EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 30.9.2020

SWD(2020) 316 final

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

Oikeusvaltiokertomus 2020






Luku: Oikeusvaltiotilanne Unkarissa

Oheisasiakirja

KOMISSION TIEDONANTOON EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Oikeusvaltiokertomus 2020
Oikeusvaltiotilanne Euroopan unionissa

{COM(2020) 580 final} - {SWD(2020) 300 final} - {SWD(2020) 301 final} - {SWD(2020) 302 final} - {SWD(2020) 303 final} - {SWD(2020) 304 final} - {SWD(2020) 305 final} - {SWD(2020) 306 final} - {SWD(2020) 307 final} - {SWD(2020) 308 final} - {SWD(2020) 309 final} - {SWD(2020) 310 final} - {SWD(2020) 311 final} - {SWD(2020) 312 final} - {SWD(2020) 313 final} - {SWD(2020) 314 final} - {SWD(2020) 315 final} - {SWD(2020) 317 final} - {SWD(2020) 318 final} - {SWD(2020) 319 final} - {SWD(2020) 320 final} - {SWD(2020) 321 final} - {SWD(2020) 322 final} - {SWD(2020) 323 final} - {SWD(2020) 324 final} - {SWD(2020) 325 final} - {SWD(2020) 326 final}

I.Oikeuslaitos

Unkarin tuomioistuinjärjestelmän rakennetta ovat muokanneet perustuslakiin tehdyt muutokset ja vuodesta 2011 lähtien säännölliset oikeuslaitoksen uudistukset. Viimeisin uudistus hyväksyttiin joulukuussa 2019. Unkarin tuomioistuinjärjestelmä on neliportainen. Ensimmäisenä oikeusasteena asioita käsittelevät 113 piirituomioistuinta, ja 20 aluetuomioistuinta puolestaan vastaavat piirituomioistuinten päätöksiä koskevasta muutoksenhausta ja käsittelevät eräitä asioita ensimmäisenä oikeusasteena. Viisi alueellista muutoksenhakutuomioistuinta käsittelevät aluetuomioistuinten päätöksiä koskevat muutoksenhaut. Korkeimman oikeuden (Kúria) ensisijainen tehtävä on varmistaa lainsäädännön yhdenmukainen soveltaminen. Parlamentin valitseman valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtajan tehtävänä on perustuslain mukaisesti huolehtia tuomioistuinten keskushallinnosta. Kansallinen tuomarineuvosto on riippumaton elin, joka perustuslain mukaan valvoo valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtajaa ja osallistuu tuomioistuinten hallintoon. Tuomarit nimittää tasavallan presidentti valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtajan suosituksesta, joka perustuu paikallisten tuomarineuvostojen (koostuvat tuomareiden keskuudestaan valitsemista jäsenistä) laatimaan ehdokkaiden paremmuusjärjestykseen. Valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtaja ei voi poiketa tästä järjestyksestä ilman kansallisen tuomarineuvoston etukäteen antamaa suostumusta. Perustuslakituomioistuin ei ole osa tuomioistuinjärjestelmää, ja se tarkastelee lakien ja tuomioistuinten päätösten perustuslainmukaisuutta. Syyttäjälaitos on riippumaton instituutio, jolla on valtuudet tutkia rikoksia ja nostaa niistä syytteitä. Unkarin asianajajaliitto (Magyar Ügyvédi Kamara) ja alueelliset asianajajayhdistykset ovat julkisia itsesääntelyelimiä, jotka ajavat oikeusalan ammattilaisten etuja ja vahvistavat ammatilliset normit ja valvovat niiden noudattamista muun muassa kurinpitotoimien avulla.

Riippumattomuus

Kansallisella tuomarineuvostolla on vaikeuksia valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtajan toimivallan tasapainottamisessa. Kansallisen tuomioistuinneuvoston uuden puheenjohtajan valinta saattaa mahdollistaa tiiviimmän yhteistyön. Valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtajan valitsee parlamentti 1 , ja puheenjohtajalla on tuomioistuinjärjestelmän hallintoon liittyvät laajat valtuudet. Valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtaja toimii kansallisen tuomarineuvoston 2 valvonnassa. Kansalliseen tuomarineuvostoon kuitenkin kohdistuu useita rakenteellisia rajoitteita, jotka estävät sitä valvomasta tehokkaasti valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtajan toimintaa. Sillä ei etenkään ole oikeutta esittää näkemyksiä oikeuslaitokseen vaikuttavista lainsäädäntöaloitteista 3 . Sen rooli oikeuslaitoksen nimityksissä 4 sekä tuomioistuinten puheenjohtajien ja hallintopäälliköiden nimityksissä 5 on rajallinen. Lisäksi kansallisen tuomarineuvoston resurssit ovat rajalliset, ja se on määrärahojensa maksamisen osalta riippuvainen valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtajasta 6 . Koska valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtajaa ei valvota tehokkaasti, mahdollisuus mielivaltaisiin päätöksiin oikeusjärjestelmän hallinnossa kasvaa. 7 Erityisesti kansallinen tuomarineuvosto on kritisoinut valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston edellistä puheenjohtaja siitä, että tämä rikkoi lakia kumotessaan tuomioistuinten puheenjohtajien valintamenettelyt ja nimittäessään harkinnanvaraisesti väliaikaiset puheenjohtajat ilman kansallisen tuomarineuvoston hyväksyntää. 8  Sen takia kansallinen tuomarineuvosto pyysi virallisesti parlamenttia erottamaan valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtajan 9 . Toimivaltainen parlamentin valiokunta tarkasteli pyyntöä, ja parlamentti hylkäsi pyynnön kesäkuussa 2019. Kansallisen tuomarineuvoston rajallisia valtuuksia ja niiden lujittamistarvetta ovat korostaneet niin Euroopan neuvosto 10 , Euroopan komissio 11 kuin sidosryhmät 12 . EU:n neuvosto antoi 9. heinäkuuta 2019 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä Unkarille suosituksen ”lujittaa oikeuslaitoksen riippumattomuutta” ja totesi, että kansallisella tuomarineuvostolla on entistä suurempia haasteita valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtajan toimivallan tasapainottamisessa. 13 Minkäänlaisia lainsäädäntötoimia ei ole sen jälkeen toteutettu näiden rakenteellisten ongelmien ratkaisemiseksi. Kansallinen tuomarineuvosto suhtautui myönteisesti valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston uuden puheenjohtajan valintaan joulukuussa 2019, sillä se saattaa mahdollistaa tiiviimmän yhteistyön kansallisen tuomarineuvoston kanssa. Sen sijaan toimivallan tasapainottaminen voidaan toteuttaa vain vahvistamalla kansallisen tuomarineuvoston valtuuksia lainsäädännön avulla siten, että samalla varmistetaan oikeusvarmuus.

Kansalaisten käsitys oikeuslaitoksen riippumattomuudesta on keskinkertainen ja yritysten käsitys on erittäin huono, vaikka tuoreimmat tiedot osoittavat tilanteen parantuneen. Kansalaisten käsityksen mukaan tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuus on keskinkertainen (48 % ”melko tai erittäin hyvä”) 14 ja yritysten mukaan erittäin huono (26 % ”melko tai erittäin hyvä”) 15 . Useita vuosia jatkunut negatiivinen suuntaus on kuitenkin kääntynyt vuonna 2020, ja kumpikin indikaattori on parantunut. 16

Korkein oikeus on todennut Euroopan unionin tuomioistuimelle esitetyn ennakkoratkaisupyynnön lainvastaiseksi. Korkein oikeus antoi ylimmän syyttäjän ehdotuksesta 10. syyskuuta 2019 tuomion 17 , jossa se totesi piirituomioistuimen tuomarin Euroopan unionin tuomioistuimelle esittämän ennakkoratkaisupyynnön lainvastaiseksi ja katsoi, että tuomarin esittämät kysymykset eivät olleet asian kannalta merkityksellisiä. Korkeimman oikeuden tuomio oli luonteeltaan toteava, eikä sillä kumottu päätöstä saattaa asia Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi. 18 Siitä huolimatta Budapestin alioikeuden (Fővárosi Törvényszék) väliaikainen puheenjohtaja viittasi lokakuussa 2019 nimenomaisesti korkeimman oikeuden tuomioon ja käynnisti kurinpitomenettelyn ennakkoratkaisupyynnön esittänyttä tuomaria vastaan. Tuomioistuimen puheenjohtaja peruutti esityksensä marraskuussa 2019. Se, että korkein oikeus voi ylimääräisen muutoksenhaun yhteydessä tarkastella uudelleen ennakkoratkaisupyyntöjen tarpeellisuutta, saattaa vaikuttaa kansallisten tuomioistuinten mahdollisuuteen kääntyä EU:n tuomioistuimen puoleen unionin oikeuden tulkintaa koskevissa kysymyksissä, ja mahdollisuus aloittaa kurinpitomenettelyjä 19 saattaa estää yksittäisiä tuomareita esittämästä ennakkoratkaisupyyntöjä 20

Tuomarit ja asianajajat esitetään tiedotusvälineissä kielteisessä valossa. 21  Hallitus ja sitä kannattavat tiedotusvälineet ovat useissa tammikuusta 2020 lähtien antamissaan lehdistötiedotteissa kritisoineet eräitä tuomioistuinten päätöksiä, jotka koskevat muun muassa tuomittujen vapauttamista ehdonalaiseen sekä korvausten myöntämistä kouluissa syrjityille romanilapsille 22 ja vankilaoloista valittaneille vangeille 23 . Hallitus ilmoitti helmikuussa 2020 aikovansa järjestää kansallisen kuulemisen 24 näistä oikeuslaitokseen liittyvistä kysymyksistä. Asianajajaliitto 25 , tuomareiden yhdistys 26 ja muut sidosryhmät 27 ovat ilmaisseet huolensa hallituksen viestinnästä ja väittäneet, että se saattaa heikentää kansalaisten luottamusta oikeuslaitokseen. Kuulemisesta luovuttiin lopulta. Euroopan neuvoston ministerikomitea ilmaisi syyskuussa 2019 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asiassa Baka v. Unkari 28 antaman tuomion täytäntöönpanon yhteydessä huolensa tämän lamaannuttavasta vaikutuksesta tuomareiden ja tuomioistuinten puheenjohtajien sananvapauteen. 29

Korkeimman oikeuden nimityksiä koskevat uudet erityissäännöt on otettu käyttöön. Korkeimman oikeuden tuomarinvirkojen määrää ei ole vahvistettu lailla, vaan siitä päättää valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtaja. 30 Tavanomaisen menettelyn mukaan tuomarit nimittää korkeimpaan oikeuteen sen presidentti ehdotuspyynnön perusteella. Nimityksessä otetaan huomioon korkeimman oikeuden asiaankuuluvan jaoston lausunto sekä korkeimman oikeuden tuomarineuvoston tekemä ehdokkaiden arviointi ja paremmuusjärjestys. 31 Joulukuussa 2019 käyttöön otetun kokoomalainsäädännön 32 mukaan perustuslakituomioistuimen jäsenet, jotka parlamentti valitsee, voivat pyytää nimitystä tuomariksi 33 ilman hakumenettelyä. Tuomarin aseman saatuaan perustuslakituomioistuimen jäsenet voivat toimikautensa päätyttyä pyytää nimitystä korkeimpaan oikeuteen ilman tavanomaista nimitysmenettelyä. Näin ollen parlamentin suorittama perustuslakituomioistuimen jäsenten valinta, johon ei osallistu lainkaan sellaisia elimiä, jotka olisi valittu suurelta osin tuomarikunnan keskuudesta, voi käytännössä johtaa tuomarinimitykseen korkeimpaan oikeuteen, jos asianomainen tuomari sitä itse pyytää. 34  Nämä lainsäädäntömuutokset ovat tosiasiallisesti vahvistaneet parlamentin roolia korkeimman oikeuden tuomarinimityksissä. Lisäksi parlamentti valitsee korkeimman oikeuden presidentin tasavallan presidentin ehdotuksesta sellaisten tuomareiden – ei välttämättä korkeimman oikeuden tuomareiden – joukosta, joilla on vähintään viiden vuoden kokemus tuomarin työstä 35 . Korkeimman oikeuden presidentin valintaa koskevia sääntöjä muutettiin 36 1. tammikuuta 2020 siten, että myös työkokemus perustuslakituomioistuimen tai kansainvälisen tuomioistuimen ylemmän lakimiesavustajan 37 tehtävistä voidaan ottaa huomioon laskettaessa tuomarin työkokemusta. Kelpoisuusvaatimusten laajentaminen kasvattaa niiden ehdokkaiden joukkoa, jotka voitaisiin mahdollisesti valita korkeimman oikeuden presidentiksi, ja lisää siten tasavallan presidentin harkintavaltaa tältä osin.

Tuomioistuinjärjestelmään tehtiin kokoomalainsäädännöllä rakenteellisia muutoksia, joiden tarkoituksena oli nopeuttaa hallinto-oikeudellisten asioiden käsittelyä ja lisätä sen ennakoitavuutta. Piirioikeustason hallinto- ja työtuomioistuimet on lakkautettu. Hallinnollisia asioita käsittelee 1. huhtikuuta 2020 alkaen ensimmäisenä oikeusasteena kahdeksan erikseen nimettyä aluetuomioistuinta, ja kaikki tavanomaista tai ylimääräistä muutoksenhakua koskevat pyynnöt käsittelee korkein oikeus. Suunniteltu erillisen hallintotuomioistuinjärjestelmän perustaminen on hylätty. 38

Tuomareiden palkat ovat nousseet tammikuusta 2020 lähtien, ja käyttöön on otettu bonusjärjestelmä. Kokoomalainsäädännön mukaan tuomareiden palkkoja korotetaan 60 prosenttia kolmen vuoden aikana. Tuomareiden palkankorotukset ovat myönteinen kehitysaskel, sillä unkarilaisten tuomareiden palkat olivat EU:n alhaisimpia. 39 Palkkojen korottaminen auttaa osaltaan vahvistamaan oikeuslaitoksen riippumattomuutta. 40 Huolta 41 on kuitenkin herättänyt tuomioistuimia hallinnoivien viranomaisten mahdollisuus myöntää tuomareille bonuksia harkinnanvaraisesti 42 ilman objektiivisia ja läpinäkyviä kriteerejä 43 . Euroopan neuvoston mukaan olisi vältettävä järjestelmiä, joissa tuomareiden peruspalkka on riippuvainen suorituksista, sillä ne saattavat aiheuttaa ongelmia tuomareiden riippumattomuuden kannalta. 44 Tällaisen järjestelmän vaikutuksesta oikeuslaitoksen riippumattomuuteen on esitetty ennakkoratkaisupyyntö Euroopan unionin tuomioistuimelle. 45

Vaikka useita syyttäjälaitoksen organisaatioon liittyviä ongelmia on korjattu, eräät seikat herättävät edelleen huolta. Parlamentti valitsi marraskuussa 2019 ylimmän syyttäjän uudelleen tehtävään yhdeksäksi vuodeksi kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä. 46 Syyttäjälaitoksen organisaatio on erittäin hierarkkinen. 47 Vaikka syyttäjälaitoksen riippumattomuudesta säädetään laissa 48 , eräät oikeudelliseen kehykseen liittyvät seikat saivat GRECOn suosittamaan ylimmän syyttäjän nimityssääntöjen tarkistamista, jotta tehtävää voidaan suojata poliittisilta vaikutusyrityksiltä. 49 GRECO suositti myös, että otetaan käyttöön tiukat kriteerit, joiden mukaisesti voidaan päättää siirtää asian käsittely alemmilta syyttäjiltä ja perustella siirto. Lisäksi GRECO vaati, että kurinpitomenettelyjen käsittelyä on tarkistettava. 50 Vaikka useimpia GRECOn suosituksia on noudatettu 51 , jäljellä olevien suositusten täysimääräinen noudattaminen vaikuttaisi myönteisesti myös korruptiontorjunnan kehykseen.

Laatu

Oikeuslaitoksen digitalisaatio on yleisesti ottaen edennyt pitkälle. Unkari sijoittuu erittäin korkealle, kun tarkastellaan sähköisten välineiden käyttömahdollisuutta 52 ja julkaistujen tuomioiden saatavuutta verkossa 53 . Lisäksi se sijoittuu korkealle, kun on kyse järjestelyistä koneellisesti luettavien oikeudellisten päätösten tuottamiseksi, vaikka tuomioita ei ole mallinnettu koneellisen luettavuuden mahdollistavan standardin mukaisesti. 54 Unkari on lisäksi saavuttanut erittäin hyviä tuloksia vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen käytön edistämisen ja kannustimien osalta. 55 Oikeudenkäyntimaksut ovat kuitenkin edelleen korkeat 56 , ja oikeusapujärjestelmän osallistavuus 57 on herättänyt huolta. Covid-19-pandemian johdosta toteutetut hallituksen toimenpiteet vaikuttivat tuomioistuinten toimintaan. Hallitus antoi 14. maaliskuuta 2020 valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtajan, korkeimman oikeuden presidentin ja ylimmän syyttäjän ehdotuksesta asetuksen, jolla määrättiin keskeyttämään Unkarin tuomioistuinten toiminta määrittelemättömäksi ajaksi eräitä kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta. 58 Asetuksen voimassaolo kuitenkin päättyi 30. maaliskuuta 2020. 59 Hallitus teki 31. maaliskuuta 2020 prosessilakeihin muutoksia, joiden tarkoituksena oli helpottaa oikeuslaitoksen toimintaa poikkeustilan aikana. 60

Tehokkuus

Siviili- ja hallinto-oikeudellisten asioiden käsittely on tehokasta. EU:n oikeusalan tulostaulun 2020 mukaan Unkari suoriutuu erittäin hyvin hallinto-oikeudellisten asioiden ratkaisemiseen ensimmäisessä oikeusasteessa tarvittavan ajan sekä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimissa vireillä olevien hallinto-oikeudellisten asioiden määrän osalta. 61 Unkari suoriutuu hyvin myös silloin, kun tarkastellaan arviota siviili- ja kauppaoikeudellisten riita-asioiden ratkaisemiseen tarvittavasta ajasta. 62 Uusi siviiliprosessilaki 63 , uusi hallintomenettelylaki 64 ja uusi rikosprosessilaki 65 tulivat voimaan vuonna 2018. Uudet säännöt voisivat helpottaa siviili- ja rikosoikeudellisten asioiden käsittelyä ja hallinnollisten päätösten uudelleentarkastelua kohtuullisessa ajassa. 66  

Liian pitkien menettelyjen osalta ei ole edelleenkään käytettävissä tehokkaita oikeussuojakeinoja. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asiassa Gazsó v. Unkari antaman tuomion täytäntöönpano on edelleen kesken, ja Euroopan neuvoston ministerikomitea soveltaa Unkariin yhä tehostettua valvontaa. 67

II.Korruptiontorjunnan kehys

Toimivalta ehkäistä ja tutkia korruptiota ja nostaa siitä syytteitä jakautuu usean viranomaisen kesken. Korruptiontorjuntatoimien koordinoinnista vastaa Unkarissa kansallinen turvallisuuspalvelu (Nemzeti Védelmi Szolgálat), joka toimii sisäministeriön valvonnassa. Julkisen sektorin korruptiota koskevat tutkinta- ja syytetoimet kuuluvat tutkivan keskussyyttäjänviraston tutkintaosaston ja viiden alueviraston yksinomaiseen toimivaltaan. Syyttäjälaitosta tukevat poliisin tutkintayksiköt ja kansallinen turvallisuuspalvelu. Valtion tilintarkastusvirastolla on toimivalta julkisten varojen hallinnoinnin ja poliittisten puolueiden tilintarkastuksen osalta.

Unkarin pistemäärä Transparency Internationalin viimeisimmässä korruptioindeksissä on 44/100. Maa oli EU:n jäsenvaltioista sijalla 19 ja koko maailmassa sijalla 70. 68 Unkarilaisista vastaajista 87 prosenttia uskoo, että korruptio on laajalle levinnyttä (EU:n keskiarvo 71 %), ja 32 prosenttia uskoo korruption vaikuttavan heidän jokapäiväiseen elämäänsä (EU:n keskiarvo 26 %). 69 Yrityksistä 80 prosenttia pitää korruptiota laajalle levinneenä (EU:n keskiarvo 63 %) ja 48 prosenttia ongelmana liiketoiminnassa (EU:n keskiarvo 37 %). Lisäksi 39 prosenttia ihmisistä katsoo, että syytetoimet ovat johtaneet tuomioon riittävän usein, jotta se voi estää korruptoituneita käytäntöjä (EU:n keskiarvo 36 %), ja 19 prosenttia yrityksistä uskoo, että korkean virkamiehen lahjonnasta kiinni jääneitä henkilöitä ja yrityksiä rangaistaan asianmukaisesti (EU:n keskiarvo 31 %). 70

Korruptiontorjuntaa koskeva rikosoikeudellinen kehys on suurelta osin käytössä. Rikoslaki sisältää asiaankuuluvat korruption ja siihen liittyvien rikosten määritelmät, ja siinä kriminalisoidaan erilaiset lahjonnan, vaikutusvallan väärinkäytön, kavalluksen sekä julkisten varojen ja julkisen vallan väärinkäytön muodot. Parlamentissa esitettiin huhtikuussa 2020 lakiehdotus, jonka tarkoituksena oli noudattaa korruption vastaisen OECD:n työryhmän 71 suosituksia eli muuttaa ulkomaisen virkamiehen määritelmää sen selventämiseksi siten, että se kattaa myös ulkomaisten julkisten yhtiöiden virkamiehet.

Toimivalta korruptiontorjunnan alalla jakautuu eri elinten kesken. Sisäministeriön alainen kansallinen turvallisuuspalvelu vastaa korruptiontorjuntapolitiikkojen koordinoinnista. Rikosprosessilain uudistamisen seurauksena julkisen sektorin korruptiota koskevat rikosoikeudelliset tutkinta- ja syytetoimet ovat helmikuusta 2019 lähtien kuuluneet keskussyyttäjänviraston tutkintaosaston ja viiden alueviraston yksinomaiseen toimivaltaan. Kyseinen osasto tutkii monimutkaisia korruptiotapauksia, joihin ovat syyllistyneet tai joissa ovat osallisina syytesuojan piiriin kuuluvat henkilöt, ulkomaiset virkamiehet, tasavallan presidentti, pääministeri, hallituksen jäsenet tai turvallisuusviranomaisten korkeat virkamiehet. Syyttäjälaitosta tukevat poliisin tutkintayksiköt ja kansallinen turvallisuuspalvelu. Myös valtion tilintarkastusvirasto osallistuu korruptiontorjuntapolitiikkojen täytäntöönpanoon erityisesti valtion instituutioiden varainhoidon ja puoluerahoituksen valvojana. Lisäksi valtion tilintarkastusvirasto suorittaa säännöllisesti kansallisia integriteettitutkimuksia.

Korkean tason korruptiosta nostetaan kyllä syytteitä, mutta hyvin harvoin. Ylimmän syyttäjän viraston vuosikertomuksessa vuodelta 2018 esitettiin korruptiorikoksia koskevat tilastot vuosilta 2016–2018. Tilastojen mukaan korruptioon liittyviä rikoksia koskevien menettelyjen määrä on kasvanut: 984 menettelyä vuonna 2016, 1 123 vuonna 2017 ja 2 046 vuonna 2018. Sen sijaan korruptiosta tuomittujen henkilöiden määrä pysyi lähes samana: 250 henkilöä vuonna 2018, 254 vuonna 2017 ja 351 vuonna 2016. 72  Ylimmän syyttäjän viraston mukaan useimmissa korruptioon liittyvissä tapauksissa on osallisina virkamiehiä, tyypillisesti vero- ja tullivirkamiehiä. 73 Se, että vieläkään ei ole merkkejä korkean tason virkamiehiä tai heidän lähipiiriään koskevista tehokkaista syytetoimista, on pantu merkille myös talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson 74 puitteissa. Vaikka syyttäjälaitos on käynnistänyt joitakin korruptioon liittyviä tutkimuksia, jotka koskevat hallitsevaa puoluetta edustavia parlamentin jäseniä, korkeita virkamiehiä ei ole pantu viime vuosina syytteeseen.

Korruptiontorjuntapolitiikassa on Unkarissa keskitytty integriteettiin valtionhallinnossa ja lainvalvontaviranomaisissa. Aiemman korruptiontorjuntaohjelman päätyttyä vuonna 2018 hallitus hyväksyi 75 kesäkuussa 2020 uuden ohjelman, joka kattaa vuodet 2020–2022. Strategiassa keskitytään aiempien strategisten ohjelmien tapaan edelleen julkishallinnon integriteettiin, ja se sisältää toimia, jotka liittyvät sähköisen hallinnon ja automatisoidun päätöksenteon vahvistamiseen korruption ehkäisemiseksi. Lisäksi strategialla pyritään tehostamaan tutkimuksia, arvioimaan korruptioriskejä ja tarkastelemaan oikeudellista kehystä sekä ottamaan käyttöön julkishallinnon sisäiset tarkastukset ja lujittamaan toimenpiteitä integriteetin edistämiseksi. Integriteetin valvonnan puitteissa annetaan keskeinen rooli viranomaisten sisäisille integriteettiasiantuntijoille 76 . Korruptiontorjunnan strategiseen kehykseen ei kuitenkaan sisälly toimia muilla korruptiontorjunnan kannalta tärkeillä aloilla, joita ovat muun muassa puoluerahoitus, varallisuuden ilmoittaminen tai lobbauksen ja pyöröovi-ilmiön sääntely. Siinä ei myöskään puututa riskeihin, jotka liittyvät klientelismiin, suosimiseen ja nepotismiin korkean tason julkishallinnossa tai jotka aiheutuvat yritysten ja poliittisten toimijoiden vuorovaikutuksesta. Valtion tilintarkastusviraston vuonna 2019 tekemän integriteettitutkimuksen mukaan korruptioriski oli suurin valtiollisten elinten (50 %), paikallishallinnon elinten (51 %) ja korkea-asteen koulutuksen (50 %) osalta. Unkariin kohdistui vuosina 2015–2019 suurin määrä (43) OLAFin tutkimuksia, joiden päätteeksi annettiin rahoitusta koskeva suositus jäsenvaltioiden kesken. 77  

Varallisuusilmoitusten ja eturistiriitoja koskevien ilmoitusten tarkistamista voidaan parantaa järjestelmällisten tarkastusten ja riippumattoman valvonnan osalta. Unkarissa on käytössä laaja varallisuuden ilmoittamisjärjestelmä. Järjestelmän mukaan parlamentin jäsenten, hallituksen virkamiesten ja muiden julkishallinnon virkamiesten on ilmoitettava varallisuutensa ja mahdolliset eturistiriidat. Hallituksen jäsenten sekä korkeiden virkamiesten ja parlamentin jäsenten varallisuusilmoitukset ja eturistiriitoja koskevat ilmoitukset ovat saatavilla Internetissä. 78 Tarkastuksia ei kuitenkaan tehdä järjestelmällisesti, vaan ne perustuvat epäilyistä tehtyihin ilmoituksiin. Tarkastuksen suorittaa virkamiehen työnantaja tai koskemattomuudesta ja valtakirjojen tarkastuksesta vastaava parlamentin valiokunta, kun on kyse parlamentin jäsenten ja korkea-arvoisten hallituksen virkamiesten ilmoituksista. Varallisuuden perusteetonta kasvua koskevat epäilyt voivat johtaa siihen, että kansallinen vero- ja tulliviranomainen toteuttaa tarkastusmenettelyn. Veroviranomainen voi kuitenkin aloittaa tällaisen menettelyn vain, jos tutkintaviranomaiset ovat myös käynnistäneet rikostutkinnan, sillä se rajoittaa mahdollisuuksia riippumattomien tarkastusten tekemiseen. GRECO on antanut suosituksia, jotka koskevat parlamentin jäsenten käytännesääntöjen tehokasta valvontaa ja täytäntöönpanoa sekä parlamentin jäsenten eturistiriitoja koskevia ilmoituksia ja varallisuusilmoituksia, ja suositusten täytäntöönpano on vielä kesken. 79  

Lobbauksen sääntely on Unkarissa puutteellista, eikä käytössä ole sääntöjä, joilla voitaisiin tehokkaasti säännellä pyöröovi-ilmiötä. Vuonna 2010 annettua lobbauslainsäädäntöä on tarkistettu 80 siten, että virkamiesten on nyt ilmoitettava yhteyksistään lobbaajiin. Virkamiesten on ilmoitettava esimiehelleen kirjallisesti, jos jokin tapaaminen lobbaajien kanssa saattaa vaarantaa organisaation integriteetin. Esimies voi kieltää tapaamisen tai asettaa sen ehdoksi kolmannen henkilön läsnäolon. Sovellettavassa asetuksessa säädetään kuitenkin vain joistakin hallituksen virkamiesten ja lobbaajien välisiin tapaamisiin liittyvistä seikoista. Siinä ei etenkään säädetä lobbaajien pakollisesta rekisteröitymisestä, velvoiteta ilmoittamaan yhteydenpidosta lobbaajien kanssa riippumattomalle valvontaelimelle eikä edellytetä virkamiesten pyytävän lupaa yhteydenpitoon tai raportoivan yhteydenpidosta jälkikäteen. GRECO on todennut tarpeen parantaa integriteettivaatimuksia, antaa parlamentin jäsenten käytännesäännöt sekä varmistaa käytännesääntöjen ja eturistiriitojen tehokas valvonta ja käytännesääntöjen täytäntöönpano. 81 Unkarissa ei ole erityistä sääntelyä pyöröovi-ilmiön ehkäisemiseksi. Vaikka sekä työlaissa 82 että virkamiehiä koskevassa laissa 83 on salassapitovelvollisuutta koskevia lausekkeita, niissä ei säädetä minkäänlaisesta karenssiajasta 84 .

Unkarissa on erityistä lainsäädäntöä väärinkäytösten paljastajien suojelemiseksi. Väärinkäytösten paljastajien suojelemista koskevassa laissa 85 säädetään väärinkäytösten paljastajien nimettömyydestä ja mahdollistetaan kantelujen tekeminen sähköisesti, käyttäen erityistä raportointikanavaa, jonka toiminnasta vastaa oikeusasiamies (’perusoikeusvaltuutettu’) (ks. jäljempänä kohta ”Muut hallitusjärjestelmän osien keskinäiseen valvontaan liittyvät institutionaaliset kysymykset”). Oikeusasiamiehellä on kuitenkin vain rajallinen toimivalta hänen toimistolleen osoitettujen ilmoitusten osalta. Käytännössä oikeusasiamiehen ensisijaisena tehtävänä on välittää ilmoitukset toimivaltaisille viranomaisille. Ilmoituksia ei lähetetä automaattisesti lainvalvontaviranomaisille, vaan asianomaisen instituution integriteettiasiantuntija suorittaa ensin hallinnollisen tutkimuksen. Integriteettiasiantuntijat raportoivat suoraan oman instituutionsa johdolle. Oikeusasiamies voi kuitenkin joko pyynnöstä tai viran puolesta tutkia, ovatko nämä viranomaiset toteuttaneet asianmukaiset jatkotoimet ilmoitusten osalta. Ilmoitukset yleistä etua koskevista väärinkäytöksistä tutkitaan asianomaisessa instituutiossa, ja instituution vastaus sekä tutkimuksen tulos ladataan sähköiseen rekisteriin.

Puoluerahoitukseen liittyy Unkarissa edelleen ongelmia. GRECO totesi, että vaikka puolueiden rekisterit ovat läpinäkyviä, puolueiden tulolähteet ja vaalikampanjoiden kesto eivät ole riittävän selviä. Lisäksi valtiontukea saavien puolueiden osalta tarvitaan seurantamekanismeja. 86

III.Tiedotusvälineiden moniarvoisuus

Tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden suojelusta Unkarissa 87 säädetään perustuslaissa 88 sekä alakohtaisessa lainsäädännössä (tiedotusvälineitä koskeva laki 89 ja lehdistönvapauslaki 90 ). Lehdistönvapauslaissa säädetään, että lehdistönvapaus ilmentää riippumattomuutta valtiosta ja kaikista organisaatioista ja eturyhmistä. Oikeus saada julkista tietoa tunnustetaan perustuslaissa, ja se otetaan huomioon myös tiedonvapauslaissa 91 . Tiedotusvälineitä koskevalla lailla perustetaan kansallinen tiedotusväline- ja viestintäviranomainen (tiedotusvälineitä valvova viranomainen), jonka päätöksentekoelin on tiedotusvälineneuvosto. 92

Tiedotusvälineitä valvovalla viranomaisella on riittävät resurssit, mutta tiedotusvälineneuvoston riippumattomuus ja vaikuttavuus ovat vaarassa. Tiedotusvälineneuvostoon kuuluu puheenjohtaja 93 ja neljä parlamentin valitsemaa jäsentä. Nimityssääntöjen tarkoituksena on edistää poliittista yhteisymmärrystä tiedotusvälineneuvoston jäsenten nimittämisessä. 94 Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineen vuoden 2020 raportissa todetaan, että nämä säännöt eivät ole käytännössä estäneet hallitsevaa puoluetta nimittämästä kaikkia viittä tiedotusvälineneuvoston jäsentä. Seurantavälineen mukaan tiedotusvälineneuvoston riippumattomuutta ja vaikuttavuutta koskeva riski on keskisuuri (53 %).

Unkarin päätoimittajien foorumi (Főszerkesztők Fóruma) on vuonna 2012 perustettu valtiosta riippumaton järjestö. Siihen kuuluu kaikkien merkittävien sähköisten, painettujen ja verkkoviestimien toimittajia Unkarissa vapaaehtoiselta pohjalta. Sen päätavoitteita ovat muun muassa eettisten näkökohtien voimistaminen journalismikoulutuksessa, suuntaviivojen laatiminen, eettisen journalismin parhaiden käytäntöjen edistäminen, luottamuksen lisääminen tiedotusvälineisiin ja tiedotusvälineiden itsesääntelymenettelyjen kehittäminen. Foorumi vahvisti vuonna 2015 journalismin eettiset vaatimukset ja arvot, joihin kuuluvat muun muassa puolueettomuus ja perusteellisuus sekä tietojen hankintaa ja käsittelyä koskevat säännöt. Se pyrkii edistämään laadukasta journalismia erityisesti toimittajille myönnettävien palkintojen avulla.

Media-alan moniarvoisuus on suuressa vaarassa Unkarissa. Kun yli 470 hallitusta lähellä olevaa tiedotusvälinettä sulautui hallituksen asetuksella 95 viestinnän monialayritykseksi (KESMA 96 ) marraskuussa 2018, sulautuma vapautettiin kilpailuviranomaisen 97 ja tiedotusvälineitä valvovan viranomaisen 98 tarkastuksesta, sillä sen katsottiin olevan strategisista ja kansallisista syistä merkittävä sulautuma, eikä viranomaisilla ei ole silloin oikeutta tutkia sitä. Perustuslakituomioistuin hylkäsi 25. kesäkuuta 2020 päivätyllä päätöksellä kanteen, jonka neljäsosa parlamentin jäsenistä oli nostanut hallituksen asetuksen riitauttamiseksi. Perustuslakituomioistuin katsoi, että strategisten ja kansallisten syiden määrittely kuuluu yksinomaan hallituksen toimivaltaan ja että minkään sulautumaan liittyvän seikan ei voida tulkita välttämättä uhkaavan tiedotusvälineiden moniarvoisuutta Unkarissa. Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja vapauden keskuksen (Centre for Media Pluralism and Media Freedom) erilliskertomuksessa 99 todettiin, että KESMAn perustaminen sulauttamalla yli 470 eri tiedotusvälinettä pahennetaan tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen Unkarissa kohdistuvia yleisiä riskejä useiden tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineen puitteissa analysoitujen keskeisten indikaattorien osalta, mukaan luettuina toimittajien työolot, tiedotusvälineiden omistuksen horisontaalinen keskittyminen ja ristiinomistus sekä valtion mainonnan jakaminen. Kun kehitystä tarkastellaan tarkemmin siltä kannalta, ovatko tiedotusvälineet riippumattomia poliittisista ja/tai taloudellisista vaikutusyrityksistä ja voiko hallitus syrjäyttää tiedotusvälineitä valvovan viranomaisen, kertomuksessa todettiin, että Unkarin tiedotusvälineistä vastaavan viranomaisen valvonnan täydellinen puute KESMAn kaltaisessa merkittävässä operaatiossa muodostaa lisäriskin tiedotusvälineiden moniarvoisuudelle Unkarissa. Unkarilaiset ja eurooppalaiset tiedotusvälineiden vapautta edistävät järjestöt 100 ja kansalaisyhteiskunnan edustajat ilmaisivat vakavan huolensa sen jälkeen, kun Unkarin laajalevikkisimmän riippumattoman Index.hu-uutissivuston päätoimittaja erotettiin 22. heinäkuuta 2020 ja lähes kaikki sivuston toimittajat irtisanoutuivat vastalauseena. 101 Kannanotoissa viitattiin myös siihen, että Index.hu-uutissivuston tapauksessa saattaa olla kyse hallitusta kannattavien liikemiesten yrityksistä vallata jäljellä olevat riippumattomat uutissivustot, kuten jo aiemmin todettiin Origo-uutissivuston kohdalla.

Tiedotusvälineiden omistussuhteiden läpinäkyvyyttä ei säännellä alakohtaisella lainsäädännöllä. Lineaaristen mediapalvelujen tarjoajien on ilmoitettava tiedotusvälineitä valvovalle viranomaiselle omasta (tai emoyhtiönsä) suorasta tai välillisestä mediapalvelujen tarjoajien omistuksesta. 102 Tiedotusvälineitä koskevassa laissa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt, joiden tarkoituksena on ehkäistä keskittymistä tiedotusvälineiden markkinoilla. Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineen vuoden 2020 raportin mukaan riski on tiedotusvälineiden omistussuhteiden läpinäkyvyyden osalta kuitenkin erittäin suuri (75 %).

Hallitus voi valtion mainonnan avulla käyttää tiedotusvälineisiin nähden epäsuoraa poliittista vaikutusvaltaa. Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineen sekä keskeisten sidosryhmien 103 väitteiden mukaan suurin tiedotusvälineiden vapauteen ja moniarvoisuuteen kohdistuva riski Unkarissa liittyy poliittiseen riippumattomuuteen (82 %). Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineen mukaan on yleisesti tiedossa, että tiedotusvälineisiin kohdistuu epäsuoria vaikutusyrityksiä, vaikka suorat poliittiset vaikutusyritykset ja suora poliittinen valvonta eivät olekaan laajalle levinneitä. Edellä mainitun KESMA-monialayrityksen katsotaan olevan tämän hallitusta kannattavien tiedotusvälineiden keskittymisprosessin huipennus. Kehitystä on edesauttanut valtion mainonnan jakautumista koskevan lainsäädännön ja läpinäkyvyyden puute, ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineen vuoden 2020 raportin mukaan riskitaso on tämän indikaattorin osalta korkein mahdollinen (97 %). Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineen vuoden 2020 raportissa korostetaan sitä, että vuonna 2019 valtion mainonnasta ohjattiin hallitusta kannattaville tiedotusvälineille sanomalehtimarkkinoilla 75 prosenttia, televisiomarkkinoilla 95 prosenttia, verkkouutismarkkinoilla 90 prosenttia ja radiomarkkinoilla 90 prosenttia.

Julkisten tietojen saatavuus on estynyt. Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineen vuoden 2020 raportin mukaan riski on tällä alalla vähäinen, ja sovellettava lainsäädäntö on selkeää ja tuomioistuimet 104 yleensä myöntävät toimittajille ja yleisölle pääsyn tietoihin. Sen sijaan tuomioistuinten päätöksiä, joilla kumotaan julkisten elinten kielteiset päätökset, ei useinkaan panna täytäntöön käytännössä. 105 Ihmisoikeuksien puolustajien tilannetta käsittelevä YK:n erityisraportoija suositti vuonna 2016, että Unkari tarkistaisi tiedonvälityksen vapautta ja tietosuojaa koskevia säännöksiä varmistaakseen vapaan ja valvomattoman pääsyn yleisen edun kannalta tärkeisiin tietoihin. 106 Tätä kysymystä on käsitelty myös maakohtaisissa suosituksissa vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä. 107 Tiedonvapauslain mukaan kaikkien julkisia tehtäviä hoitavien elinten on pyydettäessä annettava pääsy valvonnassaan oleviin yleistä etua koskeviin tietoihin, ellei laissa säädetyistä poikkeuksista muuta johdu. 108 Vaikka tiedonvapauslaki on ollut suhteellisen vakaa, muihin alakohtaisiin lakeihin asteittain tehdyt muutokset ovat heikentäneet yleisesti läpinäkyvyyttä ja tiedonsaantiin sovellettavia puitteita. 109 Unkari muutti 110 vuonna 2013 tiedonvapauslakia estääkseen vilpilliset tietopyynnöt. Hallitus antoi vuonna 2016 asetuksen 111 , jossa julkisille instituutioille annetaan mahdollisuus pyytää korvausta julkisten tietojen saantia koskevista pyynnöistä aiheutuvista kuluista siinä tapauksessa, että tietopyyntöön vastaaminen aiheuttaisi viranomaiselle lisätyötä. Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden seurantavälineen vuoden 2020 raportin mukaan toimittajien mahdollisuutta osallistua suoraan tiettyihin julkisiin tapahtumiin rajoitetaan yhä useammin.

Riippumattomiin tiedotusvälineisiin kohdistuu järjestelmällisesti häirintää ja pelottelua. Mérték Media Monitor -järjestö ilmoitti, että hallitusta kannattavat tiedotusvälineet kontrolloivat tulojen perusteella noin 80:tä prosenttia uutismedian markkinoista ja poliittisen sisällön lähetystoiminnasta. 112 Riippumattomien tiedotusvälineiden pienen markkinaosuuden lisäksi riippumattomiin toimittajiin ja tiedotusvälineisin kohdistuu järjestelmällisesti häirintää ja pelottelua. Ihmisoikeuksia puolustavan Hungarian Civil Liberties Union -järjestön (TASZ) vuonna 2019 ja covid-19-pandemian aikana vuonna 2020 tekemässä tutkimuksessa on viitteitä siitä, että riippumattomien tiedotusvälineiden työtä häiritään järjestelmällisesti muun muassa jättämällä lehdistön tiedustelut huomiotta, rajoittamalla toimittajien fyysistä pääsyä sekä leimaamalla ja pelottelemalla tietolähteitä ja heikentämällä luottamusta niihin. 113 Toimittajiin ja muihin media-alan ammattilaisiin kohdistuvista fyysisistä hyökkäyksistä ei ole raportoitu. Unkarissa vankeusrangaistus on yksi kunnianloukkauksesta määrättävistä seuraamuksista. 114 Euroopan neuvoston foorumi journalismin suojelun ja toimittajien turvallisuuden edistämiseksi julkaisi vuonna 2019 kaksi Unkaria koskevaa varoitusta, joissa oli kyse toimittajien toiminnan rajoittamisesta parlamentissa 115 sekä kahta Index.hu-uutissivuston toimittajaa vastaan käynnistetystä herjauskampanjasta hallitusta kannattavissa tiedotusvälineissä, äärioikeistolaisissa tiedotusvälineissä ja Budapestissä ilmestyneistä julisteista, joita pidettiin laajalti antisemitistisinä. Samana vuonna hallitusta tukeva viikkolehti julkaisi luettelon yli 200 henkilöstä, joiden joukossa oli useita toimittajia ja joita se kutsui George Sorosin ’palkkasotureiksi’. Vuonna 2020 foorumi julkaisi neljä varoitusta, jotka koskivat Forbes Hungary -yrityslehden levittämiskieltoa 116 , hallituksen antamia ohjeita Unkarin valtion tiedotusvälineiden henkilöstölle pyytää ennalta lupa tietyistä asioista kirjoittamiseen, sarjakuvapiirtäjä Gábor Pápaita vastaan väitetyn rienaavan sarjakuvan julkaisemisen jälkeen käynnistettyä pelottelukampanjaa, johon sisältyi myös oikeudellisia ja muita uhkauksia, sekä lakiehdotusta (josta tuli 30. maaliskuuta 2020 laki 117 ), jolla ”väärän tiedon” levittäminen covid-19:stä määrättiin rangaistavaksi ja jossa säädettiin jopa viiden vuoden vankeusrangaistuksesta 118 . Unkari on toimittanut yksityiskohtaiset vastaukset useisiin näistä varoituksista. Pandemiaan liittyvien väärien tietojen esittämisen tai levittämisen kriminalisoinnista Euroopan komissio on todennut, että se herättää huolta oikeusvarmuudesta ja sillä saattaa olla lamaannuttava vaikutus sananvapauteen. 119

IV.Muut hallitusjärjestelmän osien keskinäiseen valvontaan liittyvät institutionaaliset kysymykset

Unkari on parlamentaarinen tasavalta, jossa on yksikamarinen parlamentti (kansalliskokous). Parlamentti muun muassa hyväksyy Unkarin perustuslain ja muuttaa sitä 120 , antaa lainsäädäntöä 121 , valitsee pääministerin ja valitsee kahden kolmasosan enemmistöllä maan tärkeimmät virkamiehet 122 . Parlamentti valitsee myös tasavallan presidentin. Unkarissa on useita instituutioita, joiden tehtävänä on tasapainottaa lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan käyttämää valtaa. Niihin kuuluvat muun muassa perustuslakituomioistuin, valtion tilintarkastusvirasto ja oikeusasiamies (perusoikeusvaltuutettu). Hallituksen, tasavallan presidentin ja kaikkien parlamentin valiokuntien lisäksi kuka tahansa parlamentin jäsen voi tehdä lakiehdotuksen. 123

Julkisten kuulemisten ja vaikutustenarvioinnin käyttö on vähentynyt. Unkarin lainsäädännössä säädetään julkisen kuulemisen pakollisesta käytöstä sekä ennakkoon ja jälkikäteen laadittavista vaikutustenarvioinneista. 124 Käytännössä kuuleminen ja vaikutustenarvioinnit ovat lähinnä muodollisia tai symbolisia. 125 Työmarkkinaosapuolten osallistumiseen sekä päätöksenteon laatuun ja ennakoitavuuteen liittyviä huolenaiheita on tuotu esiin talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä 126 . Kuulemiset ja vaikutustenarvioinnit on toistuvasti sivuutettu soveltamalla erityisiä lainsäädäntömenettelyjä, kuten nopeutettuja menettelyjä tai yksittäisten parlamentin jäsenten lakialoitteita, sillä kuulemista ja vaikutustenarviointia koskevia vaatimuksia sovelletaan pelkästään hallituksen tekemiin lakiehdotuksiin. 127  

Maahan julistettiin 11. maaliskuuta 2020 poikkeustila 128 hallituksen 129 vastauksena covid-19-pandemiaan. Poikkeustilan kestoa ei määritelty, ja hallitus voi harkintansa mukaan jatkaa sen voimassaoloa tai lopettaa sen. 130 Parlamentti hyväksyi 30. maaliskuuta 2020 uuden lain 131 , joka antoi hallitukselle valtuudet kumota asetuksella minkä tahansa lain. Myönnetyt hätätilavaltuudet vaikuttivat laajoilta, kun otetaan huomioon laajalti määritellyt valtuudet ja selkeän aikarajan puuttuminen. Eräät näiden valtuuksien nojalla toteutetut hätätoimenpiteet herättivät kysymyksiä niiden tarpeellisuudesta ja oikeasuhteisuudesta, häiritsivät liiketoimintaa ja horjuttivat sääntely-ympäristön vakautta. 132 Asiaa käsiteltiin myös vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetussa maakohtaisessa suosituksessa 133 , jossa neuvosto kehotti Unkaria varmistamaan, että ”mahdolliset hätätoimenpiteet ovat tiukasti oikeasuhteisia ja kestoltaan rajallisia ja vastaavat eurooppalaisia ja kansainvälisiä normeja eivätkä häiritse liiketoimintaa tai sääntely-ympäristön vakautta”. Hallitus lopetti 134 poikkeustilan 18. kesäkuuta 2020 ja julisti kansanterveydellisen hätätilan 135 18. joulukuuta 2020 saakka. Joidenkin hätätoimenpiteiden soveltamista jatkettiin poikkeustilan jälkeen. 136 Eräät hätätoimenpiteet on riitautettu perustuslakituomioistuimessa. 137 Perustuslakituomioistuin hylkäsi 138 heinäkuussa 2020 ehdotuksen tarkistaa poikkeustilan aikana käyttöön otettua hätätoimenpidettä 139 vedoten siihen, että sillä ei ole toimivaltaa verotukseen ja talousarvioon liittyvissä asioissa 140 .

Kokoomalainsäädännöllä otettiin joulukuussa 2019 käyttöön perustuslakivalitukseen sovellettavaa menettelyä koskevat uudet säännöt. Tämän lainsäädäntöuudistuksen seurauksena hallintoviranomaiset voivat riitauttaa perustuslakituomioistuimessa tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen, jos se loukkaa heidän oikeuksiaan ja rajoittaa heidän valtuuksiaan, jotka perustuvat perustuslakiin. 141 Tällainen menettelyä koskeva järjestely herättää kysymyksiä oikeusvarmuuden periaatteen osalta. 142  

Perusoikeusvaltuutetulle myönnettiin A-status, mutta sen uudelleenakkreditointia lykättiin. YK:n akkreditointialakomitea katsoi lokakuussa 2019, että toimista, joita oli toteutettu useiden suositusten ja huolenaiheiden pohjalta, ei ollut toimitettu riittävästi tietoa. 143 Akkreditointialakomitean mukaan valintamenettely 144 ei ole riittävän laaja ja läpinäkyvä 145 ja perusoikeusvaltuutetun toimittamat tiedot eivät osoittaneet, että kaikkien ihmisoikeuskysymysten ratkaisemiseksi olisi toteutettu riittäviä ponnisteluja, eikä perusoikeusvaltuutettu myöskään ollut esiintynyt tavalla, joka edistäisi ja suojelisi kaikkia ihmisoikeuksia. Tämä liittyi erityisesti perusoikeusvaltuutetun esittämään näkemykseen laista, joka koskee ulkomaista rahoitusta saavia organisaatioita (ks. jäljempänä). Akkreditointialakomitea suositti myös riittävän rahoituksen tukemista. Perusoikeusvaltuutetun henkilöstön asemaa ja palkkausta koskevalla uudella lailla 146 säädetään keskimäärin 30 prosentin palkankorotuksesta toukokuusta 2020 lähtien. Lisäksi perusoikeusvaltuutettu otti vuonna 2020 hoitaakseen poliisia koskevan riippumattoman valituslautakunnan tehtävät. 147 Huolta on aiheuttanut useiden instituutioiden riippumattomuus ja niiden kyky tasapainottaa hallituksen valtuuksia. 148

Kansalaisyhteiskuntaan kohdistuu edelleen paineita erityisesti, kun on kyse kritiikin esittämisestä hallitusta kohtaan. EU:n tuomioistuin katsoi kesäkuussa 2020, että Unkarissa kesäkuussa 2017 hyväksytty lainsäädäntö 149 ulkomaista rahoitusta saavien kansalaisjärjestöjen läpinäkyvyydestä on ristiriidassa pääomien vapaan liikkuvuuden sekä perusoikeuskirjassa vahvistettujen yhdistymisvapauden ja yksityiselämän ja henkilötietojen suojaa koskevien oikeuksien kanssa. 150  Tuomion täytäntöönpanemiseksi tarvittavat lainsäädäntötoimet ovat valmisteilla. Komissio nosti marraskuussa 2019 Unkaria vastaan unionin tuomioistuimessa 151 kanteen sellaisen lain 152 osalta (jonka hallitus on nimennyt Stop Soros -laiksi), jolla kriminalisoidaan avun antaminen turvapaikkaa hakevalle henkilölle kansallisten, kansainvälisten tai valtiosta riippumattomien järjestöjen puolesta. Kesäkuussa 2018 Venetsian komissio ja Etyjin alaisuudessa toimiva demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (ODIHR) antoivat yhteisen lausunnon, jossa todetaan, että tarkastellut säännökset loukkaavat yhdistymis- ja sananvapautta ja ne olisi kumottava. 153 Venetsian komissio ja Etyj/ODIHR kritisoivat myös toista lakia, jolla otettiin käyttöön maahanmuuttoa helpottavaa toimintaa harjoittaville järjestöille annettavasta taloudellisesta tuesta perittävä erityinen 25 prosentin maahanmuuttovero. 154 Lisäksi hallituksen ja sitä tukevien tiedotusvälineiden käyttämä vihamielinen retoriikka estää rakentavan yhteistyön kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa. Kansalaisyhteiskunnan tilalle Unkarissa on annettu luokitus ’estetty’. 155 On tärkeää, että sovellettavassa oikeudellisessa kehyksessä ja poliittisessa ja julkisessa toimintaympäristössä otetaan huomioon Euroopan neuvoston suositukset, jotka liittyvät kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien suojeluun ja edistämiseen. 156

Liite I: Lähteet aakkosjärjestyksessä*

*    Luettelo oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen 2020 liittyvän kuulemisen yhteydessä toimitetuista asiakirjoista on saatavilla osoitteessa (komission verkkosivusto).

Bertelsmann Stiftung (2019), Sustainable Governance Indicators. https://www.sgi-network.org/2019/Governance/Executive_Capacity/Evidence-based_Instruments .

Budapest Institute, Corruption Research Center Budapest (2019), Transparency and Integrity: the Online Presence of Hungarian Municipalities – Analysis of Urban Municiaplities’ websites in Hungary. http://www.crcb.eu/?p=1799 .

CEPEJ (2018), European judicial systems - Efficiency and quality of justice, CEPEJ STUDIES No. 26, 2018 Edition (2016 data). https://rm.coe.int/rapport-avec-couv-18-09-2018-en/16808def9c .

CIVICUS, Monitor tracking civic space: Hungary. https://monitor.civicus.org/country/hungary/ .

Eötvös Károly Policy Institute (21.2.2020), lausunto. http://www.ekint.org/alkotmanyossag/2020-02-21/csend-vagy-kialtas-hallgathatnak-e-a-birak-ha-megtamadjak-a-biroi-fuggetlenseget .

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, tuomio 10.3.2015, Varga ym. v. Unkari, valitukset nro 14097/12, 45135/12, 73712/12, 34001/13, 44055/13 ja 64586/13.

Euroopan journalistiliito (EFJ) (2020), Hungary media freedom crackdown: our letter to EU leaders. https://europeanjournalists.org/blog/2020/07/28/hungary-media-freedom-crackdown-our-letter-to-eu-leaders/ .

Euroopan komissio (2020), EU:n oikeusalan tulostaulu 2020.

Euroopan komissio (2020), OLAFin kertomus vuodelta 2019.

Euroopan komissio, 2019 Country Report Hungary, SWD(2019) 1016 final.

Euroopan komissio, 2020 Country Report Hungary, SWD(2020) 516 final.

Euroopan neuvosto, Platform to promote the protection of journalism and safety of journalists – Hungary. https://www.coe.int/en/web/media-freedom/hungary .

Euroopan neuvosto: ministerikomitea (2010), Recommendation CM/Rec(2010)12 of the Committee of Ministers to member states on judges: independence, efficiency and responsibilities.

Euroopan neuvosto: ministerikomitea (2018), Recommendation CM/Rec(2018)11 of the Committee of Ministers to member States on the need to strengthen the protection and promotion of civil society space in Europe.

Euroopan neuvosto: ministerikomitea (2019), 25. syyskuuta 2019 tehty päätös CM/Del/Dec(2019)1355/H46-11.

Euroopan neuvosto: ministerikomitea (2020), väliaikainen päätöslauselma CM/ResDH(2020)180.

Euroopan neuvosto: Venetsian komissio (2010), Report on the Independence of the Judicial System Part I: The Independence of Judges, CDL-AD(2010)004.

Euroopan neuvosto: Venetsian komissio (2012), Hungary – Opinion on Act CLXIII of 2011 on the Prosecution Service and Act CLXIV of 2011 on the Status of the Prosecutor General, Prosecutors and other Prosecution Employees and the Prosecution Career of Hungary, CDL-AD(2012)008.

Euroopan neuvosto: Venetsian komissio (2012), Hungary – Opinion on Act CLI of 2011 on the Constitutional Court of Hungary, CDL-AD(2012)009.

Euroopan neuvosto: Venetsian komissio (2012), Hungary – Opinion on Act CLXII of 2011 on the Legal Status and Remuneration of Judges and Act CLXI of 2011 on the Organisation and Administration of Courts of Hungary, CDL-AD(2012)001.

Euroopan neuvosto: Venetsian komissio (2012), Hungary – Opinion on the Cardinal Acts on the Judiciary that were amended following the adoption of Opinion CDL-AD(2012)001 on Hungary, CDL-AD(2012)020.

Euroopan neuvosto: Venetsian komissio (2015), Hungary – Opinion on Media Legislation (Act CLXXXV on Media Services and on the Mass Media, Act CIV on the Freedom of the Press, and the Legislation on Taxation of Advertisement Revenues of Mass Media) of Hungary, CDL-AD(2015)015.

Euroopan neuvosto: Venetsian komissio (2017), Poland – Opinion on the Draft Act amending the Act on the National Council of the Judiciary; on the Draft Act amending the Act on the Supreme Court, proposed by the President of Poland, and on the Act on the Organisation of Ordinary Courts, CDL-AD(2017)031.

Euroopan neuvosto: Venetsian komissio (2019), Hungary – Opinion on the law on administrative courts and the law on the entry into force of the law on administrative courts and certain transitional rules, CDL-AD(2019)004.

Euroopan neuvosto: Venetsian komissio (2020), Report - Respect for democracy, human rights and the rule of law during states of emergency: reflections - taken note of by the Venice Commission on 19 June 2020 by a written procedure replacing the 123rd plenary session, CDL-AD(2020)014.

Euroopan neuvosto: Venetsian komissio ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (ODIHR) (2018), Hungary – Joint Opinion on the Provisions of the so-called “Stop Soros” draft Legislative Package which directly affect NGOs (in particular Draft Article 353A of the Criminal Code on Facilitating Illegal Migration), CDL-AD(2018)013.

Euroopan neuvosto: Venetsian komissio ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (ODIHR) (2018), Hungary – Joint Opinion on Section 253 on the special immigration tax of Act XLI of 20 July 2018 amending certain tax laws and other related laws and on the immigration tax, CDL-AD(2018)035-e.

Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu (2018), Commissioner calls on Hungary’s President to return to the Parliament the legislative package on administrative courts (lausunto 14.12.2018). https://www.coe.int/en/web/commissioner/-/commissioner-calls-on-hungary-s-president-to-return-to-the-parliament-the-legislative-package-on-administrative-courts .

Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu (2019), Dunja Mijatović report following her visit to Hungary from 4 to 8 February 2019 – Strasbourg, 21.5.2019. https://rm.coe.int/report-on-the-visit-to-hungary-from-4-to-8-february-2019-by-dunja-mija/1680942f0d .

Euroopan tuomarineuvostojen verkosto (ENCJ) (2019), Independence and Accountability of the Judiciary – ENCJ Survey on the independence of judges, 2019. https://pgwrk-websitemedia.s3.eu-west-1.amazonaws.com/production/pwk-web-encj2017-p/Reports/Data%20ENCJ%202019%20Survey%20on%20the%20Independence%20of%20judges.pdf .

Euroopan tuomarineuvostojen verkosto (ENCJ) ja Euroopan unionin asianajajaliittojen neuvosto (CCBE) (2019), Independence and Accountability of the Judiciary – ENCJ/CCBE Survey among lawyers on the independence of judges, 2018-2019. https://pgwrk-websitemedia.s3.eu-west-1.amazonaws.com/production/pwk-web-encj2017-p/Reports/ENCJ%20Survey%20on%20Independence%20Accountability%20of%20the%20Judiciary%20among%20lawyers%20%202019.pdf .

Euroopan unionin neuvosto (2019), Neuvoston suositus, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2019, Unkarin vuoden 2019 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Unkarin vuoden 2019 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto, EUVL C 301, 5.9.2019.

Euroopan unionin neuvosto (2020), Neuvoston suositus, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020, Unkarin vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Unkarin vuoden 2020 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto, EUVL C 282, 26.8.2020, s. 17.

Euroopan unionin tuomioistuin, asia C-564/19 – IS, käsittely kesken.

Euroopan unionin tuomioistuin, tuomio 18.6.2020, C-78/18, komissio v. Unkari.

Euroopan unionin tuomioistuin, tuomio 19.11.2019, yhdistetyt asiat C‑585/18, C‑624/18 ja C‑625/18, AK.

Euroopan unionin tuomioistuin, tuomio 27.2.2018, asia C-64/16, Associação Sindical dos Juízes Portugueses.

Euroopan unionin tuomioistuin,    asia C-821/19, käsittely kesken.

Euroopan unionin tuomioistuin. tuomio 7.2.2019, asia C-49/18, Carlos Escribano Vindel.

European Association of Judges (2019), Report on the fact-finding mission of the EAJ to Hungary, 3.5.2019. https://www.iaj-uim.org/iuw/wp-content/uploads/2019/05/Report-on-the-fact-finding-mission-of-a-delegation-of-the-EAJ-to-Hungary.pdf .

GRECO (2015), Fourth Evaluation Round – evaluation report on Hungary on Corruption prevention in respect of members of parliament, judges and prosecutors.

GRECO (2017), Third Evaluation Round - Second Addendum to the Second Compliance Report on Hungary on Incriminations (ETS 173 and 191, GPC 2) - Transparency of Party Funding.

GRECO (2018), Fourth Evaluation Round – Interim compliance report on Hungary on Corruption prevention in respect of members of parliament, judges and prosecutors.

GRECO (2019), ’Hungary: Insufficient progress and lack of transparency hamper fight against corruption’ (1.3.2019). https://www.coe.int/en/web/portal/-/hungary-insufficient-progress-and-lack-of-transparency-hamper-fight-against-corruption .

Human Rights Watch (23.3.2020), Hungary’s Orban Uses Pandemic to Seize Unlimited Power. https://www.hrw.org/news/2020/03/23/hungarys-orban-uses-pandemic-seize-unlimited-power .

Hungarian Civil Liberties Union (2020), Research on the obstruction of the work of journalists during the coronavirus pandemic in Hungary (15.4.2020). https://tasz.hu/a/files/coronavirus_press_research.pdf .

Index.hu (24.7.2020), Editorial board of Index and more than 70 staff members resign. https://index.hu/english/2020/07/24/editorial_board_of_index_resigns .

International Press Institute (2020), Hungary seeks power to jail journalists for ‘false’ COVID-19 coverage (23.3.2020). https://ipi.media/hungary-seeks-power-to-jail-journalists-for-false-covid-19-coverage/ .

International Press Institute (IPI), Article 19, the Committee to Protect Journalists (CPJ), the European Centre for Press and Media Freedom (ECPMF), the European Federation of Journalists (EFJ), Free Press Unlimited (FPU) ja Reporters Without Borders (RSF) (2019): Conclusions of the joint international press freedom mission to Hungary (3.12.2019). https://www.ecpmf.eu/fact-finding-mission-hungary-2019/ .

Kansallinen tietosuoja- ja tiedonvapausviranomainen (2019), Annual Report of the National Authority for Data Protection and Freedom of Information 2018, National Authority for Data Protection and Freedom of Information, Budapest. https://naih.hu/files/NAIH-Annual-report-2018-v190830.pdf .

Korkein oikeus (2018), A “közérdekű adatok kiadásával kapcsolatos perek” bírósági gyakorlata tárgykörére felállított joggyakorlat-elemző csoport összefoglaló véleménye (3.12.2018). https://kuria-birosag.hu/sites/default/files/joggyak/osszefoglalo_velemeny_adatvedelem.pdf .

Magyar Bírói Egyesület (MABIE) (10.3.2020), lausunto. http://mabie.hu/index.php/1526-a-birok-neveben .

Magyar Ügyvédi Kamara (21.1.2020), puheenjohtajiston lausunto. https://jogaszvilag.hu/napi/a-magyar-ugyvedi-kamara-visszautasitja-az-ugyvedeket-ert-tamadasokat/ .

Mérték Media Monitor (2019): Fidesz-friendly media dominate everywhere. https://mertek.eu/en/2019/05/02/fidesz-friendly-media-dominate-everywhere/https://mertek.eu/en/2019/05/02/fidesz-friendly-media-dominate-everywhere/ .

Oikeusvaltiota koskeva vuosikertomus 2020 – virtuaalinen maavierailu: Unkari.

Reporters Without Borders (2020), ’Hungary: Urgent EU response needed to leading independent news site’s demise.’ (28.7.2020). https://rsf.org/en/news/hungary-urgent-eu-response-needed-leading-independent-news-sites-demise .

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) (2019), Implementing the OECD Antibribery Convention. Phase 4 Report Hungary.

Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja vapauden keskus (2019), Assessing certain recent developments in the Hungarian media market through the prism of the Media Pluralism Monitor. https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/79196553-5c39-11ea-8b81-01aa75ed71a1 .

Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja vapauden keskus (2019), Decriminalisation of Defamation. https://cmpf.eui.eu/wp-content/uploads/2019/01/decriminalisation-of-defamation_Infographic.pdf .

Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja vapauden keskus (2020), Media Pluralism Monitor 2020. https://cmpf.eui.eu/media-pluralism-monitor/mpm-2020 .

Toimittajat ilman rajoja (2020), World Press Freedom Index. https://rsf.org/en/ranking .

Transparency International (2019), Corruption Perceptions Index.

Unkarin hallitus (2020), Unkarin panos oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen 2020.

Viestinnän pääosasto (2019), Flash-eurobarometri 482: Yritysten suhtautuminen korruptioon EU:ssa.

Viestinnän pääosasto (2020), Korruptiota koskeva erityiseurobarometri 502.

Yhdistyneet kansakunnat (2019), Global Alliance of National Human Rights Institutions (GANHRI), Sub-Committee on Accreditation (SCA), Accreditation Report – October 2019.

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien puolustajien tilannetta käsittelevä erityisraportoija (2016), End of mission statement by Special Rapporteur on the situation of human rights defenders, Visit to Hungary 8 - 16 February 2016. https://www.ohchr.org/EN/NewsEvents/Pages/DisplayNews.aspx?NewsID=17048&LangID=E .

Ylimmän syyttäjän virasto (2019), Criminality and Criminal Justice. http://ugyeszseg.hu/pdf/statisztika/Criminality_and_CriminalJustice_2009_2018.pdf .

Liite II: Maavierailu Unkariin

Komission yksiköt järjestivät kesäkuussa 2020 virtuaalikokouksia seuraavien tahojen kanssa:

·Amnesty International Hungary

·Corruption Research Center Budapest

·Eötvös Károly Policy Institute

·Hungarian Civil Liberties Union

·Kansallinen tiedotusväline- ja viestintäviranomainen (Nemzeti Média- és Hírközlési Hatóság)

·Kansallinen tietosuoja- ja tiedonvapausviranomainen (Nemzeti Adatvédelmi és Információszabadság Hatóság)

·Kansallinen tuomarineuvosto (Országos Bírói Tanács)

·Kansalliskokouksen lainsäädäntövaliokunta

·K-Monitor

·Korkein oikeus (Kúria)

·Mérték Media Monitor

·Oikeusministeriö

·Päätoimittajien foorumi (Főszerkesztők Fóruma)

·Perusoikeusvaltuutetun toimisto (Alapvető Jogok Biztosának Hivatala)

·Perustuslakituomioistuimen kanslia (Alkotmánybíróság Hivatala)

·Sisäministeriö

·Transparency International Unkari

·Unkarin asianajajaliitto (Magyar Ügyvédi Kamara) 

·Unkarin Helsinki-komitea

·Unkarin syyttäjälaitos

·Valtakunnallinen tuomioistuinneuvosto (Országos Bírósági Hivatal)

·Valtion tilintarkastusvirasto (Állami Számvevőszék)

* Lisäksi komissio tapasi seuraavien organisaatioiden edustajia useissa horisontaalisissa tapaamisissa:

·Amnesty International

·Civil Liberties Union for Europe

·Civil Society Europe

·Conference of European Churches

·EuroCommerce

·European Center for Not-for-Profit Law

·European Centre for Press and Media Freedom

·European Civic Forum

·Free Press Unlimited

·Front Line Defenders

·ILGA-Europe

·International Commission of Jurists

·International Federation for Human Rights

·International Press Institute

·Lifelong learning Platform

·Open Society Justice Initiative/Open Society European Policy Institute

·Reporters without Borders

·Transparency International EU

(1)    Tasavallan presidentti nimittää valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtajan, jonka parlamentti valitsee kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä sellaisten tuomareiden joukosta, joilla on vähintään viiden vuoden kokemus tuomarina toimimisesta. Puheenjohtajan toimikausi on yhdeksän vuotta, eikä sitä voida uusia. (Ks. Unkarin panos oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen).

(2)      Kansalliseen tuomarineuvostoon kuuluu korkeimman oikeuden presidentti (viran puolesta) sekä 14 tuomarijäsentä (ja 14 varajäsentä), jotka tuomarit valitsevat keskuudestaan kuuden vuoden toimikaudeksi (ks. Unkarin panos oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen).

(3)      Lainsäädäntöprosessissa valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtaja edustaa oikeuslaitosta.

(4)      Hakemukset tuomioistuinten virkoihin arvioidaan pisteytysjärjestelmällä, joka on otettu käyttöön oikeusministerin 4. maaliskuuta 2011 antamalla asetuksella 7/2011 ja joka perustuu lakiin CLXII/2011. Se käsittää tyhjentävän luettelon kriteereistä, jotka on otettava huomioon asetettaessa hakijat paremmuusjärjestykseen. Oikeusministeri voi määritellä näiden kriteerien perusteella annettavien pisteiden määrän. Arviointijärjestelmässä myönnetään pisteitä haastattelun ja tiettyjen hakemusasiakirjojen osien perusteella. Paikalliset tuomarineuvostot (jotka koostuvat tuomareiden keskuudestaan valitsemista jäsenistä) haastattelevat hakijoita ja asettavat heidät paremmuusjärjestykseen pisteytysjärjestelmän avulla. Asetukseen tehtiin muutos, josta ei kuultu kansallista tuomarineuvostoa ja joka tuli voimaan 1. marraskuuta 2017. Sen seurauksena paikallisten tuomarineuvostojen roolia on supistettu vähentämällä niiden myöntämien pisteiden määrää.

(5)    Aluetuomioistuinten ja alueellisten muutoksenhakutuomioistuinten puheenjohtajat ja eräät muut päälliköt nimittää valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtaja noudattaen paremmuusjärjestystä, jonka asianomainen tuomioistuin on vahvistanut täysistunnossa salaisella äänestyksellä (pisteytysjärjestelmää ei sovelleta). Valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtaja voi poiketa paremmuusjärjestyksestä, mutta sellaisen ehdokkaan nimittäminen, joka ei ole saanut tuomioistuimen täysistunnon ääntenenemmistöä, edellyttää kansallisen tuomarineuvoston ennalta antamaa suostumusta.

(6)    Kansallinen tuomarineuvosto määrittää budjettinsa ja laatii siitä sopimuksen valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtajan kanssa. Kansallisen tuomarineuvoston budjetti määritellään erikseen valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston budjetin sisällä. Vaikka kansallisella tuomarineuvostolla on oma budjetti, sillä ei ole oikeushenkilöyttä, se ei hallinnoi omia varojaan itsenäisesti, sillä ei ole riittävästi henkilöresursseja (vain yksi henkilöstön jäsen), eikä se voi päättää lisähenkilöstön palkkaamisesta (Euroopan tuomarineuvostojen verkoston (ENCJ) panos oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen).

(7)    Euroopan komission Unkaria koskeva vuoden 2019 maaraportti, SWD(2019) 1016 final, s. 42.

(8)      Päätöslauselmat 59/2018. (V.02.) OBT ja 60/2018. (V. 02.) OBT.

(9)      Päätöslauselma 34/2019. (V.08.) OBT. Englanninkielinen käännös on saatavilla osoitteessa https://orszagosbiroitanacs.hu/?mdocs-file=1150

(10)      GRECO (2019), Hungary: Insufficient progress and lack of transparency hamper fight against corruption; Commissioner for Human Rights of the Council of Europe (2019) Dunja Mijatović report following her visit to Hungary from 4 to 8 February 2019.

(11)    Euroopan komission Unkaria koskeva vuoden 2019 maaraportti, SWD(2019) 1016 final, s. 41–42.

(12)      Esim. European Association of Judges (2019), Report on the fact-finding mission of the EAJ to Hungary.

(13)    Neuvoston suositus, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2019, Unkarin vuoden 2019 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Unkarin vuoden 2019 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto. Asiaa käsiteltiin myös Unkarin vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta 9 päivänä heinäkuuta 2020 annetun neuvoston suosituksen sekä samassa yhteydessä annetun Unkarin vuoden 2020 lähentymisohjelmaa koskevan neuvoston lausunnon johdanto-osan 27 kappaleessa.

(14)    EU:n oikeusalan tulostaulu 2020, kaavio 44. Näkemykset oikeuslaitoksen riippumattomuudesta on jaoteltu seuraavasti: erittäin huono (alle 30 % vastaajista pitää oikeuslaitoksen riippumattomuutta melko hyvänä tai erittäin hyvänä); huono (30–39 %), keskinkertainen (40–59 %), hyvä (60–75 %), erittäin hyvä (yli 75 %).

(15)    EU:n oikeusalan tulostaulu 2020, kaaviot 46 ja 48. Eurobarometri-tutkimuksen mukaan tärkeimmät syyt yritysten huonoon käsitykseen oikeuslaitoksen riippumattomuudesta ovat seuraavat: tuomareiden asema ei turvaa riittävästi heidän riippumattomuuttaan (17 %), vaikutusyritykset tai paine taloudellisten tai muiden erityisten etujen takia (18 %), vaikutusyritykset tai paine hallituksen ja poliitikkojen taholta (19 %) (EU:n oikeusalan tulostaulu 2020, kaavio 47).

(16)      Eurobarometri-tutkimuksen tiedot (EU:n oikeusalan tulostaulu 2020, kaaviot 44 ja 46); Maailman talousfoorumin mukaan tämä suuntaus jatkui yritysten keskuudessa (EU:n oikeusalan tulostaulu 2020, kaavio 48). Tuoreessa kyselyssä, joka kattoi 19 EU:n jäsenvaltiota, asianajajien käsitys tuomareiden riippumattomuudesta oli yleisesti ottaen huono (5,2/10). (ENCJ/CCBE (2020), Independence and Accountability of the Judiciary, Survey among lawyers on the independence of judges, 2018–2019, kaaviot 7, 9, 15, 16, 17).

(17)      Bt.III.838/2019/11. Rikosprosessista vuonna 2017 annetussa laissa XC olevan 667–669 §:n mukaan korkein oikeus voi tarkastella uudelleen tuomioistuinten rikosoikeudellisissa asioissa antamia lopullisia päätöksiä, myös silloin kun on kyse ennakkoratkaisupyynnön esittämisestä Euroopan unionin tuomioistuimelle.

(18)      Asia C-564/19 – IS, käsittely kesken.

(19)    Vuonna 2011 annetun lain CLXII mukaan tuomioistuimen puheenjohtajalla tai nimittävällä viranomaisella on oikeus pyytää kurinpitomenettelyn aloittamista. Valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtaja voi pyytää kurinpitomenettelyn aloittamista ainoastaan sellaisten tuomioistuinten päälliköiden osalta, jotka hän on itse nimittänyt, sekä valtakunnalliseen tuomioistuinneuvostoon nimettyjen tuomareiden osalta. Virkamiestuomioistuimen (szolgálati bíróság) kurinpitolautakunta tekee päätöksen kurinpitomenettelyn aloittamisesta tai voi kieltäytyä aloittamasta menettelyä. Kurinpitolautakunta voi myös määrätä alustavan käsittelyn järjestämisestä. Virkamiestuomioistuimen puheenjohtajan ja jäsenet nimittää kansallinen tuomarineuvosto. Virkamiestuomioistuimen menettelysäännöissä vahvistetaan asiaankuuluvien lautakuntien kokoonpano ja asioiden jakamista koskevat säännöt. Kansallinen tuomarineuvosto vahvistaa ja julkaisee virkamiestuomioistuimen laatimat menettelysäännöt. Kansallisen tuomarineuvoston valitseman tuomarijäsenen osalta voidaan käynnistää kurinpitomenettely kansallisen tuomarineuvoston suostumuksella (ks. Unkarin panos oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen).

(20)    Tätä vaikutusta saattaa vahvistaa se, että alemman tason tuomioistuimet on 1. huhtikuuta 2020 lähtien lain nojalla velvoitettu selittämään, minkä takia ne eivät noudata korkeimman oikeuden julkaistuissa päätöksissä esitettyä lainsäädännön tulkintaa. Tällainen poikkeaminen riittää perusteeksi käynnistää ylimääräinen muutoksenhaku korkeimmassa oikeudessa. Ks. esim. rikosprosessista vuonna 2017 annetussa laissa XC oleva 561 §:n 3 momentin g alakohta, 648 §:n d alakohta, 649 §:n 6 momentti ja 652 §:n 1 momentti.

(21)    Tuomareiden keskuudessa vuonna 2019 tehdyn kyselyn mukaan 40 % tuomareista oli kokenut, että hallitus ja tiedotusvälineet eivät kunnioittaneet heidän riippumattomuuttaan. Euroopan tuomarineuvostojen verkosto, panos sidosryhmien verkkokuulemiseen oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen 2020. Kysely kattoi 21 EU:n jäsenvaltiota. (Euroopan tuomarineuvostojen verkosto, Independence and Accountability of the Judiciary – ENCJ (2020) Survey on the independence of judges, 2019, kaaviot 43 ja 45).

(22)    Unkarin parlamentin 3. heinäkuuta 2020 hyväksymällä vuoden 2020 lailla LXXXVII muutettiin kansallisesta julkisesta koulutuksesta vuonna 2011 annettua lakia CXC siten, että tuomioistuimet voivat kouluissa esiintyvän syrjinnän osalta myöntää korvausta henkisistä kärsimyksistä pelkästään koulutuspalvelujen muodossa, jolloin mahdollisuus rahakorvausten myöntämiseen suljettiin pois.

(23)    Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 10. maaliskuuta 2015 asiassa Varga ym. v. Unkari antaman pilottituomion seurauksena.

(24)    Kansallinen kuuleminen on väline, joka koostuu kaikille unkarilaisille kotitalouksille ”Unkarin hallituksen puolesta” lähetettävistä kirjeistä sekä kyselylomakkeista, joissa kansalaiset voivat vastata hallituksen esittämiin kysymyksiin, ja niiden tueksi järjestettävästä maanlaajuisesta mainos- ja mediakampanjasta.

(25)    Unkarin asianajajaliiton puheenjohtajiston lausunto (21. tammikuuta 2020).

(26)    Unkarin tuomareiden yhdistyksen (MABIE) lausunto (10. maaliskuuta 2020).

(27)    Esim. Eötvös Károly Policy Institute -laitoksen lausunto (21. helmikuuta 2020).

(28)    Valitus nro 20261/12. Asiassa oli kyse korkeimman oikeuden entisen presidentin ennenaikaisesta erottamisesta, joka johtui hänen esittämistään näkemyksistä ja kritiikistä oikeuslaitoksen suunniteltua mittavaa uudistusta kohtaan. Suuri jaosto katsoi, että hakijan toimikauden ennenaikaisella päättämisellä on epäilemättä ollut lamaannuttava vaikutus, sillä se on saanut paitsi hakijan myös muita tuomareita ja tuomioistuinten puheenjohtajia luopumaan tulevaisuudessa osallistumisesta julkiseen keskusteluun tuomioistuinlaitokseen vaikuttavista lainsäädäntöuudistuksista ja yleisemmin oikeuslaitoksen riippumattomuutta koskevista kysymyksistä (173 kohta).

(29)    Euroopan neuvoston ministerikomitean 25. syyskuuta 2019 tekemä päätös CM/Del/Dec(2019)1355/H46-11. Unkarin hallituksen mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei ole ilmoittanut hallitukselle muista tapauksista, joissa kantajat olisivat esittäneet väitteitä, jotka liittyvät heidän sananvapauteensa tuomarin tehtävän riippumattomuuden yhteydessä.

(30)      Ks. vuoden 2011 laissa CLXI oleva 76 §:n 4 momentin a alakohta. Tällä hetkellä virkoja on 113 (ks. päätös 41.SZ/2020. (III. 24.) OBHE), joista 82 on korkeimman oikeuden tuomareiden hallussa ja kolme virkaa on osoitettu korkeimpaan oikeuteen tilapäisesti siirretyille tuomareille. Korkeimman oikeuden tuomarit työskentelevät jaostoissa (kollégium): rikosasioiden jaosto (17 tuomaria), hallintoasioiden jaosto (25 tuomaria) ja siviiliasioiden jaosto (40 tuomaria). Eri jaostoihin määrättyjen tuomareiden lukumäärää ei ole vahvistettu. Tuomareiden eläkkeelle siirtymisen vuoksi vuonna 2020 vapautuu kolme virkaa siviiliasioiden jaostossa ja viisi virkaa rikosasioiden jaostossa. Vuonna 2021 vapautuu yksi virka siviiliasioiden jaostossa, kaksi virkaa rikosasioiden jaostossa ja kaksi virkaa hallintoasioiden jaostossa.

(31)      Paremmuusjärjestys perustuu pisteytysjärjestelmään. Korkeimman oikeuden presidentti ei voi nimittää toisella tai kolmannella sijalla olevaa ehdokasta ilman kansallisen tuomarineuvoston etukäteen antamaa suostumusta.

(32)    Vuoden 2019 laki CXXVII eräiden lakien muuttamisesta piirituomioistuinten yhden oikeusasteen hallintomenettelyjen osalta.

(33)    Heidän on täytettävä yleiset kelpoisuusvaatimukset, jotka koskevat kansalaisuutta, oikeustoimikelpoisuutta, oikeustieteen tutkintoa, asianajajatutkintoa, vähintään vuoden työkokemusta, soveltuvuustestiä, rikosrekisterimerkintöjen puuttumista ja varallisuusilmoitusta (vuonna 2011 annetussa laissa CLXII oleva 4 §). Tasavallan presidentti nimitti 26. kesäkuuta 2020 tekemillään päätöksillä (julkaistu 23. heinäkuuta 2020) kahdeksan perustuslakituomioistuimen jäsentä tuomareiksi näiden pyynnöstä.

(34)    Euroopan neuvoston suosituksessa todetaan, että jos perustuslain tai muun lain säännösten mukaan tuomareiden valinnasta ja virkaurasta päättää valtionpäämies, hallitus tai lainsäädäntövallan käyttäjä, riippumattomalla toimivaltaisella viranomaisella, jossa toimii merkittävässä määrin oikeuslaitoksen edustajia, tulisi olla oikeus antaa suosituksia tai esittää näkemyksiä, joita nimittävä taho noudattaa käytännössä (Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus CM/Rec(2010)12, 47 kohta). Ks. myös Euroopan unionin tuomioistuin, asiat C-585/18, C-624/18 ja C-625/18, AK, 134 kohta.

(35)      Ehdotuspyyntöä ei järjestetä. Tasavallan presidentti esittää ehdokasta. Kansallinen tuomarineuvosto antaa henkilökohtaisen haastattelun jälkeen lausunnon, joka ei ole sitova. Parlamentti äänestää kahden kolmasosan enemmistöllä. Seuraava presidentti on määrä valita vuonna 2020 uusien sääntöjen mukaisesti. Parlamentti voi erottaa korkeimman oikeuden presidentin – ilman oikeuslaitoksen osallistumista – tasavallan presidentin ehdotuksesta, ilman mahdollisuutta päätöksen oikeudelliseen uudelleentarkasteluun (vuoden 2011 laissa CLXI oleva 74 §, 115 § ja 116 §:n 1 momentti). 

(36)      Vuoden 2019 laissa XXIV oleva 1 §.

(37)      Ylempi lakimiesavustaja (unkariksi ’főtanácsadó’, ranskaksi ’référendaire’) on perustuslakituomioistuimen kanslian palveluksessa oleva virkamies, joka on nimitetty perustuslakituomioistuimen jäsenen kabinettiin ja jonka tehtävänä on päätösten laatiminen.

(38)    Unkarin parlamentti hyväksyi joulukuussa 2018 kaksi lakia (vuoden 2018 lait CXXX ja CXXXI) hallintotuomioistuinjärjestelmän perustamisesta ja toteutti samalla perustuslain seitsemännen muutoksen (28. kesäkuuta 2018). Useat toimijat, kuten Venetsian komissio (lausunto CDL-AD(2019)004) ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu (2018), ilmaisivat epäilyjä siitä, olivatko lait oikeuslaitoksen riippumattomuutta koskevien vaatimusten mukaisia. Ihmisoikeusvaltuutettu kehotti Unkarin presidenttiä palauttamaan hallintotuomioistuimia koskevan lainsäädäntöpaketin parlamenttiin (lausunto 14. joulukuuta 2018). Suunniteltua uudistusta muokattiin ensin jonkin verran (1. huhtikuuta 2019 hyväksytty vuoden 2019 laki XXIV), minkä jälkeen sen käsittely keskeytettiin (2. heinäkuuta 2019 hyväksytty vuoden 2019 laki LXI). Hallintotuomioistuimista vuonna 2018 annettu laki CXXX ei ole tullut voimaan, mutta sitä ei ole myöskään kumottu. Perustuslain kahdeksannella mukautuksella 12. joulukuuta 2019 poistettiin säännökset, jotka koskevat erillisen hallintotuomioistuinjärjestelmän perustamista.

(39)    Euroopan neuvosto (2018), European judicial systems - Efficiency and quality of justice, taulukko 3.20.

(40)    Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan se, että tuomareille maksetaan palkkaa, jonka taso vastaa heidän hoitamiensa tehtävien merkitystä, on tuomareiden riippumattomuuteen erottamattomasti sisältyvä tae, ks. erityisesti unionin tuomioistuimen tuomio 27.2.2018, asia C-64/16, Associação Sindical dos Juízes Portugueses, 27 kohta, ja unionin tuomioistuimen tuomio 7.2.2019, asia C-49/18, Carlos Escribano Vindel, 66 kohta.

(41)    Esim. Amnesty Internationalin Unkarin osaston, Hungarian Civil Liberties Union -järjestön ja Unkarin Helsinki-komitean panokset oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen.

(42)

     Peruspalkan ja lisien ohella tuomarit voivat saada palkkioita ja bonuksia. Valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtajalla ja hänen nimittämillään aluetuomioistuinten puheenjohtajilla on laaja harkintavalta osoittaa tuomareille lisätehtäviä, joista maksetaan erilaisia palkkioita (valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston ohjeen nro 5/2013 (VI.25.) liitteessä 2 oleva 10 §). Palkkiojärjestelmän avulla voidaan huomattavasti kasvattaa eräiden tuomareiden tuloja, sillä nämä voivat kerätä monenlaisista tehtävistä maksettavia palkkioita. Lisäksi valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtaja määrittää käyttämättömistä budjettivaroista maksettavien ohjeellisten bonusten (”normatív jutalom”) keskimääräisen suuruuden. Budjettiasioista vastaava päällikkö (ml. aluetuomioistuimen puheenjohtaja) voi soveltaa erilaista kohtelua eri työntekijöihin (mm. tietyn aluetuomioistuimen toimivaltaan kuuluvassa piirituomioistuimessa työskentelevät tuomarit) (ks. valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston ohjeen nro 5/2013 (VI.25.) liitteessä 2 oleva 11 §). Aluetuomioistuinten puheenjohtajat voivat harkintansa mukaan myöntää suurempia bonuksia joillekin tuomareille ja vastaavasti vähentää joidenkin tuomareiden bonuksia tai kieltää näiltä bonukset kokonaan.

(43)      Ks. näiden kriteerien osalta Venetsian komission kertomus CDL-AD(2010)004, 46 ja 51 kohta; Venetsian komission lausunto CDL-AD(2019)004, 80 kohta.

(44)    Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus CM/Rec(2010)12, 55 kohta.

(45)      Asia C-564/19 – IS, käsittely kesken.

(46)    Ylimmän syyttäjän nimittää tasavallan presidentti, ja parlamentti valitsee hänet syyttäjien keskuudesta.

(47)    Ylin syyttäjä voi antaa syyttäjille määräyksiä yksittäisissä tapauksissa, eikä käytössä ole minkäänlaisia takeita (EU:n oikeusalan tulostaulu 2020, kaavio 55). Asianomainen syyttäjä voi pyytää ylintä syyttäjää vahvistamaan määräyksen kirjallisesti yksittäisessä tapauksessa. Syyttäjä voi kieltäytyä noudattamasta määräystä, jos se täyttää rikoksen tai hallinnollisen rikkomuksen tunnusmerkistön tai asettaa syyttäjän vaaraan. Jos syyttäjä on eri mieltä määräyksestä, hän voi myös pyytää asian siirtämistä toiselle syyttäjälle, eikä tällaisesta pyynnöstä voida kieltäytyä (vuoden 2011 laissa CLXIV oleva 53 §).

(48)      Unkarin syyttäjälaitoksesta vuonna 2011 annettu laki CLXIII.

(49)      GRECO Fourth Evaluation Round – Evaluation Report, 177 kohta; GRECO Fourth Evaluation Round – Interim Compliance Report, 20 kohta. Parlamentin jäsenten vähemmistö voi estää uuden syyttäjän valinnan ja pitää ylimmän syyttäjän virassa tämän toimikauden jo päätyttyä.

(50)      GRECO Fourth Evaluation Round – Evaluation Report, 190 ja 216 kohta; GRECO Fourth Evaluation Round – Interim Compliance Report, 24 ja 34 kohta. GRECO suositti (suositus xvii), että syyttäjiä koskevat kurinpitomenettelyt ”käsitellään syyttäjälaitoksen välittömän hierarkkisen rakenteen ulkopuolella”. GRECOn suositusten noudattamiseksi tammikuussa 2019 tehdyllä muutoksella perustettiin kurinpitovaltuutetun tehtävä. Valtuutettu tutkii oletettuja rikkomisia. Ylempi syyttäjä osallistuu kuitenkin edelleen kurinpitomenettelyihin. Ylin syyttäjä päättää arvon, palkkaluokan tai aseman alentamista tai irtisanomista koskevista toimenpiteistä. Yksikön päällikkö (ylempi syyttäjä) voi määrätä alaisuudessaan toimivaan syyttäjään kohdistuvista lievemmistä toimenpiteistä (varoitus, epäluottamuslause). Kurinpitotoimia koskeviin päätöksiin voi hakea muutosta työtuomioistuimesta (EU:n oikeusalan tulostaulu 2020, kaavio 53).

(51)    GRECOn toisen väliraportin mukaan syyttäjälaitosta koskevista suosituksista yhtä (xvi) ei ole vieläkään pantu täytäntöön ja kolme suositusta on pantu täytäntöön osittain (xiv, xv ja xvii). Suosituksen xiv osalta Unkarin viranomaiset ovat harkinneet uudelleen mahdollisuutta valita ylin syyttäjä toiselle toimikaudelle. GRECO oli tyytyväinen siihen, että suosituksen xiv ensimmäinen osa oli pantu asianmukaisesti täytäntöön (GRECO Fourth Evaluation Round – Interim Compliance Report, 19–22 kohta). Lisäksi suositus xv oli pantu osittain täytäntöön ottamalla käyttöön säännöt, joiden mukaan rikos- tai hallinto-oikeudellisen asian poistaminen syyttäjältä on perusteltava lyhyesti asiakirja-aineistossa (GRECO Fourth Evaluation Round – Interim Compliance Report, 23–26 kohta). Suosituksen xvii osalta ks. alaviite 50.

(52)    EU:n oikeusalan tulostaulu 2020, kaavio 27.

(53)    EU:n oikeusalan tulostaulu 2020, kaavio 28.

(54)    EU:n oikeusalan tulostaulu 2020, kaavio 29.

(55)    EU:n oikeusalan tulostaulu 2020, kaavio 30.

(56)    EU:n oikeusalan tulostaulu 2020, kaavio 25.

(57)      Henkilö, jonka tulot ovat puolet köyhyysrajasta, ei välttämättä ole oikeutettu saamaan oikeusapua. EU:n oikeusalan tulostaulu 2020, kaavio 23.

(58)      Hallituksen asetus 45/2020, annettu 14. maaliskuuta 2020.

(59)      Perustuslain 53 §:n 3 momentin mukaisesti.

(60)      Hallituksen asetus 74/2020, annettu 31. maaliskuuta 2020. Asetuksesta tuli tehoton 18. kesäkuuta 2020 perustuslain 53 §:n 4 momentin mukaisesti.

(61)    EU:n oikeusalan tulostaulu 2020, kaaviot 8 ja 15.

(62)    EU:n oikeusalan tulostaulu 2020, kaavio 7.

(63)    Vuoden 2016 laki CXXX. Sen odotetaan nopeuttavan siviilioikeudellisia menettelyjä, sillä siinä otetaan käyttöön ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimissa kaksivaiheinen menettely, johon kuuluu oikeudenkäyntivaihe ja sitä edeltävä valmisteluvaihe, jonka tarkoituksena on selventää asian laajuutta ja vahvistaa asianosaisten vaatimukset.

(64)    Vuoden 2017 laki I. Tärkeimmät säännökset, joiden odotetaan edistävän hallinnollisten menettelyjen ajantasaista päätökseen saattamista, liittyvät yksipuolisiin tuomioihin tapauksissa, joissa hallintoviranomaiset eivät noudata päätöksille asetettuja määräaikoja.

(65)      Vuoden 2017 laki XC. Oikeudenkäyntivaiheessa järjestetään asian laajuuden selvittämiseksi valmisteluvaihe, minkä jälkeen uusia esityksiä todisteiden vastaanottamiseksi voidaan viivytystaktiikan välttämiseksi toimittaa vain poikkeuksellisissa olosuhteissa.

(66)    Unkarin panos oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen 2020.

(67)      Hallitus esitti lokakuussa 2018 parlamentille lakiehdotuksen T/2923. Syyskuussa 2020 Euroopan neuvoston ministerikomitea antoi kolmannen väliaikaisen päätöslauselman, jossa se totesi pettyneensä syvästi siihen, että huolimatta viranomaisten omista ponnisteluista ja ministerikomitean kehotuksista, joita oli esitetty kahdessa väliaikaisessa päätöslauselmassa ja useissa päätöksissä, joista viimeinen oli tehty maaliskuussa 2020, viranomaiset eivät ole esittäneet minkäänlaisia tietoja, joiden perusteella ministerikomitea voisi katsoa edistystä tapahtuneen. Ks. väliaikainen päätöslauselma CM/ResDH(2020)180.

(68)    Transparency International (2019), korruptioindeksi.

(69)      Erityiseurobarometri 502 (2020).

(70)    Flash-eurobarometri 482 (2019).

(71)      OECD (2019).

(72)      Ylimmän syyttäjän virasto (2019).

(73)    Euroopan komission Unkaria koskeva vuoden 2020 maaraportti, SWD(2020) 516 final, s. 45–46.

(74)    Neuvoston suositus, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2019, Unkarin vuoden 2019 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Unkarin vuoden 2019 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto, johdanto-osan 16 kappale; Euroopan komission Unkaria koskeva vuoden 2019 maaraportti, SWD(2019) 1016 final, s. 44.

(75)    Hallituksen 19. kesäkuuta 2020 tekemä päätös 1328/2020 kansallisesta keskipitkän aikavälin korruptiontorjuntastrategiasta vuosiksi 2020–2022 ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma.

(76)

     Hallituksen asetuksella vuonna 2013 käyttöön otettujen integriteetin valvontajärjestelmien seurauksena kaikkien julkisten instituutioiden on nimettävä tällainen asiantuntija. Julkishallinnon kansalliseen akatemiaan (NKE) on perustettu erityinen korkea-asteen koulutusohjelma, jossa tarjotaan koulutusta ja pätevöitymistä integriteettiasiantuntijoille.

(77)      OLAF antaa rahoitusta koskevia suosituksia EU:n toimielimille tai kansallisille viranomaisille, jotka myöntävät tai hallinnoivat EU:n varoja, jotta petoksen kohteina olevat EU:n talousarvion varat voitaisiin saada perittyä takaisin. OLAFin rahoitussuositusten osuus kahdella keskeisellä yhteistyössä hallinnoitavalla alalla (Euroopan rakenne- ja investointirahastot sekä maatalous) vuosina 2015–2019 oli 3,93 prosenttia kaikista Unkarille vuosina 2015–2019 suoritetuista maksuista (suurin osuus kaikista jäsenvaltioista; EU27:n keskiarvo 0,36 prosenttia). Unkarin itsensä havaitsemien sääntöjenvastaisuuksien taloudellinen vaikutus oli 1,41 %. (OLAFin kertomus vuodelta 2019, taulukko 6). OLAFin suosituksiin perustuva syytteeseenpanoaste on Unkarissa 47 %, mikä ylittää EU:n keskiarvon (OLAFin kertomus vuodelta 2019, taulukko 7).

(78)

     Vuonna 2010 annettu laki XLIII keskushallinnon elimistä sekä hallituksen jäsenten ja valtiosihteerien asemasta.

(79)      GRECO Fourth Evaluation Round – Evaluation Report. Parlamentti muutti joulukuussa 2019 vuonna 2012 annettua lakia XXXVI, jolla säännellään parlamentin toimintaa ja sen jäsenten asemaa, jotta GRECOn suositukset voitiin ottaa huomioon 1. helmikuuta 2020 alkaen (ks. Unkarin panos oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen).

(80)      Hallituksen asetus 50/2013, annettu 25. helmikuuta 2013.

(81)      GRECO Fourth Evaluation Round – Interim Compliance Report, 39 kohta.

(82)      Vuoden 2012 laissa I oleva 8 §:n 4 momentti.

(83)      Vuoden 2018 laissa CXXV oleva 93 §:n 1 momentin g alakohta.

(84)      Vuoden 2018 laissa CXXV olevan 117 §:n 1 momentin mukaan hallituksen on määritettävä ne alat ja tehtävät, joille ja joihin hallituksen virkamiestä ei saa palkata hänen virkamiesuransa päätyttyä. Tämä säännös on vielä pantava täytäntöön.

(85)      Vuoden 2013 laki CLXV.

(86)      GRECO Third Evaluation Round - Second Addendum to the Second Compliance Report, 24 kohta.

(87)      Vuosien 2019 ja 2020 välillä Unkari putosi Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä maailmanlaajuisesti kaksi sijaa, 89. sijalle.

(88)      Perustuslain IX §:n 2 momentissa säädetään seuraavaa: ”Unkari tunnustaa lehdistön vapauden ja moninaisuuden ja suojelee niitä sekä varmistaa edellytykset demokraattisen yleisen mielipiteen muodostamisen edellyttämien tietojen vapaalle levittämiselle.”

(89)      Vuoden 2010 laki CLXXXV mediapalveluista ja joukkotiedotusvälineistä.

(90)      Vuoden 2010 laki CIV lehdistönvapaudesta.

(91)      Vuoden 2011 laki CXII oikeudesta tiedolliseen itsemääräämisoikeuteen sekä tiedonvälityksen vapaudesta.

(92)      Tiedotusvälineitä koskevassa laissa vahvistetaan selvästi viranomaisen tavoitteet ja säädetään, että kyseessä on ”itsenäinen sääntelyvirasto, jota sitoo ainoastaan lainsäädäntö” (109 §), ja että tiedotusvälineneuvosto on ”viranomaisen riippumaton elin, joka raportoi parlamentille ja jota sitoo ainoastaan Unkarin lainsäädäntö” (123 §).

(93)      Tiedotusvälineneuvoston puheenjohtaja toimii tällä hetkellä tiedotusvälineitä valvovan viranomaisen puheenjohtajana.

(94)      Venetsian komission suositusten seurauksena (lausunto CDL-AD(2015)015) tiedotusvälineitä koskevan lain säännöksiä, jotka liittyvät tiedotusvälineneuvoston puheenjohtajan ja jäsenten nimittämiseen ja erottamiseen, muutettiin vastaavasti. Tiedotusvälineitä koskevan lain 124 §:ssä edellytetään ehdokkaiden nimeämisestä vastaavan tilapäisen parlamentin valiokunnan yksimielistä päätöstä. (Tiedotusvälineitä valvovan viranomaisen puheenjohtaja on ehdokas viran puolesta.) Nimityskomiteaan kuuluu yksi jäsen kustakin poliittisesta ryhmästä, ja jäsenten äänimäärä vastaa heidän edustamansa poliittisen ryhmän kokoa. Jos nimityskomitea ei pysty esittämään neljää ehdokasta asetetussa määräajassa, se voi nimetä ehdokkaita, jotka ovat saaneet vähintään kaksi kolmasosaa painotetuista äänistä.

(95)      Hallituksen asetus 229/2018, annettu 5. joulukuuta 2018.

(96)      Keski-Euroopan lehdistö- ja mediasäätiö.

(97)      Budapestin alioikeus katsoi 29. tammikuuta 2020 antamassaan tuomiossa, että sulautuman hyväksyminen oli lainvastaista, sillä kilpailuviranomainen ei ollut tutkinut sulautumaa perusteellisesti, ja määräsi sen suorittamaan tällaisen tutkimuksen.

(98)      Vilpillisen ja rajoittavan kaupankäynnin kieltämisestä vuonna 1996 annetussa laissa LVII olevan 24/A §:n mukaisesti.

(99)      Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja vapauden keskus (2019).

(100)      https://europeanjournalists.org/blog/2020/07/28/hungary-media-freedom-crackdown-our-letter-to-eu-leaders/

(101)      Toimittajat kuvasivat 24. heinäkuuta 2020 päivätyssä lausunnossaan päätoimittajan erottamista avoimeksi painostusyritykseksi. Index.hu (24.7.2020), Editorial board of Index and more than 70 staff members resign.

(102)      Tiedotusvälineitä koskevan lain 42 §. Perustiedot yritysten omistuksesta ovat vapaasti saatavilla oikeusministeriön verkkosivuilla. Kaikkien yritysten omistajien on rekisteröitävä yrityksensä valtakunnalliseen yritystieto- ja yritysrekisterijärjestelmään ja ilmoitettava julkaisemansa nimikkeet tiedotusvälineitä valvovalle viranomaiselle.

(103)      International Press Institute (IPI), Article 19, the Committee to Protect Journalists (CPJ), the European Centre for Press and Media Freedom (ECPMF), the European Federation of Journalists (EFJ), Free Press Unlimited (FPU) and Reporters without Borders (RSF): Conclusions of the joint international press freedom mission to Hungary (3. joulukuuta 2019).

(104)      Vuosien 2013 ja 2016 välillä tuomioistuimet käsittelivät 500 asiaa, joissa oli kyse tiedonsaannista, ja niistä yli 70 % ratkaistiin tietopyynnön esittäjien hyväksi (Korkein oikeus, 2018).

(105)      Hallituksen päätöksentekoa koskevien tietojen saatavuutta mittaava indikaattori on 4 (korkein mahdollinen arvo 10) (SGI, 2019).

(106)      Ihmisoikeuspuolustajien erityisraportoijan loppuraportti, vierailu Unkariin 8.–16.2.2016.

(107)      Neuvoston suositus, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020, Unkarin vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Unkarin vuoden 2020 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto, johdanto-osan 32 kappale.

(108)      Myös ennakoiva tietojen julkistaminen on edelleen haaste, ja 70 % kunnista ei julkaise vaadittuja vähimmäistietoja verkkosivuillaan (Budapest Institute, Corruption Research Center Budapest, 2019).

(109)    Euroopan komission Unkaria koskeva vuoden 2020 maaraportti, SWD(2020) 516 final, s. 46. Esimerkkinä voidaan maininta ulkomaisia edustustoja koskevaan lakiin (vuoden 2019 laki LIX) tehty muutos, jolla rajoitetaan pääsyä ulkomaisia sijoituksia koskeviin tietoihin. Tämä jatkaa vuonna 2012 alkanutta kehitystä ja lisää osaltaan epävarmuutta tiedonsaantia koskevan lainsäädännön tulkinnasta. Parlamentti hyväksyi 19. toukokuuta 2020 vuoden 2020 lain XXIX. Sen 2 §:n 3 momentissa rajoitetaan 10 vuoden ajaksi kaikkien Budapestin ja Belgradin välisen rautatieyhteyshankkeen täytäntöönpanoon liittyvien sopimusten ja muiden asiakirjojen julkista saatavuutta.

(110)      Vuoden 2013 laki XCI (”Lex Átlátszó”).

(111)      Hallituksen asetus 301/2016, annettu 30. syyskuuta 2016. Kansallinen tietosuoja- ja tiedonvapausviranomainen vastaanotti vuonna 2018 kaikkiaan 300 valitusta, joista noin 10 % koski perusteettomien maksujen soveltamista (kansallinen tietosuoja- ja tiedonvapausviranomainen, 2019).

(112)      Mérték Media Monitor (2019).

(113)      Hungarian Civil Liberties Union (TASZ) (2020).

(114)      Tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja vapauden keskus (2019), Decriminalisation of Defamation.

(115)      Parlamentin puhemies otti 21. lokakuuta 2019 käyttöön säännöt, joilla rajoitetaan parlamenttirakennuksessa ja parlamentin toimistoissa työskentelevien toimittajien liikkumisvapautta ja toimintaa.

(116)      Tuomioistuin määräsi tammikuussa 2020 välitoimimenettelystä, jolla kiellettiin Forbes Hungary -yrityslehden levittäminen tietosuojasääntöihin vedoten.

(117)      Vuoden 2020 laki XII.

(118)      Esim. International Press Institute (2020), Hungary seeks power to jail journalists for ‘false’ COVID-19 coverage, 23.3.2020, Human Rights Watch, Hungary’s Orban Uses Pandemic to Seize Unlimited Power, 23.3.2020.

(119)      Komission lausunto Euroopan parlamentin täysistunnossa käydyssä keskustelussa Unkarin hätätilalainsäädännöstä ja sen vaikutuksesta oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin (14.5.2020). Rikoslain 337 §:n 2 momentti on edelleen voimassa. Poikkeustilan päätyttyä 18. kesäkuuta 2020 siinä määriteltyä rikosta ei ole enää mahdollista tehdä.

(120)      Perustuslain hyväksyminen tai muuttaminen edellyttää kaikkien jäsenten kahden kolmasosan enemmistöä (perustuslain S §:n 2 momentti).

(121)      Perustuslaissa säädetään 32 perustuslain tasoisen lain hyväksymisestä. Niillä pannaan täytäntöön joitakin perustuslain säännöksiä, ja ne sisältävät yksityiskohtaisia sääntöjä keskeisten instituutioiden toiminnasta ja eräiden perusoikeuksien käytöstä. Perustuslain tasoisia lakeja voidaan hyväksyä tai muuttaa läsnä olevien parlamentin jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä (perustuslain T §:n 4 momentti). Venetsian komissio on kritisoinut Unkaria siitä, että se hyödyntää perustuslain tasoisia lakeja laajemmin kuin on ehdottoman välttämätöntä ja jopa yksityiskohtaisen lainsäädännön antamiseen, mitä on pidetty demokratian näkökulmasta kyseenalaisena, sillä se vaikeuttaa uudistusten toteuttamista myöhemmin (lausunto CDL-AD(2012)009, 47 kohta). Hallitus väittää, että perusoikeuksiin ja valtion organisaatioon liittyvien tärkeimpien näkökohtien säänteleminen edellyttää laajaa poliittista yhteisymmärrystä.

(122)      Tasavallan presidentti, perustuslakituomioistuimen jäsenet ja presidentti, korkeimman oikeuden presidentti, ylin syyttäjä, valtakunnallisen tuomioistuinneuvoston puheenjohtaja, perusoikeusvaltuutettu ja apulaisvaltuutetut, valtion tilintarkastusviraston päällikkö ja Unkarin keskuspankin johtaja.

(123)      Perustuslain 6 §:n 1 momentti.

(124)      Vuoden 2010 laki CXXX lainsäädännöstä, vuoden 2010 laki CXXXI yleisön osallistumisesta lainsäädännön kehittämiseen ja oikeusministerin asetus 24/2011, annettu 9. elokuuta 2011, ennalta ja jälkikäteen laadittavasta lakisääteisestä vaikutustenarvioinnista.

(125)

     Euroopan komission Unkaria koskeva vuoden 2020 maaraportti, SWD(2020) 516 final, s. 29. Tärkein kolmikantaelin työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa on yksityisen sektorin ja hallituksen pysyvä neuvoa-antava foorumi (VKF). Hallitus valitsee foorumin jäsenet, eivätkä niihin kuulu eräät perinteiset ammattiliitot ja työnantajajärjestöt.

(126)      Neuvoston suositus, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020, Unkarin vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Unkarin vuoden 2020 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto, johdanto-osan 28 kappale.

(127)      Ks. neuvoston suositus, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020, Unkarin vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Unkarin vuoden 2020 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto, johdanto-osan 28 kappale. Vuonna 2019 asianomaisella hallituksen verkkosivustolla julkaistiin vain muutamia asiakirjoja (Kansallinen tietosuoja- ja tiedonvapausviranomainen (2019), s. 129).

(128)      Perustuslain 53 §:n 1 momentti.

(129)      Hallituksen asetus 40/2020, annettu 11. maaliskuuta 2020.

(130)      Perustuslain 54 §:n 3 momentti.

(131)      Vuoden 2020 laki XII, jolla pannaan täytäntöön perustuslain 53 §:n 2 momentti, jonka nojalla hallitus voi kumota lakeja asetuksella. Uuden lain mukaan hallitus voi käyttää poikkeuksellisia valtuuksia vain siltä osin kuin se on tarpeen ja oikeassa suhteessa tarkoitukseen, joka on covid-19-pandemian ehkäiseminen, torjuminen ja päättäminen ja sen haitallisten vaikutusten estäminen ja torjuminen.

(132)      Neuvoston suositus, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020, Unkarin vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Unkarin vuoden 2020 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto, johdanto-osan 27 kappale. Ks. myös Venetsian komission kertomus CDL-AD(2020)014, erityisesti 6–16 kohta.

(133)    Neuvoston suositus, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2020, Unkarin vuoden 2020 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Unkarin vuoden 2020 lähentymisohjelmaa koskeva neuvoston lausunto.

(134)      Hallituksen asetus 282/2020, annettu 17. kesäkuuta 2020. Hallituksen toteuttamat konkreettiset toimenpiteet jatkuivat poikkeustilan lopettamiseen asti.

(135)      Hallituksen asetus 283/2020, annettu 17. kesäkuuta 2020.

(136)      Vuoden 2020 laki LVIII. Esimerkiksi 162 §:llä jatkettiin enintään 15. elokuuta 2020 asti hallituksen 17. huhtikuuta 2020 antamalla asetuksella 128/2020 määräämää julkisen osakeyhtiön KARTONPACK Nyrt valvontaa.

(137)      Esim. 17. huhtikuuta 2020 annetut hallituksen asetukset 135 ja 136/2020, joissa on erityisiä talousvyöhykkeitä koskevat säännöt ja joissa määritetään tällainen vyöhyke Gödin kaupungissa, sekä 4. toukokuuta 2020 annettu hallituksen asetus 179/2020 yleisen tietosuoja-asetuksen eräiden säännösten soveltamisen keskeyttämisestä. Nämä asiat ovat vireillä perustuslakituomioistuimessa. Perustuslakituomioistuin hylkäsi 14. heinäkuuta 2020 esityksen, jolla riitautettiin 18. maaliskuuta 2020 annettu hallituksen asetus 47/2020 luvan antamisesta työnantajille ja työntekijöille sopia poikkeamisesta työlain säännöksistä (määräys II/887/2020). Perustuslakituomioistuin katsoi, että hallituksen asetusta ei enää sovelleta.

(138)      Päätös 3234/2020. (VII. 1.) AB.

(139)      Hallituksen 6. huhtikuuta 2020 antama asetus 92/2020, jolla ajoneuvojen rekisteröintiverosta saatavat tulot siirrettiin pois kunnilta.

(140)      Perustuslain 37 §:n 4 momentti. Venetsian komissio ilmaisi huolensa tästä rajoituksesta (lausunto CDL-AD(2012)009, 38 kohta).

(141)      Vuoden 2011 laissa CLI oleva 27 §. Viranomaisten mahdollisuus riitauttaa lainvoimainen päätös perustuslakituomioistuimessa tunnustettiin ensimmäisen kerran perustuslakituomioistuimen päätöksessä 23/2018. (XII. 28.) AB. Sillä kumottiin korkeimman oikeuden tuomio, jossa Unkarin keskuspankin rahoitusvalvontaviranomaisen ominaisuudessa tekemä päätös oli todettu lainvastaiseksi.

(142)      Ks. myös Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus CM/Rec(2010)12, 16 kohta; Venetsian komission kertomus CDL-AD(2010)004, 67 kohta; lausunto CDL-AD(2017)031, 54 kohta.

(143)      Yhdistyneet kansakunnat (2019). Esimerkiksi vuonna 2016 ihmisoikeuksien puolustajien tilannetta käsittelevä YK:n erityisraportoija suositti, että Unkari vahvistaisi perusoikeusvaltuutetun roolia ja riippumattomuutta ja lujittaisi tehtävän taloudellista riippumattomuutta, kuulisi perusoikeusvaltuutettua lainsäädäntöprosesseista ja varmistaisi perusoikeusvaltuutetun suositusten asianmukaisen täytäntöönpanon.

(144)      Vuoden 2011 laki CXI.

(145)      Akkreditointialakomitea totesi, että valintamenettelyssä ei edellytetä ilmoittamista avoimista työpaikoista, ei vahvisteta selkeitä ja yhdenmukaisia kriteerejä ehdokkaiden arvioimiseksi ansioiden perusteella eikä määritellä menettelyä laajan kuulemisen toteuttamiseksi ja/tai osallistumisen varmistamiseksi haku-, seulonta-, valinta- ja nimitysmenettelyssä.

(146)      Vuoden 2019 laki CVII.

(147)      Vuoden 2019 laissa CIX oleva 145 §.

(148)    Transparency Internationalin panos oikeusvaltiota koskevaan vuosikertomukseen 2020.

(149)      Vuoden 2017 laki LXXVI ulkomailta tukea saavien organisaatioiden läpinäkyvyydestä. Lain mukaan ulkomailta lahjoituksia saavien kansalaisjärjestöjen on rekisteröidyttävä Unkarin tuomioistuimissa ”ulkomailta tukea saavana organisaationa”, jos niille muista jäsenvaltioista tai kolmansista maista lähetettyjen lahjoitusten määrä ylittää vuoden aikana tietyn kynnysarvon. Niiden on rekisteröityessään myös ilmoitettava muun muassa sellaisten lahjoittajien nimi, jotka ovat antaneet tukea vähintään 500 000 Unkarin forinttia (noin 1 400 euroa), sekä tuen tarkka määrä. Tiedot julkaistaan vapaasti saatavilla olevalla julkisella sähköisellä alustalla. Lisäksi kyseisten kansalaisjärjestöjen on ilmoitettava kotisivuillaan ja kaikissa julkaisuissaan, että ne ovat ”ulkomailta tukea saavia organisaatioita”.

(150)      Unionin tuomioistuimen tuomio 18.6.2020, asia C-78/18, komissio v. Unkari.

(151)      Unionin tuomioistuimen asia C-821/19, käsittely kesken.

(152)      Vuoden 2018 laki VI. Perustuslakituomioistuin korosti sen jälkeen päätöksessään 3/2019. (III. 7.) AB, että rikoslain 353/A §:ssä rikosta koskeva sanamuoto ei viittaa humanitaaristen järjestöjen toiminnan kieltämiseen.

(153)      Venetsian komission ja Etyj/ODIHR:n yhteinen lausunto (CDL-AD(2018)013).

(154)      ”Erityinen maahanmuuttovero merkitsee perusteetonta puuttumista asianomaisten kansalaisjärjestöjen sananvapautta ja yhdistymisvapautta koskeviin oikeuksiin. Erityisveron käyttöönotolla on lamaannuttava vaikutus perusoikeuksien toteutumiseen sekä niitä puolustaviin tai niiden puolustamista taloudellisesti tukeviin henkilöihin ja organisaatioihin. Se estää mahdollisia lahjoittajia tukemasta näitä kansalaisjärjestöjä ja vaikeuttaa laillista ihmisoikeustoimintaa harjoittavien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden työtä. Venetsian komission ja Etyj/ODIHR:n yhteinen lausunto (CDL-AD(2018)013).

(155)      Civicus-järjestön laatima viisiportainen luokitus: avoin, kavennettu, estetty, sorrettu ja suljettu. ’Estetty’-luokitus annetaan tyypillisesti maille, joissa valtaapitävät kiistävät voimakkaasti kansalaisyhteiskunnan tilan ja asettavat perusoikeuksien täysimääräiselle hyödyntämiselle sekä oikeudellisia että käytännön rajoitteita.

(156)      Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus CM/Rec(2018)11.