EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 25.11.2021
COM(2021) 749 final
2021/0396(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON SUOSITUS
koordinoidusta lähestymistavasta turvallisen vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi covid-19-pandemian aikana ja suosituksen (EU) 2020/1475 korvaamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Unionin kansalaisten oikeus liikkua ja oleskella vapaasti Euroopan unionissa on yksi unionin arvostetuimmista saavutuksista ja sen talouden tärkeä moottori. Covid-19-pandemia on kuitenkin edelleen poikkeuksellinen uhka kansanterveydelle kaikkialla unionissa.
Jäsenvaltiot ovat toteuttaneet covid-19:n puhkeamisen johdosta erilaisia toimenpiteitä viruksen leviämisen rajoittamiseksi. Osa toimenpiteistä on vaikuttanut unionin kansalaisten oikeuteen liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, esim. maahanpääsyä koskevat rajoitukset tai vaatimukset, joiden mukaan rajatylittävien matkustajien on käytävä testissä SARS-CoV-2-infektion varalta. Jäsenvaltioiden on vapaata liikkuvuutta koskevia rajoituksia hyväksyessään ja soveltaessaan noudatettava EU:n oikeuden periaatteita, erityisesti suhteellisuus- ja syrjimättömyysperiaatteita.
Tällä alalla käyttöön otettavat yksipuoliset toimenpiteet ovat aiheuttaneet merkittäviä häiriöitä, kun yrityksiin ja kansalaisiin on kohdistettu monenlaisia toisistaan poikkeavia ja nopeasti muuttuvia toimenpiteitä. Tämä on erityisen haitallista tilanteessa, jossa virus on jo vaikuttanut merkittävästi Euroopan talouteen. Tällaiset erot voivat myös heikentää kansalaisten luottamusta kansanterveystoimenpiteisiin, erityisesti rokotuksiin, mikä puolestaan voi pahentaa epidemiatilannetta.
Jäsenvaltioiden välisen koordinoinnin lisäämiseksi neuvosto antoi 13. lokakuuta 2020 suosituksen (EU) 2020/1475 koordinoidusta lähestymistavasta vapaan liikkuvuuden rajoittamiseen covid-19-pandemian johdosta. Neuvoston suosituksessa vahvistettiin koordinoitu lähestymistapa, jota sovelletaan seuraavilla keskeisillä aloilla: yhteisten perusteiden ja raja-arvojen soveltaminen, kun päätetään vapaata liikkuvuutta koskevien rajoitusten käyttöönotosta, yhteisesti sovittuihin värikoodeihin perustuvan kartan laatiminen covid-19-tartuntariskistä ja koordinoitu lähestymistapa mahdollisiin toimenpiteisiin, joita voidaan tarvittaessa soveltaa alueiden välillä liikkuviin henkilöihin sen mukaan, millainen tartuntariski kyseisillä alueilla on. Tätä neuvoston suositusta päivitettiin myöhemmin epidemiatilanteen kehittymisen perusteella.
Helpottaakseen edelleen turvallista vapaata liikkuvuutta covid-19-pandemian aikana Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 14. kesäkuuta 2021 asetuksen (EU) 2021/953 EU:n digitaalista koronatodistusta koskevan kehyksen perustamisesta covid-19-tautiin liittyvien yhteentoimivien rokotusta, testausta ja taudista parantumista koskevien todistusten myöntämiseksi, todentamiseksi ja hyväksymiseksi. EU:n digitaalista koronatodistusta koskevan kehyksen hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla neuvosto muutti samana päivänä myös neuvoston suositusta (EU) 2020/1475. Muutettujen sääntöjen mukaan rokotetut tai taudista parantuneet henkilöt olisi vapautettava neuvoston suosituksen mukaisesti sovellettavista rajoituksista.
Kesäkuun 2021 jälkeen tilanne on kehittynyt merkittävästi kahdella rintamalla, ja se vaikuttaa epidemiatilanteeseen ja siten myös vapaaseen liikkuvuuteen unionissa. Ensinnäkin rokotuskattavuus on lisääntynyt merkittävästi, ja täyden rokotuksen saaneiden henkilöiden kumulatiivinen määrä unionin koko väestöstä oli yli 65 prosenttia 19. marraskuuta 2021 mennessä, kun se oli alle 30 prosenttia viimeisintä muutosta ja asetusta (EU) 2021/953 hyväksyttäessä.
Rokotuskattavuudessa on kuitenkin edelleen suuria eroja jäsenvaltioiden ja alueiden sekä tiettyjen väestöryhmien välillä. Täyden rokotuksen saaneiden määrä 19. marraskuuta 2021 mennessä jäsenvaltioiden koko väestöstä vaihteli 23,9 prosentista 81,4 prosenttiin (28,6–92,6 prosenttia koko aikuisväestöstä). Tämä on erittäin huolestuttavaa, sillä se tarjoaa virukselle runsaasti mahdollisuuksia levitä ja aiheuttaa tautia erityisesti rokottamattomien keskuudessa.
Kesäkuuhun 2021 verrattuna huomattavasti suurempi osa väestöstä on näin ollen paremmin suojattu covid-19-taudin aiheuttamalta vakavalta sairastumiselta ja kuolemiselta tällä hetkellä saatavilla olevien covid-19-rokotteiden ansiosta. Ne tarjoavat suojan vakavia tautimuotoja, ihmishenkien menetyksiä ja infektion pitkäaikaisia seurauksia vastaan. Rokottaminen on näin ollen erittäin tärkeä – vaikkakaan ei ainoa – väline covid-19-taudin torjunnassa, ja toimia tarvitaan edelleen rokotuskattavuuden parantamiseksi.
Toiseksi EU:n digitaalisen koronatodistuksen käyttöönotto on edennyt nopeasti. Jäsenvaltiot ovat marraskuuhun 2021 mennessä antaneet yli 650 miljoonaa EU:n digitaalista koronatodistusta. EU:n digitaalinen koronatodistus on siten laajalti saatavilla oleva ja luotettavasti hyväksytty väline vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi covid-19-pandemian aikana. Syyskuussa 2021 julkaistun Eurobarometri-tutkimuksen mukaan noin kaksi kolmasosaa (65 prosenttia) vastaajista oli sitä mieltä, että EU:n digitaalinen koronatodistus on turvallisin keino matkustaa vapaasti Euroopassa covid-19-pandemian aikana. Lähes kaikki jäsenvaltiot käyttävät EU:n digitaalista koronatodistusta myös sisäisiin tarkoituksiin.
EU:n digitaalista koronatodistusta koskevaa kehystä käytetään menestyksekkäästi EU:n jäsenvaltioiden lisäksi kolmessa EU:n ulkopuolisessa ETA-maassa ja Sveitsissä sekä 20 muussa kolmannessa maassa ja alueella, ja lisää kolmansia maita odotetaan tulevan mukaan. Näin ollen EU:n digitaalista koronatodistusta koskeva kehys on ainoa laaja-alainen järjestelmä, joka toimii kansainvälisesti.
Samaan aikaan unionin epidemiatilanne, jolle on ominaista korkea ja kasvava ilmoitettujen tapausten yleinen määrä, on edelleen haastava. Sen perusteella voidaan jatkaa kansanterveyden suojeluun tähtääviä toimenpiteitä tai ottaa niitä uudelleen käyttöön. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) suosittelee, että covid-19-rokotusten kattavuutta lisätään edelleen kaikissa ikäryhmissä, jotka voivat saada rokotuksen, ja että hillitsemistoimenpiteitä (esim. kasvomaskin käyttö, ilmanvaihdon parantaminen suljetuissa tiloissa ja lähikontaktien välttäminen) sovelletaan edelleen, sillä ne ovat tärkeitä keinoja, joilla voidaan vähentää viruksen ja sen muunnosten leviämistä edelleen.
Tämän kehityksen vuoksi neuvoston suosituksessa (EU) 2020/1475 vahvistettua yhteistä lähestymistapaa olisi mukautettava edelleen, kuten myös Eurooppa-neuvosto pyysi 22. lokakuuta 2021 antamissaan päätelmissä. Ratkaisevana tekijänä olisi oltava erityisesti se, onko henkilö rokotettu, testattu tai parantunut covid-19-taudista, mikä käy ilmi EU:n digitaalisesta koronatodistuksesta. EU:n digitaaliset koronatodistukset voidaan antaa, todentaa ja hyväksyä turvallisesti, joten niihin henkilöihin, jotka käyttävät oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen unionissa ja joilla on hallussaan voimassa oleva EU:n digitaalinen koronatodistus, ei pitäisi soveltaa vapaata liikkuvuutta koskevia lisärajoituksia, kuten SARS-CoV-2-infektion varalta tehtäviä lisätestejä. Tällaisia henkilöitä ei periaatteessa etenkään pitäisi määrätä karanteeniin, koska se tarkoittaa merkittävää vapaan liikkuvuuden rajoitusta.
Tätä lähestymistapaa tukevat Maailman terveysjärjestön (WHO) suositukset, joiden mukaan täysin rokotettuihin matkustajiin ja matkustajiin, jotka ovat parantuneet covid-19:stä matkustamista edeltäneiden kuuden kuukauden aikana, ei pitäisi soveltaa lisärajoituksia. Henkilöiden, jotka eivät kuulu näihin kahteen ryhmään, olisi voitava matkustaa, jos heillä on negatiivinen tulos SARS-CoV-2-infektion varalta tehdystä testistä.
Jotta vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden käyttöä voitaisiin yksinkertaistaa unionissa, on tarpeen päästä yhteisymmärrykseen edellytyksistä, jotka EU:n digitaalisen koronatodistuksen kolmen tyypin (rokotus, testaus ja parantuminen) on täytettävä, jotta ne voidaan hyväksyä. Tässä yhteydessä olisi otettava huomioon viimeisin kehitys, erityisesti epidemiatilanne ja rokotteiden tehosteannosten jakelun aloittaminen.
Tehosteannosten antamisen yhteydessä yhä useammat jäsenvaltiot antavat sääntöjä siitä, kuinka kauan ensimmäisen rokotussarjan jälkeen annetut rokotustodistukset hyväksytään, kun otetaan huomioon, että rokotusten antama suoja covid-19-tartunnalta ja lievältä tautimuodolta vaikuttaa heikkenevän ajan mittaan. Näitä sääntöjä sovelletaan joko vain sisäisiin käyttötapauksiin tai myös rokotustodistusten käyttöön matkustustarkoituksessa.
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus julkaisi 24 päivänä marraskuuta 2021 nopean riskinarvioinnin, jossa todettiin, että EU- ja ETA-maiden olisi kiireesti harkittava tehosteannosten antamista vähintään 40-vuotiaille kohdistaen ne kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville ja ikääntyneille. Lisäksi todettiin, että maat voisivat harkita tehosteannoksen antamista kaikille 18 vuotta täyttäneille vähintään kuusi kuukautta ensimmäisen rokotussarjan valmistumisen jälkeen, jotta voidaan parantaa heidän suojaansa immuniteetin heikkenemisen vuoksi uhkaavalta tartunnalta. Tämä voisi mahdollisesti vähentää tartuntoja väestössä ja estää sairaalahoidon tarpeen ja kuolemantapausten kasvun.
Erilaisten ja häiritsevien toimenpiteiden välttämiseksi komissio ehdottaa, että rokotustodistuksille vahvistetaan matkustamista varten vakiohyväksyntäaika, joka on yhdeksän kuukautta. Tässä otetaan huomioon Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen ohjeet, jotka koskevat tehosteannosten antamista kuuden kuukauden kuluttua ensimmäisen rokotussarjan valmistumisesta, ja säädetään kolmen kuukauden lisäajasta sen varmistamiseksi, että kansalliset rokotuskampanjat voidaan mukauttaa tilanteeseen ja kansalaiset voivat saada tehosteannoksen. Koordinoidun lähestymistavan varmistamiseksi jäsenvaltioiden ei pitäisi hyväksyä rokotustodistuksia, jotka on annettu ensimmäisen rokotussarjan valmistumisen jälkeen, jos todistuksessa mainitun annoksen antamisesta on kulunut yli yhdeksän kuukautta.
Yhdeksän kuukauden vakiohyväksyntäaikaa olisi sovellettava todistuksiin, jotka annetaan ensimmäisen rokotussarjan valmistumisen jälkeen. Jäsenvaltioiden olisi välittömästi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että rokotukset ovat niiden väestöryhmien saatavilla, joiden aiemmin saamat rokotustodistukset lähestyvät vakiohyväksyntäajan päättymispäivää, ottaen täysimääräisesti huomioon kansalliset päätökset, jotka koskevat eri väestöryhmien priorisointia aloitettaessa rokotukset kansallisen politiikan ja epidemiatilanteen valossa.
Kuten Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus on raportoinut, käytettävissä olevien tutkimusten seuranta-ajat ovat tehosteannosten antamisen jälkeen lyhyitä, ja tietoja on seurattava tarkemmin, jotta voidaan määrittää tehosteannoksen jälkeisen immuniteetin kesto tartuntaa, lievää tautimuotoa ja vakavaa tautimuotoa vastaan. Toistaiseksi ei ole tehty tutkimuksia, joissa olisi nimenomaisesti käsitelty tehosteannosten tehoa SARS-CoV-2-tartuntojen estämiseksi, minkä vuoksi tehosteannosten hyväksyntäaikaa ei ole vielä mahdollista määrittää. Uudet tiedot niiden tehokkuudesta korkean suojan palauttamiseksi tartuntaa vastaan osoittavat kuitenkin, että tehosteannoksilla on todennäköisesti myös merkittävä vaikutus tartunnan edelleen leviämisen rajoittamiseen, ja voidaan kohtuudella olettaa, että tehosterokotuksen antama suoja voi kestää pitempään kuin ensimmäisen rokotussarjan antama suoja.
Ehdotettua lähestymistapaa on seurattava huolellisesti ja tiiviisti, jotta voidaan arvioida, tarvitaanko muutoksia tai mukautuksia uuden tieteellisen näytön perusteella. Tällaisen näytön perusteella komissio voi tarvittaessa tehdä ehdotuksen asianmukaisen hyväksyntäajan soveltamisesta myös tehosteannoksen antamisen jälkeen annettuihin todistuksiin. On huomattava, että vaikka rokotteet ovat tässä vaiheessa edelleen erittäin tehokkaita vakavaa tautimuotoa, sairaalahoitoa ja kuolemantapauksia vastaan, suoja tartuntaa ja viruksen leviämistä vastaan voi vähentyä ajan mittaan. Lisäksi on havaittu, että iäkkäämpien ihmisten ja henkilöiden, joilla on kliinisiä riskitekijöitä, suoja vakavampia tautimuotoja vastaan on heikennyt hieman.
Kuten edellä on esitetty, covid-19-pandemian vuoksi tarpeellisia toimenpiteitä olisi näin ollen sovellettava henkilötasolla eikä aluetasolla, mikä tarkoittaa, että matkustajiin, joilla on voimassa oleva todistus, ei periaatteessa pitäisi soveltaa lisärajoituksia. Samalla liikennevalokartta, jossa esitetään epidemiatilanne aluetasolla, olisi säilytettävä mukautettuna, koska se on hyödyllinen ja helposti ymmärrettävä väline kansalaisille ja jäsenvaltioiden viranomaisille. Sen lisäksi, että kartta toimii tiedotusta tukevana välineenä, sen olisi muodostettava perusta erityisille säännöille, jotka koskevat matkustamista alueilta, joilla viruksen leviäminen on erityisen vähäistä tai erityisen suurta.
Matkustajille, jotka saapuvat alueilta, joilla virusta esiintyy erittäin vähän, ei pitäisi suhteellisuusperiaatteen mukaisesti asettaa mitään rajoituksia. Tällaisilta matkustajilta ei näin ollen pitäisi vaatia EU:n digitaalisen koronatodistuksen hallussapitoa tai SARS-CoV-2-infektion varalta tehtävään testiin osallistumista, kun he harjoittavat vapaata liikkuvuutta unionissa. Tämä ei vaikuta jäsenvaltioiden sisäisiin käyttötarkoituksiin (pääsy tilaisuuksiin, ravintoloihin jne.). Monilla tällaisilla matkustajilla on luonnollisesti kuitenkin hallussaan todistus, useimmiten rokotustodistus.
Toisaalta erityistä huomiota olisi kiinnitettävä alueisiin, joilla virusta esiintyy erittäin paljon, kun otetaan huomioon, että tautitapausten tuonti tällaisilta alueilta on entistä todennäköisempää, sekä paineet, joita näiden alueiden julkisiin terveydenhuoltojärjestelmiin voi kohdistua pitkään silloin kun tautitapauksia on paljon. Näiden kansanterveydellisten riskien lieventämiseksi jäsenvaltioiden olisi neuvottava kansalaisia välttämään kaikkea muuta kuin välttämätöntä matkustamisesta näille alueille ja niiltä pois. Lisäksi kyseisiltä alueilta saapuvilta henkilöiltä, joilla ei ole hallussaan rokotus- tai parantumistodistusta, olisi vaadittava testeihin osallistumista ja karanteenia tai omaehtoista eristäytymistä.
Mahdollisesti ilmenevät uudet SARS-CoV-2-muunnokset aiheuttavat edelleen huolta, ja niitä olisi seurattava huolellisesti. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus arvioi säännöllisesti uutta näyttöä havaituista muunnoksista epidemiatietojen, sääntöihin perustuvan genomimuunnosten seulonnan tai muiden tieteellisten lähteiden avulla. Jotta voidaan saada oikea-aikaista ja tarkkaa tietoa huolta aiheuttavien tai seurannan alaisten SARS-CoV-2-muunnosten ilmaantumisesta ja leviämisestä, on myös tärkeää, että jäsenvaltiot ylläpitävät tai saavuttavat riittävän suuren sekvensointimäärän. Riittämättömät sekvensointimäärät rajoittavat kykyä havaita huolta aiheuttavat muunnokset ennen kuin niillä on vaikutusta yleiseen epidemiatilanteeseen. SARS-CoV-2-muunnoksia käsittelevän eurooppalaisen asiantuntijaryhmän parhaillaan kehittämä kehys olisi tässä yhteydessä otettava huomioon, sitten kun se on saatavilla, sellaisten arviointiperusteiden määrittelylle ja arvioinnille, jotka voisivat johtaa kansanterveydellisten toimien käynnistämiseen huolta aiheuttavia muunnoksia vastaan.
SARS-CoV-2-muunnokset ”alfa” ja ”delta” ovat osoittaneet, että uusilla SARS-CoV-2-muunnoksilla voi olla kielteinen vaikutus epidemiatilanteeseen. Vaikka voi olla hyvin vaikeaa pysäyttää muunnoksen leviäminen sen jälkeen, kun se on havaittu unionissa, niiden mahdollisten vaikutusten vuoksi komissio ehdottaa menettelyä, jolla hidastetaan uusien muunnosten leviämistä unionissa. Tätä olisi sovellettava myös tilanteisiin, joissa jäsenvaltiot asettavat unionin oikeuden mukaisesti rajoituksia, koska alueen epidemiatilanne heikkenee nopeasti, erityisesti alueilla, joilla tilanne oli jo erittäin huono.
Koska muutetussa neuvoston suosituksessa (EU) 2020/1475 esitettyyn lähestymistapaan on tehtävä laajoja muutoksia, komissio ehdottaa neuvoston suosituksen korvaamista uudella suosituksella sen muuttamisen sijaan. Lisäksi komissio ehdottaa, että sen soveltamisaika kytketään asetukseen (EU) 2021/953, koska molempien välineiden voimassaolon on tarkoitus päättyä covid-19-pandemian päätyttyä, jolloin pandemiaan liittyviä vapaan liikkuvuuden rajoituksia ei tarvita.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Tällä suosituksella pannaan täytäntöön voimassa olevat säännökset, jotka liittyvät vapaan liikkuvuuden rajoittamiseen kansanterveyteen perustuvista syistä.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Tämä suositus on yhdenmukainen unionin muiden politiikkojen kanssa, kansanterveyttä ja sisärajatarkastuksia koskevat politiikat mukaan lukien.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus (SEUT) ja erityisesti sen 21 artiklan 2 kohta, 168 artiklan 6 kohta ja 292 artikla.
•Toissijaisuusperiaate
SEUT-sopimuksen 292 artiklan mukaan neuvosto voi antaa suosituksia. Sen mukaan neuvosto tekee ratkaisunsa komission ehdotuksesta aina silloin, kun perussopimuksissa määrätään, että neuvosto hyväksyy säädöksen komission ehdotuksesta.
Tämä pätee nykytilanteessa, koska yhdenmukainen lähestymistapa on tarpeen, jotta vältetään häiriöt, joita aiheutuu vapaata liikkuvuutta unionissa rajoittavista yksipuolisista ja riittämättömästi koordinoiduista toimenpiteistä. SEUT-sopimuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella unionin kansalaisella on oikeus vapaasti liikkua ja oleskella jäsenvaltioiden alueella, jollei perussopimuksissa määrätyistä ja niiden soveltamisesta annetuissa säännöksissä säädetyistä rajoituksista ja ehdoista muuta johdu. Jos unionin tason toimet osoittautuvat tarpeellisiksi tämän tavoitteen saavuttamiseksi, Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen hyväksyä säännöksiä, joilla helpotetaan näiden oikeuksien käyttöä.
SEUT-sopimuksen 168 artiklan 6 kohdan mukaan neuvosto voi myös antaa komission ehdotuksesta suosituksia ihmisten terveyden korkeatasoisen suojelun varmistamiseksi kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa.
•Suhteellisuusperiaate
Yksipuolisten tai koordinoimattomien toimenpiteiden hyväksyminen johtaa todennäköisesti epäjohdonmukaisiin ja hajanaisiin vapaan liikkuvuuden rajoituksiin, mikä aiheuttaa unionin kansalaisille epävarmuutta EU-oikeuksien käytössä. Ehdotuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen ja oikeasuhteista asetetun tavoitteen saavuttamiseksi.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Voimassa olevan lainsäädännön jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset
Ei sovelleta.
•Sidosryhmien kuuleminen
Ehdotuksessa otetaan huomioon jäsenvaltioiden kanssa käydyt säännölliset keskustelut, epidemiatilanteen kehittymistä koskevat tiedot ja saatavilla oleva tieteellinen näyttö.
•Vaikutustenarviointi
Ei sovelleta.
•Perusoikeudet
Vapaa liikkuvuus on Euroopan unionin perusoikeuskirjan 45 artiklassa vahvistettu perusoikeus. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti rajoituksia voidaan säätää ainoastaan, jos ne ovat välttämättömiä ja vastaavat tosiasiallisesti unionin tunnustamia yleisen edun mukaisia tavoitteita tai tarvetta suojata muiden henkilöiden oikeuksia ja vapauksia. Perusoikeuskirjan 21 artiklassa kielletään kansalaisuuteen perustuvat rajoitukset perussopimusten soveltamisalalla.
Kaikkien kansanterveyteen liittyvillä syillä perusteltujen, vapaata liikkuvuutta unionissa koskevien rajoitusten on oltava välttämättömiä ja oikeasuhteisia ja perustuttava puolueettomiin ja syrjimättömiin perusteisiin. Niiden on sovelluttava halutun tavoitteen saavuttamiseen, eivätkä ne saa ylittää sitä, mikä on tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Ei ole.
5.LISÄTIEDOT
•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset
Jäsenvaltioiden välisessä koordinoidussa kehyksessä olisi keskityttävä EU:n digitaalisen koronatodistuksen hallussapitoon. Lisärajoituksia ei pitäisi kohdistaa sellaisten matkustajien vapaaseen liikkuvuuteen, joilla on tietyt ehdot täyttävä todistus.
–Voimassa oleva rokotustodistus olisi hyväksyttävä, jos siitä käy ilmi, että suosituksessa määritellystä täyden rokotussarjan saamisesta on kulunut riittävästi aikaa, ja edellyttäen, että rokotuspäivästä on kulunut enintään yhdeksän kuukautta, silloin kun todistus on annettu ensimmäisen rokotussarjan valmistumisen jälkeen.
–Voimassa oleva testaustodistus olisi hyväksyttävä, jos se täyttää suosituksessa määritellyt vakiopituiset voimassaoloajat.
–Voimassa oleva parantumistodistus olisi hyväksyttävä, jos siitä käy ilmi, että ensimmäisen positiivisen testituloksen päivämäärästä on kulunut alle 180 päivää.
Jos viitataan EU:n digitaalisen koronatodistukseen, tämän olisi katettava myös sellaisten kolmansien maiden unionin kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen antamat covid-19-todistukset, jotka kuuluvat asetuksen (EU) 2021/953 3 artiklan 10 kohdan tai 8 artiklan 2 kohdan nojalla hyväksyttyjen niin kutsuttujen vastaavuuspäätösten soveltamisalaan, jotta voidaan helpottaa oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen unionissa.
Henkilöiltä, joilla ei ole hallussaan EU:n digitaalista koronatodistusta, voitaisiin edellyttää SARS-CoV-2-infektion varalta tehtävää testiä ennen saapumista tai sen jälkeen.
Karanteenia olisi edellytettävä ainoastaan suosituksessa esitetyissä poikkeuksellisissa olosuhteissa:
–matkustajilla, jotka saapuvat alueilta, joilla virusta esiintyy erittäin paljon, ei ole hallussaan rokotus- tai parantumistodistusta; tai
–vastauksena uuteen huolta aiheuttavaan tai seurannan alaiseen SARS-CoV-2-virusmuunnokseen.
Joissakin rajoitetuissa tapauksissa vapaata liikkuvuutta koskevia oikeuksia käyttäviltä henkilöiltä ei pitäisi edellyttää EU:n digitaalisen koronatodistuksen hallussapitoa:
–Henkilöt, jotka matkustavat olennaisen tärkeää tehtävää tai tarvetta varten, ja raja-alueiden yhteisöt.
–Henkilöt, jotka matkustavat alueilta, joilla virusta esiintyy erittäin vähän, koska riski viruksen kantamisesta on vähäinen.
Lisäksi vapaata liikkuvuutta koskevia oikeuksia käyttäviin lapsiin olisi sovellettava erityissääntöjä:
–Alle 12-vuotiailta lapsilta ei pitäisi vaatia, että heillä on hallussaan EU:n digitaalinen koronatodistus, kun he matkustavat muilta alueilta kuin alueilta, joilla virusta esiintyy erittäin paljon.
–6–12-vuotiailta lapsilta, joilla on hallussaan voimassa oleva EU:n digitaalinen koronatodistus, joka koskee rokotusta, testausta tai paranemista, tai negatiivinen tulos SARS-CoV-2-infektion varalta tehdystä testistä, ei pitäisi vaatia karanteenia tai omaehtoista eristäytymistä, kun he matkustavat alueilta, joilla virusta esiintyy erittäin paljon.
–Alle 6-vuotiaat lapset olisi vapautettava vaatimuksesta, joka koskee matkustamiseen liittyvää karanteenia tai omaehtoista eristäytymistä tai SARS-CoV-2-infektion varalta tehtäviä testejä, kun he matkustavat alueilta, joilla virusta esiintyy erittäin paljon.
Huolta aiheuttavien tai seurannan alaisten SARS-CoV-2-muunnosten huomioon ottamiseksi ja erityisesti sen varmistamiseksi, että uuden virusmuunnoksen leviämistä unionissa hidastaviin toimiin sovelletaan koordinoitua lähestymistapaa, niin kutsuttua hätäjarrumenettelyä olisi virtaviivaistettava ja yksinkertaistettava.
–Jos jäsenvaltio katsoo tarpeelliseksi määrätä toisesta jäsenvaltiosta matkustamiseen liittyviä toimenpiteitä uuden huolta aiheuttavan tai seurannan alaisen muunnoksen ilmaantumisen tai jäsenvaltion tai sen alueen epidemiatilanteen nopean heikkenemisen vuoksi, jäsenvaltion olisi ilmoitettava asiasta komissiolle ja neuvostolle mahdollisimman pian.
–Neuvoston poliittisen kriisitoiminnan integroiduista järjestelyistä (IPCR) olisi järjestettävä pyöreän pöydän kokous, jossa asianomaiselle jäsenvaltiolle annetaan mahdollisuus esittää toimenpiteidensä perustelut. Vastaavasti Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen meneillään olevien seurantatoimien perusteella komissio voi ehdottaa pyöreän pöydän kokouksen kutsumista koolle.
–Tässä yhteydessä komissio voi ehdottaa kyseisestä jäsenvaltiosta/alueelta matkustamista koskevaa koordinoitua lähestymistapaa, jolla pyritään erityisesti hidastamaan virusmuunnoksen leviämistä EU:ssa (esimerkiksi rokotettuja/parantuneita henkilöitä koskevat testausvaatimukset ja kaikkia/rokottamattomia matkustajia koskevat karanteenivaatimukset).
–IPCR voi tämän jälkeen päättää suositella, että kaikki jäsenvaltiot panevat nämä toimenpiteet täytäntöön. Tilannetta olisi tämän jälkeen tarkasteltava säännöllisesti uudelleen, ja komissio tai jäsenvaltiot voivat ehdottaa toteutettujen erityistoimenpiteiden kumoamista.
–Lisäksi Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen olisi edelleen julkaistava karttansa SARS-CoV-2-muunnoksista, erityisesti sekvensointimääristä ja muunnosten jakautumisesta.
Jotta kansalaisille ja jäsenvaltioiden viranomaisille voitaisiin edelleen antaa tietoja epidemiatilanteen kehittymisestä koko unionissa, alueellinen liikennevalokartta olisi säilytettävä. Kun otetaan huomioon rokotuskattavuuden lisääntyminen, kartan perusteita ja kynnysarvoja olisi kuitenkin mukautettava. Uusien tapausten kriteeriä olisi painotettava saman alueen rokotuskattavuudella, jotta voidaan ottaa huomioon se, että rokottaminen vähentää SARS-CoV-2-viruksen leviämisriskiä. Esimerkiksi alueella, jolla puolet väestöstä on rokotettu, painotetun arvon olisi oltava 75 prosenttia tapausten ilmoittamisasteesta. Tulokseksi saatavalle painotetulle arvolle olisi annettava värikoodi käyttäen Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen kehittämän riskinarviointimallin kynnysarvoja, jotka koskevat 14 vuorokauden aikana ilmoitettujen tautitapausten määrää, lukuun ottamatta alueita, joilla testausaste on riittämätön. Kartan yksityiskohdat olisi sisällytettävä suosituksen liitteeseen.
Tietojen antamisen lisäksi liikennevalokarttaa olisi käytettävä määritettäessä edellä mainittuja tarkoituksia varten alueet, joilla virusta esiintyy erittäin vähän (merkitty vihreällä), sekä alueet, joilla virusta esiintyy erittäin paljon (merkitty tummanpunaisella).
2021/0396 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON SUOSITUS
koordinoidusta lähestymistavasta turvallisen vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi covid-19-pandemian aikana ja suosituksen (EU) 2020/1475 korvaamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 21 artiklan 2 kohdan, 168 artiklan 6 kohdan ja 292 artiklan ensimmäisen ja toisen virkkeen,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Unionin kansalaisuus antaa jokaiselle unionin kansalaiselle oikeuden vapaaseen liikkuvuuteen.
(2)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 21 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella unionin kansalaisella on oikeus vapaasti liikkua ja oleskella jäsenvaltioiden alueella, jollei perussopimuksissa määrätyistä ja niiden soveltamisesta annetuissa säännöksissä säädetyistä rajoituksista ja ehdoista muuta johdu. Kyseinen oikeus pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/38/EY. Myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan (perusoikeuskirja) 45 artiklassa määrätään liikkumis- ja oleskeluvapaudesta. Koska unionin toiminta katsotaan tarpeelliseksi SEUT-sopimuksen 21 artiklassa vahvistetun tavoitteen saavuttamiseksi eikä perussopimuksissa muutoin ole määräyksiä tarvittavista valtuuksista, neuvosto voi hyväksyä säännöksiä, joilla helpotetaan liikkumis- ja oleskeluvapautta koskevien oikeuksien käyttämistä.
(3)SEUT-sopimuksen 168 artiklan 1 kohdan mukaisesti kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteutuksessa on varmistettava ihmisten terveyden suojelun korkea taso.
(4)Maailman terveysjärjestön (WHO) pääjohtaja julisti 30 päivänä tammikuuta 2020, että koronavirustauti 2019:ää (covid-19) aiheuttavan uuden koronaviruksen maailmanlaajuinen leviäminen on kansainvälinen kansanterveysuhka. WHO arvioi 11 päivänä maaliskuuta 2020, että covid-19 voidaan määritellä pandemiaksi.
(5)Jäsenvaltiot ovat toteuttaneet viruksen leviämisen rajoittamiseksi erilaisia toimenpiteitä, joista osa on vaikuttanut unionin kansalaisten oikeuteen liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella. Näitä ovat muun muassa maahanpääsyä koskevat rajoitukset tai vaatimukset, joiden mukaan vapaata liikkuvuutta koskevia oikeuksia käyttävien, rajatylittävien matkustajien on käytävä testissä SARS-CoV-2-infektion varalta.
(6)Koska covid-19-pandemia on aiheuttanut ennennäkemättömän terveysuhkan, kansanterveyden suojelusta on tullut sekä EU:n että sen jäsenvaltioiden ensisijainen tavoite. Jäsenmaat voivat kansanterveyden suojelun perusteella toteuttaa toimenpiteitä, joilla rajoitetaan henkilöiden vapaata liikkumista unionissa. SEUT-sopimuksen 168 artiklan 7 kohdan mukaan kansallisten terveyspolitiikkojen sekä terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestäminen ja tarjoaminen ovat jäsenvaltioiden vastuulla, minkä vuoksi ne voivat vaihdella jäsenvaltiosta toiseen. Vaikka jäsenvaltioilla on toimivalta päättää asianmukaisimmista toimenpiteistä kansanterveyden suojelemiseksi, on aiheellista varmistaa tällaisten toimenpiteiden koordinointi, jotta voidaan turvata vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden käyttö ja torjua covid-19:n kaltaisia vakavia rajatylittäviä terveysuhkia.
(7)Jäsenvaltioiden olisi vapaata liikkuvuutta koskevia rajoituksia hyväksyessään ja soveltaessaan noudatettava unionin oikeuden periaatteita, erityisesti suhteellisuus- ja syrjimättömyysperiaatteita. Tämän suosituksen tarkoituksena on helpottaa näiden periaatteiden koordinoitua soveltamista covid-19-pandemian aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa.
(8)Tällä alalla käyttöön otettavat yksipuoliset rajoitukset voivat aiheuttaa merkittäviä häiriöitä, kun yrityksiin ja kansalaisiin kohdistuu monenlaisia toisistaan poikkeavia ja nopeasti muuttuvia toimenpiteitä. Tämä on erityisen haitallista tilanteessa, jossa virus on jo vaikuttanut merkittävästi unionin talouteen.
(9)Koordinoidun lähestymistavan tarkoituksena on pyrkiä estämään sisärajatarkastusten palauttaminen. Rajojen sulkeminen tai yleiset matkustuskiellot sekä lentojen tai maa- ja laivaliikenteen keskeyttäminen eivät ole perusteltuja, koska kohdennetummilla ja koordinoiduilla toimenpiteillä, kuten koronatodistuksilla ja testaamisella, on riittävä vaikutus ja ne aiheuttavat vähemmän häiriöitä. Ns. vihreiden kaistojen järjestelmän avulla olisi pidettävä kuljetukset käynnissä erityisesti tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi, jotta vältetään toimitusketjujen häiriöt.
(10)Jäsenvaltioiden välisen koordinoinnin lisäämiseksi neuvosto antoi 13 päivänä lokakuuta 2020 suosituksen (EU) 2020/1475. Suosituksessa vahvistetaan koordinoitu lähestymistapa, jota sovelletaan seuraavilla keskeisillä aloilla: yhteisten perusteiden ja raja-arvojen soveltaminen, kun päätetään vapaata liikkuvuutta koskevien rajoitusten käyttöönotosta, yhteisesti sovittuihin värikoodeihin perustuvan kartan laatiminen covid-19-tartuntariskistä ja koordinoitu lähestymistapa mahdollisiin toimenpiteisiin, joita voidaan tarvittaessa soveltaa alueiden välillä liikkuviin henkilöihin sen mukaan, millainen tartuntariski kyseisillä alueilla on. Neuvosto antoi 1 päivänä helmikuuta 2021 suosituksen (EU) 2020/1475 muuttamista koskevan suosituksen (EU) 2021/119, koska koko unionissa havaittiin erittäin suuri määrä yhteisötartuntoja, mikä voi liittyä huolta aiheuttavien uusien SARS-CoV-2-muunnosten suurempaan tartuttavuuteen.
(11)Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 14 päivänä kesäkuuta 2021 asetuksen (EU) 2021/953 kehyksestä covid-19-tautiin liittyvien yhteentoimivien rokotusta, testausta ja taudista parantumista koskevien todistusten (EU:n digitaalinen koronatodistus) myöntämiseksi, todentamiseksi ja hyväksymiseksi helpottamaan vapaata liikkuvuutta covid-19-pandemian aikana. Kehys perustettiin helpottamaan EU:n digitaalisen koronatodistuksen haltijoiden vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden käyttämistä covid-19-pandemian aikana. Tällä asetuksella myös osaltaan helpotetaan vapaata liikkuvuutta koskevien jäsenvaltioiden rajoitusten vähittäistä purkamista koordinoidulla tavalla. Rajoitukset otettiin käyttöön unionin oikeuden vaatimuksia noudattaen SARS-CoV-2:n leviämisen rajoittamiseksi.
(12)Asetusta (EU) 2021/953 alettiin soveltaa 1. heinäkuuta 2021. Kyseisen päivämäärän jälkeen jossakin jäsenvaltiossa rokotetuilla, testatuilla tai parantuneilla henkilöillä on oikeus saada EU:n digitaalinen koronatodistus. EU:n digitaalista koronatodistusta koskevan kehyksen hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla neuvosto hyväksyi 14 päivänä kesäkuuta 2021 suosituksen (EU) 2020/1475 muuttamista koskevan suosituksen (EU) 2021/961.
(13)Kesäkuun 2021 jälkeen tilanne on kehittynyt kahdella rintamalla, ja se vaikuttaa vapaaseen liikkuvuuteen unionissa. Ensinnäkin rokotuskattavuus on lisääntynyt merkittävästi, ja täyden rokotuksen saaneiden kumulatiivinen määrä unionin koko väestöstä oli yli 65 prosenttia 19. marraskuuta 2021 mennessä, kun se oli alle 30 prosenttia viimeisintä muutosta suositukseen (EU) 2020/1475 ja asetusta (EU) 2021/953 hyväksyttäessä. Huomattavasti suurempi osuus väestöstä on tällä hetkellä saatavilla olevien covid-19-rokotteiden ansiosta näin ollen paremmin suojattu covid-19-taudin aiheuttamalta vakavalta sairastumiselta ja kuolemiselta. Toiseksi EU:n digitaalisen koronatodistuksen käyttöönotto on edennyt nopeasti. Jäsenvaltiot ovat marraskuuhun 2021 mennessä antaneet yli 650 miljoonaa EU:n digitaalista koronatodistusta. EU:n digitaalinen koronatodistus on siten laajalti saatavilla oleva, luotettava ja hyväksytty väline vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi covid-19-pandemian aikana. EU:n digitaalista koronatodistusta koskevaa kehystä käytetään EU:n jäsenvaltioiden lisäksi kolmessa EU:n ulkopuolisessa ETA-maassa ja Sveitsissä sekä 20 muussa kolmannessa maassa ja alueella, ja lisää kolmansia maita odotetaan tulevan mukaan. Samalla unionin epidemiatilanne on edelleen haastava. Sen perusteella voidaan jatkaa kansanterveyden suojeluun tähtääviä toimenpiteitä.
(14)Tämän kehityksen vuoksi neuvoston suosituksessa (EU) 2020/1475 vahvistettua yhteistä lähestymistapaa olisi mukautettava edelleen, kuten myös Eurooppa-neuvosto pyysi 22. lokakuuta 2021 antamissaan päätelmissä. Ratkaisevana tekijänä olisi oltava erityisesti se, onko henkilö rokotettu, testattu tai parantunut covid-19-taudista, mikä käy ilmi EU:n digitaalisesta koronatodistuksesta. EU:n digitaaliset koronatodistukset voidaan antaa, todentaa ja hyväksyä turvallisesti, joten matkustajiin, joilla on hallussaan voimassa oleva EU:n digitaalinen koronatodistus, ei pitäisi soveltaa vapaata liikkuvuutta koskevia lisärajoituksia, kuten SARS-CoV-2-infektion varalta tehtäviä lisätestejä. Unionissa matkustavia henkilöitä ei periaatteessa etenkään pitäisi määrätä karanteeniin, koska se tarkoittaa merkittävää vapaan liikkuvuuden rajoitusta.
(15)Tätä tukevat WHO:n suositukset, joiden mukaan täysin rokotettuihin matkustajiin ja matkustajiin, jotka ovat parantuneet covid-19:stä matkustamista edeltäneiden kuuden kuukauden aikana, ei pitäisi soveltaa lisärajoituksia. Henkilöiden, jotka eivät kuulu näihin kahteen ryhmään, olisi periaatteessa voitava matkustaa, jos heillä on negatiivinen tulos SARS-CoV-2-infektion varalta tehdystä testistä.
(16)Jotta vapaata liikkuvuutta voitaisiin helpottaa unionissa, on tarpeen päästä yhteisymmärrykseen edellytyksistä, jotka EU:n digitaalisen koronatodistuksen kolmen eri tyypin on täytettävä, jotta ne voidaan hyväksyä.
(17)Covid-19-rokotteen, jolle on myönnetty myyntilupa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 mukaisesti, perusteella annetut rokotustodistukset olisi hyväksyttävä, kun täydestä rokotuksesta on kulunut vähintään 14 päivää. Henkilöitä, jotka ovat saaneet toisen annoksen kahtena annoksena annettavasta covid-19-rokotteesta, myös jos kansallisten rokotusstrategioiden mukaisesti on annettu kaksi eri covid-19-rokotteiden annosta, tai yhtenä annoksena annettavan rokotteen, voidaan pitää täysin rokotettuina. Myös henkilöä, joka on SARS-CoV-2-tartunnan jälkeen saanut yhden annoksen kahtena annoksena annettavasta covid-19-rokotteesta, jolle on myönnetty myyntilupa asetuksen (EY) N:o 726/2004 mukaisesti, olisi pidettävä matkustamisen yhteydessä täysin rokotettuna, jos rokotustodistuksesta käy ilmi, että rokotusohjelma on suoritettu loppuun yhden annoksen antamisen jälkeen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden toimivaltaa vahvistaa rokotusstrategiansa.
(18)Monet jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet alkavansa tai ovat jo alkaneet antaa covid-19-rokoteannoksia, joilla täydennetään tavanomaista ensimmäistä rokotussarjaa eli rokotussarjaa, jonka tarkoituksena on tarjota riittävä alkuvaiheen suoja. Uusia annoksia tarjotaan erityisesti henkilöille, jotka eivät mahdollisesti ole saaneet riittävää vastetta ensimmäisestä rokotussarjasta. Monet jäsenvaltiot ovat myös ilmoittaneet tai ovat jo alkaneet antaa tehosteannoksia henkilöille, jotka ovat saaneet asianmukaisen vasteen ensimmäisestä rokotussarjasta, mutta joilla on merkkejä immuniteetin heikkenemisestä.
(19)Euroopan lääkeviraston ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä käsittelevä komitea totesi 4 päivänä lokakuuta 2021, että covid-19-rokotteista Comirnaty ja Spikevax voidaan antaa lisäannos henkilöille, joiden immuunijärjestelmä on vakavasti heikentynyt, vähintään 28 päivän kuluttua heidän toisesta annoksestaan. Komitea arvioi myös Comirnaty-rokotetta koskevia tietoja, jotka osoittavat vasta-ainetasojen nousevan 18–55-vuotiailla henkilöillä, kun tehosteannos annetaan noin kuusi kuukautta toisen annoksen jälkeen. Näiden tietojen perusteella komitea totesi, että Comirnaty-rokotteen tehosteannosten antamista voidaan harkita 18-vuotiaille ja sitä vanhemmille henkilöille vähintään kuuden kuukauden kuluttua toisesta annoksesta. Komitea totesi 25 päivänä lokakuuta 2021, että Spikevaxin tehosteannoksen antamista voidaan harkita vähintään 18-vuotiaille henkilöille. Tämä on seurausta tiedoista, jotka osoittavat, että kolmas Spikevax-annos, joka annettiin 6–8 kuukautta toisen annoksen jälkeen, nosti vasta-ainetasoja aikuisilla, joiden vasta-aineet hiipuivat. Tehosteannos sisältää puolet ensimmäisessä rokotusohjelmassa käytetystä annoksesta. Kuten Euroopan lääkevirasto on todennut, kansallisen tason kansanterveyselimet voivat antaa virallisia suosituksia tehosteannosten käytöstä ottaen huomioon uudet tehoa koskevat tiedot ja rajalliset turvallisuustiedot. Comirnatyn ja Spikevaxin tuotetietoasiakirjoja on päivitetty näiden suositusten sisällyttämiseksi niihin.
(20)Jotta vältetään jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavat, sekavat tai teknisesti yhteensopimattomat lähestymistavat, komissio antoi 17 päivänä marraskuuta 2021 täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2014, jossa vahvistetaan yhdenmukaiset säännöt, jotka koskevat asetuksen (EU) 2021/953 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen rokotustodistusten täyttämistä, kun niitä annetaan covid-19-rokotteiden lisäannosten antamisen jälkeen.
(21)Tähän liittyen Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus julkaisi 24 päivänä marraskuuta 2021 nopean riskinarvioinnin, jossa arvioidaan nykyistä SARS-CoV-2:n epidemiatilannetta, loppuvuoden juhlakautta koskevia ennusteita ja reagointistrategioita EU:ssa/ETA:ssa. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen mukaan EU- ja ETA-maiden olisi kiireesti harkittava tehosteannosten antamista vähintään 40-vuotiaille kohdistaen sen kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville ja ikääntyneille. Maat voisivat myös harkita tehosteannoksen antamista kaikille 18-vuotiaille ja sitä vanhemmille aikuisille vähintään kuusi kuukautta heidän ensimmäisen rokotussarjansa valmistumisen jälkeen, jotta voidaan parantaa heidän suojaansa immuniteetin heikkenemisen vuoksi uhkaavalta tartunnalta, mikä voisi vähentää tartuntojen leviämistä väestössä ja estää uusia sairaalahoitoa vaativia ja kuolemantapauksia.
(22)Tällä hetkellä saatavilla oleva näyttö rokotteiden tehosta käytännössä ja suojan kestosta osoittaa, että kaikki unionissa hyväksytyt rokotteet antavat tällä hetkellä hyvän suojan sairaalahoitoa vaativaa covid-19-tautia sekä vakavia tautimuotoja ja kuolemaa vastaan, joskin on jonkin verran näyttöä siitä, että iäkkäämpien ihmisten ja henkilöiden, joilla on kliinisiä riskitekijöitä, suoja vakavampia tautimuotoja vastaan on heikennyt hieman.
(23)Tehosteannosten antamisen yhteydessä yhä useammat jäsenvaltiot antavat sääntöjä siitä, kuinka kauan ensimmäisen rokotussarjan jälkeen annetut rokotustodistukset olisi hyväksyttävä, kun otetaan huomioon, että covid-19-infektion antama suoja vaikuttaa heikkenevän ajan mittaan. Näitä sääntöjä sovelletaan joko vain sisäisiä tarkoituksia varten tai myös rokotustodistusten käyttöön matkustustarkoituksessa. Erilaisten ja häiritsevien toimenpiteiden välttämiseksi rokotustodistuksille on syytä vahvistaa vakiohyväksyntäaika matkustamista varten.
(24)Ensimmäisen rokotussarjan valmistumisen jälkeen annettujen todistusten vakiohyväksyntäajaksi olisi vahvistettava yhdeksän kuukautta. Tässä otetaan huomioon Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen ohjeet, jotka koskevat tehosteannosten antamista kuuden kuukauden kuluttua ensimmäisen rokotussarjan valmistumisesta, ja säädetään kolmen kuukauden lisäajasta sen varmistamiseksi, että kansalliset rokotuskampanjat voidaan mukauttaa tilanteeseen ja kansalaiset voivat saada tehosteannoksen. Koordinoidun lähestymistavan varmistamiseksi jäsenvaltioiden ei pitäisi hyväksyä rokotustodistuksia, jotka on annettu ensimmäisen rokotussarjan valmistumisen jälkeen, jos todistuksessa mainitun annoksen antamisesta on kulunut yli yhdeksän kuukautta. Jäsenvaltion olisi tämän vakiohyväksyntäajan puitteissa edelleen hyväksyttävä rokotustodistukset, jotka on annettu ensimmäisen rokotussarjan valmistumisen jälkeen, vaikka kyseisessä jäsenvaltiossa annettaisiin jo lisäannoksia.
(25)Jäsenvaltioiden olisi välittömästi toteutettava kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen, että sellaiset väestöryhmät pääsevät rokotukseen, joiden saamat rokotustodistukset lähestyvät vakiohyväksyntäajan päättymispäivää, kun otetaan täysin huomioon kansalliset päätökset, jotka koskevat eri väestöryhmien priorisointia aloitettaessa rokotukset kansallisen politiikan ja epidemiatilanteen valossa.
(26)Kuten Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus on raportoinut, tehosteannoksen antamisen jälkeiset seuranta-ajat ovat lyhyet saatavilla olevissa tutkimuksissa, ja tietojen seurantaa on jatkettava, jotta voidaan määrittää tehosteannoksen jälkeisen immuniteetin kesto tartuntaa, lievää tautimuotoa ja vakavaa tautimuotoa vastaan. Toistaiseksi ei ole tutkimuksia, jotka koskisivat nimenomaan sitä, miten tehosterokotteet tehoavat SARS-CoV-2-tartuntoihin, minkä vuoksi tehosterokotteille ei vielä pystytä määrittämään hyväksyntäaikaa. Uudet tiedot niiden tehokkuudesta korkean suojan palauttamisessa tartuntaa vastaan kuitenkin osoittavat, että tehosteannokset todennäköisesti myös rajoittavat merkittävästi tartunnan leviämistä, ja voidaan kohtuudella olettaa, että tehosterokotuksen antama suoja voi kestää pidempään kuin ensimmäisen rokotussarjan antama suoja.
(27)Komissiota olisi pyydettävä seuraamaan ja arvioimaan säännöllisesti hyväksyntäaikaa koskevaa lähestymistapaa sen arvioimiseksi, tarvitaanko uuden tieteellisen näytön perusteella mukautuksia tai muutoksia, mukaan lukien tehosteannoksen antamisen jälkeen annettujen todistusten hyväksyntäaika.
(28)Vapaan liikkuvuuden yksinkertaistamiseksi unionissa testaustodistusten vakiovoimassaoloajat olisi säilytettävä. Molekulaarista nukleiinihappotestiä (NAAT) varten vaadittava näytteenotto olisi tehtävä enintään 72 tuntia ennen saapumista, jotta se olisi hyväksyttävä. Lyhempi, enintään 48 tunnin voimassaoloaika on perusteltu niiden pika-antigeenitestien osalta, jotka on lueteltu terveysturvakomitean hyväksymän EU:n yhteisen covid-19-taudin pika-antigeenitestien luettelon liitteessä I.
(29)Parin viime kuukauden aikana pika-antigeenitestien kliininen suorituskyky on parantunut. Terveysturvakomitean perustama diagnostisten covid-19-testien tekninen työryhmä, jonka vastuulla on ylläpitää EU:n yhteistä luetteloa pika-antigeenitesteistä, otti toukokuussa 2021 käyttöön jäsennellymmän, johdonmukaisemman ja nopeamman menettelyn luettelon päivittämiseksi. Lisäksi tekninen työryhmä sopi 21 päivänä syyskuuta 2021 lisämääritelmistä ja -kriteereistä, jotka olisi otettava huomioon covid-19-diagnosointiin tarkoitettujen pika-antigeenitestien kliinistä suorituskykyä arvioivissa riippumattomissa validointitutkimuksissa. Ainoastaan nenä-, suunielu- tai nenänielunäytteisiin perustuvien pika-antigeenitestien tulokset voidaan hyväksyä testaustodistuksen antamista varten EU:n digitaalisessa koronatodistuksessa. Tekninen työryhmä päätti jättää luettelon ulkopuolelle pika-antigeenitestit, jotka perustuvat ainoastaan sylkinäytteeseen tai vaihtoehtoisiin näytetyyppeihin. Luettelossa ei myöskään ole yhdistettyjä pika-antigeenitestejä eikä itse tehtäviä pika-antigeenitestejä, minkä ansiosta luetteloon sisältyvien testien suorituskyvyn todennäköinen yhdenmukaisuus paranee entisestään. Terveysturvakomitea hyväksyi yhteisen luettelon seitsemännen ja viimeisimmän päivityksen 10 päivänä marraskuuta 2021. Tehtyjen parannusten vuoksi kaikkien jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä matkustamista varten sekä NAAT-testin perusteella annetut testaustodistukset että EU:n yhteisessä luettelossa olevan pika-antigeenitestin perusteella annetut testaustodistukset.
(30)Kun otetaan huomioon näyttöön perustuva suositus, jonka mukaan henkilöiltä, jotka ovat parantuneet laboratoriossa vahvistetusta covid-19-taudista, ei tarvitse vaatia matkustamiseen liittyviä lisätestejä SARS-CoV-2-infektion varalta eikä matkustamiseen liittyvää omaehtoista eristäytymistä tai karanteenia ainakaan ensimmäisten 180 päivän aikana ensimmäisestä positiivisesta NAAT-testistä, tällaisten parantumistodistusten haltijat olisi vapautettava saman ajanjakson aikana myös ylimääräisistä matkustusrajoituksista.
(31)EU:n digitaalisten koronatodistusten järjestelmässä on mahdollista soveltaa validointisääntöjä automaattisesti todistusten tietojoukkoihin, mikä varmistaa sen, että matkustussääntöjä sovelletaan nopeasti, luotettavasti ja ennakoitavasti. Jotta EU:n digitaalisen koronatodistuksen validointisääntöjen soveltaminen olisi helpompaa, jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä EU:n digitaalisten koronatodistusten järjestelmän tarjoamaa vakioitujen menettelytapasääntöjen toimintoa.
(32)Asetuksen (EU) 2021/953 antamisen jälkeen komissio on antanut useita täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan, että tietyn kolmannen maan unionin kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen antamien covid-19-todistusten katsotaan vastaavan jäsenvaltioiden kyseisen asetuksen mukaisesti antamia todistuksia, jotta voidaan helpottaa tällaisten todistusten haltijoiden vapaata liikkuvuutta. Silloin kun tässä suosituksessa viitataan asetuksen (EU) 2021/953 mukaisesti annettuihin EU:n digitaalisiin koronatodistuksiin, tämän olisi katsottava kattavan myös täytäntöönpanosäädösten soveltamisalaan kuuluville unionin kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen annetut todistukset. Vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi jäsenvaltioita olisi myös kannustettava antamaan EU:n digitaalisia koronatodistuksia asetuksen (EU) 2021/953 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti henkilöille, joita kyseinen säännös koskee ja jotka on rokotettu kolmansissa maissa, erityisesti niissä kolmansissa maissa, joiden antamat todistukset eivät kuulu täytäntöönpanosäädösten soveltamisalaan.
(33)Kuten asetuksen (EU) 2021/953 3 artiklan 6 kohdassa todetaan, se, että henkilöllä on EU:n digitaalinen koronatodistus, ei saa olla edellytyksenä vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden käyttämiselle. Henkilöitä, joilla ei ole hallussaan EU:n digitaalista koronatodistusta, ei siis saisi estää matkustamasta, vaan heiltä voisi tarvittaessa vaatia SARS-CoV-2-infektion varalta tehtävää testiä ennen saapumista tai sen jälkeen, jotta pienennettäisiin infektion tuontiriskiä.
(34)Tämä suositus kattaa EU:n digitaalisen koronatodistuksen käytön vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi unionissa covid-19-pandemian aikana. Tässä ei määrätä eikä kielletä koronatodistusten käyttöä sisäisiä tarkoituksia varten, kuten pääsy erilaisiin tapahtumiin tai tilaisuuksiin tai työpaikalle. Kuten asetuksen (EU) 2021/953 johdanto-osan 48 kappaleessa todetaan, jos jäsenvaltio päättää käyttää EU:n digitaalisia koronatodistuksia muihin tarkoituksiin, oikeusperustasta tällaiseen sisäiseen käyttöön on säädettävä kansallisessa lainsäädännössä, jossa on muun muassa noudatettava tietosuojavaatimuksia. Kuten asetuksen (EU) 2021/953 johdanto-osan 49 kappaleessa todetaan, jos jäsenvaltio on ottanut käyttöön covid-19-todistusten järjestelmän sisäisiä tarkoituksia varten, sen olisi varmistettava, että myös EU:n digitaalisia koronatodistuksia voidaan käyttää ja että ne hyväksytään poikkeuksetta. Tällä halutaan varmistaa, että tällaisten todistusten haltijoiden, jotka käyttävät oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen ja matkustavat toiseen jäsenvaltioon, ei tarvitse hankkia sieltä kansallista lisätodistusta.
(35)Tietyiltä matkustajaryhmiltä, jotka käyttävät oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, ei pitäisi vaatia EU:n digitaalista koronatodistusta, kun otetaan huomioon heidän erityistilanteensa tai välttämätön tehtävänsä. Samaan aikaan tämä luettelo voisi olla suppeampi kuin suosituksessa (EU) 2020/1475, koska monet matkustajat, joilla on välttämätön tehtävä tai tarve, on jo rokotettu. Sen olisi katettava kuljetusalan työntekijät tai palveluntarjoajat, pakottavista lääketieteellisistä syistä matkustavat potilaat, merenkulkijat, henkilöt, jotka ylittävät rajan päivittäin tai usein työn tai koulutuksen takia, käydäkseen lähisukulaisten luona, saadakseen terveydenhoitopalveluja tai huolehtiakseen läheisistään, sekä alle 12-vuotiaat lapset.
(36)Kun otetaan huomioon edistyminen rokotuskattavuuden nostamisessa ja EU:n digitaalisen koronatodistuksen onnistunut käyttöönotto, covid-19:ään liittyviä matkustusrajoituksia olisi sovellettava henkilötasolla eikä aluetasolla, mikä tarkoittaa, että vapaata liikkuvuutta koskevaa oikeuttaan käyttäviin matkustajiin, joilla on voimassa oleva todistus, ei periaatteessa pitäisi soveltaa lisärajoituksia. Samaan aikaan olisi säilytettävä liikennevalokartta, joka kertoo epidemiatilanteen aluetasolla, koska kartta on hyödyllinen ja helposti ymmärrettävä väline kansalaisille ja jäsenvaltioiden viranomaisille. Neuvoston suosituksessa (EU) 2020/1475 vahvistettuja kartan perusteita ja kynnysarvoja olisi kuitenkin mukautettava, jotta tuoreita covid-19-tapauksia painotettaisiin enemmän keskeisenä perusteena, jolla arvioidaan riskiä siitä, että matkustaja tuo mukanaan SARS-CoV-2-tartunnan. Perustetta olisi painotettava saman alueen rokotuskattavuudella, jotta voidaan ottaa huomioon se, että rokottaminen vähentää SARS-CoV-2-viruksen leviämisriskiä. Tulokseksi saatavalle painotetulle arvolle olisi annettava värikoodi Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen kehittämän riskinarviointimallin kynnysarvojen perusteella, lukuun ottamatta alueita, joilla testausaste on riittämätön. Kartan yksityiskohdat olisi sisällytettävä tämän suosituksen liitteeseen. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen olisi käytettävä jäsenvaltioiden toimittamia tietoja ja julkaistava kartta viikoittain.
(37)Kun otetaan huomioon, että sellaisilta alueilta saapuviin matkustajiin, joilla virusta esiintyy hyvin vähän, liittyy vähäinen riski, heihin ei tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti pitäisi soveltaa mitään rajoituksia, eikä heiltä pitäisi myöskään vaatia EU:n digitaalista koronatodistusta tai SARS-CoV-2-infektion varalta tehtävää testiä.
(38)Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota alueisiin, joilla virusta esiintyy erittäin paljon, kun otetaan huomioon, että tapausten tuonti näiltä alueilta on entistä todennäköisempää, sekä paineet, joita näiden alueiden julkisiin terveydenhuoltojärjestelmiin voi kohdistua pitkään silloin kun tapauksia on paljon. Näiden kansanterveydellisten riskien lieventämiseksi jäsenvaltioiden olisi neuvottava kansalaisia välttämään kaikkea muuta kuin välttämätöntä matkustamisesta tällaisille alueille ja alueilta. Lisäksi tällaisilta alueilta saapuvia henkilöitä, joilla ei ole hallussaan rokotus- tai parantumistodistusta, olisi vaadittava käymään testissä SARS-CoV-2-infektion varalta ennen matkalle lähtöä ja karanteenia tai omaehtoista eristäytymistä saapumisen jälkeen. Välttämättömistä syistä matkustaviin henkilöihin, erityisesti kuljetusalan työntekijöihin ja palveluntarjoajiin, olisi sovellettava poikkeuksia sisämarkkinoihin kohdistuvien häiriöiden rajoittamiseksi ja vihreiden kaistojen toiminnan turvaamiseksi.
(39)Jotta yhdessä matkustavia perheenjäseniä ei erotettaisi toisistaan, alle 12-vuotiailta lapsilta, joilla on hallussaan voimassa oleva EU:n digitaalinen koronatodistus, olipa se rokotus-, testaus- tai parantumistodistus, tai negatiivinen tulos SARS-CoV-2-infektion varalta tehdystä testistä, ei pitäisi edellyttää matkustamiseen liittyvää karanteenia tai omaehtoista eristäytymistä. Lisäksi alle 6-vuotiaat lapset olisi vapautettava vaatimuksista, jotka koskevat matkustamiseen liittyvää karanteenia tai omaehtoista eristäytymistä tai testausta SARS-CoV-2-infektion varalta.
(40)Uusien SARS-CoV-2-muunnosten ilmaantuminen aiheuttaa edelleen huolta, ja jäsenvaltioiden olisi otettava se huomioon, kun ne rajoittavat vapaata liikkuvuutta covid-19-pandemian johdosta. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus arvioi säännöllisesti uutta näyttöä muunnoksista, jotka on havaittu epidemiatietojen, sääntöihin perustuvan genomimuunnosten seulonnan tai muiden tieteellisten lähteiden avulla. Arviointi kattaa erityisesti huolta aiheuttavat muunnokset, joista on saatavilla selvää näyttöä, jonka mukaan niillä on huomattava vaikutus taudin tarttuvuuteen, vakavuuteen ja/tai immuniteettiin, ja jotka vaikuttavat todennäköisesti EU:n/ETA:n epidemiatilanteeseen. Arviointi kattaa myös seurannan alaiset muunnokset, joista on saatavilla näyttöä genomiominaisuuksista, epidemiologista näyttöä tai in vitro -näyttöä, jotka voivat viitata siihen, että niillä on huomattava vaikutus taudin tarttuvuuteen, vakavuuteen tai immuniteettiin, ja joiden vaikutus EU:n/ETA:n epidemiatilanteeseen on realistinen. Lisäksi Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus julkaisee viikoittain karttoja ja muuta dataa, jotta saadaan yleiskatsaus huolta aiheuttavien muunnosten ja seurannan alaisten muunnosten osuuksista EU:ssa/ETA:ssa sekä sekvensointimääristä. Jotta voidaan saada oikea-aikaista ja tarkkaa tietoa huolta aiheuttavien tai seurannan alaisten SARS-CoV-2-muunnosten ilmaantumisesta ja leviämisestä, on tärkeää, että jäsenvaltiot ylläpitävät tai saavuttavat riittävän suuren sekvensointimäärän. Riittämättömät sekvensointimäärät heikentävät kykyä havaita huolta aiheuttavat muunnokset ennen kuin niillä on vaikutusta yleiseen epidemiatilanteeseen. Samaan aikaan on tärkeää, että jäsenvaltiot ottavat huomioon erot sekvensointimäärissä, jottei korkeita sekvensointitasoja hillittäisi.
(41)SARS-CoV-2-muunnokset alfa ja delta, josta on tullut unionissa vallitseva muunnos, ovat osoittaneet, että uusilla SARS-CoV-2-muunnoksilla voi olla kielteinen vaikutus epidemiatilanteeseen. Vaikka muunnoksen leviämistä voi olla hyvin vaikeaa pysäyttää, kun se on havaittu unionissa, muunnosten mahdollisten vaikutusten vuoksi on kuitenkin syytä vahvistaa koordinoiduksi lähestymistavaksi hätäjarrumenettely, jonka tavoitteena on hidastaa uusien muunnosten leviämistä unionissa. Jotta voidaan varmistaa toiminnan koordinointi jäsenvaltioiden kesken, sitä olisi sovellettava myös tilanteisiin, joissa jäsenvaltiot asettavat unionin oikeuden mukaisesti rajoituksia, koska jonkin alueen epidemiatilanne heikkenee nopeasti, erityisesti alueilla, joilla tilanne oli jo erittäin huono.
(42)Kuten asetuksessa (EU) 2021/953 vahvistetaan, jos jäsenvaltio unionin oikeuden mukaisesti vaatii EU:n digitaalisen koronatodistusten haltijoita alueelleen saapumisen jälkeen jäämään karanteeniin tai eristäytymään omaehtoisesti tai käymään testissä SARS-CoV-2-infektion varalta tai jos se asettaa tällaisten todistusten haltijoille muita rajoituksia, esimerkiksi siksi, että epidemiatilanne jossakin jäsenvaltiossa tai jonkin jäsenvaltion tietyllä alueella heikkenee nopeasti, erityisesti huolta aiheuttavan tai tehostetun seurannan alaisen SARS-CoV-2-muunnoksen takia, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja muille jäsenvaltioille, mahdollisuuksien mukaan 48 tuntia ennen tällaisten uusien rajoitusten käyttöönottoa. Jäsenvaltion on tästä syystä ilmoitettava tällaisten rajoitusten syyt ja soveltamisala ja täsmennettävä, minkä todistusten haltijat kuuluvat tällaisten rajoitusten piiriin tai on vapautettu niistä, sekä tällaisten rajoitusten aloituspäivä ja kesto, ja niiden on esitettävä, miten ne noudattavat suhteellisuus- ja syrjimättömyysperiaatteita.
(43)Hätäjarrumenettelyn voisi käynnistää joko jäsenvaltio asetuksen (EU) 2021/953 nojalla toimitettavien tietojen perusteella tai komissio Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen suorittaman muunnoksia koskevan uuden näytön säännöllisen arvioinnin perusteella. Se voi johtaa komission ehdotukseen perustuvaan sopimukseen soveltaa rajoitetun ajan lisärajoituksia matkustamiseen tietyiltä alueilta, kuten matkustajille asetettavia testausta tai karanteenia / omaehtoista eristäytymistä koskevia vaatimuksia tai molempia. SARS-CoV-2-muunnoksia käsittelevän eurooppalaisen asiantuntijaryhmän parhaillaan kehittämä kehys olisi otettava huomioon, sitten kun se on saatavilla, sellaisten arviointiperusteiden määrittelylle ja arvioinnille, jotka voisivat johtaa kansanterveystoimien käynnistämiseen huolta aiheuttavia virusmuunnoksia vastaan.
(44)Vihreiden kaistojen toiminnan varmistamiseksi testausvaatimukset, joita asetetaan kuljetusalan työntekijöille ja palveluntarjoajille hätäjarrun käynnistämisen vuoksi, olisi rajoitettava pika-antigeenitesteihin, eikä heiltä saisi vaatia karanteenia tai omaehtoista eristäytymistä. Tällaisista testausvaatimuksista ei saisi aiheutua häiriöitä kuljetuksille. Jos kuljetuksissa tai toimitusketjuissa aiheutuu häiriöitä, kaikki tällaiset järjestelmälliset testausvaatimukset olisi poistettava tai kumottava välittömästi.
(45)Kontaktien jäljitys on keskeinen osa viruksen leviämisen torjuntaa erityisesti uusien muunnosten ilmaantumisen yhteydessä. Tehokas ja oikea-aikainen kontaktien jäljitys on kuitenkin haastavampaa, kun se on suoritettava rajojen yli ja kun on kyse suurista määristä matkustajia, jotka matkustavat lähellä toisiaan. Jäljityksen helpottamiseksi on kehitetty yhteinen sähköinen matkustajatietolomake (PLF), ja jäsenvaltioita olisi kannustettava käyttämään tätä yhteistä mallia matkustamisen helpottamiseksi. Jäsenvaltioita olisi myös kannustettava liittymään komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2021/858 nojalla perustettuun PLF-tietojenvaihtoalustaan, jotta ne voisivat parantaa rajatylittäviä kontaktien jäljitysvalmiuksiaan kaikkien liikennemuotojen osalta. PLF-tietojenvaihtoalusta mahdollistaa suojatun, oikea-aikaisen ja tehokkaan tietojenvaihdon jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä, sillä toimivaltaiset viranomaiset voivat sen ansiosta vaihtaa keskenään kansallisista digitaalisista PLF-järjestelmistä saatuja tietoja ja asiaankuuluvia epidemiologisia tietoja yhteentoimivalla tavalla ja automaattisesti.
(46)Jos PLF-lomaketta käytetään myös muihin tarkoituksiin kuin kontaktien jäljittämiseen, kuten sen määrittämiseen, onko saapuvan matkustajan käytävä testissä SARS-CoV-2-infektion varalta, PLF-lomakkeen toimittamatta jättäminen ajoissa ennen saapumista ei saisi johtaa siihen, että matkustajalta evätään pääsy asianomaiseen maahan, koska tämä rajoittaisi vakavasti vapaata liikkuvuutta. Tällaisia matkustajia voitaisiin kuitenkin tarvittaessa vaatia esimerkiksi käymään testissä saapumisen jälkeen SARS-CoV-2-infektion varalta.
(47)Selkeä, oikea-aikainen ja kattava tiedottaminen yleisölle on edelleen ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan rajoittaa käyttöön otettujen vapaan liikkuvuuden rajoitusten vaikutuksia ja varmistaa ennakoitavuus ja oikeusvarmuus sekä se, että kansalaiset noudattava rajoituksia. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava tällaiset tiedot oikea-aikaisesti, myös Re-open EU -verkkoalustan kautta. Jäsenvaltioita olisi myös kannustettava antamaan Re-open EU -alustalla tietoa EU:n digitaalisten koronatodistusten sisäisestä käytöstä, koska tällaiset tiedot ovat tärkeitä muista jäsenvaltioista tuleville matkustajille.
(48)Epidemiatilanteen muuttuessa ja sitä mukaa, kun uutta asiaankuuluvaa tieteellistä näyttöä tulee saataville, komission olisi Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen tuella arvioitava säännöllisesti tätä suositusta ja toimitettava neuvoston tarkasteltavaksi havaintonsa sekä tarvittaessa mahdollinen ehdotus suosituksen muuttamisesta.
(49)Koska tällä suosituksella mukautetaan ja kehitetään edelleen yhteistä lähestymistapaa turvallisen vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi covid-19-pandemian aikana, neuvoston suositus (EU) 2020/1475 olisi korvattava tällä suosituksella.
(50)Jotta tässä suosituksessa esitetyn koordinoidun lähestymistavan käyttöönotolle jäisi riittävästi aikaa, tätä suositusta olisi sovellettava 10 päivästä tammikuuta 2022.
(51)Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä suosituksessa esitettyjen mekanismien soveltamisala ja kesto olisi rajattava tiukasti tämän pandemian johdosta hyväksyttäviin rajoituksiin. Tämän suosituksen soveltaminen olisi lopetettava viimeistään silloin, kun asetuksen (EU) 2021/953 soveltaminen päättyy,
ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:
Yleiset periaatteet
Toteuttaessaan ja soveltaessaan toimenpiteitä kansanterveyden suojelemiseksi covid-19-pandemian johdosta jäsenvaltioiden olisi koordinoitava toimiaan seuraavien periaatteiden pohjalta:
1.Covid-19:n leviämisen rajoittamiseksi käyttöön otettujen toimenpiteiden, jotka rajoittavat henkilöiden vapaata liikkuvuutta unionissa, olisi perustuttava tiettyihin rajattuihin yleistä etua koskeviin syihin eli kansanterveyden suojeluun. On välttämätöntä, että tällaisia rajoituksia sovellettaessa noudatetaan unionin lainsäädännön yleisiä periaatteita, erityisesti suhteellisuusperiaatetta ja syrjimättömyyttä. Toimenpiteet eivät näin ollen saisi ylittää sitä, mikä on ehdottoman välttämätöntä kansaterveyden suojelemiseksi.
2.Rajoitukset olisi purettava heti, kun epidemiatilanne sen sallii.
3.Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikki kansalaisille ja yrityksille asetetut vaatimukset hyödyttävät konkreettisesti pandemian torjumiseksi toteutettavia kansanterveystoimia eivätkä synnytä aiheetonta ja tarpeetonta hallinnollista rasitetta.
4.Jäsenvaltiot eivät saa soveltaa toisiinsa nähden minkäänlaista syrjintää esimerkiksi siten, että ne soveltaisivat naapurimaahansa suotuisampia matkustussääntöjä kuin johonkin toiseen jäsenvaltioon, jonka epidemiatilanne on samanlainen.
5.Rajoitukset eivät saa olla syrjiviä, vaan niitä olisi sovellettava myös asianomaisen jäsenvaltion omiin kansalaisiin, jotka palaavat kotimaahansa. Rajoitukset eivät voi perustua asianomaisen henkilön kansalaisuuteen.
6.Jäsenvaltioiden olisi aina otettava vastaan omat kansalaisensa sekä alueellaan asuvat unionin kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä. Jäsenvaltiot eivät periaatteessa saisi evätä muista jäsenvaltioista matkustavien henkilöiden maahantuloa, ja niiden olisi helpotettava nopeaa kauttakulkua alueidensa kautta.
7.Jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota raja-alueiden, syrjäisimpien alueiden, erillisalueiden ja maantieteellisesti eristyneiden alueiden erityispiirteisiin ja tarpeeseen tehdä yhteistyötä paikallis- ja aluetasolla.
8.Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että toimitusketjuille ja välttämättömälle matkustamiselle ei aiheudu häiriöitä, ja turvattava liikennevirtojen jatkuminen vihreiden kaistojen järjestelmän mukaisesti.
9.Jäsenvaltioiden olisi vaihdettava säännöllisesti tietoja kaikista tämän suosituksen soveltamisalaan kuuluvista asioista.
10.Rajoituksiin ei saisi sisältyä tiettyihin liikennepalveluihin kohdistuvia kieltoja.
Koordinoitu kehys turvallisen vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi covid-19-pandemian aikana
11.Matkustajiin, joilla on hallussaan asetuksen (EU) 2021/953 nojalla annettu 12 kohdan edellytykset täyttävä voimassa oleva EU:n digitaalinen koronatodistus, ei pitäisi soveltaa vapaata liikkuvuutta koskevia lisärajoituksia. Etenkään unionissa matkustavia henkilöitä ei pitäisi määrätä karanteeniin.
Ensimmäiseen alakohtaan olisi sovellettava seuraavia poikkeuksia:
(a)16 kohdassa tarkoitetut vapautukset;
(b)19 kohdan a alakohdassa tarkoitetut vapautukset, jotka koskevat saapumista alueilta, joilla virusta esiintyy erittäin vähän, minkä vuoksi ne eivät todennäköisesti johda tuontitapausten merkittävään määrään;
(c)19 kohdan c alakohdassa tarkoitetut lisätoimenpiteet, jotka koskevat saapumista alueilta, joilla virusta esiintyy erittäin paljon, minkä vuoksi ne todennäköisesti johtavat tuontitapausten merkittävään määrään;
(d)lisätoimenpiteet, joista on sovittu 25 kohdan mukaisesti huolta aiheuttavien tai seurannan alaisten uusien SARS-CoV-2-muunnosten leviämisen hidastamiseksi.
12.EU:n digitaalinen koronatodistus olisi hyväksyttävä, jos sen aitous, voimassaolo ja eheys voidaan todentaa ja jos se täyttää seuraavat edellytykset:
(a)Asetuksen (EU) 2021/953 mukaisesti annetut, kyseisen asetuksen 5 artiklan 5 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut covid-19-rokotetta koskevat rokotustodistukset, joiden mukaan täydestä rokotuksesta on kulunut vähintään 14 päivää. Täydellä rokotuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö on saanut
–toisen annoksen kahtena annoksena annettavasta rokotteesta;
–yhtenä annoksena annettavan rokotteen;
–rokotusjäsenvaltion rokotusstrategian mukaisesti yhden annoksen kahtena annoksena annettavasta rokotteesta SARS-CoV-2-tartunnan jälkeen;
–lisäannoksen ensimmäisen rokotussarjan valmistumisen jälkeen;
edellyttäen, että todistuksessa ilmoitetusta rokotuspäivästä on kulunut alle yhdeksän kuukautta, jos todistus on annettu ensimmäisen rokotussarjan valmistumisen jälkeen.
Ensimmäisen rokotussarjan valmistumisen jälkeen annetut rokotustodistukset olisi edelleen hyväksyttävä yhdeksän kuukauden ajan vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden käyttämiseksi tapahtuvaa matkustamista varten, vaikka asianomaisissa jäsenvaltioissa annettaisiin lisäannoksia.
Jäsenvaltioiden olisi varmistettava rokotusten saanti tehosteannoksella niille väestöryhmille, joiden rokotustodistukset lähestyvät vakiohyväksyntäajan päättymispäivää.
Jäsenvaltiot voisivat myös hyväksyä asetuksen (EU) 2021/953 mukaisesti annetut EU:n digitaalista koronatodistusta koskevan asetuksen 5 artiklan 5 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut covid-19-rokotetta koskevat rokotustodistukset.
Komission olisi arvioitava säännöllisesti uudelleen a alakohdassa esitettyä lähestymistapaa uuden tieteellisen näytön perusteella.
(b)Asetuksen (EU) 2021/953 mukaisesti annetut testaustodistukset, joista käy ilmi negatiivinen testitulos, joka on saatu
–enintään 72 tuntia ennen saapumista, jos kyseessä on nukleiinihappotesti (NAAT-testi); tai
–enintään 48 tuntia ennen saapumista, jos kyseessä pika-antigeenitesti (RAT), joka luetellaan 21 päivänä tammikuuta 2021 annetun neuvoston suosituksen perusteella laaditussa yhteisessä ja päivitetyssä covid-19-pika-antigeenitestien luettelossa.
Jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä molemmat testityypit vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden käyttämiseksi tapahtuvaa matkustamista varten.
Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä varmistamaan, että testaustodistukset annetaan mahdollisimman pian näytteenoton jälkeen.
(c)Asetuksen (EU) 2021/953 mukaisesti annetut parantumistodistukset, joissa todetaan, että ensimmäisen positiivisen NAAT-tuloksen päivämäärästä on kulunut alle 180 päivää.
13.Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä EU:n digitaalisen koronatodistusten järjestelmän tarjoamaa vakioitujen menettelytapasääntöjen toimintoa##.
14.Silloin kun tässä suosituksessa viitataan asetuksen (EU) 2021/953 mukaisesti annettuihin EU:n digitaalisiin koronatodistuksiin, tämän olisi katsottava kattavan myös todistukset, jotka kuuluvat kyseisen asetuksen 3 artiklan 10 kohdan tai 8 artiklan 2 kohdan nojalla hyväksytyn täytäntöönpanosäädöksen soveltamisalaan ja jotka kolmannet maat ovat antaneet unionin kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen. Jäsenvaltioita myös kannustetaan antamaan rokotustodistuksia asetuksen (EU) 2021/953 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
15.Henkilöitä, joilla ei ole hallussaan asetuksen (EU) 2021/953 mukaisesti annettua EU:n digitaalista koronatodistusta, voitaisiin vaatia tekemään yhteisessä ja päivitetyssä luettelossa mainittu NAAT- tai RAT-testi ennen saapumista tai sen jälkeen.
Poikkeukset
16.Seuraavilta matkustajaryhmiltä ei pitäisi vaatia asetuksen (EU) 2021/953 nojalla annettua voimassa olevaa EU:n digitaalista koronatodistusta:
(a)matkustajat, joilla on välttämätön tehtävä tai tarve, kun he suorittavat tätä välttämätöntä tehtävää:
–kuljetusalan työntekijät tai palveluntarjoajat, mukaan lukien sellaisten kuljetusajoneuvojen kuljettajat ja miehistön jäsenet, jotka kuljettavat alueella käytettäviä tavaroita tai vain kulkevat alueen kautta
–potilaat, jotka matkustavat pakottavista lääketieteellisistä syistä
–merenkulkijat;
(b)raja-alueiden asukkaat, jotka matkustavat rajan yli päivittäin tai usein työnteon, liiketoiminnan, koulutuksen, perheen, terveydenhoidon tai läheisistä huolehtimisen vuoksi
(c)alle 12-vuotiaat lapset.
EU:n liikennevalokartta ja siihen perustuvat poikkeukset ja lisätoimenpiteet
17.Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen olisi julkaistava jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella alueittain jaoteltu jäsenvaltioiden kartta, joka osoittaa liikennevalojärjestelmän avulla mahdollisen riskin, jos henkilö lähtee matkalle alueelta, jolla esiintyy SARS-CoV-2-infektioita. Kartan olisi sisällettävä tiedot myös Islannista, Liechtensteinista, Norjasta ja, heti kun tilanne sen sallii, Sveitsin valaliitosta.
Liikennevalokartan olisi perustuttava liitteessä esitettyihin perusteisiin, kynnysarvoihin ja värikoodeihin. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen olisi myös julkaistava edelleen erillisiä karttoja muista epidemiologisista indikaattoreista.
18.Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen olisi julkaistava päivitetyt kartat ja niiden perustana olevat tiedot viikoittain.
19.Liikennevalokartan olisi annettava kansalaisille ja jäsenvaltioiden viranomaisille tietoja epidemiatilanteen kehittymisestä koko unionin alueella. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi liikennevalokartan perusteella sovellettava seuraavia toimenpiteitä:
(a)vihreiksi luokitelluilta alueilta matkustavilta henkilöiltä ei pitäisi vaatia asetuksen (EU) 2021/953 nojalla annettua voimassa olevaa EU:n digitaalista koronatodistusta;
(b)jäsenvaltioiden olisi hillittävä kaikkea muuta kuin välttämätöntä matkustamista alueille ja alueilta, jotka on luokiteltu tummanpunaisiksi;
(c)henkilöitä, joilla ei ole hallussaan rokotus- tai parantumistodistusta ja jotka saapuvat tummanpunaiseksi luokitelluilta alueilta, olisi vaadittava osallistumaan yhteisessä ja päivitetyssä luettelossa mainittuun NAAT- tai RAT-testiin ennen lähtöä ja jäämään karanteeniin tai eristäytymään omaehtoisesti kymmenen päivän ajaksi saapumisen jälkeen. Karanteenin tai omaehtoisen eristäytymisen olisi päätyttävä varhain, jos asianomainen henkilö tekee aikaisintaan viidentenä päivänä saapumisensa jälkeen testin SARS-CoV-2-infektion varalta, ja kyseisen testin tulos on negatiivinen.
Jos tällaiset henkilöt kuuluvat 16 kohdan a tai b alakohdan soveltamisalaan, heiltä ei pitäisi vaatia karanteenia tai omaehtoista eristäytymistä, mutta heiltä voidaan vaatia negatiivinen testaustodistus. Tästä poiketen kuljetusalan työntekijöiltä ja palveluntarjoajilta ei pitäisi vaatia omaehtoista eristäytymistä tai karanteenia tai negatiivista testaustodistusta heidän suorittaessaan välttämättömiä tehtäviään.
Tummanpunaiseksi luokitelluilta alueilta saapuvilta alle 12-vuotiailta lapsilta, joilla on hallussaan voimassa oleva EU:n digitaalinen koronatodistus tai negatiivinen tulos SARS-CoV-2-infektion varalta tehdystä testistä, ei pitäisi edellyttää karanteenia tai omaehtoista eristäytymistä. Lisäksi alle 6-vuotiailta lapsilta ei pitäisi vaatia matkustamiseen liittyvää karanteenia tai omaehtoista eristäytymistä taikka testausta SARS-CoV-2-infektion varalta.
Puuttuminen huolta aiheuttaviin tai seurannan alaisiin muunnoksiin ja hätäjarruun
20.Jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota uusien huolta aiheuttavien tai seurannan alaisten SARS-CoV-2-muunnosten leviämiseen, erityisesti muunnoksiin, jotka lisäävät tarttuvuutta, taudin vakavuutta tai vaikuttavat rokotteiden tehoon. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen julkaisemia tietoja ja riskinarviointeja EU:ssa/ETA:ssa esiintyvistä huolta aiheuttavista tai seurannan alaisista muunnoksista.
Jäsenvaltioiden tukemiseksi Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen olisi edelleen julkaistava huolta aiheuttavia tai seurannan alaisia SARS-CoV-2-muunnoksia koskevia tietoja ja karttoja, erityisesti sekvensointimääristä ja muunnosten jakautumisesta.
21.Jotta jäsenvaltiot saisivat oikea-aikaista ja täsmällistä tietoa huolta aiheuttavien tai seurannan alaisten SARS-CoV-2-muunnosten ilmaantumisesta ja leviämisestä, jäsenvaltioiden olisi saavutettava tai pidettävä yllä suuria sekvensointimääriä mieluiten tasolla, joka mahdollistaa sellaisten muunnosten havaitsemisen, joiden osuus on enintään yksi prosentti esiintyvistä viruksista.
Jäsenvaltioiden olisi toimitettava viikoittain tiedot positiivisten SARS-CoV-2-tapausten sekvensoinnin tuloksista ja sekvensoinnin määrästä, myös aluetasolla sen varmistamiseksi, että toimenpiteitä voidaan kohdistaa alueisiin, joilla ne ovat ehdottoman välttämättömiä.
22.Jos jäsenvaltio vaatii matkustajia, myös EU:n digitaalisen koronatodistuksen haltijoita, jotka ovat saapuneet sen alueelle, jäämään karanteeniin tai eristäytymään omaehtoisesti tai käymään testissä SARS-CoV-2-infektion varalta tai jos se asettaa tällaisten todistusten haltijoille muita rajoituksia uuden huolta aiheuttavan tai seurannan alaisen SARS-CoV-2-muunnoksen vuoksi, sen olisi ilmoitettava asiasta komissiolle ja muille jäsenvaltioille, myös toimittamalla asetuksen (EU) 2021/953 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot. Tällaiset tiedot olisi mahdollisuuksien mukaan annettava 48 tuntia ennen tällaisten uusien rajoitusten käyttöönottoa. Tällaiset toimenpiteet olisi mahdollisuuksien mukaan rajoitettava aluetasolle.
Tätä olisi sovellettava myös tilanteisiin, joissa jäsenvaltio asettaa ylimääräisiä karanteenia, omaehtoista eristäytymistä tai testausta koskevia vaatimuksia unionin lainsäädännön mukaisesti, koska jäsenvaltion tai jonkin sen alueen epidemiatilanne heikkenee nopeasti, erityisesti alueilla, jotka on jo luokiteltu tummanpunaisiksi. Tällaisessa tapauksessa toimitetuista tiedoista olisi käytävä selvästi ilmi, miksi ylimääräiset toimenpiteet ovat tarpeellisia ja oikeasuhteisia.
23.Jos jäsenvaltio käynnistää hätäjarrun ja vaatii sen seurauksena kuljetusalan työntekijöiltä ja palveluntarjoajilta covid-19-infektion havaitsemiseksi tehtävää testiä, olisi käytettävä pika-antigeenitestejä eikä saisi vaatia karanteenia, jotta kuljetuksille ei aiheutuisi häiriöitä. Jos kuljetuksissa tai toimitusketjuissa aiheutuu häiriöitä, jäsenvaltioiden olisi välittömästi poistettava tai kumottava tällaiset järjestelmälliset testausvaatimukset, jotta voidaan turvata vihreiden kaistojen toiminta.
24.Neuvoston olisi tarkasteltava tilannetta koordinoidusti 22 kohdan mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella tiiviissä yhteistyössä komission kanssa ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen tuella. Asianomaisen jäsenvaltion olisi tällaisessa koordinointikokouksessa esitettävä toimenpiteidensä perustelut.
Komissio voi myös ehdottaa, että neuvosto keskustelee uudesta huolta aiheuttavasta tai seurannan alaisesta SARS-CoV-2-muunnoksesta tai epidemiatilanteen nopeasta heikkenemisestä jäsenvaltiossa tai jäsenvaltion jollakin alueella, käyttäen perusteena Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen suorittamaa muunnoksia koskevan uuden näytön säännöllistä arviointia ja SARS-CoV-2-muunnoksia käsittelevän eurooppalaisen asiantuntijaryhmän kehittämää kehystä, sitten kun se on saatavilla.
25.Edellä olevan 24 kohdan mukaisen keskustelun aikana komissio voisi tarvittaessa ehdottaa, että neuvosto sopisi kyseisiltä alueilta matkustamista koskevasta koordinoidusta lähestymistavasta, jonka tavoitteena on erityisesti hidastaa muunnoksen leviämistä unionissa, kuten matkustajien testausta ja/tai karanteenia tai omaehtoista eristäytymistä koskevat vaatimukset.
26.Tilannetta, joka johtaa tämän kohdan mukaisten toimenpiteiden hyväksymiseen, olisi tarkasteltava säännöllisesti uudelleen. Komissio tai jäsenvaltiot voivat ehdottaa uusia SARS- CoV-2-muunnoksia koskevan koordinoidun lähestymistavan mukaisesti käyttöön otettujen toimenpiteiden kumoamista.
Matkustajatietolomake ja kontaktien jäljitys
27.Jäsenvaltiot voivat harkita sitä, että henkilöitä, jotka saapuvat niiden alueelle joukkoliikennevälineillä, joissa on ennalta määrätty istumapaikka tai hytti, vaadittaisiin toimittamaan matkustajatietolomakkeet (PLF-lomake) tietosuojavaatimusten mukaisesti. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä EU Healthy Gateways -hankkeen puitteissa kehitettyä yhteistä sähköistä matkustajatietolomaketta ja liityttävä PLF-tietojenvaihtoalustaan, jotta ne voivat parantaa rajatylittäviä kontaktien jäljitysvalmiuksiaan kaikkien liikennemuotojen osalta.
28.Jos henkilöllä ilmenee oireita hänen saapuessaan määränpäähänsä, testauksessa, diagnosoinnissa, eristämisessä ja kontaktien jäljityksessä olisi noudatettava paikallista käytäntöä eikä maahantuloa saisi evätä. Tiedot saapumisen yhteydessä havaituista tapauksista olisi kontaktien jäljittämiseksi jaettava välittömästi niiden maiden kansanterveysviranomaisille, joissa asianomainen henkilö on oleskellut edeltävien 14 päivän aikana, käyttäen mahdollisuuksien mukaan PLF-tietojenvaihtoalustaa tai muussa tapauksessa varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmää.
Yleisölle tiedottaminen
29.Asetuksen (EU) 2021/953 11 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden olisi mahdollisimman pian ennen uusien toimenpiteiden voimaantuloa annettava asianomaisille sidosryhmille ja suurelle yleisölle selkeää, kattavaa ja oikea-aikaista tietoa vapaata liikkuvuutta koskevaan oikeuteen vaikuttavista toimenpiteistä ja niihin mahdollisesti liittyvistä vaatimuksista, kuten tarpeesta toimittaa PLF-lomake. Nämä tiedot olisi pääsääntöisesti julkaistava vähintään 24 tuntia ennen toimenpiteiden voimaantuloa ottaen huomioon, että epidemiologiset hätätilanteet edellyttävät jonkin verran joustavuutta. Tiedot olisi julkaistava myös koneellisesti luettavassa muodossa.
30.Jäsenvaltioiden olisi säännöllisesti päivitettävä näitä tietoja, ja ne olisi asetettava saataville myös Re-open EU -verkkoalustalla, jolla olisi oltava kartta, jonka Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus julkaisee säännöllisesti 17 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa toimitettava myös Re-open EU -alustalla tiedot EU:n digitaalisten koronatodistusten käytöstä kotimaassa.
31.Toimenpiteiden sisältö, maantieteellinen soveltamisala ja henkilöryhmät, joihin niitä sovelletaan, olisi kuvattava selkeästi.
Loppumääräykset
32.Komission olisi tarkasteltava tätä suositusta säännöllisesti uudelleen Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen tuella. Komission olisi raportoitava tarkastelusta säännöllisesti neuvostolle.
33.Korvataan suositus (EU) 2020/1475 tällä suosituksella.
34.Tätä suositusta olisi sovellettava 10 päivästä tammikuuta 2022.
35.Tämän suosituksen soveltaminen päättyy viimeistään samaan aikaan kuin asetuksen (EU) 2021/953.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja