1989R3906 — FI — 02.01.2005 — 013.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
|
NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 3906/89, annettu 18 päivänä joulukuuta 1989, taloudellisen tuen myöntämisestä tietyille Keski- ja Itä-Euroopan maille (EYV L 375, 23.12.1989, p.11) |
Muutettu:
NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:o 3906/89,
annettu 18 päivänä joulukuuta 1989,
taloudellisen tuen myöntämisestä tietyille Keski- ja Itä-Euroopan maille
EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 235 artiklan,
ottaa huomioon komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon ( 1 ),
sekä katsoo, ettäyhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat päättäneet yhdessä eräiden kolmansien maiden kanssa ryhtyä tukemaan Unkarissa ja Puolassa meneillään olevaa taloudellista ja yhteiskunnallista uudistusta,
yhteisö on tehnyt kauppaa sekä kaupallista ja taloudellista yhteistyötä koskevia sopimuksia Unkarin tasavallan ja Puolan kansantasavallan kanssa,
on tärkeää, että yhteisön käytettävissä on keinot mainittujen toimien toteuttamiseksi,
olisi määriteltävä alat, joilla näihin toimiin ryhdytään,
on tarpeen arvioida, paljonko yhteisön varoja tarvitaan vuodeksi 1990 tämän toiminnan toteuttamiseen, ja
näiden toimien täytäntöönpano on omiaan edistämään yhteisön tavoitteiden saavuttamista, eikä perustamissopimuksessa edellytetä kyseisten toimien osalta muita kuin 235 artiklassa mainittuja valtuuksia,
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Yhteisöä toteuttaa taloudellisia tukitoimia liitteessä lueteltujen Keski- ja Itä-Euroopan maiden hyväksi tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia noudattaen.
▼M1 —————
3 artikla
1. Tukea käytetään ensisijaisesti ►M1 1 artiklassa tarkoitetuissa maissa ◄ toteutettavien uudistusten tukemiseen, erityisesti sellaisten hankkeiden kokonais- tai osarahoitukseen, jotka tähtäävät talousrakenteen muuttamiseen.
Näitä hankkeita tai yhteistyötoimia on toteutettava varsinkin maatalouden, teollisuuden, investointien, energian, koulutuksen, ympäristönsuojelun sekä kaupan ja palvelujen aloilla; niiden on hyödytettävä erityisesti ►M1 1 artiklassa tarkoitettujen maiden ◄ yksityissektoria.
Tukea voidaan käyttää myös humanitaarisen tuen antamiseen.
2. Tämän asetuksen perusteella rahoitettavia hankkeita valittaessa on otettava huomioon saajamaan itse esittämät toivomukset.
3. Euroopan unionin liittymiskumppaneina olevien, jäsenyyttä hakeneiden maiden osalta Phare-ohjelman mukainen rahoitus keskitetään niihin tärkeimpiin painopistealueisiin, jotka koskevat yhteisön säännöstön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä eli hakijavaltioiden hallinnollisten rakenteiden ja toimintakyvyn vahvistamiseen ja investointeihin, lukuun ottamatta investointeja, jotka rahoitetaan liittymistä edeltävästä rakennepolitiikan välineestä 21 päivänä kesäkuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1267/1999 ( 2 ) ja yhteisön tuesta maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskeville liittymistä valmisteleville toimenpiteille jäsenyyttä hakeneissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa liittymistä edeltävänä aikana 21 päivänä kesäkuuta 1999 annetun asetuksen (EY) N:o 1268/1999 ( 3 ) mukaisesti, edellyttäen että vaatimukset toimenpiteiden rahoittamiseksi kyseisten kahden asetuksen nojalla täyttyvät. Phare-ohjelmasta voidaan kuitenkin rahoittaa myös sellaisia ympäristöä, liikennettä sekä maatalouden ja maaseudun kehittämistä koskevia toimenpiteitä, jotka ovat liitännäinen mutta välttämätön osa teollisuuden rakennemuutosta tai aluekehitystä koskevia integroituja ohjelmia.
4. Tuella voidaan kattaa saajamaiden osallistuminen tämän asetuksen nojalla alueelliseen, rajat ylittävään ja tarvittaessa valtioiden ja alueiden väliseen yhteistyöhön saajamaiden kesken tai niiden ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä.
5. Tuella voidaan tarvittaessa kattaa myös saajamaan osallistuminen alueellisiin ohjelmiin muiden säädösten nojalla.
4 artikla
Tuen myöntää yhteisö joko yksin tai yhteisrahoituksena jäsenvaltioiden, Euroopan investointipankin, kolmansien maiden taikka monenkeskisten elinten tai saajamaiden itsensä kanssa.
5 artikla
Yhteisön tuki myönnetään yleensä avustuksina, joihin ei liity takaisinmaksuvelvoitetta. Niillä voidaan synnyttää hankkeiden tai yhteistyötoimien rahoittamiseen käytettäviä rahastoja.
6 artikla
1. Tuella voidaan kattaa tuontikuluja sekä hankkeiden ja ohjelmien toteuttamiskuluja.
Verot, tullit ja maksut sekä maapohjien ostohinta jäävät yhteisön rahoituksen ulkopuolelle.
2. Ylläpito- ja käyttökuluista voidaan vastata koulutus- ja tutkimusohjelmien samoin kuin muiden hankkeiden osalta, viimeksi mainittujen osalta kuitenkin vain käynnistysvaiheessa ja asteittain alenevasti.
3. Yhteisrahoitustapauksissa kiinnitetään kuitenkin aina huomiota muiden pääomarahoittajien kulloisiinkin menettelyihin.
7 artikla
1. Osallistuminen tarjouspyyntöihin ja hankintasopimuksiin on yhtäläisin ehdoin avoin kaikille jäsenvaltioiden, perustamissopimusten soveltamisalaan kuuluvien jäsenvaltioiden sekä Albanialle, Bosnia ja Hertsegovinalle, Kroatialle, Jugoslavian liittotasavallalle ja entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle annettavasta avusta 5 päivänä joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2666/2000 ( 4 ) mukaista tukea saavien maiden luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille. Hankintaviranomainen voi asianmukaisesti perustelluissa yksittäistapauksissa sallia kolmansista maista olevien luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden osallistumisen tarjouspyyntöihin ja hankintasopimuksiin.
2. Hankintojen on perustamissopimuksen soveltamisalan rajoissa oltava peräisin jäsenvaltioista, Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneista ehdokasmaista tai asetuksen (EY) N:o 2666/2000 mukaista tukea saavista maista. Hankintaviranomainen voi asiallisesti perustelluissa yksittäistapauksissa poiketa tästä vaatimuksesta.
8 artikla
Komissio huolehtii tuesta 9 artiklassa määritellyn menettelyn huomioon ottaen. Tukeen ja alakohtaisiin ohjelmiin sovellettavat yleisohjeet annetaan samaa menettelyä noudattaen.
Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1605/2002 ( 5 ) 54 artiklassa säädetyin rajoituksin komissio voi päättää siirtää julkisen vallan tehtäviä, kuten talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä kyseisen asetuksen 54 artiklan 2 kohdassa mainituille elimille. Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan c alakohdassa mainituille elimille voidaan siirtää julkisen vallan tehtäviä, jos niillä on kansainvälisesti tunnustettu asema ja jos ne noudattavat kansainvälisesti tunnustettuja hallinto- ja valvontajärjestelmiä ja ovat julkisen vallan valvomia.
9 artikla
1. Komissiota avustaa 1 artiklassa tarkoitettujen maiden talouden rakennemuutosta tukeva komitea. Euroopan investointipankin tarkkailija osallistuu komitean työskentelyyn pankkia itseään koskevissa asioissa.
2. Jos tähän artiklaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY ( 6 ) 4 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.
Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kuudeksi viikoksi.
3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.
10 artikla
Vuodesta 1990 alkaen komissio laatii vuosittain kertomuksen yhteistyötoimien toteuttamisesta. Tämä kertomus toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä talous- ja sosiaalikomitealle.
11 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE
Bulgaria
Kroatia
Romania
( 1 ) Lausunto on annettu 14 päivänä joulukuuta 1989.
( 2 ) EYVL L 161, 26.6.1999, s. 73. (EUVL L 123, 27.4.2004, s. 1).
( 3 ) EYVL L 161, 26.6.1999, s. 87, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 769/2004.
( 4 ) EYVL L 306, 7.12.2000, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2415/2001 (EYVL L 327, 13.12.2001, s. 3).
( 5 ) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
( 6 ) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.