdennetuilla digitaaliseen infrastruktuuriin tehtävillä investoinneilla, joilla pyritään torjumaan maailmanlaajuista digitaalista kuilua ja vahvistamaan turvallisia ja luotettavia digitaalisia yhteyksiä. Komissio pyrkii vahvistamaan EU:n runkoverkkoinfrastruktuuria ja EU:n alueiden tietoliikenneyhteyksiä samanmielisiin kolmansiin maihin hyödyntämällä maailmanlaajuista ja turvallista merenalaista kaapeliverkkoa EU:n digitaalisen häiriönsietokyvyn tukemiseksi. Se pyrkii myös vähentämään riippuvuuksia edistämällä kansainvälisten reittien monipuolistamista.

Ulkomaiset investoinnit ja kauppa ovat välttämättömiä talouskasvun, kilpailukyvyn, työllisyyden ja innovoinnin kannalta. Nykyään on kuitenkin entistäkin tärkeämpää, että EU:n avoimuutta tasapainotetaan asianmukaisilla välineillä, jotta voidaan turvata sen keskeinen strateginen voimavara ja varmistaa unionin laajuinen koordinointi. Euroopan taloudellisen turvallisuuden strategialla 158 mahdollistetaan talouden avoimuuden hyötyjen maksimointi samalla kun minimoidaan taloudellisten riippuvuuksien riskit, vahvistetaan EU:n toimitusketjujen häiriönsietokykyä ja autetaan torjumaan teknologiavuotoja tai taloudellisten riippuvuuksien mahdollista hyödyntämistä, mukaan lukien taloudellinen pakottaminen. EU on myös ottanut käyttöön määrätietoisia taloudellisia toimenpiteitä, kuten ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitetut EU:n puitteet 159 , joiden avulla jäsenvaltiot ja komissio voivat seurata ulkomaisten suorien sijoitusten vaikutuksia kriittiseen infrastruktuuriin, kriittisiin teknologioihin ja kaksikäyttötuotteisiin, kriittisten tuotantopanosten toimituksiin, pääsyyn arkaluonteisiin tietoihin sekä tiedotusvälineiden vapauteen ja moniarvoisuuteen sekä vaikuttaa niihin. Lisäksi heinäkuussa 2023 voimaan tullut ulkomaisia tukia koskeva EU:n asetus antaa komissiolle mahdollisuuden tutkia ja korjata EU:n ulkopuolisilta mailta saatuja tukia, jotka vääristävät EU:n sisämarkkinoita. EU:lla on nyt käytettävissään myös tehostettu vientivalvonnan välineistö, jolla se voi vastata tehokkaasti muuttuviin turvallisuusriskeihin ja uusiin teknologioihin. Uudella vientivalvonta-asetuksella perustetaan kaksikäyttötuotteiden vientiä, välitystä, teknistä apua, kauttakulkua ja siirtoa koskeva unionin valvontajärjestelmä, joka sisältää luettelon digitaaliteknologioista. 160  

7. Päätelmät

Digitaalisen vuosikymmenen onnistuminen on ratkaisevan tärkeää EU:n tulevan vaurauden kannalta. EU:n digitaalinen vuosikymmen -ohjelman tavoitteiden saavuttaminen voisi synnyttää taloudellisena arvona mitattuna yli 2,8 biljoonaa euroa 161 , mikä on 21 prosenttia EU:n talouden nykyisestä arvosta.

Tässä kertomuksessa esitetty tilannekatsaus osoittaa, että EU:n digitaalisen transformaation onnistuminen edellyttää EU:n ja jäsenvaltioiden toimien huomattavaa nopeuttamista ja syventämistä uudistusten toteuttamiseksi, liiketoimintaympäristön parantamiseksi, kannustimien luomiseksi sekä digitaaliteknologiaan, digitaitoihin ja digitaali-infrastruktuureihin tehtävien investointien lisäämiseksi. Digitaalisen vuosikymmenen monialaisen lähestymistavan toteutus ja sen pääkohtien, kohdealueiden ja tavoitteiden välisten synergioiden hyödyntäminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan edetä kohti onnistunutta digitaalista transformaatiota. 

Tässä kertomuksessa esitetty tilannekatsaus nostaa myös esiin tarpeen lisätä EU:n digitaalista transformaatiota koskeva koordinoitua yhteistä toimintaa. Jäsenvaltioita kehotetaan edistämään edelleen usean maan yhteishankkeiden ja EDICien käyttöönottoa, koska niillä voidaan osaltaan kuroa umpeen nykytilanteen ja vuoden 2030 tavoitteiden välisiä eroja.

Yhteisiin päämääriin ja tavoitteisiin nähden saavutetun edistymisen seuranta digitaalisen vuosikymmenen hallintomekanismin avulla on olennaisen tärkeää, jotta voidaan ymmärtää paremmin sääntely- ja rahoituspolitiikkojen keskinäisriippuvuuksia ja löytää yhteisiä vahvuuksia ja synergioita EU:n strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tästä syystä on äärimmäisen tärkeää, että kansalliset etenemissuunnitelmat, jotka jäsenvaltioiden on määrä hyväksyä lokakuun 2023 alkuun mennessä, ja niiden myöhemmät mukautukset heijastavat tätä yhdennettyä lähestymistapaa ja että niissä otetaan huomioon tässä kertomuksessa suositellut politiikat, toimenpiteet ja tehtävät.

Komissio aloittaa nyt keskustelut jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin ja sidosryhmien kanssa siitä, miten voidaan edetä yhdessä digitaalisen vuosikymmenen hallintomekanismin avulla. Tämän ohella se aikoo olla yhteydessä myös EU:n ulkopuolisiin sidosryhmiin ja kumppaneihin.

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2022/2481, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, digitaalinen vuosikymmen 2030 ‑ohjelman perustamisesta (EUVL L 323, 19.12.2022, s. 4–26).

(2)

 Lähde: Komission analyysi asiakirjassa SWD(2023) 571  Digital Decade cardinal points: digital skills, digital infrastructures, digitalisation of businesses and digitalisation of public services. Ks. tiedonanto unionin tason ennustettujen kehityspolkujen vahvistamisesta digitalisaatiotavoitteille C(2023) 7500  Communication from the Commission establishing the Union-level projected trajectories for the digital targets.

(3)

Tässä tiedonannossa, sen liitteessä ja siihen liittyvissä komission yksiköiden valmisteluasiakirjoissa olevat viittaukset tukitoimenpiteisiin, jotka saattavat olla valtiontukea, eivät vaikuta valtiontuen arviointiin.

(4)

Eurooppalainen julistus digitaalisen vuosikymmenen digitaalisista oikeuksista ja periaatteista, EUVL C 23, 23.1.2023, s. 1–7. Julistus perustuu EU:n primaarioikeuteen, erityisesti Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaan, sekä sekundaarilainsäädäntöön ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön.

(5)

Kussakin elpymis- ja palautumissuunnitelmassa vähintään 20 prosenttia suunnitelman kokonaismäärärahoista on osoitettava digitaalisiin tavoitteisiin. Tätä varten suunnitelmissa oli yksilöitävä ja perusteltava kunkin toimenpiteen digitaalista muutosta edistävä vaikutus elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VII esitettyä menetelmää käyttäen.

(6)

Erityiseurobarometri 532 The Digital Decade, maaliskuu 2023, jäljempänä ’vuoden 2023 eurobarometri’.

(7)

Eurostatin vuodelta 2023 olevien tietojen mukaan (online-datakoodi: ISOC_CI_IFP_FU) 84 prosenttia EU:n kansalaisista käytti vuonna 2022 internetiä päivittäin ja lisäksi 5 prosenttia käytti sitä vähintään kerran viikossa.

(8)

Strateginen ennakointiraportti 2021 (COM (2021) 750 final) ja strateginen ennakointiraportti 2022 (COM(2022) 289 final).

(9)

McKinsey, Taking the pulse of shifting supply chains, 2022.

(10)

  SWD(2023)570 , Implementing Digital Decade objectives and the Digital rights and Principles.

(11)

Calza, E., Dalla Benetta, A., Kostić, U., Mitton, I., Moraschini, M., Vazquez-Prada Baillet, M., Cardona, M., Papazoglou, M., Righi, R., Torrecillas Jodar, J., Lopez Cobo, M., Cira, P. ja De Prato, G., Analytical insights into the global digital ecosystem (DGTES), EUR 31538 EN, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2023, ISBN 978-92-68-04045-4, doi:10.2760/811932, JRC132991. Ks.  https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/handle/JRC132991

(12)

Osuudet tieto- ja viestintätekniikan maailmanmarkkinoista maittain 2022 | Statista.

(13)

Center on Regulation in Europe (CERRE), Digital Industrial Policy for Europe , joulukuu 2022.

(14)

Komissio on ehdottanut vuoden 2021 teollisuuspoliittisen paketin yhteydessä menetelmää sellaisten herkkien ekosysteemien tuotteiden kartoittamiseksi, joista EU on strategisesti riippuvainen. Digitaalisten ekosysteemien osalta viimeisin analyysi viittaa muun muassa kannettavia tietokoneita, matkapuhelimia ja radiovastaanottimia koskeviin riippuvuuksiin, ja näihin tuotteisiin liittyy myös koko toiminnan lamauttavia yksittäisiä vikaantumispisteitä. Lisätietoja on komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa SWD(2021) 352 ja Single Market Economy Papers -sarjaan kuuluvassa julkaisussa An enhanced methodology to monitor the EU’s strategic dependencies and vulnerabilities (Working Paper 14, 2023).

(15)

Ks. Versailles’ssa 10.–11. maaliskuuta 2022 järjestetyssä valtion- ja hallitusten päämiesten kokouksessa annettu julistus.

(16)

Komission tiedonanto Sisämarkkinoiden 30. vuosipäivä (COM(2023) 162 final); ostovoimapariteettina mitattuna, IMF World Economic Outlook.

(17)

 EU strategic dependencies and capacities: second stage of in-depth reviews (SWD(2022) 41 final).

(18)

  Komissio tyytyväinen poliittiseen yhteisymmärrykseen eurooppalaisesta sirusäädöksestä (europa.eu) .

(19)

  SWD(2023) 570 , Implementing Digital Decade objectives and the Digital rights and Principles.

(20)

  Tutkimus- ja kehitysinvestointien tulostaulu 2022 osoittaa, että yhdysvaltalaisten yritysten investoinnit ovat 3–10 kertaa suurempia kuin eurooppalaisten. Yhdysvaltojen ja Kiinan osuus esimerkiksi tekoäly- ja lohkoketjuteknologioihin vuosittain tehtävistä 25 miljardin euron pääomasijoituksista on yhteensä yli 80 prosenttia, kun taas EU27:n osuus tästä maailmanlaajuisesta investointien määrästä on vain 7 prosenttia eli noin 1,75 miljardia euroa. 

(21)

Noin 70 prosenttia rahoituksesta odotetaan myönnettävän elpymis- ja palautumistukivälineestä. Tätä koskeva kattava yleiskatsaus esitetään komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa SWD(2023) 570  Implementation of Digital Decade objectives and Declaration on Digital rights and Principles, 5 luku ”Delivering the Digital Decade with EU investments”.

(22)

  SWD(2023) 573  Implementation of multi-country projects, 1.1 jakso, ”A new implementation mechanism for multi-country projects”.

(23)

Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1–78), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2023 annetulla komission asetuksella (EU) 2023/1315 (EUVL L 167, 30.6.2023, s. 1–90).

(24)

   Neuvoston suositus (EU) 2021/2122, annettu 26 päivänä marraskuuta 2021, Euroopan tutkimus- ja innovointisopimuksesta (EUVL L 431, 2.12.2021, s. 1–9).

(25)

Digitaalista vuosikymmentä koskevassa päätöksessä asetetaan digitalisaatiotavoitteet, jotka on ryhmitelty neljäksi pääkohdaksi. Nämä pääkohdat määriteltiin digikompassitiedonannossa (COM(2021) 118 final) unionin digitalisaation avainalueiksi: digitaidot, digitaaliset infrastruktuurit, yritysten digitalisaatio ja julkisten palvelujen digitalisointi.

(26)

McKinsey Global Institute, Connected world: An evolution in connectivity beyond the 5G revolution, 2020.

(27)

Ks. https://5gobservatory.eu/observatory-overview/interactive-5g-scoreboard/

(28)

5G-tavoitteen nykyisessä keskeisessä tulosindikaattorissa ei oteta huomioon tarjotun palvelun laatua ruuhka-aikoina. Keskeisenä haasteena on varmistaa, että käyttöön otetut verkot vastaavat tulevia tarpeita muun muassa tukemalla keskeisiä teollisuudenaloja ja kriittisiä sovelluksia, jotka hyödyttävät kuluttajia ja yrityksiä kaikilla toimialoilla. Jotta voidaan mitata jäsenvaltioiden valmiutta ratkaista tämä haaste, on tehtävä lisätutkimuksia 5G:n mittauskehyksen parantamiseksi ja vahvistamiseksi. Ks. unionin tason ennustettujen kehityspolkujen vahvistamisesta digitalisaatiotavoitteille annettu tiedonanto C(2023) 7500  Communication from the Commission establishing the Union-level projected trajectories for the digital targets. 

(29)

ETNO, State of Digital Communications 2023. Tämän julkaisun mukaan 5G-verkon kattavuus on Yhdysvalloissa lähes 96 prosenttia, Etelä-Koreassa lähes 95 prosenttia, Japanissa lähes 90 prosenttia ja Kiinassa lähes 86 prosenttia.

(30)

Ks. Yhdysvaltojen vastaus tästä linkistä .

(31)

SWD (2023)570 , Implementation of the Digital Decade objectives and the Declaration on digital Rights and Principles, liite 5, ”Delivering the Digital Decade with EU investments”. Elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen lisäksi arvioon yli 23 miljardista eurosta avustuksina sisältyy yli 4 miljardia euroa koheesiopolitiikan rahoitusta, noin miljardi euroa Horisontti 2020 / Horisontti Eurooppa -puiteohjelman rahoitusta ja noin miljardi euroa Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitusta. Lisärahoitusta on myönnetty rahoitusvälineiden muodossa (eli Invest EU -ohjelmasta ja Verkkojen Eurooppa ‑välineen laajakaistainvestointirahastosta).

(32)

ETNO, State of Digital Communications 2023, s. 31.

(33)

  International benchmarking of investments in Digital Decade thematic areas, YTK, 2023  

(34)

  SWD(2023) 571 , Digital Decade cardinal points: digital skills, digital infrastructures, digitalisation of businesses and digitalisation of public services.

(35)

Välttämättömien palvelujen saavutettavuutta koskevan periaatteen 20 mukaan digitaalisen tietoliikenteen olisi oltava kaikkien saatavilla ja tällaisten palvelujen saatavuuteen olisi tarjottava tukea sitä tarvitseville.

(36)

Ks. WIK Consultin selvitys.

(37)

Ks. erityisesti tarkistetut suuntaviivat laajakaistaverkkojen valtiontuelle, EUVL C 36, 31.1.2023, s. 1–42, ja 2 jaksossa esitetyt yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen tarjoamat mahdollisuudet.

(38)

Toinen kertomus jäsenvaltioiden edistymisestä 5G-kyberturvallisuutta koskevan EU:n välineistön käyttöönotossa, kesäkuu 2023, ja komission tiedonanto 5G-kyberturvallisuusvälineistön täytäntöönpanosta, C(2023) 4049 final, 15. kesäkuuta 2023.

(39)

Euroopan parlamentti, unionin ulkoasioiden pääosasto, Bueger, C., Liebetrau, T., Franken, J.: Security threats to undersea communications cables and infrastructure: consequences for the EU: in-depth analysis, Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2022, doi:10.2861/35332.

(40)

Euroopan komissio, Yhteinen tutkimuskeskus, Carrara, S., Bobba, S., Blagoeva, D. ym., Supply chain analysis and material demand forecast in strategic technologies and sectors in the EU: a foresight study, Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2023, doi:10.2760/386650.

(41)

McKinsey, Semiconductor design and manufacturing: Achieving leading-edge capabilities, elokuu 2020.

(42)

  SWD(2023) 570 , Implementing Digital Decade objectives and the Digital rights and Principles.

(43)

Komission tiedonanto Sirusäädös Euroopalle (COM(2022) 45 final).

(44)

Ks. 4.10.2022 annettu päätös asiassa SA.103083 – Elpymis- ja palautumistukiväline – STMICROELECTRONICS S.R.L. (ST) – Uuden piikarbidisubstraattitehtaan rakentaminen Cataniaan, ja 27.4.2023 annettu päätös asiassa SA.102430 – Ranska – Liberty-hanke – STMicroelectronicsin ja GlobalFoundriesin rakentama uusi puolijohteiden tuotantolaitos.

(45)

Ks. 8. kesäkuuta 2023 annettu päätös asioissa SA.101202 (Itävalta), SA.101141 (Tšekki), SA.101143 (Suomi), SA.101193 (Ranska), SA.101129 (Saksa), SA.101210 (Kreikka), SA.101151 (Irlanti), SA.101186 (Italia), SA.101201 (Malta), SA.101171 (Alankomaat), SA.101175 (Puola), SA.101192 (Romania), SA.101200 (Slovakia) ja SA.101150 (Espanja).

(46)

Ks. IDC:n julkaisu Worldwide Edge Spending Guide.

(47)

Ks. https://www.gartner.com/en/doc/750789-infographic-understanding-edge-computing

(48)

ETNO, The State of Digital Communications 2023, helmikuu 2023.

(49)

McKinsey, Quantum computing funding remains strong, but talent gap raises concerns, 15.6.2022.

(50)

Ks. Quantum technologies – from basic research to market (quantentechnologien.de) .

(51)

Ks. Investir dans la France de 2030 | Strategie quantique: lancement d’une plateforme nationale de calcul quantique (gouvernement.fr). 

(52)

Ks. Quantum technologies and value chains: Why and how Europe must act now (epc.eu) .

(53)

Ks. Quantum Technology | The future is Quantum (qt.eu) .

(54)

Ks. unionin tason ennustettujen kehityspolkujen vahvistamisesta digitalisaatiotavoitteille annettu tiedonanto C(2023) 7500  Communication from the Commission establishing the Union-level projected trajectories for the digital targets.

(55)

Sinergy Research Group, European Cloud Providers Double in Size but Lose Market Share, 21.9.2021.

(56)

  Datasäädöstä koskevaan vaikutustenarviontiin liittyvä taustaselvitys . 

(57)

Nämä säädökset täydentävät yleistä tietosuoja-asetusta, jossa säädetään henkilötietojen vapaata liikkuvuutta koskevista säännöistä.

(58)

Esimerkiksi Espanja on käynnistänyt Digital Kit -aloitteen, jolla edistetään skaalautuvia ja vaikutukseltaan merkittäviä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömekanismeja pk-yritysten digitalisaation nopeuttamiseksi, sekä muutostekijäohjelman, jolla pk-yrityksille myönnetään avustuksia digitalisaatioasiantuntijoiden palkkaamiseen.

(59)

  SWD(2023) 570 , Implementing Digital Decade objectives and the Digital rights and Principles.

(60)

Euroopan investointipankki, EIP:n investointikysely 2019–2022.

(61)

Euroopan investointipankki, EIP:n investointikysely 2023.

(62)

  Dealroom.co

(63)

Kehityssuunnan epävakaudesta viime vuosina ks. unionin tason ennustettujen kehityspolkujen vahvistamisesta digitalisaatiotavoitteille annettu tiedonanto C(2023) 7500  Communication from the Commission establishing the Union-level projected trajectories for the digital targets.

(64)

EU:n yksisarvisia koskevat luvut koskevat EU:ssa perustettuja yrityksiä, joiden päätoimipaikka on edelleen EU:ssa.

(65)

Startup Genome, The Global Startup Ecosystem Report 2023 .

(66)

DealRoom, The European Deep Tech Report, 2023 edition. Startup-yritysten, joiden päätoimipaikka on EU:ssa, vuosina 2020–2022 käyttämä riskipääoma oli 30 miljardia euroa, kun vastaava luku Yhdysvalloissa oli 166 miljardiin euroa.

(67)

  Uusi rahasto-osuusrahasto European Tech Champions Initiative -aloitteen tueksi . 

(68)

  24 EU-maata sitoutuu digitaalipäivänä toteuttamaan toimia EU:n startup-yritysten kasvun tukemiseksi . 

(69)

Thales, A year of cyber conflict in Ukraine, helmikuu 2023.

(70)

ENISA, Threat landscape for ransomware attacks, heinäkuu 2022.

(71)

Ks. Eurostatin tiedot EU:n yritysten vuonna 2022 käyttämistä tieto- ja viestintätekniikan turvatoimenpiteistä, joista käy ilmi, että suuryritykset ilmoittivat huomattavasti useammista tietoturvapoikkeamista kuin pk-yritykset.

(72)

Ks. digitaalista vuosikymmentä koskevan päätöksen 3 artiklan 1 kohdan k alakohta.

(73)

Ks. digitaalista vuosikymmentä koskevan päätöksen johdanto-osan 20 kappale.

(74)

  SWD(2023) 570 , Implementing Digital Decade objectives and the Digital rights and Principles.

(75)

  Direktiivi (EU) 2022/2555 toimenpiteistä kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi kaikkialla unionissa.

(76)

  Digitaalisen rahoituksen strategia .

(77)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/2554, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, finanssialan digitaalisesta häiriönsietokyvystä .

(78)

  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi digitaalisia elementtejä sisältävien tuotteiden horisontaalisista kyberturvavaatimuksista ja asetuksen (EU) 2019/1020 muuttamisesta (COM(2022) 454 final) . 

(79)

  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimenpiteistä solidaarisuuden ja valmiuksien vahvistamiseksi unionissa kyberturvallisuusuhkien ja -poikkeamien havaitsemista sekä niihin varautumista ja reagoimista varten (COM(2023) 209 final) .

(80)

Kyberturvallisuuteen liittyvän osaamisvajeen pienentäminen EU:n kilpailukyvyn, kasvun ja häiriönsietokyvyn parantamiseksi

(”Kyberturvallisuusakatemia”) (COM(2023) 207 final).

(81)

Eurooppalainen kyberkriisien yhteysorganisaatioverkosto (EU-CyCLONe) on kyberkriisien hallinnasta vastaavien jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten yhteistyöverkosto.

(82)

Ks. digitaalista vuosikymmentä koskevan päätöksen 3 artiklan 1 kohdan k alakohta.

(83)

Ks. esimerkiksi komission yksiköiden valmisteluasiakirjat SWD(2021) 352 ja SWD(2022) 41.

(84)

Ks. esimerkiksi Single Market Economy Papers -sarjaan kuuluva julkaisu (Working Paper 14, 2023) An enhanced methodology to monitor the EU’s strategic dependencies and vulnerabilities.

(85)

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi puitteiden vahvistamisesta kriittisten raaka-aineiden turvatun ja kestävän tarjonnan varmistamiseksi ja asetusten (EU) 168/2013, (EU) 2018/858, 2018/1724 ja (EU) 2019/1020 muuttamisesta (COM(2023) 160 final).

(86)

Esimerkiksi EU:n akkualan allianssi ,   teollista dataa ja pilvipalvelu- ja reunalaskentateknologiaa koskeva allianssi ja prosessoreita ja puolijohdeteknologioita koskeva allianssi .

(87)

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (’STEP-kehysväline’) perustamisesta ja direktiivin 2003/87/EY sekä asetusten (EU) 2021/1058, (EU) 2021/1056, (EU) 2021/1057, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) 2021/1060, (EU) 2021/523, (EU) 2021/695, (EU) 2021/697 ja (EU) 2021/241 muuttamisesta (COM(2023) 335 final).

(88)

Euroopan taloudellisen turvallisuuden strategia (JOIN(2023) 20 final).

(89)

Esimerkiksi tietojen hankkiminen viranomaisilta, verkkopankin käyttö, verkko-ostokset tai muut internetin tai ohjelmistojen käyttöä edellyttävät toimet. Lisätietoja Eurostatin julkaisemista digitaitoindikaattoreista on osoitteessa https://ec.europa.eu/eurostat/web/digital-economy-and-society/data/database

(90)

  SWD(2023) 571 , Digital Decade cardinal points: digital skills, digital infrastructures, digitalisation of businesses and digitalisation of public services.

(91)

Ks. unionin tason ennustettujen kehityspolkujen vahvistamisesta digitalisaatiotavoitteille annettu tiedonanto C(2023) 7500  Communication from the Commission establishing the Union-level projected trajectories for the digital targets.

(92)

Saatavilla osoitteessa https://education.ec.europa.eu/focus-topics/digital-education/action-plan/action-1

(93)

Ehdotus neuvoston suositukseksi digitaalisen koulutuksen onnistumisen keskeisistä mahdollistavista tekijöistä (COM(2023) 205 final/2) ja ehdotus neuvoston suositukseksi digitaalisten taitojen koulutustarjonnan parantamisesta koulutusalalla (COM(2023) 206 final).

(94)

Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VII mukaisesti.

(95)

  Puhe unionin tilasta (europa.eu) . 

(96)

  Euroopan osaamisen teemavuosi (europa.eu) .

(97)

  SWD(2023) 571 , Digital Decade cardinal points: digital skills, digital infrastructures, digitalisation of businesses and digitalisation of public services.

(98)

Ks. myös Khan, J. (2021), European academic brain drain: A meta‐synthesis. European Journal of Education, 56(2), 265–278.

(99)

Euroopan investointipankki, Investment Report 2022/2023: Resilience and renewal in Europe, 2023.

(100)

  Eurostat survey on the skills gap | Digital Skills and Jobs Platform (europa.eu) .

(101)

Ks. unionin tason ennustettujen kehityspolkujen vahvistamisesta digitalisaatiotavoitteille annettu tiedonanto C(2023) 7500  Communication from the Commission establishing the Union-level projected trajectories for the digital targets.

(102)

Uusi eurooppalainen innovaatio-ohjelma (COM(2022) 332 final).

(103)

Ks. ICT specialists in employment - Statistics Explained (europa.eu) .

(104)

  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1151, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse digitaalisten välineiden ja prosessien käytöstä yhtiöoikeuden alalla (EUVL L 186, 11.7.2019, s. 80–104) oli merkittävä toimi rasituksen vähentämiseksi. Sillä varmistetaan, että muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneet yritykset ja niiden sivuliikkeet voidaan rekisteröidä ja niiden tiedot voidaan tallentaa kaupparekisteriin täysin sähköisesti. Toinen toimi on ehdotus digitaalisten välineiden ja prosessien käytön laajentamiseksi ja parantamiseksi yhtiöoikeuden alalla (COM(2023) 177 final) , jolla autetaan yrityksiä harjoittamaan liiketoimintaa EU:ssa lisäämällä yritystietojen saatavuutta ja poistamalla hallinnollisia esteitä, jotka haittaa yrityksiä niiden käyttäessä tietojaan rajat ylittävissä tilanteissa.

(105)

  e-Government Benchmark 2023, Capgemini, Sogeti, IDC ja Politecnico di Milano Euroopan komission toimeksiannosta .

(106)

  SWD(2023) 571 , Digital Decade cardinal points: digital skills, digital infrastructures, digitalisation of businesses and digitalisation of public services.

(107)

Ks. lähemmin Single digital gateway (europa.eu) .

(108)

Ks, komission maaliskuussa 2023 julkaisemassa tutkimuksessa Benchmarking of innovation procurement investments and policy frameworks across Europe esitetyt tulokset.

(109)

  e-Government Benchmark 2023, Capgemini, Sogeti, IDC ja Politecnico di Milano Euroopan komission toimeksiannosta .

(110)

  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi toimenpiteistä julkisen sektorin yhteentoimivuuden korkean tason varmistamiseksi koko unionissa (Yhteentoimiva Eurooppa -säädös) (COM (2022) 720 final).  

(111)

  Yhteentoimiva Eurooppa -säädöstä koskevaan ehdotukseen liittyvä vaikutustenarviointi (SWD(2022) 721), s. 54.

(112)

  Sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista annetun asetuksen (eIDAS) tarkistuksen perusteella jäsenvaltiot ovat velvollisia myöntämään digitaalisen identiteetin lompakkoja 12 kuukauden kuluessa asetuksen voimaantulosta.

(113)

  Yhtenäisvaluuttapaketti: uusilla ehdotuksilla tuetaan käteisen rahan käyttöä ja luodaan digitaalista euroa koskeva säännöstö  

(114)

Digital Decade e-Health indicators development, Empirica GmbH:n ja PredictByn tutkimus Euroopan komission toimeksiannosta .

(115)

  EU:n digitaalinen koronatodistus . 

(116)

Ks. WHO:n lehdistötiedote: The European Commission and WHO launch landmark digital health initiative to strengthen global health security . 

(117)

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan eurooppalaisesta terveysdata-avaruudesta (COM(2022) 197 final), 3.5.2022.

(118)

Ks. AccessNow (2023): What you need to know about generative AI and human rights ; Marina Escobar-Planas, Emilia Gómez ja Carlos Martínez Honarejos, Guidelines to Develop Trustworthy Conversational Agents for Children, Ethicomp, 2022; ja https://www.ohchr.org/en/stories/2022/01/web-was-created-everyone-regardless-their-gender

(119)

  Democracy Report 2022 – Autocratisation Changing Nature? V-Dem Institute . 

(120)

  Vuoden 2023 oikeusvaltiokertomus . 

(121)

Ks. digitaalista vuosikymmentä koskevan päätöksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohta.

(122)

Luettelo nimetyistä erittäin suurista verkkoalustoista ja erittäin suurista verkkohakukoneista on saatavilla seuraavasta linkistä .

(123)

Komissiota avustavat äskettäin perustetun Euroopan algoritmikeskuksen  asiantuntijat.

(124)

Useilla muilla EU:n tason alakohtaisilla aloitteilla pyritään torjumaan tietyntyyppisiä laittomia tai haitallisia sisältöjä ja samalla takaamaan perusoikeuksien suojelu. Tällaisia aloitteita ovat esimerkiksi audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi , käytännesäännöt verkossa esiintyvän vihapuheen torjumiseksi , toimittajien turvallisuutta koskeva suositus , asetus verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta , ehdotus asetukseksi poliittisesta mainonnasta ja yleistä tuoteturvallisuutta koskeva asetus .

(125)

Ks. yhteisen tutkimuskeskuksen julkaisutietokanta, Analysis of the preliminary AI standardisation work plan in support of the AI Act .

(126)

  Eurooppalaisen digitaalisen median seurantakeskuksen (riippumaton faktantarkistajien, medialukutaidon asiantuntijoiden ja akateemisten tutkijoiden verkosto, joka tekee yhteistyötä disinformaatiokampanjoiden havaitsemiseksi, analysoimiseksi ja paljastamiseksi ja tutkii vastatoimia) analyysi osoittaa, että vaikka tekoälyn tuottaman disinformaation osuus oli maaliskuussa 2023 edelleen melko alhainen, sitä levitettiin laajasti kaikkialla EU:ssa; ks. EDMO, kuukausikatsaus nro 22.

(127)

  Vuoden 2022 disinformaatiota koskevat tehostetut käytännesäännöt .

(128)

Ks. Euroopan komission ohjeet disinformaatiota koskevien käytännesääntöjen tehostamiseksi . 

(129)

Web 4.0:aa ja virtuaalimaailmoja koskeva EU:n aloite: kärjessä kohti seuraavaa teknologista siirtymää (COM(2023) 442 final).

(130)

Ks. Parempi internet lapsille -strategia .

(131)

  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisyä ja torjuntaa koskevista säännöistä.  

(132)

 Ks. strateginen ennakointiraportti 2022 ,  toimintasuunnitelma energiajärjestelmän digitalisoimiseksi  ja  eWaste Monitor -sivusto .

(133)

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromua (elektroniikkajätettä) ovat kaikki elektroniset laitteet tai laitteistot, jotka ovat vanhentuneita tai energiaintensiivisiä tai jotka ovat tulleet elinkaarensa päähän, kuten vanhat tietokoneet, matkapuhelimet, taulutietokoneet, älytelevisiot, televiestintälaitteet ja muut elektroniset laitteet; ks. GEM 2020 – E-Waste Monitor (ewastemonitor.info) .

(134)

Ks. energian kokonaiskulutus, IPCC:n kuudennen arviointiraportin tiivistelmäraportti, 2023.

(135)

Ks. digitaalista vuosikymmentä koskevan päätöksen 3 artiklan 1 kohdan h alakohta.

(136)

Strateginen ennakointiraportti 2022 – Vihreän ja digitaalisen siirtymän rinnakkaisuus uudessa geopoliittisessa tilanteessa (COM(2022) 289 final).

(137)

IPCC:n raportti vuodelta 2022, kohta B.4.3, saatavilla seuraavasta linkistä .

(138)

 Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa (COM(2020) 67 final).

(139)

  Korjauttamisoikeus: komissio vahvistaa kuluttajien oikeutta korjauttaa tavarat . 

(140)

  https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=OJ:L:2023:214:FULL ,

komission asetus (EU) 2023/1670, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2023, älypuhelimia, muita matkapuhelimia kuin älypuhelimia, langattomia puhelimia ja taulutietokoneita koskevien ekosuunnitteluvaatimusten vahvistamisesta.

(141)

 Ks. lähemmin https:// www.european-processor-initiative.eu

(142)

 COM (2022) 552 final.

(143)

Ks. asiaa koskeva tiedote tästä linkistä .

(144)

  Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategia . 

(145)

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2022/591, annettu 6 päivänä huhtikuuta 2022, vuoteen 2030 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta (EUVL L 114, 12.4.2022, s. 22–36).

(146)

C(2022) 9264 final.

(147)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13–43).

(148)

 Ks. lähemmin https://competition-policy.ec.europa.eu/state-aid/temporary-crisis-and-transition-framework_en

(149)

Ks. edellä 2 jakso.

(150)

Saatavilla tästä linkistä .

(151)

Saatavilla tästä linkistä .

(152)

Saatavilla tästä linkistä .

(153)

Saatavilla tästä linkistä .

(154)

Saatavilla tästä linkistä .

(155)

Saatavilla tästä linkistä .

(156)

  Puheenjohtaja von der Leyenin puhe Tallinnan digitaalihuippukokouksessa , 10.10.2022.

(157)

Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille – Global Gateway, JOIN(2021) 30 final.

(158)

Euroopan taloudellisen turvallisuuden strategia (JOIN(2023) 20 final).

(159)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/452, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2019, unioniin tulevien ulkomaisten suorien sijoitusten seurantaan tarkoitettujen puitteiden perustamisesta, EUVL L 79 I, 21.3.2019, s. 1–14. Asetusta arvioidaan parhaillaan sen varmistamiseksi, että se on edelleen tarkoituksenmukainen.

(160)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/821, annettu 20 päivänä toukokuuta 2021, kaksikäyttötuotteiden vientiä, välitystä, teknistä apua, kauttakulkua ja siirtoa koskevan unionin valvontajärjestelmän perustamisesta, EUVL L 206 I, 11.6.2021, s. 1–461.

(161)

PublicFirst, Unlocking Europe’s Digital Potential, 2022. Ks. myös SWD(2023) 570 , Implementation of the Digital Decade objectives and the Digital Rights and Principles, kohta 5.3 ”Investments needed to achieve the Digital Decade targets”.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 27.9.2023

COM(2023) 570 final

LIITE

komission tiedonantoon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle

Kertomus digitaalisen vuosikymmenen edistymisestä 2023

{SWD(2023) 570 final} - {SWD(2023) 571 final} - {SWD(2023) 572 final} - {SWD(2023) 573 final} - {SWD(2023) 574 final}

Sisällysluettelo

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Itävalta    

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Belgia    

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Bulgaria    

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Kypros    

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Kroatia    

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Tšekki    

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Tanska    

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Viro    

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Suomi    

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Ranska    

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Saksa    

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Kreikka    

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Unkari    

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Irlanti    

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Italia    

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Latvia    

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Liettua    

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Luxemburg    

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Malta    

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Alankomaat    

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Puola    

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Portugali    

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Romania    

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Slovakia    

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Slovenia    

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Espanja    

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Ruotsi    

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Itävalta

Itävallan odotetaan antavan myönteisen panoksen yhteisiin toimiin EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. Itävalta on edistynyt hyvin digitaitoja, digitaaliteknologioiden integrointia ja digitaalisia julkisia palveluja koskevissa pääkohdissa. Digitaalisten infrastruktuurien osalta tarvitaan kuitenkin lisätoimia. Itävallan visio Digital Austria in 2040–2050 toimii lähtökohtana Itävallan yleiselle digitalisaatiostrategialle (Digital Action Plan Austria), joka on linjassa digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman kanssa.

Itävalta tutkii yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta perustaa eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin konsortio (EDIC) Euroopan kybertaitoakatemian perustamiseksi.

DIGITAIDOT

Vaikka 63 prosentilla kansalaisista on Itävallassa vähintään perustason digitaidot ja maa ylittää siten merkittävästi tämän indikaattorin EU:n keskiarvon (54 %), sillä on huomattavasti parantamisen varaa, jotta se saavuttaisi tavoitteen, jonka mukaan vähintään 80 prosentilla väestöstä on vuoteen 2030 mennessä perustason digitaidot. Työvoiman digiosaamisen parantaminen auttaisi myös paikkaamaan Itävallassa vallitsevaa huomattavaan pulaa ammattitaitoisista työntekijöistä (Fachkräftemangel). Digitaalinen lukutaito on olennaisen tärkeä seikka, jotta ihmiset voivat osallistua nykyaikaiseen elämään ja jotta ketään ei jätetä jälkeen.

Itävallassa ei ole riittävästi tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita. Itävallan viimeisimmän infrastruktuuriraportin mukaan kaksi kolmesta yritysjohtajasta valittaa tietotekniikka-asiantuntijoiden puutteesta yrityksessään. Saatavilla olevat tiedot tukevat tätä käsitystä. Vaikka tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osuus työvoimasta Itävallassa (5 %) ylittää EU:n keskiarvon (4,6 %), se on alhainen Itävallan talouden rakenteeseen nähden. Myös naispuolisten tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osuus, 19,3 prosenttia, on hieman EU:n keskiarvoa (18,9 %) suurempi.

DIGITAALINEN INFRASTRUKTUURI

Yhteyksiin liittyvien digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden osalta Itävallan edistyminen on ollut vaihtelevaa: maa lähestyy nopeasti tilannetta, jossa 5G-verkko kattaa kaikki asutut alueet (92 % vuonna 2022), mutta se on vielä kaukana kiinteiden gigabittiyhteyksien tarjoamisesta kaikille (55 % vuonna 2022).

Itävalta toimii aktiivisesti mikroelektroniikassa ja kvanttilaskennassa ja edistää siten niihin liittyvien tavoitteiden saavuttamista. Itävalta osallistuu muun muassa mikroelektroniikkaan ja viestintäteknologiaan liittyvään Euroopan yhteistä etua koskevaan tärkeään hankkeeseen (IPCEI) kuuden suoran osallistujan välityksellä, jotka keskittyvät energiatehokkuuteen, autoteollisuuteen ja pakkauksiin.

YRITYSTEN DIGITALISAATIO

Koska vain kaksi kolmasosaa pienistä ja keskisuurista yrityksistä (pk-yritykset) on saavuttanut vähintään perustason digitaalisen intensiteetin, Itävalta on edelleen kaukana digitaalisen vuosikymmenen 90 prosentin tavoitteesta. Itävallan tulos tässä keskeisessä suoritusindikaattorissa on hieman alle EU:n keskiarvon. Itävallassa on hyödyntämättömiä mahdollisuuksia parantaa tuottavuutta tietyillä toimialoilla lisäämällä digitaalista intensiteettiä. Itävalta tukee kuitenkin pk-yrityksiä kansallisten ja eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien ja rahoituksen avulla. Tekoälyn, pilvipalvelujen ja massadatan käyttöönotto on Itävallassa ollut vaihtelevaa. Massadatan ja pilvipalvelujen käyttö itävaltalaisissa yrityksissä oli vuosina 2020 ja 2021 vähäisempää kuin EU:ssa keskimäärin, mutta tekoälyä käytettiin vuonna 2021 EU:n keskiarvoa enemmän. Itävalta edistää aktiivisesti näitä uusia teknologioita, mutta tällä ei nähtävästi ole vielä saatu aikaan mitattavissa olevaa edistymistä.

JULKISTEN PALVELUJEN DIGITALISOINTI

Mitä tulee kansalaisille ja yrityksille tarkoitettujen digitaalisten julkisten palvelujen saatavuuteen verkossa, Itävallan tulos kansallisten palvelujen osalta on hyvä ja vastaa EU:n keskiarvoa. Itävalta on laatinut erityisen sähköistä viranomaisasiointia koskevan strategian ja toteuttanut lukuisia muita toimia. Kokonaisuutena katsoen Itävalta edistyy hyvin sähköisen tunnistamisen ratkaisujen tarjoamisessa kansalaisille. Maa on myös sähköisen terveydenhuollon edelläkävijä: sen pistemäärä tällä alalla on huomattavasti EU:n keskiarvoa suurempi, ja se etenee aikataulussa sähköistä terveydenhuoltoa koskevan digitaalisen vuosikymmenen tavoitteen saavuttamiseksi.

Digitalisaatio Itävallan elpymis- ja palautumissuunnitelmassa

Yli puolet Itävallan elpymis- ja palautumistukivälineen määrärahoista (52,8 % eli 1,8 miljardia euroa) on osoitettu digitaaliseen muutokseen. 1 Huhtikuussa 2023 suoritetun ensimmäisen maksun yhteydessä Itävalta oli saavuttanut yli kaksitoista digitaalisia toimenpiteitä koskevaa välitavoitetta ja tavoitetta, joita olivat muun muassa seuraavat: – digitaalisten laitteiden toimittaminen 5. ja 6. luokan oppilaille (ylemmän perusasteen ensimmäinen ja toinen vuosiluokka) lukuvuonna 2021/2022 – perustan luominen KMU.E-Commerce-ohjelmalle, jolla autetaan pk-yrityksiä parantamaan valmiuksiaan myydä tavaroita ja palveluja verkossa, sekä KMU.DIGITAL-ohjelmalle, jolla autetaan pk-yrityksiä digitalisoitumaan – valmistelutoimet tutkimusinfrastruktuurien ja -yhteistyön rahoittamiseksi, jotta voidaan laajentaa tietopohjaa kvanttilaskennan ja kvanttitieteiden jatkokehittämistä varten – mikroelektroniikkaa ja viestintäteknologiaa koskevan IPCEI-hankkeen valmistelu.

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Belgia

Belgian odotetaan antavan myönteisen panoksen yhteisiin toimiin EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. Belgia on edistynyt erityisesti julkisten palvelujen digitalisoinnissa, mutta jäänyt jälkeen digitaalisen infrastruktuurin osalta, joskin 5G-verkon käyttöönotto ja kokonaiskattavuus ovat parantuneet. Belgian tulokset yritysten digitalisaation osalta ovat hyvät, ja se edistyy hyvin digitaalisten välineiden käyttöönottoa yrityksissä koskevassa tavoitteessa. Maan eri digitaalistrategiat, joita koordinoidaan liittovaltion tasolla erityisen digitaalista vuosikymmentä käsittelevän työryhmän avulla, ovat digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman mukaisia.

Belgia tutkii yhdessä muiden jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta perustaa genomia koskeva eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin konsortio (EDIC), jotta mahdollistetaan tehokas ja turvallinen rajat ylittävä pääsy henkilökohtaisiin genomitietoaineistoihin. Belgia on yksi niistä jäsenvaltioista, jotka ovat yhdessä jättäneet virallisen hakemuksen eurooppalaisen lohkoketjukumppanuuden ja eurooppalaista lohkoketjuinfrastruktuuria koskevan EDICin perustamisesta EU:n laajuisten rajat ylittävien julkisten palvelujen tukemiseksi.

DIGITAIDOT

Lähes puolella Belgian väestöstä ei ole perustason digitaitoja. Perustason digitaidot omaavien kansalaisten osuus on Belgiassa 54 prosenttia eli sama kuin EU:ssa keskimäärin, mutta selvästi alle 80 prosenttia, joka on digitaalisen vuosikymmenen tavoite. 

Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osuus Belgian työvoimasta on 5,6 prosenttia, mikä on yli EU:n keskiarvon (4,6 %), vaikka tieto- ja viestintätekniikan tutkinnon suorittaneita on keskimääräistä vähemmän (2,8 %, EU:n keskiarvo 4,2 %). Naisten osuus tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista on kuitenkin 18,7 prosenttia eli hieman alle EU:n keskiarvon, joka on 18,9 prosenttia.

DIGITAALINEN INFRASTRUKTUURI

Erittäin suuren kapasiteetin verkkojen kattamien kotitalouksien osuus on Belgiassa noussut 78 prosenttiin, mikä on yli EU:n keskiarvon (73 %). Kuitu kiinteistöön -liittymien kattavuudessa Belgia on edelleen huomattavasti jäljessä (17 %, EU:n keskiarvo 56 %), vaikka tilanne on parantunut aiempiin vuosiin verrattuna. Belgia on edistynyt huomattavasti 5G-verkkojen kokonaiskattavuudessa ja vuodelle 2030 asetetun 100 prosentin kattavuustavoitteen saavuttamisessa: maan asuttujen alueiden 5G-kattavuus parani 4 prosentista 30 prosenttiin vuosina 2021–2022. Tämä on kuitenkin edelleen huomattavasti alle EU:n keskiarvon, joka on 81 prosenttia. Syynä on pitkälti se, että, että 5G-taajuushuutokauppa (joka koski 700 MHz:n ja 3,6 GHz:n taajuusalueita) saatiin päätökseen myöhässä. Huutokauppa johti myös uuden toimijan tuloon markkinoille.

Belgia on myös vahvistanut edelleen johtavaa asemaansa puolijohteiden alalla Euroopassa tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla rahoittamalla alan tutkimusta yhteistyössä puolijohdetutkimuksen kärkeä edustavan IMEC-tutkimuslaitoksen kanssa. Belgia osallistuu liitännäisosallistujien välityksellä mikroelektroniikkaa ja viestintäteknologiaa koskevaan IPCEI-hankkeeseen (sen saaman tuen määrä alittaa yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen kynnysarvon). Belgia osallistuu myös Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmaan perustaakseen Belgian QCI-hankkeen, josta tulee Belgian ensimmäinen kvanttiviestintäverkko. 

YRITYSTEN DIGITALISAATIO

Belgia on saavuttanut erityisen hyviä tuloksia yritysten digitalisaatiossa. Niiden pk-yritysten osuus, joilla on vähintään perustason digitaalinen intensiteetti, on Belgiassa suuri (77 %, EU:n tasolla 69 %). Belgian edistyminen pilvipalvelujen, tekoälyn ja massadatan käyttöönotossa ylittää EU:n keskiarvon, ja sillä on hyvät mahdollisuudet edistää edelleen digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamista. Erityisesti massadatan ja pilvipalvelujen osalta Belgia on suoriutunut EU:n keskiarvoa paremmin: yrityksistä 23 prosenttia otti massadatan ja 47 prosenttia pilvipalvelut käyttöön jo vuosina 2020 ja 2021, kun vastaavat EU:n keskiarvot olivat 14 prosenttia ja 34 prosenttia.

JULKISTEN PALVELUJEN DIGITALISOINTI 

Belgia edistyy suhteellisen hyvin digitaalisten julkisten palvelujen käyttöönotossa. Keskeisten julkisten verkkopalvelujen digitalisointi etenee maassa jatkuvasti. Belgian kansalaisille ja yrityksille tarjottavista digitaalisista julkisista palveluista saamat pistemäärät ylittävät vastaavat EU:n keskiarvot (kansalaisten palvelujen osalta 81 pistettä, EU:n keskiarvo 77 pistettä, ja yritysten palvelujen osalta 88 pistettä, EU:n keskiarvo 84 pistettä). Myös sähköisten terveystietojen osalta Belgian tulos on huomattavasti EU:n keskiarvoa parempi (85 pistettä, EU:n keskiarvo 72 pistettä). Suuri osa väestöstä käyttää vähintään yhtä kolmesta saatavilla olevasta sähköisestä tunnistusjärjestelmästä, joista kaksi on ilmoitettu eIDAS-asetuksen mukaisesti.

Digitalisaatio Belgian elpymis- ja palautumissuunnitelmassa

Belgian elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahoista osoitetaan 1,6 miljardia euroa (27 %) digitalisaatioon. Näistä määrärahoista 1,4 miljardilla eurolla on tarkoitus edistää digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamista. 2 Suunnitelma sisältää toimenpiteitä, joissa keskitytään digitaitoihin, digitaaliseen infrastruktuuriin ja tietoliikenneyhteyksiin, kyberturvallisuuteen ja julkisten palvelujen digitalisointiin. Toimenpiteillä tuetaan erityisesti koulujen ja/tai oppilaitosten tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin parantamista, digitaalista koulutusta, 5G:n käyttöönottoa ja 5G-huutokauppaa. Belgia ei ole vielä esittänyt maksupyyntöä.

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Bulgaria

Bulgarialla on parantamisen varaa digitaalisen siirtymän sekä EU:n yhteisten toimien edistämisen suhteen digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikka Bulgarian tietoliikenneyhteyksiä koskevat tulokset ovat edelleen hyviä sekä erittäin suuren kapasiteetin verkon että kuitu kiinteistöön -liittymien osalta, digitaalisen infrastruktuurin epätasaiseen jakautumiseen maaseutualueilla on kiinnitettävä enemmän huomiota. Lisäksi digitaalisten julkisten palvelujen käyttöönotto on edelleen vähäistä, ja erityisesti yrityksille aiheutuvan hallinnollisen taakan minimoimiseksi tarvitaan kohdennettuja toimenpiteitä. Digitaitojen edistämiseen olisi panostettava merkittävästi.

Bulgaria tutkii yhdessä muiden jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta perustaa genomia koskeva eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin konsortio (EDIC), jotta mahdollistetaan tehokas ja turvallinen rajat ylittävä pääsy henkilökohtaisiin genomitietoaineistoihin. 

DIGITAIDOT

Vain noin kolmanneksella Bulgarian 16–74-vuotiaista kansalaisista on vähintään perustason digitaidot. Perustason ylittävät digitaidot on vain 8 prosentilla Bulgarian väestöstä.

Bulgarian odotetaan edistävän tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita koskevaa digitaalisen vuosikymmenen tavoitetta. Vaikka tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osuus on Bulgariassa pieni (3,8 %, EU:n keskiarvo 4,6 %), tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoina työskentelevien naisten osuus on Bulgariassa EU:n jäsenvaltioiden suurin (28,9 %, EU:n keskiarvo 18,9 %). Tieto- ja viestintätekniikan tutkinnon suorittaneiden osuus on 4,9 prosenttia, mikä on yli EU:n keskiarvon (4,2 %).

DIGITAALINEN INFRASTRUKTUURI

Bulgaria on edistynyt erittäin hyvin kiinteiden laajakaistayhteyksien käyttöönotossa. Kuitu kiinteistöön -liittymien kattavuus on parantunut huomattavasti jopa verrattuna edellisen vuoden osuuteen (81 prosentista 86 prosenttiin), joka sekin oli jo EU:n keskiarvoa (56 %) parempi. Gigabittiyhteyksien käyttöönottoaste on kuitenkin edelleen hyvin alhainen, 0,8 prosenttia. 5G-matkaviestinverkon käyttöönotto on alkanut, ja sen kattavuus nousi 67 prosenttiin vuonna 2022. Paremman suorituskyvyn mahdollistavien 5G-pioneeritaajuusalueiden osalta 700 MHz:n ja 800 MHz:n taajuusalueiden taajuuksien osoittaminen saatiin päätökseen joulukuussa 2022. Nämä taajuusalueet täydentävät matkaviestinverkko-operaattoreille aiemmin myönnettyjä 3,6 GHz:n ja 26 GHz:n taajuusalueiden toimilupia. Bulgaria osallistuu myös monikansallisiin hankkeisiin, erityisesti 5G-verkon saumattomia verkkovierailuja koskevaan hankkeeseen (5G SEAGUL) Kreikan ja Bulgarian välisessä 5G-käytävässä.

Muun digitaalisen infrastruktuurin osalta Bulgaria on jo perustanut puolijohteita käsittelevän asiantuntijatyöryhmän, joka vaihtaa hyviä käytäntöjä ja jakaa asiantuntemusta mikroelektroniikkaa koskevan julkisen politiikan valmistelua ja täytäntöönpanoa varten. Bulgaria osallistuu aktiivisesti hankkeeseen, jossa suunnitellaan kvanttiviestintäinfrastruktuuria (QCI) koskevaa kansallista suunnitelmaa EuroQCI:n yhteydessä.

YRITYSTEN DIGITALISAATIO

Yritysten digitalisaatio on Bulgariassa huomattavasti jäljessä muista EU-maista, ja tämän vuoksi sen on panostettava siihen huomattavasti edistääkseen digitaalisen vuosikymmenen tavoitteen saavuttamista. Pilvipalveluja käyttävien yritysten osuus on ollut yksi EU-maiden pienimpiä, mutta tekoälyn ja massadatan käyttöönotto on viime aikoina lisääntynyt. Yritysten kilpailukykyä ja innovointia koskevassa vuosina 2021–2027 toteutettavassa ohjelmassa on asetettu strategiset tavoitteet innovointirahoituksen tarjoamiseksi yrityksille ja innovoinnin, kilpailukyvyn sekä digitaalisen ja vihreän siirtymän tukemiseksi. Ohjelmassa on kolme painopistealaa: i) innovointi ja kasvu, ii) kiertotalous ja iii) digitaaliset yhteydet. Bulgaria toteutti vuonna 2022 strategisia toimenpiteitä pk-yritysten digitalisaation tukemiseksi kansallisella talouden muutosohjelmalla.

JULKISTEN PALVELUJEN DIGITALISOINTI

Bulgarian tulokset useimmissa julkisten palvelujen digitalisointia koskevissa tavoitteissa jäävät alle EU:n keskiarvon. Edistyminen sekä kansalaisille että yrityksille tarjottavissa digitaalisissa julkisissa palveluissa on edelleen vähäistä. Sähköisen viranomaisasioinnin käyttäjien osuus on EU:n keskiarvoa pienempi. Sähköisten terveystietojen saatavuus on kuitenkin EU:n keskiarvoa parempi (77 pistettä, EU:n keskiarvo 72 pistettä). Sähköisten hallinnollisten palvelujen keskitetyn portaalin päivitys saatiin päätökseen tammikuussa 2023. Uuden portaalin tärkeimmillä toiminnoilla varmistetaan, että julkiset palvelut ovat linjassa Euroopan komission yhteentoimivuusperiaatteiden kanssa. Sopimus kansallisen sähköisen tunnistamisen järjestelmän myöntämisestä eIDAS-asetuksen mukaisesti on tehty, ja kyseinen järjestelmä korvaa vanhan järjestelmän. Bulgaria osallistuu myös rajat ylittävään hankkeeseen, jota rahoitetaan Verkkojen Eurooppa -välineestä ja jolla perustetaan sähköistä terveydenhuoltoa koskeva yleinen maiden rajat ylittävä palvelu.

Digitalisaatio Bulgarian elpymis- ja palautumissuunnitelmassa

Bulgarian elpymis- ja palautumissuunnitelman määrärahat ovat 6,27 miljardia euroa. Tästä määrästä 25,8 prosenttia (1,6 miljardia euroa) osoitetaan digitaaliseen muutokseen. Näistä määrärahoista 1,01 miljardilla eurolla on tarkoitus edistää digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamista. 3 Bulgaria on saavuttanut ensimmäisen maksupyynnön jättäessään 11 välitavoitetta ja tavoitetta. Useat niistä liittyivät digitaalisiin toimenpiteisiin, kuten taajuusmaksujen alentamiseen, yhteyksien parantamiseen käytettävissä olevan välineistön mukaisten suositusten toimeenpanoa koskeviin lainsäädäntömuutoksiin sekä TETRA-järjestelmän ja radioyhteysverkon kehittämistä koskevien sopimusten tekemiseen. Toisen maksupyynnön osalta Bulgarian odotetaan saavuttavan 66 välitavoitetta ja tavoitetta Bulgarian suunnitelmaan sisältyvistä kaikkiaan 346 tavoitteesta.

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Kypros

Kyproksella on hyödyntämätöntä digitalisaatiopotentiaalia, jolla voitaisiin edistää yhteisiä pyrkimyksiä EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kypros on toteuttanut useita toimia parantaakseen digitaalista suorituskykyään ja perustanut hiljattain tutkimus-, innovointi- ja digitaalipolitiikan apulaisministeriön (DMRID), jolla on keskeinen koordinointitehtävä maan digitaalistrategian 2020–2025 täytäntöönpanossa. Strategia noudattelee pitkälti digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelmaa. Digitaalisen vuosikymmenen eri ulottuvuuksissa ei ole edistytty tasaisesti. Kypros edistyy hyvin digitaidoissa, mutta lisätoimia tarvitaan julkisen sektorin digitalisoimiseksi erityisesti kansalaisten hyväksi ja tietoliikenneyhteyksien osalta. 

Kypros tutkii yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta perustaa eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin konsortio (EDIC) Euroopan kybertaitoakatemian perustamiseksi.

DIGITAIDOT

Vain 50 prosentilla Kyproksen väestöstä on vähintään perustason digitaidot. Tämä on 4 prosenttiyksikköä alle EU:n keskiarvon. Vuonna 2022 käynnistettiin kuitenkin useita aloitteita, joilla tuetaan digitaitojen kehittämistä ja vahvistetaan ihmisten digitaalista osaamista ja valmiuksia kansallisen digitaitoja koskevan toimintasuunnitelman 2021–2025 puitteissa. Kyproksen tavoitteena on parantaa elpymis- ja palautumistukivälineen tuella digitaitoja kaikissa väestöryhmissä muun muassa työvoiman täydennys- ja uudelleenkoulutuksen avulla.

Kypros on osoittanut sitoutuneensa yhteisiin toimiin tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita koskevan digitaalisen vuosikymmenen tavoitteen saavuttamiseksi. Vuonna 2022 Kypros saavuttikin työssä olevien tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden keskimääräisen osuuden EU:ssa (4,6 %). Lisäksi naisten osuus tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista on 21,6 prosenttia eli yli EU:n keskiarvon, joka on 18,9 prosenttia.

DIGITAALINEN INFRASTRUKTUURI

Tietoliikenneyhteyksien osalta suunnitelmat, jotka koskevat kiinteiden verkkojen ja matkaviestinverkkojen kattavaa käyttöönottoa, sekä valokuituverkkojen käyttöönoton edistämissuunnitelmat ovat alkaneet tuottaa ensimmäisiä tuloksia. Kiinteiden erittäin suuren kapasiteetin verkkojen kattavuus on lisääntynyt huomattavasti ja nousi Kyproksessa 60 prosenttiin vuonna 2022 (vuonna 2021 kattavuus oli 41 %). Tämän myötä ero EU:n keskiarvoon pieneni vain 13 prosenttiyksikköön. 5G-verkko kattaa nyt 100 prosenttia Kyproksen asutuista alueista. Tämä on selvästi enemmän kuin EU:n keskiarvo, joka on 81 prosenttia. 26 GHz:n taajuusaluetta ei kuitenkaan ole vielä osoitettu.

Huipputason puolijohteiden alalla Kypros kuuluu niihin jäsenvaltioihin, jotka ovat allekirjoittaneet seuraavan sukupolven prosessoreita ja puolijohdeteknologioita koskevan yhteisen julistuksen. Maan osuus puolijohteiden tuotannon arvosta on kuitenkin vähäinen. Kypros toimii aktiivisesti kvanttilaskennan alalla ja osallistuu eurooppalaiseen suurteholaskentaan (EuroHPC-yhteisyritys).

YRITYSTEN DIGITALISAATIO

Niiden pk-yritysten osuus, joiden digitaalinen intensiteetti on vähintään perustasoa, on Kyproksessa 70 prosenttia eli yli EU:n keskiarvon, joka on 69 prosenttia. Kehittyneiden digitaaliteknologioiden käytön suhteen tilanne on vaihteleva. Pilvipalveluja käyttävien yritysten osuus oli 42 prosenttia vuonna 2021. Tämä on 8 prosenttiyksikköä yli EU:n keskiarvon (34 %), mutta edelleen alle vuodeksi 2030 asetetun EU:n tavoitteen, joka on 75 prosenttia. Vain 6 prosenttia yrityksistä käytti massadata-analyysiä vuonna 2020, mikä on alle EU:n keskiarvon (14 %), ja vuonna 2021 vain 3 prosenttia käytti tekoälyä, mikä sekin on vähemmän kuin EU:n keskiarvo (8 %). Kyproksen energia-, kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti vuonna 2022 useita rahoitusohjelmia yritysten digitaalisen siirtymän helpottamiseksi. Yhdessä näistä ohjelmista, joka koskee yritysten digitaalista päivitystä, käynnistettiin ensimmäinen ehdotuspyyntö, jolla pyritään edistämään investointeja digitaaliseen yrittäjyyteen ja vahvistamaan digitaaliteknologian integrointia yrityksiin. Kypros ja maan tutkimus- ja innovointisäätiö (RIF) käynnistivät myös tietämyksen siirtoa ja innovointia koskevan aloitteen.

JULKISTEN PALVELUJEN DIGITALISOINTI

Kypros on toteuttanut johdonmukaisesti tarvittavat toimenpiteet digitaalisten julkisten palvelujen tarjonnan parantamiseksi. Kansalaisille tarjottavissa digitaalisissa julkisissa palveluissa on edistytty, mutta niistä saatu pistemäärä on edelleen 13 pistettä pienempi kuin EU:n keskiarvo, joka on 77 pistettä. Yrityksille tarjottavien digitaalisten julkisten palvelujen osalta Kypros saa kuitenkin yhden pisteen EU:n keskiarvoa (84 pistettä) enemmän. Kypros perusti vuonna 2022 niin kutsutun digitaalisten palvelujen tehtaan (Digital Services Factory, DSF), joka on tärkein strateginen aloite hallinnon digitalisaation edistämiseksi. Kypros on myös kehittänyt sähköisen tunnistamisen järjestelmän, jolla tehostetaan sähköisten tunnisteiden kehittämistä ja jakamista kaikille Kyproksen kansalaisille. Kyproksen sähköisiin terveystietoihin pääsystä saama pistemäärä on 70, mikä on vain hieman vähemmän kuin EU:n keskiarvo (72 pistettä). Kyproksen terveysministeriö antoi vuonna 2023 asetuksen, jolla velvoitettiin kaikki terveydenhuollon tarjoajat rekisteröimään terveystiedot sähköisesti.

Digitalisaatio Kyproksen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa

Kyproksen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa osoitetaan 282,2 miljoonaa euroa (23 %) digitaaliseen muutokseen, ja tästä määrästä 261,9 miljoonalla eurolla on tarkoitus edistää digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamista. 4 Euroopan komissio antoi 25. lokakuuta 2022 myönteisen arvion Kyproksen ensimmäisestä maksupyynnöstä, joka koski avustuksina myönnettävää 85 miljoonan euron (97 miljoonaa euroa, jos ennakkorahoitus lasketaan mukaan) määrää. Pyyntöön sisältyi vain harvoja digitaalisia välitavoitteita; tällaisia olivat esimerkiksi keskushallinnon digitalisaatio ja tietoteknisiä taitoja koskeva toimintasuunnitelma. Myös muiden välitavoitteiden ja tavoitteiden odotetaan edistävän digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamista lähivuosina. Tähän sisältyvät esimerkiksi toimenpiteet, joilla laajennetaan erittäin suuren kapasiteetin verkkoa, luodaan sääntelyn testiympäristö finanssiteknologian mahdollistamiseksi ja otetaan käyttöön uusi pilvipalvelupolitiikka julkisten palvelujen digitalisoinnin kannalta merkityksellisissä hallinnon tietotekniikkajärjestelmissä ja -palveluissa.

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Kroatia

Kroatialla on hyödyntämätöntä digitalisaatiopotentiaalia, jolla voitaisiin edistää yhteisiä toimia EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kroatian talouden ja yhteiskunnan digitaalinen siirtymä etenee hyvin, ja suurin osa sen panoksesta EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseen odotetaan saatavan aikaan valokuitukattavuudessa ja yritysten digitalisaatiossa. Digitaitoihin on vielä panostettava enemmän, vaikka niiden suhteen on tapahtunut kehitystä. Julkisten verkkopalvelujen ja gigabittipalvelujen käyttöönoton edistyminen on vähäisempää. Kroatia laati uusia digitaalisia aloitteita, kuten vuoteen 2032 ulottuvan digitaalistrategian, vuoteen 2030 ulottuvan kansallisen kehitysstrategian ja kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman, jotka ovat linjassa digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman kanssa.

Kroatia tutkii yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta perustaa eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin konsortiot (EDIC), jotka koskevat i) genomia, tarkoituksena mahdollistaa tehokas ja turvallinen rajat ylittävä pääsy henkilökohtaisten genomitietoaineistojen rekistereihin, ii) innovatiivisia laajamittaisia julkishallinnon yhteenliitettyjä transformaatiopalveluja edistyneiden rajat ylittävien uuden sukupolven palvelujen kehittämiseksi ja iii) kieliteknologian allianssin perustamista yhteisen infrastruktuurin kehittämiseksi luonnollisen kielen käsittelyn ja laajojen monikielisten mallien alalla. Kroatia on yksi niistä jäsenvaltioista, jotka ovat yhdessä jättäneet virallisen hakemuksen eurooppalaisen lohkoketjukumppanuuden ja eurooppalaista lohkoketjuinfrastruktuuria koskevan EDICin perustamisesta EU:n laajuisten rajat ylittävien julkisten palvelujen tukemiseksi.

DIGITAIDOT

Kroatia edistyy digiosaamisessa, ja noin 63 prosentilla kansalaisista on vähintään perustason digitaidot, mikä on yli EU:n keskiarvon (54 %). Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden määrän lisäämiseksi tarvitaan kuitenkin lisätoimia. Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osuus kaikista työssä olevista on alle EU:n keskiarvon (3,7 %, EU:n keskiarvo 4,6 %). Lisäksi naisten osuus tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista on 14,5 prosenttia, mikä on yksi EU:n pienimmistä osuuksista ja huomattavasti alle EU:n 18,9 prosentin keskiarvon. Tilanteen on parannuttava, jotta digitaalisen vuosikymmenen tavoite voidaan saavuttaa. 

DIGITAALINEN INFRASTRUKTUURI

Kroatia on vuodesta 2018 lähtien edistynyt jonkin verran kiinteän verkon digitaalisten infrastruktuurien käyttöönotossa. Erityisesti valokuituverkon kattavuus on kuluvalla raportointijaksolla kasvanut merkittävästi 39 prosentista 54 prosenttiin. Laajakaistapalvelujen käyttöönotossa on kuitenkin tapahtunut vain vähäistä kehitystä. Kroatian matkaviestinverkkopalvelujen käyttöönottoaste on edelleen alhainen huolimatta 5G-verkon kattavuuden huomattavasta parantumisesta 34 prosentista 82 prosenttiin. Kroatia edistyi kolmen 5G-pioneeritaajuusalueen kansallisen ja alueellisen tason toimilupien myöntämisessä, ja 5G-verkon kattavuus 3,4–3,8 GHz:n taajuusalueella on noussut 37 prosenttiin (EU:n keskiarvo 41 %). Muun digitaalisen infrastruktuurin osalta Kroatia tekee tiivistä yhteistyötä muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksessä ja kvanttiviestintäinfrastruktuurissa. 

YRITYSTEN DIGITALISAATIO

Vuonna 2022 Kroatia ylitti hieman EU:n keskiarvon yritysten digitalisaation, myös kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton, osalta, mutta pk-yritysten digitaalisen intensiteetin parantamiseksi on vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Kroatiassa on kaksi yksisarvista, joiden avulla maa edistää digitalisaatiota koskevia tutkimus- ja innovointialoitteita ja siten EU:n tavoitetta lisätä scale-up-yrityksiä ja kaksinkertaistaa EU:n yksisarvisten määrä. Kroatia rahoittaa myös toimenpiteitä, joilla tuetaan digitaali-innovointikeskittymiä, kuten CROBOHUBplusplus - (CROatian Industry and Society BOosting), AI4HEALTH.Cro - (Artificial Intelligence for Smart Healthcare and Medicine) ja JURK EDIH -keskittymiä (Digital transformation of Central Croatia and Northern Adriatic).

JULKISTEN PALVELUJEN DIGITALISOINTI

Digitaalisissa julkisissa palveluissa Kroatia on edelleen jäljessä erityisesti yrityksille tarjottavien palvelujen (67 pistettä, EU:n keskiarvo 84 pistettä) sekä innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen avulla toteutettavan julkisten palvelujen yleisen nykyaikaistamisen osalta. Sähköisten terveystietojen saatavuuden suhteen Kroatia on kuitenkin hyvällä tasolla, ja sen pistemäärä on 86, kun EU:n keskiarvo on 72 pistettä. Kroatia toteutti vuoden 2022 loppuun mennessä sähköisten terveystietojen yleistä käyttöönottoa koskevan hankkeen, jolla mahdollistettiin yhteentoimivuus terveysalan keskustietojärjestelmän (CEZIH) kanssa. Kroatiassa on käytössä yksi eIDAS-asetuksen mukaisesti ilmoitettu sähköisen tunnistamisen henkilökortti.

Digitalisaatio Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelmassa

Kroatian elpymis- ja palautumissuunnitelmassa osoitetaan 1,3 miljardia euroa digitaaliseen muutokseen, ja tästä määrästä 841 miljoonalla eurolla on tarkoitus edistää digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamista. 5 Ensimmäisen maksupyynnön yhteydessä Kroatia oli saavuttanut 34 välitavoitetta ja tavoitetta, jotka koskivat muun muassa maatalouden digitalisaatiota ja energiaperuskorjausten prosessia. Toisen maksupyynnön yhteydessä Kroatia oli saavuttanut 25 välitavoitetta ja tavoitetta, jotka liittyivät uuteen digitaaliseen verkkomaksualustaan, säädösten hyväksymiseen laajakaistaverkkojen käyttöönoton nopeuttamiseksi, mukaan lukien toimilupa- ja lupamenettelyjen virtaviivaistaminen, sekä tietojärjestelmien yhteentoimivuuteen julkisten verkkopalvelujen tarjoamiseksi. Välitavoitteita ja tavoitteita, jotka odotetaan saavutettavan vuonna 2023, ovat muun muassa julkisten palvelujen digitalisointi (keskitetty palvelupiste sähköisiä julkisia neuvontapalveluja varten ja digitaalisen henkilökortin käyttöönottoa koskeva hanke).

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Tšekki

Tšekillä on hyödyntämätöntä digitalisaatiopotentiaalia, jolla voitaisiin edistää yhteisiä toimia EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tšekki osallistuu useisiin monikansallisiin hankkeisiin, ja sen tavoitteena on tulla keskeiseksi toimijaksi huipputeknologian alalla, esimerkkisi kvanttilaskennassa ja mikrosirujen tuotannossa. Lisäksi maassa keskitytään vahvasti perustason ja pitkälle vietyjen digitaitojen vahvistamiseen. Tšekin kansalaisten taidot paranevat jatkuvasti ja he osallistuvat yhä laajemmin yhteiskuntaan uusien julkisten verkkopalvelujen ansiosta. Yritysten digitalisoinnin ja tietoliikenneyhteyksien osalta Tšekki on kuitenkin jäänyt jälkeen. Tšekkiläisillä yrityksillä on edelleen vaikeuksia palkata tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita ja hyödyntää kaikkia digitalisaation etuja. Kiinteiden erittäin suuren kapasiteetin verkkojen rajallinen kattavuus haittaa edelleen edistymistä erityisesti maaseutualueilla. Tšekin digitaalistrategiaa on tarkistettu vähitellen sen mukauttamiseksi digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelmaan.

Tšekki tutkii yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta perustaa eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin konsortiot (EDIC), jotka koskevat i) genomia, tarkoituksena mahdollistaa tehokas ja turvallinen rajat ylittävä pääsy henkilökohtaisten genomitietoaineistojen rekistereihin, ja ii) ”Networked Local Digital Twins Towards CitiVerse” -hanketta, jossa hyödynnetään murroksellisia ja immersiivisiä teknologioita tulevissa kaupunkeihin liittyvissä hankkeissa.

DIGITAIDOT

Tšekissä 60 prosentilla väestöstä on perustason digitaidot, mikä on yli EU:n keskiarvon (54 %). Tšekissä ei kuitenkaan ole riittävästi tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita. Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osuus kaikista työssä olevista on Tšekissä vain 4,5 prosenttia, mikä on hieman alle EU:n keskiarvon. Lisäksi naisten osuus tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista on 10,9 prosenttia, mikä on pienin osuus EU:ssa, jonka keskiarvo on 18,9 prosenttia. Yritykset kärsivät edelleen tällaisen erikoistuneen työvoiman puutteesta. Opetus-, nuoriso- ja urheiluministeriö käynnisti uuden ohjelman digitaalisen koulutuksen tukemiseksi kaikissa Tšekin kouluissa. Tarkoituksena on nopeuttaa digitaitojen omaksumista ja lisätä tieto- ja viestintätekniikan alan urille hakeutuvien määrää.

DIGITAALINEN INFRASTRUKTUURI

Kaiken kaikkiaan Tšekin edistyminen kiinteiden yhteyksien suhteen on ollut vähäistä (kattavuus on 53 %, kun se vuonna 2021 oli 52 %), ja kattavuus on edelleen huomattavasti alle EU:n keskiarvon (73 %). Suurella osalla Tšekin väestöstä ei ole mahdollisuutta valokuituyhteyteen (63 %, EU:n keskiarvo 44 %). Toisaalta 5G-verkon kattavuuden osalta Tšekki on onnistunut ylittämään EU:n keskiarvon. Tšekki osallistuu useisiin keskeisiä teknologioita koskeviin yleiseurooppalaisiin aloitteisiin. Sillä on muun muassa mikroelektroniikkaa ja viestintäteknologiaa koskevassa IPCEI-hankkeessa neljä suoraa osallistujaa, jotka keskittyvät avoimen lähdekoodin ydinohjelmistoihin, reunatekoälyyn ja autoteollisuuteen. Se tukee myös tutkimusta ja innovointia, isännöi ensimmäisiä eurooppalaisia suurtehotietokoneita Euroopan suurteholaskennan yhteisyritystä koskevassa aloitteessa ja on osa eurooppalaista kvanttiviestintäinfrastruktuuria.

YRITYSTEN DIGITALISAATIO

Tšekki on vielä kaukana digitaalisen vuosikymmenen tavoitteesta, jolla pyritään siihen, että vähintään 75 prosenttia yrityksistä käyttää pilvipalveluja, massadataa tai tekoälyä. Vuonna 2022 sellaisten pk-yritysten osuus, joiden digitaalinen intensiteetti oli vähintään perustasoa, oli 68 prosenttia eli hieman alle EU:n keskiarvon (69 %). Pilvipalveluja lukuun ottamatta tähän liittyvien indikaattoreiden arvot ovat tähän mennessä myös olleet alle EU:n keskiarvon. Tšekkiläisistä yrityksistä vain 9 prosenttia käytti vuonna 2020 massadatateknologioita (EU:n keskiarvo 14 %), ja vuonna 2021 yrityksistä 40 prosenttia käytti pilvipalveluja ja 5 prosenttia tekoälyteknologioita. On kuitenkin monia julkisia aloitteita, joilla autetaan Tšekin jatkuvasti lisääntyviä startup-yrityksiä. Valtion viraston tavoitteena on tukea enintään 250:tä innovatiivista startup-yritystä 850 miljoonalla Tšekin korunalla (36,2 miljoonalla eurolla) seuraavien viiden vuoden aikana. Tšekissä on jo neljä yksisarvista.

JULKISTEN PALVELUJEN DIGITALISOINTI

Merkittävä osa Tšekin internetin käyttäjistä käyttää julkisia verkkopalveluja (86 %, EU:n keskiarvo 74 %). Avoimuudesta, mobiilikäyttöön soveltuvuudesta ja käyttäjätuesta saadut pistemäärät ovat kuitenkin alle EU:n keskiarvon. Tšekin hallitus on suunnitellut ja ottanut onnistuneesti käyttöön sähköisen tunnistamisjärjestelmän, jonka avulla kansalaiset voivat käyttää julkisia palveluja verkossa sähköisten henkilökorttiensa avulla ilman, että heidän tarvitsee asioida henkilökohtaisesti valtion virastoissa. Vuonna 2023 yli 60 prosentilla Tšekissä asuvista ihmisistä on vähintään yksi 13:sta sähköisen tunnistamisen välineestä, joiden avulla voidaan käyttää sähköisen hallinnon palveluja (miljoonan henkilön lisäys vuoteen 2022 verrattuna). Julkisten palvelujen digitalisointi on yksi uuden hallituksen tärkeimmistä painopisteistä, ja sen seurauksena on toteutettu toimia digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. On perustettu uusi virasto, joka auttaa digitalisoimaan julkiset palvelut vuoteen 2025 mennessä. Sähköisen terveydenhuollon osalta Tšekki sai 47 pistettä sähköisten terveystietojen saatavuudesta, mikä on huomattavasti vähemmän kuin EU:n keskiarvo (72 pistettä). 

Digitalisaatio Tšekin elpymis- ja palautumissuunnitelmassa

Tšekin elpymis- ja palautumissuunnitelman määrärahoista 22 prosenttia (1,56 miljardia euroa) osoitetaan digitaalisiin painopisteisiin, ja tästä määrästä 1,475 miljardilla eurolla on tarkoitus edistää digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamista. 6  Tärkeimmissä investoinneissa keskitytään digitaitojen vahvistamiseen ja yritysten digitalisaation tukemiseen. Tšekki on tähän mennessä ottanut käyttöön uusia opetussuunnitelmia, jotka sisältävät enemmän tietotekniikkaopetusta, investoinut koulujen uusiin digitaalisiin laitteisiin sekä määritellyt terveydenhuoltojärjestelmien yhteentoimivuusstandardit. Tšekki on perustanut Keski-Euroopan digitaalisen median seurantafoorumin (Central European Digital Media Observatory), jonka tehtävänä on tunnistaa disinformaatio ja tutkia sitä Keski-Euroopassa. Vuodeksi 2023 asetettuja välitavoitteita ja tavoitteita ovat muun muassa toimenpiteet, joilla pyritään digitalisoimaan oikeuslaitos ja ottamaan käyttöön yhteinen alusta, jolla voidaan olla yhteydessä valtionhallintoon.

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Tanska

Tanskan odotetaan antavan hyvin vahvan panoksen yhteisiin toimiin EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tanska pyrkii edelleen parantamaan avoimen datan saatavuutta ja tarjoamaan enemmän julkisia digitaalisia palveluja kaikille kansalaisilleen ja yrityksilleen. Tanska on hiljattain perustanut digitalisaatiosta vastaavan ministeriön, ja maan hallitus ehdotti monia uusia aloitteita toukokuussa 2022 julkaistussa digitaalistrategiassa.

Tanska tutkii yhdessä muiden jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta perustaa genomia koskeva eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin konsortio (EDIC), jotta mahdollistetaan tehokas ja turvallinen rajat ylittävä pääsy henkilökohtaisiin genomitietoaineistoihin. 

DIGITAIDOT 

Tanska on suoriutunut selvästi EU:n keskiarvoa paremmin perustason digitaitojen osalta. Sen 16–74-vuotiaista kansalaisista 69 prosentilla on vähintään perustason digitaidot (EU:n keskiarvo 54 %). Tanska on kuitenkin edelleen 11 prosenttiyksikköä jäljessä vuodeksi 2030 asetetusta digitaalisen vuosikymmenen 80 prosentin tavoitteesta.

Lisäksi Tanskan tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osuus työssä olevasta työvoimasta on vain hieman EU:n keskiarvoa parempi (5,7 %, EU:n keskiarvo 4,6 %), ja se on kasvanut vain vähän vuoden 2019 jälkeen. Naisten osuus tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista on 22 prosenttia eli yli EU:n keskiarvon, joka on 18,9 prosenttia. Jotta Tanska voisi auttaa saavuttamaan EU:n tavoitteen tällä alalla, vuoteen 2030 mennessä maassa olisi oltava 200 000 uutta tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijaa nykyisten noin 160 000:n työssä olevan asiantuntijan lisäksi. Tanskan digitaalisen siirtymän onnistuminen jatkossa edellyttää, että työmarkkinoilla on saatavilla enemmän tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita.

DIGITAALINEN INFRASTRUKTUURI

Tanskalla on edelleen hyvät mahdollisuudet saavuttaa tietoliikenneyhteyksiä koskevat tavoitteet, sillä erittäin suuren kapasiteetin verkkojen kattavuus asutuilla alueilla on tällä hetkellä 96 prosenttia ja 5G-verkkojen kattavuus 98 prosenttia. Erityisesti erittäin nopean laajakaistan käyttöönotossa kansalaisten ja yritysten keskuudessa on kuitenkin vielä parantamisen varaa. Kattavuus syrjäisillä alueilla on huomattavasti EU:n keskiarvoa parempi, mutta kaikilla asukkailla ja yrityksillä ei vieläkään ole nopeita yhteyksiä.

Tanska osallistuu useisiin avainteknologioita koskeviin aloitteisiin. Se osallistuu LUMI-Q-kvanttilaskenta-aloitteen taustalla olevaan konsortioon, ja Naton uusi kvanttiteknologiakeskus on päätetty sijoittaa Tanskaan. Lisäksi yhä useammissa Tanskan kunnissa käytetään reunalaskentaa tieliikennedatan keräämiseen (13 % kunnista käyttää sitä toiminnassaan, 6 % on kokeillut teknologiaa ja 16 % on harkinnut sen käyttöä).

YRITYSTEN DIGITALISAATIO

Tanska on yritysten digitalisaation osalta EU:n huippua, mutta kehittyneemmän tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa yrityksissä koskevien tavoitteiden osalta silläkin on parantamisen varaa, vaikka niitä koskevat luvut ylittävät EU:n keskiarvon. Tekoälyn käyttö (24 %) oli vuonna 2021 kolminkertaista EU:n keskiarvoon verrattuna. Pilvipalveluteknologioita (62 % vuonna 2021) ja massadataa (27 % vuonna 2020) käytettiin lähes kaksinkertaisesti EU:n keskiarvoon verrattuna. Tanskan tulos perustason digitaalisen intensiteetin osalta on erittäin hyvä: 89 prosenttia pk-yrityksistä oli vuonna 2022 saavuttanut vähintään tämän tason, kun vastaava EU:n keskiarvo oli 69 prosenttia. Tanskassa on vireä startup-ekosysteemi, ja maassa on 17 potentiaalista yksisarvista, joiden arvo vaihtelee 100 miljoonasta eurosta miljardiin euroon, sekä kahdeksan yksisarvista. Startup-yritysten alalla Digital Hub Denmark on aktiivisesti saattanut yhteen potentiaalisia ulkomaisia sijoittajia ja tanskalaisia teknologia-alan startup-yrityksiä.

JULKISTEN PALVELUJEN DIGITALISOINTI

Tanska on johdonmukaisesti keskittynyt kehittämään tehokkaampia ja luotettavampia digitaalisia julkisia palveluja, ja se etenee suunnitellusti kohti tällaisten palvelujen 100-prosenttista saatavuutta koskevaa digitaalisen vuosikymmenen tavoitetta. Tanska keskittyy edelleen erityisesti parempien julkisten palvelujen kehittämiseen, ja tätä tehostaa muun muassa avoimen datan ja kehittyneiden innovatiivisten digitaalisten teknologioiden (kuten tekoälyn, massadatan, robotiikan virtuaalitodellisuuden, kehittyneiden pilvipalvelujen ja suurteholaskennan) lisääntynyt käyttö.

Tanskan kaikista indikaattoreista saamat pistemäärät ylittävät EU:n keskiarvon. Sähköisen viranomaisasioinnin käyttäjien osuus on kasvanut merkittävästi, ja vuonna 2022 se oli 99 prosenttia eli yli EU:n keskiarvon (74 %). Vastaavasti digitaalisista julkisista palveluista Tanska sai 84 pistettä (kansalaisille tarjottavat palvelut) ja 89 pistettä (yrityksille tarjottavat palvelut), jotka molemmat pistemäärät ovat EU:n keskiarvon yläpuolella. Tanska on kehittänyt hyvin toimivan digitaalisen sähköisen tunnistamisen järjestelmän, jota käyttää hyvin suuri osa väestöstä. Terveystietojen saatavuutta koskeva pistemäärä oli 96, joten Tanska on lähellä digitaalisen vuosikymmenen 100 pisteen tavoitteen saavuttamista jo ennen vuotta 2030.

Digitalisaatio Tanskan elpymis- ja palautumissuunnitelmassa

Tanskan elpymis- ja palautumissuunnitelmaan liittyvistä varoista 25 prosenttia (380 miljoonaa euroa) on osoitettu digitaaliseen muutokseen, ja koko tällä määrällä on tarkoitus edistää digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamista. 7  Tanska esitti komissiolle 301 miljoonan euron maksupyynnön, joka koski elpymis- ja palautumistukivälineestä maksettavia varoja. Pyyntö perustui siihen, että Tanska oli saavuttanut 23 välitavoitetta ja kaksi tavoitetta ensimmäisen erän maksamiseksi. Tanskan suunnitelmalla tuetaan useita toimenpiteitä terveydenhuoltoalan häiriönsietokyvyn parantamiseksi, mukaan lukien toimenpiteet, joilla varmistetaan kriittisten lääkkeiden varastot ja riittävä lääkinnällisten tuotteiden tarjonta kriisitilanteissa. Nämä toimenpiteet on myös toteutettu. Suunnitelmalla tuetaan myös laajaa digitaalistrategiaa, jonka tarkoituksena on edistää yhteiskunnan kaikkien sektorien digitalisaatiota. Digitaalistrategiaan liittyvät välitavoitteet ja tavoitteet kuuluvat tulevien maksuerien piiriin eivätkä sisälly ensimmäiseen maksupyyntöön.

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Viro

Viron odotetaan antavan myönteisen panoksen yhteisiin toimiin EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. Viro on julkisten palvelujen digitalisoinnin eturintamassa. Lisätoimia tarvitaan kuitenkin maan digitaalisen infrastruktuurin, erityisesti tietoliikenneinfrastruktuurin, parantamiseksi, sillä tämä on ratkaiseva mahdollistava tekijä kaikkien digitaalisen vuosikymmenen osatekijöiden kannalta.

Viro tutkii yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta perustaa eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin konsortiot (EDIC), jotka koskevat i) ”Networked Local Digital Twins Towards CitiVerse” -hanketta, jossa hyödynnetään murroksellisia ja immersiivisiä teknologioita tulevissa kaupunkeihin liittyvissä hankkeissa, ii) genomia, tarkoituksena mahdollistaa tehokas ja turvallinen rajat ylittävä pääsy henkilökohtaisten genomitietoaineistojen rekistereihin, ja iii) tekijänoikeusinfrastruktuuria EU:n luovien alojen potentiaalin vapauttamiseksi.

DIGITAIDOT

Viro on perustason digitaitojen osalta hieman EU:n keskiarvon yläpuolella. Viron 16–74-vuotiaista asukkaista 56 prosentilla oli vuonna 2021 vähintään perustason digitaidot, kun EU:n keskiarvo oli 54 prosenttia.

Viro edistää merkittävästi yhteisiä toimia tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita koskevan digitaalisen vuosikymmenen tavoitteen saavuttamiseksi. Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osuus kaikista työssä olevista on Virossa 6,6 prosenttia eli selvästi suurempi kuin EU:ssa keskimäärin (4,6 %). Lisäksi naisten osuus tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista on 24,5 prosenttia, mikä on yksi suurimmista osuuksista EU:ssa, jonka keskiarvo on 18,9 prosenttia. Tämä osuus voi kasvaa edelleen lähivuosina, kun otetaan huomioon tieto- ja viestintätekniikan alan tutkinnon suorittaneiden suuri osuus Virossa (10,1 % vuonna 2021). Tieto- ja viestintätekniikan koulutusta järjestävien yritysten osuus on edelleen alle EU:n keskiarvon. Viro on kuitenkin edistynyt tässä asiassa merkittävästi viiden viime vuoden aikana ja kaventanut tieto- ja viestintätekniikan koulutusta tarjoavien virolaisten yritysten prosenttiosuuden eroa EU:n keskiarvoon. Tämä osoittaa, että Viro on oikealla tiellä.

DIGITAALINEN INFRASTRUKTUURI

Viron olisi selvästikin ryhdyttävä yhteyksiä parantaviin toimiin, jotta se kykenisi osaltaan tukemaan yhteisiä ponnisteluja kohti tietoliikenneyhteyksiä koskevia digitaalisen vuosikymmenen tavoitteita. Tämä johtuu pääasiassa 5G-verkon alhaisesta kattavuudesta ja yli 100 Mbit/s:n kiinteiden laajakaistayhteyksien vähäisestä käyttöönotosta. Kiinteän erittäin suuren kapasiteetin verkon ja kuitu kiinteistöön -liittymien kattavuus on kasvanut tasaisesti ja on nyt 79 prosenttia, mikä on selvästi yli EU:n keskiarvojen (kiinteä erittäin suuren kapasiteetin verkko 73 % ja kuitu kiinteistöön -liittymät 56 %). Maa investoi edelleen kiinteiden erittäin suuren kapasiteetin verkkojen rakentamiseen maaseutualueille EU:n rahoituksen tuella.

Viro osallistuu suurteholaskentaa koskeviin yhteisiin toimiin pääasiassa Viron tieteellistä laskentainfrastruktuuria (ETAIS) koskevan hankkeen kautta. Viro osallistuu myös eurooppalaiseen kvanttiviestintäinfrastruktuurialoitteeseen, jonka tarkoituksena on rakentaa yleiseurooppalainen kvanttiviestinnän infrastruktuuri, ja se on kumppanina Pohjoismaiden ja Viron kvanttilaskennan sähköistä infrastruktuuria koskevassa hankkeessa (NordIQuEst), jolla edistetään merkittävästi EU:n toimia digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi.

YRITYSTEN DIGITALISAATIO

Digitaaliteknologioiden käyttöönottoa yrityksissä koskevat tulokset ovat Virossa vaihtelevia. Vuonna 2021 pilvipalveluja käyttävien yritysten osuus oli 51 prosenttia eli huomattavasti EU:n 34 prosentin keskiarvoa suurempi, kun taas niiden yritysten prosenttiosuus, jotka käyttivät tekoälyä vuonna 2020 ja massadataa vuonna 2021, oli EU:n keskiarvoa pienempi. Vuonna 2022 sellaisten pk-yritysten osuus, joiden digitaalinen intensiteetti oli vähintään perustasoa, oli 67 prosenttia eli hieman alle EU:n keskiarvon.

Viron liiketoimintaekosysteemiin kuuluu monia innovatiivisia ja kasvavia startup-yrityksiä ja scale-up-yrityksiä, jotka edistävät maan kasvua ja nykyaikaistamista. Virossa on tällä hetkellä kaksi yksisarvista. Lisäksi on tunnistettu kaksi mahdollista yksisarvista, joiden tämänhetkisen markkina-arvon arvioidaan olevan 100 miljoonan euron ja miljardiin euron välillä.

JULKISTEN PALVELUJEN DIGITALISOINTI

Viro on antanut erityisen merkittävän panoksen EU:n yhteisiin toimiin, joilla pyritään saavuttamaan vuodeksi 2030 asetetut julkisten palvelujen digitalisointia koskevat digitaalisen vuosikymmenen tavoitteet. Viro on tämän alan maailmanlaajuinen johtaja, ja se investoi edelleen voimakkaasti digitaalisten julkisten palvelujen kehittämiseen entistä käyttäjäystävällisemmiksi ja niiden asettamiseen helpommin kansalaisten ja yritysten saataville. Virolla on kuusi Viron sähköisen tunnistamisen järjestelmässä ilmoitettua sähköisen tunnistamisen menetelmää. Viro voi toimia esimerkkinä muille jäsenvaltioille ja jakaa kokemuksiaan ja parhaita käytäntöjään muiden maiden kanssa osana Viron sähköisen hallinnon akatemiaa, joka on säätiöpohjainen kansainvälinen kehitysyhteistyöohjelma. Digitaalisten julkisten palvelujen kehittäminen edelleen on yksi Viron vuoteen 2030 ulottuvan kansallisen digitaalistrategian painopisteistä.

Digitalisaatio Viron elpymis- ja palautumissuunnitelmassa

Viron elpymis- ja palautumissuunnitelmassa osoitetaan 208 miljoonaa euroa (24 %) digitaaliseen muutokseen. Koko tämä määrä on tarkoitus käyttää digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseen. 8 Merkittäviä digitaalisia investointeja ovat 93 miljoonaa euroa uusinta teknologiaa hyödyntävien julkishallinnon digitaalisten palvelujen parantamiseen, 58 miljoonaa euroa 230 pk-yrityksen digitalisaation tukemiseen ja 24 miljoonaa euroa erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönottoon maaseutualueilla. Neuvosto hyväksyi Viron muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman kesäkuussa 2023. Viro esitti 30. kesäkuuta 2023 ensimmäisen 286 miljoonan euron avustuksia koskevan maksupyynnön.

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Suomi

Suomi on ollut digitalisaation eturintamassa jo useiden vuosien ajan, ja sen odotetaan antavan hyvin vahvan panoksen yhteisiin pyrkimyksiin EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. Se on harjoittanut kattavaa digitaalialan politiikkaa ottamalla käyttöön 5G-teknologiaa jo varhaisessa vaiheessa, ja sillä on hyvin kehittyneet sähköiset viranomaispalvelut sekä erittäin osaavaa työvoimaa. Myös koordinointi ja ohjelmasuunnittelu ovat hyvällä tasolla. Gigabittiyhteyksiä koskevan tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimenpiteitä. Digitaalisen transformaation ohjaamiseksi tulevina vuosina Suomi toimitti vuonna 2022 oman digitaalisen kompassinsa, joka on pitkälti linjassa digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman kanssa.

Suomi tutkii yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta perustaa eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin konsortiot (EDIC), jotka koskevat i) genomia, tarkoituksena mahdollistaa toimiva ja turvallinen rajat ylittävä pääsy henkilökohtaisten genomitietoaineistojen rekistereihin, ii) tekijänoikeusinfrastruktuuria EU:n luovien alojen potentiaalin vapauttamiseksi, iii) liikkuvuutta ja logistiikkaa koskevaa dataa ja tällaisen datan käytön, jakamisen ja uudelleenkäytön mahdollistamista sekä ii) innovatiivisia laajamittaisia julkishallinnon yhteenliitettyjä transformaatiopalveluja edistyneiden rajat ylittävien uuden sukupolven palvelujen kehittämiseksi.

DIGITAIDOT

Digitaidot ovat Suomessa korkealla tasolla, mikä edesauttaa merkittävästi digitaalisen vuosikymmenen tavoitteen saavuttamista. Vuonna 2021 vähintään perustason digitaidot omaavan 16–74-vuotiaan väestön osuus (79 prosenttia) oli hyvin lähellä EU:n digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman 80 prosentin tavoitetta ja huomattavasti EU:n keskiarvoa (54 %) suurempi. Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osuus kaikista työssä olevista (7,6 % vuonna 2022) on erittäin suuri verrattuna sekä EU:n digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman tavoitteeseen että EU:n keskiarvoon vuonna 2022 (4,6 %). Lisäksi naisten osuus tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista on 23,8 prosenttia eli yli EU:n keskiarvon, joka on 18,9 prosenttia. Koulutuksen osalta voidaan todeta, että tieto- ja viestintätekniikan tutkinnon suorittaneiden osuus on 7,6 prosenttia ja yrityksistä 40 prosenttia järjestää henkilöstölleen tieto- ja viestintätekniikan koulutusta. Vuosina 2020–2023 toteutettava Uudet lukutaidot -ohjelma ja LUMA-keskus (koulujen, yliopistojen ja yritysten välistä yhteistyötä edistävä organisaatio) ovat viime vuosina edistäneet tieto- ja viestintätekniikkaan, medialukutaitoon ja ohjelmointiin liittyvän osaamisen kehittämistä, myös lasten keskuudessa.

DIGITAALINEN INFRASTRUKTUURI

Suomessa on kehitetty erinomaisia digitaalisia infrastruktuureja. 5G-verkon kokonaiskattavuus on Suomessa hyvä, sillä verkko kattaa 95 prosenttia asutuista alueista, ja teknisesti laadukkaampaa 3,4–3,8 GHz:n taajuusaluetta käyttävän 5G-verkon kattavuus on 84 prosenttia. Kiinteän verkon laajakaistan levinneisyys on kuitenkin hieman alle EU:n keskiarvon, sillä 49 prosentilla kotitalouksista on 100 Mbit/s:n kiinteä laajakaistaliittymä ja vain 3,1 prosentilla kotitalouksista 1 Gbit/s:n kiinteä laajakaistaliittymä (tämä on selvästi alle EU:n keskiarvon, joka on 13,8 %). Suomen kiinteän erittäin suuren kapasiteetin verkon kattavuus on 71 prosenttia eli hieman alle EU:n keskiarvon (73 %). Tässä suhteessa Suomessa on huomattavia maan sisäisiä eroja, sillä maaseudulla on monin paikoin katvealueita harvan asutuksen vuoksi.

Suomi kehittää EuroHPC-yhteisyrityksen osakkaana LUMI-supertietokonetta, joka on yksi kolmesta esi-eksa-luokan supertietokoneesta. Suomi on myös eurooppalaisen kvanttilaskennan ja puolijohdealan kärjessä: IQM Quantum Computers -yritys on investoinut Espooseen rakennettavaan Euroopan ensimmäiseen kvanttitekniikkaan erikoistuneeseen puolijohdetuotantolaitokseen, ja kvanttitietokone HELMI on liitetty LUMI-supertietokoneeseen. Suomi on mukana muun muassa mikroelektroniikkaa ja viestintäteknologiaa koskevassa IPCEI-hankkeessa kolmella suoralla osallistujalla, jotka keskittyvät televiestintään ja kiekkosubstraatteihin.

YRITYSTEN DIGITALISAATIO

Jo vuonna 2022 vähintään perustason digitaalisen intensiteetin saavuttaneiden pk-yritysten osuus Suomessa oli 89,5 prosenttia eli hieman alle digitaalisen vuosikymmenen tavoitteen (90 %) mutta selvästi yli EU:n keskiarvon (69 %).

Kehittyneet teknologiat olivat edelleen keskeisessä asemassa suomalaisissa yrityksissä, sillä 66 prosenttia yrityksistä käytti pilvipalveluratkaisuja ja 16 prosenttia oli integroinut tekoälyteknologiaa toimintaansa vuonna 2021. Lisäksi 22 prosenttia yrityksistä käytti massadataa jo vuonna 2020.

Suomi jatkoi vuonna 2022 yrityksiä ja erityisesti pk-yrityksiä tukevien ohjelmien rahoittamista. Se keskittyi erityisesti startup- ja scale-up-ekosysteemin kehittämiseen. Toinen Suomessa toteutetun digitaalisten teknologioiden integroinnin tunnusmerkki on yliopistojen, valtion virastojen ja yritysten välinen yhteistyö. Erinomainen esimerkki tästä on 6G Bridge -ohjelma, jossa kehitetään seuraavan sukupolven tietoliikenneteknologiaa. Tavoitteena on, että Suomen teollisuus säilyttää asemansa arvoketjun alkupäässä luotaessa älykkäiden kaupunkien, älykkäiden energiajärjestelmien, älykkäiden satamien ja älykkäiden tehtaiden 6G-teknologioita ekosysteemeihin, joissa on eri toimijoita.

JULKISTEN PALVELUJEN DIGITALISOINTI

Viranomaisten ja kansalaisten välinen verkon kautta tapahtuva vuorovaikutus on Suomessa erinomaisella tasolla, sillä 97 prosenttia suomalaisista internetin käyttäjistä käyttää sähköisiä viranomaispalveluja. Myös verkossa tarjottavien palvelujen määrä on Suomessa erittäin hyvällä tasolla. Aiempina vuosina aloitettujen ohjelmien toteutus eteni Suomessa hyvin vuonna 2022. Suomi jatkoi sähköisten viranomaispalveluiden parantamista keskittämällä ne Digi- ja väestötietoviraston alaisuuteen. Lainsäädäntömuutoksia tekoälyn avulla tehtävien automaattisten hallinnollisten päätösten mahdollistamiseksi valmistellaan parhaillaan. Sähköisen terveydenhuollon osalta Suomi sai 90 pistettä, mikä ylittää EU:n keskiarvon (72 pistettä), ja etenee suunnitellusti kohti digitaalisen vuosikymmenen 100 pisteen tavoitetta. Yksi syy tähän on Omakanta-portaali, jossa kansalaiset voivat tutustua heitä koskeviin sähköisiin asiakirjoihin verkossa. Suomessa ollaan viimeistelemässä järjestelmää uuden digitaalisen henkilöllisyyden käyttöönottoa varten. Järjestelmä toimii myös eIDAS-asetuksessa tarkoitettuna sertifioituna tunnistautumisvälineenä. Kansallinen avoimen datan portaali tarjoaa edelleen dataa avoimessa muodossa yritysten ja kansalaisten käyttöön. Suomi on jatkuvasti parantanut kyberturvallisuusvalmiuksiaan ja tehostanut toimiaan uudella 230 miljoonan euron rahastolla, joka kattaa vuodet 2022–2026.

Digitalisaatio Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa

Digitaalisen transformaation edistämiseen on Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa osoitettu 525,7 miljoonaa euroa eli 28,9 prosenttia suunnitelman kokonaismäärärahoista. 9 Suunnitelmassa osoitetaan i) 32 miljoonaa euroa nopeaan laajakaistainfrastruktuuriin, ii) 85 miljoonaa euroa uuden automaattisen junan kulun valvontajärjestelmän käyttöönottoon koko kansallisessa rautatieverkossa sekä 4G- ja 5G-pohjaiseen rautateiden viestintäratkaisuun (Future Railway Mobile Communication System, FRMCS), iii) 100 miljoonaa euroa digitaalisiin innovaatioihin sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen alalla, iv) 32 miljoonaa euroa digitaalisiin jatkuvan oppimisen ratkaisuihin ja v) 25 miljoonaa euroa investointeihin, joilla vauhditetaan kärkiteknologioiden (mikroelektroniikka, 6G, tekoäly ja kvanttilaskenta) kehitystä. Suomi ei ole vielä esittänyt elpymis- ja palautumistukivälineestä maksettavia varoja koskevaa maksupyyntöä.

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Ranska

Ranskalla on hyödyntämätöntä digitalisaatiopotentiaalia, jolla voitaisiin edistää yhteisiä pyrkimyksiä EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ranskan talouden koon ja väestömäärän vuoksi maan nykyisten ja tulevien toimien odotetaan edistävän merkittävästi yhteisiä ponnisteluja. Ranskalla on useita digitaalistrategioita, jotka ovat pitkälti linjassa digitaalinen vuosikymmen 2030 ‑ohjelman tavoitteiden kanssa. Ranska suoriutuu hyvin tietoliikenneyhteyksien ja startup-yritysten osalta, ja sen digitaalisiin julkisiin palveluihin ja inhimilliseen pääomaan liittyvä kehitys on myönteistä. Talouden digitaalinen muutosta koskevat tulokset ovat kuitenkin epätasaisia. Vaikka johtavat innovatiiviset yritykset käyttävät kehittyneitä digitaaliteknologioita ja toimittavat niitä, perusteknologiat eivät ole laajassa käytössä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (pk-yritykset).

Ranska tutkii yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta perustaa kieliteknologian allianssia koskeva eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin konsortio (EDIC) yhteisen infrastruktuurin kehittämiseksi luonnollisen kielen käsittelyn ja monikielisten laajojen kielimallien alalla.

DIGITAIDOT

Hieman yli 60 prosentilla Ranskan asukkaista on ainakin perustason digitaidot. Luonnontieteiden osaaminen sekä digiosaaminen ja medialukutaito kaikissa aineissa ja kaikilla virallisen koulutuksen tasoilla edellyttää kuitenkin erityistä huomiota. Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osuus kaikista työssä olevista on vakaasti 4,3 prosentin tasolla, mikä on hieman alle EU:n keskiarvon (4,6 %). Naisten osuus tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista on 19 prosenttia eli hyvin lähellä EU:n keskiarvoa, joka on 18,9 prosenttia. Huolimatta kunnianhimoisista myönteisistä toimenpiteistä (Pix, Skills and Jobs of the Future) tämä osuus on kuitenkin kasvanut Ranskassa vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin, ja maan tulevaisuudennäkymiä heikentävät tieto- ja viestintätekniikan opinnot aloittavien ja tämän alan tutkinnon suorittaneiden vähäinen määrä. Sen vuoksi tarvitaan ehdottomasti huomattavia toimia digitaitojen parantamiseksi, jotta EU voi saavuttaa perustason digitaitoja ja tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita koskevat digitaalisen vuosikymmenen tavoitteet.

DIGITAALINEN INFRASTRUKTUURI

Digitaalisen infrastruktuurin osalta Ranskan tulokset ovat vahvat. Ranska saanee valokuituverkot kattavasti käyttöön jo vuonna 2025. Vuonna 2022 kiinteiden valokuituyhteyksien kattavuus oli erityisen hyvä, 73 prosenttia kotitalouksista, ja maaseutu- ja kaupunkialueiden välinen kuilu on kaventunut. Valokuituverkkojen käyttöönottoa koskevia toimia on kuitenkin jatkettava Ranskan syrjäisimmillä alueilla ja maaseutualueilla. New Deal -suunnitelman ansiosta 4G-matkaviestinverkko kattaa kaikki asutut alueet. 5G-teknologian käyttöönotto puhelu- ja internetsovelluksissa edistyy hyvin, ja 5G-verkot kattavat 88 prosenttia asutuista alueista. Uusia 5G-sovelluksia testataan pilottihankkeissa. Useissa laeissa on keskitytty digitaalisten alojen ympäristönäkökohtiin.

Kyberturvallisuutta painotetaan yhä enemmän, mutta sitä koskevia toimia on tehostettava edelleen pk-yritysten tukemiseksi. Puolijohteita koskevalla strategialla sekä julkisella rahoituksella tuetaan Ranskan ja EU:n teollista suvereniteettia EU:n sirusäädöksen mukaisesti. Ranska osallistuu mikroelektroniikkaa ja viestintäteknologiaa koskevaan IPCEI-hankkeeseen 15 suoran osallistujan välityksellä, jotka keskittyvät useisiin eri aloihin, kuten substraatteihin, sähköön, tunnistimiin, pakkauksiin, autoteollisuuteen, fotoniikkaan, televiestintään, ilmailuun ja puolustukseen. Ranskan tavoitteena on tulla keskeiseksi toimijaksi kvanttilaskennassa, ja se suunnittelee eurooppalaisen kvanttiviestintäinfrastruktuurin käyttöönottoa. Se osallistuu myös suurteholaskentaa koskevaan eurooppalaiseen ohjelmaan (EuroHPC).

YRITYSTEN DIGITALISAATIO

Yritysten digitalisaatio on ala, jolla Ranskan on annettava huomattavasti suurempi panos. Pk-yrityksistä 64 prosenttia käytti vuonna 2022 digitaaliteknologiaa, kun EU:n keskiarvo oli 69 prosenttia. Pk-yritysten digitaaliteknologioiden käyttö on Ranskassa vielä kaukana digitaalisen vuosikymmenen 90 prosentin tavoitteesta, ja edistymisvauhti on edelleen riittämätön sen saavuttamiseksi. Ranskalaisilla yrityksillä on myös edelleen hyödyntämätöntä potentiaalia kehittyneiden digitaaliteknologioiden käyttöön ottamiseksi, vaikka France Num -aloitteessa on useiden vuosien ajan tarjottu pk-yrityksille digitaaliteknologioiden käyttöä koskevaa koulutusta ja tukea. Lisäksi Ranska osallistuu seuraavan sukupolven pilvipalveluinfrastruktuuria ja -palveluja koskevaan hankkeeseen.

Ranska on onnistunut luomaan teknologia-alan startup- ja scale-up-yritysten perustamista varten erittäin suotuisan ekosysteemin, jota pidetään toiseksi parhaana Euroopassa. Kaikkiaan 36 ranskalaista yritystä katsotaan yksisarvisiksi (määrä lisääntyi jyrkästi edellisvuodesta, jolloin tällaisia yrityksiä oli 22), ja 82 yritystä oli saavuttanut 100 miljoonan ja miljardin euron välille sijoittuvan markkina-arvon. Kansainvälinen houkuttelevuus yrittäjien kannalta on korkealla tasolla, ja yrittäjät voivat saada rahoitusta. Eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät on valittu, ja suurin osa niistä aloittanee toimintansa vuoden 2023 alkuun mennessä.

JULKISTEN PALVELUJEN DIGITALISOINTI

Sekä kansalaisille että yrityksille tarjottavien julkisten palvelujen saatavuus Ranskassa on hieman alle EU:n keskiarvon. Tämän korjaamiseksi on kuitenkin käynnissä useita hankkeita. Ranska on perustanut kansalaisten digitaalisten käytäntöjen seurantakeskuksen ja ryhtynyt toimiin, jotka tähtäävät järjestelmällisempään pilvipalvelujen käyttöön. Useissa palveluissa on käytössä sähköinen tunnistaminen, ja eurooppalaisen ratkaisun käyttöä harkitaan ja sitä olisi nopeutettava. Ministeriöiden välinen digitalisaatiota käsittelevä osasto (DINUM) tarjoaa alustan avoimelle datalle (data.gouv.fr) ja seuraa 15 ministeriössä toteutettavia konkreettisia toimia. Lisätoimenpiteitä tarvitaan sellaisten käyttäjien tukemiseksi, joilla on vaikeuksia käyttää digitaalisia julkisia palveluja ja erityisesti terveystietoja. 

Digitalisaatio Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelmassa

Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelman määrärahat ovat 40,3 miljardia euroa, josta 22 prosenttia (eli 8,1 miljardia euroa) osoitetaan digitaaliseen muutokseen. Tästä määrästä 7,7 miljardia euroa käytetään toimiin digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. 10 Komissio maksoi 19. elokuuta 2021 ennakkomaksuina 5,1 miljardia euroa. Ranska oli ensimmäisen maksupyynnön yhteydessä saavuttanut 38 välitavoitetta ja tavoitetta, ja tämän perusteella komissio maksoi 7,4 miljardia euroa vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Jotkin välitavoitteet, kuten kuuden keskeisen digitaaliteknologian (kvanttiteknologia, kyberturvallisuus, koulutus, kulttuuriala, 5G ja pilvipalvelut) nopeuttaminen ja France Compétences -ohjelman resurssien lisääminen, liittyivät digitaalialan toimenpiteisiin. Ranskan elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy myös toimenpiteitä, jotka koskevat julkista terveydenhuoltoalaa (2 miljardia euroa), koulutusta (oppisopimukset, digitaitokoulutus, digitaaliset oppimissisällöt ja etäoppimista koskeva suunnitelma), digitaalisia julkisia palveluja (500 miljoonaa euroa), France Très Haut Débit -suunnitelmaa (240 miljoonaa euroa) ja koulujen digilaitteita.

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Saksa

Saksalla on hyödyntämätöntä digitalisaatiopotentiaalia, jolla voitaisiin edistää yhteisiä toimia EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. Saksan talouden koon ja väestömäärän vuoksi sen nykyiset ja tulevat aloitteet edistävät merkittävästi näiden tavoitteiden saavuttamista. Saksan digitaalinen muutos etenee vakaasti. Tarvitaan kuitenkin lisätoimia, jotta Saksa voi saavuttaa tavoitteensa olla edelläkävijä. Vaikka gigabittiyhteyksien kattavuus erityisesti valokuituverkkojen osalta ei edelleenkään ole tyydyttävä, gigabittiyhteyksien käyttöönotossa ja 5G-verkon kattavuudessa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Digitaalisten julkisten palvelujen ja digitaitojen suhteen Saksassa on edelleen merkittäviä puutteita. Saksan liittohallituksen digitaalistrategiassa määritellään yleinen kehys vuoteen 2025 asti, ja se on linjassa digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman kanssa.

Saksa tutkii yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta perustaa eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin konsortiot (EDIC), jotka koskevat i) liikkuvuutta ja logistiikkaa koskevaa dataa ja tällaisen datan käytön, jakamisen ja uudelleenkäytön mahdollistamista ja ii) ”Networked Local Digital Twins Towards CitiVerse” -hanketta, jossa hyödynnetään murroksellisia ja immersiivisiä teknologioita tulevissa kaupunkeihin liittyvissä hankkeissa.

DIGITAIDOT

Perustason digitaitojen osalta Saksa on kaventanut eroa EU:n keskiarvoon nähden, mutta jää 49 prosentin tuloksella edelleen alle EU:n 54 prosentin keskiarvon. Saksan perustason digitaitoja koskevaa valmiutta on vauhditettava huomattavasti, jotta EU voi saavuttaa tätä koskevan digitaalisen vuosikymmenen tavoitteen. Digiosaamisen kehittämistä edistäviä aloitteita vahvistetaan edelleen digitaalistrategian puitteissa, ja niihin sisältyy toimia, jotka liittyvät Digitalpakt Schule -ohjelmaan, STEM-aineita koskevaan toimintasuunnitelmaan 2.0 sekä kansalliseen osaamisstrategiaan. Lisäksi koulutuksen digitalisointi on yksi Saksan elpymis- ja palautumissuunnitelman kuudesta painopistealasta.

Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osuus kaikista työssä olevista on yli EU:n keskiarvon (5,0 %, EU:n keskiarvo 4,6 %). Naisten osuus tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista on 19 prosenttia eli hyvin lähellä EU:n keskiarvoa, joka on 18,9 prosenttia. Tieto- ja viestintätekniikan opintojen korkea keskeyttämisaste kuitenkin heikentää tulevia kasvunäkymiä. Saksan odotetaan edistävän merkittävästi EU:n yhteisiä toimia tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita koskevan tavoitteen saavuttamiseksi.

DIGITAALINEN INFRASTRUKTUURI

Kuitu kiinteistöön -liittymien levinneisyydessä on edelleen hyvin vakavia puutteita. Niiden kattavuus on 19 prosenttia, mikä on edelleen kaukana EU:n keskiarvosta (56 %) ja digitaalisen vuosikymmenen tavoitteesta saavuttaa gigabittiverkkojen yleinen kattavuus vuoteen 2030 mennessä. Saksan liittohallitus tukee valokuituverkon käyttöönottoa huomattavalla rahoituksella ja sitoutumalla digitaalistrategiansa ja gigabittistrategiansa mukaisesti yksiselitteisesti näiden verkkojen käyttöönottoon koko maassa.

Saksan toiminta kvanttiteknologian ja puolijohteiden alalla edistää merkittävästi EU:n tavoitteita. Maa kehittää hyvin aktiivisesti kehittyneen teknologian infrastruktuuria ja osallistuu useisiin monikansallisiin hankkeisiin, kuten Euroopan suurteholaskennan yhteisyritykseen, eurooppalaiseen kvanttiviestintäinfrastruktuuriin ja eurooppalaiseen lohkoketjupalveluinfrastruktuuriin. Saksa johtaa mikroelektroniikkaa ja viestintäteknologiaa koskevaa IPCEI-hanketta, johon se on tehnyt merkittäviä investointeja (useita miljardeja euroja). Saksaa hankkeessa edustavat 32 suoraa osallistujaa käsittelevät monenlaisia aiheita materiaaleista pakkauksiin, muun muassa laitteita, autoja, sähköä, fotoniikkaa ja tunnistimia. Myös puolijohteiden alalla on tehty merkittäviä investointeja.

YRITYSTEN DIGITALISAATIO

Yritysten digitalisaation osalta voidaan todeta, että 77 prosentilla Saksan pk-yrityksistä oli vuonna 2022 vähintään perustason digitaalinen intensiteetti. Tämä osuus oli huomattavasti suurempi kuin EU:n keskiarvo (69 %). Saksa ylitti EU:n keskiarvon myös massadata-analyysin ja tekoälyn käyttöönoton osalta, vaikka vuonna 2021 pilviteknologian käyttöönottoaste oli 32 prosenttia eli hieman alle EU:n keskiarvon (34 %). Tästä huolimatta Saksan odotetaan edistävän merkittävästi digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamista. Tämä johtuu siitä, että Saksan pk-yrityksille annetaan jatkuvaa tukea pk-yritysten digitalisaatiota koskevasta Mittelstand-Digital-aloitteesta, joka koostuu Mittelstand-Digital-innovointikeskittymien verkostosta, Digital Now -investointiavustusohjelmasta ja pk-yritysten kyberturvallisuutta koskevasta aloitteesta. Vuoden 2023 European Deep Tech Report -raportin mukaan Berliiniä pidetään EU:n parhaana startup-ekosysteeminä. Lisäksi kehittyneitä teknologioita tuetaan useilla toimenpiteillä, kuten tekoälyn käyttöä pk-yrityksissä edistävällä KI4KMU-rahoitusaloitteella ja tekoälyn palvelukeskusten rahoitusohjelmalla. Saksa osallistuu myös seuraavan sukupolven pilvi-infrastruktuuria ja -palveluja koskevaan IPCEI-hankkeeseen (IPCEI-CIS).

JULKISTEN PALVELUJEN DIGITALISOINTI

Julkisten palvelujen digitalisointi on ollut haaste jo usean vuoden ajan. Vaikka Saksa on saavuttamassa suunnitellusti digitaalisten julkisten palvelujen saatavuutta koskevat digitaalisen vuosikymmenen tavoitteet, tällä alalla on edelleen suuria haasteita, joita ei ole ratkaistu. Kansalaisille tarjottavista digitaalisista julkisista palveluista Saksa sai 78 pistettä (hieman yli EU:n keskiarvon, joka on 77 pistettä). Yrityksille tarjottavien palvelujen osalta se sai 81 pistettä (alle EU:n keskiarvon, joka on 84 pistettä). Vaikka Saksa on toteuttanut merkittäviä toimia muun muassa verkkopalvelujen saatavuutta koskevan lain (Onlinezugangsgesetz, OZG) täytäntöönpanemiseksi, se on edelleen jäljessä tässä digitaalisen muutoksen ulottuvuudessa. Suurimpia ongelmia ovat digitalisoitujen julkisten palvelujen vähäinen määrä, se, että palvelut eivät ole saatavilla koko maassa, sekä sähköisen tunnistamisen käyttötapauksia koskevaan pilottihankkeeseen liittyvät haasteet.

Digitalisaatio Saksan elpymis- ja palautumissuunnitelmassa

Saksan elpymis- ja palautumissuunnitelmassa keskitytään digitaalisiin investointeihin. Digitalisaatioon osoitetaan 26,4 miljardin euron kokonaisbudjetista yli 50 prosenttia. Tästä määrästä 11 995 miljoonalla eurolla on tarkoitus edistää digitaalisen vuosikymmenen tavoitteita. 11  Suunnitelmaan sisältyy kaksi merkittävää digitalisaatiota koskevaa IPCEI-hanketta, jotka koskevat mikroelektroniikkaa ja viestintäteknologiaa sekä seuraavan sukupolven pilvipalveluinfrastruktuuria ja -palveluja. Ensimmäiseen maksupyyntöön, jonka määrä on 4,5 miljardia euroa ja jota ei ole vielä jätetty virallisesti, sisältyy välitavoitteita ja tavoitteita, jotka liittyvät mikroelektroniikkaa ja viestintäteknologiaa koskevaan IPCEI-hankkeeseen, opettajien laitteita koskevaan investointiohjelmaan ja verkkopalvelujen saatavuutta koskevaan lakiin. Helmikuussa 2023 suunnitelmaan tehtiin ensimmäinen muutos, jolla on hyvin vähän merkitystä suunnitelman digitalisaatiota koskevan osan kannalta. Tällä hetkellä Saksa tarkistaa elpymis- ja palautumissuunnitelmaansa uudelleen, jotta siinä voidaan ottaa huomioon rahoituksen lisääntyminen (lisäys 2,4 miljardia euroa) ja REPowerEU-luvun sisällyttäminen suunnitelmaan, ja tarkoituksena on vähentää riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista ja tukea vihreää siirtymää.

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Kreikka

Kreikalla on parantamisen varaa digitaalisen siirtymän sekä digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavien EU:n yhteisten toimien edistämisen suhteen. Kreikka on hyödyntänyt digitaalista muutosta strategisena mahdollisuutena rakentaa kilpailukykyisempi ja häiriönsietokykyisempi talous ja yhteiskunta ja laatinut vuosiksi 2020–2025 digitaalista muutosta koskevan ”raamatun” , joka on linjassa digitaalista vuosikymmentä koskevan ohjelman kanssa. Vaikka Kreikka on edistynyt nopeasti ja konkreettisesti julkisten palvelujen digitalisoinnissa viime vuosina, sen on korjattava muiden ulottuvuuksien merkittävät puutteet, kuten erittäin suuren kapasiteetin verkkojen heikko kattavuus ja työssä olevien tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden vähäinen määrä.

Kreikka tutkii yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta perustaa eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin konsortiot (EDIC), jotka koskevat i) Euroopan kybertaitoakatemian perustamista, ii) kieliteknologian allianssin perustamista luonnollisen kielen käsittelyn yhteisen infrastruktuurin sekä monikielisten laajojen kielimallien kehittämiseksi ja iii) innovatiivisia laajamittaisia julkishallinnon yhteenliitettyjä transformaatiopalveluja edistyneiden rajat ylittävien uuden sukupolven palvelujen kehittämiseksi.

DIGITAIDOT

Yli puolella Kreikan väestöstä on vähintään perustason digitaidot (52 %), mikä on lähellä EU:n keskiarvoa (54 %). Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osuus kaikista työssä olevista on Kreikassa 2,5 prosenttia, mikä on EU:n alhaisin arvo. Naisten osuus tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista on kuitenkin 20,3 prosenttia eli yli EU:n keskiarvon, joka on 18,9 prosenttia. Nykyisiä näkymiä heikentävät useat tekijät, kuten digiosaajien aivovuoto, yritysten kaipaaman erikoistumisen puute, jota tulisi seurata säännöllisesti, sekä tieto- ja viestintätekniikan tutkinnon suorittaneiden riittämätön määrä. Tässä yhteydessä Kreikan odotetaan hyötyvän hiljattain käynnistetystä ”digitaalisen muutoksen toimeenpanevasta verkostosta”, jonka tavoitteena on koordinoida tehokkaammin digitaalipolitiikan kehittämistä, täytäntöönpanoa ja arviointia. Lisäksi Kreikka on aktiivisesti sitoutunut edistämään EU:n vuoteen 2030 mennessä saavutettavia digitaitoja koskevia päämääriä ja tavoitteita toimimalla puheenjohtajana epävirallisessa työryhmässä, jossa tutkitaan mahdollisuutta tehdä ehdotus Euroopan kybertaitoakatemiaa koskevasta EDICistä.

DIGITAALINEN INFRASTRUKTUURI

Kreikalla ei edelleenkään ole kokonaisvaltaista strategiaa sellaisten investointien ja aloitteiden ohjaamiseksi, joilla edistetään vuoteen 2030 ulottuvaa digitaalisen vuosikymmenen tavoitetta eli kaikkien saatavilla olevia gigabittiyhteyksiä. Kiinteän erittäin suuren kapasiteetin verkon kattavuus on Kreikassa EU:n keskiarvoa heikompi (28 %, EU:n keskiarvo 73 %). Vuoden 2022 lopussa hyväksytyn Kreikan kansallisen laajakaistasuunnitelman 2021–2027 tavoitteena on ottaa käyttöön 100 Mbit/s:n infrastruktuuri, jonka siirtonopeus on helposti nostettavissa 1 Gb/s:iin. Tällä ei kuitenkaan saavuteta digitaalisen vuosikymmenen tavoitetta varmistaa gigabittiyhteyksien yleinen saatavuus vuoteen 2030 mennessä. Kreikan mobiiliyhteyksiä koskeva tulos on paljon parempi. Maa on edelläkävijä 5G-pioneeritaajuusalueiden käyttöönotossa ja saavutti 5G-verkkojen 86 prosentin kokonaiskattavuuden vuonna 2022 (tämä ylittää EU:n keskiarvon, joka on 81 %).

Muiden digitaalisten infrastruktuurien osalta Kreikka osallistuu aktiivisesti monikansallisen hankkeiden kehittämiseen, esimerkiksi eurooppalaiseen kvanttiviestintäinfrastruktuuriin (EuroQCI) HellasQCI:n avulla. Se osallistuu myös mikroelektroniikkaa ja viestintäteknologiaa koskevaan IPCEI-hankkeeseen kuuden suoran osallistujan välityksellä, jotka keskittyvät suunnitteluun, reunatekoälyyn, ilmailuun/puolustukseen ja pakkauksiin.

YRITYSTEN DIGITALISAATIO

Kreikka toteutti vuonna 2022 useita toimenpiteitä luodakseen yrityksille suotuisat olosuhteet digitalisen muutoksen nopeuttamiseksi, mutta pk-yritysten digitaalista intensiteettiä ja kehittyneiden digitaaliteknologioiden käyttöönottoa kreikkalaisissa yrityksissä on lisättävä, jotta Kreikka voi edistää yhteisiä toimia digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. Pk-yritysten digitaalinen intensiteetti on Kreikassa 41 prosenttia eli edelleen kaukana EU:n keskiarvosta, joka on 69 prosenttia. Kehittyneiden digitaaliteknologioiden käyttöönotto yrityksissä on edistynyt Kreikassa hitaammin: vuonna 2020 yrityksistä 13 prosenttia käytti massadataa (EU:n keskiarvo 14 %), 15 prosenttia käytti pilvipalveluja (EU:n keskiarvo 34 %) ja vain 3 prosenttia käytti tekoälyä (EU:n keskiarvo 8 %). Digitaaliteknologia-ala on kuitenkin yksi Kreikan talouden dynaamisimmista sektoreista, ja sen kasvuvauhti on maan korkeimpia (6,1 %:n yhdistetty vuotuinen kasvuvauhti vuosina 2017–2021), ja tämä voisi vahvistaa Kreikan panosta digitaalisen vuosikymmenen tavoitteisen saavuttamiseksi.

JULKISTEN PALVELUJEN DIGITALISOINTI

Kreikka jatkaa julkisten palvelujen digitalisointia koskevan kunnianhimoisen strategiansa täytäntöönpanoa, ja se on edistynyt merkittävästi digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamisessa. Vaikka digitaalisia julkisia palveluja koskeva tulos jäi edelleen alle EU:n keskiarvon, vuonna 2022 pistemäärä nousi kansalaisille tarjottavien palvelujen osalta 65 pisteeseen (+13 pistettä) ja yrityksille tarjottavien palvelujen osalta 74 pisteeseen (+26 pistettä). Lisäksi vuonna 2022 perustettiin Kreikan julkishallinnon varmenneviranomainen ( APED ) sähköisen tunnistamisen turvaamiseksi, palveluja kohtaan tunnetun luottamuksen vahvistamiseksi ja tunnistamismenettelyjen parantamiseksi eIDAS-asetuksen mukaisesti. Kreikka sai sähköisten terveystietojen saatavuuden osalta 61 pistettä, mikä on huomattavasti alle EU:n keskiarvon (72 pistettä), koska sähköisesti saatavilla olevia tietoja on niukasti ja tunnistautuminen ei tapahdu ilmoitetulla tai eIDAS-asetuksen mukaisella sähköisellä tunnistautumismenetelmällä. Vuonna 2022 käynnistettiin kuitenkin useita digitaalisia terveysalan hankkeita, kuten mobiilisovellus Myhealth , jolla edistetään digitaalisen vuosikymmenen tavoitetta, jonka mukaan kaikilla kansalaisilla on oltava pääsy sähköisiin terveystietoihinsa.

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Unkari

Unkarilla on hyödyntämätöntä digitalisaatiopotentiaalia, jolla voitaisiin edistää yhteisiä toimia EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. Unkari on edistynyt taloutensa ja yhteiskuntansa digitalisoinnissa. Vuonna 2022 huomattavinta edistymistä tapahtui kiinteässä erittäin suuren kapasiteetin verkossa ja 5G-verkon kattavuudessa. Jotta paremman digitaalisen infrastruktuurin tarjoamat uudet valmiudet ja mahdollisuudet voidaan hyödyntää täysimääräisesti, väestön digitaitoja on kuitenkin parannettava edelleen. Tämä voisi edistää myös julkisen ja yksityisen sektorin digitalisaatiota. Unkarin hallitus hyväksyi 30. marraskuuta 2022 uuden kansallisen digitalisaatiostrategian 2022–2030, joka on linjassa digitaalinen vuosikymmen 2030 ‑ohjelman kanssa.

Unkari tutkii yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta perustaa kieliteknologian allianssia koskeva eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin konsortio (EDIC) yhteisen infrastruktuurin kehittämiseksi luonnollisen kielen käsittelyn ja monikielisten laajojen kielimallien alalla. 

DIGITAIDOT

Digitaitojen osalta Unkarin tulos on alle EU:n keskiarvon. Vain noin puolella 16–74-vuotiaista väestöstä on vähintään perustason digitaidot, mikä on huomattavasti alle EU:n vuodeksi 2030 asettaman 80 prosentin tavoitteen. Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää useita digiosaamiseen kohdennettuja toimenpiteitä pääasiassa digitaitojen kehittämiseen tarvittavien välineiden ja palvelujen perustamisen tai parantamisen muodossa. Opettajien digiosaamisen vahvistaminen voisi täydentää näitä toimenpiteitä.

Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osuus kaikista työssä olevista on viime vuosina hieman kasvanut, mutta oli vuonna 2022 edelleen suhteellisen pieni, 4,1 prosenttia, mikä on alle EU:n keskiarvon (4,6 %). Naisten osuus tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista on 13,6 prosenttia, mikä on yksi EU:n pienimmistä osuuksista, kun EU:n keskiarvo on 18,9 prosenttia. Uuden kansallisen digitalisaatiostrategian 2022–2030 täytäntöönpano on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan saavuttaa digitaalisen vuosikymmenen tavoitteet, joilla pyritään siihen, että vuoteen 2030 mennessä yli 80 prosentilla kansalaisista on perustason digitaidot ja unionissa työskentelee vähintään 20 miljoonaa tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijaa, joskaan kansallinen strategia ei ehkä ole riittävän kunnianhimoinen. 

DIGITAALINEN INFRASTRUKTUURI

Laajakaistayhteyksien suhteen Unkari sijoittuu EU:n keskiarvon yläpuolelle, ja 5G-verkkojen osalta Unkari on edistynyt merkittävästi vuodeksi 2030 asetettujen digitaalisia yhteyksiä koskevien tavoitteiden saavuttamisessa. 5G-verkkojen kattavuus kasvoi vuonna 2022 Unkarissa 58 prosenttiin, mikä on 40 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä on kuitenkin edelleen huomattavasti alle EU:n keskiarvon, joka on 81 prosenttia. Kiinteän erittäin suuren kapasiteetin verkon kattavuus kasvoi 72 prosentista 80 prosenttiin vuosina 2021–2022 ja ylittää näin ollen EU:n keskiarvon, joka on 72 prosenttia. Unkari on edistynyt hyvin gigabittipalvelujen käyttöönotossa (29,8 %), ja 70 prosenttia kotitalouksista tilaa palveluja, joiden nopeus on yli 100 Mbit/s.

Unkarilla on kunnianhimoisia suunnitelmia ottaa käyttöön tulevaan suurteholaskentajärjestelmään sisältyvä kvanttilaskentamoduuli sekä ”kansallinen kvanttilaboratorio”. Useat yliopistojen ja tutkimuslaitosten tiimit kehittävät yhteistyössä kvanttiteknologioita.

Unkari osallistuu eurooppalaisen lohkoketjupalveluinfrastruktuurin kehittämiseen ja käyttöön. Puolijohteiden tuotanto rajoittuu loppupään toimintoihin, mutta uusien piirien suunnittelun kehittämiseksi toteutetaan toimia. Unkari osallistuu liitännäisosallistujien välityksellä mikroelektroniikkaa ja viestintäteknologiaa koskevaan IPCEI-hankkeeseen (tuen määrä alittaa yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen kynnysarvon).

YRITYSTEN DIGITALISAATIO

Yritysten digitalisaatio on Unkarissa edelleen suuri haaste. Useimmat yritykset, erityisesti pk-yritykset, eivät vielä hyödynnä parhaalla mahdollisella tavalla digitaaliteknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia. Tällä on kielteinen vaikutus talouden kilpailukykyyn. Vuonna 2022 vain 52 prosentilla Unkarin pk-yrityksistä oli vähintään perustason digitaalinen intensiteetti (osuus on merkittävästi alle EU:n keskiarvon, joka oli 69 %). Kehittyneiden digitaaliteknologioiden, kuten massadatan ja tekoälyn, käyttö oli alle puolet EU:n keskiarvosta vuonna 2021 (3 % Unkarissa ja 8 % koko EU:ssa). Vuonna 2021 pilvipalveluja käytti 21 prosenttia yrityksistä, mikä osuus on 13 prosenttiyksikköä vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin (34 %). Unkari osallistuu seuraavan sukupolven pilvipalveluinfrastruktuuria ja ‑palveluja koskevaan IPCEI-hankkeeseen.

JULKISTEN PALVELUJEN DIGITALISOINTI

Unkari edistyy edelleen julkisten palvelujen digitalisoinnissa, mutta se on tässä suhteessa edelleen EU:n keskiarvon alapuolella. Unkarin digitaalisten julkisten palvelujen tarjoamisesta yrityksille (76 pistettä) ja kansalaisille (68 pistettä) saamat pistemäärät ovat alle EU:n keskiarvon ja EU:n vuodeksi 2030 asettaman tavoitteen, joka on 100 pistettä. Unkarin haasteena on edelleen useiden kehittyneiden digitaalisten ratkaisujen, kuten muutosvoimaisten digitaalisten teknologioiden innovaatiohankintojen, käyttöönoton vauhdittaminen julkisella sektorilla. Sähköisen tunnistamisen osalta rajat ylittävän sähköisen tunnistamisen odotetaan tulevan saataville vuonna 2023 eIDAS-järjestelmän avulla. Kansallisten sähköisten henkilökorttien käyttö on edelleen vähäistä, sillä useimmat käyttäjät käyttävät mieluummin asiakasyhdyskäytävän luotettua profiilia (”client gate trusted profile”). Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy useita toimenpiteitä, joissa keskitytään terveydenhuollon digitalisointiin. Sen osalta Unkarin pistemäärä on 80 eli EU:n keskiarvoa korkeampi.

Koheesiopolitiikan varoista tuetussa digitaalisen uudistumisen toimenpideohjelmassa (DROP) asetetaan avointa dataa ja pilviteknologian käyttöä julkishallinnossa koskevat strategiset tavoitteet.

Digitalisaatio Unkarin elpymis- ja palautumissuunnitelmassa

Suunnitelmaan sisältyy kattava paketti talouden ja yhteiskunnan digitalisaation edistämiseksi, sillä 30 prosenttia (1,7 miljardia euroa) sen määrärahoista osoitetaan digitaalisiin toimenpiteisiin. 13 Tästä määrästä 1,2 miljardilla eurolla edistetään digitaalisen vuosikymmenen tavoitteita. Useimmat suunnitelman osat sisältävät digitaalista siirtymää koskevia toimenpiteitä. Digitaalisten laitteiden ja digitaitojen parantamiseksi perusasteen koulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakoulutuksessa on suunnitteilla merkittäviä toimenpiteitä. Elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää julkishallinnon sekä terveys-, liikenne- ja energia-alojen digitalisointiin liittyviä toimenpiteitä.

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Irlanti

Irlannin odotetaan antavan myönteisen panoksen yhteisiin pyrkimyksiin EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. On ilmeistä, että maa on vahvasti sitoutunut ihmiskeskeiseen ja vihreään digitaaliseen siirtymään. Indikaattorit osoittavat, että digitaitojen taso on korkea. Irlannilla on myös mahdollisuuksia parantaa edelleen suoriutumistaan digitaalisen infrastruktuurin ja yritysten digitalisaation suhteen. Helmikuussa 2022 julkaistun ja digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman kanssa täysin linjassa olevan yleisen kansallisen digitaalistrategian täytäntöönpano auttanee tämän tavoitteen saavuttamisessa.

Irlanti tutkii yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta perustaa kieliteknologian allianssia koskeva eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin konsortio (EDIC) yhteisen infrastruktuurin kehittämiseksi luonnollisen kielen käsittelyn ja monikielisten laajojen kielimallien alalla.

DIGITAIDOT

Sekä perustason että pitkälle vietyjä digitaitoja koskevat Irlannin jatkuvat toimet ovat olleet menestyksekkäitä. Irlannin aikuisista 70 prosentilla on vähintään perustason digitaidot. Tämä osuus on selvästi yli EU:n keskiarvon (54 %) ja lähellä EU:n vuodeksi 2030 asettamaa tavoitetta (vähintään 80 %). Irlanti jatkaa aikuisten elinikäistä lukutaitoa koskevan kymmenvuotisen strategian (syyskuu 2021) ja vuoteen 2027 ulottuvan koulujen digitaalistrategian (huhtikuu 2022) täytäntöönpanoa, ja niihin on kansallisessa kehittämissuunnitelmassa sidottu 200 miljoonaa euroa rahoitusta. Irlanti laatii parhaillaan digiosaamisen toimintasuunnitelmaa, joka on määrä saada valmiiksi vuonna 2023, sekä toimintamallia korkea-asteen koulutusjärjestelmän yhtenäistämiseksi. Lisäksi Irlanti pyrkii varmistamaan digitaitoja, myös korkeatasoisia tieto- ja viestintäteknisiä taitoja, koskevan asianmukaisen ennakoinnin.

Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osuus kaikista työssä olevista on 6,2 prosenttia eli yli EU:n keskiarvon (4,6 %). Tieto- ja viestintätekniikan ohjelmista tutkinnon suorittaneiden osuus on 8 prosenttia eli lähes kaksinkertainen EU:n keskiarvoon (4,2 %) verrattuna. Vaikka naispuolisten tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osuus on EU:n keskiarvon yläpuolella, se on kuitenkin vain viidennes kaikista tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista.

DIGITAALINEN INFRASTRUKTUURI

Kiinteän erittäin suuren kapasiteetin verkon kattavuus on kasvanut Irlannissa tasaisesti kolmen viime vuoden aikana 67 prosentista vuonna 2020 aina 84 prosenttiin vuonna 2022. Tässä suhteessa on edistytty hyvin kohti EU:n vuodeksi 2030 asettamaa 100 prosentin kattavuustavoitetta. Irlanti on kuitenkin jäljessä vähintään 100 Mbit/s:n ja vähintään 1 Gb/s:n laajakaistayhteyksien käyttöönotossa. 5G-verkkojen kokonaiskattavuuden osalta Irlanti ylittää 84 prosentin kattavuudellaan EU:n keskimääräisen 81 prosentin kattavuuden ja edistyy hyvin kohti EU:n vuodeksi 2030 asettamaa 100 prosentin kattavuustavoitetta. 5G-verkkojen kattavuuden osalta 3,4–3,8 GHz:n taajuusalueella Irlannin tulos on 56 prosenttia eli EU:n keskiarvoa parempi. Joulukuussa 2022 julkaistiin uusi digitaalisten yhteyksien strategia . Irlanti edistyy hyvin kansallisen laajakaistasuunnitelman (NBP) täytäntöönpanossa ja alakoulujen liittämisessä laajakaistaverkkoihin. Irlanti saattoi vuonna 2023 eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön osittain osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Irlanti osallistuu muun muassa mikroelektroniikkaa ja viestintäteknologiaa koskevaan IPCEI-hankkeeseen yhden suoran osallistujan välityksellä, joka toimii valmistuksessa. Irlannissa toimii myös yli 100 puolijohdeyritystä, jotka vievät tuotteitaan vuosittain 13,5 miljardin euron arvosta. Maa tukee tämän alan aloitteita murroksellisen teknologian innovaatiorahastosta , jonka varat ovat 500 miljoonaa euroa. Irlanti ostaa vuoden 2023 loppuun mennessä 18 reunasolmua elpymis- ja palautumistukivälineen avulla.

YRITYSTEN DIGITALISAATIO

Irlannin toimet yritysten digitalisoimiseksi ovat jo tuottaneet tulosta, sillä 85 prosentilla pk-yrityksistä oli vuonna 2002 vähintään perustason digitaalinen intensiteetti. Tämä tulos on huomattavasti parempi kuin EU:n 69 prosentin keskiarvo, ja se on myös hyvin lähellä EU:n vuodeksi 2030 asettamaa yli 90 prosentin tavoitetta. Digitaaliteknologioiden käyttöönotto Irlannin yrityksissä on toistaiseksi ollut keskinkertaista tasoa, ja maa on sen suhteen merkittävästi jäljessä digitaalisen vuosikymmenen tavoitteesta massadatan osalta (23 % vuonna 2020), pilvipalvelujen osalta (47 % vuonna 2021) ja erityisesti tekoälyn osalta (8 % vuonna 2021). Irlanti toteuttaa kuitenkin merkittäviä toimia edistääkseen digitaaliteknologioiden käyttöönottoa kaikissa yrityksissä koko maassa esimerkiksi perustamalla yritysten digitaalisen neuvoa-antavan foorumin , nimittämällä ensimmäisen tekoälylähettilään johtamaan ”kansallista keskustelua” tekoälyn roolista kansalaisten elämässä ja perustamalla 85 miljoonan euron digitaalisen siirtymän rahaston , jolla tuetaan yrityksiä niiden digitaalisessa siirtymässä.

JULKISTEN PALVELUJEN DIGITALISOINTI

Irlannin yrityksille ja suurelle yleisölle tarjottavat julkiset palvelut on pitkälti digitalisoitu, ja Irlannin niiden osalta saamat pistemäärät ovat 100 ja 81. Irlannin kansalaisilla ei kuitenkaan vielä ole pääsyä sähköisiin terveystietoihin. Tämä haittaa edistymistä kohti EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitetta, jonka mukaan 100 prosentilla EU:n kansalaisista olisi oltava pääsy sähköisiin terveystietoihinsa. Irlanti pyrkii vahvasti vauhdittamaan entisestään julkisten palvelujen digitalisointia. Se panee parhaillaan täytäntöön julkishallinnon digitalisointia ja tieto- ja viestintätekniikkaa koskevaa strategiaa ( Connecting government 2030: Digital and ICT public service strategy ) (maaliskuu 2022), johon sisältyy keskeiset elämäntapahtumat kattavan verkkoportaalin kehittäminen. Vuonna 2023 julkaistaan digiosallisuuden edistämisen etenemissuunnitelma, jossa esitetään tukitoimenpiteitä verkkopalveluista mahdollisesti paitsi jääville henkilöille. Digitaalisten julkisten palvelujen käyttämistä varten tarvittavan digitaalisen tunnistamispalvelun osalta voidaan todeta, että Irlannissa on yli 1,88 miljoonaa varmennettua MyGovID -tiliä. Tämä on noin 49 prosenttia aikuisväestöstä, ja määrä on kasvanut merkittävästi kahden viime vuoden aikana. Uuden digitaalisen terveydenhuollon kehyksen kehittäminen vuosiksi 2023–2027 on käynnissä.

Digitalisaatio Irlannin elpymis- ja palautumissuunnitelmassa

Irlannin elpymis- ja palautumissuunnitelmassa osoitetaan 312 miljoonaa euroa (32 %) digitaaliseen muutokseen, ja koko tällä määrällä on tarkoitus edistää digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamista. 14  Ensimmäisen maksupyynnön yhteydessä Irlannin odotetaan muun muassa i) allekirjoittavan sopimuksen keskushallinnon yhteisen datakeskuksen rakentamisesta, ii) käynnistävän ehdotuspyyntöjä irlantilaisten yritysten digitaalista muutosta koskevan hankkeen puitteissa, iii) asentavan reitittimet vähintään 750 alakouluun, iv) vahvistavan kriteerit koulujen tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin rahoittamiseksi, v) tekevän hankintasopimukset sähköisen apteekin järjestelmää varten ja vi) antavan muita heikommassa asemassa olevien opiskelijoiden käyttöön tieto- ja viestintäteknisiä laitteita (esimerkiksi vähintään 20 000 kannettavaa tietokonetta) jatko- ja korkea-asteen koulutuksessa.

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Italia

Italialla on hyödyntämätöntä digitalisaatiopotentiaalia, jolla voitaisiin edistää yhteisiä pyrkimyksiä EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. Italian talouden koon ja väestömäärän vuoksi sen nykyiset ja tulevat toimet edistävät merkittävästi näiden tavoitteiden saavuttamista. Italia on viime vuosina edistynyt merkittävästi infrastruktuurin kehittämisessä, mutta sen tulokset taitojen ja eräiden julkisten palvelujen digitalisointiin liittyvien seikkojen osalta ovat alle EU:n keskiarvon. Italian hyväksymät pilvipalveluja, lohkoketjua ja tekoälyä koskevat strategiat, hiljattain hyväksytty kyberturvallisuutta koskeva strategia sekä elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaiset uudistukset ja investoinnit luovat vankan kehyksen kestävän ja osallistavan digitaalisen muutoksen aikaan saamiseksi.

Italia tutkii yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta perustaa eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin konsortio (EDIC) Euroopan kybertaitoakatemian perustamiseksi. Italia on yksi niistä jäsenvaltioista, jotka ovat yhdessä jättäneet virallisen hakemuksen eurooppalaisen lohkoketjukumppanuuden ja eurooppalaista lohkoketjuinfrastruktuuria koskevan EDICin perustamisesta EU:n laajuisten rajat ylittävien julkisten palvelujen tukemiseksi.

DIGITAIDOT

Italian edistyminen digiosaamisessa on edelleen hidasta, ja tältä osin sen panos digitaalisen vuosikymmenen tavoitteen saavuttamiseksi on vähäinen. Vain 46 prosentilla Italian väestöstä on perustason digitaidot. Tämä heikentää kansalaisten kykyä hyötyä digitaalisista mahdollisuuksista ja käyttää digitaalista kansalaisuuttaan, mikä vaikuttaa kielteisesti Italian osallistavuuteen. Italia on hyväksynyt erityisen kansallisen strategian ja sisällyttänyt elpymis- ja palautumissuunnitelmaan uudistuksia ja investointeja, joiden tarkoituksena on parantaa digiosaamista. Vaikka uusien taitojen kehittämisen ja tehtäväprofiilien päivittämisen merkitys tunnustetaan ensisijaiseksi tavoitteeksi, niiden yritysten määrä, jotka tosiasiallisesti järjestävät koulutusta työntekijöilleen, on edelleen riittämätön.

Tieto- ja viestintätekniikan tutkinnon suorittaneiden määrä on Italiassa edelleen huomattavasti jäljessä EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteista, koska maa ei pysty vastaamaan yritysten kysyntään pätevistä ammattilaisista. Vaikka koulutustarjonta kehittyy ja sitä on laajennettu STEM-aineisiin keskittyvillä uusilla joustavilla koulutusmahdollisuuksilla, tieto- ja viestintätekniikan tutkinnon suorittaneiden osuus on edelleen 1,5 prosenttia, mikä ei riitä täyttämään kysyntää ja jää huomattavasti alle EU:n 4,2 prosentin keskiarvon. Lisäksi naisten osuus tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista on 16 prosenttia eli selvästi alle EU:n keskiarvon, joka on 18,9 prosenttia.

DIGITAALINEN INFRASTRUKTUURI

Italia on edistynyt merkittävästi digitaalisia infrastruktuureja koskevien digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamisessa, ja sen elpymis- ja palautumissuunnitelmassa lisätään huomattavasti tärkeitä investointeja. Kiinteää erittäin suuren kapasiteetin verkkoa koskevan digitaalisen vuosikymmenen tavoitteen osalta Italia on edelleen jäljessä EU:n keskiarvosta (54 % kotitalouksista, EU:n keskiarvo 73 %), vaikka verkon kattavuus kasvoi peräti 10 prosenttiyksikköä vuosina 2021–2022. Italia saavutti 5G-verkon valtakunnallisen kattavuuden vuonna 2021, ja 93 prosenttia yhdenmukaistetuista taajuuksista oli osoitettu vuonna 2023. Lisäksi 5G-verkko kattoi 3,4–3,8 GHz:n taajuusalueella 80 prosenttia kotitalouksista.

Italia vahvistaa edelleen asemaansa puolijohdeteknologian ja pilvipalvelujen alalla. Elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisiin investointeihin sisältyy tuki osallistumiselle mikroelektroniikkaa ja viestintäteknologiaa koskevaan IPCEI-hankkeeseen, jossa Italian 10 suoraa osallistujaa kehittävät monia erilaisia sovelluksia. Italia on suurteholaskennan ja kvanttilaskennan eturintamassa. Euroopassa kehitetty ja koottu maailmanluokan supertietokonejärjestelmä LEONARDO on tällä hetkellä maailman neljänneksi tehokkain supertietokone. LEONARDOa parannetaan edelleen niin, että siitä tulee yksi ensimmäisistä Euroopassa rakennetuista kvanttitietokoneista. Italia käynnisti maaliskuussa 2023 TeRABIT-infrastruktuurin, joka perustuu uusimman sukupolven erityiseen kuituoptiikkaan ja jonka avulla dataa voidaan siirtää terabittinopeuksilla (1 000 miljardia bittiä sekunnissa). Useat operaattorit ovat ottamassa käyttöön hajautetumpaa reunalaskentainfrastruktuuria erityisesti mahdollisten ruuhkautumisongelmien ratkaisemiseksi ja videopalvelujen optimoimiseksi.

YRITYSTEN DIGITALISAATIO

Useimmissa italialaisissa pk-yrityksissä digitaalinen intensiteetti on vähintään perustasoa, mikä vastaa EU:n keskiarvoa (70 %, kun EU:n keskiarvo oli 69 % vuonna 2022). Edistyminen on ollut erityisen voimakasta sähköisten laskujen käytössä (95 % vuonna 2020), joka ylittää EU:n keskiarvon, sekä sähköisen kaupankäynnin pk-yritysten liikevaihdosta muodostaman osuuden suhteen (14 % vuonna 2022). Kehittyneiden digitaaliteknologioiden päivittämisessä on kuitenkin parantamisen varaa: 52 prosenttia yrityksistä käytti vuonna 2021 pilvipalveluja, mikä osuus ylittää selvästi EU:n 34 prosentin keskiarvon, mutta massadatan ja tekoälyn osalta tilanne on toinen, sillä vain 9 prosenttia yrityksistä käytti massadataa vuonna 2020 ja 6 prosenttia käytti tekoälyä vuonna 2021. Italia osallistuu aktiivisesti eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien verkostoon 13:lla digitaali-innovointikeskittymällä, jotka on hyväksytty saamaan yhteisrahoitusta EU:n Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta ja Italian hallitukselta. Näistä toimenpiteistä huolimatta startup-yritysten mahdollisuudet laajentaa toimintaansa Italiassa ovat edelleen rajalliset verrattuna muihin jäsenvaltioihin. Lisäksi Italia osallistuu seuraavan sukupolven pilvipalveluinfrastruktuuria ja -palveluja koskevaan IPCEI-hankkeeseen.

JULKISTEN PALVELUJEN DIGITALISOINTI

Italian kansalaisille ja yrityksille tarjottavista digitaalisista julkisista palveluista saamat pistemäärät jäävät alle vastaavien EU:n keskiarvojen (kansalaisten palvelujen osalta 68 pistettä, EU:n keskiarvo 77 pistettä, ja yritysten palvelujen osalta 75 pistettä, EU:n keskiarvo 84 pistettä). Viime vuosien aikana kasautuneista viivästyksistä huolimatta toimia on tehostettu seuraavien seikkojen osalta: i) digitaalisen infrastruktuurin saatavuus, tehokkuus ja turvallisuus, ii) tietojen yhteentoimivuus julkishallinnossa, iii) yhden kerran periaatteen täytäntöönpano, iv) digitaalisen identiteetin käytön lisääminen ja v) sähköisiä terveystietoja koskevan järjestelmän saattaminen valmiiksi. Äskettäin toteutetut toimenpiteet käyttäjäkeskeisempien julkisten palvelujen varmistamiseksi ja digitaalisten julkisten palvelujen saavutettavuuden parantamiseksi ovat omiaan kannustamaan kansalaisia käyttämään digitaalisia julkisia palveluja.

Digitalisaatio Italian elpymis- ja palautumissuunnitelmassa

Italian elpymis- ja palautumissuunnitelmassa osoitetaan 48 miljardia euroa (25 %) digitaaliseen muutokseen, ja tästä määrästä 42 miljardilla eurolla on tarkoitus edistää digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamista. 15 Italia on jo toteuttanut esimerkiksi seuraavat digitaaliset toimenpiteet: i) uudistus ”Pilvipalvelut ensin ja yhteentoimivuus”, ii) tieto- ja viestintätekniikan hankintoja koskeva uudistus, iii) tieto- ja viestintätekniikan hankintojen virtaviivaistaminen ja nopeuttaminen, iv) kiinnostuksenilmaisupyynnöt hankkeiden valitsemiseksi Euroopan yhteistä etua koskevista tärkeistä hankkeista, v) uusia taitoja koskevan kansallisen suunnitelman hyväksyminen ja vi) viisi yhteyksiin liittyvää toimenpidettä.

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Latvia

Latvialla on hyödyntämätöntä digitalisaatiopotentiaalia, jolla voitaisiin edistää yhteisiä toimia EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikka Latvia on suoriutunut erittäin hyvin kiinteiden yhteyksien ja digitaalisten julkisten palvelujen osalta, se on edistynyt vain vähän 5G-verkon ja gigabittipalvelujen käyttöönotossa ja jäänyt jälkeen yritysten digitalisoinnissa. Tästä syystä toimien jatkaminen on ratkaisevan tärkeää talouden potentiaalin vapauttamiseksi. Latvian on parannettava edelleen kansalaistensa digitaitoja. Latvian kansallinen digitaalistrategia on päivitetty vuosiksi 2023–2027 laaditulla toteutussuunnitelmalla, joka on linjassa digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman kanssa ja jota koordinoidaan kansallisten ja paikallisten viranomaisten, tiedeyhteisön ja kansalaisjärjestöjen välillä.

Latvia tutkii yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta perustaa eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin konsortioi (EDIC), jotka koskevat i) kieliteknologian allianssin perustamista yhteisen infrastruktuurin kehittämiseksi luonnollisen kielen käsittelyn ja monikielisten laajojen kielimallien alalla ja ii) tekijänoikeusinfrastruktuuria EU:n luovien alojen potentiaalin vapauttamiseksi.

DIGITAIDOT

Latvia on vähintään perustason digitaitojen osalta edelleen hieman alle EU:n keskiarvon (51 %, EU:n keskiarvo 54 %) ja huomattavasti jäljessä vuodeksi 2030 asetetusta digitaalisen vuosikymmenen 80 prosentin tavoitteesta.

Latvia on myös jäljessä tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita koskevasta tavoitteesta, sillä tällaisten asiantuntijoiden osuus Latviassa on 4,4 prosenttia eli alle EU:n keskiarvon, joka on 4,6 prosenttia. Lisäksi vain 15 prosenttia yrityksistä järjestää työntekijöilleen tieto- ja viestintäteknistä koulutusta, kun EU:n keskiarvo on 22 prosenttia. Latvia on kuitenkin EU:n keskiarvon yläpuolella tieto- ja viestintätekniikan tutkinnon suorittaneiden (5 %, EU:n keskiarvo 4,2 %) ja internetin käytön osalta (90 %, EU:n keskiarvo 89 %) sekä sukupuolten tasapuolisessa edustuksessa maan tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden keskuudessa (22,8 %, EU:n keskiarvo 18,9 %).

DIGITAALINEN INFRASTRUKTUURI

Useimmilla latvialaisilla kotitalouksilla on pääsy gigabittiverkkoihin. Latvia on selvästi EU:n keskiarvon yläpuolella kiinteiden erittäin suuren kapasiteetin verkkojen kattavuudessa (92 %, EU:n keskiarvo 73 %) ja kuitu kiinteistöön -liittymissä (91 %, EU:n keskiarvo 56 %), ja sillä on hyvät mahdollisuudet saavuttaa digitaalisen vuosikymmenen tavoite, joka koskee gigabittiyhteyksien 100-prosenttista kattavuutta.

Vuoden 2022 puolivälissä 5G-verkon kattavuus oli Latviassa 42 prosenttia maan asutuista alueista, mikä on huomattavasti alle EU:n keskiarvon, joka on 81 prosenttia. Latvia kaksinkertaistaa ponnistelunsa byrokratian vähentämiseksi ja asettaa saataville erityisiä taajuuksia 5G-verkon kattavuuden parantamiseksi. Latvia käyttää 12,5 miljoonaa euroa elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnettyä rahoitusta sekä 4,35 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahastosta ja yksityisiltä toimijoilta saatua yhteisrahoitusta optisten verkkojen tarjoamiseksi Via Baltica -väylällä vuoden 2025 loppuun mennessä. Lisäksi Latviasta on tulossa edelläkävijä 5G-teknologioiden teollisten ja innovatiivisten sovellusten kehittämisessä.

Latviassa kehitetään Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta rahoitettavaa kansallista kokeellista ja kehittynyttä kvanttiviestintäinfrastruktuuria tiettyjen kansallisten kvanttiviestintäinfrastruktuuriin liittyvien aloitteiden testaamiseksi. Osa varatuista resursseista käytetään puolustusalan käyttösovelluksiin ja toinen, yleisesti saatavilla oleva osa terveydenhuolto-, rahoitus- ja 5G-alojen kaupallisten palvelujen testaamiseen. Marraskuussa 2022 allekirjoitettiin 12 kumppanin välinen yhteisymmärryspöytäkirja Latvian puolijohdevalmiuksien kehittämiseksi koko arvoketjussa. Latvia osallistuu liitännäisosallistujien välityksellä mikroelektroniikkaa ja viestintäteknologiaa koskevaan IPCEI-hankkeeseen (sen saaman tuen määrä alittaa yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen kynnysarvon).

YRITYSTEN DIGITALISAATIO

Latvia on edistynyt jonkin verran useissa yritysten digitalisointia koskevissa indikaattoreissa, mutta se on edelleen EU:n keskiarvon alapuolella. Vuonna 2022 sellaisten pk-yritysten osuus, joiden digitaalinen intensiteetti oli vähintään perustasoa, oli Latviassa 52 prosenttia eli selvästi alle EU:n keskiarvon (69 %). Pilvipalveluja käyttävien yritysten osuus (22 % vuonna 2021) on Latviassa ollut pieni verrattuna EU:n keskiarvoon (34 %). Vain 4 prosenttia yrityksistä käytti vuonna 2021 tekoälyä, mikä on alle EU:n keskiarvon (8 %). Kestävän digitaalitalouden kehittäminen on yksi Latvian politiikan tärkeimmistä painopisteistä. Latvian elpymis- ja palautumissuunnitelmassa yritysten digitaalista muutosta edistetään arviolta yhteensä 138 miljoonan euron tuella. Suunnitteilla on useita toimenpiteitä, kuten liiketoimintaprosessien digitalisointi, talouden toimijoiden digitalisaatiota edistävät rahoitusvälineet ja kaksi eurooppalaista digitaali-innovointikeskittymää, ja maan suurimpiin kaupunkeihin on perustettu keskitetyiksi asiointipisteiksi yli kymmenen alueellista yhteyspistettä. Osana älykkään erikoistumisen strategiaansa Latvia pyrkii kehittämään täysimittaisen innovointijärjestelmän hallintomallin muun muassa tieto- ja viestintätekniikkaa käsittelevän ohjausryhmän avulla. Latvia osallistuu kumppanina seuraavan sukupolven pilvipalveluinfrastruktuuria ja -palveluja koskevaan IPCEI-hankkeeseen.

JULKISTEN PALVELUJEN DIGITALISOINTI

Latvian tulos digitaalisten julkisten palvelujen saatavuuden osalta on hyvä. Se sai kansalaisille tarjottavista digitaalisista julkisista palveluista 87 pistettä (EU:n keskiarvo 77 pistettä) ja yrityksille tarjottavista digitaalisista julkisista palveluista 86 pistettä (EU:n keskiarvo 84 pistettä). Sähköisten terveystietojen saatavuudesta Latvia sai 79 pistettä, mikä on enemmän kuin EU:n keskiarvo, joka on 72 pistettä. Sähköisen tunnistamisen alalla Latvia on ilmoittanut komissiolle järjestelmän eIDAS-asetuksen mukaisesti. Latvia on yksi edelläkävijäjäsenvaltioista, jotka ovat kehittäneet sähköisen tunnistamisen mobiiliratkaisun, sillä se on ottanut käyttöön eParakst-mobile-sovelluksen, jonka avulla käyttäjät voivat allekirjoittaa asiakirjoja sähköisesti, tehdä sopimuksia ja vastaanottaa palveluja viranomaisilta. Latvia on osallistunut useisiin sähköistä tunnistamista koskeviin yhteistyöhankkeisiin, kuten Pohjoismaiden ja Baltian maiden väliseen sähköistä tunnistamista koskevaan NOBID-hankkeeseen, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa erilaisia sähköisen tunnistamisen ratkaisuja kahdeksassa Pohjoismaassa ja Baltian maassa ja varmistaa näin digitaalisten palvelujen saatavuus rajojen yli alueella. Latvian vuoteen 2029 ulottuva digitaalinen terveysstrategia on valmistumassa, ja sillä varmistetaan digitaalisen terveydenhuollon strateginen kehittäminen ja hallinnointi luomalla avoin ja yhteentoimiva terveysdataekosysteemi. Muiden vuonna 2022 saavutettujen edistysaskelien ohella Latvian kansalaiset pystyivät kansallisen sähköisten terveystietojen järjestelmän ansiosta ilmoittamaan sähköisissä terveystiedoissaan elinluovutusta koskevat toiveensa tai muille henkilöille annetut valtuudet tehdä heidän lääketieteellistä hoitoaan koskevia päätöksiä.

Digitalisaatio Latvian elpymis- ja palautumissuunnitelmassa

Latvian elpymis- ja palautumissuunnitelmassa osoitetaan 1,8 miljardia euroa (21 %) digitaaliseen muutokseen, ja lähes koko tällä määrällä on tarkoitus edistää digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamista. 16 Suunnitelman päätavoitteena on korjata digiosaamispuutteet ja vauhdittaa yritysten digitalisaatiota ja innovointia säilyttäen samalla maan vahva asema digitaalisissa julkisissa palveluissa. Lisäksi suunnitellaan investointeja 5G-runkoyhteyksiin ja viimeisen osuuden yhteyksiin.

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Liettua

Liettuan odotetaan antavan myönteisen panoksen yhteisiin toimiin EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. Maan etuna on jatkuvuus digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman kanssa yhteensovitettujen suunnitelmien ja strategioiden täytäntöönpanossa. Digitaidoissa ja tietoliikenneyhteyksissä on edistytty merkittävästi, mutta digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi tarvitaan lisätoimia, kun taas julkisten palvelujen digitalisoinnin tulokset ovat olleet jatkuvasti hyviä.

Liettua tutkii yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta perustaa eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin konsortiot (EDIC), jotka koskevat i) kieliteknologian allianssin perustamista yhteisen infrastruktuurin kehittämiseksi luonnollisen kielen käsittelyn ja monikielisten laajojen kielimallien alalla ja ii) innovatiivisia laajamittaisia julkishallinnon yhteenliitettyjä transformaatiopalveluja edistyneiden rajat ylittävien uuden sukupolven julkisten palvelujen kehittämiseksi.

DIGITAIDOT

Yli puolella Liettuan 16–74-vuotiaasta väestöstä ei ole edes perustason digitaitoja. Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osuuden kasvattamisessa kaikista työssä olevista edistyttiin merkittävästi (osuus oli 4,4 %, kun se edellisenä vuonna oli 3,8 %, ja EU:n keskiarvo on 4,6 %). Lisäksi naisten osuus tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisista on Liettuassa EU:n keskiarvoa suurempi (22,9 %, EU:n keskiarvo 18,9 %). Kansallisilla politiikkatoimilla valtavirtaistetaan digitaidot koulujen opetussuunnitelmissa ja yliopistojen koulutusohjelmissa. Muutamat tällä alalla käynnissä olevat hankkeet saavat myös tukea EU:n varoista. Tällainen on muun muassa vuosiksi 2022–2024 suunniteltu EdTech-hanke , jonka määrärahat ovat 30 miljoonaa euroa. 

DIGITAALISET INFRASTRUKTUURIT

Tulevaisuudennäkymät ovat myönteiset sekä kiinteiden että mobiiliyhteyksien osalta. Kiinteiden erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönotto on lisääntynyt, ja ne kattavat 78 prosenttia kotitalouksista, mikä ylittää EU:n keskiarvon, joka on 73 prosenttia. Kuitu kiinteistöön -liittymien käyttöönotto on lisääntynyt jatkuvasti, ja se on selvästi EU:n keskiarvon yläpuolella (78 %, EU:n keskiarvo 56 %). Sitä vastoin 1 Gb/s:n yhteyksien käyttöönottoaste on hyvin alhainen (1,7 % kotitalouksista, kun EU:n keskiarvo on 13,8 %). 5G-verkkojen kattamien asuttujen alueiden osuus kasvoi vuonna 2022 huomattavasti peräti 90 prosenttiin, kun se vielä vuonna 2021 oli 33 prosenttia, ja se ylittää EU:n 81 prosentin keskiarvon. Tärkeimmän edistysaskeleen vuonna 2022 muodostivat kaksi 5G-taajuusalueiden huutokauppaa, jotka on saatu onnistuneesti päätökseen. Tähän liittyvien kattavuusvelvoitteiden avulla odotetaan olevan mahdollista edistyä kohti EU:n tavoitetta varmistaa 5G-verkkojen kattavuus kaikilla asutuilla alueilla. Tämän vaikutuksen maksimoimiseksi on otettu käyttöön lisätoimenpiteitä sekä kiinteiden erittäin suuren kapasiteetin verkkojen että 5G-verkkojen käyttöönoton edistämiseksi, jotta voidaan edistää vuodeksi 2030 asetettujen tietoliikenneyhteyksiä koskevien tavoitteiden saavuttamista.

YRITYSTEN DIGITALISAATIO

Liettuan yritysten digitalisaatio on lähellä EU:n keskiarvoa, ja verkkomyynti-indikaattorit ovat edelleen EU:n keskiarvon yläpuolella. Sellaisten pk-yritysten osuus, joiden digitaalinen intensiteetti on vähintään perustasoa, on kuitenkin 64 prosenttia eli alle EU:n keskiarvon (69 %). Erityisesti kehittyneiden teknologioiden, kuten pilviratkaisujen, käyttöönottoaste oli 28 prosenttia vuonna 2021, kun EU:n keskiarvo oli 34 prosenttia. Tekoälyn käyttöönottoaste oli 5 prosenttia, ja tätä koskeva EU:n keskiarvo oli 8 prosenttia. Liettuassa on käytössä useita pk-yritysten tukitoimenpiteitä, joilla tarjotaan rahoitusta (E-komercijos modelis) ja parannetaan digitaalialan startup-yritysten oikeudellista toimintaympäristöä.

JULKISTEN PALVELUJEN DIGITALISOINTI

Liettua paransi edelleen sekä kansalaisille tarjottavia digitaalisia julkisia palvelujaan (84 pistettä) että yrityksille tarjottavia digitaalisia julkisia palvelujaan (94 pistettä), ja niiden osalta sen tulos oli paljon EU:n keskiarvoja parempi. Liettuassa on jo käytössä henkilökortti sekä sähköistä tunnistamista että sähköistä allekirjoitusta varten. Liettuan valtionhallinto käyttää ”sähköistä kansalaispalvelua”, jonka avulla kansalaisten on helpompi ottaa sähköisesti yhteyttä valtion virastoihin ja jolla seurataan vetoomusten, hakemusten tai julkisten kuulemisten edistymistä. Lainsäädännön osalta e-Seimas-palvelu antaa ihmisille mahdollisuuden rekisteröidä julkisia lainsäädäntöaloitteita ja myös kommentoida Liettuan parlamentin käsiteltävänä olevia säädöksiä. Sähköisten potilastietojen saatavuuden osalta Liettua on suoriutunut hyvin. Asiaa koskeva pistemäärä on 92, mikä on huomattavasti EU:n keskiarvon yläpuolella. Sähköisten terveyspalvelujen ja yhteistyön infrastruktuurin tietojärjestelmään (ESPBI) kuuluu tällä hetkellä lähes 100 prosenttia Liettuan terveydenhuollon tarjoajista sekä apteekeista. Kaikkien Liettuan kansallisten terveydenhuoltoalan elinten on käytettävä tietojärjestelmää tarjotessaan terveyteen liittyviä palveluja. Liettua on parhaillaan toteuttamassa uutta elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettua sähköistä hallintoa koskevaa datajärvihanketta, jolla yhdistetään valtion rekisterit toisiinsa ja mahdollistetaan valtion virastoille helppo pääsy niihin.

Digitalisaatio Liettuan elpymis- ja palautumissuunnitelmassa

Liettuan elpymis- ja palautumissuunnitelmassa osoitetaan 701 miljoonaa euroa (31,5 %) digitaalista siirtymää tukeviin toimenpiteisiin. Tästä määrästä yli 660,5 miljoonalla eurolla on tarkoitus edistää digitaalisen vuosikymmenen tavoitteita. 17 Näistä varoista yli puolet käytetään digitaalisiin julkisiin palveluihin ja infrastruktuuriin. Suunnitelmassa keskitytään 5G-verkkojen käyttöönottoon, julkisten palvelujen digitalisointiin ja innovatiivisten liikenneratkaisujen luomiseen. Ensimmäinen 649,5 miljoonan euron maksu liittyy 31:een kaikkiaan 33:sta välitavoitteesta, mukaan lukien kaikki toimitetut digitaaliset välitavoitteet. Digitaaliseen siirtymään liittyvät välitavoitteet kattavat 5G-taajuushuutokaupan, julkisten palvelujen digitalisoinnin mahdollistavat toimenpiteet (digitalisaation ja avoimen datan osaamiskeskus) sekä liikennealan innovatiivisia ratkaisuja koskevan hankkeen valmistelutyön.

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Luxemburg

Luxemburgin odotetaan antavan hyvin vahvan panoksen yhteisiin toimiin EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. Luxemburgin digitaalinen muutos edistyy hyvin, ja se aiheuttaa myös ympäröivillä alueilla myönteisiä vaikutuksia, jotka ilmenevät erityisesti datakeskuksina ja digitaalisen hallinnon innovaatioina sekä ammattitaitoisempana työvoimana. Vuonna 2022 työssä olevien tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden ja alan tutkinnon suorittaneiden määrä lisääntyi Luxemburgissa, ja maa edistyi kiinteän laajakaistan käyttöönotossa, 5G-matkaviestinverkkojen kattavuudessa ja digitaalisten julkisten palvelujen tarjoamisessa kansalaisille. Lisäksi Luxemburg täydensi Meluxina-supertietokoneeseen perustuvaa suurteholaskennan ekosysteemiään uudella yliopiston maisteriohjelmalla. Gigabittiliittymien käyttöönotossa ja kiinteän gigabittiverkon kattavuudessa on kuitenkin puutteita. Lisätoimia tarvitaan nykyisen työvoiman osaamisen ja yritysten, erityisesti pk-yritysten, digitalisaation suhteen. Luxemburgilla on yleiskuva eri ministeriöiden toteuttamista digitaalistrategioista, mutta siltä puuttuu vuoteen 2030 ulottuva digitalisaatiota koskeva konsolidoitu strateginen suunnitelma.

Luxemburg tutkii yhdessä muiden jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta perustaa genomitietoon keskittyvä eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin konsortio (EDIC), jotta mahdollistetaan tehokas ja turvallinen rajat ylittävä pääsy henkilökohtaisiin genomitietoaineistoihin. 

DIGITAIDOT

Luxemburg etenee hyvin kohti digitaitoja koskevaa digitaalisen vuosikymmenen tavoitetta, ja 64 prosentilla sen 16–74-vuotiaista asukkaista on vähintään perustason digitaidot. Luxemburg toteuttaa parhaillaan useita toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään sellaisten henkilöiden määrää, joilla on perustason tai pitkälle viedyt digitaidot.

Myös tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osuus kaikista työssä olevista on Luxemburgissa selvästi EU:n keskiarvoa suurempi (7,7 %, EU:n keskiarvo 4,6 %). Naisten osuus tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista on 20,7 prosenttia eli suurempi kuin EU:n keskiarvo, joka on 18,9 prosenttia. Lisäksi koulutuksesta sekä lasten ja nuorten asioista vastaava ministeriö on perustanut digitaalisen oppimisen keskittymän (DLH), jonka tavoitteena on pienentää digitaitovajetta. DLH tarjoaa lyhytkestoisia koulutuskursseja tieto- ja viestintätekniikan eri osa-alueilla, ja se on suunnattu tietotekniikan asiantuntijoiden, aloittelijoiden, työnhakijoiden ja nuorten täydennys- ja uudelleenkoulutukseen. Muita aloitteita ovat esimerkiksi tietotekniikan asiantuntijoiden kouluttamiseksi laaditut yliopistojen opetussuunnitelmat, ja työmarkkinoiden tarpeita seurataan tarkasti. 

DIGITAALINEN INFRASTRUKTUURI

Luxemburgin tulos digitaalisen infrastruktuurin osalta on yksi EU:n parhaista. Tietoliikenneyhteyksien osalta vuonna 2021 julkaistiin ultranopeaa laajakaistaa koskeva strategia. Se kattaa vuoteen 2025 ulottuvan ajanjakson, ja sitä pannaan parhaillaan täytäntöön. Erittäin suuren kapasiteetin verkon kattavuus on kasvanut tasaisesti 91,7 prosentista (2020) 93,3 prosenttiin (2022). Valokuituverkkojen käyttöönoton jatkamisella on tärkeä merkitys digitaalisen vuosikymmenen tavoitteen saavuttamisessa, ja kaapeliverkkoja on parannettu DOCSIS 3.1 -standardin mukaisiksi. Lisätoimenpiteet näiden verkkojen käyttöönoton helpottamiseksi olisivat erittäin hyödyllisiä. 5G-verkkojen kokonaiskattavuus on noussut 93 prosenttiin, mikä ylittää selvästi EU:n keskiarvon, joka on 81 prosenttia. Luxemburgissa on vahva suurteholaskennan ekosysteemi.

YRITYSTEN DIGITALISAATIO

Sellaisten pk-yritysten osuus, joiden digitaalinen intensiteetti oli vähintään perustasoa, oli Luxemburgissa 66 prosenttia eli hieman alle EU:n keskiarvon (69 %). Erityisesti pilvipalveluja käyttävien yritysten osuus oli vuonna 2021 alle EU:n keskiarvon. Huomiota olisi kiinnitettävä myös muiden kehittyneiden teknologioiden, kuten tekoälyn ja massadatan, kehittämisen ja käyttöönoton tukemiseen. Nykyisissä politiikkatoimissa keskitytään työvoiman osaamisen parantamiseen ja innovatiivisten startup-yritysten kasvun edistämiseen. Pilvipalvelujen alalla Luxemburg osallistuu seuraavan sukupolven pilvipalveluinfrastruktuuria ja -palveluja koskevaan IPCEI-hankkeeseen (IPCEI-CIS), jonka tavoitteena on antaa EU:lle uuden sukupolven kehittyneet, hajautetut, turvalliset, kestävät ja innovatiiviset pilvipalveluja ja reunalaskentaa yhdistävät cloud-to-edge-valmiudet.

JULKISTEN PALVELUJEN DIGITALISOINTI

Luxemburgin tulos on erityisen hyvä kansalaisille tarjottavien digitaalisten julkisten palvelujen (95 pistettä) ja yrityksille tarjottavien digitaalisten julkisten palvelujen (97 pistettä) osalta. Nämä pistemäärät ovat hyvin lähellä digitaalisen vuosikymmenen tavoitetta, joka on 100 pistetä. Digitalisaatiosta vastaavan ministeriön keskitetyn koordinointitehtävän ansiosta digitaalisessa julkisessa hallinnossa on saatu aikaan lisäparannuksia. Järjestelmiin lisätään käteviä ominaisuuksia, kuten hallinnon kanssa käytävät videoneuvottelut, mahdollisuus käyttää mobiilisovelluksia ja sähköiset lompakot. Luxemburgilla on eIDAS-asetuksen mukainen kansallinen sähköisen tunnistamisen järjestelmä, ja se kehittää parhaillaan kansallista sähköistä lompakkoa. Kansalaisten pääsyä sähköisiin terveystietoihin koskeva Luxemburgin tulos on kuitenkin erityisen heikko, ja maa saa siitä vain 67 indeksipistettä sadasta.

Digitalisaatio Luxemburgin elpymis- ja palautumissuunnitelmassa

Luxemburgin elpymis- ja palautumissuunnitelma on määrältään 82,7 miljoonaa euroa, ja 30 prosenttia siitä (eli 24,5 miljoonaa euroa) käytetään digitaaliseen muutokseen. 18  Digitaaliset uudistukset ja investoinnit, jotka oli tarkoitus toteuttaa vuonna 2022, olivat seuraavat: i) kaikki terveydenhoitoalan ammatit kattavan digitaalisen rekisterin perustaminen, johon on rekisteröity vähintään 5 000 ammattilaista, ii) kansallisen sähköisen terveydenhuollon alustalla käyttöön otettu IdeoPHM-etäseurantaratkaisu, joka korvaa aiemman Maela-ratkaisun ja joka mahdollistaa lääkärien, hammaslääkäreiden, kätilöiden ja potilaiden välisen etäseurannan, iii) vähintään kahden Luxemburgin kvanttiviestintäinfrastruktuurin laboratorion (LuxQCI-laboratorio) muodostavan toimipisteen onnistunut liittäminen perustamalla maanpäällinen verkko, iv) kvanttiviestintäinfrastruktuurin avaruussegmenttien ja maanpäällisten osien onnistunut liittäminen yhteen avainhallintajärjestelmän avulla, v) rajat ylittävä yhteys, joka on luotu maassa sijaitsevan kvanttiavaimen jakelujärjestelmän demonstroimiseksi, vi) videokokousasiointia koskevan toiminnon integrointi sähköisen hallinnon MyGuichet.lu-portaaliin ja toiminnon käyttöönotto ja vii) 12:n uuden palvelun asettaminen kansalaisten ja yritysten saataville MyGuichet.lu-palvelun kautta.

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Malta

Maltan odotetaan antavan hyvin vahvan panoksen yhteisiin toimiin EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. Malta on edistynyt merkittävästi erityisesti yhteyksissä ja digitaalisissa julkisissa palveluissa, mutta digitaitojen ja yritysten digitalisoinnin osalta tarvitaan lisätoimia. On ratkaisevan tärkeää kannustaa kansalaisia parantamaan digiosaamistaan, jotta Maltan kansalaiset ja yritykset voivat käyttää saatavilla olevia gigabittiyhteyksiä ja digitaalisia julkisia palveluja mahdollisimman laajasti. Uusi digitaalistrategia, Malta Diġitali -strategia 2022–2027 , on linjassa digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman kanssa.

Malta osallistuu tällä hetkellä vain tarkkailijana työhön, jonka tavoitteena on perustaa innovatiivisia laajamittaisia julkishallinnon yhteenliitettyjä transformaatiopalveluja koskeva eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin konsortio (EDIC) edistyneiden rajat ylittävien uuden sukupolven palvelujen kehittämiseksi.

DIGITAIDOT

Yli kolmasosalla Maltan 16–74-vuotiaasta väestöstä ei ole edes perustason digitaitoja. Vähintään perustason digitaidot omaavan 16–74-vuotiaan väestön osuus on Maltassa 61 prosenttia eli suurempi kuin EU:n keskiarvo (54 %). Etenkin heikommin koulutettujen ja ikääntyneiden henkilöiden keskuudessa edelleen vallitsevat puutteet estävät kuitenkin Maltaa antamasta vieläkin suurempaa panosta digitaalisen vuosikymmenen tavoitteen (80 %) sekä digitaalisten kuilujen umpeen kuromista koskevien tavoitteiden saavuttamiseen. Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osuus Maltan kaikista työssä olevista on 4,8 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin EU:n keskiarvo (4,6 %), mutta se ei riitä täyttämään työmarkkinoiden tarpeita. Naisten osuus tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista on puolestaan hieman alle EU:n keskiarvon (18,2 %, EU:n keskiarvo 18,9 %). Maltan eSkills-strategia 2022–2025 tarjoaa puitteet digitaitoja koskevien aloitteiden koordinoinnille ja laajentamiselle, jotta voidaan ratkaista sitkeä osaamisvaje ja -pula.

DIGITAALINEN INFRASTRUKTUURI

Malta on saavuttanut tietoliikenneyhteyksiä koskevat digitaalisen vuosikymmenen tavoitteet; kattavuutta on kuitenkin edelleen mahdollista parantaa suurta kaistanleveyttä edellyttävien kehittyneiden sovellusten kannalta keskeisillä taajuusalueilla. 5G-verkon kattavuus 3,4–3,8 GHz:n pioneeritaajuusalueella on 20 prosenttia eli huomattavasti EU:n keskiarvon (41 %) alapuolella. Taajuuksia 700 MHz:n ja 26 GHz:n taajuusalueilla ei ole edelleenkään osoitettu käyttöön. Malta on edistynyt huomattavasti valokuituverkoissa, jotka kattavat nyt yli puolet maasta (56 %), mutta kiinteiden erittäin suurten nopeuksien liittymien käyttöönotto lisääntyi edelleen hitaasti vuonna 2022.

Muiden digitaalisten infrastruktuurien osalta Malta osallistuu mikroelektroniikkaa ja viestintäteknologiaa koskevaan IPCEI-hankkeeseen, jossa maan yksi suora osallistuja toimii edistyneiden pakkausteknologioiden alalla. Malta on myös aktiivinen kvanttilaskentaan liittyviä tutkimus- ja innovointihankkeita rahoittavien julkisten organisaatioiden eurooppalaisessa verkostossa. Lisäksi Malta osallistui vuonna 2022 eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien verkostoon. Maltan odotetaan hankkivan suurtehotietokoneen maltalaisten pk- ja startup-yritysten koekäyttöön.

Malta voi hyödyntää digitaaliseen infrastruktuuriin ja teknologioihin liittyviä vahvuuksiaan maan vihreän siirtymän tukemiseksi.

YRITYSTEN DIGITALISAATIO

Maltan yritysten digitalisaatioaste on korkea, ja kohdennetun tuen ja ammattitaitoisen työvoiman paremman saatavuuden ansiosta ne voivat maksimoida digitaaliteknologioiden käytön ja lisätä siten resurssitehokkuuttaan ja innovatiivisuuttaan. Suurimmassa osassa Maltan pk-yrityksistä (78 % vuonna 2022) on vähintään perustason digitaalinen intensiteetti, ja yleisesti ottaen Maltan yritykset ovat pilviratkaisujen käytössä edelleen selvästi EU:n keskiarvoa edellä (48 % vuonna 2021, kun EU:n keskiarvo oli 34 %). Tekoälyn käytön osalta ero on pienempi (10 % vuonna 2021, kun EU:n keskiarvo oli 8 %). Vaikeudet houkutella ja pitää osaavia työntekijöitä estävät kuitenkin yrityksiä investoimasta enemmän digitaaliteknologioihin ja edistämästä voimakkaammin digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamista. Maltassa on kolme yksisarviyritystä, ja hallitus on ilmoittanut startup-yrityksille myönnettävästä lisätuesta, jossa keskitytään merenkulkualan ja verkossa pelattavien rahapelien nykyisten vahvuuksien maksimointiin. Maa on liittymässä European Startup Nations Alliance -yhteenliittymään parantaakseen entisestään startup-yritysten edellytyksiä. Kansallisen kyberturvallisuusstrategian 2023–2026 käynnistämisen jälkeen Malta aloitti vuoden 2023 alussa Mind the Gap -hankkeen, jolla autetaan paikallisia yrityksiä arvioimaan ja parantamaan kyberturvallisuuden tasoaan.

JULKISTEN PALVELUJEN DIGITALISOINTI

Maltan julkisista palveluista saamat pistemäärät ovat 100 (kansalaisten digitaaliset julkiset palvelut) ja 97 (yritysten digitaaliset julkiset palvelut), joten se lähestyy digitaalisen vuosikymmenen tavoitetta. Koska kansalaisille ja yrityksille tarjottaviin keskeisiin julkisiin palveluihin on keskitytty jo varhaisessa vaiheessa ja niitä on tuettu elpymis- ja palautumistukivälineen varoista, nämä palvelut ovat suurelta osin saatavilla verkossa servizz.gov -portaalin kautta. Maltan sähköisen tunnistamisen järjestelmällä, joka on ilmoitettu komissiolle eIDAS-asetuksen mukaisesti, voidaan kirjautua 91 prosenttiin julkisista verkkopalveluista. Malta pyrkii myös laajentamaan kansalaisten pääsyä sähköisiin terveystietoihin ja parantamaan tätä koskevaa tämänhetkistä 78 pisteen pistemääräänsä (EU:n keskiarvo 72 pistettä) asettamalla saataville enemmän sähköisiä terveystietoja, jotka voivat olla peräisin myös yksityisiltä terveydenhuoltolaitoksilta. Sitä vastoin Maltan avoimen datan saatavuuden ja käytön edistämisestä saama pistemäärä on hyvin pieni. Tällä alalla se voisi edistää enemmän digitaalisen vuosikymmenen keskeisten tavoitteiden ja periaatteiden saavuttamista hyödyntämällä julkishallinnon tietoja innovoinnin ja vastuuvelvollisuuden edistämiseksi. Maltan uuden julkishallinnon datastrategian 2023–2027 on tarkoitus muodostaa kehys maan avointa dataa koskevien toimintapolitiikkojen ja käytäntöjen edistämiselle.

Digitalisaatio Maltan elpymis- ja palautumissuunnitelmassa

Maltan muutetussa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa osoitetaan 67,6 miljoonaa euroa (26 %) digitaaliseen muutokseen, ja suurella osalla tästä määrästä on tarkoitus edistää digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamista. 19  Ensimmäinen maksu liittyi muun muassa seuraaviin seikkoihin: 1) älykkään erikoistumisen strategian hyväksyminen vuonna 2021 ja digitaaliteknologian määrittäminen ensisijaiseksi investointialaksi; 2) lainsäädäntömuutokset, jotka mahdollistavat digitaaliteknologioiden käytön lisäämisen oikeudenkäynneissä.

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Alankomaat

Alankomaat on perinteisesti ollut digitalisaation edelläkävijä Euroopassa, ja sen odotetaan antavan hyvin vahvan panoksen yhteisiin toimiin EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. Maan kansallisissa digitaalista muutosta koskevissa työohjelmissa, jotka on laadittu tai joita laaditaan parhaillaan, viitataan digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelmaan. Yritysten tekoälyn käyttö sekä tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden ja alan tutkinnon suorittaneiden saatavuus Alankomaiden työmarkkinoilla edellyttävät kuitenkin lisätoimenpiteitä.

Alankomaat tutkii yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta perustaa eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin konsortiot (EDIC), jotka koskevat i) kieliteknologian allianssin perustamista luonnollisen kielen käsittelyn yhteisen infrastruktuurin sekä monikielisten laajojen kielimallien kehittämiseksi ja ii) liikkuvuutta ja logistiikkaa koskevaa dataa ja tällaisen datan käytön, jakamisen ja uudelleenkäytön mahdollistamista.

DIGITAIDOT

Digitaidot ovat Alankomaissa korkealla tasolla, minkä odotetaan edistävän merkittävästi digitaalisen vuosikymmenen tavoitteen saavuttamista. Alankomaissa vähintään perustason digitaidot on 79 prosentilla 16–74-vuotiaista, mikä on lähellä digitaalisen vuosikymmenen 80 prosentin tavoitetta ja huomattavasti yli EU:n keskiarvon (54 %).

Alankomaiden työssä olevista 7,2 prosenttia on tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita, kun koko EU:n vastaava osuus on 4,6 prosenttia. Alankomaissa tieto- ja viestintätekniikan tutkinnon suorittaneiden osuus on kuitenkin EU:n keskiarvoa pienempi (3,7 %, EU:n keskiarvo 4,2 %). Alankomaissa on otettu käyttöön uusi toimintasuunnitelma työmarkkinoiden työvoimapulan ratkaisemiseksi, joka on olennainen edellytys maan digitaalisen ja vihreän siirtymän onnistumiselle. Lisäksi toteutetaan toimia digitaitojen parantamiseksi perusopetuksen tasolla sekä korkeakoulutuksen digitalisaation edistämiseksi. Naisten osuus tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista on 19,4 prosenttia (eli hieman EU:n keskiarvon yläpuolella), joten sukupuolten tasapuolista edustusta tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoissa ei ole läheskään saavutettu.

DIGITAALINEN INFRASTRUKTUURI

Alankomaiden tulos digitaalisen infrastruktuurin alalla on perinteisesti ollut vahva, vaikka viimeaikaiset tapahtumat osoittavatkin merkkejä kehityksen pysähtymisestä. Tästä huolimatta Alankomaiden kiinteän erittäin suuren kapasiteetin verkon kattavuus on 98 prosenttia, kun EU:n keskiarvo on 73 prosenttia. Gigabittiyhteyksien käyttöönotto on kuitenkin olematonta. 5G-verkkojen kattavuus on Alankomaissa peräti 100 prosenttia, mutta se ei ole osoittanut 3,6 GHz:n taajuusaluetta ajoissa.

Alankomaiden puolijohteiden ja kvanttilaskennan alalla toteuttamat toimenpiteet edistävät merkittävästi EU:n toimia. Alankomaiden puolijohdelaiteteollisuus on maailmanlaajuisesti avainasemassa. Tätä asemaa vahvistetaan edelleen lähes miljardin euron julkisella rahoituksella NXTGEN HIGHTECH- ja PhotonDelta-ohjelmille sekä osallistumalla mikroelektroniikkaa ja viestintäteknologiaa koskevaan IPCEI-hankkeeseen, jossa Alankomaiden viisi suoraa osallistujaa toimivat laitteistojen, laitteiden, autoteollisuuden, televiestinnän ja fotoniikan aloilla. Alankomaiden hallitus on tehnyt yhteisinvestoinnin reunasolmuihin seuraavan sukupolven pilvipalveluinfrastruktuuria ja -palveluja koskevan IPCEI-hankkeen (IPCEI-CIS) kautta. Lisäksi Quantum Delta NL:lle on myönnetty 615 miljoonaa euroa Alankomaiden kvanttialan toimintasuunnitelman toteuttamiseen. Alankomailla on muutenkin kvanttialalla merkittävä rooli, sillä se osallistuu useisiin erilaisiin eurooppalaisiin kvanttialan hankkeisiin.

YRITYSTEN DIGITALISAATIO

Monet alankomaalaiset yritykset käyttävät jo hyväkseen digitalisaation hyötyjä. Alankomaiden pk-yrityksistä 80 prosentilla on vähintään perustason digitaalinen intensiteetti, mikä on EU:n keskiarvoa parempi tulos. Kehittyneiden digitaaliteknologioiden osalta massadataa (2020), pilvipalveluja (2021) ja tekoälyä (2021) koskevat indikaattorit olivat 27 prosenttia, 60 prosenttia ja 13 prosenttia eli EU:n keskiarvon yläpuolella, mutta Alankomailla on potentiaalia edistää digitaalisen vuosikymmenen tavoitteen saavuttamista EU:n tasolla vielä enemmän. Alankomaissa on perustettu kuusi eurooppalaista digitaali-innovointikeskittymää, jotka aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa. Alankomaista peräisin olevien yksisarvisten suuri määrä (24) sekä 39 muuta yritystä, joita voidaan pitää mahdollisina tulevina yksisarvisina, osoittavat, että maassa on kukoistava startup-ekosysteemi. Alankomaat on myös allekirjoittanut EU:n startup-yritysten kansakunnat -käytännesäännöstön. Vuoden 2023 European Deep Tech Report -raportin mukaan Amsterdam-Deltaa pidetään yhtenä EU:n parhaista startup-ekosysteemeistä.

JULKISTEN PALVELUJEN DIGITALISOINTI

Julkisten palvelujen digitalisoinnin osalta Alankomaat sai kaikista osatekijöistä korkeat pisteet. Kansalaisten elämäntapahtumia ja yritysten säännöllistä liiketoimintaa varten on saatavilla monia digitaalisia julkisia palveluja. Kansalaisille tarjottavien julkisten palvelujen osalta Alankomaat sai 85 pistettä (EU:n keskiarvo 77 pistettä), ja yritysten palvelujen osalta vastaava pistemäärä oli 89 (EU:n keskiarvo 84 pistettä). Kaikilla Alankomaiden kansalaisilla ja yrityksillä on mahdollisuus käyttää kansallista sähköistä tunnistamisjärjestelmää. Sähköisten terveystietojen saatavuus vastaa suurin piirtein EU:n keskiarvoa, ja siitä Alankomaat sai 69 pistettä (EU:n keskiarvo 72). Näiden tietojen saatavuus on kuitenkin edelleen rajallista ja hajanaista. Alankomaissa kannustetaan yksityistä sektoria kehittämään hajautetusti työkaluja sähköisten terveystietojen kokoamiseksi keskitettyihin portaaleihin. Lisäksi uudet puitelait, joissa vahvistetaan säännöt digitaalisesta vuorovaikutuksesta viranomaisten kanssa sekä potilaskertomusten digitaalisesta vaihdosta ja saatavuudesta, ovat tervetullut toimi, joilla lisätään Alankomaiden julkisten palvelujen digitalisointia. Sen onnistuminen ja kansalaisille tuottama lisäarvo riippuvat kuitenkin myöhemmin annettavista yksityiskohtaisista säännöistä ja niiden asianmukaisesta ja oikea-aikaisesta noudattamisesta asiaan liittyvissä sekä julkisissa että yksityisissä sidosryhmissä.

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Puola

Puolalla on parantamisen varaa digitaalisen siirtymän sekä EU:n yhteisten toimien edistämisen suhteen digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. Julkisten palvelujen digitalisoinnissa on edistytty, ja sähköisen viranomaisasioinnin lippulaivasovellusta ja sähköistä terveydenhuoltoa on parannettu merkittävästi. Puola on edistynyt myös digiosaamisessa, mutta sen olisi tehostettava edelleen toimiaan digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. Myös digitaalisiin infrastruktuureihin liittyviä toimia on tehostettava, koska keskeisiä 5G-taajuusalueita ei vieläkään ole saatavilla eikä EU:n sääntelykehys ole käytössä. Samalla operaattorit ovat jatkaneet investoimista kiinteisiin yhteyksiin. Digitaalipolitiikan koordinointi siirrettiin 1. toukokuuta 2023 äskettäin perustetun digitaaliasioiden ministeriön tehtäväksi.

Puola tutkii yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta perustaa eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin konsortiot (EDIC), jotka koskevat i) kieliteknologian allianssin perustamista luonnollisen kielen käsittelyn yhteisen infrastruktuurin sekä monikielisten laajojen kielimallien kehittämiseksi ja ii) innovatiivisia laajamittaisia julkishallinnon yhteenliitettyjä transformaatiopalveluja edistyneiden rajat ylittävien uuden sukupolven palvelujen kehittämiseksi. Puola on yksi niistä jäsenvaltioista, jotka ovat yhdessä jättäneet virallisen hakemuksen eurooppalaisen lohkoketjukumppanuuden ja eurooppalaista lohkoketjuinfrastruktuuria koskevan EDICin perustamisesta EU:n laajuisten rajat ylittävien julkisten palvelujen tukemiseksi.

DIGITAIDOT

Viimeisimpien perustason digitaitoja koskevien lukujen mukaan Puola sijoittuu alle EU:n keskiarvon ja ero EU:n digitaalisen vuosikymmenen 80 prosentin tavoitteeseen nähden on huomattava. Vuonna 2021 Puolassa 43 prosentilla 16–74-vuotiaista oli vähintään perustason digitaidot (vastaava osuus koko EU:ssa oli 54 %) ja 21 prosentilla perustason ylittävät digitaidot (EU:n keskiarvo 26 %). Koulutusjärjestelmä jatkoi kuitenkin tieto- ja viestintätekniikan valtavirtaistamista opetussuunnitelmissa ja rahoituksen myöntämistä kouluille ja muille toimijoille. Kansalaisjärjestöjen toiminta oli merkittävä tekijä virallisen järjestelmän ulkopuolella myönnetyssä tuessa, mukaan lukien julkisista varoista rahoitettavat toimet. Kansalaisjärjestöt toteuttivat muun muassa Zdalna Szkola+ - (etäkoulu), Lekcja:Enter - ja Digital Festival -aloitteet, joilla tuetaan etäopetusta ja muuta digitaalista toimintaa. Äskettäin hyväksytyllä digitaalisten taitojen kehittämisohjelmalla todennäköisesti parannetaan tällä alalla toteutettavien valtion toimintapolitiikkojen koordinointia, mutta koulujen digitalisointiin keskittyviä toimia voitaisiin vahvistaa. Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osuus kaikista työssä olevista on Puolassa 3,6 prosenttia eli alle EU:n keskiarvon (4,6 %). Naisten osuus tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista on 16,7 prosenttia, joten sekin on selvästi alle EU:n keskiarvon (18,9 %).

DIGITAALINEN INFRASTRUKTUURI

Kiinteiden erittäin suuren kapasiteetin verkkojen piiriin kuuluvien kotitalouksien osuus on kasvanut tasaisesti: kattavuus oli 71 prosenttia vuonna 2022, kun se vuonna 2020 oli 65 prosenttia. Se on siis lähellä EU:n keskiarvoa (73 %), mutta edelleen jäljessä EU:n tavoitteesta rakentaa gigabittiyhteydet kaikkialle. Mobiiliyhteyksien osalta tilanne ei ole yhtä myönteinen, sillä vuonna 2022 5G-verkkojen piirissä oli 63 prosenttia kotitalouksista, mikä on alle EU:n keskiarvon (81 %). 5G-verkkoja on tarjottu muilla kuin tehostetut palvelut mahdollistavilla ensisijaisilla 5G-taajuusalueilla, koska huutokaupat ovat viivästyneet, ja 3,6 GHz:n taajuusalueen huutokauppa käynnistettiin vasta kesäkuussa 2023. Sääntelypuolella eurooppalaista sähköisen viestinnän säännöstöä, joka oli tarkoitus hyväksyä joulukuussa 2020, ei ole saatettu osaksi Puolan kansallista lainsäädäntöä. Kvanttilaskennan alalla Puola osallistuu monikansalliseen LUMI-Q-konsortioon, joka pyrkii tarjoamaan Euroopan laajuisen kvanttilaskentaympäristön, ja kvanttilaskentateknologian kehittämiseksi ja toteuttamiseksi on käynnistetty Quantum Hub -kvanttikeskus. Puola on Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen (EuroHPC) osakas ja eurooppalaisen lohkoketjukumppanuuden jäsen. Se perusti eurooppalaisen lohkoketjupalveluinfrastruktuurin solmukohdan vuonna 2022 ja on siitä lähtien kehittänyt järjestelmän eri osia. Puola osallistuu mikroelektroniikkaa ja viestintäteknologiaa koskevaan IPCEI-hankkeeseen, jossa maan yksi suora osallistuja toimii fotoniikan alalla. Lisäksi on ilmoitettu yksityisistä investoinneista suureen loppuvaiheen siruntuotantolaitokseen. 

YRITYSTEN DIGITALISAATIO

Puolan tulos yritysten digitalisaation osalta on edelleen EU:n keskiarvon alapuolella, ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönotossa on yhä edistyttävä huomattavasti. Kehittyneiden teknologioiden alalla 19 prosenttia yrityksistä käytti pilviratkaisuja vuonna 2021, mutta vain 3 prosenttia käytti tekoälyä, ja 9 prosenttia käytti massadata-analyysiä vuonna 2020. Puolan pk-yrityksistä 61 prosentilla on vähintään perustason digitaalinen intensiteetti (EU:n keskiarvo 69 %). Vuonna 2022 digitaaliteknologian integrointi yritysten toimintaan edistyi kuitenkin tasaisesti. Useat valtion elimet tukivat tätä kehitystä erityisesti EU:n varoista myönnetyllä julkisella rahoituksella.

JULKISTEN PALVELUJEN DIGITALISOINTI

Digitaalisten palvelujen saatavuus verkossa on Puolassa edelleen heikko, ja sen saama pistemäärä kansalaisille tarjottavista digitaalisista julkisista palveluista on 60 (EU:n keskiarvo 77 pistettä) ja yrityksille tarjottavista digitaalisista julkisista palveluista 73 pistettä (EU:n keskiarvo 84 pistettä). Sähköisiä viranomaispalveluja käytti 63 prosenttia internetin käyttäjistä, mikä oli lähellä EU:n vuoden 2022 keskiarvoa (74 %). mObywatel-sovellusta kehitetään edelleen (se kattaa kansallisen henkilökortin, ajokortin ja eläkeläiskortin), ja sen suosio on kasvanut. Sovelluksella oli 9,1 miljoonaa käyttäjää joulukuussa 2022. Sähköisten terveystietojen saatavuuden osalta Puola sai 86 pistettä, mikä on huomattavasti yli EU:n keskiarvon (72 pistettä vuonna 2022). Potilasportaali tarjoaa parempia palveluja, joissa hyödynnetään sähköisten lääkemääräysten onnistunutta käyttöönottoa. Portaalin mobiiliversiota päivitetään jatkuvasti. Julkishallinnon käytettävissä on tietotekninen väline pilvipalvelujen hakuun, vertailuun ja ostamiseen, ja sitä on täydennetty valtion pilvipalveluilla.

Digitalisaatio Puolan elpymis- ja palautumissuunnitelmassa

Digitaalista siirtymää edistävien toimenpiteiden osuus suunnitelman kokonaismäärärahoista on 21,3 prosenttia (yli 7,5 miljardia euroa), ja tästä määrästä 6,8 miljardilla eurolla on tarkoitus edistää digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamista. 21 Tällaisia toimenpiteitä ovat sekä kiinteän laajakaistan että 5G-yhteyksien käyttöönotto, yrityksille ja kansalaisille tarjottavien julkisten palvelujen parantaminen sekä julkishallinnon digitalisointi ja samalla sen häiriönsietokyvyn ja kyberturvallisuuden vahvistaminen. Puola ei ole vielä esittänyt elpymis- ja palautumistukivälineen varojen ensimmäistä erää koskevaa maksupyyntöä.

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Portugali

Portugalin odotetaan antavan myönteisen panoksen yhteisiin toimiin EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. Se on edistynyt kiinteiden verkkojen ja matkaviestinverkkojen yhteysinfrastruktuurin parantamisessa, vaikka suuria haasteita on edelleen jäljellä. Monilla kansalaisilla ei ole keskeisiä digitaitoja, ja tieto- ja viestintätekniikan koulutusohjelmiin osallistuminen on vähäistä. Parantaakseen digitalisaatiota koskevia valmiuksiaan ja teknologian käyttöönottoa Portugalin on hyväksyttävä kattavia toimintapolitiikkoja ja pantava ne nopeasti täytäntöön.

Portugali tutkii yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta perustaa eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin konsortiot (EDIC), jotka koskevat i) Euroopan kybertaitoakatemian perustamista ja ii) kieliteknologian allianssin perustamista luonnollisen kielen käsittelyn yhteisen infrastruktuurin sekä monikielisten laajojen kielimallien kehittämiseksi. Portugali on yksi niistä jäsenvaltioista, jotka ovat yhdessä jättäneet virallisen hakemuksen eurooppalaisen lohkoketjukumppanuuden ja eurooppalaista lohkoketjuinfrastruktuuria koskevan EDICin perustamisesta EU:n laajuisten rajat ylittävien julkisten palvelujen tukemiseksi.

DIGITAIDOT

Portugali edistyy perustason digitaitojen suhteen, mutta tahdin on kiihdyttävä, jotta se voi edistää merkittävästi digitaalisen vuosikymmenen tavoitetta. Tällä hetkellä 55 prosentilla Portugalin 16–74-vuotiaista kansalaisista on vähintään perustason digitaidot ja vain 29 prosentilla on perustason ylittävät digitaidot.

Portugalin on myös laajennettavat toimiaan tieto- ja viestintätekniikan opintoihin osallistumisen lisäämiseksi (tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osuus kaikista työssä olevista on 4,5 % ja tutkinnon suorittaneista 2,5 % on suorittanut tieto- ja viestintätekniikan tutkinnon, mikä on hieman alle EU:n keskiarvon). Naisten osuus tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista on kuitenkin 20,4 prosenttia eli yli EU:n keskiarvon, joka on 18,9 prosenttia.

DIGITAALINEN INFRASTRUKTUURI

Portugali on edistynyt erityisen hyvin kiinteiden erittäin suuren kapasiteetin verkkojen ja kuitu kiinteistöön -liittymien kattavuudessa (93 % ja 91 %, EU:n keskiarvot 73 % ja 56 %) sekä vähintään 100 Mbit/s:n kiinteiden laajakaistayhteyksien käyttöönotossa (77 %). Vähintään 1 Gbit/s:n yhteyksien käyttöönottoaste (4,5 %) ja mobiililaajakaistan käyttöönottoaste (82 %) ovat kuitenkin alle EU:n keskiarvon. Kokonaisuutena 5G-verkkojen kattavuus (70 %) on alle EU:n keskiarvon (81 %). Portugali toteuttaa toimenpiteitä lisätäkseen 5G-verkon käyttöönottoa, jossa se on jäänyt jälkeen pääasiassa 700 MHz:n ja 3,6 GHz:n taajuusalueiden huutokauppojen viivästymisen sekä 26 GHz:n taajuusalueen huutokaupan ajoitukseen liittyvän epävarmuuden vuoksi.

Portugali osallistuu liitännäisosallistujien välityksellä mikroelektroniikkaa ja viestintäteknologiaa koskevaan IPCEI-hankkeeseen (sen saaman tuen määrä alittaa yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen kynnysarvon). 

YRITYSTEN DIGITALISAATIO

Vuonna 2022 Portugalin pk-yrityksistä 70 prosentilla oli vähintään perustason digitaalinen intensiteetti. Tämä osuus oli hieman EU:n vuoden 2022 keskiarvoa (69 %) suurempi. Niiden yritysten osuus, jotka käyttävät pilvipalveluja (29 % vuonna 2021) ja massadataa (11 % vuonna 2021), on jäljessä EU:n vastaavista keskiarvoista, jotka ovat 34 prosenttia ja 14 prosenttia. Kuitenkin 17 prosenttia portugalilaisista yrityksistä käytti vuonna 2021 tekoälyä, mikä on yli kaksinkertainen osuus EU:n keskiarvoon verrattuna. Portugali toteuttaa toimenpiteitä, joilla edistetään digitaaliteknologioiden käyttöönottoa yrityksissä. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa testialustat, digitaali-innovointikeskittymät, digitaaliseen muutokseen liittyvien palvelujen luettelo sekä digitalisaatioasteen arviointiväline ja sertifiointi. Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa osoitetaan varoja yrityksille testialustojen perustamiseen 5G:tä, tekoälyä, massadataa ja lohkoketjua varten kansallista testialustaverkostoa koskevan aloitteen puitteissa. Koska Portugalissa on vain yksi yksisarvinen, se voisi parantaa innovatiivisten scale-up-yritysten rahoituksen saantia saavuttaakseen digitaalisen vuosikymmenen tavoitteen, jonka mukaan yksisarvisten määrä olisi kaksinkertaistettava. Julkisilla ohjelmilla ja rahoituksella on edistetty Portugalin digitalisaatiota, mutta resursseihin liittyvä toimintaympäristö voi olla monimutkainen ja yrityksillä on joskus vaikeuksia saada resursseja käyttöönsä digitalisaatiota varten.

JULKISTEN PALVELUJEN DIGITALISOINTI

Portugali on tehnyt julkisten palvelujen digitalisoinnista keskeisen osan hallintonsa nykyaikaistamista vähentämällä hallinnollista taakkaa ja käyttämällä tieto- ja viestintätekniikkaa parempien julkisten palvelujen tuottamiseen. Portugalin kansalaisten verkkopalveluista saama pistemäärä ovat 78 ja yritysten verkkopalveluista saama pistemäärä 82. Nämä pistemäärät ovat lähellä EU:n keskiarvoja. Portugali etenee kohti digitaalisen vuosikymmenen tavoitetta, jonka mukaan 100 prosentilla EU:n kansalaisista on mahdollisuus saada käyttöönsä turvallinen ja kaikkialla unionissa tunnustettu sähköisen tunnistamisen menetelmä. Sähköisen tunnistamisen asettaminen ensisijaiseksi tavoitteeksi onkin tuottanut myönteisiä tuloksia: Portugalin digitaaliset tunnistamismekanismit on otettu käyttöön ja suuri yleisö, yritykset ja julkishallinto ovat omaksuneet ne. Sähköinen henkilökortti on pakollinen, mutta sen käyttö voi olla haastavaa erityisesti ikääntyneille, vammaisille tai syrjäisillä alueilla asuville henkilöille. Portugalin sähköisten terveystietojen saatavuudesta saama pistemäärä on 63, joka on alle EU:n keskiarvon, ja tarvitaan parannuksia, jotta muiden julkisen ja yksityisen sektorin terveydenhuollon tarjoajien lääketieteellisiä tuloksia, raportteja ja tietoja voidaan käyttää sähköisesti.

Digitalisaatio Portugalin elpymis- ja palautumissuunnitelmassa

Portugalin elpymis- ja palautumissuunnitelmassa on osoitettu 3,6 miljardia euroa (22 %) digitaaliseen muutokseen. Näillä määrärahoilla on tarkoitus edistää digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamista. 22 Portugali sai helmikuussa 2023 toisen, 1,8 miljardin euron suuruisen maksun digitaalisiin toimenpiteisiin. Yksi toimenpiteistä on uusi turvallinen matkaviestinjärjestelmä, jolla tarjotaan suojattu ääni-, sanoma- ja videoviestintäjärjestelmä valtion työntekijöille. Portugalin digitaaliakatemian ja työllisyyttä ja digitaalialaa koskevan ohjelman avulla kansalaiset ja yritykset voivat arvioida ja parantaa digiosaamistaan sekä hankkia koulutussuunnitelmia. Portugalin hallituksen antaman päätöslauselman perusteella ”valkoisilla alueilla” voidaan käynnistää julkisia tarjouskilpailuja suuren kapasiteetin verkkojen asentamisesta, hallinnoinnista ja toiminnasta. Lisäksi 17 digitaali-innovointikeskittymää tukee yrityksiä automaatioteknologioiden käyttöönotossa. Julkishallinnon digitalisointia koskeva oikeudellinen kehys, mukaan lukien tietoturvaa ja kyberturvallisuutta koskevat säännökset, on tullut voimaan.

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Romania

Romanialla on parantamisen varaa digitaalisen siirtymän sekä EU:n yhteisten toimien edistämisen suhteen digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. Romania suoriutuu hyvin kiinteiden yhteyksien ja erityisesti kuitu kiinteistöön -liittymien osalta, joissa edistyminen on edelleen nopeaa. Myös tieto- ja viestintätekniikan tutkinnon suorittaneiden osalta tulos on hyvä ja naisten osuus tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista on suuri, minkä odotetaan edistävän merkittävästi digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamista. Myös digitaalisissa julkisissa palveluissa on edistytty jonkin verran, mutta niitä koskevat suunnitellut merkittävät toimenpiteet eivät vielä ole tuottaneet tuloksia. Tietyissä yritysten digitalisointia kuvaavissa indikaattoreissa on edistytty vain vähän. Perustason digtaitoihin ja 5G-verkon kattavuuteen on panostettava merkittävästi.

DIGITAIDOT

Romania on sekä perustason digitaitojen että tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osalta selvästi EU:n keskiarvon alapuolella. Erityisen suuri ero on vähintään perustason digitaidoissa (28 %, EU:n keskiarvo 54 %), jotka EU:n tavoitteen mukaan olisi oltava 80 prosentilla 16–74-vuotiaista. Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osuus kaikista työssä olevista on 2,8 prosenttia, kun EU:n keskiarvo on 4,6 prosenttia. Tieto- ja viestintätekniikan tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista tutkinnon suorittaneista on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin EU:ssa keskimäärin (6,9 %, EU:n keskiarvo 4,2 %). Naisten osuus tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista on Romaniassa yksi EU:n suurimmista, 25,2 prosenttia. Jatkuvat ja mittavat panostukset perustason digitaitoihin ja tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoihin ovat Romanian digitaalisen siirtymän kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Romania on alkanut toteuttaa useita sen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyviä merkittäviä toimenpiteitä, joita ovat muun muassa uuden lainsäädäntökehyksen luominen koulutuksen digitalisointia varten ja erilaisten avustusjärjestelmien käynnistäminen.

DIGITAALINEN INFRASTRUKTUURI

Parhaat pisteet Romania saa tietoliikenneyhteyksistä, ja tämän ansiosta maa täyttää yhden onnistuneen digitaalisen siirtymän edellytyksistä. Romanialaisista kotitalouksista 96 prosenttia kuuluu jo gigabittiverkkojen ja kuitu kiinteistöön -liittymien piiriin, mikä on selvästi yli EU:n keskiarvon (73 % erittäin suuren kapasiteetin verkkojen kattavuuden ja 56 % kuitu kiinteistöön -liittymien kattavuuden osalta). 5G-verkkojen kattavuus (27 %) on kuitenkin alle EU:n keskiarvon (80 %). Useiden Romanian elpymis- ja palautumissuunnitelman puitteissa vuonna 2022 toteutettujen toimenpiteiden odotetaan saavan aikaan edistymistä tällä alalla. Tämä koskee erityisesti uutta 5G-verkon turvallisuutta koskevaa lakia, EU:n yhteyksien parantamisen välineistössä esitettyjen erilaisten suositusten täytäntöönpanoa sekä 5G-toimilupien huutokauppaa, johon liittyy merkittäviä, joissakin tapauksissa vuoteen 2033 asti sovellettavia kattavuusvelvoitteita.

Puolijohteita koskevan tavoitteen osalta Romania antaa elpymis- ja palautumissuunnitelman avulla merkittävän panoksen mikroelektroniikkaa ja viestintäteknologiaa koskevaan IPCEI-hankkeeseen, jossa Romanian kolme suoraa osallistujaa kehittävät laitteita ja tunnistimia autoteollisuuden, ilmailu- ja puolustusalan ja biolääketieteen sovelluksia varten. Romania osallistuu myös EuroQCI-aloitteeseen, jonka tavoitteena on rakentaa yleiseurooppalainen kvanttiviestintäinfrastruktuuri, ja maa kehittää edelleen kvanttialan osaamista.

YRITYSTEN DIGITALISAATIO

Yritysten digitalisaatio on Romaniassa edelleen suuri haaste. Kehittyneiden teknologioiden, kuten pilvipalvelujen, tekoälyn ja massadatan, käyttöönotto on jäänyt huomattavasti jälkeen EU:n keskiarvosta. Ero EU:n keskiarvoon on hieman pienempi pk-yrityksissä, joista 53 prosentilla oli vuonna 2022 vähintään perustason digitaalinen intensiteetti, kun EU:n keskiarvo oli 69 prosenttia. Useilla käynnissä olevilla toimenpiteillä odotetaan saatavan aikaan edistymistä tällä alalla. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa elpymis- ja palautumissuunnitelman mukainen tukijärjestelmä, jonka tavoitteena on sekä kehittää että ottaa käyttöön digitaaliteknologioita pk-yrityksissä, ja käynnissä oleva EAKR:n toimenpide, jolla pyritään kehittämään innovaatioklustereita ja tekemään siten tieto- ja viestintätekniikan alasta innovaatiovetoisempi.

JULKISTEN PALVELUJEN DIGITALISOINTI

Romanian tulos on huomattavasti alle EU:n keskiarvon kansalaisille tarjottavien digitaalisten julkisten palvelujen (48 pistettä, EU:n keskiarvo 77 pistettä) ja yrityksille tarjottavien digitaalisten julkisten palvelujen saatavuuden osalta (45 pistettä, EU:n keskiarvo 84 pistettä). Vain 24 prosenttia romanialaisista internetin käyttäjistä käyttää aktiivisesti sähköisiä viranomaispalveluja, kun EU:n keskiarvo on 74 prosenttia. Merkittäviä toimia julkisten palvelujen digitalisoimiseksi on kuitenkin käynnissä. Monien elpymis- ja palautumisohjelmasta rahoitettujen hankkeiden odotetaan tuottavan lisää verkkopalveluja, vähentävän hajanaisuutta, parantavan yhteentoimivuutta ja poistavan byrokraattisia esteitä. Vuonna 2022 tuli voimaan valtion pilvipalvelujen perustamiseen tarvittava lainsäädäntökehys, kuten valtion pilvipalvelujen perustamista koskeva erityismääräys nro 89/2022 ja yhteentoimivuutta koskeva laki nro 242/2022. Romania ei toistaiseksi ole ilmoittanut sähköisen tunnistamisen järjestelmää. Sitä koskeva ennakkoilmoitus on kuitenkin valmisteilla, ja elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyy toimenpiteitä sähköisten henkilökorttien toimittamiseksi kahdeksalle miljoonalle kansalaiselle vuoteen 2026 mennessä. Sähköisten terveystietojen saatavuuden osalta on olemassa kansalaisille tarkoitettu keskitetty käyttöpalvelu, mutta käyttöpalveluja on otettava käyttöön nykyistä laajemmin koko väestön ja erityyppisten terveydenhuollon tarjoajien keskuudessa. Romanian elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää huomattavia investointeja sähköisen terveydenhuollon digitaalisen infrastruktuurin ja terveydenhuollon etäpalvelujen ottamiseksi käyttöön potilaille ja hoitohenkilöstölle.

Digitalisaatio Romanian elpymis- ja palautumissuunnitelmassa

Romanian elpymis- ja palautumissuunnitelmassa osoitetaan 5,97 miljardia euroa (20,5 %) digitaaliseen muutokseen, ja tästä määrästä 4,98 miljardilla eurolla on tarkoitus edistää digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamista. 23  Tähän sisältyy julkisen sektorin digitalisaation (erityisesti valtion pilvipalvelujen), koulutuksen digitalisoinnin, yritysten digitalisoinnin ja digitaalisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukemisen, kyberturvallisuuden ja tietoliikenneyhteyksien edistämisen kaltaisia toimia. Romanialle suoritettiin lokakuussa 2022 ensimmäinen 2,6 miljardin euron maksu, joka kattoi muun muassa digitalisaatiotyöryhmän perustamisen sekä 5G-verkon turvallisuutta koskevan lain ja kyberturvallisuusstrategian hyväksymisen. Toinen maksupyyntö, josta komissio antoi osittain myönteisen arvion kesäkuussa 2023, kattaa Romanian digitaalisen muutoksen muut merkittävät tuotokset, kuten 5G-huutokaupan, lisäuudistukset valtion pilvipalveluja varten ja koulutuksen digitalisointia koskevat toimenpiteet.

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Slovakia

Slovakialla on parantamisen varaa digitaalisen siirtymän sekä EU:n yhteisten toimien edistämisen suhteen digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä koskee erityisesti digitaitoja ja digitaalisia julkisia palveluja, joissa edistyminen on ilmeistä. Viimeaikaisista edistysaskelista huolimatta Slovakian olisi kuitenkin tehostettava yritysten digitalisaatiota ja tietoliikenneyhteyksiä koskevia toimia erityisesti 5G-verkkojen käyttöönoton yhteydessä. Slovakia osallistuu monikansalliseen hankkeeseen, jonka tavoitteena on ottaa käyttöön 5G-käytäviä kaikkialla Euroopassa. Slovakian hallitus hyväksyi joulukuussa 2022 Slovakian digitalisaatiota koskevan toimintasuunnitelman vuosiksi 2023–2026 sekä kansallisen digiosaamisen strategian ja toimintasuunnitelman vuosiksi 2023–2026. Nämä asiakirjat sekä vuoden 2021 lopussa hyväksytty julkishallinnon tietokoneistamissuunnitelmaa 2021–2026 koskeva strategia-asiakirja ovat digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman mukaisia.

DIGITAIDOT

Lähes puolella Slovakian väestöstä ei ole perustason digitaitoja. Slovakia suoriutuu hieman EU:n keskiarvoa paremmin perustason digitaitojen osalta, mutta 55 prosentin tuloksellaan se jää selvästi alle EU:n 80 prosentin tavoitteen. Digiosaamisen parantaminen edelleen on olennaisen tärkeää.

Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osuus kaikista työssä olevista on Slovakiassa 4,3 prosenttia eli hieman alle EU:n keskiarvon, joka on 4,6 prosenttia. Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osuus on kasvanut tasaisesti vuodesta 2017 lähtien. Naisia tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista on vain 14,9 prosenttia, mikä on yksi EU:n pienimmistä osuuksista. Tieto- ja viestintätekniikan tutkinnon suorittaneiden osuus on EU:n keskiarvoa suurempi: 4,4 prosentilla Slovakian kaikista tutkinnon suorittaneista on tieto- ja viestintätekniikan tutkinto. Vuosiksi 2023–2026 laaditussa kansallisessa digiosaamisen strategiassa ja toimintasuunnitelmassa tunnustetaan, että digitaitoja Slovakiassa on vahvistettava, jotta voidaan edistää yhteisiä toimia ”vähintään perustason” digitaitoja ja tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita koskevan digitaalisen vuosikymmenen tavoitteen saavuttamiseksi.

DIGITAALINEN INFRASTRUKTUURI

Slovakia on edistynyt edelleen erittäin suuren kapasiteetin verkkojen kattamien kotitalouksien suhteen (71 %, edellisellä raportointikaudella 67 %). Suhteellisen alhaisista hinnoista huolimatta erittäin nopeiden laajakaistapalvelujen käyttö on edelleen huomattavasti vähäisempää kuin EU:ssa keskimäärin. Slovakia pyrkii kansallisen laajakaistasuunnitelmansa avulla tarjoamaan kaikille kotitalouksille vähintään 100 Mbit/s:n internetyhteyden. Kansallinen laajakaistasuunnitelma sisältää lisämahdollisuuden nostaa yhteyksien nopeudet gigabittitasolle. Suunnitelma ei kuitenkaan ole vielä täysin linjassa digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman gigabittiyhteyksiä koskevien tavoitteiden kanssa. Marraskuussa 2022 hyväksytystä EAKR:n yhteisrahoittamasta ohjelmasta on saatavilla 112 miljoonaa euroa rahoitusta gigabittiyhteyksien tukemiseen. Slovakia on myös edistynyt merkittävästi 5G-verkkojen kattavuudessa. Edelliseen vuoteen verrattuna kattavuus lisääntyi 41 prosenttiyksikköä, ja 55 prosenttia asutuista alueista kuului vuonna 2022 5G-verkkojen piiriin. Tästä edistyksestä huolimatta kattavuus Slovakiassa on edelleen huomattavasti alle EU:n 81 prosentin keskiarvon. Slovakian 5G-verkon kattavuus 3,4–3,8 GHz:n taajuusalueella, joka on tärkeä suurta kaistanleveyttä vaativien kehittyneiden sovellusten kannalta, on 39 prosenttia eli lähellä EU:n keskiarvoa (41 %).

Slovakia osallistuu mikroelektroniikkaa ja viestintäteknologiaa koskevaan IPCEI-hankkeeseen, ja maan viisi suoraa osallistujaa suunnittelevat siruja ja kehittävät tunnistimia pääasiassa (reuna)tekoälyn ja biolääketieteen sovelluksiin.

YRITYSTEN DIGITALISAATIO

Huomattavasta edistyksestä huolimatta Slovakiassa on edelleen suuria puutteita yritysten digitalisaatiossa. Tämä koskee erityisesti niiden pk-yritysten osuutta, joiden digitaalinen intensiteetti on vähintään perustasoa (tämä osuus on 60 % eli alle EU:n keskiarvon, joka on 69 %), ja pilviratkaisujen käyttöönottoa. Slovakian digitalisaatiota koskevan toimintasuunnitelman hyväksyminen vuosiksi 2023–2026 vahvistaa maan sitoutumista digitalisaatioasteen kasvattamiseen ja yhteiseen digitaalisen vuosikymmenen tavoitteeseen, jonka mukaan vähintään 75 prosentissa yrityksistä olisi käytettävä pilvipalveluja, tekoälyä tai massadataa.

JULKISTEN PALVELUJEN DIGITALISOINTI

Yleisesti ottaen Slovakia on toteuttanut toimia parantaakseen digitaalisia julkisia palveluja koskevia tuloksiaan ja sijoitustaan, ja se lähestyy hitaasti EU:n keskiarvoa. Kansalaisilla ja yrityksillä on kuitenkin edelleen vaikeuksia käyttää digitaalisia julkisia palveluja, joiden käytettävyyden ja avoimuuden tason ilmoitetaan olevan heikko. Slovakia edistyi vuonna 2022 jonkin verran julkisten palvelujen digitalisoinnissa. Se sai 67 pistettä kansalaisille tarjottavien julkisten palvelujen ja 77 pistettä yrityksille tarjottavien julkisten palvelujen osalta, mutta lisätoimia tarvitaan, jotta EU:n tavoite – 100 pistettä – voidaan saavuttaa. Slovakia on ilmoittanut sähköisen tunnistamisen järjestelmästä, jota 72 prosenttia sen väestöstä voi käyttää. Slovakia osallistuu myös (julkisten ja yksityisten toimijoiden välityksellä) yhteen laajamittaiseen pilottihankkeeseen, jossa testataan eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakkoa useissa arkipäivän tilanteissa ja jota rahoitetaan Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta. Sähköisten terveystietojen saatavuudessa on huomattavasti parantamisen varaa (nykyinen pistemäärä on 45).

Digitalisaatio Slovakian elpymis- ja palautumissuunnitelmassa

Slovakian elpymis- ja palautumissuunnitelmassa osoitetaan 1,3 miljardia euroa (21 %) digitaaliseen muutokseen, ja tästä määrästä 1,2 miljardilla eurolla on tarkoitus edistää digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamista. 24 Slovakialle suoritettiin kaksi maksua, joihin sisältyi muutamia lähinnä julkishallinnon kyberturvallisuuteen ja digitaitoihin liittyviä välitavoitteita ja tavoitteita. Maa hyväksyi kansallisen julkishallinnon tietokoneistamissuunnitelman, jonka tavoitteena on päivittää kyberturvallisuusvaatimuksia ja lisätä kaikkien julkishallinnon elinten ratkaisujen standardointia. Lisäksi Slovakia saattoi päätökseen iäkkäille tarkoitettuja taulutietokoneita koskevan hankkeen pilottivaiheen, jossa jaettiin taulutietokoneita tuhannelle ikääntyneelle ja muita heikommassa asemassa olevalle henkilölle ja koulutettiin heitä käyttämään laitteita.  Slovakia aikoo toteuttaa muutamia digitalisaatioon liittyviä toimenpiteitä. Se aikoo muun muassa rakentaa neljän eurooppalaisen digitaali-innovointikeskittymän ja kahden uuden digitalisaatiokeskuksen verkoston sekä toteuttaa Slovakian digitalisaatiota koskevan toimintasuunnitelman vuosiksi 2023–2026 ja kansallisen digiosaamisen strategian. Slovakia toimitti huhtikuussa 2023 muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman, jossa otettiin huomioon rahoituksen väheneminen (avustusmäärärahoja vähennetään 321 miljoonaa euroa) ja REPowerEU-luvun sisällyttäminen suunnitelmaan, jolla pyritään vähentämään riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista ja tukemaan vihreää siirtymää.

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Slovenia

Slovenian odotetaan antavan myönteisen panoksen yhteisiin toimiin EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. Slovenian on toteuttava lisätoimia saavuttaakseen tavoitetasonsa ja edistääkseen edelleen digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamista erityisesti tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden ja maaseutualueiden yhteyksien osalta, ja sen olisi jatkettava aktiivista osallistumistaan kehittyneitä teknologioita koskeviin monikansallisiin hankkeisiin. Slovenia laatii aktiivisesti kehystä maan digitaalista muutosta varten: se on perustanut digitaalisesta muutoksesta vastaavan ministeriön ja hyväksynyt kattavan Digital Slovenia 2030  -digitalisaatiostrategian, joka on linjassa digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman kanssa.

Slovenia tutkii yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta perustaa eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin konsortiot (EDIC), jotka koskevat i) kieliteknologian allianssin perustamista luonnollisen kielen käsittelyn yhteisen infrastruktuurin sekä monikielisten laajojen kielimallien kehittämiseksi ja ii) ”Networked Local Digital Twins Towards CitiVerse” ‑hanketta, jossa hyödynnetään murroksellisia ja immersiivisiä teknologioita tulevissa kaupunkeihin liittyvissä hankkeissa. Slovenia on yksi niistä jäsenvaltioista, jotka ovat yhdessä jättäneet virallisen hakemuksen eurooppalaisen lohkoketjukumppanuuden ja eurooppalaista lohkoketjuinfrastruktuuria koskevan EDICin perustamisesta EU:n laajuisten rajat ylittävien julkisten palvelujen tukemiseksi.

DIGITAIDOT

Vähintään perustason digitaidot omaavien henkilöiden osuus Slovenian 16–74-vuotiaasta väestöstä on hieman pienempi kuin EU:ssa keskimäärin (50 %, EU:n keskiarvo 54 %). Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osuus kaikista työssä olevista on aiemmista vuosista poiketen alle EU:n keskiarvon (4,5 %, EU:n keskiarvo 4,6 %), eikä se edelleenkään vastaa työmarkkinoiden nykyisiä tarpeita. Myös naisten osuus tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista, 17,6 prosenttia, on alle EU:n keskiarvon, joka on 18,9 prosenttia. Slovenialaisista yrityksistä 78 prosenttia ilmoitti, että niillä on vaikeuksia löytää riittävän ammattitaitoisia tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita. Tämä on suurin osuus EU:ssa. Slovenia toteuttaa perustason digitaitojen parantamiseksi parhaillaan useita toimenpiteitä (esimerkiksi digitaalisen osallisuuden edistämistä koskeva laki) ja tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osuuden kasvattamiseksi (esimerkiksi osaamisen ennakoinnin foorumi ja toimenpiteet ulkomaisten tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden houkuttelemiseksi), mutta niitä pidetään ilmoitettuihin tarpeisiin nähden riittämättöminä.

DIGITAALINEN INFRASTRUKTUURI

Kiinteän erittäin suuren kapasiteetin verkon ja valokuituverkon kattavuus on Sloveniassa hyvä, mutta maaseutualueiden yhteydet ja 5G-verkkojen kokonaiskattavuus muodostavat edelleen haasteen. Kiinteän erittäin suuren kapasiteetin verkon kattavuus on hieman EU:n keskiarvoa parempi (76 %, EU:n keskiarvo 73 %). Lisätoimia tarvitaan kuitenkin erityisesti maaseutualueilla, joilla verkko kattaa vain 51 prosenttia kotitalouksista ja joilla Slovenian pinnanmuodostus aiheuttaa haasteita. 5G-verkkojen kokonaiskattavuus on kasvanut huomattavasti (37 sta 64 prosenttiin), mutta se on edelleen alle EU:n 81 prosentin keskiarvon. Keskeinen tietoliikenneyhteyksiin liittyvä edistysaskel oli eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä. Lisäksi Slovenia kehittää hyvin aktiivisesti kehittyneen teknologian infrastruktuuria ja osallistuu useisiin monikansallisiin hankkeisiin, kuten Euroopan suurteholaskennan yhteisyritykseen, eurooppalaiseen kvanttiviestintäinfrastruktuuriin ja eurooppalaiseen lohkoketjuinfrastruktuuriin. Slovenia osallistuu liitännäisosallistujien välityksellä mikroelektroniikkaa ja viestintäteknologiaa koskevaan IPCEI-hankkeeseen (sen saaman tuen määrä alittaa yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen kynnysarvon).

YRITYSTEN DIGITALISAATIO

Slovenian tulos on hyvä joillakin yritysten digitalisaatioon liittyvillä osa-alueilla, mutta parantamisen varaa on, varsinkin kun otetaan huomioon sen kunnianhimoinen tavoite olla yritysten digitalisaatiossa EU:n kolmen parhaan joukossa vuoteen 2030 mennessä. Kehittyneiden teknologioiden osalta Slovenia suoriutui hyvin tekoälyn ja pilvipalvelujen käytössä, mutta oli selvästi jäljessä massadatan analysoinnissa (7 % vuonna 2020, kun EU:n keskiarvo oli 14 %). Sellaisten pk-yritysten osuus, joiden digitaalinen intensiteetti on vähintään perustasoa, on Sloveniassa hieman alle EU:n keskiarvon (67 % vuonna 2022, kun EU:n keskiarvo oli 69 %). Maassa ei tällä hetkellä ole yhtään yksisarvista tai mahdollista tulevaa yksisarvista. Startup-ekosysteemin suhteen parantamisen varaa on tieto- ja viestintätekniikan alan tutkimus- ja kehittämistoiminnan kaupallistamisessa sekä startup-/scale-up-yritysten mahdollisuuksissa saada rahoitusta, erityisesti omaa pääomaa. Slovenia toteuttaa toimia, joiden odotetaan ratkaisevan eräitä näistä haasteista, esimerkiksi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen tyypeistä annetun lain avulla.

JULKISTEN PALVELUJEN DIGITALISOINTI

Slovenian tulos julkisten palvelujen digitalisoinnissa on kohtalaisen hyvä. Kansalaisille tarjottavien digitaalisten julkisten palvelujen osalta se jää alle EU:n keskiarvon (71 pistettä eli alle EU:n keskiarvon, joka on 77 pistettä), mutta yritysten palvelujen osalta se on hyvin lähellä EU:n keskiarvoa (83 pistettä, kun EU:n keskiarvo on 84 pistettä). Kansalaisten pääsy sähköisiin terveystietoihin on Sloveniassa EU:n keskiarvoa paremmalla tasolla (80 pistettä, EU:n keskiarvo 72 pistettä). Sähköinen henkilökortti otettiin käyttöön maaliskuussa 2022 ja siitä ilmoitettiin eIDAS-asetuksen mukaisesti toukokuussa 2023. Slovenia on hyväksynyt julkisten palvelujensa nykyaikaistamiseksi useita strategioita, muun muassa digitaalisten julkisten palvelujen strategian 2021–2030 ja sähköistä terveydenhuoltoa koskevan strategian 2022–2027 .

Digitalisaatio Slovenian elpymis- ja palautumissuunnitelmassa

Slovenian elpymis- ja palautumissuunnitelman määrärahat ovat 2,5 miljardia euroa. Tästä määrästä käytetään digitalisaatioon 500 miljoonaa euroa (21 %), ja 471 miljoonalla eurolla on tarkoitus edistää digitaalisen vuosikymmenen tavoitteita. 25 Slovenian ensimmäinen maksupyyntö oli suuruudeltaan 49,6 miljoonaa euroa, ja se maksettiin huhtikuussa 2023. Maksupyynnön yhteydessä se saavutti neljä digitalisaatioon liittyvää välitavoitetta ja tavoitetta, jotka liittyivät lähinnä kahteen alaan. Ensimmäinen niistä on talouden digitalisointi, johon sisältyy Euroopan yhteistä datainfrastruktuuria ja ‐palveluja sekä pienitehoisia prosessoreja ja puolijohdesiruja koskevien monikansallisten hankkeiden mahdollisten osallistujien yksilöiminen. Toinen ala on julkisten palvelujen digitalisointi, johon sisältyy muun muassa valtionhallinnon tietotekniikan kehittämisneuvoston perustaminen. Slovakia laatii parhaillaan tarkistettua elpymis- ja palautumissuunnitelmaa ottaakseen huomioon rahoituksen vähenemisen (avustusmäärärahoja vähennetään 286 miljoonaa euroa) ja REPowerEU-luvun sisällyttämisen suunnitelmaan, jolla pyritään vähentämään riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista ja tukemaan vihreää siirtymää. Tarkistusluonnoksesta järjestettiin julkinen kuuleminen maaliskuussa 2023 ja se toimitettiin EU:n komissiolle 14. heinäkuuta 2023.

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Espanja

Espanjan odotetaan antavan myönteisen panoksen yhteisiin toimiin EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. Espanjan viranomaiset ovat viime vuosina toteuttaneet merkittäviä toimia, joilla on luotu perusta Espanjan talouden kunnianhimoiselle digitaaliselle muutokselle. Espanja on edistynyt merkittävästi digitaalisen vuosikymmenen kaikissa neljässä ulottuvuudessa. España Digital 2026 -strategia, joka on linjassa digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman kanssa, esiteltiin vuonna 2022. Sillä on tarkoitus edistää digitaalista muutosta useiden uudistusten ja huomattavien julkisten ja yksityisten investointien avulla.

Espanja tutkii yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa mahdollisuutta perustaa eurooppalaisen digitaalisen infrastruktuurin konsortiot (EDIC), jotka koskevat i) kieliteknologian allianssia luonnollisen kielen käsittelyn yhteisen infrastruktuurin sekä monikielisten laajojen kielimallien kehittämiseksi, ii) genomia, tarkoituksena mahdollistaa tehokas ja turvallinen rajat ylittävä pääsy henkilökohtaisten genomitietoaineistojen rekistereihin, ja iii) ”Networked Local Digital Twins Towards CitiVerse” ‑hanketta, jossa hyödynnetään murroksellisia ja immersiivisiä teknologioita tulevissa kaupunkeihin liittyvissä hankkeissa.

DIGITAIDOT

Yli kolmasosalla Espanjan 16–74-vuotiaasta väestöstä ei ole perustason digitaitoja. Vähintään perustason sekä perustason ylittävien digitaitojen osalta Espanjan tulos on hyvä, sillä 64 prosentilla sen väestöstä on perustason ja 38 prosentilla perustason ylittävät taidot, mikä on yli EU:n keskiarvon. Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osuus työvoimasta kasvaa Espanjassa edelleen ja on hieman alle EU:n keskiarvon (4,3 %, EU:n keskiarvo 4,6 %). Myös tieto- ja viestintätekniikan tutkinnon suorittaneiden osuudessa on saavutettu edistystä, ja se ylittää EU:n keskiarvon (4,8 %, EU:n keskiarvo 4,2 %). Naisten osuus tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista on 18 prosenttia eli hieman alle EU:n keskiarvon, joka on 18,9 prosenttia. Tämä auttaa kaventamaan eroa jatkuvasti kasvavaan kysyntään. Espanja toteuttaa useita toimenpiteitä tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden määrän lisäämiseksi. Niitä ovat muun muassa maaliskuussa 2022 hyväksytty ammatillisen koulutuksen järjestelmän nykyaikaistamista koskeva uusi laki sekä tekoälyä ja massadataa koskeva uusi ammatillisen koulutuksen erikoistumiskurssi.

DIGITAALINEN INFRASTRUKTUURI

Espanjan tulos digitaalisen infrastruktuurin ja erityisesti tietoliikenneyhteyksien osalta on yksi EU:n parhaista. Kiinteiden erittäin suuren kapasiteetin verkkojen kattavuus on Espanjassa huomattavasti yli EU:n keskiarvon (93 %, EU:n keskiarvo 73 %), ja kuitu kiinteistöön -yhteyksien osalta se ylittää EU:n keskiarvon hyvin selvästi (91 %, EU:n keskiarvo 56 %). 5G-verkkojen kokonaiskattavuudessa Espanja on vain hieman EU:n keskiarvon yläpuolella (82 %, EU:n keskiarvo 81 %) ensimmäisen huutokaupan viivästymisen vuoksi. Espanja on kuitenkin osoittanut 98 prosenttia kaikista 5G-pioneeritaajuusalueista, ja se toteuttaa elpymis- ja palautumissuunnitelmansa mukaisesti asianmukaisia toimenpiteitä digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. Espanja hyväksyi uuden televiestintälain vuonna 2022, ja se edistää sekä 5G-tekonologian että laajakaistan käyttöönottoa. Puolijohteiden ja huipputeknologian osa-alueella Espanja hyväksyi toukokuussa 2022 mikroelektroniikkaa ja puolijohteita koskevan strategisen talouden elvytys- ja muutoshankkeen (PERTE Chip), jolla vahvistetaan alan suunnittelu- ja tuotantokapasiteettia Espanjan ja EU:n strategisen itsenäisyyden edistämiseksi. Espanja osallistuu mikroelektroniikkaa ja viestintäteknologiaa koskevaan IPCEI-hankkeeseen. Sillä on hankkeessa 11 suoraa osallistujaa, jotka toimivat eri aloilla (materiaalit, avoimen lähdekoodin suunnittelu, laitteet, pakkausteknologia, tietoliikenneyhteydet, fotoniikka). Espanja toteuttaa parhaillaan useita toimenpiteitä, jotka voivat auttaa unionia saamaan ensimmäisen vanttitietokoneensa vuoteen 2025 mennessä.

YRITYSTEN DIGITALISAATIO

Niiden pk-yritysten osuus, joilla on perustason digitaalinen intensiteetti, on hieman alle EU:n keskiarvon (68 %, EU:n keskiarvo 69 %), vaikka Espanjan viranomaiset pyrkivät parantamaan yritysten digitalisaatiota. Kehittyneiden teknologioiden integroinnin osalta vuoden 2022 tiedot osoittavat merkittävää edistymistä, sillä 12,3 prosenttia yrityksistä käyttää tekoälyä ja 14,3 prosenttia käyttää massadataa yrityksen sisäiseen analyysiin. Kun otetaan huomioon pk-yritysten suuri määrä ja niiden merkittävä osuus Espanjan taloudesta, uudistuksilla ja investoinneilla, joilla pyritään parantamaan pk-yritysten skaalautuvuutta ja digitalisointia, on epäsuora kerrannaisvaikutus. Espanja on käynnistänyt Digital Kit -aloitteen, jolla edistetään skaalautuvia ja vaikutukseltaan merkittäviä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömekanismeja pk-yritysten digitalisaation nopeuttamiseksi, sekä muutostekijäohjelman, jolla pk-yrityksille myönnetään avustuksia digitalisaatioasiantuntijoiden palkkaamiseen. Kansallisen tekoälystrategiansa mukaisesti Espanja on toteuttanut merkittäviä tekoälyä koskevia toimenpiteitä, joilla on tarkoitus tukea näiden teknologioiden kehittämistä edelleen ja lisätä niiden käyttöönottoa yrityksissä. Espanja osallistuu myös seuraavan sukupolven pilvipalveluinfrastruktuuria ja -palveluja koskevaan IPCEI-hankkeeseen. Lisäksi on käynnistetty useita toimenpiteitä, joilla pyritään luomaan uusien yritysten ja yksisarvisten kannalta suotuisa toimintaympäristö. Yksi tällainen toimenpide on startup-yrityksiä koskeva laki.

JULKISTEN PALVELUJEN DIGITALISOINTI

Espanja on sähköisen hallinnon ja digitaalisten julkisten palvelujen eturintamassa EU:ssa, ja se päivittää edelleen palvelujaan ja infrastruktuuriaan, jotta ne vastaisivat teknologian nopeaa kehitystä sekä kansalaisten ja yritysten tarpeita. Espanjan tulos on selvästi EU:n keskiarvon yläpuolella sähköisiä viranomaispalveluja käyttävien internetin käyttäjien määrää mittaavissa indikaattoreissa (84 %, EU:n keskiarvo 74 %), kansalaisille ja yrityksille tarjottavissa digitaalisissa julkisissa palveluissa (86 ja 91 pistettä) sekä sähköisten terveystietojen saatavuudessa (83 pistettä). Espanjassa on yksi sähköisen tunnistamisen väline eli eIDAS-asetuksen mukaisesti ilmoitettu Espanjan sähköinen henkilökortti (DNIe). Espanja on edistynyt digitaalisten julkisten palvelujen yhteentoimivuudessa valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

Digitalisaatio Espanjan elpymis- ja palautumissuunnitelmassa

Espanjan elpymis- ja palautumissuunnitelmassa osoitetaan 19,6 miljardia euroa (28,2 %) digitaaliseen muutokseen, ja tästä määrästä 18,8 miljardilla eurolla on tarkoitus edistää digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamista. 26  Espanja on esittänyt kolme maksupyyntöä, jotka on hyväksytty ja jotka kattavat monia digitaalisia toimenpiteitä koskevia tärkeitä välitavoitteita ja tavoitteita, kuten seuraavat: i) strategia 5G-teknologian edistämiseksi , ii) pk-yritysten digitalisaatiosuunnitelma  2021–2025, iii) kansallinen tekoälystrategia, iv) 700 MHz:n taajuusalueen osoittaminen ja 5G-taajuuksien verotuksen alentamista koskeva säädös, v) Espanjan 28. kesäkuuta 2022 annetun yleisen televiestintälain nro 11/2022 voimaantulo, vi) kansallinen kyberturvallisuusalan tukiohjelma ja vii) ammatillisen koulutuksen järjestämisestä ja integroinnista 31. maaliskuuta 2022 annettu orgaaninen laki nro 3/2022 . Espanja toimitti kesäkuussa 2023 elpymis- ja palautumissuunnitelmaan lisäyksen, jolla vahvistetaan suunnitelman digitaalista ulottuvuutta ja jota komissio arvioi parhaillaan.

Digitaalista vuosikymmentä koskeva maakohtainen raportti 2023: Ruotsi

Ruotsin odotetaan antavan hyvin vahvan panoksen yhteisiin toimiin EU:n digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ruotsi digitalisoitui jo varhaisessa vaiheessa, ja maassa on pitkät kattavien yhteyksien ja digitaalisten välineiden käytön perinteet. Digitaalisesti kypsänä maana Ruotsin tulokset ovat edelleen hyvät kaikissa digitaalisen vuosikymmenen ulottuvuuksissa. Tietoliikenneyhteyksien osalta edistyminen on kuitenkin hidastunut, ja Ruotsi on edelleen merkittävästi jäljessä 5G-verkkojen kattavuudessa. Kansalaisten digiosaaminen on korkeatasoista, mutta haasteena on vastata tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden suureen kysyntään. Vuoden 2017 digitalisaatiostrategiassa korostetaan digitaaliset taidot hallitsevan työvoiman merkitystä, mutta siinä ei määritellä tätä koskevia tavoitteita.

DIGITAIDOT

Kansalaisten digitaidot ovat Ruotsissa korkealla tasolla, minkä odotetaan edistävän osaltaan merkittävästi digitaalisen vuosikymmenen tavoitteen saavuttamista. Ruotsin 16–74-vuotiaasta väestöstä 67 prosentilla oli vuonna 2023 vähintään perustason digitaidot, mikä on enemmän kuin EU:n keskiarvo (54 %). Useilla käynnissä olevilla aloitteilla pyritään parantamaan edelleen Ruotsin väestön digiosaamisen tasoa.

Tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden osuus kaikista työssä olevista on 8,6 prosenttia eli yli EU:n keskiarvon (4,6 %). Myös naisten osuus tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoista, 22,9 prosenttia, on yli EU:n keskiarvon, joka on 18,9 prosenttia. Elinkeinoelämä korostaa kuitenkin, että tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden määrä ei vieläkään vastaa kysyntää. On tärkeää, että Ruotsi tehostaa toimiaan tämän ongelman ratkaisemiseksi myös edistääkseen tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita koskevaa digitaalisen vuosikymmenen tavoitetta.

DIGITAALINEN INFRASTRUKTUURI

Ruotsi edistyy edelleen kiinteiden yhteyksien alalla. Se on kuitenkin alkanut jäädä jälkeen koko EU:n keskiarvosta. Vaikka useimmilla kotitalouksilla on pääsy erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin (85 %, koko EU:ssa 73 %), valokuituverkkojen käyttöönotto on hidastunut vuoden 2016 huipputasosta, ja gigabittiyhteyksien saatavuutta on edelleen parannettava erityisesti maaseutualueilla, joilla ne kattavat 76 prosenttia kotitalouksista. Gigabittiyhteyksien käyttöönottoaste on vain 6,1 prosenttia, mikä on alle EU:n keskiarvon (13,8 %). Mobiiliyhteyksien osalta 5G-verkon käyttöönotto on vauhdittunut kyseisen taajuusalueen huutokaupan viivästymisen jälkeen, mutta Ruotsi on edelleen kaukana EU:sta 5G-verkon kattavuuden (20 %, kattavuus EU:ssa 81 %) ja käyttöönoton osalta. Eräiden 5G-pioneeritaajuusalueiden osoittamiseksi, joka on jo myöhästynyt, on tehtävä enemmän.

Muiden digitaalisten infrastruktuurien osalta Ruotsi osallistuu monikansallisiin hankkeisiin, jotka koskevat supertietokoneiden ja kvanttitietokoneiden hankkimista. Meneillään on myös aloitteita, joilla tuetaan puolijohteiden tuotantoa ja reunasolmujen käyttöönottoa digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden mukaisesti.

YRITYSTEN DIGITALISAATIO

Ruotsi kuuluu EU:n edelläkävijöihin yksisarvisissa, joita maassa on 37, ja sen odotetaan edistävän merkittävästi kaikkia yritysten digitalisaatioon liittyviä digitaalisen vuosikymmenen tavoitteita. Vuonna 2022 Ruotsin pk-yrityksistä 87 prosenttia oli saavuttanut vähintään perustason digitaalisen intensiteetin (EU:n keskiarvo vuonna 2022 oli 69 %), ja maa lähestyi vuodeksi 2030 asetettua 90 prosentin tavoitetta. Ruotsin elinkeinoelämän kehittämislaitos toteuttaa vuosina 2021–2024 toimenpiteitä maaseudun mikro- ja pienyritysten vahvistamiseksi digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien avulla.

Vaikka kehittyneitä digitaaliteknologioita käyttöön ottaneiden ruotsalaisyritysten prosenttiosuus on suurempi kuin EU:ssa kokonaisuutena, digitaalisen vuosikymmenen tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimia erityisesti tekoälyn (10 % vuonna 2021) ja massadatan (19 % vuonna 2020) käyttöönoton osalta.

JULKISTEN PALVELUJEN DIGITALISOINTI

Ruotsi saa keskimääräistä korkeammat pisteet kansalaisille ja yrityksille tarjottavien keskeisten julkisten palvelujen tarjoamisesta verkossa (kummastakin 88 pistettä 100 pisteestä). Useimmat julkishallinnon elimet tarjoavat mahdollisuuden asioida verkossa. Ruotsi on ilmoittanut kolme Ruotsin sähköisen tunnistamisen järjestelmään (Svensk e-legitimation) sisältyvää sähköisen tunnistamisen menetelmää. Ruotsin hallitus antoi kesäkuussa 2022 digitaalisen hallinnon viranomaisen (Digg) tehtäväksi analysoida valtiorahoitteisen sähköisen tunnistamisjärjestelmän tuottamista ja toimintaa ja tehdä sitä koskevia ehdotuksia. Digg esitti myöhemmin ehdotuksen teknisestä ratkaisusta uutta sähköistä tunnistamisjärjestelmää varten. Ruotsin yhteenlaskettu pistemäärä, joka mittaa kansalaisten pääsyä sähköisiin terveystietoihin, on 70/100 eli kaksi pistettä alle EU:n keskiarvon (72 pistettä). Ruotsi kerää julkisilta toimijoilta avointa dataa asetettavaksi sekä julkisten että yksityisten toimijoiden saataville.

Digitalisaatio Ruotsin elpymis- ja palautumissuunnitelmassa

Ruotsin elpymis- ja palautumissuunnitelman määrärahat ovat 3,3 miljardia euroa, ja tästä määrästä 650 miljoonaa euroa on osoitettu digitaalisen vuosikymmenen tavoitteiden saavuttamiseen. 27 Elpymis- ja palautumissuunnitelmalla edistetään erityisesti laajakaistaverkon laajentamista liittämällä siihen vuosina 2023–2025 lisää kotitalouksia. Tähän investoidaan 464 miljoonaa euroa. Lisäksi suunnitelmaan sisältyy investointeja ammatilliseen ja korkeakoulutukseen (165 miljoonaa euroa), ja siinä keskitytään erityisesti digitaitoihin työmarkkinoiden tulevien tarpeiden täyttämiseksi. Lisäksi elpymis- ja palautumissuunnitelmassa osoitetaan 21 miljoonaa euroa julkishallinnon digitaalisten palvelujen parantamiseen. Tähän sisältyy yhteinen digitaalinen infrastruktuuri. Ruotsi ei ole vielä esittänyt ensimmäistä elpymis- ja palautumissuunnitelmaan perustuvaa maksupyyntöään. Komissio tarkastelee parhaillaan Ruotsin 24. elokuuta 2023 elpymis- ja palautumissuunnitelmaan toimittamaa lisäystä.

(1)

Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VII perusteella. Lisäksi tietoja arvioitiin laadullisesti, jotta voitiin arvioida elpymis- ja palautumistukivälineen toimenpiteiden mahdollinen vaikutus digitaalisen vuosikymmenen tavoitteisiin, ja myös loppuosalla määrärahoista tuettiin digitaalisen vuosikymmenen yleisiä tavoitteita. Tämä koskee kaikkia tässä liitteessä esitettyjä elpymis- ja palautumissuunnitelmien kuvauksia.

Toimitetut tiedot koskevat elpymis- ja palautumissuunnitelmaa, jonka neuvosto on hyväksynyt ennen 1. syyskuuta 2023, sanotun kuitenkaan rajoittamatta suunnitelman mahdollisia parhaillaan tehtäviä tarkistuksia.

(2)

 Ks. alaviite 1.

(3)

Ks. alaviite 1.

(4)

 Ks. alaviite 1.

(5)

Ks. alaviite 1.

(6)

 Ks. alaviite 1. 

(7)

Ks. alaviite 1.

(8)

Ks. alaviite 1.

(9)

Ks. alaviite 1. 

(10)

Ks. alaviite 1.

(11)

 Ks. alaviite 1. 

(12)

 Ks. alaviite 1. 

(13)

 Ks. alaviite 1.

(14)

 Ks. alaviite 1. 

(15)

 Ks. alaviite 1. 

(16)

 Ks. alaviite 1.

(17)

Ks. alaviite 1.

(18)

 Ks. alaviite 1.

(19)

 Ks. alaviite 1. 

(20)

 Ks. alaviite 1.

(21)

 Ks. alaviite 1.

(22)

 Ks. alaviite 1.

(23)

 Ks. alaviite 1. 

(24)

 Ks. alaviite 1.

(25)

 Ks. alaviite 1.

(26)

 Ks. alaviite 1. 

(27)

Ks. alaviite 1.