EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 12.11.2020

COM(2020) 705 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

EU:n kauppasopimusten täytäntöönpanosta






1. tammikuuta 2019 - 31. joulukuuta 2019

{SWD(2020) 263 final}

Sisällysluettelo

1. JOHDANTO    

2. TÄRKEIMMÄT HAVAINNOT LYHYESTI: KAUPPAVIRRAT    

3. TÄRKEIMMÄT HAVAINNOT LYHYESTI ALUEITTAIN    

3.1 AASIA    

3.1.1 Etelä-Korea    

3.1.2 Japani    

3.1.3 Singapore (sopimuksen voimaantulon valmistelu)    

3.2 POHJOIS-, KESKI- JA ETELÄ-AMERIKKA    

3.2.1 Kanada    

3.2.2 Latinalaisen Amerikan kumppanimaat    

3.3 EU:N NAAPURIMAAT    

3.3.1 Välimeren ja Lähi-idän kumppanit    

3.3.2 Georgia, Moldova, Ukraina    

3.3.3 Länsi-Balkan    

3.3.4 Sveitsi    

3.3.5 Norja    

3.3.6 Turkki    

3.4    AFRIKAN, KARIBIAN JA TYYNENMEREN VALTIOT    

4. KAUPPA JA KESTÄVÄ KEHITYS    

5. MAATALOUSELINTARVIKKEIDEN KAUPPA EU:N KAUPPASOPIMUSTEN NOJALLA    

6. PALVELUT, JULKISET HANKINNAT SEKÄ TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUDET    

6. 1 Palvelut ja suorat ulkomaiset investoinnit    

6.2 Julkiset hankinnat    

6.3 Teollis- ja tekijänoikeudet    

7. PIENET JA KESKISUURET YRITYKSET    

8. OIKEUDELLINEN TÄYTÄNTÖÖNPANO    

8.1    Kauppaa ja kestävää kehitystä koskeva riitojenratkaisu Etelä-Korean kanssa    

8.2    Riitojenratkaisu Ukrainan kanssa    

8.3    Riitojenratkaisu Eteläisen Afrikan tulliliiton kanssa    

9. PÄÄTELMÄT    

KERTOMUKSESSA KÄSITELLYT KAUPPASOPIMUKSET

(Sopimus/soveltamispäivä) 1

KERTOMUKSESSA KÄSITELLYT KAUPPASOPIMUKSET

(Sopimus/soveltamispäivä)

1. JOHDANTO

EU:n kauppapolitiikassa edistyttiin vuonna 2019 hyvin. EU edisti kahdenvälisen kaupan ohjelmaansa ratifioimalla kauppasopimukset Singaporen ja Vietnamin kanssa. Sopimus Singaporen kanssa tuli voimaan marraskuussa 2019 ja Vietnamin kanssa elokuussa 2020. Vuonna 2019 EU:lla oli voimassa 44 kauppasopimusta 76 kumppanin kanssa 6 . Näiden kumppanien kanssa käydyn kaupan arvo oli 1 345 miljardia euroa, joka on 33 prosenttia EU:n ulkomaankaupasta (34 prosenttia kokonaisviennistä ja 33 prosenttia kokonaistuonnista).

Samaan aikaan on kuitenkin odotettavissa, että koronaviruspandemia vähentää vuonna 2020 merkittävästi EU:n ja sen kauppakumppanien, myös etuuskohtelukaupan piiriin kuuluvien kumppanien, välistä kauppaa. Euroopan komissio arvioi, että EU:n vienti kolmansiin maihin saattaa laskea 9–15 prosenttia ja tuonti 11–14 prosenttia (tavarat ja palvelut yhteensä). EU:n laaja kauppasopimusverkosto voi auttaa torjumaan ja lieventämään näitä kielteisiä vaikutuksia sekä parantamaan kriisinsietokykyä ja monipuolistamaan toimitusketjuja. Komissio tehostaa toimiaan parantaakseen entisestään näiden sopimusten täytäntöönpanoa ja niiden noudattamisen valvontaa, jotta varmistetaan, että kaikki yritykset, erityisesti pienet, voivat hyötyä niistä. Komission kollegio nimitti 24. heinäkuuta  ensimmäisen kauppasopimusten valvojan 7 , joka antaa ohjausta näissä toimissa tiiviissä yhteistyössä kaikkien asianomaisten sidosryhmien sekä jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten kanssa.

Tässä kertomuksessa esitetään katsaus 65 kauppakumppanin kanssa tehtyihin 36:een EU:n tärkeimpään kauppasopimukseen 8 . Sopimukset kattavat 91 prosenttia EU:n kaupasta etuuskohtelukaupan piiriin kuuluvien kumppanien kanssa, ja niiden osuus EU:n koko ulkomaankaupasta on 30,4 prosenttia.

Kertomuksessa keskitytään EU:n sopimusten täytäntöönpanoon Aasiassa, Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikassa, EU:n naapurimaissa (itäisen ja eteläisen naapuruston maat ja Länsi-Balkan) sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioissa. Kauppaa ja kestävää kehitystä, maatalouselintarvikkeiden kauppaa sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevien lukujen lisäksi tämän vuoden kertomuksessa on erillinen luku palveluista, investoinneista, julkisista hankinnoista sekä teollis- ja tekijänoikeuksista. Kertomukseen liittyvä komission yksiköiden valmisteluasiakirja 9 sisältää 36 maakohtaista tietosivua 10 . Siinä tarkastellaan, miten tehokkaasti sopimukset pannaan täytäntöön, sekä esitetään tilastotietoja ja annetaan tilannekatsaus komission kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan 15-kohtaisen toimintasuunnitelman 11 täytäntöönpanosta.

2. TÄRKEIMMÄT HAVAINNOT LYHYESTI: KAUPPAVIRRAT

Tämä luku kattaa EU:n ja 65 tärkeimmän etuuskohtelukaupan piiriin kuuluvan kumppanin välisen kaupan kehityksen vuonna 2019. Kyseisen kaupan osuus EU:n kokonaistuonnista oli 29 prosenttia ja kokonaisviennistä 32 prosenttia. EU:n kauppatase oli näin ollen 113 miljardia euroa ylijäämäinen, mikä tarkoittaa 12 prosentin kasvua edellisestä vuodesta.

Sveitsi oli edelleen EU:n suurin etuuskohtelukaupan piiriin kuuluva kumppanimaa, ja sen osuus kaupasta oli 21 prosenttia. Seuraavaksi suurimmat kumppanimaat olivat Turkki (11 prosenttia), Japani (10 prosenttia) ja Norja (8,5 prosenttia). Yhteenlaskettuna näiden kumppanien osuus EU:n etuuskohtelukaupasta oli puolet.

EU:n ja näiden 65 kumppanin välinen tavarakauppa kasvoi vuonna 2019 kaikkiaan 3,4 prosenttia. Kasvu oli suurempi kuin EU:n kaupassa muun maailman (eli kaikkien EU:n kauppakumppanien kanssa, +2,5 prosenttia) ja muiden kuin etuuskohtelukaupan piiriin kuuluvien kumppanien kanssa erikseen tarkasteltuna (muu maailma, pois lukien 65 etuuskohtelukaupan piiriin kuuluvaa kumppania, +2,1 prosenttia). Tavaroiden etuuskohteluun oikeutettu vienti (+4,1 prosenttia) ja etuuskohteluun oikeutettu tuonti (+2,6 prosenttia) kasvoivat enemmän kuin muuhun maailmaan suuntautuva vienti (3,5 prosenttia) ja muusta maailmasta lähtöisin oleva tuonti (1,4 prosenttia).

Tavaraviennin suuntaukset

Kaikesta etuuskohtelukaupan piiriin kuuluviin kumppanimaihin suuntautuvasta EU:n viennistä vuonna 2019 kaikkiaan 92 prosenttia oli teollisuustuotteita. Koneet, kemikaalit ja kuljetusvälineet olivat edelleen EU:n tärkeimpiä vientialoja. Koneiden vienti kasvoi 1,5 prosenttia, kemikaalien 6,3 prosenttia ja kuljetusvälineiden 5,7 prosenttia. Koneet ja laitteet olivat edelleen tärkein yksittäinen tuoteryhmä, ja niiden osuus etuuskohtelukauppaa koskevien sopimusten mukaisesta viennistä oli noin 25 prosenttia. Koneet ja mekaaniset laitteet sekä moottoriajoneuvot olivat edelleen arvoltaan suurin vientituoteryhmä. Niiden osuus oli noin 30 prosenttia kaikesta muiden kuin maataloustuotteiden viennistä 65:een etuuskohtelukaupan piiriin kuuluvasta kumppanista. Sekä sähkökoneiden ja ‑laitteiden että lääkkeiden osuus oli noin 9 prosenttia. Vienti kasvoi vuotuisesti eniten lentokoneiden (+50 prosenttia), nahkan (+43 prosenttia) sekä helmien ja jalokivien (+35 prosenttia) alalla.

EU:n maatalouselintarviketuotteiden vienti kasvoi vuonna 2019 kaikkiaan 8,7 prosenttia. Arvoltaan suurin tuoteryhmä olivat juomat. Niiden osuus etuuskohtelukaupan piiriin kuuluvasta maatalouselintarvikkeiden viennistä oli 15 prosenttia (+8,6 prosenttia). Niin viljojen, maitotuotteiden kuin lihan osuus oli noin 8 prosenttia. Viljojen vienti kasvoi 39 prosenttia, maitotuotteiden 13,2 prosenttia ja lihan 0,7 prosenttia.

Tavaratuonnin suuntaukset

Tämän kertomuksen kattamista 65:stä etuuskohtelukaupan piiriin kuuluvasta kumppanista lähtöisin olevasta kokonaistuonnista 91 prosenttia on teollisuustuotteita. Niiden tuonti kasvoi vuonna 2019 kaikkiaan 2 prosenttia. Kolme tärkeintä tuoteryhmää olivat koneet ja laitteet (+3 prosenttia), kemikaalit (+16 prosenttia) ja mineraalituotteet (-7 prosenttia). Maatalouselintarvikkeiden tuonti kasvoi 8,3 prosenttia. Tärkeimpiä tuontituoteryhmiä olivat syötävät hedelmät ja pähkinät (+3,9 prosenttia), kaakaovalmisteet (+6,5 prosenttia), kahvi ja tee (-0,2 prosenttia) ja viljat (+22,9 prosenttia) 13 .

Teollisuustuotteet ja maatalouselintarvikkeet

Teollisuustuotteiden kauppa 65 kumppanin kanssa kasvoi 3 prosenttia, kun taas maatalouselintarvikkeiden kauppa kasvoi 8,5 prosenttia. Teollisuustuotteissa EU:n kauppa oli 106,6 miljardia euroa ylijäämäinen, mikä tarkoittaa 11,8 miljardin euron kasvua vuoteen 2018 verrattuna. Maatalouselintarvikkeissa EU:n kauppa oli 6,4 miljardia euroa ylijäämäinen, mikä tarkoittaa 651 miljoonan euron kasvua vuoteen 2018 verrattuna.

Palvelukaupan suuntaukset

Palvelukaupan osalta uusimmat luvut ovat vuodelta 2018. Palvelukauppa tämän kertomuksen kattamien 65 kumppanin kanssa kasvoi vuonna 2018 kaikkiaan 1,7 prosenttia eli hitaammin kuin yhteenlaskettu EU:n palvelukauppa (+2,3 prosenttia). Näiden 65 kumppanin kanssa käydyn palvelukaupan kauppatase oli 80 miljardia euroa ylijäämäinen, mikä tarkoittaa 11,5 prosentin kasvua vuoteen 2017 verrattuna. Monet ennen vuonna 2007 annettua Globaali Eurooppa kilpailijana maailmassa ‑tiedonantoa 14 tehdyistä sopimuksista eivät sisällä kunnianhimoisia periaatteita palvelujen alalla. Yksi esimerkki tällaisesta sopimuksesta on EU:n kauppasopimus sen toiseksi tärkeimmän palvelukaupan alan kumppanin, Sveitsin, kanssa. Palvelukauppa sellaisten tämän kertomuksen kattamien etuuskohtelukaupan piiriin kuuluvien kumppanien kanssa, jotka ovat tehneet palveluihin liittyviä sitoumuksia 15 , kasvoi vuonna 2018 yhteensä 3,3 prosenttia eli enemmän kuin EU:n palvelukauppa kokonaisuudessaan. Palvelukauppa sellaisten etuuskohtelukaupan piiriin kuuluvien kumppanien kanssa, joilla on hiljattain solmittu kauppasopimus, kasvoi huomattavasti enemmän (+7,6 prosenttia) kuin palvelukauppa vanhempien kumppanien (+0,8 prosenttia) kanssa.

3. TÄRKEIMMÄT HAVAINNOT LYHYESTI ALUEITTAIN

3.1 AASIA

EU:lla oli vuonna 2019 voimassa etuuskohtelukauppaa koskeva sopimus seuraavien kolmen Aasian valtion kanssa: Etelä-Korea, Japani ja Singapore 16 . Sopimukset auttavat EU:n yrityksiä säilyttämään kilpailukykynsä alueella, jonka maat ovat hiljattain solmineet kauppasopimuksia kolmansien maiden kanssa; yksi esimerkki on kattava ja edistyksellinen Tyynenmeren kumppanuussopimus 17  , jonka sopimuspuolia Japani ja Singapore ovat. Sopimukset auttavat myös vahvistamaan kansainvälisiä normeja, jotka ovat kolmen sopimuksen muihin kuin tulleihin liittyvien sitoumusten selkäranka. Erityisesti uusimmat sopimukset Japanin sekä Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) jäsenen Singaporen kanssa edustavat merkittäviä käännekohtia koko alueelle, ja niiden pohjalta EU:n yritykset voivat laajentaa toimintaansa naapurimaihin. EU:n ja Etelä-Korean välistä vapaakauppasopimusta (FTA) on nyt sovellettu kahdeksan vuotta. Maaliskuussa 2019 julkaistun sopimusta koskevan jälkiarvioinnin 18 mukaan siitä on ollut hyötyä sekä EU:n (+4,4 miljardia euroa) että Etelä-Korean taloudelle (+4,9 miljardia euroa) huolimatta vaikeasta finanssikriisin jälkeisestä jaksosta, joka on heikentänyt kysyntää ja kansainvälistä kauppaa.

3.1.1 Etelä-Korea

Etelä-Korean talouskasvu oli vuonna 2019 edelleen maltillista, sillä maailmanlaajuinen talouden hidastuminen ja kauppajännitteet heikensivät vientiä samalla, kun merkittävä epävarmuus vähensi investointeja. Etelä-Koreaan suuntautuvan EU:n teollisuusviennin vähenemistä 1,3 prosentilla voisi jossakin määrin selittää heikko kotimainen kysyntä, joka johtuu muun muassa puolijohteiden kierron vähenemisestä ja Yhdysvaltojen ja Kiinan välisestä kauppasodasta. Palvelukauppa kasvoi edelleen vuodesta 2017 vuoteen 2018 kaikkiaan 3,6 prosenttia eli enemmän kuin EU:n kauppa muun maailman kanssa. EU:n ja Etelä-Korean välinen vapaakauppasopimus on myös edistänyt näiden kahden kumppanin välisten suorien ulkomaisten investointien kasvua. Uusimpien saatavilla olevien tietojen mukaan EU:n suorien ulkomaisten investointien kokonaismäärä Etelä-Koreassa kasvoi vuonna 2018 yhteensä 4 prosenttia 46 miljardiin euroon, kun taas Etelä-Korean suorien ulkomaisten investointien kokonaismäärä EU:ssa kasvoi prosentin 25 miljardiin euroon.

3.1.2 Japani

Vuosi 2019 oli ensimmäinen kokonainen kalenterivuosi, jona EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimusta sovellettiin. 20 Japani on EU:n seitsemänneksi suurin kauppakumppani, ja sen osuus EU:n ulkomaankaupasta on 3 prosenttia.

Kumppanien välinen tavarakauppa kasvoi vuonna 2019 yhteensä 5,8 prosenttia. Kasvu oli tasaista EU:n Japaniin suuntautuvan viennin perinteisissä tuoteryhmissä, kuten lääkkeissä, kuljetusvälineissä ja koneissa. Kasvu oli suurempaa tuoteryhmissä, joissa tulleja alennettiin: esimerkiksi tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden tuoteryhmässä vienti kasvoi keskimäärin 10 prosenttia.

Japani oli tämän kertomuksen kattamista etuuskohteluun oikeutetuista kauppakumppaneista toiseksi suurin EU:n maatalouselintarvikkeiden viennin markkina-alue. Vienti Japaniin kasvoi 16 prosenttia vuonna 2019. Sopimuksen merkittävä potentiaali EU:n viennin lisäämisessä useiden tuotteiden, kuten sianlihan, naudanlihan, juuston, jalostettujen maataloustuotteiden ja viinin, alalla alkaa siis toteutua. Yksi huomattava saavutus on, että Japani on hyväksymässä ja tunnustamassa vaiheittain EU:n viininvalmistusmenetelmät.

Vuonna 2019 yli puolet (53 prosenttia) kaikista EU:n tavaroista, jotka olivat oikeutettuja tullietuuksiin EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimuksen nojalla, hyötyi tosiasiassa tullietuuksista. Suurimpaan osaan (keskimäärin 86 prosenttia) EU:n maataloustuotteiden viennistä sovellettiin tullietuuksia. Luku oli erityisen korkea lihan (99 prosenttia) ja viinin (93 prosenttia) osalta. Teollisuustuotteiden osalta luvut olivat merkittävästi pienempiä sekä Japanin että EU:n kannalta eli keskimäärin noin 35 prosenttia. Tämä johtuu monimutkaisista toimitusketjuista ja suhteessa pienemmistä etuusmarginaaleista. EU:n viennissä olisi voitu säästää esimerkiksi kemikaalien alalla vielä 115 miljoonaa euroa ja tekstiilien alalla 92 miljoonaa euroa enemmän. Etuuksien käyttöaste kasvaa tavallisesti vuosien mittaan, koska yritykset tarvitsevat usein jonkin verran aikaa uusiin kaupankäynnin edellytyksiin sopeutumiseen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi toimitusketjujen ja sisäisten kirjanpitomekanismien uudelleentarkastelua. Tietoisuuden lisäämiseksi komissio tehosti myös yhteistyötään jäsenvaltioiden ja yritysten kanssa sekä toteutti yhteisiä hankkeita Japanin kanssa. Jälkimmäiset sisälsivät erityisesti EU:n ja Japanin teollisen yhteistyökeskuksen tiedotustoimet 21 .

3.1.3 Singapore (sopimuksen voimaantulon valmistelu)

EU:n ja Singaporen vapaakauppasopimus on ollut voimassa 21. marraskuuta 2019 saakka. Sopimuksesta odotetaan olevan hyötyä EU:n viennille ja investoijille, myös yli 10 000:lle Singaporeen sijoittautuneelle EU:n yritykselle. Singapore on EU:n suurin kauppakumppani Kaakkois-Aasiassa. Singaporen osuus EU:n kaupasta alueen kanssa on kolmannes ja sen osuus EU:n suorien ulkomaisten investointien kokonaismäärästä alueella on kaksi kolmannesta.

Komissio tehosti sopimuksen voimaantulon valmisteluja vuonna 2019 molempien osapuolten sidosryhmille suunnatulla tiedonannolla ja lisäämällä jo seurantarooliaan Singaporen viranomaisiin nähden täytäntöönpanoa edeltävässä vaiheessa. Varhaisiin saavutuksiin lukeutui 138 EU:n maantieteellisen merkinnän nimen rekisteröinti ja suojaaminen Singaporessa Singaporen lainsäädännön nojalla.

3.2 POHJOIS-, KESKI- JA ETELÄ-AMERIKKA

3.2.1 Kanada

Kanadan sekä EU:n välistä laaja-alaista talous- ja kauppasopimusta (CETA) on sovellettu väliaikaisesti 21. syyskuuta 2017 saakka lukuun ottamatta joitakin, erityisesti investointituomioistuinjärjestelmää koskevia määräyksiä. Vuonna 2019 otettiin merkittävä askel kohti investointituomioistuinjärjestelmän 23 tulevaa täytäntöönpanoa: komissio antoi lokakuussa neljä ehdotusta 24 , jotka auttavat varmistamaan tuomarien etiikan ja luotettavuuden sekä järjestelmän tehokkaan muutoksenhakutoiminnon. Tämä on ensimmäinen tällainen muutoksenhakutoiminto, joka otetaan käyttöön kansainvälisissä investointisopimuksissa.

CETA-sopimuksen väliaikaisen soveltamisen toisen vuoden aikana komissio edistyi edelleen sopimuksen tehokkaassa täytäntöönpanossa. Tämä oli jatkoa vuonna 2018 perustetuille kaikkiaan 20 komitealle ja vuoropuhelulle. Komissio toi esiin joitakin kaupan esteitä, jotka liittyivät enimmäkseen maataloustuotteiden vientiin. Samaan aikaan komissio tehosti ja laajensi yhteistyötään Kanadan kanssa yhteistä etua koskeviin kysymyksiin (kuten pk-yritykset, sukupuoli ja ilmastonmuutos) kahden- ja monenvälisellä tasolla.

Kahdenvälinen kauppa: suuntaukset vuonna 2019

CETA-sopimuksen myötä kahdenvälinen tavara- ja palvelukauppa kasvoi edelleen, ja sen määrä oli jo 92 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa 24,5 prosentin kasvua verrattuna CETA-sopimusta edeltävään kauppaan vuosina 2015–2017, jolloin määrä oli keskimäärin 73,9 miljardia euroa. Teollisuustuotteiden alalla EU:n vienti kasvoi vuoteen 2018 verrattuna eniten koneissa (15 prosenttia) ja lääkkeissä (18 prosenttia).

EU:n tavaroiden viennissä Kanadaan tullietuuksien käyttöaste kasvoi EU27-maiden osalta 38 prosentista vuonna 2018 jo 48 prosenttiin. Koko tullietuuksien käyttöasteeseen vaikuttaa edelleen se, että tullietuuksien käyttöaste on alhainen (26 prosenttia) autoja ja autonosia koskevassa EU:n viennissä. Autojen ja autonosien osuus tullietuuksien piiriin kuuluvasta EU27-maiden viennistä Kanadaan on 39 prosenttia. Komissio on ollut proaktiivisesti yhteydessä toimialan teollisuusjärjestöihin, yrityksiin ja asiantuntijoihin ymmärtääkseen paremmin, miksi näin on. Teollisuuden, erityisesti autoteollisuuden, mukaan sopimus oli edelleen suhteellisen uusi ja yritykset tarvitsevat enemmän aikaa, jotta ne ehtivät ottaa käyttöön prosessit ja IT-järjestelmät saadakseen tarvittavat tiedot toimittajilta. Autoteollisuus vahvisti myös, että se aikoi hakea tullietuuksia taannehtivasti, mikä on CETA-sopimuksen nojalla sallittua enintään kolmen vuoden ajalta. Yleisesti ottaen toimiala korosti, että EU:n yrityksille olisi tiedotettava paremmin CETA-sopimuksen hyödyistä ja siitä, miten ne saadaan käyttöön. Komissio jatkoi vuonna 2019 toimiaan etuuksien käytön helpottamiseksi antamalla erikoistunutta ohjausta. Komissio julkaisi syyskuussa 2019 oppaan alkuperäsäännöistä CETA-sopimuksessa 26 ja marraskuussa faktatietoja 27 tekstiileistä ja vaatteista useilla EU:n kielillä.

3.2.2 Latinalaisen Amerikan kumppanimaat

EU:lla on Latinalaisessa Amerikassa neljä kauppasopimusta, joissa on mukana 11 maata: Meksiko, Chile, Andien kumppanit Kolumbia, Ecuador ja Peru sekä kuusi Keski-Amerikan kumppania (Costa Rica, El Salvador, Guatemala, Honduras, Nicaragua ja Panama). Mercosur-sopimuksen käyttöönoton jälkeen EU:lla on etuuskohteluun perustuvat kauppasuhteet käytännössä kaikkiin Latinalaisen Amerikan maihin Boliviaa ja Venezuelaa lukuun ottamatta. Se on enemmän kuin millään muulla alueella ja saman verran Euroopan vapaakauppaliiton kanssa. Esimerkiksi Meksikon kanssa tehty sopimus on peräisin 2000-luvun alusta. Sopimusta on uudistettu kaupan lisäämiseksi, pk-yritysten osallistumisen edistämiseksi ja uusien toimialojen sisällyttämiseksi esimerkiksi palvelujen (digitaali-, meri- ja finanssialan palvelut jne.), energian tai investointien alalla, mikä lisää EU:n yritysten mahdollisuuksia ja tuo hyötyjä kuluttajille. Samaan aikaan kauppaa ja kestävää kehitystä koskevissa luvuissa on määritetty työtä ja ympäristöä koskevia sitoumuksia, jotka liittyvät muun muassa Pariisin sopimukseen ja keskeisiin ILO:n yleissopimuksiin. Samanlainen uudistaminen on käynnissä Chilen kanssa.

Se, että EU on poistanut tullit useimmilta tuotteilta, auttaa Latinalaisen Amerikan kumppanimaita monipuolistamaan vientiä ja integroitumaan paremmin arvoketjuihin ja maailmantalouteen. Sopimukset tuovat EU:n yrityksille uusia mahdollisuuksia kehittyvillä markkinoilla, joilla on suuri kasvupotentiaali, sekä tarjoavat mahdollisuuden saada kriittisiä raaka-aineita ja panoksia teollisuuden ja maatalouden käyttöön.

EU:n rooli Latinalaisessa Amerikassa on yhä vahva: EU on suurin kehitysyhteistyön ja suorien ulkomaisten investointien lähde Latinalaisessa Amerikassa. Lisäksi se on alueen kolmanneksi suurin kauppakumppani Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen. Yhdysvaltojen asema Latinalaisen Amerikan suurimpana kauppakumppanina on pitkäaikainen, kun taas Kiina on ohittanut EU:n toiseksi suurimpana kumppanina hiljattain. Kauppasuhteissa on eroja: Meksiko ja Keski-Amerikka ovat kaikkein tiiviimmin sidoksissa Yhdysvaltojen talouteen ja mineraalirikkaat Andien alueen maat ovat lisänneet kauppaa Kiinan kanssa, kun taas Kiina ja EU ovat Mercosur-ryhmään kuuluvien maiden tärkeimmät kumppanit.

Kahdenvälinen kauppa: suuntaukset vuonna 2019

EU:n kauppasopimukset ovat ajan mittaan auttaneet vakiinnuttamaan EU:n aseman investoijana ja kauppakumppanina alueella. Sopimukset ovat myös auttaneet torjumaan tullietuuksien vähenemistä, joka on ollut seurausta Latinalaisen Amerikan kumppanimaiden tekemistä kauppasopimuksista esimerkiksi Yhdysvaltojen tai Kiinan kanssa.

EU:n sekä sen tämänhetkisten Latinalaisen Amerikan kauppakumppanien ja Mercosurin välisen kaupan arvo oli 192 miljardia euroa, ja EU:n kauppatase oli 22 miljardia euroa ylijäämäinen. EU:n tavaravienti niihin 11:een Latinalaisen Amerikan maahan, joiden kanssa sillä on kauppasopimus, kasvoi 12 prosenttia hieman alle 59 miljardista eurosta vuonna 2015 yhteensä 66 miljardiin euroon. EU:n markkinaosuus näiden maiden tuonnista on pysynyt noin 12 prosentissa, kun taas Yhdysvaltojen osuus on vähentynyt 40,3 prosentista 42,5 prosenttiin ja Kiinan osuus on pysynyt vakaana noin 19 prosentissa. 28  

Kauppasopimukset voivat avata uusia markkinoita EU:n maatalouselintarvikkeille. Viime vuosikymmenellä EU:n maataloustuotteiden vienti niihin Latinalaisen Amerikan maihin, joiden kanssa EU:lla on kauppasopimus, yli kaksinkertaistui. Tämä johtuu pääasiassa kauppasopimusten mukaisesti toteutetusta tullien poistamisesta tai alentamisesta, sillä maataloustuotteiden tullit olivat usein melko korkeita.

Banaanit ovat edelleen tärkein keskiamerikkalaisten ja Andien alueen kumppanimaiden EU:hun viemä hyödyke. Niiden vientiin sovellettiin vakautusmekanismia, jonka voimassaolo kuitenkin päättyi joulukuussa 2019. Mekanismin mukaan komissio tarkastelee tuonnin vaikutusta unionin banaanimarkkinoiden tilanteeseen, kun sopimuksessa määritetyt maakohtaiset vuotuiset kynnystuontimäärät ylittyvät, ja tekee päätöksen kyseisen etuustullin tilapäisestä suspendoimisesta tai siitä, ettei suspendoiminen ole asianmukaista. Tuoreiden banaanien vuotuiset tuontimäärät banaaneja koskevan vakautusmekanismin piiriin kuuluvista Latinalaisen Amerikan ja Keski-Amerikan maista olivat vuonna 2019 yhteensä 72,9 prosenttia kumuloidusta kynnystasosta. Kyseisistä kumppanimaista vain Peru, Nicaragua ja Guatemala ylittivät niitä koskevat kynnysmäärät. Komissio katsoi, että tilapäinen suspendointi ei ollut asianmukaista, koska näiden maiden tuonnin osuus banaanien kokonaistuonnista oli erittäin pieni silloin, kun kyseiset kynnysmäärät ylitettiin.

Andien alueen ja Keski-Amerikan kumppanimaiden pyynnöstä vuonna 2019 käytiin asianomaisten sopimusten määräysten perusteella keskusteluja banaanien tulleista vapauttamisen tarkastelusta. Kaikkien asiaan liittyvien tekijöiden, myös EU:n markkinoiden vakauden, arvioinnin jälkeen päätettiin, että Keski-Amerikan maista ja Kolumbiasta/Ecuadorista/Perusta peräisin olevien tuoreiden banaanien tullit olisi pidettävä nykyisellä tasolla, joka on 75 euroa/tonni.

Täytäntöönpanon edistyminen vuonna 2019

EU:n kauppasopimukset auttavat rakentamaan EU:n ja Latinalaisen Amerikan välisiä kumppanuuksia niin monenvälisyyden kuin kestävyystavoitteiden alalla, kuten EU:n Latinalaisen Amerikan maiden kanssa tekemät laajemmat assosiaatiosopimuksetkin. Latinalaisen Amerikan mailla oli ja on edelleen tärkeä rooli WTO:ssa: kyseiseltä alueelta on yli kolmannes maista, jotka tukevat EU:n ehdotusta WTO:n välimiesmenettelyä koskevasta väliaikaisjärjestelystä. EU ja Andien alueen maat sekä Keski-Amerikka keskustelivat myös Pariisin sopimuksen mukaisista kansallisesti määritellyistä panoksista, vaikka kauppasopimukset on tehty ennen Pariisin sopimusta.

3.3 EU:N NAAPURIMAAT

3.3.1 Välimeren ja Lähi-idän kumppanit

Vapaakauppa-alueet, jotka on solmittu osana laajempia assosiaatiosopimuksia eteläisen Välimeren ja Lähi-idän maiden kanssa (”kauppasopimukset”), tulivat voimaan vuoden 2000 alussa. EU ja kahdeksan eteläisen Välimeren ja Lähi-idän maata Algeria, Egypti, Jordania, Libanon, Israel, Palestiina 33 , Marokko ja Tunisia ovat perinteisesti erittäin läheisiä kumppaneita, joita yhdistävät historialliset ja kulttuuriset siteet ja maantieteellinen läheisyys. EU on Jordaniaa ja Palestiinaa lukuun ottamatta kaikkien näiden maiden ja koko alueen tärkein kauppakumppani. Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa EU tarjoaa näille maille etuoikeutetun suhteen, joka perustuu molemminpuoliseen sitoutumiseen yhteisiin arvoihin, joita ovat demokratia ja ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate, hyvä hallintotapa, markkinatalouden periaatteet ja kestävä kehitys.

Useimpien teollisuustuotteiden kauppa on nyt tullitonta EU:n ja näiden kumppanien välillä 34 . Egypti saattoi päätökseen teollisuustuotteiden tullien täydellisen poistamisen 1. tammikuuta 2019 poistamalla tullit EU:n autovienniltä. Komissio käynnisti tammikuussa jälkiarvioinnin kuudesta kauppasopimuksesta. Väliraportti 35 julkaistiin huhtikuussa 2020. Alustavien tulosten mukaan tullien poistamisesta on ollut taloudellista hyötyä eteläisen Välimeren ja Lähi-idän maille. Lopullisen raportin odotetaan valmistuvan joulukuussa 2020.

Koska tämänhetkisissä kauppasopimuksissa keskitytään tavarakauppaan, alueella on käynnissä tai ollaan käynnistämässä joitakin kahdenvälisiä neuvotteluja, erityisesti Tunisian ja Marokon kanssa, sitoumusten syventämisestä ja soveltamisalan laajentamisesta muihin aloihin, kuten maatalouteen, palveluihin, investointeihin, kauppasääntöihin, sääntelyn lähentämiseen sekä kauppaan ja kestävään kehitykseen.

Kahdenvälinen kauppa: suuntaukset vuonna 2019

Vaikka alueen osuus EU:n ulkomaankaupasta on vain 4 prosenttia, se muodostaa EU:lle hyvin tärkeät vientimarkkinat ja tarjoaa mahdollisuuksia erityisesti tiettyjen perinteisten alojen, kuten tekstiili- ja keramiikka-alojen, pk-yrityksille. Alue on myös tärkeä tuonnin lähde erityisesti energia- ja maatalouselintarvikealoilla.

EU:n ja alueen välinen kauppa oli vuonna 2019 arvoltaan noin 150 miljardia euroa teollisuustuotteiden ja 15 miljardia euroa maataloustuotteiden alalla. Kauppa väheni vuoden takaiseen lukemaan verrattuna hieman, 0,17 prosenttia eli 248 miljoonaa euroa. EU:n vienti alueelle väheni vuodesta 2018 vuoteen 2019 yhteensä 0,38 prosenttia 100 miljardista eurosta 99 miljardiin euroon. Tämä johtui pääasiassa joidenkin maiden käyttöönottamista kauppaa rajoittavista toimenpiteistä. Marokko, Israel ja Algeria olivat edelleen EU:n suurimmat kauppakumppanit alueella.

Marokko muodosti vuonna 2019 alueen suurimmat markkinat EU:n viennille. Seuraavaksi suurimpia olivat Israel ja Egypti.

Toimialoittain tarkasteltuna 90 prosenttia EU:n kaupasta alueen kanssa muodostuu teollisuustuotteista (energia-ala ja valmisteet), joiden vienti vähentyi 0,5 prosenttia ja tuonti pysyi edellisvuoden tasolla. Maatalouselintarvikkeiden kauppa sitä vastoin kasvoi 6,2 prosenttia – 6,4 prosenttia eli 623 miljoonaa euroa EU:n viennin osalta ja 6 prosenttia tuonnin osalta. Tämä osoittaa, että maataloustuotteiden kaupan vapauttamisen kaikkia mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty varsinkaan Tunisiassa ja Algeriassa 36 . Algeria ja Israel olivat EU:n suurimmat maatalouselintarvikkeiden vientikohteet alueella. Tärkeimpiä EU:n vientituotteita olivat vehnä ja muut viljat, lastenruoka ja elävät eläimet.

Maailmanpankin Doing Business Index 2020 ‑indeksin mukaan liiketoimintaympäristö parani vuonna 2019 useimmissa eteläisen Välimeren maissa, erityisesti Jordaniassa, joka oli kymmenen eniten parantuneen joukossa 37 . EU oli vuonna 2018 edelleen suurin investoija monissa näistä maista, ja sen osuus suorista ulkomaisista investoinneista oli yli puolet Marokossa 38 ja 85 prosenttia Tunisiassa 39 . Egyptissä EU on toiseksi suurin ulkomainen investoija 21 prosentilla suorista ulkomaisista investoinneista heti Yhdistyneen kuningaskunnan (39 prosenttia) jälkeen. EU:n investoinnit ylittävät 15 miljardia Yhdysvaltain dollaria (noin 12,7 miljardia euroa), ja Egyptissä toimii aktiivisesti 6 339 EU:n yritystä, joissa on yli 192 000 työpaikkaa 40 . Autoala loi vuosina 2014–2018 Marokossa yli 85 000 suoraa työpaikkaa, minkä seurauksena alan työpaikkojen kokonaismäärä kasvoi vuonna 2018 jo 163 000 työpaikkaan. Jotkin maat, erityisesti Israel, ovat EU:lle tärkeä suorien ulkomaisten investointien lähde.

Tiivis yhteydenpito teknisellä mutta myös ministeritasolla viimeisten 15 vuoden aikana on auttanut tiivistämään EU:n sekä sen Välimeren ja Lähi-idän kumppaneiden kumppanuutta monenvälisellä tasolla. EU esimerkiksi auttaa parhaillaan Algeriaa ja Libanonia WTO:hon liittymistä koskevissa hakemuksissa ja tukee Palestiinan pyyntöä tarkkailija-asemasta WTO:n yleisneuvostossa ja sen lisäelimissä.

3.3.2 Georgia, Moldova, Ukraina

Pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppa-alueet, joita on sovellettu EU:n sekä Georgian ja Moldovan välillä vuodesta 2016 alkaen ja Ukrainan kanssa vuodesta 2017 alkaen, muodostavan osan laajempia itäisen kumppanuuden puitteita. Itäinen kumppanuus on vuonna 2009 käynnistetty yhteinen poliittinen aloite, jonka tavoitteena on syventää ja vahvistaa EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä EU:n kuuden itäisen naapurin 41 välisiä suhteita. Pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppa-alueet eivät ole pelkästään keskinäisen markkinoillepääsyn keskeisiä välineitä, vaan niiden tavoitteena on myös edistää arvoja, demokratiaa ja avoimia ja riippumattomia institutionaalisia rakenteita sekä auttaa kumppanimaita kehittämään talouttaan ja osallistumaan enemmän kansainväliseen kauppaan. Pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppasopimukset (DCFTA) käsittävät kaksi keskeistä osaa: kaupan vapauttaminen ja sääntelyn lähentäminen.

Kaupan vapauttamisella (DCFTA-sopimusten vapaakauppaa koskeva osa) tarkoitetaan tullien poistamista ja tullien ulkopuolisten kaupan esteiden vähentämistä tavaroiden, palvelujen ja investointien kaupassa, mikä lisää tavaroiden ja palvelujen markkinoille pääsyä molemminpuolisesti. Kunkin sopimuksen sopimuspuolet vaihtavat säännöllisesti kauppaa koskevia tietoa ja seuraavat kaupankäynnin kehityssuuntauksia. EU on kaikkien kolmen DCFTA-sopimusmaan suurin kauppakumppani. Kokonaiskauppa DCFTA-sopimusmaiden kanssa on kokonaisuudessaan kasvanut hieman edeltävään vuoteen verrattuna, ja sen arvo vuonna 2019 oli 50,6 miljardia euroa. EU:n ja Ukrainan välinen kahdenvälinen kauppa on kasvanut tasaisesti molempiin suuntiin, ja sen arvo vuonna 2019 oli 43,3 miljardia euroa. Ukraina on myös neljänneksi suurin maataloustuotteiden viejä EU:hun suuntautuvassa viennissä. EU:n ja Georgian välinen kokonaiskauppa väheni vuonna 2019 edeltävään vuoteen verrattuna 3 prosenttia 2,6 miljardiin euroon. EU:n ja Moldovan välinen kokonaiskauppa kasvoi 3,9 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna, ja sen arvo oli hieman yli 4,7 miljardia euroa.

Sääntelyn lähentäminen on DCFTA-sopimusten ”pitkälle menevä ja laaja-alainen” osa. EU:n kumppanimaat sitoutuvat lähentämään lainsäädäntöään EU:n lainsäädäntöön (unionin säännöstöön) useilla kauppapolitiikkaan liittyvillä politiikanaloilla, kuten terveys- ja kasvinsuojeluasioiden, teknisten eritelmien ja standardien (mikä vähentää kaupan teknisiä esteitä), julkisten hankintojen, palvelujen ja tullimenettelyjen alalla. Asiaan liittyvät EU:n säädökset luetellaan assosiaatiosopimuksen/DCFTA-sopimusten liitteissä, joita päivitetään säännöllisesti. Komissio seuraa edistymistä ja ottaa huomioon unionin säännöstössä tapahtuvan kehityksen assosiaatiosopimuksen/DCFTA-sopimuksen kattamilla aloilla.

Esimerkkejä sääntelyn lähentämisen edistymisestä vuonna 2019

3.3.3 Länsi-Balkan

EU on tehnyt vakautus- ja assosiaatiosopimuksen kaikkien kuuden Länsi-Balkanin maan kanssa: Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Pohjois-Makedonia, Montenegro, Serbia ja Kosovo. Kaikilla Länsi-Balkanin mailla on selkeä Eurooppa-perspektiivi, joka vahvistettiin viimeksi 6. toukokuuta 2020 pidetyssä Länsi-Balkanin huippukokouksessa. Tämä näkyy vakaus- ja assosiaatiosopimusten sisällössä ja laajuudessa siten, että sopimuksissa on muita etuuskohtelukauppaa koskevia sopimuksia pidemmälle meneviä osia, sillä niissä määrätään lainsäädännön lähentämisestä unionin säännöstön kanssa. Vakaus- ja assosiaatiosopimuksissa määrätään myös kaikkien määrällisten rajoitusten poistamisesta. Sopimukset eivät kuitenkaan sisällä tiettyjä muita osatekijöitä, jotka sisältyvät EU:n uudempiin etuuskohtelukauppaa koskeviin sopimuksiin, kuten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia määräyksiä.

Kymmenen viime vuoden aikana vakaus- ja assosiaatiosopimukset ovat helpottaneet EU:n ja Länsi-Balkanin välistä kauppaa ja saaneet aikaan lähes 130 prosentin kasvun: vuonna 2019 kaupan arvo oli yhteensä 55 miljardia euroa ja kasvua vuodesta 2018 kertyi 3,8 prosenttia. Tärkeimpiä kaupan tuoteryhmiä olivat koneet, perusmetallit sekä mineraali- ja kemikaalituotteet. EU:n vienti Länsi-Balkanin maihin vuonna 2019 kasvoi yhteensä 4,4 prosenttia, minkä seurauksena EU:n kauppatase oli 8,9 miljardia euroa ylijäämäinen. Tuonti Länsi-Balkanin maista kasvoi 3 prosenttia.

Vaikka kuuden Länsi-Balkanin maan osuus EU:n kokonaiskaupasta on yhteenlaskettuna vain 1,4 prosenttia, vakaus- ja assosiaatiosopimusten tehokas täytäntöönpano on erittäin tärkeä keino edistää EU:n normeja ja näiden naapurimaiden integroitumista EU:n markkinoille sekä parantaa liiketoiminta- ja investointiympäristöä. EU on kaikkien Länsi-Balkanin maiden tärkein kauppakumppani, ja sen osuus alueen kokonaiskaupasta on lähes 70 prosenttia.

3.3.4 Sveitsi

Sveitsin kanssa käydyn kahdenvälisen tavarakaupan kokonaismäärä vuonna 2019 oli yli 257 miljardia euroa, mikä teki Sveitsistä kokonaisuudessaan tarkasteltuna EU:n neljänneksi suurimman kauppakumppanin ja EU:n tärkeimmän kauppakumppanimaan etuuskohtelukauppaa koskevien sopimusten perusteella. Kahdenvälisen kaupan virrat kasvoivat vuoteen 2018 verrattuna 9 prosenttia, ja EU:n kauppatase oli edelleen ylijäämäinen; ylijäämä oli noin 36 miljardia euroa.

Palvelukaupan arvoksi arvioitiin vuonna 2018 yli 170 miljardia euroa, joten Sveitsi on EU:n kolmanneksi tärkein kauppakumppani palvelujen alalla. EU:n kauppatase oli 39,5 miljardia euroa ylijäämäinen.

Koska EU:n ja Sveitsin välisen integraation taso on hyvin korkea, Sveitsi on myös erittäin tärkeä kumppani investointien alalla. Sveitsin suorien ulkomaisten investointien kokonaismäärä EU:ssa vuonna 2018 oli 750 miljardia euroa, mikä tarkoittaa 58 prosentin kasvua vuodesta 2014. Samalla EU:n suorien ulkomaisten investointien kokonaismäärä ylitti biljoona euroa, mikä tarkoittaa 40 prosentin kasvua vuodesta 2014. Sveitsiin kohdistuu noin 12 prosenttia kaikista EU27-maiden suorista ulkomaisista investoinneista.

Palvelukaupan arvoksi arvioitiin vuonna 2018 yli 170 miljardia euroa, joten Sveitsi on EU:n kolmanneksi tärkein kauppakumppani palvelujen alalla. EU:n kauppatase oli 39,5 miljardia euroa ylijäämäinen.

Koska EU:n ja Sveitsin välisen integraation taso on hyvin korkea, Sveitsi on myös erittäin tärkeä kumppani investointien alalla. Sveitsin suorien ulkomaisten investointien kokonaismäärä EU:ssa vuonna 2018 oli 750 miljardia euroa, mikä tarkoittaa 58 prosentin kasvua vuodesta 2014. Samalla EU:n suorien ulkomaisten investointien kokonaismäärä ylitti biljoona euroa, mikä tarkoittaa 40 prosentin kasvua vuodesta 2014. Sveitsiin kohdistuu noin 12 prosenttia kaikista EU27-maiden suorista ulkomaisista investoinneista.

EU:n vapaakauppasopimus Sveitsin kanssa on EU:n pitkäaikaisin vapaakauppasopimus, ja verrattuna EU:n uudenaikaisiin kauppasopimuksiin sen soveltamisala on pieni 42 , sen sisältämät periaatteet ovat pintapuolisempia ja siitä puuttuu tehokas riitojenratkaisumekanismi, vaikka osa EU:n uudenaikaisista kauppasopimuksista on tehty etäisempien ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisempien kumppaneiden kanssa. Kukoistavasta kaupasta huolimatta Sveitsi ei kuitenkaan vuonna 2019 edistynyt enempää neuvotellun institutionaalisen puitesopimuksen hyväksymisessä. Institutionaalinen puitesopimus parantaisi mahdollisuuksia uudistaa entisestään EU:n ja Sveitsin kauppasuhteita, sillä siinä otettaisiin käyttöön riippumaton riitojenratkaisumenettely ja tasapuoliset toimintaedellytykset ja luotaisiin oikeusvarmuutta. Tästä olisi hyötyä EU:n ja Sveitsin markkinatoimijoille sisämarkkinoilla. Institutionaalinen puitesopimus parantaisi myös markkinoillepääsyä uusilla aloilla (esim. sähkö) ja vahvistaisi valtiontukisääntöjä sekä sopimuspuolten sitoutumista vuoden 1972 vapaakauppasopimuksen ja muiden kauppaan liittyvien sopimusten uudistamiseen.

3.3.5 Norja

EU:n ja Norjan väliset kauppasuhteet perustuvat Euroopan talousalueeseen (ETA) ja vuoden 1973 kahdenvälisen vapaakauppasopimukseen. Vaikka kahdenvälinen kauppasopimus on edelleen voimassa, sen on käytännössä monilta osin syrjäyttänyt ETA-sopimus, joka mahdollistaa tavaroiden, palvelujen, pääoman ja ihmisten vapaan liikkuvuuden.

EU:n ja Norjan välisen kahdenvälisen tavarakaupan kokonaismäärä vuonna 2019 oli 106 miljardia euroa, mikä tarkoitti 5 prosentin laskua vuoteen 2018 verrattuna. Lasku johtui pääosin siitä, että mineraaliöljyn tuonti Norjasta väheni 16,5 prosenttia. Norjan kokonaisvienti EU27-maihin väheni kokonaisuudessaan 11 prosenttia, kun taas EU27-maiden vienti Norjaan kasvoi 3 prosenttia. Norjan EU:hun suuntautuvan viennin väheneminen ja Yhdistyneen kuningaskunnan EU-ero tarkoitti, että Norja putosi EU:n kuudenneksi suurimmasta kauppakumppanista kahdeksanneksi suurimmaksi.

EU:n ja Norjan välisen maataloustuotteiden kaupan arvo oli lähes 5 miljardia euroa, ja EU:n kauppatase oli selkeästi ylijäämäinen, sillä EU vie arvoltaan yli kahdeksan kertaa niin paljon maataloustuotteita kuin se tuo Norjasta. Sekä tuonti että vienti ovat kasvaneet tasaisesti vuodesta 2009 saakka.

Jalostettujen maataloustuotteiden kauppajärjestelmän uudelleentarkastelu on edelleen avoin kysymys. Uudelleentarkastelu tuotiin esiin sekakomiteassa vuonna 2019 toimena, jolla voitaisiin puuttua korkeisiin tulleihin, jotka haittaavat joidenkin jalostettujen maataloustuotteiden vientiä EU:sta Norjaan. EU vaati myös edelleen, että neuvotteluja maantieteellisten merkintöjen suojasta jatketaan.

Norja on EU:n kahdeksanneksi suurin palvelukaupan kumppanimaa. EU:n ja Norjan välisestä 40 miljardin euron arvoisesta kaupasta vuonna 2018 Norjan viennin arvo oli 14 miljardia euroa ja EU:n 26 miljardia euroa, minkä ansiosta EU:n kauppatase oli ylijäämäinen; tilanne on pysynyt tältä osin vakaana viiden viime vuoden ajan.

3.3.6 Turkki

Turkki on EU:n vanhin ja toiseksi suurin etuuskohtelukaupan piiriin kuuluva kumppanimaa ja kaikkiaan EU:n kuudenneksi suurin kauppakumppani. Turkin talous on elpynyt odotettua nopeammin kesällä 2018 alkaneesta valuuttakriisistä, mutta se oli edelleen taantumassa suuren osan vuodesta 2019 ja bruttokansantuotteen (BKT) kasvu oli heikkoa, vain 0,9 prosenttia. Turkin liiran arvon alenemisen vuoksi Turkin maailmanlaajuinen kaupan alijäämä väheni merkittävästi. EU:n kauppatase oli tavarakaupassa Turkin kanssa 1,5 miljardia euroa alijäämäinen pitkäaikaisen EU:n ylijäämän jälkeen: EU:n vienti Turkkiin väheni 1,3 prosenttia 68,3 miljardiin euroon, kun taas tuonti Turkista kasvoi 4,4 prosenttia 69,8 miljardiin euroon.

EU:n ja Turkin välisiin kauppasuhteisiin sovelletaan vuoden 1995 tulliliittoa, joka koskee teollisuustuotteita ja tiettyjä jalostettuja maataloustuotteita, sekä kahta kahdenvälistä etuuskohtelukauppaa koskevaa sopimusta, joista toinen kattaa maataloustuotteet ja toinen hiili- ja terästuotteet. EU:n ja Turkin välisestä kaupasta 82 prosenttia koskee teollisuustuotteita. Kauppasopimusten ja erityisesti tulliliiton ansiosta kahdenvälinen kauppa on yli nelinkertaistunut 1990-luvun puolivälistä. Kahdenvälisen etuuskohtelukaupan soveltamisalan laajentamiseksi ja tulliliiton uudistamiseksi komissio antoi 21. joulukuuta 2016 suosituksen neuvoston päätökseksi luvan antamisesta aloittaa Turkin kanssa neuvottelut sopimuksesta. Keskustelut on kuitenkin parhaillaan keskeytetty 26. kesäkuuta 2018 ja 18. kesäkuuta 2019 annettujen yleisten asioiden neuvoston päätelmien seurauksena.

Turkki piti vuonna 2019 voimassa tulliliittoa koskevan sopimuksen vastaiset kaupan esteet. Erityisesti se jatkoi – ja laajensi – pitkäaikaista poikkeamistaan yhteisistä tullitariffeista asettamalla lisätulleja tuotteille, jotka ovat peräisin EU:n ulkopuolelta tai Turkin etuuskohtelukaupan piiriin kuuluvien kumppanimaiden ulkopuolelta. Näiden tullien vuoksi Turkki vaatii tulliliitossa vahvistetun vapaan liikkuvuuden periaatteen vastaisesti joitakin tietoja ja asiakirjoja, kuten alkuperätodisteita. Turkki ei myöskään vuonna 2019 avannut naudanlihaa koskevaa tariffikiintiötään.

Komissio toi nämä asiat esiin vuotuisissa sekakomitean kokouksissa sekä usein käydyissä kahdenvälisissä keskusteluissa. Komissio vaati edelleen, että assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirjaa sovelletaan syrjimättömällä tavalla kaikkiin jäsenvaltioihin, myös Kyproksen tasavaltaan. EU käynnisti 2. huhtikuuta 2019 WTO-menettelyn niitä Turkin toimenpiteitä vastaan, jotka koskivat lääkkeiden tuotantoon sovellettavia pakollisia kotimaisuusvaatimuksia. 43  

3.4    AFRIKAN, KARIBIAN JA TYYNENMEREN VALTIOT

Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot (AKT-maat) ovat lukeutuneet yli vuosikymmenen ajan maailman nopeimmin kasvaviin talouksiin. Erityisesti EU:n ja Saharan eteläpuolisen Afrikan välinen kauppa on kaksinkertaistunut viime vuosikymmenen aikana, ja EU:n yritysten Afrikkaan suuntautuvien investointien määrä on 200 miljardia euroa ja kasvuun on paljon mahdollisuuksia. EU on edelleen useimpien AKT-maiden suurin kauppa- ja investointikumppani. Tämä koskee varsinkin maita, joilla on talouskumppanuussopimus (EPA) EU:n kanssa.

Vuonna 2019 yhteensä 31 AKT-maalla oli talouskumppanuussopimus EU:n kanssa: 14 maista oli Saharan eteläpuolisesta Afrikasta, 14 Karibian alueelta ja kolme Tyynenmeren alueelta 44 . Talouskumppanuussopimukset ovat kehitystä tukevia kauppasopimuksia, joiden nojalla EU myöntää tullittoman ja kiintiöttömän pääsyn markkinoilleen 45 ja kumppanimaat puolestaan vapauttavat vähintään 80 prosenttia tuonnistaan 10–20 vuoden aikana. Talouskumppanuussopimukset sisältävät myös erityisiä suojatoimia, joiden tavoitteena on varmistaa ruokaturvan, alkuvaiheessa olevien toimialojen tai sosiaalisten ja ympäristötavoitteiden suoja. Merkittävää on myös, että EU antaa huomattavaa kehitysapua kauppapolitiikan valmiuksien kehittämiseen ja paikallisen tuotannon kilpailukyvyn parantamiseen.

Talouskumppanuussopimusten täytäntöönpano on täydessä vauhdissa huolimatta siihen liittyvistä haasteista, kuten viranomaisten vähäisistä valmiuksista, heikosta liiketoimintaympäristöstä sekä yritysten vähäisistä sopimukseen liittyvistä tiedoista ja heikosta kyvystä hyödyntää sopimuksia. Vaikka on vielä liian aikaista esittää kokonaisarviota, suuntaus on myönteinen viennin kasvun ja monipuolistumisen osalta. EU sekä viisi itäisen ja eteläisen Afrikan kauppakumppanuussopimuksen maata 46 käynnistivät vuonna 2019 neuvottelut palvelukauppaa, investointeja, julkisia hankintoja, teollis- ja tekijänoikeuksia sekä kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sääntöjen lisäämisestä sopimukseen.

Esimerkkejä täytäntöönpanon edistymistä vuonna 2019

Kahdenvälinen kauppa: suuntaukset vuonna 2019

EU:n tuonti 31:stä talouskumppanuussopimusten piiriin kuuluvasta kumppanimaasta kasvoi vuonna 2019 kaikkiaan 4,6 prosenttia. Esimerkiksi Swazimaan, Fidžin, Kamerunin, Etelä-Afrikan ja Dominikaanisen tasavallan kasvuvauhti EU:n suuntautuvassa viennissä oli kaksinumeroinen. Cariforumin EU:hun suuntautuva maatalouselintarvikkeiden vienti kasvoi vuonna 2019 yhteensä 11 prosenttia riisin, oluen, sikarien, trooppisten hedelmien ja rommin vahvan viennin ansiosta. Vaikka tämä tuonti on edelleen riippuvaista resursseista, joistakin maista peräisin oleva tuonti on monipuolistumassa. Esimerkiksi Etelä-Afrikasta peräisin oleva tuonti on monipuolista, ja sitä hallitsevat ajoneuvot, koneet ja hedelmät sekä mineraalituotteet. Mauritius ja Dominikaaninen tasavalta ovat hiljattain alkaneet viedä lääketieteellisiä ja laboratoriotutkimuksissa käytettäviä laitteita. Myös Cariforum-valtioiden vienti on monipuolistumassa.

EU:n vienti talouskumppanuussopimusmaihin kasvoi 5 prosenttia vahvan Etelä-Afrikkaan suuntautuvan viennin ja vähemmässä määrin Mauritiukseen ja Fidžiin suuntautuvan viennin ansiosta. EU:n viejät hyödyntävät yhä enemmän talouskumppanuussopimusten mukaisia etuuksia, erityisesti talouskumppanussopimusmaiden suurimman talouden eli Etelä-Afrikan myöntämiä etuuksia.

EU tekee töitä kauppakiistojen ratkaisemiseksi. EU käynnisti kesäkuussa virallisen riitojen välttämistä ja ratkaisemista koskevan menettelyn Eteläisen Afrikan tulliliittoa (SACU) vastaan. Menettelyn tavoitteena oli puuttua vuonna 2018 EU:n siipikarjatuotteille määrättyihin suojatoimiin, jotka olivat johtaneet syyskuussa 2019 muodollisiin neuvotteluihin, joissa sopimuspuolet eivät valitettavasti kyenneet ratkaisemaan erimielisyyksiään 47 .

4. KAUPPA JA KESTÄVÄ KEHITYS

Tavoitteet ja haasteet

Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen tavoitteena on maksimoida kaupan ja investointien kasvun vipuvaikutus, jotta voidaan edistyä keskeisissä kysymyksissä, kuten ihmisarvoisen työn ja ympäristönsuojelun edistämisessä tai ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen sisältämillä määräyksillä edistetään Kansainvälisen työjärjestön (ILO) normeja ja monenvälisiä ympäristösopimuksia.

Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanoon liittyy erityishaasteita. Puutteita on esimerkiksi edelleen ILO:n keskeisten yleissopimusten yleisessä ratifioinnissa ja tehokkaassa täytäntöönpanossa, myös EU:n kauppakumppanien joukossa. Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten noudattamiseen liittyy usein pitkäaikaisten ja syvälle juurtuneiden kansallisten ongelmien ja erilaisten poliittisten painopisteiden käsittely. Tämä edellyttää, että täytäntöönpanoon sovelletaan pitkän aikavälin näkökulmaa, jota tuetaan valvonnalla ja kansalaisyhteiskunnan ja yritysten aktiivisella osallistamisella. Siksi täytäntöönpanotyössä keskitytään myös yhteistyöalustojen ja yhteisten aloitteiden kehittämiseen erilaisissa asioissa, joista ovat esimerkkejä kohtuullinen korvaus työstä, turvallisessa ja terveellisessä ympäristössä työskentely ja ilmastoystävällisen teknologian edistäminen.

Komission 15-kohtaisen toimintasuunnitelman 48 käyttöönotto

Helmikuussa 2018 annetun 15-kohtaisen toimintasuunnitelman 49 käyttöönotto edistää järjestelmällisempää ja jäsennellympää lähestymistapaa kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten täytäntöönpanoon. Neuvotteluvaiheesta ja aiemmista täytäntöönpanokokemuksista saatujen kokemusten perusteella komissio on toteuttanut toimia sellaisten kohdennettujen toimien käyttöönottamiseksi, jotka vastaavat kullekin kauppakumppanille määritettyjä erityisiä painopisteitä.

Komission, Euroopan parlamentin ja ILO:n koordinoidut ja toisiaan tukevat täytäntöönpanoa edeltävät toimet ovat toimineet hyvin esimerkiksi Vietnamissa.

15-kohtainen toimintasuunnitelma edistää myös tiiviitä kumppanuuksia komission ja jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin sekä sellaisten kansallisten elinten, kuten ILO:n, kanssa, jotka ovat osoittautuneet keskeisiksi edistymisen huolellisen seurannan kannalta.

Kansalaisyhteiskunnan järjestöjen voimaannuttaminen EU:ssa ja sen kauppakumppanimaissa on yksi 15-kohtaisen toimintasuunnitelman pilareista. Komissio tarjosi vuonna 2019 edelleen tukea sopimusten seuraamista varten perustetuille sisäisille neuvoa-antaville ryhmille. Tavoitteena on luoda edellytykset sille, että ne voivat osallistua tehokkaammin täytäntöönpanoprosessiin. Komissio jatkoi kumppanuusvälineen puitteissa määrärahojen tarjoamista sisäisten neuvoa-antavien ryhmien jäsenille, jotta he voivat osallistua kokouksiin vastapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan edustajien, myös työmarkkinaosapuolten, kanssa. Vuonna 2018 alkaneesta hankkeesta tuettiin myös sellaisten valmiuksien kehittämistä koskevien työpajojen järjestämistä, joiden tavoitteena oli lisätä sisäisten neuvoa-antavien ryhmien jäsenten asiantuntemusta erityisesti omien täytäntöönpanon painopisteiden tunnistamisessa ja kehittämisessä.

Komissio jatkoi myös toimia sellaisten toimintaedellytysten luomiseksi, että yritykset voivat toimia aktiivisemmassa roolissa kaupan ja kestävyyden rinnakkaisuuden varmistamisessa edistämällä vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä. Uuden teknisen tuen hankkeen käynnistäminen Latinalaista Amerikkaa varten tammikuussa 2019 auttoi komissiota edistämään konkreettisia toimia ja varmistamaan hallitusten ja sidosryhmien hyväksynnän ILO:n, OECD:n ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston tunnustetun asiantuntemuksen ja pitkän kokemuksen pohjalta.

Komissio jatkoi vuonna 2019 määrätietoisen valvonnan politiikkaa kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten täytäntöönpanoon liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Yksi hyvä esimerkki ovat valtioiden väliset neuvottelut ja paneelimenettely komission Etelä-Koreaa vastaan käynnistämässä kahdenvälisessä asiassa. Siitä saakka, kun EU:n ja Etelä-Korean välinen kauppasopimus tuli voimaan vuonna 2012, EU on johdonmukaisesti tuonut esiin Etelä-Korean puutteet sopimuksen työlainsäädännön määräysten täytäntöönpanossa. Koska nämä toimenpiteet eivät tuottaneet tulosta, komissio pyysi joulukuussa 2018 valtioiden välisiä neuvotteluja, jotka pidettiin tammikuussa 2019, ja EU pyysi saman vuoden heinäkuussa asiantuntijapaneelin perustamista 52 . Komissio tehosti vuonna 2019 kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten täytäntöönpanossa Perun kanssa tehtävää kahdenvälistä yhteistyötä teknisellä ja poliittisella tasolla. Peru ilmoitti lokakuussa pidetyssä kaupan ja kestävän kehityksen alakomitean kokouksessa useilla aloilla saavutetusta edistymisestä, jolla vastataan EU:n aineellisiin huolenaiheisiin. 53  

5. MAATALOUSELINTARVIKKEIDEN KAUPPA EU:N KAUPPASOPIMUSTEN NOJALLA 54

Maatalouselintarvikkeiden kauppa etuuskohtelukaupan piiriin kuuluvien kumppanien kanssa on kasvussa

EU:n maatalouselintarvikkeiden kauppa etuuskohtelukaupan piiriin kuuluvien kumppanien kanssa kasvoi vuonna 2019 sekä absoluuttisesti mitattuna (kaupankäynnin kohteena olevien tuotteiden arvo) että suhteellisesti verrattuna EU:n maatalouselintarvikkeiden kokonaiskauppaan. EU:n etuuskohtelukaupan piiriin kuuluvien kumppanien kanssa käymän maatalouselintarvikkeiden kaupan osuus EU:n maatalouselintarvikkeiden kaupasta kolmansien maiden kanssa oli noin 35 prosenttia: 30 prosenttia EU:n maatalouselintarvikkeiden kokonaisviennistä ja 40 prosenttia EU:n maatalouselintarvikkeiden kokonaistuonnista. Osuus on kasvanut kymmenen viime vuotta.

EU:n maatalouselintarvikkeiden viennissä kolme tärkeintä vientimarkkinaa etuuskohteluun oikeutetuista kauppakumppaneista olivat vuonna 2019 Sveitsi, Japani ja Norja, joiden osuus maatalouselintarvikkeiden viennistä oli noin 11 prosenttia. Neljänneksi tärkein oli Kanada. Noin 19 prosenttia EU:n viennistä koostui elintarvikevalmisteita, joita ovat esimerkiksi suklaa, äidinmaidonkorvike ja pasta, ja noin 12 prosenttia viinistä, vermutista, siideristä ja etikasta. 

EU:n maatalouselintarvikkeiden tuonnissa kolme tärkeintä kumppanimaata etuuskohteluun oikeutetuista kauppakumppaneista olivat vuonna 2019 Ukraina (viljat vehnää ja riisiä lukuun ottamatta ja kasviöljyt palmu- ja oliiviöljyä lukuun ottamatta), Sveitsi (paahdettu kahvi ja tee sekä elintarvikevalmisteet) ja Turkki (trooppiset hedelmät, pähkinät ja mausteet sekä vihannes- ja hedelmävalmisteet). Yhdessä niiden osuus EU:n maatalouselintarvikkeiden kokonaisviennistä oli 13 prosenttia.

Maatalouselintarvikkeiden kauppavirtojen suuntaukset ja kehitys

Etuuskohteluun oikeuttavien sopimusten puitteissa toteutettu EU:n maatalouselintarvikkeiden vienti kasvoi vuonna 2019 yhteensä 8,7 prosenttia (+4,4 miljardia euroa), siinä missä maatalouselintarvikkeiden vienti muuhun maailmaan kasvoi 7,6 prosenttia.

Etuuskohteluun oikeuttavien sopimusten puitteissa toteutettu EU:n maatalouselintarvikkeiden tuonti kasvoi samaa tahtia kuin vienti (8,3 prosenttia), kun taas maatalouselintarvikkeiden tuonti muusta maailmasta kasvoi vain 2,3 prosenttia. Etuuskohteluun oikeuttavien sopimusten puitteissa toteutetun maatalouselintarvikkeiden kaupan kauppatase oli edelleen +6,4 miljardia euroa. Etuuskohtelukaupan piiriin kuuluvista kumppanimaista peräisin oleva tuonti on edelleen strategisesti tärkeää EU:n maatalouselintarvikealalle, sillä sen myötä saadaan tarvittavat varannot sellaisia tuotteita, jotka eivät kasva EU:ssa ilmaston vuoksi (trooppiset hedelmät, kaakao, kahvi ja muut juomat), sekä sellaisia tuotteita, joiden alalla EU on vähemmän kilpailukykyinen tai joita ei tuoteta tarpeeksi EU:n kysynnän kattamiseksi (öljysiemenet, eläin- tai kasvirasvat/-öljyt).

EU:n kauppasopimuksissa otetaan huomioon EU:n maatalousalan erityispiirteet. Arat tuotteet, kuten naudanliha, siipikarja tai sokeri, on suljettu pois etuuskohteluun oikeutetusta kaupasta tai niitä koskevan etuuskohteluun perustuvan pääsyn myöntämiseen sovelletaan tarkasti kalibroituja tariffikiintiöitä, joiden määrät ovat rajallisia. EU:n kauppasopimukset luovat myös uusia vientimahdollisuuksia joillekin näistä EU:n viemistä aroista tuotteista. Hyvä esimerkki on naudanliha. EU:n naudanlihan ja elävän karjan vienti etuuskohtelukaupan piiriin kuuluviin kumppanimaihin on kasvanut yli 30 prosenttia (406 miljoonasta eurosta 529 miljoonaan euroon) viiden viime vuoden aikana, vaikka vienti väheni hieman vuonna 2019.

Maantieteelliset merkinnät

EU:n kauppasopimuksissa kiinnitetään erityistä huomiota maantieteellisten merkintöjen suojaan. Kanadassa myönnettiin vuonna 2019 suoja viidelle uudelle EU:n elintarvikkeiden maantieteelliselle merkinnälle (Piave, Pancetta piacentina, Salame piacentino, Coppa piacentina ja Vinagre de Jerez) EU:n ja Kanadan välisen kauppasopimuksessa (CETA) vahvistetulla menettelyllä, jota voidaan soveltaa suoraan maantieteellisten merkintöjen rekisteröintiin. Sen jälkeen, kun EU:n ja Japanin välinen talouskumppanuussopimus tuli voimaan 1. helmikuuta 2019, yhteensä 211 maantieteellistä merkintää on suojattu Japanissa. 

Maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta EU:n kauppasopimuksissa on tulossa yhä tärkeämpää, kun suojattujen maantieteellisten merkintöjen osuus EU:n viennissä kasvaa. Vuonna 2019 julkaistussa komission tutkimuksessa 55 selvisi, että vuosina 2010–2017 maantieteellisen merkinnän saaneiden tuotteiden ja aitojen perinteisten tuotteiden 56 osuus EU:n viennissä kolmansiin maihin kasvoi arvoltaan 56 prosenttia, mikä tarkoitti vuonna 2017 EU28-maiden osalta 17 miljardia euroa ja 23:a prosenttia EU:n maantieteellisen merkinnän saaneiden tuotteiden ja aitojen perinteisten tuotteiden koko myynnistä. Viinit olivat edelleen tärkein tuoteryhmä maantieteellisen merkinnän saaneiden tuotteiden ja aitojen perinteisten tuotteiden kaupan EU:n ulkopuolisesta kaupasta (50 prosenttia). Seuraavaksi suurimmat tuoteryhmät olivat väkevät alkoholijuomat (39 prosenttia) ja muut maataloustuotteet ja elintarvikkeet (10 prosenttia). Kaksi suurinta muihin kuin EU-maihin vietyjen maantieteellisen merkinnän piiriin kuuluvien maatalouselintarvikkeiden ryhmää olivat juustot ja lihatuotteet.

EU:n maatalouselintarvikkeiden menekin edistäminen

Kauppasopimusten yhteydessä kumppanimaissa toteutetaan ohjelmia maatalouselintarvikkeiden menekin edistämiseksi. Maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavan komission jäsenen Phil Hoganin johtaman Japaniin suuntautuneen korkean tason valtuuskunnan (toukokuu 2019) lisäksi EU osallistui merkittäville yritysten välisille maatalouselintarvikkeiden messuille (Foodex Japan), joilla EU:lla oli EU:n tuotteiden aitoudelle, turvallisuudelle ja laadulle omistettu osasto. Samaan aikaan järjestettiin seminaari EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimuksen tarjoamista mahdollisuuksista eurooppalaisille ja japanilaisille maatalouselintarvikeyrityksille ja EU:n ja Japanin teollinen yhteistyökeskus perusti talouskumppanuussopimusta koskevan tukipisteen, jonka tavoitteena oli vastata pk-yritysten, joista monet toimivat maatalouselintarvikealoilla, kysymyksiin. Myynninedistämistoimia käynnistettiin myös muun muassa Meksikossa ja Singaporessa.

Terveys- ja kasvinsuojelutoimien seuranta

Kauppasopimuksilla tuetaan kumppanien välistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä erityisesti järjestämällä säännöllisiä asiantuntijatapaamisia terveys- ja kasvinsuojelutoimista. Tämä voi auttaa puuttumaan mahdollisiin ja olemassa oleviin kaupan esteisiin.

Eläinten hyvinvointi

EU on vuodesta 2002 alkaen johdonmukaisesti katsonut, että eläinten hyvinvoinnin olisi kuuluttava EU:n kahdenvälisten sopimusten tavoitteisiin siten, että laaditaan asianmukaisia yhteistyömekanismeja, joilla voidaan vaihtaa ja edistää parhaita eurooppalaisia käytäntöjä kumppanimaiden kanssa.

Esimerkkejä eläinten hyvinvointia koskevan kahdenvälisen yhteistyön tuloksista

6. PALVELUT, JULKISET HANKINNAT SEKÄ TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUDET

6. 1 Palvelut ja suorat ulkomaiset investoinnit

Palvelujen osuus EU:n BKT:stä on noin 75 prosenttia 58 , teollisuuden 25 prosenttia ja maatalouden 2 prosenttia. EU on maailman suurin palvelujen viejä. Palvelukaupan osuus EU:n BKT:stä on 25 prosenttia, ja EU:n palveluviennin arvo on yli 900 miljardia euroa vuodessa. Palvelukauppa pitää suoraan tai välillisesti yllä 21:tä miljoonaa työpaikkaa EU:ssa. Kaikista EU:n muuhun maailmaan suuntautuvista suorista ulkomaisista investoinneista 60 prosenttia on palvelujen alalla, ja vastaavasti kaikista EU:hun suuntautuvista suorista ulkomaisista investoinneista lähes 90 prosenttia on palvelujen alalla.

Palveluja ja investointeja koskevat määräykset EU:n kauppasopimuksissa

Palveluja ja sähköistä kaupankäyntiä koskevia määräyksiä sisältävillä EU:n kauppasopimuksilla varmistetaan, että EU:n palveluntarjoajat saavat toimittaa palveluja kumppanimaiden markkinoille ja että niitä ei syrjitä verrattuna saman toimialan kansallisiin tai ulkomaisiin yrityksiin.

Investointien vapauttamista koskevat määräykset noudattavat samaa periaatetta sekä palvelujen (sijoittautuminen) alalla että muilla kuin palvelualoilla (valmistusteollisuus, kaivosteollisuus, maatalous jne.) puuttumalla markkinoillepääsyn rajoituksiin, ulkomaiseen omistukseen ja liiketoiminnan tyyppeihin. Määräyksillä puututaan myös syrjiviin tarkastus-, lisensointi- ja hyväksymismenettelyihin, ulkomaista henkilöstöä koskeviin rajoituksiin, taloudelliseen tarvehankintaan ja syrjivään kohteluun, jossa kotimaiset yritykset asetetaan etusijalle ulkomaisiin yrityksiin nähden.

Kaikissa EU:n uudemmissa kauppasopimuksissa on palveluja koskevia määräyksiä, jotka auttavat määrittämään sääntelykehyksen ja vahvistamaan sitä palvelujen tarjoamisen helpottamiseksi siten, että samalla suojellaan kuluttajia.

Sopimuspuolet luettelevat sitoumusluettelossa markkinoille pääsyn ehdot ja kansallisen kohtelun, jonka ne myöntävät toisilleen omilla alueillaan. Erityisillä sitoumuksilla on samankaltainen vaikutus kuin tullien sidonnalla: ne antavat yrityksille muissa maissa varmuuden siitä, että markkinoille pääsyn ja markkinoilla toimimisen edellytykset eivät muutu yrityksille haitallisella tavalla.

Kanadan sekä EU:n välinen laaja-alainen talous- ja kauppasopimus (CETA) sisältää jotkin pisimmälle menevistä EU:n tähän mennessä neuvottelemista palvelukauppaa koskevista määräyksistä ja ensimmäistä kertaa negatiivisen luettelon sitoumuksista. EU:n palveluvienti Kanadaan kasvoi 16 926 miljoonasta eurosta vuonna 2017 yhteensä 19 000 miljoonaan euroon vuonna 2018, mikä tarkoittaa 12,3 prosentin vuotuista kasvua. Koko palvelukauppa kasvoi 15,2 prosenttia.

Toisin kuin kauppasopimusten tavarakauppaa koskevilla määräyksillä, palveluja ja sähköistä kaupankäyntiä koskevilla määräyksillä useimmiten vahvistetaan nykyiset avoimuuden tasot. Kauppakumppanien ei yleensä tarvitse muuttaa tai mukauttaa lainsäädäntöä tai sääntelyä tai toteuttaa muita toimenpiteitä sopimuksen täytäntöönpanemiseksi lukuun ottamatta sitä, että ne eivät saa heikentää EU:n yritysten mahdollisuuksia tarjota palveluja ja investoida kumppanien alueelle. Tähän mennessä ainoa poikkeus on CETA-sopimus, jossa Kanada teki kahdella alalla enemmän kuin sitoi nykyisen markkinoiden avoimuuden tason.

CETA-sopimuksesta alkaen EU:n kauppasopimusten sisältämiä palvelujen sääntelyä koskevia määräyksiä on vahvistettu huomattavasti. Esimerkiksi EU:n ja Japanin välinen sopimus sisältää palveluja ja investointeja koskevia kokonaisvaltaisia sitoumuksia.

EU:n kauppasopimusten sisältämien palveluja koskevien määräysten tehokkuuden seuranta

Koska palveluihin ja investointeihin ei sovelleta tulleja, EU:n kauppasopimusten sisältämien palveluja ja investointeja koskevien sitoumusten täytäntöönpanon arviointi on vaikeampaa kuin tavarakaupassa. Sen lisäksi, että komissio seuraa palvelukaupan ja investointivirtojen suuntauksia, komissio turvautuu pääasiassa yksittäisten yritysten tai elinkeinoelämän järjestöjen valituksiin, joissa ilmoitetaan kumppanimaan markkinoille pääsyä koskevista ongelmista, jotta komissio voi arvioida EU:n kauppasopimusten tehokkuutta. EU:n yritykset voivat ilmoittaa näistä ongelmista EU:lle tai kansallisille viranomaisilleen. Tämän jälkeen komissio voi puolestaan ottaa ongelmat esiin kauppakumppaniensa kanssa esimerkiksi sopimuksilla perustetuissa palvelu- ja investointikomiteoissa.

Jos EU:n kauppasopimukset pannaan tehokkaasti täytäntöön, ne vahvistavat yleensä myös EU:n ja kyseisen kumppanin välisiä taloudellisia suhteita, minkä seurauksena keskinäiset investoinnit sekä palvelu- että muilla aloilla lisääntyvät. Tämä koskee myös kauppasopimuksia, joissa ei ole erillisiä määräyksiä palveluista ja investoinneista. Esimerkiksi EU:n talouskumppanuussopimukset Afrikan valtioiden kanssa kattavat toistaiseksi vain tavarakaupan, mutta ne auttavat parantamaan Afrikan talouksien houkuttelevuutta EU:n investointien kannalta erityisesti paikallisen muutoksen ja teollisuuden valmiuksien kehittämisen suhteen. Vastaavasti EU:n investoinnit Marokkoon ovat kasvaneet tasaisesti vuonna 2000 voimaantulleen EU:n ja Marokon välisen assosiaatiosopimuksen jälkeen ja ne ovat muodostaneet yhteyksiä paikallisiin arvoketjuihin erityisesti autoalalla.

6.2 Julkiset hankinnat

EU:n julkisten hankintojen markkinoilla 62 on vahvoja merkkejä avoimuudesta kaikissa kolmessa toimitusmuodossa 63 .

Jäljempänä olevassa kaaviossa esitetään suoraan tai välillisesti EU:n ulkopuolisille yrityksille myönnettyjen rajatylittävien hankintasopimusten arvo vuonna 2017. Kun kaikki kolme muotoa laskettiin yhteen, määrä oli 50 miljardia euroa 64 . 

Kaavio 14: EU:n avoimuus ulkomaisille hankinnoille toimitusmuodon mukaan (miljardia euroa)

Julkisten hankintojen osuus BKT:stä on keskimäärin 10–25 prosenttia 65 . Viimeisimpien Eurostatin ja OECD:n EU:ta koskevien kansantaloustietojen perusteella hankintamenojen suhde BKT:hen on 13,7 prosenttia EU:n BKT:stä tai absoluuttisesti ilmaistuna noin 2 015,3 miljardia euroa (pois lukien erityisalojen hankinnat ja puolustussopimukset).

Julkisia hankintoja koskevat määräykset EU:n kauppasopimuksissa

EU:n kauppasopimusten julkisia hankintoja koskevat luvut tarjoavat EU:n yrityksille mahdollisuuden tehdä julkisia hankintasopimuksia, joita käytetään tavaroiden ja palvelujen, myös julkisten rakennusurakoiden, ostamiseen. Markkinoillepääsy tai sopimuksen kattavuus määrittelee, miten laajasti tietyn maan julkisten hankintojen markkinat avautuvat EU:n tarjoajille, tavaroille ja palveluille. Sovellettavat säännöt määrittelevät markkinoillepääsyn edellytykset menettelyjen avoimuuden varmistamiseksi, ja niissä säädetään sopimuspuolten välisestä syrjimättömyydestä ja yhdenvertaisesta kohtelusta, minkä ansiosta paikalliset toimittajat ja toisen sopimuspuolen toimittajat tekevät tarjouksia samoin ehdoin ja minkä avulla varmistetaan tehokas muutoksenhaku, jos julkisista hankinnoista tehdään valituksia. Seuraavassa on joitakin konkreettisia esimerkkejä:

Julkisia hankintoja koskevien määräysten täytäntöönpano – työskentely kauppakomiteoissa

Komissio jatkoi etuuskohtelukauppaa koskeviin sopimuksiin sisältyvien hankintoja koskevien sitoumusten täytäntöönpanon seuraamista tehden tiivistä yhteistyötä kauppakumppaniensa kanssa EU:n kauppasopimusten nojalla perustetuissa hankintoja ja kauppaa koskevissa sekakomiteoissa sekä käymällä erillistä vuoropuhelua.

Lisäksi komissio toteutti merkittäviä toimia hankintamenettelyjen avoimuuden edistämiseksi perustamalla keskitettyjä sähköisiä alustoja tarjouskilpailuja varten. Esimerkiksi toisessa julkisia hankintoja koskevassa CETA-komiteassa Kanada raportoi siihen mennessä saavutetusta edistymisestä keskitetyn palvelupisteen perustamisessa. Keskitetty palvelupiste tarjoaa yrityksille pääsyn kaikkiin CETA-sopimuksen kattamiin hankintamenettelyihin.

Komissio toteutti lisätoimia, joilla parannettiin tiedotusta EU:n kauppasopimusten kattamista julkisista hankinnoista. Komissio julkaisi vuonna 2019 uuden oppaan 68 julkisista hankinnoista Kanadassa. EU:n ja Japanin teollinen yhteistyökeskus käynnisti komission ja Japanin talousministeriön tuella talouskumppanuussopimusta koskevan neuvontapalvelun, joka tukee ja ohjaa EU:n pk-yrityksiä tiedonhaussa. Lisäksi yhteistyökeskus järjesti webinaareja ja julkaisi tietokoosteen ja ohjeita 69 julkisista hankinnoista. Komissio on myös antanut EU:n julkisille ostajille ohjeistusta kolmansista maista peräisin olevien tarjousten kohtelusta 70 ja korostanut EU:n erilaisissa kauppasopimuksissa antamien sitoumusten kunnioittamista.

Komissio esitteli uuden kansainvälisiä julkisia hankintoja koskevan tietokannan International Public Procurement Initiative (IPPI), josta on tarkoitus saada tietoa julkisista hankinnoista EU:n kauppaneuvotteluihin. IPPI-tietokanta on maailman ensimmäinen kattava tietokanta, joka sisältää yksityiskohtaista tietoa hankinnoista ja kansainvälisten hankintojen esteistä. Tietokanta on lajinsa kattavin, ja siinä on tietoa lähes 40 miljoonasta hankintasopimuksesta. Tähän mennessä tietokanta kattaa vain yhden etuuskohtelukaupan piiriin kuuluvan kumppanimaan, Kanadan. 71   

6.3 Teollis- ja tekijänoikeudet 72  

Yhteensä 93 prosenttia kaikista EU:n viemistä tavaroista ja palveluista kuuluu vähintään yhden teollis- ja tekijänoikeuden piiriin 73 . Syyskuussa 2019 julkaistussa Euroopan patenttiviraston ja Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston tutkimuksessa 74 todettiin, että vuonna 2016 teollis- ja tekijänoikeusvaltaisten tavara- ja palvelualojen toimialojen osuus EU:n tuonnista oli 86 prosenttia ja viennistä 93 prosenttia 75 .

Teollis- ja tekijänoikeudet EU:n kauppasopimuksissa

EU:n kauppasopimusten tavoitteena on varmistaa, että EU:n oikeudenhaltijoiden teollis- ja tekijänoikeudet suojataan tehokkaasti kauppakumppanimaissa ja että oikeudenhaltijat pystyvät käyttämään oikeuksiaan. Tullien poistamisen sijaan sopimukset sitovat sopimuspuolet teollis- ja tekijänoikeuksia koskevassa luvussa määritettyihin sääntöihin ja periaatteisiin. Säännöt ja periaatteet kattavat muun muassa tekijänoikeudet, tavaramerkit, mallit, patentit, kasvinjalostajanoikeudet, julkistamattomat tiedot (liikesalaisuudet), yksityisoikeudellisen täytäntöönpanon ja tullivalvonnan. Kauppasopimuksiin sisältyvissä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa määräyksissä edellytetään usein, että sopimuspuolet noudattavat asiaan liittyviä kansainvälisiä sopimuksia ja yleissopimuksia, kuten WTO:n sopimusta teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista (TRIPS-sopimus) ja Kansainvälinen henkisen omaisuuden toimiston (WIPO) sopimusta, tai niitä tiukempia periaatteita.

EU:n kauppasopimusten sisältämien teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien sitoumusten täytäntöönpano

Jotta komissio voi arvioida EU:n kauppasopimusten tehokkuutta teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamisessa, komissio seuraa kauppakumppaniensa lainsäädäntöä tällä alalla ja kiinnittää erityistä huomiota varsinaiseen täytäntöönpanoon. Komissio on säännöllisesti yhteydessä elinkeinoelämän järjestöihin EU:ssa ja ulkomailla ja tarkistaa mahdolliset valitukset, ja jos komissio pitää valituksia pätevinä, se ottaa ne esiin kauppakumppaniensa kanssa asianomaisissa institutionaalisissa elimissä, kuten EU:n kauppasopimusten mukaisesti perustetuissa teollis- ja tekijänoikeuksia koskevissa alakomiteoissa tai vuoropuheluissa.

7. PIENET JA KESKISUURET YRITYKSET

Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) 76 ovat EU:n talouden tukipylväs. Niiden osuus kaikista EU:n yrityksistä on 99 prosenttia ja vientiyrityksistä 87 prosenttia. Vientiä harjoittavat pk-yritykset ylläpitävät yli 13:a miljoonaa työpaikkaa EU:ssa, ja tavaroiden ja palvelujen panos on samankaltainen.

Jäljempänä olevassa kaaviossa esitetään EU27-maiden tavaraviejät yrityksen koon, yritysten lukumäärän ja viennin arvon perusteella: vuonna 2017 (uusimmat saatavilla olevat tiedot) yli 700 000 EU27-maista peräisin olevaa yritystä myi tavaroita EU:n ulkopuolelle; näistä yrityksistä 615 000 oli pk-yrityksiä, joiden osuus EU:n viennin arvosta oli 28–30 prosenttia 77 .

Kaavio 15: EU27-maista peräisin olevat tavaraviejät koon, yritysten lukumäärän ja viennin arvon mukaan vuonna 2017

Lähde: komissio / kauppapolitiikan pääosaston pääekonomistin yksikkö; laskelmat perustuvat Eurostatin TEC-tietokantaan.

Pk-yritysten viennistä kauppakumppanimaihin, myös etuuskohtelukaupan piiriin kuuluviin kumppanimaihin, saatavilla olevissa tiedoissa on puutteita, koska vain noin puolet EU:n jäsenvaltioista toimittaa tietoja viennistä yrityksen koon ja kauppakumppanin perusteella. Eurostatin TEC-tietokanta (Trade by Enterprise Characteristics) on kattavampi kuin STEC-tietokanta (Services Trade by Enterprise Characteristics) muun muassa siksi, että kaikki jäsenvaltiot eivät raportoi STEC-toimintakehyksen mukaisia tietoja. Pk-yritysten osallistumista palvelukauppaan koskevan Eurostatin pilottihankkeen (STEC) tavoitteena on antaa enemmän tietoa yritysten ominaispiirteistä. 78

Uusin empiirinen näyttö viittaa kuitenkin siihen, että EU:n ulkopuolelle vievien EU:n pk-yritysten lukumäärä kasvoi vuosina 2014–2017 tasaisesti eli keskimäärin 6 prosenttia, kun taas vientiä harjoittavien EU:n yritysten kokonaismäärä laski 8 prosenttia. 79 Vientiä harjoittaville pk-yrityksille EU:n kauppasopimukset ovat elintärkeitä, koska ne helpottavat liiketoimintaa ulkomailla poistamalla kaupan esteitä ja tehottomuuksia, jotka vaikuttavat suhteettomasti pieniin yrityksiin.

Vuonna 2019 saavutettu edistyminen kauppasopimusten pk-yrityksiin liittyvien määräysten täytäntöönpanossa

Toimet, joilla helpotettiin pk-yritysten mahdollisuuksia hyödyntää EU:n kauppasopimuksia

Komissio järjesti myös vuonna 2019 markkinoillepääsyn teemapäivän tapahtumia yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, jotta voitiin tiedottaa paikallisille yrityksille etuuskohteluun oikeuttavien sopimusten tarjoamista mahdollisuuksista ja siitä, miten markkinoillepääsyä koskeva kumppanuus auttaa niitä poistamaan esteitä. Tapahtumia järjestettiin Tanskassa, Espanjassa, Alankomaissa, Liettuassa, Portugalissa, Ranskassa ja Latviassa.

Komissio tehosti yhteistyötään Yritys-Eurooppa-verkoston (Enterprise Europe Network, EEN) 80  ja Euroopan kaupanedistämisjärjestöjen kanssa EU:n jäsenvaltioissa selvittääkseen, miten verkoston muodostavat yrityskonsultit ja konsortiot voisivat levittää tietoa yrittäjille. EEN-verkosto alkoi vuonna 2019 nimetä kauppasopimuksia varten erillisiä EEN-yhteyshenkilöitä, jotka saavat erityiskoulutusta komissiolta.

Merkittävää edistymistä saavutettiin myös uuden tuonti- ja vientiportaalin kehittämisessä. Portaali avattiin 13. lokakuuta 2020.

8. OIKEUDELLINEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Vuoden 2018 päättymisen jälkeen EU on turvautunut kauppasopimuksissa vahvistettuihin riitojenratkaisumenettelyihin Etelä-Korean, Ukrainan ja Eteläisen Afrikan tulliliiton kanssa. Kesäkuussa 2020 nämä riita-asiat olivat edelleen kesken. Niistä on lisätietoja jäljempänä.

Kun toimenpide vaikuttaa rikkovan WTO-sopimusta sekä EU:n ja kumppanimaan välistä kauppasopimusta, EU voi valita tuomioistuimen. Tuomioistuimen valinta arvioidaan tapauskohtaisesti. WTO on edelleen hyväksi havaittu riitojenratkaisujärjestelmä, jolla varmistetaan annettujen sitoumusten johdonmukainen tulkinta. EU turvautui WTO:n riitojenratkaisujärjestelmään kahdessa tapauksessa vuonna 2019.

EU pyysi 2. huhtikuuta 2019 WTO-neuvotteluja Turkin kanssa, ja koska asiaa ei kyetty ratkaisemaan 9. ja 10. toukokuuta käydyissä neuvotteluissa, EU pyysi neuvottelujen jälkeen 2. elokuuta WTO-paneelin perustamista. 81  

EU käynnisti 15. marraskuuta 2019 WTO:n riitojenratkaisumenettelyn ja pyysi neuvotteluja 82  Kolumbian kanssa Kolumbian määräämistä laittomista polkumyyntitulleista, jotka koskevat pakastettujen ranskanperunoiden tuontia Belgiasta, Saksasta ja Alankomaista. Riita-asiaa ei kyetty ratkaisemaan neuvotteluissa. WTO:n riitojenratkaisuelin perusti EU:n esittämän pyynnön 83 seurauksena riitojenratkaisupaneelin 29. kesäkuuta 2020.

Kauppasopimusten mukaisten EU:n oikeuksien toteutumisen valvonta on yksi komission kauppapolitiikan keskeisistä periaatteista. Komissio seuraa tiiviisti EU:n kauppasopimusten täytäntöönpanoa ja tarkastelee tarvittaessa oikeudellisten täytäntöönpanotoimien käyttämistä erityisesti tapauksissa, joilla on erityisen tärkeä merkitys esimerkiksi talouden tai järjestelmän kannalta. EU:n etuuskohtelukauppaa koskevissa sopimuksissa määrätään vahvasta sitoumusten noudattamisen valvonnasta, jolla varmistetaan, että riidat ratkaistaan tehokkaasti ja riittävän ajoissa myös asioissa, joita WTO-sopimus ei kata. Yksi esimerkki tästä on työtekijöiden oikeuksia koskeva riita Etelä-Korean kanssa.

Covid-19-pandemian yhteydessä on tärkeää pitää mielessä, että avoin ja sääntöihin perustuva kauppa ylläpitää tulevaa talouden elpymistä. Siksi komissio toteuttaa edelleen tarvittavat toimet sen kauppasopimusten asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi tarvittaessa.

8.1    Kauppaa ja kestävää kehitystä koskeva riitojenratkaisu Etelä-Korean kanssa 

EU:n ja Etelä-Korean välisen kauppasopimuksen kauppaa ja kestävää kehitystä koskevassa luvussa Etelä-Korea sitoutui kunnioittamaan ja toteuttamaan lainsäädännössä ja käytännössä ILO:n perusoikeuksia, erityisesti järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta. Lisäksi Etelä-Korea sitoutui siihen, että se pyrkii ”jatkuvasti ja hellittämättömästi” ratifioimaan vielä ratifioimatta olevat ILO:n yleissopimukset 84 .

Koska edistystä ei ollut tapahtunut, EU päätti 17. joulukuuta 2018 pyytää neuvotteluja 85 Etelä-Korean kanssa kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun perusteella. Koska asianomaisten ILO:n yleissopimusten ratifioimiseksi ei toteutettu riittäviä toimia, EU pyysi 4. heinäkuuta 2019 asiantuntijapaneelin perustamista 86 . Paneeli perustettiin virallisesti 30. joulukuuta 2019. Menettely on kesken.

8.2    Riitojenratkaisu Ukrainan kanssa

Tammikuussa 2019 EU päätti pyytää neuvotteluja 87 Ukrainan kanssa Ukrainan asettamista puutavaran vientirajoituksista EU:n ja Ukrainan välisessä assosiaatiosopimuksessa vahvistetun kahdenvälisen riitojenratkaisumenettelyn mukaisesti. Rajoitus kattoi alun perin kymmenestä puulajista peräisin olevan puutavaran ja sahatavaran. Rajoituksen soveltaminen laajennettiin vuonna 2015 kaikkeen jalostamattomaan puuhun ja vuodesta 2017 alkaen myös mäntyyn.

EU oli ottanut asian esiin Ukrainan kanssa useaan otteeseen, koska vientikielto ei ole yhteensopiva assosiaatiosopimuksen kanssa. Ukraina ei vuonna 2019 tehnyt mitään kiellon kumoamiseksi. Helmikuussa 2019 asiasta käytiin kahdenvälisen riitojenratkaisumenettelyn mukaisia neuvotteluja, joissa ongelmaa ei kyetty ratkaisemaan. Näiden seikkojen vuoksi EU pyysi kahdenvälisen välimiespaneelin muodollista asettamista asian ratkaisemiseksi. Pyyntö esitettiin kesäkuussa 2019 88 , ja ensimmäinen EU:n vapaakauppasopimusten nojalla muodostettu välimiespaneeli perustettiin muodollisesti 28. tammikuuta 2020. Menettely on kesken.

8.3    Riitojenratkaisu Eteläisen Afrikan tulliliiton kanssa

EU pyysi 14. kesäkuuta 2019 neuvotteluja 89 Eteläisen Afrikan tulliliiton (SACU) kanssa EU:n ja SADC:n talouskumppanuussopimusmaiden välisen talouskumppanuussopimuksen riitojen välttämistä ja ratkaisemista koskevan osan mukaisesti. Pyyntö koski suojatoimenpidettä, joka kohdistui EU:sta vietyihin jäädytettyihin luullisiin kananpaloihin. EU katsoo, että ottamalla toimenpiteen käyttöön SACU rikkoi EU:n ja eteläisen Afrikan kehitysyhteisön välisen talouskumppanuussopimuksen periaatteita ja sääntöjä. Suojatoimenpiteen voimassaolo päättyy 11. maaliskuuta 2022. Sen kestoa on kuitenkin mahdollista jatkaa vielä neljä vuotta.

Syyskuussa 2019 käydyissä neuvotteluissa ei saavutettu molempia tyydyttävää ratkaisua, mutta niissä vahvistettiin EU:n kanta, jonka mukaan suojatoimenpide ei ole EU:n ja SADC:n talouskumppanuussopimusmaiden välisen talouskumppanuussopimuksen mukainen. EU pyysi 21. huhtikuuta 2020 välimiespaneelin 90 muodostamista SACU:n kanssa EU:n ja SADC:n talouskumppanuussopimusmaiden välisen talouskumppanuussopimuksen riitojen välttämistä ja ratkaisemista koskevan osan mukaisesti.

9. PÄÄTELMÄT

Vaikka vuotta 2019 hallitsivat pitkittynyt WTO-kriisi ja protektionistiset suuntaukset ja kansainvälinen kauppa ja investoinnit hidastuivat, EU:n kauppasopimukset onnistuivat edelleen helpottamaan tavaroiden ja palvelujen sekä investointien reilua kauppaa, lujittamaan kansainvälisiin sääntöihin perustuvaa toimintakehystä, edistämään kestävyystavoitteita ja edistämään EU:n teollisuuspolitiikan kansainvälistä ulottuvuutta 91 . Tämä osoittaa, että sopimuksilla voidaan edistää olennaisesti elpymistä maailmanlaajuisesta covid-19-pandemiasta, jonka seurauksena EU:n talouden odotetaan supistuvan vuonna 2020 jopa 8,3 prosenttia. 92 EU:n kauppasopimukset erityisesti tukevat eurooppalaisten toimitusketjujen monipuolistumista, helpottavat sähköistä kaupankäyntiä ja tarjoavat alustoja tiiviimmälle monenvälisyyttä ja laajempia kestävyyskysymyksiä koskevalle yhteistyölle EU:n kauppakumppanien kanssa. Toimia näiden sopimusten tehokkaan täytäntöönpanon ja sen valvonnan parantamiseksi johtaa uusi kauppasopimusten valvoja tiiviissä yhteistyössä muiden EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden, sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

(1)

 Johdonmukaisuuden vuoksi tässä kertomuksessa käytetään EU:n kauppakumppaneista lyhyitä muotoja, jotka on vahvistettu Toimielinten yhteisissä tekstinlaadinnan ohjeissa. Ohjeet ovat saatavilla osoitteessa https://publications.europa.eu/code/fi/fi-5000500.htm

(2)

Tätä nimitystä ei tule pitää Palestiinan valtion tunnustamisena, eikä se vaikuta yksittäisten jäsenvaltioiden kantoihin asiasta.

(3)

*Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

(4)

Sopimusta on sovellettu Komoreihin 7. helmikuuta 2019 alkaen.

(5)

Sopimusta on sovellettu myös Samoaan 31. joulukuuta 2018 alkaen.

(6)

 Aakkosjärjestyksessä esitetty luettelo sopimuksista on saatavilla kauppapolitiikan pääosaston verkkosivulla: https://ec.europa.eu/trade/policy/countries-and-regions/negotiations-and-agreements/  

(7)

  https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/IP_20_1409

(8)

EU:n ja Singaporen välinen vapaakauppasopimus tuli voimaan vasta 21. marraskuuta 2019.

(9)

   https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2020/september/tradoc_158926.pdf

(10)

EU:n ja Singaporen välinen vapaakauppasopimus tuli voimaan vasta 21. marraskuuta, joten tässä kertomuksessa ja kertomukseen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitetään vain yhteenveto sopimuksen valmistelutyöstä. Sopimuksesta raportoidaan kattavasti vuoden 2021 kertomuksessa.

(11)

 15-kohtainen toimintasuunnitelma on saatavilla osoitteessa https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2018/february/tradoc_156618.pdf

(12)

Ks. esimerkiksi EU:n ja Etelä-Korean välisen vapaakauppasopimuksen jälkiarviointi (lopullinen raportti, luku 10.7); kuuden Välimeren alueen maan assosiaatiosopimusten jälkiarviointi (väliraportti, s. 16, 106, 198–200); Cariforum-talouskumppanuussopimuksen jälkiarviointi (väliraportin luonnos, luku 4.5).

(13)

Lisätietoja elintarvikkeiden kaupan kehityksestä on luvussa 6.

(14)

  https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2006:0567:FIN:fi:PDF  

(15)

Norja, Ukraina, Moldova, Georgia, Chile, Keski-Amerikka, Andien maat, Meksiko, Kanada, Cariforum, Etelä-Korea ja Japani.

(16)

EU:n sopimus Singaporen kanssa tuli voimaan 21. marraskuuta 2019.

(17)

  https://www.mti.gov.sg/Improving-Trade/Free-Trade-Agreements/CPTPP  

(18)

  https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2019/march/tradoc_157716.pdf

(19)

Lisätietoja keskeneräisestä riita-asiasta on luvussa 8 ”Oikeudellinen täytäntöönpano”.

(20)

 Yhteenveto sopimuksen ensimmäisen vuoden tärkeimmistä saavutuksista on saatavilla sivustolla https://trade.ec.europa.eu/doclib/press/index.cfm?id=2107

(21)

  https://www.eu-japan.eu/

(22)

 Tulliviranomaisten toimiin voi tutustua seuraavassa julkaisussa: https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2019/july/tradoc_157973.pdf  

(23)

Investointituomioistuinjärjestelmää koskevia määräyksiä ei sovelleta väliaikaisesti, ja ne tulevat voimaan vasta kun kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat ratifioineet CETA-sopimuksen.

(24)

Ehdotukset koskevat seuraavia asioita: 1) muutoksenhakutuomioistuimen säännöt, 2) tuomioistuinten jäsenten käytännesäännöt, 3) sovittelusäännöt ja 4) sitovien tulkintojen antamista koskeva menettely.

(25)

Australia kyseenalaisti tuotuihin väkeviin alkoholijuomiin kohdistuvan veron Maailman kauppajärjestössä (WTO). EU oli asiassa kolmantena osapuolena.

(26)

  https://ec.europa.eu/taxation_customs/sites/taxation/files/ceta_guidance_en.pdf

(27)

  https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2019/november/tradoc_158417.pdf  

(28)

Lähde: IMF DOTS Trade.

(29)

  http://mneguidelines.oecd.org/rbclac.htm  

(30)

  https://www.ilo.org/americas/programas-y-proyectos/WCMS_735906/lang--en/index.htm  

(31)

  https://www.ohchr.org/EN/Issues/Business/Pages/JointProjectResponsibleBusinessConduct.aspx  

(32)

  https://trade.ec.europa.eu/doclib/press/index.cfm?id=2083  

(33)

Tätä nimitystä ei tule pitää Palestiinan valtion tunnustamisena, eikä se vaikuta yksittäisten jäsenvaltioiden kantoihin asiasta.

(34)

 Vain Algeria sai lykätä tullien poistamisen viimeistä vaihetta syyskuuhun 2020 (syyskuun 2017 sijaan) sellaisten tiettyjen teollisuustuotteiden osalta, joista peritään yhä – vaikkakin aiempaa vähemmän – tulleja.

(35)

https://case-research.eu/en/ex-post-evaluation-of-the-impact-of-trade-chapters-of-the-euro-mediterranean-association-agreements-with-six-partners-algeria-egypt-jordan-lebanon-morocco-and-tunisia-interim-technical-report-101329  

(36)

 Maataloustuotteita, jalostettuja maataloustuotteita ja kalataloustuotteita koskevat lisäsopimukset ovat jo voimassa EU:n sekä Egyptin, Israelin, Jordanian ja Marokon välillä, mutta eivät vielä Tunisian kanssa.

(37)

Algerian tulos indeksissä pysyi samana ja sen sijoitus oli erittäin matala, kun taas Libanonin ja Palestiinan tulos heikkeni.

(38)

Office des Changes.

(39)

OECD Investment Policy Reviews: Tunisia 2012.

(40)

Investoinneista ja vapaa-alueista vastaava Egyptin yleisviranomainen.

(41)

Georgia, Moldova, Ukraina, Armenia, Azerbaidžan ja Valko-Venäjä.

(42)

Sopimus kattaa vain teollisuustuotteiden kaupan. Muuhun kauppaan (palvelut, teollis- ja tekijänoikeudet, maataloustuotteiden kauppa) joko ei sovelleta sääntöjä (muita kuin WTO:n sääntöjä) tai säännöt jakautuvat eri sopimuksiin.

(43)

Lisätietoja tästä riitojenratkaisuasiasta on luvussa 8 ”Oikeudellinen täytäntöönpano”.

(44)

Salomonsaaret allekirjoittivat sopimuksen toukokuussa 2020, minkä ansiosta määrä kasvoi neljään.

(45)

Poikkeuksena on EU:n ja SADC:n talouskumppanuussopimuksen sopimuspuoli Etelä-Afrikka: EU on kokonaan tai osittain poistanut tullit 98,7 prosentilta Etelä-Afrikasta peräisin olevasta tuonnista.

(46)

Komorit, Madagaskar, Mauritius, Seychellit ja Zimbabwe.

(47)

Lisätietoja on luvussa 8 ”Oikeudellinen täytäntöönpano”.

(48)

 Tietoja vuoden 2019 täytäntöönpanotoimista toimintasuunnitelman klusterien mukaan on saatavilla komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa: https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2020/september/tradoc_158926.pdf

(49)

 15-kohtainen toimintasuunnitelma on saatavilla osoitteessa https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2018/february/tradoc_156618.pdf

(50)

Lapsityötä käsitellään kahdessa keskeisessä ILO:n yleissopimuksessa: työhön pääsemiseksi vaadittavaa vähimmäisikää koskeva yleissopimus (n:o 138), 1973, ja lapsityön pahimpia muotoja koskeva yleissopimus (nro 182), 1999.

(51)

 Tutkimus on saatavilla verkkosivulla https://www.government.nl/topics/responsible-business-conduct-rbc/evaluation-and-renewal-of-rbc-policy

(52)

Lisätietoja riita-asiasta on luvussa 8 ”Oikeudellinen täytäntöönpano”.

(53)

Ks. lisätietoja kokouksen pöytäkirjasta: https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2019/november/tradoc_158481.pdf

(54)

Tässä kertomuksessa käytettiin WTO:n määritelmää ”maatalouselintarvikkeista”; määritelmä kattaa maataloustuotteet, mukaan lukien harmonoidun järjestelmän ryhmät 1–24, sekä tietyt ryhmien 33, 35, 38, 41, 43 ja 51–53 nimikkeet, mutta ei kalaa ja kalatuotteita.

(55)

Tutkimus EU:n laatujärjestelmien taloudellisesta arvosta:

https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/a7281794-7ebe-11ea-aea8-01aa75ed71a1   

 

(56)

Vaikka tutkimuksessa ei ollut mahdollista erottaa toisistaan maantieteellisiä merkintöjä ja aitoja perinteisiä tuotteita, EU:n kauppasopimukset kattavat vain maantieteelliset merkinnät.

(57)

Chile avasi markkinansa maitotuotteille neljästä uudesta jäsenvaltiosta (avoimet 20 jäsenvaltiolle) ja

ja naudanlihalle neljästä uudesta jäsenvaltiosta (avoimet 14 jäsenvaltiolle). Chile salli myös tuoreen siipikarjanlihan tuonnin (8 jäsenvaltiosta).

(58)

  https://ec.europa.eu/growth/single-market/services_fi

(59)

Eurostat, 2012–2017, EU28-maat.

(60)

Policy Center for the New South, Has Morocco Benefited from the Free Trade Agreement with the European Union?, helmikuu 2020.

(61)

 Lähde: Marokon teollisuusministeriö http://www.mcinet.gov.ma/en/content/automotive-0  

(62)

Lähde: Tenders Electronic Daily (TED) ‑tietokanta (2017).

(63)

Muoto 1: suorat rajatylittävät kansainväliset hankinnat; Muoto 2: kaupalliseen läsnäoloon perustuvat hankinnat; Muoto 3:  epäsuorat kansainväliset hankinnat.

(64)

 Ks. myös Public Procurement: How open is the European Union to US firms and beyond?, Lucian Cernatin ja Zornitsa Kutlina-Dimitrovan artikkeli, CEPS, maaliskuu 2020; https://www.ceps.eu/ceps-publications/public-procurement/

(65)

Lähde: OECD (2002); ks. myös Robert Andersonin laatima WTO:n julkisia hankintoja koskevan sopimuksen työasiakirja (2011) ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivusto:  https://ec.europa.eu/trade/policy/accessing-markets/public-procurement/  

(66)

 Koko luettelo on saatavilla osoitteessa: http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-10973-2016-ADD-4/en/pdf#page=11

(67)

Julkisia hankintoja koskevan lain uusi versio (sellaisen kun se on hyväksyttynä 19.9.2019 numerolla 114-IX). joka korvaa vuonna 2015 annetun lain nro 922; uusi laki tuli voimaan 20. huhtikuuta 2020.

(68)

  https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2020/february/tradoc_158655.pdf  

(69)

Tietokooste ja ohjeet ovat saatavilla osoitteessa https://www.eubusinessinjapan.eu/library/publication/infopack-epa-government-procurement#  

(70)

Komission tiedonanto, annettu 24. heinäkuuta 2019, ”Kolmansien maiden tarjoajien ja tavaroiden osallistumista EU:n julkisten hankintojen markkinoille koskevat ohjeet”, C(2019) 5494 final.

(71)

Muut IPPI-tietokannan kattamat keskeiset EU:n kauppakumppanit ovat Australia, Brasilia, Kiina, Intia, Indonesia, Uusi-Seelanti, Thaimaa ja Yhdysvallat.

(72)

 Tarkempaa tietoa teollis- ja tekijänoikeuksien suojasta ja noudattamisen valvonnasta on kolmansia maita koskevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2020/january/tradoc_158561.pdf   sekä väärentämiseen ja piratismiin liittyvää seurantalistaa koskevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa: https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2018/december/tradoc_157564.pdf  

(73)

Joihinkin tavaroihin ja palveluihin sovelletaan samanaikaisesti useita teollis- ja tekijänoikeuksia. Tätä kutsutaan täydentäväksi suojaksi. Esimerkkejä tällaisista tavaroista ovat autot, huonekalut, kellot ja elintarvikkeet.

(74)

Tutkimus on saatavilla osoitteessa https://www.epo.org/news-events/news/2019/20190925.html

(75)

Tutkimuksessa yksilöitiin 356 teollis- ja tekijänoikeusvaltaista toimialaa.

(76)

Pk-yrityksillä tarkoitetaan yleisesti yrityksiä, jotka työllistävät alle 250 työntekijää.

(77)

Nämä luvut ovat arvioita, koska EU:n jäsenvaltioilta saadut EU:n ulkopuolista vientiä koskevat tiedot sisältävät huomattavan määrän yrityksiä, joiden koko ei ole tiedossa.

(78)

  https://ec.europa.eu/eurostat/web/experimental-statistics/stec

(79)

 Ks. kauppapolitiikan pääosaston pääekonomistin 1. toukokuuta 2020 päivätty muistio (pk-yritysten roolista EU:n viennissä), joka on saatavilla osoitteessa https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2020/june/tradoc_158778.pdf  

(80)

  https://een.ec.europa.eu/  

(81)

  https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2019/august/tradoc_158308.pdf

(82)

  https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2020/february/tradoc_158645.pdf

(83)

  WT/DS591 – Kolumbia – Belgiasta, Saksasta ja Alankomaista peräisin oleville pakastetuille ranskanperunoille määrätyt polkumyyntitullit

(84)

Yleissopimus nro 87, joka koskee ammatillista järjestäytymisvapautta, yleissopimus nro 98 järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden periaatteiden soveltamisesta, yleissopimus nro 29, joka koskee pakollista työtä, ja yleissopimus nro 105, joka koskee pakkotyön poistamista.

(85)

  http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2018/december/tradoc_157586.pdf  

(86)

  http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2019/july/tradoc_157992.pdf

(87)

  http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2019/january/tradoc_157625.pdf

(88)

  https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2019/june/tradoc_157943.pdf  

(89)

  https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2019/june/tradoc_157928.pdf  

(90)

  https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2020/april/tradoc_158717.pdf

(91)

 Ks. COM(2017) 479.

(92)

 Lähde: komission kesän 2020 talousennuste: https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/economy-finance/ip132_en.pdf