27.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 189/93

(1)

Unionin ulkorajojen osalta unionin politiikan tavoitteena on varmistaa tehokas valvonta ulkorajojen ylittämisen yhteydessä muun muassa rajavalvonnan avulla ja samalla osaltaan huolehtia ihmishenkien suojelusta ja pelastamisesta. Rajavalvonnan tavoitteena on estää luvattomat rajanylitykset, torjua rajatylittävää rikollisuutta ja ottaa kiinni rajan sääntöjenvastaisesti ylittäneet henkilöt tai toteuttaa muita heihin kohdistettavia toimenpiteitä. Rajavalvonnalla olisi pystyttävä tehokkaasti estämään henkilöitä kiertämästä rajanylityspaikoilla tehtävät tarkastukset. Tämän vuoksi rajavalvontaa ei rajoiteta luvattomien rajanylitysyritysten havaitsemiseen, vaan se ulotetaan yhtä lailla esimerkiksi sellaisten alusten pysäyttämiseen, joiden epäillään yrittävän päästä unioniin joutumatta rajatarkastusten kohteeksi, sekä järjestelyihin, joilla pyritään vastaamaan merellä suoritettavan rajavalvontaoperaation aikana syntyviin tilanteisiin, kuten meripelastustilanteisiin, ja järjestelyihin, joiden tavoitteena on saattaa operaatio onnistuneesti päätökseen.

(2)

Rajavalvontaa sekä turvapaikka- ja maahanmuuttoasioita koskevassa unionin politiikassa ja sen toteuttamisessa olisi noudatettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 80 artiklaan perustuvaa jäsenvaltioiden yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatetta. Tämän politiikan yhteydessä hyväksyttyihin unionin säädöksiin on tarvittaessa sisällyttävä asianmukaisia toimenpiteitä kyseisen periaatteen toteuttamiseksi ja taakanjaon edistämiseksi muun muassa kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden vapaaehtoisin siirroin.

(3)

Tämän asetuksen soveltamisala olisi rajattava koskemaan vain rajavalvontaoperaatioita, joita jäsenvaltiot toteuttavat meriulkorajoillaan neuvoston asetuksella (EY) N:o 2007/2004 (2) perustetun, Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston, jäljempänä ’rajaturvallisuusvirasto’, koordinoiman operatiivisen yhteistyön puitteissa. Tutkinta- ja rangaistustoimia säännellään kansallisella rikoslainsäädännöllä ja unionissa rikosasioissa tehtävän oikeudellisen yhteistyön alalla voimassa olevilla, keskinäistä oikeusapua koskevilla välineillä.

(4)

Rajaturvallisuusvirasto vastaa jäsenvaltioiden operatiivisen yhteistyön koordinoinnista ulkorajavalvonnan alalla muun muassa rajavalvonnan osalta. Rajaturvallisuusviraston tehtävänä on myös jäsenvaltioiden avustaminen olosuhteissa, joissa ulkorajoilla tarvitaan teknistä lisäapua, ottaen huomioon myös se, että tiettyihin tilanteisiin saattaa liittyä humanitaarisia hätätilanteita ja meripelastustoimenpiteitä. Rajavalvontatoimet, joita jonkin jäsenvaltion meri-, maa- ja ilmayksiköt suorittavat toisten jäsenvaltioiden merirajoilla tai aavalla merellä osana rajaturvallisuusviraston koordinoimaa operatiivista yhteistyötä, sekä tällaisen yhteistyön lujittaminen entisestään edellyttävät erityisiä sääntöjä.

(5)

Yhteistyö rajanaapureina olevien kolmansien maiden kanssa on ratkaisevan tärkeää luvattomien rajanylitysten, rajatylittävän rikollisuuden sekä merellä tapahtuvien ihmishenkien menetysten estämiseksi. Sikäli kuin turvataan täysimääräisesti maahanmuuttajien perusoikeudet rajaturvallisuusvirasto voi tehdä asetuksen (EY) N:o 2007/2004 mukaisesti yhteistyötä kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa erityisesti riskianalyysin ja koulutuksen aloilla, ja sen olisi helpotettava jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välistä operatiivista yhteistyötä. Kun kolmansien maiden kanssa tehdään yhteistyötä näiden maiden alueella tai aluemerellä, jäsenvaltioiden ja rajaturvallisuusviraston olisi noudatettava normeja ja sääntöjä, jotka ovat vähintään unionin oikeudessa säädettyjen normien ja sääntöjen tasoisia.

(6)

Euroopan rajavalvontajärjestelmän, jäljempänä ’Eurosur’, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1052/2013 (3), tavoitteena on lisätä tiedonvaihtoa ja operatiivista yhteistyötä jäsenvaltioiden ja rajaturvallisuusviraston välillä. Näin varmistetaan, että jäsenvaltioiden tilannetietoisuus ja reaktiokyky paranevat huomattavasti, myös rajaturvallisuusviraston tuella, kun pyritään havaitsemaan, estämään ja torjumaan laitonta maahanmuuttoa ja rajatylittävää rikollisuutta sekä osaltaan huolehtimaan maahanmuuttajien suojelusta ja ihmishenkien pelastamisesta jäsenvaltioiden ulkorajoilla. Rajaturvallisuusviraston olisi rajavalvontaoperaatioita koordinoidessaan toimitettava jäsenvaltioille kyseisiä operaatioita koskevia tietoja ja analyysejä mainitun asetuksen mukaisesti.

(7)

Tällä asetuksella korvataan neuvoston päätös 2010/252/EU (4), jonka Euroopan unionin tuomioistuin, jäljempänä ’unionin tuomioistuin’, kumosi asiassa C-355/10 5 päivänä syyskuuta 2012 antamallaan tuomiolla. Mainitussa tuomiossa unionin tuomioistuin piti päätöksen 2010/252/EU vaikutukset voimassa, kunnes uudet säännöt tulevat voimaan. Siksi kyseisen päätöksen oikeusvaikutukset lakkaavat tämän asetuksen voimaantulopäivänä.

(8)

Jäsenvaltioiden olisi merellä toteutettavissa rajavalvontaoperaatioissa täytettävä velvoitteensa, jotka perustuvat kansainväliseen oikeuteen, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimukseen, kansainväliseen yleissopimukseen ihmishengen turvallisuudesta merellä, kansainväliseen yleissopimukseen etsintä- ja pelastuspalvelusta merellä, kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaiseen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimukseen ja sen lisäpöytäkirjaan maitse, meritse ja ilmateitse tapahtuvan maahanmuuttajien salakuljetuksen kieltämisestä, pakolaisten oikeusasemaa koskevaan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimukseen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen, kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaiseen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimukseen, Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksia koskevaan yleissopimukseen ja muihin asian kannalta merkityksellisiin kansainvälisiin instrumentteihin.

(9)

Rajaturvallisuusviraston olisi merellä toteutettavia rajavalvontaoperaatioita koordinoidessaan hoidettava tehtävänsä noudattamalla kaikilta osin asiaankuuluvaa unionin oikeutta, mukaan lukien Euroopan unionin perusoikeuskirja, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, sekä asiaankuuluvaa kansainvälistä oikeutta, erityisesti johdanto-osan 8 kappaleessa tarkoitettua kansainvälistä oikeutta.

(10)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 562/2006 (5) ja unionin oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti toimenpiteiden, joita valvontaoperaatiossa toteutetaan, olisi oltava oikeassa suhteessa tavoitteisiin, niiden olisi oltava syrjimättömiä ja niissä olisi kunnioitettava täysimääräisesti ihmisarvoa, perusoikeuksia sekä pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeuksia, palauttamiskiellon periaate mukaan lukien. Jäsenvaltioita ja rajaturvallisuusvirastoa sitovat turvapaikkasäännöstön määräykset ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/32/EU (6) säännökset, jotka koskevat jäsenvaltioiden alueella, myös niiden rajoilla, aluevesillä tai kauttakulkualueilla, tehtyjä kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia.

(11)

Tämän asetuksen soveltamisen ei olisi vaikutettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/36/EU (7) soveltamiseen, erityisesti ihmiskaupan uhreille annettavan avun osalta.

(12)

Tätä asetusta olisi sovellettava noudattaen täysimääräisesti perusoikeuskirjassa määriteltyä palauttamiskiellon periaatetta, sellaisena kuin sitä tulkitaan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä. Kyseisen periaatteen mukaisesti ketään henkilöä ei olisi laskettava maihin, pakotettava menemään maahan, ohjattava tai muutoin luovutettava sellaisen maan viranomaisille, jossa henkilö on esimerkiksi vakavassa vaarassa joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kohteeksi tai jossa hänen henkensä tai vapautensa olisi uhattuna hänen rotunsa, uskontonsa, kansallisuutensa, seksuaalisen suuntautumisensa, tiettyyn sosiaaliryhmään kuulumisensa tai poliittisen mielipiteensä vuoksi tai josta hän on vakavassa vaarassa joutua karkotetuksi, palautetuksi tai rikoksen johdosta luovutetuksi toiseen maahan palauttamiskiellon periaatteen vastaisesti.

(13)

Jäsenvaltiot eivät vapaudu unionin ja kansainväliseen oikeuteen perustuvista velvoitteistaan eivätkä etenkään palauttamiskiellon periaatteen noudattamisesta mahdollisella jäsenvaltion ja kolmannen maan välillä sovitulla järjestelyllä, jos jäsenvaltiot ovat tietoisia tai niiden pitäisi olla tietoisia siitä, että kyseisen kolmannen maan turvapaikkamenettelyssä ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto-olosuhteissa olevien puutteiden vuoksi on perusteltua syytä uskoa, että turvapaikanhakija on vakavassa vaarassa joutua kokemaan epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua, tai ne ovat tietoisia tai niiden pitäisi olla tietoisia siitä, että kyseisen kolmannen maan käytäntönä on olla noudattamatta palauttamiskiellon periaatetta.

(14)

Merellä toteutettavan rajavalvontaoperaation yhteydessä saatetaan joutua antamaan apua merihädässä oleville henkilöille. Kansainvälisen oikeuden mukaan kunkin valtion on velvoitettava lippunsa alla purjehtivan aluksen päällikkö auttamaan viipymättä merellä hengenvaarassa olevia henkilöitä ja kiirehtimään mahdollisimman nopeasti paikalle pelastamaan merihädässä olevia henkilöitä, jos se on mahdollista aiheuttamatta vakavaa vaaraa alukselle, miehistölle tai matkustajille. Tällaista apua olisi tarjottava riippumatta autettavien henkilöiden kansalaisuudesta tai asemasta taikka olosuhteista, joista henkilöt löydetään. Aluksen päällikköön ja miehistöön ei saisi kohdistaa rikosoikeudellisia seuraamuksia vain sillä perusteella, että he ovat pelastaneet merihädässä olevia henkilöitä ja toimittaneet heidät turvalliseen paikkaan.

(15)

Jäsenvaltioiden olisi noudatettava velvoitetta auttaa merihädässä olevia henkilöitä meripelastustilanteisiin sovellettavien kansainvälisten välineiden määräysten ja perusoikeuksien suojelua koskevien vaatimusten mukaisesti. Tämä asetus ei saisi vaikuttaa meripelastusviranomaisten tehtäviin, joihin kuuluu muun muassa huolehtia koordinoinnista ja yhteistyöstä siten, että pelastetut henkilöt voidaan toimittaa turvalliseen paikkaan.

(16)

Kun merioperaation toiminta-alue käsittää kolmannen maan meripelastustoimen vastuualueen, merioperaation suunnittelun yhteydessä olisi pyrittävä muodostamaan viestiyhteydet kyseisen kolmannen maan meripelastusviranomaisten kanssa ja siten varmistamaan, että kyseiset viranomaiset pystyvät toimimaan meripelastustoimen vastuualueellaan syntyvissä meripelastustilanteissa.

(17)

Asetuksen (EY) N:o 2007/2004 mukaan rajaturvallisuusviraston koordinoimat rajavalvontaoperaatiot toteutetaan toimintasuunnitelman mukaisesti. Toimintasuunnitelmassa olisi merioperaatioiden osalta oltava erityistietoa toimivallan ja lainsäädännön soveltamisesta sillä maantieteellisellä alueella, jolla yhteinen operaatio, kokeiluhanke tai nopea interventio suoritetaan, mukaan lukien viittaukset alusten pysäyttämistä, meripelastusta ja maihin laskemista koskevaan unionin ja kansainväliseen oikeuteen. Toimintasuunnitelma olisi laadittava tämän asetuksen niiden säännösten mukaisesti, jotka koskevat pysäyttämistä, meripelastusta ja maihin laskemista rajaturvallisuusviraston koordinoimien merellä suoritettavien rajavalvontaoperaatioiden yhteydessä, ja ottaen huomioon kyseisen operaation erityisolosuhteet. Toimintasuunnitelman olisi sisällettävä menettelyjä, joiden avulla varmistetaan, että kansainvälistä suojelua tarvitsevat henkilöt, ihmiskaupan uhrit, ilman huoltajaa olevat alaikäiset ja muut heikommassa asemassa olevat henkilöt tunnistetaan ja että heille annetaan asianmukaista apua, mukaan lukien pääsy kansainvälisen suojelun piiriin.

(18)

Asetuksen (EY) N:o 2007/2004 mukaisen käytännön mukaan vastaanottavaan jäsenvaltioon perustetaan kutakin merioperaatiota varten koordinointirakenne, johon kuuluu vastaanottavan jäsenvaltion virkamiehiä, vierailevia virkamiehiä ja rajaturvallisuusviraston edustajia, mukaan lukien yhteensovittamisesta vastaava rajaturvallisuusviraston virkamies. Tätä koordinointirakennetta, jota yleensä kutsutaan kansainväliseksi koordinointikeskukseksi, olisi käytettävä viestintäkanavana merioperaatiossa mukana olevien virkamiesten ja asianomaisten viranomaisten välillä.

(19)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 6 artiklassa sekä perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, joita ovat erityisesti ihmisarvon kunnioittaminen, oikeus elämään, kidutuksen sekä epäinhimillisen tai halventavan kohtelun ja rangaistuksen kielto, ihmiskaupan kielto, oikeus vapauteen ja turvallisuuteen, oikeus henkilötietojen suojaan, oikeus turvapaikkaan ja suojeluun palauttamiselta ja karkottamiselta, palauttamiskiellon ja syrjimättömyyden periaatteet, oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja lapsen oikeudet. Jäsenvaltioiden ja rajaturvallisuusviraston olisi sovellettava tätä asetusta kyseisten oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti.

(20)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli rajaturvallisuusviraston koordinoimina toimivien rajavartijoiden suorittamaa merirajojen valvontaa koskevien erityisten sääntöjen vahvistamista, koska jäsenvaltioilla on erilaiset lait ja käytännöt, vaan se voidaan operaatioiden monikansallisen luonteen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(21)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanska päättää mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(22)

Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (8) ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY (9) 1 artiklan A kohdassa tarkoitettuun alaan.

(23)

Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (10) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY (11) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(24)

Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (12) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU (13) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(25)

Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu neuvoston päätöksen 2000/365/EY (14) mukaisesti; Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(26)

Tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön niitä määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY (15) mukaisesti; Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin,

1)

’rajaturvallisuusvirastolla’ asetuksella (EY) N:o 2007/2004 perustettua Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivaa virastoa;

2)

’merioperaatiolla’ yhteistä operaatiota, kokeiluhanketta tai nopeaa interventiota, jonka jäsenvaltiot toteuttavat rajaturvallisuusviraston koordinoimana meriulkorajojensa valvomiseksi;

3)

’vastaanottavalla jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jossa merioperaatio toteutetaan tai josta käsin se käynnistetään;

4)

’osallistuvalla jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, joka ei ole vastaanottava jäsenvaltio mutta joka osallistuu merioperaatioon antamalla käyttöön teknistä laitteistoa, Euroopan rajavartijaryhmien puitteissa toimivia rajavartijoita tai muuta asiaankuuluvaa henkilöstöä;

5)

’osallistuvalla yksiköllä’ vastaanottavan jäsenvaltion tai osallistuvan jäsenvaltion vastuulla toimivaa meri-, maa- tai ilmayksikköä, joka osallistuu merioperaatioon;

6)

’kansainvälisellä koordinointikeskuksella’ vastaanottavaan jäsenvaltioon merioperaation koordinointia varten perustettua koordinointirakennetta;

7)

’kansallisella koordinointikeskuksella’ asetuksen (EU) N:o 1052/2013 mukaisesti Euroopan rajavalvontajärjestelmää (Eurosur) varten perustettua kansallista koordinointikeskusta;

8)

’toimintasuunnitelmalla’ asetuksen (EY) N:o 2007/2004 3 a ja 8 e artiklassa tarkoitettua toimintasuunnitelmaa;

9)

’aluksella’ mitä tahansa veteen tukeutuvaa kulkuvälinettä tai laitetta, mukaan lukien veneet, laivaveneet, kelluvat alustat, alukset ilman uppoumaa ja vesitasot, joita käytetään tai voidaan käyttää merellä;

10)

’kansallisuudettomalla aluksella’ alusta, joka on vailla kansallisuutta tai rinnastettavissa kansallisuutta vailla olevaan alukseen, jos mikään valtio ei ole myöntänyt alukselle oikeutta purjehtia lippunsa alla tai jos alus purjehtii kahden tai useamman valtion lipun alla ja käyttää lippuja itselleen edulliseksi katsomallaan tavalla;

11)

’maahanmuuttajien salakuljettamisesta tehdyllä pöytäkirjalla’ joulukuussa 2000 Palermossa Italiassa allekirjoitettua kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen lisäpöytäkirjaa maitse, meritse ja ilmateitse tapahtuvan maahanmuuttajien salakuljetuksen kieltämisestä;

12)

’turvallisella paikalla’ paikkaa, jossa pelastusoperaatioiden katsotaan päättyvän ja jossa pelastuneiden henki ei ole uhattuna, jossa heidän inhimilliset perustarpeensa voidaan täyttää ja josta voidaan tehdä järjestelyjä heidän kuljettamisekseen seuraavaan tai lopulliseen määränpäähän ottaen huomioon heille kuuluvien perusoikeuksien suojelu palauttamiskiellon periaatetta noudattaen;

13)

’pelastustoiminnan koordinointikeskuksella’ yksikköä, jonka tehtävänä on edistää meripelastustoimen tehokasta järjestämistä ja koordinoida meripelastusoperaatioiden toteuttamista etsintä- ja pelastuspalvelusta merellä tehdyssä kansainvälisessä yleissopimuksessa määritellyllä meripelastustoimen vastuualueella;

14)

’lisävyöhykkeellä’ Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen 33 artiklassa määriteltyä aluemereen liittyvää virallisesti lisävyöhykkeeksi nimettyä vyöhykettä;

15)

’rantajäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jonka aluemerellä tai lisävyöhykkeellä pysäyttäminen tapahtuu.

a)

tietojen ja asiakirjojen pyytäminen aluksen omistuksesta, rekisteröinnistä ja aluksen matkaan liittyvistä seikoista sekä aluksella olevien henkilöiden henkilöllisyydestä, kansalaisuudesta ja muista asiaankuuluvista seikoista, kuten siitä, onko aluksella välitöntä lääkintäapua tarvitsevia, ja aluksella oleville henkilöille ilmoittaminen, etteivät he ehkä saa lupaa rajan ylittämiseen;

b)

aluksen pysäyttäminen, alukselle nouseminen ja aluksen, sen lastin ja aluksella olevien henkilöiden tarkastaminen sekä aluksella olevien henkilöiden kuulusteleminen ja heille ilmoittaminen, että aluksen päällystöä saatetaan rangaista matkan mahdollistamisesta.

a)

aluksen takavarikointi ja sillä olevien henkilöiden ottaminen kiinni;

b)

aluksen määrääminen muuttamaan reittiään siten, että se poistuu aluemereltä tai lisävyöhykkeeltä tai välttyy saapumasta niille, ja sen saattaminen tai seuraaminen, kunnes saadaan varmistus siitä, että se pysyy osoitetulla reitillä;

c)

aluksen tai sillä olevien henkilöiden ohjaaminen rantajäsenvaltioon toimintasuunnitelman mukaisesti.

a)

tietojen ja asiakirjojen pyytäminen aluksen omistuksesta, rekisteröinnistä ja aluksen matkaan liittyvistä seikoista sekä aluksella olevien henkilöiden henkilöllisyydestä, kansalaisuudesta ja muista asiaankuuluvista seikoista, kuten siitä, onko aluksella välitöntä lääkintäapua tarvitsevia;

b)

aluksen pysäyttäminen, alukselle nouseminen ja aluksen, sen lastin ja aluksella olevien henkilöiden tarkastaminen sekä aluksella olevien henkilöiden kuulusteleminen ja heille ilmoittaminen, että aluksen päällystöä saatetaan rangaista matkan mahdollistamisesta.

a)

aluksen takavarikointi ja sillä olevien henkilöiden ottaminen kiinni;

b)

aluksen varoittaminen ja sen kieltäminen saapumasta aluemerelle tai lisävyöhykkeelle sekä aluksen pyytäminen tarvittaessa muuttamaan reittiään siten, että se välttyy saapumasta aluemerelle tai lisävyöhykkeelle;

c)

aluksen tai sillä olevien henkilöiden ohjaaminen kolmanteen maahan tai aluksen tai sillä olevien henkilöiden luovuttaminen kolmannen maan viranomaisille;

d)

aluksen tai sillä olevien henkilöiden ohjaaminen vastaanottavaan jäsenvaltioon tai osallistuvaan naapurijäsenvaltioon.

a)

Jos osallistuvilla yksiköillä on syytä uskoa, että ne ovat kohdanneet merioperaation aikana alusta tai aluksella olevia henkilöitä koskevan epävarmuus-, hälytys- tai hätätilanteen, niiden on nopeasti välitettävä kaikki saatavilla olevat tiedot sille pelastustoiminnan koordinointikeskukselle, joka vastaa meripelastustoimen vastuualueesta, jossa tilanne ilmenee, ja niiden on oltava kyseisen pelastustoiminnan koordinointikeskuksen käytettävissä.

b)

Osallistuvien yksiköiden on ilmoitettava kansainväliselle koordinointikeskukselle mahdollisimman pian kaikista yhteydenotoista pelastustoiminnan koordinointikeskukseen ja toimista, joihin ne ovat ryhtyneet.

c)

Aluksen tai aluksella olevien henkilöiden katsotaan olevan epävarmuustilanteessa erityisesti,

d)

Aluksen tai aluksella olevien henkilöiden katsotaan olevan hälytystilanteessa erityisesti,

e)

Aluksen tai aluksella olevien henkilöiden katsotaan olevan hätätilanteessa erityisesti,

f)

Osallistuvien yksiköiden on sen arvioimiseksi, onko alus epävarmuus-, hälytys- tai hätätilanteessa, otettava huomioon kaikki asiaan liittyvät tiedot ja havainnot ja välitettävä ne toimivaltaiselle pelastustoiminnan koordinointikeskukselle, mukaan lukien tiedot ja havainnot siitä,

g)

Odottaessaan pelastustoiminnan koordinointikeskuksen ohjeita osallistuvien yksiköiden on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin asianomaisten henkilöiden turvallisuuden varmistamiseksi.

h)

Kun aluksen katsotaan olevan epävarmuus-, hälytys- tai hätätilanteessa, mutta aluksella olevat henkilöt kieltäytyvät avusta, osallistuvan yksikön on ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle pelastustoiminnan koordinointikeskukselle ja noudatettava sen antamia ohjeita. Osallistuvan yksikön on edelleen täytettävä huolehtimisvelvollisuutensa tarkkailemalla alusta ja toteuttamalla kaikki toimenpiteet, joita kyseisten henkilöiden turvallisuus edellyttää, välttäen kuitenkin toimia, jotka saattavat pahentaa tilannetta tai lisätä loukkaantumis- tai kuolintapausten määrää.

i)

Jos meripelastustoimen vastuualueesta vastaavan kolmannen maan pelastustoiminnan koordinointikeskus ei reagoi osallistuvan yksikön välittämiin tietoihin, kyseisen yksikön on otettava yhteyttä vastaanottavan jäsenvaltion pelastustoiminnan koordinointikeskukseen, ellei kyseinen osallistuva yksikkö katso, että jokin muu kansainvälisesti hyväksytty pelastustoiminnan koordinointikeskus pystyy ottamaan meripelastustilanteen koordinoinnin paremmin hoitaakseen.

a)

jos kyseessä on 6 artiklan 1, 2 tai 6 kohdassa taikka 8 artiklan 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu pysäyttäminen aluemerellä tai lisävyöhykkeellä, maihin laskemisen on tapahduttava rantajäsenvaltiossa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan 2 kohdan b alakohdan soveltamista;

b)

jos kyseessä on 7 artiklassa tarkoitettu pysäyttäminen aavalla merellä, maihin laskeminen voi tapahtua siinä kolmannessa maassa, josta aluksen oletetaan lähteneen. Jos tämä ei ole mahdollista, maihin laskemisen on tapahduttava vastaanottavassa jäsenvaltiossa;

c)

jos kyseessä on 9 artiklassa tarkoitettu meripelastustilanne ja rajoittamatta pelastustoiminnan koordinointikeskuksen vastuuta, vastaanottavan jäsenvaltion ja osallistuvien jäsenvaltioiden on tehtävä toimivaltaisen pelastustoiminnan koordinointikeskuksen kanssa yhteistyötä turvallisen paikan löytämiseksi, ja kun toimivaltainen pelastustoiminnan koordinointikeskus osoittaa tällaisen turvallisen paikan, niiden on varmistettava pelastettujen henkilöiden nopea ja tehokas maihin laskeminen.

a)

Euroopan rajavartijaryhmien käyttöönottoa asetuksen (EY) N:o 2007/2004 8 a artiklan mukaisesti antamaan nopeaa operatiivista apua kyseiselle jäsenvaltiolle;

b)

rajaturvallisuusvirastolta teknistä ja operatiivista apua asetuksen (EY) N:o 2007/2004 8 artiklan mukaisesti saadakseen tukea asioissa, jotka koskevat koordinointia jäsenvaltioiden välillä ja/tai asiantuntijoiden lähettämistä avustamaan toimivaltaisia kansallisia viranomaisia;

c)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 515/2014 (19) 14 artiklan mukaisesti hätäapua kiireellisiin erityistarpeisiin vastaamista varten hätätilanteen sattuessa.

a)

Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastoa lähettämään turvapaikka-asioiden tukiryhmä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 439/2010 (20) 13 artiklan mukaisesti tarjoamaan asiantuntemusta esimerkiksi tulkkauspalvelujen, alkuperämaita koskevien tietojen sekä turvapaikkahakemusten käsittelyn ja hallinnoinnin osalta;

b)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 516/2014 (21) 21 artiklan mukaisesti hätäapua kiireellisiin erityistarpeisiin vastaamista varten hätätilanteen sattuessa.